Hjort Ruotsin Karungista

[Outika]

Kirkonkirjoissa Britalle (s 1815) ja Nils Hjortille (s 1805) on kirjattu kuusi (6) lasta vuosille 1839–49. Kolme nuorinta lasta on merkattu vuodesta 1853–1861 oäktaksi (yhteensä 9 lasta)(*). Kaikkien lasten äidiksi on kirjattu Nils Hjortin vaimo Brita Pehrsdotter. Rippikirjan mukaan Britalla ei nähdä rippikirjamerkintöjä Karungissa Hjortin torpassa vuodesta 1862 ja hänet on kirjattu: ”Hans lagl. frånskildh hustru” eli erosivatko Brita ja Nils jostakin syystä viimeisen lapsen syntymän jälkeen. Mitä tapahtui, seuraavana vuonna vanhin poika Johan Hjort (s 1839) avioitui Lestadiuksen tyttären Lea Selma Lestadiuksen (s 1844) kanssa, vuonna 1863 (**). Olisiko tässä ollut paineita, miksi erosivat vai oliko jotakin muuta tapahtunut? Mitkä syyt saattoivat mahdollistaa eron ja erosivatko todella? Nils Isaksson Hjort kuoli 28.12.1866, kuolinsyynä oli nerffeber (mikä tauti tuo olikaan?)(***). Brita avioitui uudelleen leskenä vuonna 1871 Johan Johansson Wähän kanssa (****). Pari nähdään Ruotsin Kukkolassa vuodesta 1872–72 (*****). Tämän Johanneksen osalle oli langennut samanlainen tuolle ajalle sopimaton tapahtuma eli hänen vaimonsa on kirjattu rippikirjaan Johan Wähäs frånskilda hustru Ulrica..tällä parilla löytyivät vuodelta 1851 viimeiset merkinnät Karungin Lehtikankaan tilalla (******).

Mitähän tapahtuikaan, aika huomioiden tämä näyttää ennenkuulumattomalta. Millä syin ero oli edes mahdollinen? Miksikähän Brita hävisi tilalta nuorimmaisen lapsen syntymän jälkeen ja vuosi ennen pojan häitä Lestadiuksen tyttären kanssa. Voi tietysti olla mahdollista että pojan avioituminen Lestadiuksen tyttären kanssa ei vaikuttanut mitenkään asiaan, mutta väistämättä tulee ajatelleeksi sitä kuinka vahvasti uskonnollisuus oli esillä tuohon aikaan.

(*)
Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/6 (1859–1866) kuva 135, s 115
(**)
Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/7 (1866-1875), sivu 150
(***)
Karl Gustavs kyrkoarkiv, Död- och begravningsböcker, SE/HLA/1010101/F/2 (1861–1896), kuva 32
(****)
Karl Gustavs kyrkoarkiv, Lysning- och vigselböcker, SE/HLA/1010101/E I/5 (1861–1896), kuva 18
(*****)
Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/7 (1866–1875), sivu 202
(******)
Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/6 (1859-1866)sivu 110
Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/6 (1859–1866) kuva 125, sivu 105

[Outika]

Täydennän perheen tiedot:
Nils Isaksson Hjort 1805
Hans lagl. frånskildh hustru
Brita Cajsa Pehrsdotter 1815
Barn:
Johan 1839
Maria Catarina 1841
Greta Sofia 1843 (sai isättömät lapset Erika 1863 ja Johan 1866)
Josephina 1845 (sai isättömän lapsen 1864)
Ulrik 1847
Hilda Carolina 1849
Isak Wilhelm 1853 (oäkta)
Pehr Albert 1855 (oäkta)
Henrik 1861 (merkintä do: sama kuin edellä)

Brita lähti talosta ilmeisesti Henrikin syntymän jälkeen koska hänestä ei näy merkintöjä alkaen 1862 ja hänet on merkattu yksinäisenä Henrikin kastetietoihin (tosin inhyses Johan Wähä on yliviivattu, mitä lie merkitsee). Muut lapset jäivät asumaan tilalle, myös isättömiksi merkityt Isak Wilhelm ja Pehr Albert. Birgitta Hansin tutkimuksen mukaan Peter Albertille on merkitty isäksi Sakari Johannes Johansson eli Wähä Johannes Johansson. Mistä löydän merkinnän. Lähteeksi hän mainitsee: Karl Gustavs f.s.AI:5 bild 304 Anmärkning 20 ja 21. Mikä tämä lähde on kun Karl Gustavs kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/HLA/1010101/C/2 (1825–1861), kuva 143 kertoo tapahtumasta näin: f.a. Bonden, dr Nils Isaaksson Hjorts eller Kinnunens hustru, Brita Caisa Pehrsdotter. Lisäksi mainitaan äidin ikä 40 v. ja jotakin josta en saa selvää. Jotakin tapahtui lokakuun 28. päivänä???

Oliko aviorikos sellainen syy, millä laillisen eron tuohon aikaan saattoi saada? Voidaanko todistaa jollakin keinoin että Johannes Wähä oli näiden lasten isä, sillä häntä ei ole missään kirjoissa merkitty lasten isäksi eli täytyisi nyt löytää tuo Karl Gustavs f.s.AI:5 kuva 304 ja merkinnät 20 ja 21. SVAR :n syntymätiedoista ei tuota löydy...?

[PekkaJS]

[FONT=Verdana][SIZE=2]Lähteeksi hän mainitsee: Karl Gustavs f.s.AI:5 bild 304
Asiasta sen enempää tietämättä ja edes tuota alkuperäistä lähdettä näkemättä:
AI:5 on rippikirja 1849-1858 (ks http://www.arkivdigital.net/sources/3220?county=26&volume_types=all#h5172)

T Pekka

[Outika]

Heureka, tietysti niin. Kiitos tästä. Itselläni ei ole tällä hetkellä oikeuksia Digitaaliarkistoon, mutta tarkistin SVAR :n tiedoista samalta ajalta rippikirjan tiedot eikä siellä ole mainintaa Petr Albertin isästä, muuta kuin että on syntynyt Karhuvaarassa 1.9.1855 ja lapsi on merkitty "hustruns oäkta". Perhe asui tuolloin Kukkolassa, Lähdet -nimisellä tilalla. Lähde: Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/5 (1849-1858), sivu 111.

Samoista kirkonkirjoista löytyy lisäksi tieto Johan Johansson Wähän ja Ulrica Pehrsdotterin perheestä Karungin Lehtikankaalla. Ulrican kohdalla on maininta "Dessa makan ... för mannen .. brott skilja. Se genom skiljobref 6.6.1855", jos nyt oikein tulkitsen. Lähde: : Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/5 (1849–1858) kuva 87, sivu 74.

Mistään en löydä suoraan mainitun että Johannes Wähä eli Sakari olisi lapsen (lasten) isä. Voisiko maininta löytyä näistä ilmoituksista no 20 ja 21, mistä lie löytyvät? Mistä näitä voisi etsiä?

[Outika]

Foorumilta löytyi kuin löytyikin tietoa entisaikojen avioliittotavoista ja laistakin. Siteeraan tähän alle Agricolan kirjoituksia Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laista: Naimisen Caari 11-17:

XIII. Lucu. Awioskäskyn erosta; ja cuinga lapset caswatettaman pitä / cosca awioskäskyn ero tapahtu.

1.§. Jos mies teke huorin, ja waimo ei tahdo hänelle ricostans andexi andaa, ja ei ole hänen canssans yhtä wuodetta pitänyt, sitte cuin se hänelle tietyxi tuli; nijn mahta awioskäskyn ero tapahtua, ja olcon mies hänelle rickonut puolen naimisen-oikeudestans omaisudesta. Jos waimo huorin teke; olcon sama laki, ja cadottacon sijnä siwusa huomen-lahjans. Jos he molemmin owat huorin tehnet, ja jombicumbi heistä ei ole sijtä ennen toisen canssa sowitetuxi tullut; nijn ei mahda heidän awioskäskyäns eroitettaa.

Teksti lähteestä: http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175904.html

2.§. Se joca awioskäskyn huorudella rickonut on, ei mahda toiseen naimiseen mennä, ennen cuin se wiatoin cuollut, eli naimiseen tullut on, eli sijhen suostu ja Cuningas sijhen luwan anda. Jos hän sen sittekin teke; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria, ja olcon awioskäsky mitätöin. Ei mahda myös se wiatoin mennä toiseen naimiseen, ennen cuin ero laillisesti tapahtunut on, kymmenen talarin sacon haastolla.

3.§. Cosca ero tapahtunut on, ja he ei sowi sijtä, cummanga lapset pitä tykönäns pitämän; nijn olcon sijhen lähin, se joca ei rickonut ole. Jos ei hän ole sowelias lapsia edescatzomaan; nijn tule Tuomarin catzoa, joco se wicapää paremmin, eli jocu muu ne tygöns otta mahdais: ja joco he tulewat wicapään, eli jongun muun tykönä oleman; mengöön heidän rawinnoxens ja caswattamisexens, nijn paljo Isän ja Äitin omaisudesta, sisälletuloista, palcasta, eli käsitöistä, cuin Tuomari cohtullisexi löytä.

4.§. Jos mies ylönanda waimons ja juoxe pois hänen tyköäns, pahudesta ja wastahacoisudesta, ja mene ulcomaille sijnä aiwoituxesa, ettei edespäin olla ja asua hänen canssans; hänellä ei pidä oleman yhtän oikeutta hallita osaans omaisudesa, eli kijndiäitä tiluxians. Jos waimo tahto hänestä luopua; ottacon Tuomarilda haaston. Jos ei tietä misä mies itzeens ylöspitä; andacon Tuomari Saarnastuoleilda cuulutta hänen perääns coco Kihlacunnan ylitze, eli Caupungisa, jos hän sijnä asuwa ollut on, nijn myös lähimmäisisä Pitäisä sen ymbäristöllä, ja pancon hänen eteens yön ja wuoden. Jos ei hän tule sen eteenpannun ajan sisällä; nijn tuomitcon Tuomari eroxi, ja olcon mies cadottanut coco osans omaisudesa. Sama laki olcon, jos waimo miehens tyköä poisjuoxee.

5.§. Mitä mies cadottanut on, joca waimons ylönandanut ja hänen tyköäns poisjuosnut on, sen waimo nautitcon, nijn cauwan cuin hän naimatoina on, nijn myös hyödytyxen ja sisälle-tulon hänen kijndiästä omaisudestans. Jos hän mene toiseen naimiseen; älkön nautitco enämbätä, cuin sen johon hän naitettu ja annettu oli, waan langetcon silloin miehen osa lapsille: Olcon heillä myös oikeus, nautita miehen yxinomaa kijndiätä omaisutta, nijn cauwan cuin hän pois on. Jos ei lapsia ole; nijn älkön waimo andaco mitän pois irtaimesta calusta ja ansaitusta omaisudesta. Jos waimo ricko; käykän myös hänen osans ja omaisudens canssa, cuin sanottu on.

6.§. Jos mies lähte ulos waldacunnasta cutzumisens tähden sotahan, caupalle, eli muusa tarpellisesa asiasa, on sitten cauwan poisa, ja ei anna waimolle tietä, cusa hän oleskele: Jos waimo taita sijtä tiedon saada; andacon sen Tuomarillen tietä, ja Tuomari pangon hänelle päiwän-määrän eteen, tullaxens cotia jällens. Jos hänellä on laillinen este; nijn odottacon waimo hänen cotia-tulemistans. Jos ei hän laillista estettä osota, ja ei sittekän tahdo tulla; tutkicon Tuomari heidän yhdesä-elandotans. Jos waimo on hywin ja cunniallisesti itzens käyttänyt; nijn mahdetan hänelle myöden annetta mennä toiseen naimiseen, sitte cuin wuosi culunut on, sen ajan jälken, cuin miehelle haastokirjasa eteen pandu oli, ja andacon Capitlumi hänelle ero-kirjan sijtä endisestä. Jos mies soima waimollens irstaisutta, eli muuta sopimattomutta, ja ei tahdo sentähden jällens tulla, ja hänellä ei ole sijhen täydet tiedot; tuomitcon cuitengin Tuomari eroxi. Jos lailliset todistuxet löytän; käykön sen canssa, cuin ennen huorudesta on sanottu. Jos ei yhtäkän aihetta ole tietää saada, jos se poismennyt elä, eli cusa hän itzens ylöspitä, ja hän, cuuden wuoden sisällä, ei tule jällens; nijn mahta Tuomari, sitte cuin hänen peräns cuulutettu on, toisen naimisen myöden anda: Olcon hänellä myös walda sen ajan lyhendää, jos hywät syyt sijhen owat. Jos se endinen sitten jällens cotia tule, ja näyttä laillisen esteen täysillä perustuxilla, ja ettei hän ole taitanut itzestäns tietoa andaa; astucon hän waimons tygö, ja se jäljellisembi paetcon, jos ei he muutoin keskenäns sowi: ja sillä irtaimella olcon walda, jongun toisen canssa itzens awioskäskyyn andaa.

7.§. Jos mies, eli waimo, sitte cuin he kihlattin, on lihallista canssakäymistä pitänyt jongun muun canssa, ja se wihkimisen jälken ilmandu; nijn käykön eron ja naimisen-oikeuden canssa, cuin 1.§. sanottu on. Jos waimo wihkimisen jälken tule sijhen sidotuxi, että toinen ennen kihlausta, on yhteyttä hänen canssans pitänyt, ja mies ei tahdo hänelle sitä andexi andaa, waan laillinen ero tapahtu; nijn ottacon mies caiken sen tacaisin, cuin hän myötäns yhteiseen pesään tuonut on, nijn myös culutuxens, cuin hän kihlajaisixi ja häixi tehnyt on, ynnä caiken sen canssa, cuin hän hänelle andanut on: pitäkön myös mitä waimo hänelle andanut on.

8.§. Jos mies, eli waimo, on luonostans wiallinen, ja awioskäskyyn peräti kelwotoin, eli jos miestä eli waimoa noudatta parandamatoin tarttuwa tauti, ja hän sala sen, ja petollisesti wiettele toisen awioskäskyyn canssans: Jos se todexi tule; nijn käykön awioskäsky tacasin, ja wicapää älkön nautitco naimisen-oikeutta omaisudesa; palkitcon myös caiken wahingon, ja kärsikön, nijncuin muusta petoxesta edespäin eroitetan.

[Juhani Mäkitalo]

Karl Gustavin rippikirjassa 1849 - s. 78 sanotaan Joh. Vähästä
ja hänen vaimostaan Ulrikasta: Nämä puolisot ovat miehen huorauksen
takia saaneet erokirja 6/6 1855 (Härnosandin konsistorin myöntämä)

Saman rippikirjan lopussa kuva 304

Huomautus 20 koskien Joh. Vähää: hovioikeuden päätös 13/12 1854
haureusrikoksesta vaimoaan kohtaan ja Härnosandin konsistorin päätös
eron myöntämisestä 6/6

Huomautus 21 koskien Nils Hjortin vaimoa Brita Caisa Persdotteria:
sama tuomio kuin edellä: haureus Joh. Vähän kanssa

Per Albertista s. 1/9 1855 aviottomana ei mainita mitään, mutta
jäljelle ei kai muita isäehdokkaita kuin Joh. Vähä ? Vai oliko salattua
elämää enemmänkin ??

JM

[Outika]

Näin siellä varmastikin lukee, kaikkea en osannut oikein "tolkata", mutta tosiaankin sain Birgitta Hansin kautta nämä kaksi asiakirjaa (anm no 20 ja 21). Kiitokset hyvästä vihjeestä kysäistä asiaa suoraan sukututkijalta.

Asiakirjan mukaan ymmärsin että rangaistuksena aviorikoksesta Johannes oli joutunut syytettynä kärsimään rangaistuksensa, 28 päivän tuomion Piteån vankilassa, vedellä ja leivällä.

Per Albertista s. 1/9 1855 aviottomana ei mainita mitään, mutta
jäljelle ei kai muita isäehdokkaita kuin Joh. Vähä
Kyllä SVAR :n lähteessä kerrotaan että sekä Isak Wilhelm (oäkta yliviivattu), Pehr Albert (oäkta) ja Henric (merkintä do) olisivat avioliiton ulkopuolella syntyneitä. Lähde: Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/6 (1859–1866) kuva 135, s 115
Löysin Brita Caisan ja Johanneksen myöhemmin Ala Vojakkalasta. He asuivat Wittikon tilalla ja tässä kirkonkirjan merkinnässä Henrik ilmoitetaan ensimmäistä kertaa pojaksi, onpa jopa patronyymi Johansson. Lisäksi Henricin kohdalla lukee papin kirjoittama tiedoksianto:
”född under föreldrarens vistelse i Sv. Karunki och der vistats? intills nu. Bek: hinderhets bet till äkt 7/2-91." Tekstin loppuosa varmaan viittaa Henrikin avioitumiseen Olga Matilda Gustafsdotterin kanssa Kemin maaseurakunnassa vuonna 1891.

[Outika]

Tarkennan vielä pariskunnan liikkeitä eli Wittikon talo oli Karungissa, mistä he sitten muuttivat Ala Vojakkalaan.

[Juhani Mäkitalo]

Tässä edellä "Outikka" lainaa 1/11 klo 18.12 minun tekstiäni: Per Albertista jne. ja tinkaa jotakin Henrikistä ????
En ole puhunut sanaakaan Henrikistä ! Sanoin vain, että tässä rippikirjan
huomautuksessa -AI5 kuva 304 ei puhuta Per Albertin eikä kenenkään muunkaan aviottoman isistä mitään. Siellä ei puhuta myöskään mitään vankilatuomioista. Mikähän asiakirja tämä on johon viittaat - Hansilta saatu ?
-------------------------
Tässä rippikirjassa olevassa huomautuksessa kerrotaan sen sijaan, että
pariskunta Joh. Vähä ei saa avioeroa, vaan tuomitaan eroon eli att
mista äktenskapsrätt. Lisäksi mainitaan, että mies ei saa mennä uudelleen avioon ennenkuin ent. vaimo on kuollut tai avioitunut uudestaan
tai antanut suostumuksensa miehen uuteen avioon.
-----------------------------------------------
Salavuoteudesta oli ainakin johonkin aikaan rangaistuksena miehelle
14 pv vankeutta ja naiselle 7 pv vankeutta sekä sakot molemmille sekä
kruunulle että kirkolle, lisäksi ripitykset.
Tässähän oli kyse pahemmasta, eli tuplahuorauksesta (dubbelhor)
(Tällaiseen sitä saa varautua kun sukuansa tutkii)
JM

[Juhani Mäkitalo]

Olihan tuo määräys uudelleenavioitumisen ehdoista mainittu
Outikan aviokäskyssä § 2.

PS Ei tahdo jaksaa lukea kaikkea asiaa ja asian vierestä kirjoitettua,
kun sitä on tarpeettoman paljon.
Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja yksinkertaiseen ilmaisuun.
Tarpeettomia ovat esim. viittaukset synt/vih./kuol.luet. nehän on aina
tarkistettava ilman eri huomautuksia.

JM

[Outika]

Kyllä SVAR :n lähteessä kerrotaan että sekä Isak Wilhelm (oäkta yliviivattu), Pehr Albert (oäkta) ja Henric (merkintä do) olisivat avioliiton ulkopuolella syntyneitä. Lähde: Karl Gustavs kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010101/A I/6 (1859–1866) kuva 135, s 115

Lainaan tällä kertaa omaa tekstiäni ja vastaan että Pehr Albert on mainittu isättömäksi ylläolevassa lähteessä, tässä yhteydessä en mielestäni viitannut tuohon ilmoitusosaan eli B.H :lta saamaani aineistoon, joka on lähtöisin Karl Gustavs f.s. AI:5 1849-1858 bild 304 anmärkning 20 och 21.

[Outika]

Palaan vielä tähän merkintäosioon no 20 ja 21 (Karl Gustavs f.s. AI:5 1849-1858 bild 304 anmärkning 20 och 21. Tässä on mukana Anm. No 20 sekä Fortf. af Anm. No 20 sekä Anm. No 21).

Pitääkö se paikkansa että tuossa jäljempänä todetaankin päinvastoin ettei Johan Johansson milloinkaan kärsinyt tuota hänelle langetettua tuomiota??

[Juhani Mäkitalo]

Kenenkähän kanssa täällä taas tingataan. Niitä aviottomia näyttää
olevan aivan tarpeeksi, enkä ole missään yhteydessä mitään paikkansapitämätöntä niistä väittänyt.
Se mikä minulla jäi huomaamatta aluksi oli, että huomautus nr 20:tä
oli kahdessa osassa, luin ensin vain sen jälkimmäisen eli "fors." (jatkon)

Huomautus nr 20:n ensimmäisessä osassa kerrotaan:.. että huorinteko,
josta tuomiot on annettu, on tapahtunut 20/6 1854 ja asia käsitelty
käräjäoikeudessaa 26/9 1854. Tuomitut valittaneet hovioikeuteen,
mainitsin siitä jo edellä. Mies on 2kk vankeustuomionsa kärsinyt.
Näytti, että sama 2 kkvankeustuomio oli annettu myös vaimolle,
näinhän käytäntö oli, mutta vaimon tuomion täytäntöönpanosta ei
puhuta mitään. Olisiko jouluk 1854 alkanut raskaus tämän estänyt.
Kun tästä laskee aikaa Per Albertin syntymään 1/9 1855, ei voi olla
kysymys pojan syntymään johtavasta haureudesta, vaan se on asia
erikseen eli "haureus II (?)"
Ei siis missään ole mainittu kuka oli Per Albertin isä, mutta todennäköistä
on että isä oli Johan Vähä niinkuin 1/11 mainitsin. Lisäviitteenä tähän
on Vähän avioituminen 1871 Brita Hjortin kanssa - suhde oli kestänyt jo 17 v.

Se tinkaaminen ainakin minun kanssani kannattaa jättää tähän ja miettiä
kuka tämän asian selvitti.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Pitääpä korjata kirjoitusvirhe edellä: piti olla forts. (ei siis fortf.niinkuin joku yritti väittää). Aakkosten opetteleminen kannattaa aina !

Lisäksi korjauksena eiliseen, piti sanomani förverkat äktenskapsrätten.
(Ulkomuistista kun kirjoitin, niin sinne tuli verbi "mista", eli vastaava ilmaus)

JM

[Juhani Mäkitalo]

Per Albertista, s. 1/9 1855 aviottomana, ei mainita mitään (huomatuksissa)

Näin siis kirjoitin 1/11, pilkut vain puuttuivat, minusta tuossa näyttää lukevan avioton.
JM

[Outika]

Brita Caisan äiti Saara oli sukujaan Oja eli Åja eli Åiia, ajan kirjoitustyylin mukaan vaihdellen. Suku asui ilmeisesti Överkalixin ja Råneon alueilla. Saran isä ja Jakob Jönsson Oja - Jöns Jacobsson - Jacob Jönsson Åiia - Jöns Ifvarsson - sotilas Ifvar Mattson Vanhatalo - knihti Matts Mattson Finne eli Mämminen eli Pynnöi. Nämä tiedot löysin itse asiassa eräästä sukututkimuksesta. Saran ja isänsä Jaakobin syntymätiedot löysinkin SVAR :sta.

Mats Matsson Finne syntyi Turtolassa Övertorneålla, Norbottenin läänissä noin 1600, kuoli 1654 Narkenissa (suom. Narkaus). Hän oli maavouti, knihti 1621. Kirjassa Samerna i historien och nutiden, Israel Ruong mainitsee hänet kirjoittamalla: Vanha norjalainen saamelaisen merkitys tarkoittaa finn, finneä. Hänen täytyi olla suomea puhuva Turtolalainen, Svanstein. Tällä Finne nimellä luultavimmin erotettiin suomea ja ruotsia puhuvat Tornedaalilaiset aikoinaan.

Jouko Vahtola kirjoittaa Tornedalen historia, osa 1, sivu 228: Myöhemmin voidaan osoittaa että Mats mämmi (Matts Mämä 1620; Matz Mämmä 1622) perusti Mämmilän talon Turtolaan, joka nähdään veroluetteloissa 1620. Hän tuli Tornionlaaksoon luultavasti Kemin jokilaaksosta, missä ei viihtynyt pidempään. Hän on voinut tulla pohjoiseen alun perin Rautalammilta, missä on ainoa samanniminen sukunimi tiedossa.

Kuoksu kirjoittaa: Mats Larsson Pynnöi-Mämmi, kuollut 1634. Hän tuli Tornionlaaksoon kun Enontekiön kirkkoa alettiin rakentaa ja perusti myöhemmin Mämmilän tilan Turtolaan. Tarinoiden mukaan hän tuli Rautalammilta Savosta alun perin. Enontekiön kirkonrakentamiseen liittyen löytyy dokumentti, kuitti tuolta vuodelta kun hän oli hakenut kahden muun henkilön kanssa varoja. Mats Larsson Mämmillä eli Pynnöillä oli Enontekiöllä v 1607 puumerkki ML yhteenkirjoitettuna. Puumerkki löytyy Gunnar Westinin teoksesta Övre Norrlands historia: tiden 1600-1721, Umeå 1965. Kuitti on kuvattuna sivulla 42 ja kuvatekstissä lukee: ”Kvitto å kost och lön av fyra kyrkobyggare vid Tingevara, troligen avseende Simojärvi kapell, 26 april 1607”. Alkuperäinen löytyy Riksarkivetista. Norrlands lapmarker 1607:6, Olof Anundssonin oikeudet Tornion lapinmaahan. Kuva kuitista (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/44380.jpg).
Mitä muuta tiedetään? Tunnetaanko vaimojen sukuja, valitettavasti vaimot ovat olleet vähemmän tarkasti mukana kun tietoja on kirjattu.

[Juhani Mäkitalo]

Jokohan olisi syytä vaihtaa otsikkoa ???
Outikka (miksi nimimerkki ??) kirjoittaa täällä suoraan "Anbytarforumilta"
kopioitua tekstiä, mikäs siinä.
Luin niitä itsekin, koska Mats Matson Finne kuuluu esi-isiini, mutta
tekstiä on syytä arvioida, eikä sokeasti toistella.
Keskustelun pohjalta ei ole kovinkaan selvää kuka Matsin isä oli, Mämmiä ei
liene näkynyt missään hänen yhteydessään. Toiseksi, miksi henkilö, jolla
olisi vanha selvä sukunimi kadottaisi sen ja alkaisi esiintyä Finnenä.
Sitten puhut saamelaisuudesta ja seuraavassa lauseessa kuinka tultiin
Rautalammilta, niinhän ne Turtolan Mämmit taisivat tulla.

4. rivilläsi mainitset, että oli maavouti (yhteiskunnan huipulta) ja sotilas
(yhteiskunnan alimmilta portailta) Mainittiinko keskustelupalstalla tällainenkin epäjohdonmukaisuus ??
Suomea on puhuttu ja puhutaan molemmilla puolin Tornionjokea ja
kylien ja talojen nimet ovat pääosin suomalaisia edelleen. Överkalixiinkin
tämä suomenkielen vaikutus ulottuu, eiköhän se ollut Vanhatalo, jota
Matin suku asui. Ei suomalainen mikään erikoisuus ole alueella. Sotilas-
nimi se tietysti saattaisi olla, sitä en ole tarkistanut.

Näihin kysymyksiä on syytä pohtia, vaikka vastauksia löytyisikään

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lopuksi "Outikka" mainitsee palkkakuitin koskien jonkun kappelin
raketamista Tingevaaran lapinkylän alueelle (ei Enontekiön, ei lähellä-
kään, kun sijaitsee Tornionjärven tienoilla)
Kuitti on vuodelta 1607 ja minulla on muistiinpano, että isä (?)
Mämmi oli Kemijokivarren Koivussa vielä 1608. Tri Erik Wahlberg
mainitsee, että Turtolan Mämmi perustettiin v. 1608 tienoilla.
Mites kirkonrakentaja (?) olisi asettunut runsaan 200 km:n päähän,
jos työmaa oli tiedossa. Ei line mitään näyttöä tästäkään M. L:stä
kenen puumerkki se on ??
Tällaista se on näiden löytöjen kanssa, joita netti on väärällään.

JM

[Outika]

Mats Matson Finne kuuluu esi-isiini, mutta
tekstiä on syytä arvioida, eikä sokeasti toistella.Luultavasti myös minun esi-isiäni Britan (Oja) kautta ja siksi täällä toistelen asioita juurikin siitä syystä että asiat selviäisivät itselleni. On paljon pahempaa rakentaa suuria teorioita testaamatta niitä keskustelussa asiantuntijoiden kanssa. Eikö?

Sitten puhut saamelaisuudesta ja seuraavassa lauseessa kuinka tultiin
Rautalammilta, niinhän ne Turtolan Mämmit taisivat tulla.Samaan asiaan kiinnitin itsekin huomiota. Eiväthän he saamelaisia voi olla jos tulivat Rautalammilta kuten näyttävät monet muutkin nykyiset Pohjoisen suvut tulleen. Mutta...jäin pohtimaan sitä, onko tätä toista esitettyä teoriaa tutkittu että olisivatkin sieltä Kuolajoelta tulleita. Keskustelussa (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/245832.html) esitetään toistakin teoriaa siitä, että Mämmi ja Finne nimiin liitetty Pynnoy saattaisi tullakin Byonyi nimestä eli olisi nimimuunnos kuten tässä on jo huomattu kuinka kirjoitusasu vaihtelee. Silloinhan Finnet, Mämmit ... voisivat olla saamelaisia kuten Kirjassa Samerna i historien och nutiden, Israel Ruong mainitsee. (en toki ole kirjaa itse lukenut vaan vihje on anbytarforumilta ja pääasia tässä on kai tiedon alkuperäinen lähde).

maavouti (yhteiskunnan huipulta) ja sotilas
(yhteiskunnan alimmilta portailta) Mainittiinko keskustelupalstalla tällainenkin epäjohdonmukaisuus ??Mitä Mämmin titteliin tulee, olen voinut itse kääntää epähuomiossa landknekt sanan voudiksi, eli kysessä on nihti - sehän on kai sotilasta merkitsevä sana.

Yleensä kun kirjoitan, laitan linkit ja mahdollisen alkuperäisen asiakirjan kuten tutkimuksessa on yleensäkin tapana. Uskon ja luotan alkuperäisiin lähteisiin ja jos joku on ne ilmoittanut, ilmoitan minäkin. Kuittikin löytyy Riksarkivetista: Norrlands lapmarker 1607:6, Olof Anundssonin oikeudet Tornion lapinmaahan. Se keitä kuitti koskee, on sitten toinen tarina.

Eli mistähän Mämmit olivat kotoisin ja oliko Mats Mattson Finne eli Mämmi nimimerkin ML omistaja, joka oli mukana jonkun kappelin tai kirkon rakennustöissä?

OK

[Juhani Mäkitalo]

Turtolan sotaväenottoluetteloissa kerrotaan seuraavaa, ne ovat taloittain:
1623 Mats Mämmi 1 poika, v. 1627 näkyy sitten tämä poika se on Thomas Matson ja 1628 isänsä Mats Larsonin rinnalla (gl), aina 1629, jolloin muuttaa Muonioon. 1630-luv. näkyy sitten toinenkin poika Lars Matson
(s. 1617), ei siis näkynyt vielä 1623. On kylässä kyllä 1621 landsknekt
Mats Matson, mutta aivan väärässä paikassa Mämmiin nähden. Taisi häipyä 30-vuotiseen sotaan, kuka sitten olikin. Finne ilmestyy Överkalixiin
merkintöjeni mukaan 1637. Jokohan se tähän kaatuu se hieno teoria "Matti-pojasta", kompastelee kuitenkin pahasti.
Vielä siitä esittämästäsi kuitista, sehän on selvä palkkakuitti ja sisältyy
esi-isäni Olof Anundsonin tileihin (räkenskaper). Olihan hänellä kyllä oikeuksia lapinmaihin paljonkin, mutta ei siitä tässä mainita.

Ei pitäisi koskaan tuoda esille jostakin luettuja tekstejä, sillä tavalla
kuin teit, liittämällä esim. Finnen perään nimen Mämmi ja sitten alat
kertomaan Turtolan Mämmin historiaa vaikka kuinka pitkälle, yhtään asiakirjaa et ole ilmeisesti edes nähnyt, paitsi sen kuitin, jonka todistusvoim tässä kohtaa on kyseenalainen.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Siis kunnianarvoisa lapinvouti oli tämä Olli, lappalaisten vihaama,
mutta ihan kiva ja kiinnostava esi-isänä. JM

[Outika]

Ei pitäisi koskaan tuoda esille jostakin luettuja tekstejä, sillä tavalla
kuin teit, liittämällä esim. Finnen perään nimen Mämmi ja sitten alat
kertomaan Turtolan Mämmin historiaa vaikka kuinka pitkälle, yhtään asiakirjaa et ole ilmeisesti edes nähnyt, paitsi sen kuitin, jonka todistusvoim tässä kohtaa on kyseenalainen.Anbytarforumilla (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/42457.html) kerrotaan näin:
Till ovanstående uppgifter kan tilläggas att Mats Matsson Finne var son till Mats (Larsson) Mämmi i Turtola. Om denne skriver Jouko Vahtola i "Tornedalens historia", del 1, sid. 228 [Tornedalskommunernas historiebokskommitté 1991]:
"Vidare kan det nämnas att Mats Mämmi (Matts Mäm 1620, Matz Mämmä 1622), som grundade Mämmilä hemman i Turtola, för första gången kom in i skattelängden år 1620. Han kom tydligen till Tornedalen från den närliggande Kemi älvdal, där han dock inte trivdes länge. Han måste också ha kommit norrut från Rautalampi, den enda platsen med detta sällsynta släktnamn."

Ilmeisesti kuitenkin Ifvar Mattson Vanhatalo (sotilas) oli Matts Mattsonin poika, olipa hän sitten Finne, Mämmi tai Pynnöi.

[Juhani Mäkitalo]

Outikka täällä oikein mustalla paksulla präntilä vahvistaa,
mitä joku jossakin ilman minkäänlaisia todisteita lausuu, niissä
ei ole mitään lähteeksi kelpaavaa. Sukunimiä ja syntymäpaikkoja
on liitetty hatusta vetäen erään Matinpojan yhteyteen.
Mitähän professori Vahtolalla oli tekemistä tässä kysymyksessä,
hän ei ole sanonut yhtään sanaa mistään Finnestä


Minä esitin miksi asia ei ole ollenkaan selvä ja hyvin heikosti
todennäköinen. Kannatta huomata, että minulla on lähteet,
muilla ei mitään.

Siitäpä lukijat päättelette, minulla ei ole vastausta siihen ketkä
olivat Mats Finnen vanhemmat, enkä aio Mämmiä esi-isäkseni
adoptoida. Se Matinpojan isän etunimi on kyllä oikein, muusta en tiedä.

JM

[Outika]

Ilmeisestikin Ivar Mattson oli kuitenkin Matts Mattsonin poika, ja tätä Mattsia kutsuttiin Finneksi, oli suomalainen ja tullut uudisasukkaaksi Narkeniin yhdessä Henrik Henrikssonin kanssa, jota myös Finneksi nimitettiin. Jälleen kerran siteerasin tässä erästä sukututkimusta (http://www.ulfhlars.se/Genealogi/Lsn/Henning%20Larsson.htm) ja voin todeta että onneksi meillä kenelläkään ei ole mahdollisuutta "adoptoida" tai muutoinkaan valita esi-isiämme. Voimme ainoastaan pohti/tutkia resurssiemme puitteissa keitä olemme ja miksi toimimme eri tavoin.

[Juha]

Kehotamme vakavasti keskustelijoita pysymään asiassa eikä henkilöissä.


Lisäksi muistutamme, että nimimerkin käyttö on täysin sallittua tällä forumilla kunhan profiilitiedoista löytyy koko nimi.



Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori