Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mouhijärvi Iikkilä - mistä on Valerian tullut?
Iso-Iivarin isäntäluettelon mukaan Iikkilän taloon on tullut leskiemännän puolisoksi ja isännäksi Valerian Henricsson. Valerian on isäntänä 1607-1629. Valerian on nähtävästi esi-isäni.
http://users.utu.fi/isoi/talot/mouhijar.htm
Mistähän Valerian on Mouhijärvelle tupsahtanut? Asia kiinnostaa minua, koska mietin yllättäviä DNA-yhteyksiäni Vienan Karjalaan Vuokkiniemelle ja Arkangelin taakse Pohjois-Vienaan. Yksi mahdollisuus on laukkukauppias.
Olikohan Valerianuskin vaskiseppä, jollaisia oli hänen ympäristössään? Valerianuksen tytär meni vaskisepälle puolisoksi. Vaskisepät kyllä kuljeskelivat kauppamatkoillaan laajoillakin alueilla. Jos saat tästä jotain selvyyttä, niin laitapa kommentti.
Marjatta
Iso-Iivarin isäntäluettelon mukaan Iikkilän taloon on tullut leskiemännän puolisoksi ja isännäksi Valerian Henricsson. Valerian on isäntänä 1607-1629. Valerian on nähtävästi esi-isäni.
http://users.utu.fi/isoi/talot/mouhijar.htm
Mistähän Valerian on Mouhijärvelle tupsahtanut? Asia kiinnostaa minua, koska mietin yllättäviä DNA-yhteyksiäni Vienan Karjalaan Vuokkiniemelle ja Arkangelin taakse Pohjois-Vienaan. Yksi mahdollisuus on laukkukauppias.
Kimmo Kemppainen
27.10.13, 11:51
Yhteytesi Vienaan on tietenkin tosiasia, mutta voi tulla sitäkin kautta, että kaukaisia sukulaisiasi on myöhemmin muuttanut Vienaan.
Minusta 1600-luvun alun vienalainen laukkukauppias ei oikein kuulosta realistiselta vaihtoehdolta. Eikö laukkukauppa ollut enemmän autonomian ajan asia? Kannattaa ottaa tarkasti selvää Vienan asutushistoriasta. Keitä Vienassa ylipäätään asui 1600-luvun alussa? Ehkä saamelaisia ja venäläisiä kalastajia ja munkkeja? En sano tarkemmin mitään, koska en ole alueen asiantuntija.
Sinällään Valerian on vieras nimi, mutta Venäjän lisäksi se sopii saksankieliselle alueelle. Olisiko tullut esimerkiksi Baltiasta?
Kimmo Kemppainen
Iso-Iivarin isäntäluettelon mukaan Iikkilän taloon on tullut leskiemännän puolisoksi ja isännäksi Valerian Henricsson. Valerian on isäntänä 1607-1629. Valerian on nähtävästi esi-isäni.
http://users.utu.fi/isoi/talot/mouhijar.htm
Mistähän Valerian on Mouhijärvelle tupsahtanut? Asia kiinnostaa minua, koska mietin yllättäviä DNA-yhteyksiäni Vienan Karjalaan Vuokkiniemelle ja Arkangelin taakse Pohjois-Vienaan. Yksi mahdollisuus on laukkukauppias.
En tässä tullut maininneeksi, että Vienan Karjalaa vahvempana on minulla on lisäksi DNA-yhteys Pohjois-Vienaan, Arkangelin suuntaan. Siellä suunnalla minulla on yllättäen useampiakin DNA-sukulaisia (Family finder).
Jompaan kumpaan suuntaan on joku tai jotkut kulkeneet - tai jostakin kolmannesta paikasta kulkeutuneet näihin suuntiin, josta seurauksena on DNA-yhteydet. Vienan Karjalan ja Arkangelin yhteydet voivat myös olla erilliset. Pidän silmällä kaikkia näitä eri mahdollisuuksia.
Arkangelin tienoo on ollut aikoinaan vuosisatojen ajan kv kaupankäynnin keskus. Hyvä katsaus alueen kaupankäyntiin, kauppareitteihin ja sen merkitykseen Suomen kannalta löytyy Museoviraston sivuilta:
Jouni Toivanen: Vienan reittien jäljillä - Katsaus Vienan kauppareittien historiaan, merkitykseen Kainuun asutuksessa sekä kartografinen johdatus aiheeseen (2009)
http://www.nba.fi/fi/File/808/vienan-reiteilla.pdf (http://www.nba.fi/fi/File/808/vienan-reiteilla.pdf) (31 sivua)
Satakunnan ja Hämeen suunnalla esim. Vesilahden tienoo on ollut keskeinen kaupankäynnin paikka, jo kulkuyhteyksienkin takia (vrt. Narvan markkinat, joilla on vuosisatainen perinne).
Valerian Henriksson (myös Valdemar ja Valmar) oli mahdollisesti Ruotsista tullut ratsumies Jakob Hanssonin (Silfverpatron) lipustossa. Hän sai 1602 Mouhijärven Hyynilän kylästä 2½ äyrin autiotilan, joka SAY:ssa on merkitty Iikkiläksi.
Henrik Impola
Kiitos Henrik. Taitaa Valerian kääntyäkin ruotsalaiseksi.
LaaksonLilja
18.02.14, 17:58
http://www.pihlhjerta.fi/
Vuonna 1595 saatiin aikaani rauhansopimus Täyssinässä Venäjän kanssa toukokuun 18. päivänä. Ruotsi oli nyt suurvalta, johon kuului Suomen lisäksi Balttia ja Puola. Kaarle IX oli valtionhoitaja, jolloin hän solmi hyvät suhteet suomalaisten kanssa. Turussa vuonna 1602 aateliskokouksessa Vehkalahden knaapit vannoivat muiden aatelisten kanssa uskollisuusvalan Kaarle IX:lle. Suomessa on säilynyt käsitys, että hän oli hyvä kuningas ja hallitsija. Kaarle IX aikana Olavi Erikinpoika Husgafvel palveli Kaprion linnan voutina ja Bertil Mattson Huggut oli Ivangorodin linnanvouti.
Kevättalvella vuonna 1609 ruotsalaiset lähtivät marssimaan kohti Moskovaa. Vehkalahtelaiset knaapit palvelivat Marttin Boijen aatelislipullisessa ratsuväkirykmentissä mm. kornetti Sigfrid Husgafvel oli mukana seitsemän vuotta. Jaakko De la Cardie oli armeijan päällikkönä. Välillisesti sotaan osallistuivat kaikki Suomen talonpojat. Moskovan tultiin 12. päivänä marraskuuta 1610. Valloitus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Sigismundin joukot löivät ruotsalaiset taistelussa ja sota jatkui Novgorodin alueella vielä kuusi vuotta. Suomalaiset sepittivät sananparren: "lähtee suvi, lähtee talvi vaan ei lähde Laiska Jaakko".
Eli näihin aikoihin minunkin esi-isäni Valerian Henricsson ilmestyi Mouhijärvelle. Löytyisikö netistä jotakin Jakob Hansson Silfverpatronin lipuston rakuunoista? SSHY:n sotilasasiakirjoja löytyi vain 1700-vuodesta alkaen ainakin Henkirakuunarykmentin kohdalta.
Valerian ei ole ollut Ruotsissakaan mikään yleinen nimi. Valerianeja olen nähnyt Ruotsin Bergslagenin "monikansallisilla" seppäsuvuilla. Ehkä joku sepän jälkeläinen ryhtyi sotilaaksi.
Täydennän vähän aikaisemmin antamiani tietoja Valerian Henrikssonista. Se ei ollut hänen ainoa nimensä, yhtä usein on lähteissä nimi Valdemar (Volmar), joskus myös Valentin. Pari kertaa on patronyymina Nilsson.
Hän tuli Liivinmaan sotaan Ruotsista Måns Kijlin eli Kylen ratsuväkilipuston mukana ja saatuaan ratsupalvelustaan varten 1602 autiotilan Karkusta (Mouhijärveltä) siirtyi suomalaiseen Jesper Mattssonin (Kruus) lipustoon, jossa hän ratsasti 1603 ja 1604. Vv. 1605-1606 hän kuului Jakob Hanssonin (Silfverpatron) lipustoon, 1607-1609 lipustoa ei mainita, ja 1610 hän oli Tomas Olssonin lipustossa. Nämä tiedot ovat voudintilien ratsupalvelusluetteloista. Vuosilta 1600-1620 on säilynyt vain muutamia harvoja lipustojen rullia eikä niitä ole netissä.
Vuoden 1610 jälkeen Valerian Henriksson siirtyi ratsuväestä oriinratsastajaksi Kunink. Maj:tin talliin Suomessa ja oli siinä tehtävässä ainakin 1613-1618 Elfsborgin lunnaitten kantoluetteloiden mukaan. Hän ei siis ollut mukana Jakob De la Gardien sotaretkellä Venäjällä.
Henrik Impola
LaaksonLilja
19.02.14, 14:17
Tuhannet kiitokset, Henrik Impola! Tässä tuli tietoa, johon kaltaiseni kömpelö, ulkomailla asuva harrastelijasukututkija, ei ikinä pääsisi käsiksi. Tämä viestisi kopioidaan ja pannaan paperille visusti talteen.
Tiedetäänkö, missä päin Ruotsia Måns Kijlin ratsuväkilipusto sijaitsi? Ehkä Valerian/Wolmar/Valentinin asuinpaikkaa saisi sen avulla edes vähän paikannettua. Olisiko olemassa se mahdollisuus, että tässä (ilmeisesti ensimmäinen, josta Valerianiin liittyvää tietoa löytyy) lipustossa, olisi ollut mukana myös palkkasotureita Saksasta ja/tai Baltiasta? Nimittäin juuri Saksaan ja "saksalaistuneisiin" Baltian maihin, nimi Wolmar sopisi hyvin.
Juuri Valentin-nimeä eikä Valeriania esiintyy Keski-Ruotsin käsityöläisillä, siis lähinnä seppäsuvuilla. Sekoitin edellisessä viestissäni Valerian- ja Valentin-nimet, ehkä kirjurille aikoinaan sattui sama kömmähdys http://www.freesmileys.org/smileys/smiley-ashamed001.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php) Tietenkin Valerianin tyttären naittaminen vaskisepälle voi olla pelkkää sattumaakin. Harmillisia muuten nämä horjuvat nimien kirjaamiset. Valerian-nimeä voisi kuvitella esiintyvän mm. romaaneilla, Wolmar viittaisi Saksaan ja Valentin Keski-Ruotsin seppäsukuihin.
Niin, kirjoitin vähän hätäisesti että Valerian oli Ruotsista. Itse asiassa Måns Kijl on voinut rekrytoida hänet vasta Baltiassa. Tuon ajan Baltia oli melskeinen sotanäyttämö. Siellä liikkui palkkasotureita, joilla ei ollut kiinteää kotimaata vaan jotka siirtyivät armeijasta toiseen, kunnes lopulta vakiintuivat tietyn maan. esim. Ruotsin, palvelukseen. Muutamilla Satakunnan ensimmäisillä ratsutalollisilla näyttää olleen tällainen kansainvälinen palkkasoturitausta (esim. Simon Italian, hänkin Karkussa!). Valerianin vaihtelevat nimet saattavat johtua tällaisesta taustasta.
En löydä nopeasti muuta julkaistua tietoa Måns Kijlin lipustosta kuin sen että hän sai ratsumestarin valtakirjan 29.5.1601. Lipusto on koottu kovalla kiireellä valmistauduttaessa suureen hyökkäykseen Puolaa vastaan. Kuinka paljon siihen ehdittiin saada väkeä Ruotsista ja kuinka paljon otettiin Baltiassa, voisi selvitä vain Ruotsin Sota-arkistosta hyvällä onnella. Sotilaslähteet ovat tältä ajalta erittäin niukkoja. Ruotsalainen miehistö on luultavasti ollut etupäässä Smålannista, missä Kijl asui, vaikka hän alun perin oli Länsigöötanmaalta.
H.I.
LaaksonLilja
20.02.14, 14:26
Ja taas kerran, Henrik Impola, valtavasti kiitoksia tiedoista! Tässä tuli taas yksi paperi lisää "Huipputärkeät Sukututkimustiedot"-mappiin.
Eräs löytämäni maininta Valerianista SAY.ssä oli v.1626 Hyynilän Ollarin kohdalla "under Walderian". Jälleen uusi variantti miehen nimeksi. Tällä kertaa jonkinlainen yhdistelmä Valeriania ja Waldemaria. Baltiassa rekrytoitu palkkasoturi voisi tosiaankin olla se todennäköisin vaihtoehto Valerianin taustaksi. Hyvänä kakkosena Smålantilais-soturi.
Mutta kuten sananparressa sanotaan: "Nälkä kasvaa syödessä!"
Minkä talon isäntänä puuhaili kyseinen Simon Italian? Palkkasotureita Karkussa. Tämähän on huippumielenkiintoista!
Tämäpä on mielenkiintoista, kiitos!
Simon Italian (Simon Henriksson) lienee ollut Italiassa taistellut palkkasoturi, joka sai lisänimensä täällä Pohjolassa harvinaisista sotakokemuksistaan. Italialainen syntyperä on vähemmän todennäköinen, vaikka nimet Simon ja Henrik eivät ole Italiassa tuntemattomia. Varsin kansainvälisestä sotilastaustasta on joka tapauksessa kysymys.
Hän tuli Suomeen 1590-luvun alussa todennäköisesti ruotsalaisten ratsujoukkojen mukana ja pääsi avioliiton kautta kiinni 2½ äyrin taloon Karkun Suoniemen kylässä. Hänestä käytettiin myös lyhennettyä nimeä Talian, jonka mukaan talo sai nimen Talja. Hän palveli ratsumiehenä Klaus Flemingin joukoissa nuijasodassa ja 1600-luvun alussa Liivinmaan sodassa ja Jakob De la Gardien sotaretkellä Venäjällä. Hän oli Taljan isäntänä 1597-1634. Suku jatkui siellä mieslinjaisena kolmessa polvessa ja sen jälkeen tyttären kautta, mutta talo ei hänen jälkeensä enää ollut ratsutalo.
H.I.
LaaksonLilja
21.02.14, 14:21
Oikein paljon kiitoksia tiedoista, Henrik Impola. Tässäpä taas yllättävä yhteys isännän ja tilan (nimen) välillä. Montaa muuta Karkun tilaa olisin nimen perusteella vaikka väen vänkällä vääntänyt Suomen ulkopuolelta tulleen perustamaksi, mutta Talja ei olisi ikinä juolahtanut mieleeni. Taljaa olisi sovittanut lähinnä Karkun Karvan ja Mouhijärven Turkin kaveriksi:)
Olisiko Oripään Waldessa asunut Valdemar Henriksson sama henkilö, joka isäntänä 1634 lähtien? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021564 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019064
Hei kaikki. :) Olen ihan uusi tällä foorumilla. Tämä Iikkilä on minun esi-isä. Löysin hänet eilen ja tämän viestiketjun. Mitkän näistä pähkäilyistä on vielä voimassa vai onko tullut lisätietoja? On mukavaa lukea teidän asiantuntevia kommentteja.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.