kirkkoherra Lars Larsson Hallitius [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : kirkkoherra Lars Larsson Hallitius

Jäppinen

28.10.13, 13:38

Pielisjärven kirkkoherrana on 1600-luvun lopulla Lars Larsson Hallitius eli Bergman.Tyttärensä Clara Bergman menee naimsiin Gregorius Walliuksen kanssa.
Heillä on paljon lapsia mm.Johan Wallius, vmo Karin Kortelainen.

Kysymys kuuluu tuliko kirkkoherra Hallitius Ruotsista?Vai oliko hän suomalaista syntyperää?

Hannele

Kataja

28.10.13, 21:16

Jäppinen

29.10.13, 08:05

Kiitos Marjatta!

Tosin kaikki lähteet eivät toimineet.Olisiko jollain tietoa miten Rantasalmen kappalainen Jacob Halitius(1700-Luvun alussa) liittyy Lars Larsson Hallitiukseen.

Hannele

Kataja

29.10.13, 09:27

Kiitos Marjatta!

Tosin kaikki lähteet eivät toimineet.Olisiko jollain tietoa miten Rantasalmen kappalainen Jacob Halitius(1700-Luvun alussa) liittyy Lars Larsson Hallitiukseen.

Hannele

Oletko katsonut Ylioppilasmatrikkelista, esim. tästä pääsee alkuun Jacobin sukulaissuhteista.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1725
Matrikkeli ei taida tuntea Larsia. Onkohan Ruotsissa jokin vastaava tiedosto?
Marjatta

kkylakos

29.10.13, 09:57

Varmuuden vuoksi toean, että Jöran Walliuksen yo-matrikkelitekstin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3420) viitteissä on mainintoja Lars Larssonista. Ainakin
KA mf. ES 2113 (tt 1) Pielisjärven käräjät 20.6.1655 (Capplanen her Lars inlade i Rätten H: Ehrwyrd:tz Biskopens i Wijborgz Stifft Skrifwelsse Dat: Wijborgh d: 6 Martij A:o 1655, der Uthinnan han begärar, att så wäl Capplanen, som Kyrckieherden, Måtte försörias medh något hemman. Altså blef Almogen der om till talt, och af dem enhälleligen rådsampt och lägligast funnit, att Liuckanens hemman förordnas till Präste bool Uthi Brahea ... Och Capplanen inrymes förrige Prästebolet Uthi Nurmis); KA mf. ES 2113 (tt 2) Pielisjärven käräjät 2.–5.1.1680 s. 2 (Kyrckioherden Wördige och Wällärde H:r Lars Laurentij framsteg för Rätten och begäradhe ett bewijss och Attest om sitt förehållande her i församblingen så wähl dhen tijdh han uthj 6 Åhr warit Cappellan, som sedermehra Kyrckioherden Uthj 20 Åhrs tijdh: Så Intygade Nämbden och heela Allmogen, att han uthj all dhen tijdh, lefwat i godh wänskap och enigheet så wähl medh sin Pastore som sine Åhörare), 2 (Sedan androgh han medh Gråtande tåhrar för Rätten hurusåsom hans Sahl: hustru medh twenne små barn A:o 1656 widt Ryska rupturet uthj twänne Nätter blott och baar måst sigh förhålla uthj Skogen, och han medh bönderne ståå emoth Fienden, hwilcken Kyrckian, Prästegården och några andra bonde gårdar afbrändhe ...),

Pertti Pumalainen

29.10.13, 10:11

Lars Hallitius/Bergman oli Pielisjärven kirkkoherrana v.1659-vuoteen 1688.
Lapsia oli ilm.neljä.
Etsimäsi Jacob Hallitius ei ole tiedoissani.Todennäköisesti hän oli sukulainen ainakin.
Minulla on tiedossa Lars Hallitiuksen lapsista seuraavat:
Tytär avioitui kappalainen Herman Hermingierin kanssa.
Pojista Petter Bergman oli vuokraajana Inkerinmaalla.
Matthias Hallitius opiskeli tuomariksi ja hänestä tuli Karjalan laamanni.

Pertti Pumalainen

29.10.13, 10:16

Lisään vielä Clara Bergmanin Hallitiuksen lapsiin.
Hän oli Pielisjärven kappalaisen Yrjö Pietarinpojan kanssa naimisissa,

Bodniemi37

29.10.13, 13:24

Tosin kaikki lähteet eivät toimineet.Olisiko jollain tietoa miten Rantasalmen kappalainen Jacob Halitius(1700-Luvun alussa) liittyy Lars Larsson Hallitiukseen.

Rantasalmen kappalainen, joka vaimonsa vuoksi on päätynyt tietokantaamme, löytyy vanhempineen täältä (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3479).

Terveisin,

Bodniemi37

29.10.13, 14:39

Minulla on tiedossa Lars Hallitiuksen lapsista seuraavat:
Tytär avioitui kappalainen Herman Hermingierin kanssa.
Pojista Petter Bergman oli vuokraajana Inkerinmaalla.

Lähteitä, please!

Herman Hermigier oli nykytiedon mukaan esi-isäni velipuolen, Sakkolan kirkkoherraksi päätyneen Gabriel Sigfridi Hermigierin poika, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö U1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222), viittaukset (Gabriel Sigfridi ei ollut ylioppilas, kuten ei poikansa Hermankaan): "KA mf. ES 1796 (gg 2) Sakkolan käräjät 31.3.–1.4.1682 f. 348 (Framtedde D:nus Pastor i Sordawala her Mårten Gregorij Thoranius 1895 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1895) een Specification, uppå den prætension, han hooss fordom Kyrckieherdes Sahl: her Gabriel Hermigiers Arfwingar, ... Sahl: Pastoris Hermigiers Son her Herman Swarade), 350v (Föredrog Rätten Coadjutoren her Herman Hermigier), Sakkolan käräjät 8.–9.4.1681 f. 596v (Prästen H:r Herman Hermigier),".

Akianderin matrikkelissa ei Viipurin luostarikirkon kappalaiseksi päätyneen Herman Hermigierin puolisoa mainita, eikä häntä löydy myöskään Ingeborg Dyhr Sylvinin Olsoni-suvusta tekemästä selvityksestä (avioparin tyttärestä tuli Olsoni-suvun kantaäiti, vrt. Släktbok. Ny Följd II:3-4). Joidenkin verkkotiedostojen mukaan Hermanin puoliso oli Gertrud Joakimintytär Gardeling, lähdetiedot vain puuttuvat. Samoissa tiedostoissa on Hermanin syntymävuodeksi merkitty 1635, mikä johtuu siitä, että hänen virheellisesti arvellaan olleen Vehkalahden kirkkoherran Mathias Hermigierin poika.

Terveisin,

Ingeborg Palmén

29.10.13, 16:59

Bodniemi37

29.10.13, 19:59

Minulla on Agneta Hallitius, haud. 19.7 1752 Käkisalmi, ilman perhettä. Hän oli naimisissa Käkisalmen kirkkoherran Anders Wireniuksen kanssa (josta en myöskään tiedä mitään), ollen tämän 2. vaimo.
Liittyisikö hän jotenkin tähän Lars Larssoniin ? Olisiko niin että on olemassa kaksi ihan eri Hallitius sukua, toinen Turusta lähtöisin ja toinen sitten Itäsuomessa vaikuttava ?

Olen tutkimustemme alkuvaiheissa (eli puolihuolimattomasti) merkinnyt Agneta Halitziuksen vanhemmiksi Rantasalmen kappalaisen Jakob Hallitiuksen ja puolisonsa Kristina Kyandran, joilla oli 24.4.1705 syntynyt Anna-niminen tytär. Agnetan olen löytänyt kirjoista Luther, Georg. Herdaminne för Ingermanland II, s. 331, n:o 589 (Agnetan pojasta Johanista tuli Serepetan kirkkoherra) ja Väänänen, Kyösti. Vanhan Suomen papisto. Matrikkeli, s. 398, n:o 417, joista jälkimmäisessä saatetaan mainita Agnetan vanhemmatkin.

Virolahtelaisten sukututkijoiden mukaan Anders Wirenius oli virojokelaisen pistoolisepän Tuomas Antinpoika Wireniuksen, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9034, kaksoisveli. Andersin syntymäaika löytyy Käkisalmen rippikirjasta, mutta sen tulkitseminen on vaikeaa, sillä syntymäkuukaudesta on näkyvissä vain alkukirjaimen alkuosa: olisiko tuo 16. maalis- (mars), touko- (maj) vaiko marras- (november) kuu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6622945. Vuosi on 1708. Rippikirjassa mainitaan Wireniuksen kolmas pso Maria Europaea.

Käkisalmen syntyneet puuttuvat digiarkistosta, KA:n digitaaliarkistosta puuttuvat muiden muassa ne vuodet, jolloin Anders Wireniuksen ja Agneta Halitziuksen yhteiset lapset syntyivät (äidin nimeä tosin ei mainita kastettujen luettelossa). Ehkä eivät ole huomanneet, että kastettujen luettelot näiden vuosien osalta sisältyvät em. rippikirjaan, syntymävuodet HisKistä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8697736, Anders, s. 31.7.1739,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8697741, Eva Helena, s. 1.2.1741,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8697748, Jakob, s. 24.1.1744,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8697752, Johan, s. 15.4.1745.

Terveisin,

Kimmo Kemppainen

29.10.13, 20:49

Eikö tuo kuukauden alkukirjain ole melko varma N. On siis pakko olla November.
Kimmo Kemppainen

Virolahtelaisten sukututkijoiden mukaan Anders Wirenius oli virojokelaisen pistoolisepän Tuomas Antinpoika Wireniuksen, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9034, kaksoisveli. Andersin syntymäaika löytyy Käkisalmen rippikirjasta, mutta sen tulkitseminen on vaikeaa, sillä syntymäkuukaudesta on näkyvissä vain alkukirjaimen alkuosa: olisiko tuo 16. maalis- (mars), touko- (maj) vaiko marras- (november) kuu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6622945. Vuosi on 1708. Rippikirjassa mainitaan Wireniuksen kolmas pso Maria Europaea.

Terveisin,

Ingeborg Palmén

29.10.13, 20:53

Kiitos Ritva ! Ihmettelen miten sinä osaat "kaikki" nämä Itäsuomen henkilöt "på dina fem fingrar". - Agneta on tullut minulle vastaan Johanin äitinä, jonka jälkeläinen on minun toinen vävyni. - Nyt taas on kiinnostuksen kohteena ensimmäisen lapsenlapsen juuret, jotka ovat hämäläis-pohjalaisia. Välillä hyvin hämmentävää.
Terveisin Ingeborg

Bodniemi37

29.10.13, 22:05

Eikö tuo kuukauden alkukirjain ole melko varma N. On siis pakko olla November.
Kimmo Kemppainen

Kiitoksia! Siis 16.11.1708?

Terveisin,

Kimmo Kemppainen

30.10.13, 12:42

Kyllä minä sitä mieltä olen. Hieman terävämpi kuva, jossa näkyisi millikin enemmän, varmistaisi asian, mutta melko hyvin näkyy nytkin.
Kimmo Kemppainen

Kiitoksia! Siis 16.11.1708?

Terveisin,

Jäppinen

30.10.13, 12:57

Kiitos kaikille vastaajille!
Olisi mielenkiintoista jos Jacob Jacobii Hallitiukselle ja Lars Larssonille vielä löytyisi yhteinen tekijä.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14419

Löysin täältä yhden viestiketjun aiheesta

Hannele

Mikko Meriläinen

31.10.13, 12:10

Lieneekö viimeisin sana Lars Hallitius -tutkimuksessa, mutta Kilpeläisen, Hintikan & Saloheimon teoksessa "Pielisjärven historia I" (1954), s. 330, Hallitiuksen alkuperästä todetaan tiivistetysti näin:

Todennäköisesti tuli papiksi suoraan kymnaasista, kuten Suomessa oli tapana ennen Turun yliopiston perustamista. Näiden oppilasluetteloita ei ole säilynyt, mutta sukunimi esiintyy muutamissa muissa lähteissä. 1685 Viipurin läänin maakirjassa mainitaan Viipurin pitäjän Repolan kylässä "Halitij rusthåld", Halitiuksen ratsutila. Repola sijaitsi Johanneksessa Revon- eli Haltiansaaressa, jossa ajoittain oli useampiakin kyliä eri nimillä. Haltiansaaren kylässä mainitaan 1635-46 Lauri Antinpoika Matti Haltiaisen entisessä talossa. Todennäköisesti kirkkoherra Hallitius oli tämän Laurin poika, joka opintielle lähdettyään otti itselleen sukunimen kotipaikan mukaan. Johanneksesta oli verraten lyhyt matka Viipurin kouluun, ja siellä saattoi päästä papiksi asti käymällä kymnaasin läpi. Hallitius-nimi liittyy Revonsaareen myöhemminkin, sillä vielä 1800-luvulla siellä asui sen nimisiä.

Lähdeviitteinä oheiselle on mainittu Viipurin läänin maakirjat 1635, 1646, 1668 ja 1685, Johanneksen kuolleiden kirja 1849.

Bodniemi37

31.10.13, 13:30

Lieneekö viimeisin sana Lars Hallitius -tutkimuksessa, mutta Kilpeläisen, Hintikan & Saloheimon teoksessa "Pielisjärven historia I" (1954), s. 330, Hallitiuksen alkuperästä todetaan tiivistetysti näin:

Kiitos tiedosta!

Viime keväänä saamani vinkin perusteella Pielisjärven historian (I) tekijät ovat jo vuonna 1954 olleet tietoisia esiserkkupuoleni Herman Hermigierin sukutaustasta, vrt. myös viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=228444&postcount=9 tässä ketjussa:

"Vuosina 1686-87 (Brahean eli Lieksan koulu) oli taas toiminnassa opettajanaan Sakkolan kirkkoherran poika Herman Hermigier. Hänkin oli pappi edeltäjiensä lailla.."
Pielisjärven historia I, 1954, s 249.

"Viimeksimainittu (Pielisjärven kirkkoherra Laurentius Laurinpoika Hallitius) oli pitänyt koulumestareita apunaan, ja näistä Herman Hermigier jäi paikalleen Härkepaeuksenkin ajaksi vuoteen 1693 asti."
Pielisjärven historia I, 1954, s 344.

En huomannut silloin kysyä vinkin antajalta, josko Herman mainitaan kirjassa Laurentius Laurentii Hallitiuksen vävynä, joten esitänpä kysymykseni nyt :).

Terveisin,

Mikko Meriläinen

31.10.13, 17:58

Kiitos tiedosta!
"Viimeksimainittu (Pielisjärven kirkkoherra Laurentius Laurinpoika Hallitius) oli pitänyt koulumestareita apunaan, ja näistä Herman Hermigier jäi paikalleen Härkepaeuksenkin ajaksi vuoteen 1693 asti."
Pielisjärven historia I, 1954, s 344.

Heti seuraava virke, joka jatkuu sivulle 345, kuuluu:

"Samoinkuin seuraajansa Jöran Wallius ja kappalainen Wendalius hän oli kirkkoherra Hallitiuksen vävy, joten Lauritsa-herran vaikutus tuntui hänen kuolemansakin jälkeen Pielisjärven kirkollisessa elämässä."

Lähdeviitettä tässä kohtaa ei ole.

Pertti Pumalainen

31.10.13, 19:53

Bodniemi37

31.10.13, 20:32

Heti seuraava virke, joka jatkuu sivulle 345, kuuluu:

"Samoinkuin seuraajansa Jöran Wallius ja kappalainen Wendalius hän oli kirkkoherra Hallitiuksen vävy, joten Lauritsa-herran vaikutus tuntui hänen kuolemansakin jälkeen Pielisjärven kirkollisessa elämässä."

Lähdeviitettä tässä kohtaa ei ole.

Kiitos pikaisesta vastauksestasi! Pertti Pumalaisen tieto Herman Hermigierin puolisosta on ilmeisesti peräisin samasta teoksesta?

Omaan tietokantaamme olen jo vuonna 2003 kirjannut Hermanin puolisoksi Gertrud Gardelingin. Tämä tieto on puolestaan (ilmeisesti) peräisin Georg Lutherilta, joka oli harvoin väärässä :). Lutherin mukaan Gertrud oli nevanlinnalaisen kauppiaan tytär, mistä olen eri mieltä hänen kanssaan. Herman Hermigier oli Sakkolan kirkkoherran poika, eräs Jakob Gardeling puolestaan vuokrasi 1680-luvulla Sakkolan hovia, joten hän oli mielestäni mitä ilmeisimmin Gertrudin isä.

Jakob Gardelingin puoliso käy epäsuorasti selville ylioppilasmatrikkelin Johan Pratanusta 552 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552) koskevista viitteistä: "KA mf. ES 1796 (gg 2) Sakkolan vuoden 1681 syyskäräjät 7.–9.1.1682 f. 681v (Uplästes wälb:g Robert Erich Clöfwerschiöldtz inlaga emoth Arrendatoren S:r Jochim Gardeling, hwar medh han begärar att restitueras dhe skiäncker och gåfwor som han gifwit under påstående frijeriet sin för detta inibination, men nu warande Inspectorens wälbe:de Leonhardt Casper Kustors käre hustru, dygdesame hust: Brita Törne, som bem:te Gardelingz Stiufdotter är);".

Käkisalmen kastettujen luettelosta puolestaan käy mielestäni ilmi Joachim Gardelingin puolison nimi Margareta Johanintytär (Lindh?), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630471. Edellä siteeratussa tuomiokirjassa mainitaan Gardelingin tytärpuoli Brita Törne, joten Margareta Johanintyttären ensimmäinen puoliso on oletettavasti ollut Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banér) hopmanni (1656) Herlek Törne (Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292). Jokipiin mukaan hän tuli virkaan nähtävästi hopmanni Schraggen Kapriosta suosittelemana, kun tälle 1651 annettiin tehtäväksi Sortavalan hopmannin valinta. Törne mainitaan kuolleena 1660.

Margareta Johanintytär on voinut olla Örneholmin vapaaherrakunnan inspehtorin (jo 1656) Erik Jönsinpoika Lindhin sisar. Lindh oli sotilasarvoltaan luutnantti. Hänet mainitaan inspehtorina Raudussa 1660 ja 1661, entisenä inspehtorina 1662. Oleskeli elokuussa 1661 Tukholmassa. Rykmentinmajoitusmestari (1662), lähde: Jokipii, s. 115, 116, 121.

Käkisalmen tuomiokirjakortistossa ei tämän viestiketjun päähenkilön sukunimeä mainita: hän on joko Laurentius Laurentii tai pelkkä herra Lars.
Hänellä tuntuu olleen lukuisia tyttäriä, sillä mainitsemiesi herrojen Walliuksen ja Wendaliuksen (ja Hermigierin?) lisäksi hänellä oli myös Vitus Casparus Besoldus -niminen vävy (Jokipii, d. 277). Tämä oli Viipurin saksalaisia. Hän ehti toimia juomanlaskijana, kotiopettajana ja asianajajana. Oulun vapaaherrakunnan hopmannina hän toimi 1671-74. Muutti sitten Oulusta Kajaaniin, missä toimi raatimiehenä ja tullinhoitajana. Kajaanista hän muutti Pielisjärvelle appensa rovasti Hallitiuksen luo.

Terveisin,

Kimmo Kemppainen

31.10.13, 21:02

Vitus Casparus Besolduksesta minulla on lisätietoja jemmassa.
Kimmo Kemppainen

Kiitos pikaisesta vastauksestasi! Pertti Pumalaisen tieto Herman Hermigierin puolisosta on ilmeisesti peräisin samasta teoksesta?

Omaan tietokantaamme olen jo vuonna 2003 kirjannut Hermanin puolisoksi Gertrud Gardelingin. Tämä tieto on puolestaan (ilmeisesti) peräisin Georg Lutherilta, joka oli harvoin väärässä :). Lutherin mukaan Gertrud oli nevanlinnalaisen kauppiaan tytär, mistä olen eri mieltä hänen kanssaan. Herman Hermigier oli Sakkolan kirkkoherran poika, eräs Jakob Gardeling puolestaan vuokrasi 1680-luvulla Sakkolan hovia, joten hän oli mielestäni mitä ilmeisimmin Gertrudin isä.

Jakob Gardelingin puoliso käy epäsuorasti selville ylioppilasmatrikkelin Johan Pratanusta 552 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552) koskevista viitteistä: "KA mf. ES 1796 (gg 2) Sakkolan vuoden 1681 syyskäräjät 7.–9.1.1682 f. 681v (Uplästes wälb:g Robert Erich Clöfwerschiöldtz inlaga emoth Arrendatoren S:r Jochim Gardeling, hwar medh han begärar att restitueras dhe skiäncker och gåfwor som han gifwit under påstående frijeriet sin för detta inibination, men nu warande Inspectorens wälbe:de Leonhardt Casper Kustors käre hustru, dygdesame hust: Brita Törne, som bem:te Gardelingz Stiufdotter är);".

Käkisalmen kastettujen luettelosta puolestaan käy mielestäni ilmi Joachim Gardelingin puolison nimi Margareta Johanintytär (Lindh?), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630471. Edellä siteeratussa tuomiokirjassa mainitaan Gardelingin tytärpuoli Brita Törne, joten Margareta Johanintyttären ensimmäinen puoliso on oletettavasti ollut Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banér) hopmanni (1656) Herlek Törne (Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292). Jokipiin mukaan hän tuli virkaan nähtävästi hopmanni Schraggen Kapriosta suosittelemana, kun tälle 1651 annettiin tehtäväksi Sortavalan hopmannin valinta. Törne mainitaan kuolleena 1660.

Margareta Johanintytär on voinut olla Örneholmin vapaaherrakunnan inspehtorin (jo 1656) Erik Jönsinpoika Lindhin sisar. Lindh oli sotilasarvoltaan luutnantti. Hänet mainitaan inspehtorina Raudussa 1660 ja 1661, entisenä inspehtorina 1662. Oleskeli elokuussa 1661 Tukholmassa. Rykmentinmajoitusmestari (1662), lähde: Jokipii, s. 115, 116, 121.

Käkisalmen tuomiokirjakortistossa ei tämän viestiketjun päähenkilön sukunimeä mainita: hän on joko Laurentius Laurentii tai pelkkä herra Lars.
Hänellä tuntuu olleen lukuisia tyttäriä, sillä mainitsemiesi herrojen Walliuksen ja Wendaliuksen (ja Hermigierin?) lisäksi hänellä oli myös Vitus Casparus Besoldus -niminen vävy (Jokipii, d. 277). Tämä oli Viipurin saksalaisia. Hän ehti toimia juomanlaskijana, kotiopettajana ja asianajajana. Oulun vapaaherrakunnan hopmannina hän toimi 1671-74. Muutti sitten Oulusta Kajaaniin, missä toimi raatimiehenä ja tullinhoitajana. Kajaanista hän muutti Pielisjärvelle appensa rovasti Hallitiuksen luo.

Terveisin,

Pertti Pumalainen

31.10.13, 21:02

Kiitokset Ritvalle tiedosta.
Tämä Kasparus oli ilmeisesti aikamoinen hulivili, ja seikkailijksikin hänet mainitaan lähteessäni.

AndersH

31.10.13, 22:01

Bodniemi37

01.11.13, 00:34

kyllä näissä viitteissä mainitaan Vitus Besoldus Kajaanin vapaaherrakunnan voudin Samuel Långhin vävyksi:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1970

Besoldus oli Jokipiin mukaan naimisissa kolme kertaa: pso 1:o oli nimeltä tuntematon (aviopari sai Viipurissa lapsen, joka haudattiin 29.12.1664), pso 2:o Kajaanin hopmannin tytär Kristina Lång, pso 3:o Hallitiuksen tytär, nimeä ei mainita. Besoldus kuoli jo 1688 Pielisjärvellä.

Tiedot ovat peräisin Jokipiin kirjan osasta II, s. 278. Pielisjärven osalta viitataan ymmärtääkseni Saloheimon ym. aiemmin mainittuun teokseen vuodelta 1954, s. 271.

Terveisin,

Kimmo Kemppainen

01.11.13, 15:02

Besolduksen 1. vaimon nimi oli Margareta. Oli ilmeisesti ollut aikaisemmassa aviossa jonkun Karlin kanssa.
Kimmo Kemppainen

Besoldus oli Jokipiin mukaan naimisissa kolme kertaa: pso 1:o oli nimeltä tuntematon (aviopari sai Viipurissa lapsen, joka haudattiin 29.12.1664), pso 2:o Kajaanin hopmannin tytär Kristina Lång, pso 3:o Hallitiuksen tytär, nimeä ei mainita. Besoldus kuoli jo 1688 Pielisjärvellä.

Tiedot ovat peräisin Jokipiin kirjan osasta II, s. 278. Pielisjärven osalta viitataan ymmärtääkseni Saloheimon ym. aiemmin mainittuun teokseen vuodelta 1954, s. 271.

Terveisin,

Bodniemi37

01.11.13, 16:59

Besolduksen 1. vaimon nimi oli Margareta. Oli ilmeisesti ollut aikaisemmassa aviossa jonkun Karlin kanssa.
Kimmo Kemppainen

Kiitoksia jälleen kerran...Kuoliko Margareta Oulussa?

Jokipiin mukaan (Jokipii II/s. 277):

Besoldus toimi Oulun vapaaherrakunnan hopmannina vuodesta 1671 sen lakkauttamiseen asti 1674,

omisti 1675 täyden manttaalin kruununtalon Oulun Laitasaaressa,

sai 1678 Oulun maistraatilta luvan ryhtyä antamaan yksityisopetusta "kirjallisissa taidoissa sekä ruotsin ja saksan kielessä",

joutui velkojien ahdistamaksi ja muutti Kajaaniin, missä jo vuonna 1679 toimi raatimiehenä ja myöhemmin n. 1685 tullinhoitajana,

osti 1681 Martti Långilta kaupunkitalon.

Muutti sittemmin Pielisjärvelle...

Ks. myös Laitasaaren taloista kertovat artikkelit sivustolla http://www.laitasaari.net/, http://www.laitasaari.net/laitasaaren-latokartano/

Terveisin,

Kimmo Kemppainen

01.11.13, 17:02

Käsittääkseni kyllä.
Kimmo Kemppainen

Kiitoksia jälleen kerran...Kuoliko Margareta Oulussa?

Jokipiin mukaan (Jokipii II/s. 277):

Besoldus toimi Oulun vapaaherrakunnan hopmannina vuodesta 1671 sen lakkauttamiseen asti 1674,

omisti 1675 täyden manttaalin kruununtalon Oulun Laitasaaressa,

sai 1678 Oulun maistraatilta luvan ryhtyä antamaan yksityisopetusta "kirjallisissa taidoissa sekä ruotsin ja saksan kielessä",

joutui velkojien ahdistamaksi ja muutti Kajaaniin, missä jo vuonna 1679 toimi raatimiehenä ja myöhemmin n. 1685 tullinhoitajana,

osti 1681 Martti Långilta kaupunkitalon.

Muutti sittemmin Pielisjärvelle...

Ks. myös Laitasaaren taloista kertovat artikkelit sivustolla http://www.laitasaari.net/, http://www.laitasaari.net/laitasaaren-latokartano/

Terveisin,

Pertti Pumalainen

03.11.13, 14:12

Laitan pienen jälkilämmittelyn tähän kirkkoherra Hallitiuksen ketjuun.
"Kirkkoherran valtakirja H.Pehr Herkepaeukselle 11346 Pielisjärven kirkkoherranvirasto (papisto)(pappila).
Entinen kirkkoherra H.Laurentij Laurentii edesmennyt
Herra Lars Laurentij astui esiin oikeudessa ja pyysi todistusta hänen suhteensa seurakuntaan 6.vuoden ajalta kappalaisena ja myöhemmin kirkkoherrana 20 v.ajalta.
Myös että tämä Peterin vaimoon kohdistuva hyökkäys iskuihin sekä lyönteihin Suorlaxin(Kiteen Suorlahti) pappilassa.
Kirkkoherra ja pastori Ehrewyrdige sekä hyvinoppinut herra Laurentius Laurentii täällä Pielisjärven pitäjässä.
Vuokraaja Wälbide Salomon Enbergh valitti että kirkkoherran Lars Laurentiin vaimo Anna Johans tytär vähän aikaa sitten on puhunut häpeällisesti hänen vaimostaan."Erään tutun suomennus.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilö.php?id=3420

Jonna

03.11.13, 14:21

Kirkkoherra Hallitiuksen vaimon Annan sukunimeä olen etsinyt.Sitä on ollut
vaikea löytää.
Yksi mahdollinen sukunimi olisi Besaldus.
Oulun tullihoitajan Kasparus Besalduksen sisko.
Löytyykö,tietääkö joku,Annan sukunimeä ?

Sukunimestä en tiedä, mutta Pielisjärven talvikäräjillä 1688 esiintyy kirkkoherra Lauri Laurinpojan vaimo, Anna Juhanantytär (Kyrckioheerdens her Lars Laurentij hustru, hustru Anna Johans dotter). Hän oli Salomon Enbergin syytteen mukaan hieman aiemmin puhunut häpeällisesti Enbergin vaimosta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15425&pnum=41

Anna Juhanantytär oli ilmeisesti Lauri Laurinpojan toinen vaimo, sillä vuoden 1680 käräjillä Lauri Laurinpoika kertoi itkien, kuinka hänen edesmennyt vaimonsa oli vuoden 1656 ruptuurisodassa ollut kaksi yötä piilossa metsässä kahden pienen lapsen kanssa (Sedan androch han medh gråtande tåhrar hurusåsom hans Sahl: hustru medh twenne små barn A:o 1656 widh Ryska rupturet uthi twänne Nätter blott och baar måst sigh förhålla uthi skogen...)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15497&pnum=433

Pertti Pumalainen

03.11.13, 18:46

Kiitos Jonna vastauksesta.

Bodniemi37

26.05.20, 19:38

Käkisalmen tuomiokirjakortistossa ei tämän viestiketjun päähenkilön sukunimeä mainita: hän on joko Laurentius Laurentii tai pelkkä herra Lars.
Hänellä tuntuu olleen lukuisia tyttäriä, sillä mainitsemiesi herrojen Walliuksen ja Wendaliuksen (ja Hermigierin?) lisäksi hänellä oli myös Vitus Casparus Besoldus -niminen vävy (Jokipii, d. 277). Tämä oli Viipurin saksalaisia. Hän ehti toimia juomanlaskijana, kotiopettajana ja asianajajana. Oulun vapaaherrakunnan hopmannina hän toimi 1671-74. Muutti sitten Oulusta Kajaaniin, missä toimi raatimiehenä ja tullinhoitajana. Kajaanista hän muutti Pielisjärvelle appensa rovasti Hallitiuksen luo.

Sivuosumia:

KA, (KO a:5), Äyräpään kihlakunnan talvikäräjät 4.-6.3.1663, s. 10, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710360, jakso 193 (Arrendatoren Reinhold von Rein emot bönderne i Kuusa), käräjäpöytäkirjassa mainitaan muiden muassa jalosyntyisen Herran Bärendt Johan Wrangelin kirjanpitäjä Wäl:e Caspar Besoldus.

Jutun käsittely jatkui saman vuoden kesäkäräjillä [KA, (KO a:5), Äyräpään kihlakunnan kesäkäräjät 7.-9.7.1663, s. 35, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710383, jakso 205].

Terveisin,