Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Matthias Canuti Tacku
Kun eräässä toisessa ketjussa peräänkuulutettiin tietoja huittislaisen Sven Påvalsson Rytin apesta Jöns Mattssonista, annan tässä ne muistiinpanot, jotka minulla on hänestä ja hänen sukupiiristään.
Huittisten nimismiehellä Knut Olofsson Takulla oli ainakin kolme poikaa, joista yhdestä tuli pappi nimellä Matthias Canuti. Hän oli Tyrvään kirkkoherrana noin 1553-1562 ja Huittisten kirkkoherrana v:sta 1564 sekä kuoli pian vuoden 1580 jälkeen. Hän omisti Huittisissa Kivirannan eli Tapanilan yksinäistalon, Huittistenkylän Jäppilän ja mahdollisesti myös Loimankylän Rytin. Pso 1o N.N. Larsdotter Hämeenkyrön Laitilasta, k. ennen 1580 (Hämeenkyrön kär. 21-23.11.1625); mahd. 2:o Karin, main. Rytillä kymmenysluetteloissa 1600-1601.
Matthias Canutin ainoa varmuudella tunnettu poika Jöns Mattson mainitaan veroluetteloissa Kivirannassa ja Jäppilässä. Hän oli ratsumies ja ratsutalollinen, ratsasti 1595-1604 ensin oman 2½ äyrin talonsa puolesta yhdellä hevosella ja sitten Sammun kylästä saamansa 13½ äyrin läänityksen turvin 2-3 hevosella Axel Kurckin, Bengt Larssonin ja Lindved Classonin lipustoissa. Vahtimestari 1602 ja neljännesmestari vuodesta 1603 viimeksi mainitussa lipustossa. Mahdollisesti kaatui Kirkholman taistelussa 17.9.1605, jossa suuri joukko Lindved Classonin alasatakuntalaisia ratsumiehiä jäi sotakentälle. Pso Karin, main. kuolleena 1623 (Huitt. kär. 30.9.1623).
Lapsia:
Anders Jönsson, main. isäntänä ja ratsutalollisena Loimankylän Rytillä 1611-1612. Talollinen Vampulan Soinilan Harakalla 1617-1635. Talo oli hänen jälkeläisillään suorassa mieslinjassa vuoteen 1726 (Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 904).
Tytär, k. paastonaikaan 1623 oltuaan vuodepotilaana 12 vuotta (Huitt. kär. 18.9.1632). Pso luutnantti, myöh. lääninkivalteri Sven Påvalsson hänen 1. aviossaan (pso 2:o Brita, main. Rytillä 1634-1643). Sven Påvalsson oli Rytin isäntänä lankonsa jälkeen 1615-1645 ja jatkoi appensa ratsupalvelusta. Hän haki käräjillä kirkkoherra Matthias Canutin saatavia, mikä osaltaan vahvistaa tässä esitetyn sukulinjan oikeaksi. (Huitt. kär. 30.9.1623).
Henrik Impola
Benedictus
30.10.13, 08:29
Suuret kiitokse taas kerran Henrik Impolalle. Tas selvisi yksi mysteeri.
Toisaalta taas tuli esille Hämeenkyrön Laitilan perheen asema alueella.
Olen esittänyt, että Ilmajoen kirkkoherra Mathias Laurentii olisi Laitilan poika, siis Mathias Canutin lanko, ja Laitilan isännän sisar Brita Larsdotterin puoliso Henricus Olai Hämenkyrön khr.
Lisäksi näkisin, että Jöns Michelsson Laitila on sama kuin Kokemäen khr Jöns Michelsson.
Todisteita noista ei ole vielä löytynyt, mutta sisaren avio Mathias Canutin kanssa vahvistaa asiaa.
Onkohan Mathias Canutin seuraajan puoliso Mathias Canutin tytär?
Petrus Thomae (K 1596)
Per / Peder Thomae / Thomasson / Tomasson
Vihittiin papiksi noin 1560; Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) kappalainen, mainitaan jo kauan virassa olleena 1580; Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherra 1581.
Allekirjoitti ("Petrus Thomae Hvittiensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Petrus Thomae Hwijttisisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Petrus Thomae sai suuren kestitysvelvollisuutensa takia vapautuksen eräistä veroista 15.3.1589. Hänet ("Her Per i Hwithis") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K Huittinen 1596.
P Margareta Mattsdotter, eli leskenä vielä 1634, omisti Naatulan talon Huittisissa.
Benedictus
30.10.13, 12:43
Mahtaisiko Impolalal olla enempiä tietoja Mathias Canutin sisaruksista ja heidän jälkeläisistään.
Olen yrittänyt etsiä heitä, mutta Tackujen porukka on jo tuolloin niin laaja ettei selvää ole kuka on kuka.
Mahtaako tuota käräjäkirjaa 1625 , jossa Mathiaan vaimo mainitaan olla digitoituna?
En ole tutkinut Takku-sukua tarkemmin, mutta voin antaa yleiskuvan. Suku oli jakautunut jo keskiajalla ja levinnyt useihin Satakunnan pitäjiin. Huittisissa sitä oli 1500-luvun puolivälissä neljässä Sammun kylän talossa. Kantatalon Takkulan isäntänä oli nimismies Knut, ilmeisesti 1500-luvun alkupuolella mainitun Olof Takun poika. Hänen poikiaan tunnetaan kolme: Thomas, Henrik ja Matts (Matthias Canuti). Heidän äitinsä oli kotoisin Loimankylän Siukolta (Ala-Satakunnan tuomiokirja 1550-1552, s. 109).
Thomas Knutsson oli nimismies kuten isänsä ja isoisänsä, ja myös hänen poikansa Sigfrid, pojanpoikansa Matts Sigfridsson ja vielä tämänkin poika Thomas Mattsson olivat Huittisten nimismiehiä. Viimeksi mainitun tyttären Maria Takun avioliiton myötä Takkula siitryi Idman-suvulle. Tämä pääsukuhaara muuttui 1600-luvulla pappissuvuksi Tacku (myöh. myös Tackou).
Henrik Knutsson oli ratsumies, esiintyy yleensä sukunimellään ilman patronyymiä kuten muutkin Takut 1500-luvulla. Samaan aikaan eli kaksi muuta Henrik Takkua, Thomasson ja nähtävästi myös Sigfridsson. On epäselvää, kuka heistä oli Punkalaitumen kirkkoherran Ericus Henrici Takun isä.
Matthias Canutin mahdollisia sisaria ei tunneta. Ne kolme sisarusta, jotka mainitaan tuomiokirjoissa, Margareta, Lucia ja Lars Henriksson Hordeelin nimeltä tuntematon äiti. olivat pikemminkin hänen tätejään, Knut Takun sisarpuolia. Margareta oli Filip Anderssonin puoliso Euran Vaaniissa, Lucia oli naimaton. Molemmat olivat olleet nunnia Naantalin luostarissa.
H.I.
Benedictus
30.10.13, 23:16
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851470
Tässä tuo käräjäjuttu 1625.
Raumalainen Tackou-suku
http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm
Benedictus
31.10.13, 21:52
Matthias Canutin mahdollisia sisaria ei tunneta. Ne kolme sisarusta, jotka mainitaan tuomiokirjoissa, Margareta, Lucia ja Lars Henriksson Hordeelin nimeltä tuntematon äiti. olivat pikemminkin hänen tätejään, Knut Takun sisarpuolia.
Onko yllä siis kyse vouti ym. Lars Henriksson Hordelista, jonka äidiksi Ramsey antaa Brita Johansdotterin, jolla vaakuna, jossa kolme nuolta?
Onko siis äitipuoli vai äidin isä eri kuin Knutilla?
http://runeberg.org/frfinl/0193.html
Kyse on Turun linnanpäälliköstä Lasse Henriksson Hordeelista. Hänen isänsä Henrik Hordeel oli kahdesti naimisissa, ensin N.N. Takun ja sitten Brita Johansdotterin kanssa. Jully Ramsay tuntee vain tämän jälkimmäisen, joka oli Lasse Hordeelin äitipuoli. Tämä selviää perintöasiasta, jota olen lyhyesti selostanut ja maininnut lähteet kirjassa Frälsesläkter på 1500-talet (s. 244 ja 400, nootti 274).
H.I.
Korjaan kirjan nimen, joka edellä tuli kirjoitettua hätäisesti: Henrik Impola: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet, Helsingfors 2011.
H.I.
Benedictus
31.10.13, 23:15
Kiitoksia vastauksesta, taas selvisi tärkeä asia.
Tarkennuksena kysyisin: Olivatko kaikki Hordeelin sisarukset N.N. Tackun lapsia vai oliko joku 2. vaimonkin? Vai onko siitä selvyyttä?
Ennestään on tunnettu Henrik Hordeelin neljä poikaa: Lars (Lasse), vouti ja linnanpäällikkö, Matts, ratsutalollinen Kokemäen Ylistarossa ja Tyrvään Ruotsilassa, Tyrvään nimismies, main. myös Ylä-Satakunnan nihtien päällikkönä, Knut, ratsutalollinen Kokemäen Ylistarossa, ja Klemet, kauppias Turussa. Ulla Koskinen ja Virpi Nissilä löysivät muutama vuosi sitten viidennen pojan Jönsin, joka oli isäntänä Kokemäen (Harjavallan) Torttilan Keisarilla (Genos 4/2009).
Varmuudella tiedetään vain, että Lassen äiti oli Takku-sukua. Juhana III antoi Lasselle 1581 ikuiseksi omaisuudeksi sen Huittisten Karhiniemen kylän tilan, joka oli ollut kolmen Takku-sisaren (Margaretan, Lucian ja Lasse Hordeelin äidin) perintöosuus ja oli peruutettu Naantalin luostarilta. Tästä volisi päätellä ettei muilla veljillä ollut siihen oikeutta ja että he siis olivat isänsä toisesta avioliitosta. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, sillä luostarilta peruutettu tila oli muuttunut kruununtilaksi ja kuningas voi antaa sen kenelle hyväksi näki. Lasse Hordeel oli etuoikeutetussa asemassa veljiinsä nähden kuninkaan erityisenä luottamusmiehenä ja hänen nuoruudenaikaisen rakastajattarensa Karin Hansdotterin aviomiehenä. Kaarle IX vahvisti omasta puolestaan 1600 Karhiniemen tilan näiden ainoalle tyttärelle Anna Larsdotterille, joka avioitui Novgorodin käskynhaltijan Hans Boijen kanssa.
H.I.
Liittyvätkö 1600-luvulla vaikuttaneet Hordelius-nimeä käyttäneet papit jotenkin tuohon Hordeel-sukuun?
_________________
Matti Pesola
Liittyvätkö 1600-luvulla vaikuttaneet Hordelius-nimeä käyttäneet papit jotenkin tuohon Hordeel-sukuun?
_________________
Matti Pesola
Paimenmuiston (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1040 ) mukaan Hordelius-juuret ovat Uudellamaalla eikä Satakunnassa.
Paimenmuiston (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1040 ) mukaan Hordelius-juuret ovat Uudellamaalla eikä Satakunnassa.
Tukholmassa vaikuttanut pappi B. Hordelius olisi tämän mukaan satakuntalaistaustainen.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1037
_______________
Matti Pesola
Voiko Tomas Matsson Tacku s.1640 Huittinen k.6.5.1681 Huittinen kuulua samaan sukuun? Hänen vaimonsa oli Maija Nilsdotter Barck s.1647 Huittinen.
Heidän tytär Margareta s.25.3.1667 Huittinen avioitui Nils Weckmanin kanssa s.1661 Vehkalahti k.18.12.1704 Lempäälä.
Benedictus
01.11.13, 19:21
Huittisten käräjät 14.9.1601
Nils Sigfridsson vastaan Sigfred Tacku. Kyseessä joku perintökiista, jossa mainitaan äiti Margareta ja tämän siskokset (ei nimeltä). Sitten mainitaan edesmennyt Turun linnapäällikkö (Stådzhollare) Bertill Olofsson (ilmeisesti perinnönjaon toimeenpanija) ja edesmennyt Lasse Henricsson, jonka perilliset saivat jaossa Karhiniemessä sijainneen talon. Muut jakoivat ilmeisesti Tackulan?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668465 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=Y9xQdAkw70SuFm8VTEuDTr69kNZSPtAIXdJff TQqvLJwXEn_rLfYJNUpEdTb0ksK_M5U6vmvdV8.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d1668465)
Huittisten käräjät 2.5.1601
Hans Hermansson ottanut puolentoista manttaalin(?) verohylyn Menikais (i Kijataro), joka aikoinaan kuulunut Äimälän taloon. Nyt kiistaa jostain niitystä Sigfrid Tackun äitin asuman talon nimeltään Nemmikallio(Mennikalla?) välillä. Sitten Brita Matickala kertoo sen kuuluneen Hemickilän(Menickilä?) taloon. Ilmeisesti liitetty Äimälään tms.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668439 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=Y9xQdAkw70SuFm8VTEuDTr69kNZSPtAIXdJff TQqvLJwXEn_rLfYJNUpEdTb0ksK_M5U6vmvdV8.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d1668439)
Yllä oleva perintökiista käsittelee myös Karhiniemen tilaa, jonka Impola Mainitsee aiemmassa viestissä.
Onkohan tuon 1601 kaksien käräjien henkilöt mitä Tackuja?
Lars Henriksson Hordeelin perijät eli Anna Larsdotter mainitaan.
Anna Larsdotter sai Kaarle herttualta vahvistusken Karhiniemen tilaan 1600.
Thomas Mattson Tacku kuului suvun päähaaraan, hän oli kantatalon Takkulan omistaja ja Huittisten nimismies isänsä Matts Sigfridssonin jälkeen v:sta 1650, samalla Kurki-suvun läänitysten vouti. Hänen äitinsä, Matts Sigfridssonin 1, vaimo Agnes Olofsdotter, tyrvääläisen suurtalollisen Olof Haunian tytär, on päähenkilö Kirsti Ellilän kirjoittamassa näytelmässä "Herra Timoteus ja naiset" (1994), jonka aiheena on Agnes Olofsdotterin sisukas taistelu Huittisten kirkkoherraa Timoteus Melchiorista vastaan.
Thomas Mattsson Tackun vaimo Maria Barck oli Naatulan yksinäisen rusthollin omistajan, Köyliönkartanon voudin Nils Barckin ja hänen 1. vaimonsa Anna Gråån tytär.
H.I.
Kiitos tiedosta ja mielenkiintoisesta vastauksesta:)
Maija Nilsdotter Barckin veljen Johanin lapsenlapsi Kristina Barck avioituu esi-äitini veljen kanssa Johan Avellan.
Huittisten käräjät 14.9.1601
Nils Sigfridsson vastaan Sigfred Tacku. Kyseessä joku perintökiista, jossa mainitaan äiti Margareta ja tämän siskokset (ei nimeltä). Sitten mainitaan edesmennyt Turun linnapäällikkö (Stådzhollare) Bertill Olofsson (ilmeisesti perinnönjaon toimeenpanija) ja edesmennyt Lasse Henricsson, jonka perilliset saivat jaossa Karhiniemessä sijainneen talon. Muut jakoivat ilmeisesti Tackulan?
Tässä ei oikeastaan ollut kyse Takkulan jakamisesta. Ratsutalollinen Nils Sigfridsson Euran Vaaniista vaati isoäitinsä Margareta Takun ja tämän sisaren Lucian perintöä Sigfrid Thomasson Takulta. "Moder" on tässä väärin, vuoden 1628 käräjäpöytäkirjassa on oikea ilmaus "farmoder". Sigfrid vastasi, että nämä sisarukset ja Lasse Hordeelin äiti, joka oli kolmas täyssisar, olivat saaneet perintöosuutenaan Karhiniemeltä talon , joka oli tullut Lasse Hordeelin haltuun ja tämä oli luvannut "hyvittää" toiset perilliset. Oikeus totesi,. ettei Nils Sigfridssonilla ollut Takkulasta mitään perittävää ja kehotti esittämään vaatimuksensa Hordeelin perillisille.
Tästä huolimatta Nils Sigfridssonin poika Jakob Nilsson Turusta vaati vuonna 1628 samaa perintöä Matts Sigfridsson Takulta. Kihlakunnanoikeus totesi uudelleen, ettei Margareta Takun perillisillä ollut enää mitään perittävää Takkulasta (Huitt. kär. 2.4.1628).
H.i.
Benedictus
01.11.13, 22:16
Thomas Mattsson Tackun vaimo Maria Barck oli Naatulan yksinäisen rusthollin omistajan, Köyliönkartanon voudin Nils Barckin ja hänen 1. vaimonsa Anna Gråån tytär.
Anna Gråån isä oli läänitysvouti ym. Mårten Olofsson, jonka 2. vaimo oli Margareta Sigfridsdotter Tacku, Mats Sigfridsson Tackun sisar.
Margaretan 1. puoliso oli Linnankirjuri Påhl Simonsson Callia.
Vouti Mårten Olofssonin 1. vaimo lienee Turun Gråå suvusta, vaikka lähdettä ei ole löytynyt. Ainoa seikka on se, että oli paljon käräjillä kuten mahdollinen isoäitinsä Valborg Innamaa.
Huittisten käräjät 2.5.1601
Hans Hermansson ottanut puolentoista manttaalin(?) verohylyn Menikais (i Kijataro), joka aikoinaan kuulunut Äimälän taloon. Nyt kiistaa jostain niitystä Sigfrid Tackun äitin asuman talon nimeltään Nemmikallio(Mennikalla?) välillä. Sitten Brita Matickala kertoo sen kuuluneen Hemickilän(Menickilä?) taloon. Ilmeisesti liitetty Äimälään tms.
Onkohan tuon 1601 kaksien käräjien henkilöt mitä Tackuja?
Käräjillä 2.5.1601 esillä ollutta asiaa on selvitetty Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän artikkelissa "Mustan Maijan ja hänen miehensä suku" (Genos 3-4/2012).
H.I.
Benedictus
01.11.13, 22:25
Kiitos jälleen Henrik Impolalle selvittävästä vastauksesta.
Pikkuhiljaa Tackujen suvun kiemurat alkavat aueta.
Käräjäjutuissa mainitaan Kietare ja Miemola? Siellä Hans Hermansson hankkii suuren maaomaisuuden.
Onkohan tuosta Hans Hermanssonista mitään tietoa, jossain vain mainitaan, että on mahtavaa sukua eikä mitään muuta. Hänen hankintansa ovat osin Tackujen maata, eli vaimo oli mahdollisesti Tacku-sukuinen?
Spåra suvun eräs vesa oli Herman, ja taisi olla Porin suunnassa, muttei ole muuta tietoa.
Kiitokset teille näistä tiedoista:)
Matz Grip,ryttare under Jesper Mattssons phana.
On saanut Kyröstä palkkatalokseen 3 koukkua eli yhden talon .
Ylä-Satakunnan voudintilit 2456;57
Samannimisellä ratsumiehellä on 2 taloa Pirkkalassakin.
Liisa R
Benedictus
01.11.13, 23:21
Kiitokset Liisalle hienosta tiedosta, laitan nämä tuonne Laitila ketjun puolelle.
Mitähän taloja nuo mahtoivat olal Pirkkalassa. Omistaja ei välttämättä näy SAY:ssä, kuten ei näy Frantsilassakaan.
Benedictus
02.11.13, 10:38
Vaikka tämä meneekin nyt Tackujen suvun sivusta, niin laitan tähän ajatukseni tuosta Kivipään havaitsemasta Hordeliuksesta.
Hordelius, Bartholdus Johannis (K 1646)
Barthollus Johannis, Bärtill / Bertil Johansson, Hordel, Bertuli
Kokemäen pitäjän Ylistaron kylästä lähtöisin olevaa Hordelius-sukua Satakunnasta (Pihlajamaa 2000.)
Hän on saanut 1629 määräyksen sotilaspapiksi.
Vaidaan siis arvella, että on syntynyt 1500-luvun lopulla.
Koska nyt tiedetään Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän tutkimuksen perusteella, että Hordeel veljeksiin kuului myös Jöns Hordeel, Kokemäen Torttilan Keisarin isäntä, ei liene liiottelua päätellä, että Bertill Johansson/Jönsson Hordelius olisi Jöns Hordelin poika.
Jöns Hordel oli isäntänä Torttilassa tutkimuksen mukaan 1578-1614, joten tuon niminen poika passaa täysin kuvioon.
Kukahan on ollut tuon Jöns Hordelin puoliso?
VA 2429 jpg 38 Mats Grip i Kohmalaby i Birkkala sn
Krokar 3, mantal 2
VA 2436 jpg 35 Kohmalan kylän 2 taloa v.1600
Nimi Grip on mielestäni sotilasnimi eikä sama kuin Gröp.
Gröpit taisivat mieluummin käyttää kynää kuin miekkaa.
Eiköhän sana Grip merkitse aarnikotkaa, mikä se sitten lieneekin.
Liisa R
Tässä vähän lisätietoja Matts Gripistä, vaikka hän onkin sivussa ketjun otsikosta. Hän tuli 1590 palkattuna ratsumiehenä Axel Kurckin lipustoon ja palveli siinä ensimmäisen suomalaisen ratsuväen loppuun saakka (1599). Hän sai 1594 ratsupalvelustaan varten kaksi autiotilaa Pirkkalan Kohmalan kylästä (Roitto ja Houni). Samoihin aikoihin kun palvelus Kurckin lipustossa loppui, hänen asuintalonsa Kohmalassa tuhoutui tulipalossa (1600).
Heti tämän jälkeen Matts Grip siirtyi Hämeenkyröön ja otti autiosta viljelykseen Franssilan talon Käkelän eli Kyröspohjan kylässä. Hän alkoi suorittaa siitä ratsupalvelusta uudelleen organisoidussa ratsuväessä Jesper Mattssonin lipustossa. Vuoden 1604 ratsupalvelusluetteloon on merkitty, että hän on kaatunut sotaretkellä (”slagen på tåg”). (KA 2459:1-21). Hänen perhesuhteistaan ei ole mitään tietoja lähteissä. Franssila tuli 1607 Laitilan Henrik Jönssonin haltuun ja hän suoritti siitä ratsupalvelusta 1613-1617. Se siirtyi hänen vävylleen, ratsuväen korpraali Knut Larssonille (Jumesniemen Einolasta), joka teki siitä uudelleen ratsutalon.
Tiedot ovat lipustojen rullista ja voudintilien ratsupalvelusluetteloista, jotka ovat tarkempia ja luotettavampia kuin SAY.
H. I.
Benedictus
02.11.13, 21:46
Kiitoksia Liisa R:lle ja Henrik Impolalle.
-vaikuttaisi, ettei Mats Grip ole Henrik Jönsson Laitilan appi, sillä olisi luullut, että siinä tapauksessa Fransila olisi heti tullut Henrikin haltuun ilman 3 vuoden viivettä.
Eli vieläkin pitää jatkaa pohdintaa, mistä Henrikin vaimo ja äiti olivat ja myös isän roolia, koska ei vaikuta olleen Hämeenkyrössä.
Tiedot ovat lipustojen rullista ja voudintilien ratsupalvelusluetteloista, jotka ovat tarkempia ja luotettavampia kuin SAY.
H. I.[/QUOTE]
HEI Olisiko noista rullista tai ratsupalvelusluetteloista tietoja netissä?
Lähinnä kiinnostaa 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun Huittinen, jonka kantataloista noin joka toisesta löytyy esivanhempiani. Voisi arvuutella että noita 'jönsmattsoneja' löytyisi lisääkin! Timo Haapio
Timo Haapiolle:
Tunnen nettiä huonosti, mutta tiedossani ei ole, että siellä olisi sotilasrullia tältä ajalta. Alkuperäiset ovat Ruotsin Sota-arkistossa, olen saanut sieltä kopiot ensimmäisen suomalaisen ratsuväen (1555-1599) melko täydellisestä rullamateriaalista. Seuraavalta ajanjaksolta 1600-1618 on säilynyt vain muutamia rullia. Kustaa II Aadolf suoritti sotalaitoksen perusteellisen uudistuksen, jonka tuloksena rullasarjat ovat täydellisiä 1620-luvun alusta lähtien, mutta netissä niitä ei tietääkseni ole 1600-luvulta. Ehkä joku toinen tietää tarkemmin?
Voudintilejä on netissä ainakin kahdessa paikassa. En onnistunut tarkistamaan, olisiko SSHY:n sarjassa Läänin- ja voudintilejä ratsupalvelusluetteloita tarkoittamaltasi ajalta. Sen sijaan osoitteessa http://digihakemisto.appspot.com niitä on ja helposti käytettävissä. Kun ottaa ryhmästä Satakunnan voutikunnat Ala-Satakunnan tilikirjan esim. vuodelta 1600, niin siinä on ensin voudin tilitys ja sen jälkeen ”Afkortningen”, jossa alaryhmä ”Ryttarnas friheter”. Tämä on se ratsupalvelusluettelo, jota tarkoitin, siitä ilmenee ne talot. joiden verot on käytetty ratsumiesten palkkaukseen.
Minullakin on paljon esivanhempia Huittisten kantataloissa, on hyvin mahdollista että sukulinjamme jossain kohdin yhtyvät.
Terveisin
Henrik Impola
Suurkiitokset tiedoista, Hela! TH
Benedictus
04.11.13, 20:20
Luin Genosksen Mustamaija artikkelin Kiettareen jutusta.
Jäin pohtimaan artikkelin mainintaa(ymmärsinkö oikein) , että Sigfrid Thomasson Tackulla olisi ollut kaksi Margareta Sigfridsdotter nimistä tytärtä.
Toinen linnakirjuri Påhl Simonssonin ja vouti Mårten Olofssonin vaimo.
Toinen Kietttareen Hans Hermansonin ja Matts Jacobssonin vaimo.
Kuinka asia oikein mahtaa olla?
Siirrän kysymyksen Laitilasta Takku-osioon.
Voisiko tuomiokirjan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845742
Jöran Jönsson Kouvo(noja) olla myös Sven Paulssonin lanko - kuten Anders Harakkakin? TH
Jöran Jönsson oli Kouvonojalla jo 1580, joten ei oikein sovi Matthias Takun pojanpojaksi ja Anders Harakan veljeksi. Hänet määrättiin maksamaan velastaan kirkkoherralle vain puolet, koska se oli syntynyt "sielunvahingon tähden" (för själavådas skull), mitä tämä sitten tarkoittaakin. Summa 36 mk oli melko suuri silloisissa oloissa.
H. I.
HEI Kouvonojalla lienee useampia Jöran Jönssoneja. Suvanto mainitsee sen nimisen jo 1556 ja että isännyytensä päättyisi 1609 eli 53 vuotta!
Tämä kyseinen Jöran Jönsson näkyy SAY:ssa vielä 1634 ja muistaakseni hän esiintyy vielä myöhemminkin tuomiokirjoissa.
Muuten Marcus Mattss Kouvo mainitaan Jöranin lähisukulaiseksi. TH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.