Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Päivämäärä pp/kk vai kk/pp?
Tuossa näyttäisi Hiskin mukaan olevan molempia samalla sivulla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaksmaki/rippikirja_1750-1756_tk389/53.htm
vrt Hiski:
9.4.1742 11.4.1742 Pardala Fur. Hr. Hans Joh. Floor Just. Catharina Justander Johanna
9.5.1745 12.5.1745 Pardala Hr. Hans Johan Floor Justina Catharina Justander Hans Johan
20.12.1748 23.12.1748 Pardala Four. hr. Hans Johan Floor Justina Catharina Justandra Catharina
15.9.1751 19.9.1751 Pardala Hr. fältwäb. Hans Floor Justina Cathar. Justander Justina
Rajana näyttäisi olevan vuosi 1750... Vai mistä tietää milloin käytäntö vaihtuu:confused:
Emäntä lienee 'fru', mutta mikähän on Pardalan isännän titteli tuolla sivulla?
Kaarlo Wirilanderin kirjassa Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 on selvitys Hans Johan Floorin (kahdenkin samannimisen?) virkataloista.
Kirjan alussa on myös ilmeisen huolellisesti harkitut käännökset virkanimikkeille, mm.: lipunkantaja = fanjunkare, lippumies = förare, majoittaja = furir, varusmestari = rustmästare, majoitusmestari = kvartermästare, vääpeli = fältväbel.
Anteeksi. Vastasin tyyliin Hyvää päivää - Kirvesvartta. Kysymys koskikin rippikirjaa 1750-56.
Päivämääräkäytännön vaihtuminen taisi olla vähän miestä myöten ilman tarkkaa ajankohtaa. Nyt pappi lienee siirtymävaiheessa hieman sekoillut. Rippikirjasta miehen titteli puuttuu, hän on vain herra.
Seppo Niinioja
13.04.08, 10:07
Päivämäärän merkintämuoto vaihtui kokemukseni mukaan ainakin yleensä muodosta kk/pp nykymuotoon pp/kk joskus 1700-luvun loppupuolella ja tosiaan eri aikoina eri seurakunnissa ja sekaannuksia on saattanut syntyä. Esim. itselleni tutussa Lopen kirkonarkistossa ensimmäinen uuden tyylin mukainen rippikirja on vasta vuosilta 1792 - 1797. Kastekirja on luonnollisesti ratkaiseva, koska merkinnät tehtiin aikajärjestyksessä sitä mukaan kuin kasteita tapahtui.
Kysymyksessä viimeisen henkilön Justinan syntymäaika 15.9.1751 on rippikirjassa muodossa kk/pp eli 9/15 1751 ja 1740-luvun tapahtumat muodossa pp/kk eli tämä olisi päinvastainen muutos kuin edellä esitin.
Yleensä olen koettanut rippimerkinnöistä päätellä, kumpi merkintätapa on ollut käytössä, ellei syntymäajoissa ole sellaista, joka sen osoittaa. Saattaisi kyllä olla mahdollista sekin, että syntymäajat on siirretty sellaisinaan edellisestä rippikirjasta, mutta rippimerkinnät ovat eri muodossa. En muista kyllä tällaista jekkua tavanneeni.
Tähän vähän liittyvänä asiana voisi muistuttaa Ruotsi-Suomen siirtymisestä ns. uuteen lukuun eli gregoriaaniseen kalenteriin, mikä tapahtui siirtymällä vuonna 1753 helmikuun 17. päivästä maaliskuun 1. päivään eli hyppäämällä 11 vuorokauden yli. Asiaan liittyy muitakin yksityiskohtia, joihin voi tutustua kirjallisuudesta.
Käsittääkseni historia- ja rippikirjoissa on käytetty kulloinkin voimassa ollutta kalenteria, mutta siirtymävaiheen tienoilla on hyvin voinut sattua sekaannuksia. Olisi mukava tietää, missä määrin olette havainneet päiväysten muuttamista jälkikäteen uuden luvun mukaisiksi. Minulla on yksi 20.5.1731 syntynyt tapaus, jonka syntymäaikana on rippikirjassa 1760-luvulla 31.5.1731. Tässä kastekirjan aika näyttäisi olevan muutettu uuden luvun mukaiseksi.
Olikohan tuo Partalan puustelli esikuvana Vänrikki Stoolin (Juhani Lindholmin uusimmassa suomennoksessa Stålin) runoon Sandels:
Sandels hän Partalass' eineellään
juur' istuu, huoleti syö:
(etc. Suom. O. Manninen 1919)
Tätä olen kyllä pähkäillyt aikaisemminkin. Pitäisi olla helppo juttu, jos lukee pari säettä pitemmälle..
Seppo Niinioja
Sami Lehtonen
13.04.08, 12:19
Pakko osallistua tähän threadiin, kun siinä jo melkein viitattiin ns. ruotsalaiseen kalenteriin, eli Ruotsissa vuosina 1700-1712 käytössä olleeseen juliaanisesta ja gregoriaanisesta kalenterista poikenneeseen järjestelmään.
Eli 1600-luvun lopussa tehtiin päätös siirtymisestä juliaanisesta gregoriaaniseen kalenteriin jättämällä pitämättä karkauspäivät vuosina 1700-1740. 1700 karkauspäivää ei siis ollut ja "ruotsalainen kalenteri" alkoi olemalla juliaanista yhden päivän edellä ja 10 päivää gregoriaanista jäljessä. Suuren Pohjan Sodan sekoittamana tai muuten vaan karkauspäivä unohdettiin pitää pitämättä 1704 ja 1708, joten kalenterimuutos meni aika lailla pyllylleen.
Vuonna 1712 asia korjattiin pitämällä kaksi karkauspäivää, jotta kalenteri saatiin takaisin edes jonkun muun maan kanssa (vielä juliaanista käyttäneet) samalle viivalle. Ainakaan Geneweb ei salli päivämäärää 30.2.1712, joka on siis täysin mahdollinen päivämäärä - harmi, kun ohjelmoijat ovat tehneet oletuksia kalenterijärjestelmien "muuttumattomuudesta".
Pehmeän muutoksen sijasta Ruotsissa sitten siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin vasta yli 40 vuotta kalenteriseikkailun jälkeen.
Omassa tietokannassani muuten kaikki päivämäärät ovat tietokannan mielestä gregoriaanisia. Minulle riittää, että itse tiedän, että 1753 edeltävät päivämäärät ovat juliaanisia (tai jotkut ruotsalaisia).
Seppo Niinioja
13.04.08, 13:34
Sami,
Hyvä kun täydensit pikaista kirjoitelmaani. Viittaukseni kirjallisuuteen tarkoitti lähinnä Alf Brennerin Sukututkimuksen opasta, joka on yli 50 vuotta vanha ja oli ensimmäinen alan oppaani, mutta joidenkin edelleen parhaana pitämä. Kirjastoista sitä voi lainata ja löysin jostakin divarista alkukielisenkin version vuodelta 1947. Niissä on liitteenä vuosikalenteri, jonka läpysköitä siirtelemällä päivämäärämäärityksiä voi tehdä. Vähän kuin legendaarinen matolaatikko, jos joku nimen tunnistaa.
Rötter-verkkolehden osoitteesta http://www.genealogi.se/bosved.htm voi ladata Egon Bosvedin Nordiska kalendrar år 1200–2100 -ohjelman, jolla jo pärjääkin aika pitkälle. Siinä on ruotsalainen ja suomalainen kalenteri ja muutkin Pohjoismaat erikseen valittavissa, mutta en tähän hätään (ikään kuin tässä jokin hätä olisi, muita prioriteetteja vaan) malttanut tarkistaa, miten nuo Isonvihan aikaiset vuodet toimivat. Brenner on kyllä noteerannut ne ja huomauttaa mm., että päivämäärä 30.2.1712 on mahdollinen. Pikaisella selauksella mm. Hauholla, Ikaalissa ja Korppoossa, johon lopetin on tällaisia syntymä- tai kastepäivämerkintöjä ainakin HisKissä.
Tahdonpa tähän vielä piirtää Suomenlinnan Kuninkaanportissa seisovan tekstin: "Jälkimaailma, seiso omalla pohjalla, äläkä luota vieraaan apuun." Eläkä ainakaan vierahilta mailta kotomaamme armaille rantamille uineisiin sukusotkimusohjelmiin...
T. Seppo N. Nurmijärveltä
<Niissä on liitteenä vuosikalenteri, jonka läpysköitä siirtelemällä päivämäärämäärityksiä voi tehdä. Vähän kuin legendaarinen matolaatikko, jos joku nimen tunnistaa.>
Matolaatikon muistan 1980-luvulta, mutta se oli se tietynlainen Nokian tietoliikennemodeemi, jossa valot vilkkuivat vihreitä ja punaisia valoja!
Mutta asiaan! Matolaatikon voinee korvata nykyisin tästä osoitteesta:
http://www.vaskivakka.net Linkit kohdasta löytyvistä kalentereista, joista minäkin aikanaan sain avun ihmeellisiin päiväyksiin. Kuten nuo edellä mainitutkin ja vielä Pyhät Sunnuntaitkin. Näyttää löytyvän Norjalainenkin kalenteri!
Ei ku tutkimaan.
Vähän kuin legendaarinen matolaatikko, jos joku nimen tunnistaa.Googlaamalla löytyy monenmoisia viittauksia matolaatikkoon, mutta Seppo tarkoittanee itsellenikin tuttua kapinetta, josta pieni viite Wikipedian salaus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salaus)-artikkelissa.
[eihän tämä tietenkään varsinaisesti asiaan liity]
:) Jaska
Seppo Niinioja
13.04.08, 19:05
<Niissä on liitteenä vuosikalenteri, jonka läpysköitä siirtelemällä päivämäärämäärityksiä voi tehdä. Vähän kuin legendaarinen matolaatikko, jos joku nimen tunnistaa.>
Matolaatikon muistan 1980-luvulta, mutta se oli se tietynlainen Nokian tietoliikennemodeemi, jossa valot vilkkuivat vihreitä ja punaisia valoja!
Mutta asiaan! Matolaatikon voinee korvata nykyisin tästä osoitteesta:
http://www.vaskivakka.net Linkit kohdasta löytyvistä kalentereista, joista minäkin aikanaan sain avun ihmeellisiin päiväyksiin. Kuten nuo edellä mainitutkin ja vielä Pyhät Sunnuntaitkin. Näyttää löytyvän Norjalainenkin kalenteri!
Ei ku tutkimaan.
Itse asiassa löysin Brennerin vuosikalenterin kirjan takataskusta vasta muutama vuosi sitten, enkä ole tainnut sitä koskaan käyttää. Pikku Jättiläisessä oli itsensä Gaussin esittämät kaavat pääsiäisen ja siitä riippuvien muiden juhlapyhien määrittämiseksi. Niitä oli jännittävää pähkäillä joskus alle teini-ikäisenä. (Sorry että meni taas nostalgian puolelle).
Netissä on useita Suomen ajanlaskusta poikkeavia kalenterita. Yliopiston almanakkatoimiston skannaamat ovat tietysti oikein myös 30.2.1712 ja uuteen lukuun siirtymisen osalta. Vaskivakan Ikuinen kalenteri laskee viikonpäivän gregoriaanisen kalenterin mukaan 15.10.1582 alkaen ja antaa luonnollisesti virheellisesti vastauksen välille 18.- 28.2.1753 ja väittää, ettei päivämäärää 30.12.1712 ole. Suosittelen edelleen Bosvedin Ruotsissa laatimaa kalenteriohjelmaa.
Karkauspäivähän on muuten 24.2. Helmikuun 29. päivällä ei liene erityistä nimeä.
Seppo Niinioja
Seppo Niinioja
13.04.08, 19:10
Googlaamalla löytyy monenmoisia viittauksia matolaatikkoon, mutta Seppo tarkoittanee itsellenikin tuttua kapinetta, josta pieni viite Wikipedian salaus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salaus)-artikkelissa.
[eihän tämä tietenkään varsinaisesti asiaan liity]
:) Jaska
Totta kai! Juuri siitä alkuperäisestä matolaatikosta oli kysymys. Kaksi pistettä paikallisjaostolle.
Seppo
[haitanneeko tuo varsinaisesti mittää]
Karkauspäivähän on muuten 24.2. Helmikuun 29. päivällä ei liene erityistä nimeä.Noin toki oli vuoteen 1996 asti, vaan 2000 alkaen karkauspäivä on ollut 29.2.
Almanakkatoimisto (http://almanakka.helsinki.fi/) tietää.
:) Jaska
Sami Lehtonen
13.04.08, 20:14
Jaska on oikeassa.
Vuoden 1712 ylimääräinen karkauspäivä ei muuten seurannut veljeään vaan oli vasta 30. päivä ja liikkui nimellä Tillökningsdagen.
Lisää tietoa löytyy:
http://fi.wikipedia.org/wiki/30._helmikuuta
Jossa myös maininta siitä. että helmikuun 30. päivillä ei ole ruotsalaisten tapaan leikkineet kuin entisessä Neuvostoliitossa vallankumouksellinen kalenteri, joka 30-luvulla harrasti 30. päivää.
Mielestäni on jotenkin hyvin "ruotsalaista" yrittää tehdä kalenteriuudistus "pehmeästi" ja pikkuhiljaa - ajattelematta kuitenkaan sitä, että näin olisi aiheutettu 40 vuoden pituinen riesa päivämäärien sähläämisessä kauppakumppanien kanssa.
Seppo Niinioja
13.04.08, 20:55
Asiat eivät ole niin monimutkaisia, miltä ne näyttävät, vaan paljon monimutkaisempia.
--- Tuntematon ajattelija
Taidan luovuttaa, mutta vielä kaksi pointtia:
1) Valituissa Paloissa oli muutama vuosikymmen sitten juttu, suomeksi Lopettakaamme kalenterikaaos. Koska vuodessa on 52 viikkoa ja yksi päivä eli 365 päivää, karkausvuonna kaksi eli 366 päivää, niin olisi kätevää tehdä näin:
Vuosi jaetaan 13:een tasan neliviikkoiseen kuukauteen, mistä tulee 364 päivää. Kaikki kuukaudet olisivat näin samanlaisia. Yli jäävät karkauspäivät olivat tässä ehdotuksessa nimeltään World Day:tä tai ehkä World Holidaytä. Asia lienee hautautunut jonnekin tai ehkä hylätty. Voi kyllä kysyä, eikö tuollainen kalenteri olisi kovin yksitoikkoisen. Liike-elämän ja hallinnon ym. tarpeita varten sitä kai ehdotettiinkin.
2) Nykyisen gregoriaanisen kalenterin virhe teki 25 sekuntia vuotta kohti v. 1951 lähteeni Pikku Jättiläisen mukaan. Sen takia lienee jo päätettykin tavanomaisten lisäksi ylimääräisestä oikaisupoikkeuksesta: vuonna 4840 on 365 päivää vaikka vuosiluku onkin jaollinen 4:llä, kirja kertoo. Tarkka vuosi on voinut siitä muuttua. Ken elää, hän näkee.
T. Seppo Niinioja
Rippikirjasta miehen titteli puuttuu, hän on vain herra.
Minä kun olin tuossa näkevinäni luutnanttiin viittaavan 'Lt':n:oo:
Muissa lähteissä hänet on mainittu kornettina. Näenkö vain näkyjä?:confused:
Seppo Niinioja
14.04.08, 07:51
Minä kun olin tuossa näkevinäni luutnanttiin viittaavan 'Lt':n:oo:
Muissa lähteissä hänet on mainittu kornettina. Näenkö vain näkyjä?:confused:
Herra siinä näyttäisi lukevan, kuten AnttiL mainitsi. Tässä joudumme lyhenteiden salaperäiseen maailmaan. Laitoin liitteeksi pienen skannauksen Valtionarkiston julkaisusta Vanhat käsialat ja asiakirjat, Hki 1977.
Tavallisempaa taisi olla merkitä sekä Herra että varsinainen arvo/ammatti tyyliin HERRRA LUUTNANTTI!!! Tulipa tätä kajautettua, kunnes omaksikin yllätyksekseni ylenin reservin yliluutnantiksi. Herrahan oli säätyläisyyttä yleensä osoittava sana. Suomen aatelismiehet ovat kreivejä, vapaaherroja tai (suurimmalta osin tietysti) herroja Aateliskalenterissa.
Seppo Niinioja
Seppo Niinioja
14.04.08, 08:55
Vähän vielä ajanlaskusta, josta tämä ketsuppi varsinaisesti lähti liikkeelle.(Kirjoitin vahingossa aluksi ketjun sijasta ketsu, mutta päädyinkin parantelemaan sitä...)
Kuten aikaansa seuraavat tietävät, sekunti oli ennen aika, jota säilytettiin Kansainvälisessä mittojen ja painojen toimistossa Pariisissa. Nykyisin se on määritelty cesiumin 133 -isotoopin ominaisvärähtelyjen avulla.
Kiireisenä aikanamme on otettu käyttöön myös karkaussekunti. Kuten muistettaneen, vuodenvaihteessa 2005-2006 ns. koordinoituun yleisaikaan (UTC) lisättiin karkaussekunti. Onneksi olin muutenkin hereillä uutta vuotta vastaanottamassa.
Aiheesta lisää esim.
Tuorlan observatoriossa työskentelevän Hannu Karttusen paljon muutakin mielenkiintoista sisältävillä sivuilla
http://www.astro.utu.fi/zubi/astro.htm ja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikaj%C3%A4rjestelm%C3%A4 ja
Seppo Niinioja
Erkki Kiuru
14.12.08, 20:07
Kaivoin viime keväisen ajanlaskua ja päivämääriä koskeneen keskustelun vielä esiin ja esitän siihen liittyvän jatkokysymyksen.
Ajanlasku juliaanisesta gregoriaaniseen muuttui vuonna 1753, jolloin siirryttiin helmikuun 17. päivästä maaliskuun 1. päivään. HisKiä pyörittäessäni jäin ihmettelemään Vanhan Suomen alueen päivämääriä, joissa tätä muutosta ei löydä.
Tarkistin vielä Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan syntyneiden luettelot ja niistä löytyi pari kolme merkintää tuolle olemattomalle aikajaksolle. Mutta Karjalassa kaikissa isommissa seurakunnissa oli syntyneitä ja kuolleita merkitty ao. päivämäärämerkinnöille.
1. Vuoden 1753 kalenterissa on kaksi päivämääräriviä, vanhaa lukua ja uutta lukua. Onko mahdollista, että pappi saattoi ottaa uutta lukua olevan päivämäärän käyttöön vuoden alussa tai lopussa?
2. Eikö Vanhan Suomen alueella noudatettukaan Ruotsissa vallalla ollutta kalenteria, kuitenkin hallinto ja kirkolliselämä jatkui aika pitkälle kuten aikaisemmin Ruotsin valta-aikana. No, henkikirjat siirtyivät kyllä venäläisiksi ja läänitysjärjestelmä tuli käyttöön jne. jne.
3. Ja jos ajanlaskussa ei siirrytty tuolloin gregoriaaniseen, niin milloin se sitten tapahtui Vanhan Suomen alueella?
Ihmettelee Erkki Kiuru
Sami Lehtonen
14.12.08, 21:58
Kaivoin viime keväisen ajanlaskua ja päivämääriä koskeneen keskustelun vielä esiin ja esitän siihen liittyvän jatkokysymyksen.
Ajanlasku juliaanisesta gregoriaaniseen muuttui vuonna 1753, jolloin siirryttiin helmikuun 17. päivästä maaliskuun 1. päivään. HisKiä pyörittäessäni jäin ihmettelemään Vanhan Suomen alueen päivämääriä, joissa tätä muutosta ei löydä.
Tarkistin vielä Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan syntyneiden luettelot ja niistä löytyi pari kolme merkintää tuolle olemattomalle aikajaksolle. Mutta Karjalassa kaikissa isommissa seurakunnissa oli syntyneitä ja kuolleita merkitty ao. päivämäärämerkinnöille.
1. Vuoden 1753 kalenterissa on kaksi päivämääräriviä, vanhaa lukua ja uutta lukua. Onko mahdollista, että pappi saattoi ottaa uutta lukua olevan päivämäärän käyttöön vuoden alussa tai lopussa?
2. Eikö Vanhan Suomen alueella noudatettukaan Ruotsissa vallalla ollutta kalenteria, kuitenkin hallinto ja kirkolliselämä jatkui aika pitkälle kuten aikaisemmin Ruotsin valta-aikana. No, henkikirjat siirtyivät kyllä venäläisiksi ja läänitysjärjestelmä tuli käyttöön jne. jne.
3. Ja jos ajanlaskussa ei siirrytty tuolloin gregoriaaniseen, niin milloin se sitten tapahtui Vanhan Suomen alueella?
Ihmettelee Erkki Kiuru
Eiköhän Vanha Suomi siirtynyt Gregoriaaniseen vasta sitten, kun se Suomen sodan jälkeen liitettiin takaisin muun Suomen yhteyteen suuriruhtinaskunnaksi. Ruotsihan menetti Vanhan Suomen alueen 1721 ja 1743 Venäjälle. Venäjällähän juliaanista kalenteria käytetään paikoin vieläkin.
Seppo Niinioja
15.12.08, 09:36
Eiköhän Vanha Suomi siirtynyt Gregoriaaniseen vasta sitten, kun se Suomen sodan jälkeen liitettiin takaisin muun Suomen yhteyteen suuriruhtinaskunnaksi. Ruotsihan menetti Vanhan Suomen alueen 1721 ja 1743 Venäjälle. Venäjällähän juliaanista kalenteria käytetään paikoin vieläkin.
Käsittääseni Sami on oikeassa. Muista Venäjän valtakunnan osista poikkeva ajanlasku olisikin ollut Vanhassa Suomessa hankala. Autonomia muutti tilanteen.
Toivottavasti seuraavassa ei ole pahempia virheitä:
Forsiukset ovat kunnostautuneet myös allakantekijöinä (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/suom_alm.html ).
Lainaus:
"Viipurin alue eli venäläisten kannalta "Vanha Suomi" liitettiin vuonna 1812 muuhun Suomeen Viipurin lääninä. Sen jälkeen ajanlasku oli yhtenäinen koko Suomessa. Ruotsi oli siirtynyt täydelliseen gregoriaaniseen ajanlaskuun vuosien 1823 ja 1844 kuninkaallisilla asetuksilla, mutta Venäjään liitetyssä Suomessa se tapahtui keisarillisella julistuksella vasta vuoden 1869 alussa."
En malta selvittää, mikä ero noilla Ruotsin asetuksilla ja keisarillisella julistuksella on. Kansallisarkistossa voi käydä lukemassa asetuskokoelmaa. Vuonna 1844 Ruotsissa ainakin siirryttiin Hans Högmanin sivuston ( http://www.algonet.se/~hogman/tiderakning.htm ) mukaan pääsiäisen määräytymisessä gregoriaaniseen laskutapaan. Ruotsissa päätettiin siirtyä gregoriaaniseen kalenteriin, ns. uuteen lukuun jo 1700, mutta toteutuksessa oli puutteita, niin että vuoteen 1711 Ruotsissa ja Suomessa oli ihan oma ajanlasku, vanha luku + 1 päivä.
Vuonna 1712 helmikuussa oli 30 päivää, jolloin päästiin takaisin vanhaan lukuun.
Sivustolla http://www.ortodoksi.net/kirkkovuosi/kalenteri.htm todetaan:
"Gregoriaanisessa kalenterissa muutettiin vanhempaa karkauspäiväsääntöä jonkin verran. Nykyinen käytössämme oleva gregoriaaninen kalenteri tekee noin 26 sekunnin virheen joka vuosi, jonka johdosta joka 3323 vuosi tarvitaan yksi ylimääräinen karkauspäivä tasaamaan kuluvan ajan oikeaksi."
Tämän voisi tulkita niin että tuo joka 3323 vuosi tarvittava ylimääräinen karkaupäivä ei varsinaisesti kuulu gregoriaaniseen kalenteriin.
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
15.12.08, 10:44
Muuan Johannes Koskela, joka vaikutti Alajärvellä, Peräseinäjoella, Kurussa ja Tampereella elämänsä aikana, halusi kirjoittaa Alajärvellä ollessaan uuden Katekismuksen ja pyysi apua silloiselta kirkkoherralta Jonatan Johanssonilta. Rovasti suhtautui penseästi asiaan ja Koskela luopui ajatuksesta.
Sen sijan hänen pasifistinen luonteensa johti hänet politiikassa ennen ja jälkeen kansalaissodan moniin vaikeuksiin. Niistä olen jo maininnutkin aikaisemmin.
Mutta hän oli myös innokas tähtitieteen tutkija ja päätti laatia uuden ajanlaskun. Niinpä hän julkaisi omakustanteena vihkosen: "Uusi ajanlaskujärjestelmä" vuodelta 1925. Vihkonen lienee melkoinen harvinaisuus eikä sen sisältöä juurikaan tunneta.
Kaikki mitä esitetään, perustellaan vihkosessa niin hyvin kuin itseoppinut voi sen tehdä. Ajatus uudesta ajanlaskusta on seuraava:
Vuosi jaetaan kahdeksaan Oktanttiin: I (45 päivää), II (46), III (45), IV (46),V (45), VI (46), VII (45)ja VIII (46). Oktantti vastaisi yhtä vuoden jaksoa ja olisi riippumaton 12 kuukauden jaksosta. Ensimmäinen Oktantti alkaisi nykyajanlaskun mukaan syyskuun 21. pävänä, joka olisi Uudenvuodenpäivä. Kahdeksas Oktantti päättyisi siis syyskuun 20. päivä.
Karkauspäivä täytyisi kuitenkin olla ja se olisi V Oktantin alussa (maaliskuun 22-23 päivä). Sitä tulisi viettää Rauhanjuhlana myöhemmin. Vastaavat viikonpäivät alkaisivat I Oktantin 0 päivänä ja se olisi sunnuntai. Viikot olisivat 7-päiväisiä kuten nytkin ja karkauspäivä (eli Rauhanjuhla) olisi V Oktantin 0. päivä.
Tässä lyhykäisyydessään Johannes Koskelan esitys uudeksi almanakaksi. En ole viitsinyt perehtyä sen soveltuvuuteen nykyiseen ajanlaskuun sen tarkemmin. Vaatisi varmaan aivotoiminnan aktivointia.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.