Hämeenkyrö, Laitilan nimismiestalo [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hämeenkyrö, Laitilan nimismiestalo

Benedictus

24.10.13, 07:25

Latilan isännän Henrik Jönssonin mainitaan olleen isäntänä 1602-1629, sitten tulee tytär Margareta ja mihensä.

Henrik Jönssonin vaimo 2. oli Kirstin Kristofferdotter, Ivar Israelsson Stiernkors i Sillantakan leski.

Näyttää, että henrik Jönsson ei olekaan kuollut tuolloin 1629 vaan vasta 1634. sillä Sääksmäen Sillantakaa ryttar Henrik Jönsson 1625-1634.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638981
1620 mainitaan Sillantakana hustru Kirstin eli Henrikin vaimo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=633191
1619 mainitaan Kirstin Enkia eli avio on tapahtunut 1620.

1619 mainitaan myös under Anders Pauli.

Tämä on hyvin kiinnostavaa, sillä Ikaalisten kirkkoherra Ikalensiksen vaimo oli tuon anders Paulin tytär.

sl. 1650 Abraham Ikalensis Abrahamus Abrahami, Satacundensis 766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766). Vht: Ikaalisten kirkkoherra Abraham (Abrahamus Jacobi, † 1669) ja Anna Henriksdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1650. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1650/51] Abrahamus Ikalensis, Philosophiæ Magist. Pastor in Ikalis. Obiit A:o 1675. Respondentti 10.1652, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). Respondentti 14.12.1653, pr. Anders Thuronius 663 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=663). Alimman luokan stipendiaatti kl. 1654 – sl. 1654. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1655 – sl. 1655. Respondentti 7.5.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). FM 5.6.1656. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1657 – sl. 1657. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – sl. 1658. — Ikaalisten kirkkoherran (isänsä) apulainen 1658, kappalainen ja vt. kirkkoherra 1661, vakinainen kirkkoherra 1669. Suomenkielinen kirjailija. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1667. † Ikaalisissa 1675. Pso: (jo 1661) Sofia Andersdotter Paul tämän 1. avioliitossa († 1694)

Ikalensiksen äiti oli Anna Henriksdotter, kenen tytär?
Poikansa mainitaan syntyneen 1630-luvun alussa, ylioppilas 1650.

Vaikuttaisi aika suurelta mahdollisuudelta, että Anna Henriksdotter kuuluu Latilan lähipiiriin. Ei voine olla Henrik Jönssonin tytär, sillä tällä oli toinen Anna niminen tytär.

Liisa R

24.10.13, 11:18

Kyrön käräjät 20.8.1630

"Hustro Kirstin Christoffersdotter i Laijtella begiärde at utbekomma aff sijna styffbarn ibid den införning hon ifrån Sijllantaka föret haffuer till Laijtella den tijd hon för 9 åhr sedan bleff till Laijtella gifft och fick salig Hinrich Jönsson till ächta man"
Siis 20.8.1630 Henrik Jönsson on "Salig" ja Kirsti ilmoittaa tulleensa Laitilaan 9 vuotta sitten.
(1620 - 1621)

Liisa R

Benedictus

24.10.13, 17:18

Kiitos tuosta tiedosta, muistelin jotain tuollaista joskus nähneeni, Hyvä, että löytyi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638981
Henrik Jönsson mainitaan nimellä Sillantakana 1626-30 eli siitä eteenpäin on vain merkitty samaksi vaikka on todellisuudessa kuollut.
Tilasta varmaankin vastasi Kirstin tai vanharouva Ivar Israelssonin äiti Margareta Mårtensdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41152

Aimo

25.10.13, 17:36

1619 mainitaan myös under Anders Pauli.

Tämä on hyvin kiinnostavaa, sillä Ikaalisten kirkkoherra Ikalensiksen vaimo oli tuon anders Paulin tytär.

Viime vuonna selvittelin täälläkin tuon Abraham Ikalensiksen puolison Sofia Paulin taustaa. Taitaa ne viestit olla kadonneet. Loppupäätelmäksi sain kuitenkin, että Abraham Ikalensiksen puoliso Sophia Pauli (k.26.11.1694 Ulvila) oli tuon (mm. 1619 mainitun) ratsumestari Anders Paulin (k.1645) pojan, Anders Andersson Paulin (1611-1671), tytär.

Vanhalla ratsumestari Anders Paulilla oli myös tytär Sophia Pauli (k.10.05.1697 Akaa). Hänen puolisonsa oli Casper Frost.

terv. Aimo

Benedictus

26.10.13, 07:53

Hämeenkyrön Laitilan isännät olivat nimismiehiä sukupolvesta toiseen. Tila oli suurio ja rikas.

Isäntänä 1602-1629 mainitaan Henrik Jönsson.

Henrik Jönssonin vaimoa 1. ei tunneta, tämä oli lasten äiti.
Lapset:
1. Brita Henriksdotter, puoliso autiovouti Mårten Sigfridsson
2.Anna Henriksdotter, puoliso kihlakunanvouti Mats Sigfridsson
3.Marketta Henriksdotter, puoliso a. nimismies Olof Matsson, puoliso b. nimismies Jacob Henriksson Finnå.
4. Kirsti Henriksdotter, puoliso korpraali Knut Larsson.
5. Kaarina k. 1687?

Henrikin 2. vaimo oli Kirstin Kristoffersdotter, Ivar Israelsson Stiernkors till Sillantakan leski.

Henrik Jönssonilta ei tunneta sisaruksia, mutta edellisen isännän Henrik Jönssonin isoisän perinnönjaon yheydessä 1601 mainitaan kanssaperillisenä Eskill Gregersson, jota arvellaan Henrikin isän Jöns Michelssonin vävyksi tai tytären pojaksi.
Pitää kuitenkin huomata, että perintöä jaettiin Michel Larsson Laitilan jälkeen, eli on mahdollista, että kyseessä onkin Michelin tyttären poika taikka jopa sisarenpoika.

Olisi kiinnostavaa tietää, miten tuossa perintösopimuksessa tarkalleen lukee Eskill Gregerssonin yhteydessä.

Liisa R

26.10.13, 10:52

haapiot

26.10.13, 12:38

Kuten aiemmin mainitsin, Huittisten Loiman Sven Paulsson Rytin pso näyttää olevan Laitilasta, Huittisten KO 30.9.1623 ja Kyrön KO 21-23.11.1625 ja ajallisesti hän voisi olla Henric Jönssonin sisar, jonka äidiksi mainitaan 'Carin till Laitila'. TH

karisalm

26.10.13, 13:54

Hei

Sven Paulsson Rytin puolison veli on myös Anders Harakka i Soinila eli Anders Johansson Vampulan Soinilan Harakan isäntä 1617-1635,
Huittisten syyskäräjät 8.12.1638.

Liisa R

26.10.13, 15:42

Tässä selvyyden vuoksi lisää tuomiokirjapykäliä.

Ensiksi Kyrön käräjät 21-23.11.1625:
"Kom för rätta å satte ting Lång Swen I Huittis sochn aff Loima by och kärde till Hendrich Jönsson Laithila för sin hustrus s. faders Jöns Madtzons mödernes arff. Der ladhe för:ne Hendrick Jönsson för rätta hans, s. mans egen förlijknings bewijs, uthgiffuit åhr 1580 dhen 8. Februari under thesse beskedhlige godhe mäns signeter bekräftad, som är Madz Larsson Gråå, Erik Simonsson till Wijk och Carll Nilissons, häradsskriffars uthi förmälandes det s. Michel Larsson till Laitila haffer tillfridz ställt penningar och dess wärdh - 8 dlr. Ath där medh haffwe dhe warit wänner och wälförlijchte. At hwarken Jöns Madtzson eller hans arffwe och effterkommande arffingar skola aldrig mher klandra eller qwälia effter förbe:de arff det samma wittnade och swor å lagboken Hendrick Jönssons gambla moor be:te h.Karin till Laitila och Knut Markusson i Uskela..."

Ja sitten vielä ote Huittisten käräjäpöytäkirjasta:

"Swen Påffalsson i Loima by kärde till Lasse i Läppäkåski om en kiertell som Swens hustrus moder Karin satt i pandt till Lasse för twenne tunnor mjöll. Der till swarade Lasse att hans fader köpte samma kiertell af Karin och gaf hennar 2 tunnor mjöll, hwar tunna för -4 dlr, flesk en sijda ,smör 1lb(lispunta),och salt fisk 4-lb. Det wittnade och Brieta Erichsdotter i Suetilla(Suttila?) som då var piga i Läppäkåski och giorde sin ed å lagboken .Adt s. Karin sålde kiertellen med allo och tog der på öfferskriffne partzeller."

Edellisessä oli kyse Swenin vaimon isän äidistä ja jälkimmäisessä Swenin vaimon äidistä Eri sukupolvea siis eivätkä sama henkilö

Liisa R

haapiot

26.10.13, 16:26

Tuli vaihteeksi vanhanaikainen mutta ehkä vielä selviää. Kovin kyllä ihmettelinkin kun Svenin vaimon isäksi mainitaan Jöns Mattsson ja Henrik Laitilan isä on hyvin todennäköisesti Jöns Michelsson.
Vaikeaksi menee eli mistähän löytyisi tuo Jöns Mattsson? TH

Benedictus

27.10.13, 21:05

Kiitos kirjoituksista, taas mennään eteenpäin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346865

Iso-Iivarin tieto:
Ryti Loimankylä perintötila 1763- 2/3 607 901 1540-87 Matts Johanss Siuko 1587 Huit 607 902 88-00 Margareta 607 903 1600-01 Stefan Mattss 607 904 1615-45 Sven Paulss 607 949 _Vaimo Johansd Harakka 607 905 Brita Sven Påhlssonin vaimon isä oli Jöns Matsson.
Tämän äiti siis N. Larssotter Laitila.

Rytin isäntänä mainitaan yllä Matts Johansson Siukko,joka varmaankin on Jöns Mattsonin isä ja silloin Margareta olisi Laitila.
Steffan siis Jönssin veli?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343374
Yllä näkyy Anders Jönsson ja Johan eli Jöns lienee Mattsson

Sven Paulsson Rytin puolison veli on myös Anders Harakka i Soinila eli Anders Johansson Vampulan Soinilan Harakan isäntä 1617-1635,
Huittisten syyskäräjät 8.12.1638.

2.

Kansallisarkisto, Yleisiä asiakirjoja, Ala-Satakunnan ja Ylä-Satakunnan tuomiokirja 1600-1601 (222a) s.133( jpg 142)

"Kom för rätta Eskill Michelsson Borgare i Åbostad och Hendrik Jönsson i Laitila och giorde en vänlig och broderlig förlikning med Eskil Gregersson i Laitila. Att för:ne Eskill skall anamma penningar för sin fasta jord och hws som han borde ärffua effther sin s. fädher och mådher aff för:ne Laitila.
Men huad om lösöre belanger, haffue the bytt i tw emellan Eskill Michelsson och Jöns Michelssons barn. Därföre dömbdes för:ne jord kiöp stadig och fast åbrothelig att hållas vid huar och een 3(markkaa) för härads dom."

Tarkoittaisiko tuo yllä että Eskill Michelsson antaa osansa Laitilan talosta Veljensä Jöns Michelssonin lapsille, mutta mihin rakoon tuo Eskill Gregersson kuuluu?
Eli Eskill Gregersson sai rahaa osuudestaa, mutta mitä tuo asiakirja tarkalleen olisi suomeksi?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34281
Laitila on Michel Larssonin aikana ollut nimismies talo ja kestikievari.

Vaikuttaisi,että tuo Eskill Gregersson olisi asunut Laitilassa ja varmaankin hoitanut tilaa, sillä Michell Larsson on ollut jo huomattavan vanha.

Onko Eskil Gregerssonin vaimo Michelin tytär, siltä se ajatuksellisesti vaikuttaisi, tuskin Jöns Michelssonin tätä tukenee myös tuo broderlig ilmaus.

3. Kuka oli Laitilan isännän Henrik Jönssonin isä Jöns Michelsson?

Missään lähteissä ei mainita Jöns Michelsonia ja vain tuossa perintöjutussa 1625 Henrik Jönssonin vanha äiti Karin.

Kyrön käräjät 21-23.11.1625:
Hendrick Jönssons gambla moor be:te h.Karin till Laitila och Knut Markusson i Uskela..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41155
Yllä näkyy tuo Knut Mårtenson Uskelasta ja sinänsä kiinnostavaa, että Käkelän ratsutilalla näkyy Jöran Nilsson Mulli, joka nimi on sama kuin Stuht.

Miksi ei missään mainita Jöns Michelssonia vaikka luulisi tuollaisen talon pojan jossain näkyvän.
Ehkäpä on niin ettei häntä ole haluttu mainita!, koska se olisi ollut epäviisasta.

Henrik Jönssonin 1. vaimoa ei tunneta. 2. oli siis säätyläis sukuinen Kirstin Kristoffersdotter, jonka 1. puoliso oli aatelissukuinen.

Henrikin isän veli oli turkulainen porvari.
Isoisän veljeksi olen ajatellut Ilmajoen kirkkoherraa Mthias Larssonia, jolla oli vaimona Sofia Gresdotter Stuth, luultavimmin Hämeenkyrön khr Stuutin tytär.
Sofia veljeksi sopisi erinomaisesti Eskill Gregersson Laitilasta.

Tätä taustaa vasten löytyy yksi Jöns Michelsson joka olisi sopiva ajallisesti ja teknisesti Henrik Jönssonin isäksi.
Tätä ei ole ajateltu, koska tiEdostossa on toinen henkilö isäksi, mutta uskoisin, että tämä on oikea Jöns Michelsson.

Johannes Michaelis (K ehkä 1612 jälkeen)

Hans Michaelis / Michelsson
Mahdollisesti Kokemäen aiemman kirkkoherran Michael Stephanin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1741) poika, joskaan lähteet eivät varmista asiaa.
USKOISIN, ETTÄ TÄSSÄ ON VÄÄRÄ TIETO JA JOHANNES/HANS /JÖNS ON LAITILA.

Opinnoista ei ole tietoa.
Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kappalainen 1578, kirkkoherra 1579.
IKÄ SOPII TARKELLEEN, SILLÄ MICHEL LARSSON LAITILA MAINITAAN ISÄNTÄNA 1553

Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Johannes Michaelis Kokemäellä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Johannes Michaelis esiintyi Kokemäen käräjillä 1586. Hänet ("Her Hans i Cuma") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen, mutta 20.8.1590 hänelle palautettiin hänen Turun tuomiokirkon rakennuskuluihin luovuttamansa 5 tynnyriä ruista vuosilta 1586–1590.
Kun kalastuksesta kiinnostunut kirkkoherra sai Kaarle-herttualta heinäkuussa 1590 oikeuden osuuteen kruunun kalastuksen tuotosta Lammaistenkoskessa (joka 25. kalaan Lammaistenkosken Pirilänvirrasta), Tapio Salminen katsoo tämän ”viittaavan siihen, että herttua yritti taivutella regaalipitäjän kirkkoherraa puolelleen”. Kaarle-herttuan ja hänen veljenpoikansa kuningas Sigismundin välisessä valtataistelussa kirkkoherra Johannes Michaelis kuitenkin asettui viimeistään nuijasodan aikaan herttuan valtapyyteitä vastustavan laillisen kuninkaan puolelle. Marski Klaus Flemingin tukijana hän varusti ainakin kaksi ratsumiestä hevosineen asepalvelukseen Flemingin joukoissa ja sai Flemingin kirjeellä 31.1.1597 nautittavakseen neljän manttaalin verot Huittisten Kauvatsan Yttilän kylästä. Sotatoimien alettua hän myöhemmän muistitiedon mukaan piileskeli 1599 erään talon riihessä Kokemäen Hampulan kylässä, mutta Kaarle-herttuan toisella Suomen-retkellä tämän sotajoukot vangitsivat kirkkoherran, joka oli marraskuusta 1599 ainakin maaliskuuhun 1600 asti vangittuna Turun linnassa.
Jo ennen kuin herttua oli päässyt lopullisesti voitolle Suomessa, kirkkoherra Johannes Michaelis oli herttuan vaatimuksesta Turussa pidetyssä hiippakunnan pappeinkokouksessa erotettu virastaa, ja herttua oli myös syyttänyt häntä noituudesta. Piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) Linköpingin valtiopäivillä 15.3.1600 antaman selityksen mukaan herra Hans, jonka toimista hänen seurakuntalaisensa olivat valittaneet ja jota oli syytetty mm. noituudesta, oli kyllä pappeinkokouksessa julkisesti erotettu virastaan, mutta päätöstä ei ollut voitu panna täytäntöön kuningas Sigismundille uskollisen Klaus Flemingin alipäällikön, viimeksi Kastelholman linnanpäällikkönä toimineen Salomon Illen ja eräiden muiden vaikutusvaltaisten aatelisten otettua kirkkoherran suojelukseensa. Syytteen, jonka mukaan herra Hans olisi ollut noita (Trollkarl), papisto oli kuitenkin kokouksessaan todennut perättömäksi.
Erotetun ja kuolemaan tuomitun kirkkoherran myöhemmistä vaiheista ei ole varmaan tietoa. Yhtäältä on oletettu, että hänen kuolemantuomionsa olisi pantu täytäntöön jo maaliskuun lopulla 1600, ja erään tiedon mukaan hänet mainitaan vainajana kuukautta myöhemmin 22.huhtikuuta. Eric Anthonin tutkimusten mukaan (1937) Kaarle-herttuan laivastoa hänen molemmilla Suomen-retkillään 1597 ja 1599 johtaneen Ruotsin laivaston yliamiraali Joakim Scheelin joukot luultavasti vangitsivat, kaiketi marraskuussa 1599, Kokemäen kirkkoherran kapinoitsijana, ja hänet vietiin vankina Turun linnaan, jonka käskynhaltijana yliamiraali Scheel toimi 1599–1600. Siellä ”kapinasta vangittu Kokemäen herra Hans (fången för opror her Hans i Kumo)” esiintyy mantaaliluetteloon 14.1.1600 merkittynä ja ”lopullisesti menetettäväksi (för att definitivt ´mistas`)” mainittuna 15.3.1600. Anthoni kuitenkin olettaa, ettei kuolemantuomiota pantu täytäntöön, vaan manttaaliluettelossa 12 vuotta myöhemmin, huhtikuussa 1612 mainittu ”her Johan fordom kyrkoherde i Kumo” luultavasti on marski Klaus Flemingin kannattajiin kuulunut Kokemäen entinen kirkkoherra, sillä tiedossa ei ole kenenkään hänen samannimisen seuraajansa virasta erottamista. Kokemäen pitäjän maakirjoissa ja autioluetteloissa 1600–1611 entinen kirkkoherra Hans (Johannes) on merkitty Kuoppalan kylän ”ulkokylänmaalla (vttbys)” sijainneen ja 1605 seitsemän vuotta autiona olleeksi mainitun Pehun talon haltijaksi ja hänestä käytetään myös nimiä Jöns Michelsson ja Hans Cuopalan.
Johannes Michaelis mainitaan Kokemäen pitäjän maakirjoissa Kakkulaisten kylän Sukaran talon (josta 1630-luvulla tuli nimismiestalo) haltijana 1586–1600, ja hän maksoi myös ainakin vuodesta 1586 Sukaraan yhdistetyn Passin talon verot. Lisäksi hän omisti Kokemäen Kuoppalan kylässä Pehun talon, ja Kokemäen pitäjänhistorian kirjoittajan Tapio Salmisen (2007) mukaan hän ”on voinut pyrkiä kohentamaan pappilan taloutta hankkimalla sille niittyjä lahjoituksina tai rästiin jääneiden maksujen tai rakennusvelvollisuuden suorituksina”. Kokemäen kirkkoherranpappilan rakennusvelvollisuutta koskevasta, 9.6.1600 laaditusta ja nykypäiviin säilyneestä jakokirjasta pappilan talouden mahdollisista kohentamispyrkimyksistä ei kuitenkaan näy jälkeäkään, sillä pappila oli tuolloin Johannes Michaeliksen kirkkoherrakauden juuri päätyttyä ”hänen tai ehkä häntä hakemaan tulleiden Kaarle-herttuan miesten jäljiltä sellaisessa kunnossa, ettei siellä ollut yhtään talviasuttavaa tupaa”. K ehkä 1612 jälkeen.

VAIKUTTAISI USKOTTAVAMMALTA ETTÄ HANS MICHELSSON ON TODELLA MESTATTU 1600 JA NUO MAININNAT MYÖHEMMISSÄ KIRJOISSA OVAT VAIN MAININTOJA ENTISESTÄ HALTIJASTA?

TÄMÄHISTORIA SELITTÄISI ETTEI JÖNS MICHELSSONISTA OLE MITÄÄN MAINITOJA, KUNINKAAN MESTAUTTAMA VASTUSTAJA OLIS OLUT HYVIN SOPIMATONTA MAINITA.
TOISAALTA LAITILA OLI VELJEN JA ISÄN NIMISSÄ JOLLOIN EI SINNE TULLUT PAINEITA RANKAISUKSISTA
Jöns Michelssonin vaimo Karin voisi hyvinkin olla tuon Michel Stephanin eli edeltäjän tytär

Benedictus

27.10.13, 22:17

Lisää tähän ketjuun aiemmin Hämeenkyrö Tuokkola ketjun kirjoitukseni.

Carl Påhlsson on kuitattu maininnalla Hämeenkyrön nimismies elossa 1610. Hänestä kuitenkin löytyy paljon tietoa.

Kiinnostava kysymys on, oliko hänellä yhä nuijasodan jälkeen nuo yllämainitut tilat hallussaan?

Jossain tiedoissa mainitaan hänellä olleen vaimon ja lapsen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34352
Hämeenkyrön Tuokkolassa Carl Påhlsson mainitaan 1. kerran 1607.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34369
Hämeenkyrön Osarassa hän näkyy kuitenkin jo 1602.

Tiedetään, että Osaran isäntä Hans Larsson, joka yhdisti Osaran kartanoksi, katoaa 1601 aikaan tiedoista, ja lienee kuollut Kaarle Herttuan kostotoimissa.

Kiinostavaa kyllä Carl Påhlssonin vaimon nimi on Kirstin Hansdotter SAY:n Tuokkola sivulla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41831

Samainen Kirstin näkyy taasen Abraham Ikalensiksen Yo-matrikkelissa, kun Osaran perintöä jaettiin.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 18.–19.8.1648 f. 437 (Kom förrätta Kyrckioherden i Ikalis Hederligh och wellerde herr Abraham Jacobi och så nu som Utj Laga Heredztingh trenne åthskillige gångor tillförende Uplyste och öfwerliudt för migh, Nembnden, sampt hele församblade Menigheet huru såsom han hafwer sigh inlåtet Utj et wenliget Jordekiöp medh Jören Tuback i Osara, om hans hustrus förre Mans Arfflige hemman, förbe:te Osara, Under 12 Öres Skat 1 Man:ll och hemman 2 och för dess fulla betallning lofwat och tilsagt honom Trehundrade Siutton D:r Enkelt Koppar Mynt ... Och såsom nu eij heller någon framkom, som dertill något inspråk giorde, Uthan fast mehra dess sambtliga Arfwingar, som ähre Hederligh och wellerde herr Johan Mathiæ U86 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U86) Capplan i Cangasala, Så och Erich Eskellsson i Kyiala huilcka ähre mehrbe:te Jören Tubacks hustrus förre Mans framleden Johan Hanssons Systrars Män, på deres sampt deres Hustrurs och Swer Mors wegnar, nu förrätta bekende sigh medh mehrbe:te kiöp och lagliga handell wara till fridz och benögde ... en Underskrefwen lagligh Bytes Lengd, De Dato den 10 Martij An:o 1632, at opå H:r Johans och Erich Eskellssons Swär Moors hustru Kirstin Johansdotters Tridiung ähr fallet ... Sölfwer Mynt, Opå S: Johan Hanssons ahnpart ... Och på hwardera Syster Margretas och Britas deell)

Yllä oleva Kirstin Johansdotter on siis Hans Larssonin leski ja kuten voidaan arvata, myös Carl Påhlssonin leski.
Tyttärien miehet ovat Erik Eskilsson Ikaalisten Kiialasta ja Johan Pacchalenius.
Yo Uppsalassa 25.8.1637 Johan Pacchalenius Johannes Matthiæ, Finno U86 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U86). Vht: Karkun Suoniemen Pakkalan isäntä Matts Andersson ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 25.8.1637 Johannes Matthæus Finno. — Kangasalan kappalainen (1643). † 1655. Pso: Brita Hansdotter (Johansdotter) tämän 2. avioliitossa († 1668).
Poikapuoli: Sauvon kappalainen Johan Kollanius 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75) (yo 1640, † 1667).

Carl Påhlsson on siis pokannut itselleen Osaran lesken ja seuraavaksi hankkinut Tuokkolan itselleen, koska Osaran poika Johan Hansson oli tulossa tilan omistajaksi.

Kuka oli Carl Påhlssonin vaimo Kirstin Hans/Johansdotter?

Selitys lienee pääteltävissä, sillä Tuokkolassa näkyy 1602-5 Eskil Michelsson, joka voidaan arvella olleen Turun porvari Eskil Michelsson Laitila, jonka veljenpoika Henrik Johansson isännöi Laitilan nimismiestaloa.

Carl Påhlssonin kuoleman jälkeen n. 1635 Tuokkolassa näkyy kihlakunnan vouti Mats Sigfridsson, joka oli Henrik Johanssonin vävy, Anna Henriksdotter Laitilan puoliso.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41154

1656 Tuokkolassa näkyy Margareta Jacobsdotter Laitila-Finnå, joka oli Henrik Johanssonin tyttärentytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=49482

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=49482

Ylläolevasta tulee esille seikka, että Tuokkolan ja Osaran isäntä Carl Påhlsson Sursill sukua oli naimissa Osaran lesken Kirstin Johansdotterin kanssa.

Carl Påhlsson hankki Tuokkolan mitä ilmeisimmin Porvari Eskil Michelsson Laitilalta ja tila siirtyi hänen jälkeensä Anna Henriksdotter Laitilalle ja edelleen Annan sisaren tyttärelle Margareta Laitila -Finnålle.

Tästä voitaneen päätellä, ilman suoria todisteita, että Carl Påhlssonin vaimo Kirstin Johansdotter oli Henrik Johanssson Laitilan sisar.

Kummallista on, että miksi Tuokkola siirtyisi Carl Påhlssonin jälkeen Henrik Johansson Laitilan tyttärille, vaikka Kirstin Johansdotter Laitila-Osaralla oli kaksi tytärtä jälkeläisineen.
Voidaan siis päätellä, että on kaksi vaihtoehtoa.

1. Carl Påhlssonilla oli lapsi Kirstinin kanssa, joka olisi ollut Margareta Jacobsdotterin puolison Johan Henrikssonin äiti tai isä. Eli Tuokkola olisikin mennyt Johan Henrikssonin kautta.

2. Luonnollisempi ja paljon uskottavampi vaihtoehto on se, että Carl Påhlsson, jonka veli Gabriel mainitaan aviossa jo 1573, olisi ollut jo aiemmin aviossa, josta aviosta oli tytär, josta tuli Laitilan Henrik Johanssonin 1. vaimo, jota siis ei tunneta edes nimeltä.
Siis isä Carl nai vävynsä Henrikin sisaren Kirstin.

Tämä teoria selittäisi sekä omistuskiemurat, että sukusuhteet.

Huomattavaa on, että Osaran Hans Larsson kuoli luultavimmin Kaarle herttuan kostotoimissa.

Leskensä Kirstin Hansdotter olisi siis Jöns Michelsson Laitilan tytär.
Jos Jöns Michelsson oli tuo Kokemäen kirkkoherra Hans Michelsson niin silloin appi ja vävy olisi mestattu ja leski tytär naitettu Carl Påhlssonille.

Benedictus

27.10.13, 22:46

381 Suvannon tiedot

381
LAITILA
yksinäistila
LAURI ERKINPOIKA 1540-43, k 1540: 16. Lasse lendzman mk 1540-42. Ni-
mismiehenä Lauri oli 1540 karjaverosta vapaa, ja saman toimen vuoksi
taloa ei ole maakirjassa 1544, 1546 ja 1552. Vuonna 1551 on annettu
laamannintuomio, jolla vahvistettiin Laitilan Lasse Erkinpojalle erään
70 markan arvoisen peltokappaleen omistus Kalkunmäen kylässä. Pentti
Papunen, Hämeenkyrön keskiaika ja 1500-luku, Hämeenkyrön historia I s.
196. Karkun tk 21.2.1551 Tomuniemen Juho sai 40 markan sakon vallattu-
aan 12 kuormaa heiniä aff Lasse Erichsson j Laitilan.
MIKKO LAURINPOIKA 1553-1601, k 1553: 7 (ilmeisesti tila oli muutoin
verovapaa), 1558: 24 (koko koukku). Lv 1557: 20. Michell Larsson mk
1553-58, pm 1557, Michel Larsson lensman lv 1558 (VA 2058 f. 12), mk
1559-60, 1562, pm 1558-62, Michill Laitilan lendzman mk 1565, 1568-71,
Michill lendzman mk 1566-67. Mikko oli nimismiehenä koko ajan 1553-
1601.
Eom 1552 Michill aff Laitila yhdessä Heinijärven Niilo Ragval-
dinpojan (talo V) ja Järvenkylän Vincentiuksen (talo II) kanssa yhden
eräsijan
ved Kynes träsk
(Kynäsjärvellä) 13 peninkulman päässä kotoa.
Siellä ei katsottu olevan uudisraivaukselle tilaa. VA 130a, Jaakko-
la 1925 s. 71. Michell Laijtulan Ek 1553, Michill lendzman Ek 1554, Michill
Laitolan Ek 1555, Michell Laitilan Ek 1556, Ek 1557. Vuoden 1589
tarkastusmaakirja: Laitilalla oli eräsija
vid Kynesiärff
, VA 2401b f. 599.
Sak tk 1555 Kierikkalan Pietari Hirmu (talo VI) oli tehnyt va-
hinkoa Laitilan Mikon kaskimaalla.
HEIKKI sak sk 1564 Myllymäen Jussi (talo III) t > Hendrich, Michels
dreng Laitilan.

haapiot

28.10.13, 08:03

HEI Lisää yksi tuomiokirja Huittisten KO 22.8.1622:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845692, joka käsittelee - jos nyt tällä ruåtsilla jotain ymmärrän - Karin Nilsdotter Laitilan miehen ja Svenin sotatoimia Liivinmaalla, kait 30-v sodassa. Ilmeisesti Karin syyttää että vihollisen hyökättyä Sven vei hänen mieheltään hevosen ja mies jäi sen takia vihollisen käsiin. Sven tietysti kiisti rikkeen ja väitti paenneensa ratsastaen Riigaan ja edelleen jollain konstin Suomeen. Herää nyt kysymys että oliko Karinin mies juuri Jöns Michelsson Laitila ja katosiko hän lopullisesti sotatantereelle? TH

Benedictus

28.10.13, 08:43

Kinnostava juttu, vaikken kyllä siitä ymmärrä mitään.
Jöns Mihelsson on selvästi ollut kuollut jo 1601 käräjien aikaan, koska ei missään perinnön jaossa mainita mukana, vain poikansa Henrik Jönsson.

1622 voi hyvinkin olla että jos tuossa on kyse Henrikin äidistä Karinista niin silloin tuo kyseinen puoliso on varmaankin Karinin kakkos mies Jöns Michelssonin jälkeen.

Mahtaisiko joku kieltä taitava saada tarkan selon tekstistä, kuten myös tuosta aiemmasta Eskill Michelssonin osuuden jaosta Laitilassa.

Benedictus

28.10.13, 20:52

Vaikuttaisi, että tuossa aiemmassa jutussa olevan Kaarina Nisldotterin perässä lukee Leistilä ei Laitila.
Leistilä on Ulvilan kyliä, jossa näkyy Nisl Eriksson joka voisi olla Kaarinan isä.

Benedictus

28.10.13, 23:38

Kyrön käräjät 12.3.1600
Mickel Larsson Laittilan ja siskontytär Walborg Henrikintyttären välistä perinnönjakoa. Kyse Walborgin äidin Brita Larsintyttären perinnöstä Laitilasta, jotka isoäiti antanut Britalle eli 17 taalerista, jotka Mickelin pojanpoika Henrik Jönsson maksanut omasta pussistaan Walborgille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668496

Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.
Henricus Olai joutui maksamaan sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Hämeenkyrön pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 17.11.1568.
Allekirjoitti ("Henricus Olai pastor in Köro"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Olai Kyröisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Hän sinetöi erään maksukuitin vielä 1611.
Henricus Olai ("her Henrich i Kyro") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Henrich Kirckie Herde", "Kyro sochnn Her Hindrich kyrcheherde") maksoi hopeaveroa 62 markkaa 5 äyriä vuonna 1571. Omaisuutta hänellä oli tuolloin 6 luotia 1 kvintiini hopeaa, 6 leiviskää kuparia, puoli leiviskää tinaa, 5 hevosta, 27 lehmää, 30 lammasta, 4 härkää, 17 vuohta, 10 sikaa ja nuorta karjaa 24 päätä. Hänet ("Her Hijndrik i Kyro") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K 1611
P N.N.

Valborg Henriksdotterin äiti oli Brita Larsdotter Laitila, jonka veli Michel Larsson Laitila mainitaan isäntänä jo 1553.

Henricus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=989) 1561 † 1611
Abrahamus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9) 1611 † 1615
Henricus Jacobi Finno (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=648) 1615 † 1650
Thuro Theodorici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2521) 1652 † 1666/67
Johannes Gregorii Favorinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=638) 1668 † 1672
Johannes Erici Rubellius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2142) 1673 † 1687
Gregorius Jacobi Kulhovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1336) 1687 † 1695

Kaikki yllä olevat papit kuuluvat Henricus Olain jälkeläisiin tai heidän puolisoihinsa, tuntuisi oudolta, jos Henricus Finno olisi ulkopuolinen.

Koska Valborg Henriksdotter oli Brita Larsdotterin tytär ja ajallisesti Brita passaa erinomaisesti Henricus Olain vaimoksi voitaneen arvella että Henrik Finno on tullut appensa ja lankonsa jälkeen kirkkoherraksi Hämeenkyröön.

Maininta Finnån vaimon osuudesta Turun Dirikkalan taloon voi tulla niin Henricus Olain kuin Laitilankin kautta.

Hela

29.10.13, 21:40

Benedictus

31.10.13, 19:43

Lisää tämän Henrik Impolan viestin tähän Laitila-ketjuun, koska kyseessä on yhden Laitilan tyttären sukuhaara, joka lisääkin merkittävästi Laitilan suvun laajuutta.

Huittisten nimismiehellä Knut Olofsson Takulla oli ainakin kolme poikaa, joista yhdestä tuli pappi nimellä Matthias Canuti. Hän oli Tyrvään kirkkoherrana noin 1553-1562 ja Huittisten kirkkoherrana v:sta 1564 sekä kuoli pian vuoden 1580 jälkeen. Hän omisti Huittisissa Kivirannan eli Tapanilan yksinäistalon, Huittistenkylän Jäppilän ja mahdollisesti myös Loimankylän Rytin. Pso 1o N.N. Larsdotter Hämeenkyrön Laitilasta, k. ennen 1580 (Hämeenkyrön kär. 21-23.11.1625); mahd. 2:o Karin, main. Rytillä kymmenysluetteloissa 1600-1601.

Matthias Canutin ainoa varmuudella tunnettu poika Jöns Mattson mainitaan veroluetteloissa Kivirannassa ja Jäppilässä. Hän oli ratsumies ja ratsutalollinen, ratsasti 1595-1604 ensin oman 2½ äyrin talonsa puolesta yhdellä hevosella ja sitten Sammun kylästä saamansa 13½ äyrin läänityksen turvin 2-3 hevosella Axel Kurckin, Bengt Larssonin ja Lindved Classonin lipustoissa. Vahtimestari 1602 ja neljännesmestari vuodesta 1603 viimeksi mainitussa lipustossa. Mahdollisesti kaatui Kirkholman taistelussa 17.9.1605, jossa suuri joukko Lindved Classonin alasatakuntalaisia ratsumiehiä jäi sotakentälle. Pso Karin, main. kuolleena 1623 (Huitt. kär. 30.9.1623).
Lapsia:
Anders Jönsson, main. isäntänä ja ratsutalollisena Loimankylän Rytillä 1611-1612. Talollinen Vampulan Soinilan Harakalla 1617-1635. Talo oli hänen jälkeläisillään suorassa mieslinjassa vuoteen 1726 (Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 904).
Tytär, k. paastonaikaan 1623 oltuaan vuodepotilaana 12 vuotta (Huitt. kär. 18.9.1632). Pso luutnantti, myöh. lääninkivalteri Sven Påvalsson hänen 1. aviossaan (pso 2:o Brita, main. Rytillä 1634-1643). Sven Påvalsson oli Rytin isäntänä lankonsa jälkeen 1615-1645 ja jatkoi appensa ratsupalvelusta. Hän haki käräjillä kirkkoherra Matthias Canutin saatavia, mikä osaltaan vahvistaa tässä esitetyn sukulinjan oikeaksi. (Huitt. kär. 30.9.1623).

Benedictus

31.10.13, 20:41

Hämeenkyrön Laitilan isäntä nimismies ja ratsutalollinen Henrik Jönssonin 1. puolisosta ei ole mitään mainintaa missään lähteissä, mikä tuntuu aika oudolta, kun ajatellaan, että hänellä oli kuitenkin useita lapsia, eli on kuollut viimeistään 1620, sillä Henrik Jönssonin 2 vaimo Kirstin Kristoffersdotter ilmoittaa 1630 tulleensa Laitilaan 9 vuotta aiemmin eli 1621.
Kummallista, ettei mitään pesän selvitystä ole jäljellä, kun kyseessä kuitenkin valtava maaomaisuus.

Kiinnostava erikoisuus on, että Kirstin Kristoffersdotterin 3 puoliso Carl Sigfridsson Yxe, näkyy Laitilan alustilojen haltijana 1630-34.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41151
Käkelän Frantsila 1630-37 Carl Sigfridsson Yxe, sitten Henrikin vävy Mårten Sigfridsson.

Benedictus

31.10.13, 23:43

Iso-Iivarin talonhalktija luettelossa on kiinnostava seikka.

Franssila Kyröspohja
704 401 1557-84Johan Perss

704 402 1585-1600 Frans Nilss

704 403 1600-03 Matts Grip

704 654 1607-29 Henric Johanss LAITILA

704 404 1630-34 Carl Sigfridss YXE

Kiinnostavaa, että Matts Grip näkyy Franssilassa 3 vuotta ja sitten tila näyttäisi siirtyvän Henrik Jönsson Laitilan omistukseen.

Historia kertoo Henrik Jönssonin ostaneen tilan 1607.

Olisiko mahdollista, että tuo Matts Grip olisi ollut Henrik Jönsson Laitilan appi, jonka vävy osti tilan itselleen.
Henrikin tytär Margaretan puoliso Olof Mattsson mainitaan Laitilan isäntänä 1629 eli siitä ja muiden tyttärien avioista voisi päätellä, että ovat syntyneet 1600-luvun alkuvuosina tai kymmenluvulla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34280
Fransila autiona 1500-luvun lopun.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34349
SAY ei Mats Gripiä tunen.

Kukahan Mats Grip mahtoi olla?

Benedictus

01.11.13, 21:40

Matts Grip tuntuu olevan täysin outo persoona. Mahtaisiko Iso-Iivari löytää lähteen tuolle tiedolle?
Mutta aina netti toimii, sillä löytyi henkilö, jonka tiedoissa on nimi Grip suluissa ja päämuoto edellä, siis nimi on Gröp.

Mats Grip saattaisi olal jopa sama jos nimi on tulkittu väärin.
Kuitenkin ajallisesti voisi olla velikin.

Nuijasodan jälkeen Hämeenkyrössä saattoi olla monestakin suunnasta tulleita. Gröp sukuinen Laitilan emännän isänä sopisi hyvinkin Laitila-Finnå suvun tyyliin.

Martti Antinpoika Gröp (Grip) vänrikki 1590-91 Suomalaisen ratsulippueen profossi 1575-80
Määrätty 2.10.1599 vangittavaksi Kaarle-herttuan käskystä.
Maaomaisuutta Asikkalan Reivilässä. VA 215b:35
VA 4126:18
VA 4152:70v
VA 4797:143v
VA 6526:62RSA MR 1590/38

Benedictus

01.11.13, 22:06

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Puolan%20sota%20%281600%20-%201618%29.htm
Tässä kiinnostava selvitys Puolan sodasta.

Edellisestä vististä jäi pois osoite:
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/RuotsinVallanaika/Lippukuntien_Paallysto.htm

Kuka mahtoi olla tuo Hans Michelsson eli Jöns Michelsson lippukunnan päällikkö?

Benedictus

01.11.13, 23:30

Tässä Liisan löytämää uutta tietoa Mats Gripistä!

Matz Grip,ryttare under Jesper Mattssons phana.
On saanut Kyröstä palkkatalokseen 3 koukkua eli yhden talon .
Ylä-Satakunnan voudintilit 2456;57

Samannimisellä ratsumiehellä on 2 taloa Pirkkalassakin.
Liisa R

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34349
Gripin Fransila

Asikkalan Reivilän Mårten Andersson Gröp(Grip) on mahdollinen sukulainen.

Laitilan Henrik Jönssonin vaimo ei ole voinut kadota jättämättä mitään jälkeä itsestään.
Kukahan löytää hänet?

Benedictus

13.11.13, 19:29

Laitilan isännän Henrik Jönssonin isä Hans/Jöns Michelsson Laitila on kuin haamu, hänestä ei ole missään tietoa, vai onko niin ettei tietoa ole osattu kohdistaa.

Pohdin vaihtoehtoa , että olisi ollut Kokemäen khr Jöns Michelsson. Jos kuitenkin Jöns Michelsson olisi sama kuin 1604 vielä Kokemäellä tavattava entinen pappi, niin vie pohjan ajatukselta.

On myös toinen Hans Michelsson, (mikä on oikea nimi , ei selviä, koska nimi väännetty suomalaiseksi). Paikka ja aika ja toiminta ympäristö tukisi ajatusta.
Olisiko oikea Hans /Jöns Michelsson ?

Tutkimus: Suomen alempi sotilaspäällystö
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Hannu Mikonpoika
Palveli vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81, Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päämies 1581-90, Pohjanmaalta kootun osaston 1590-1600, Raaseporin lippukunnan v:sta 1601 (valtakirja 30.5.1601).
VA, 2387:63, 4169:84, 4231:52, 4234:30, FR 96, 105, Lagus 6:27, 166 - 8:185; RSA, MR 1578/2, 1590/38, 1600/7; KA SMh B, Rullor 4; Waaranen, Urkunder I, 136; Tawaststjerna 1902, 39, 54.

Löytyykö Hans Michelssonista tietoa tuon 1601 jälkeen.

http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/ppouttu.htm
Valituskirjelmän mukaan oli linnaleirin rasitus tähän aikaan, 1596, jo sietämättömän raskas. Hannu Mikonpoika kantoi sotilailleen tänä vuonna puolentoista kuukauden muonan sekä rahaa.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/RuotsinVallanaika/Lippukuntien_Paallysto.htm

Hans Mickelssonin (Hannu Mikonpojan) lippukunta 1590 - 1600

Nimi Tehtävä Huom Lähteet Hannu Mikonpoika
Onko Jöns Michelsson Laitila?
Lippukunnan päällikkö1590-1600 vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81
Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päällikkö 1581-1590
Raaseporin lippukunnan päällikkö 1601 (valtakirja 30.5.1601) VA 2387:63
VA 4169:84
VA 4231:52
VA 4232:30FR 96
FR 105
Lagus 6:27
Lagus 166-8:185
RSA MR 1578/2
RSA MR 1590/38
RSA MR 1600/7
KA SMh B
KA Rullor 4
Erkki vahtimestari 1592 RSA MR 1584/18
RSA MR 1590/44
RSA MR 1598/13
KA Skgh 1593/Åbo sk.g Erkki Antinpoika profossi 1590 RSA MR 1590/38 Henrik Hannunpoika
Onko Henrik Jönsson Laitila?
katselmuskirjuri 1600 RSA MR 1600/7 Juhana Pekanpoika vänrikki 1598-1602 Lauri Niilonpojan neljänneksenmestari 1590-luvun alussa VA 4797:142vRSA MR 1590/38
Klemetti Olavinpoika 2. neljänneksenmestari 1590
profossi 1592 RSA MR 1590/38 Lauri Knuutinpoika 2.neljänneksenmestari 1600 RSA MR 1600/7 Martti Antinpoika Gröp (Grip) vänrikki 1590-91 Suomalaisen ratsulippueen profossi 1575-80
Määrätty 2.10.1599 vangittavaksi Kaarle-herttuan käskystä.
Maaomaisuutta Asikkalan Reivilässä. VA 215b:35
VA 4126:18
VA 4152:70v
VA 4797:143v
VA 6526:62RSA MR 1590/38
Matti Antinpoika Onko ylläolevan Mårten Gripin veli Matts?
neljänneksenmestari 1590 (?)-92 RSA MR 1590/38 Matti Pekanpoika vänrikkiluutnantti 1590-92 Aksel Kurjen lippueen neljänneksenmestari 1584-86(?)
Karjalaisen Pekka Grelsinpojan osaston päämiesluutnantti 1598 VA 229a:21RSA MR 1584/16
RSA MR 1590/38
RSA MR 1598/15
Olavi Antinpoika vänrikki 1600 Turun kaupunkijalkaväen (Olavi Juhonpojan osasto) vänrikki 1591
Hannu Laurinpojan
OSARA?
satakuntalaisen ? lippukunnan vänrikki 1598-99 VA 4812:110vProtocolon 59
RSA MR 1598/10
RSA MR 1600/7
KA SMh B Rullor 5
Olavi Juhonpoika lippukunnan johtaja 1590
3. neljänneksen mestari 1592 mahdollisesti karjalaisen Pekka Grelsinpojan lippukunnan vänrikkiluutnantti 1598 VA 229a:21RSA MR 1590/38
RSA MR 1598/15
Pentti Henrikinpoika lippukunnan johtaja 1600 RSA MR 1600/7 Pentti Klemetinpoika (Esping-sukua ?) luutnantti 1590-92 Lauri Niilonpojan lippukunnan neljänneksenmestari 1588-90 Sipi Juhonpoika neljänneksenmestari 1590-92 Lauri Niilonpojan lippukunnan neljänneksenmestari 1582-90 RSA MR 1582/35
RSA MR 1590/38KA SMh A.6
Söyrinki Hartt (Hård) 1. neljänneksenmestari 1600 RSA MR 1600/7 Tapani lippukunnan johtaja 1592 RSA MR 1590/38
Hämeenkyrön historia mainitsee Mårten Gripin s. 325 tuodun vangittuna Karkun käräjille 1599.Vaimonsa mainitaan s. 322. Hyynilän Martti (Grip)?ratsumies, manitaan s. 320.

Hämeenkyrön historia mainitsee Hannu Mikonpojan useammassakin yhteydessä asumassa Laitilassa värvätessään sotilaita, oleskelu on kuitenkin vain muutamia päiviä kirjan mukaan.

Benedictus

14.11.13, 08:05

Mahtaako tuosta lippukuntapäällikkö Hans Michelssonista oli missään enempää tietoa. Erityisesti, oliko missä Raaseporin päällikön homman jälkeen.
Eräistä tiedostoista Kaarlen sodista Viron puolella on mainintoja , että siirrettiin Ahvenanmaalta Balttiaan.

Henrik Jönsson tuli isännäksi Laitilaan 1602, mikä ei silti tarkoittane, että isänsä olisi välttämättä kuollut.

Mahtaakohan Hans Michelssonin palkkatiloista tai vastaavista olla mitään tietoa?

Laitilan Jöns/Hans Michelssonin tytär Kirstin oli melko varmuudella Osaran isännän Satakunnan lippukunnan päällikön Hans Larssonin vaimo, jonka 2. puoliso oli pohjanmaalta ollut vouti Carl Påhlsson.

Oliko tuo Hans Michelssonin lippukunta sama kuin Hans Larssonin lippukunta?

Benedictus

14.11.13, 23:20

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjalaiset%20lippukunnat.htm

Välirauhan aikaansaaminen Venäjän kanssa vuonna 1583 (vai 1585 solmittiin aselepo 11 vuodeksi) helpotti huomattavasti väenottorasitusta. Usealta seuraavalta vuodelta ei ole tietoa uusien alokkaiden ottamisesta Pohjanmaalta. Vuonna 1589 väenotto todennäköisesti toimitettiin, koska Lasse Nilssonin lippukunta mainitaan silloin lähes määrävahvuisena 461 miehisenä. Kun välirauha päättyi vuonna 1590, olivat jälleen edessä vaikeammat ajat. Samana keväänä Pohjanmaalta piti ottaa sekä jalkaväkeä että laivamiehiä, mutta ainakaan Kyrössä väenottoa ei voitu lainkaan toimittaa talonpoikien vastustuksen vuoksi. Lippukunnan päällikkö Hannu Mikonpoika sai viiden apulaisensa kanssa odottaa turhaan kahdeksan päivää Ojaniemen nimismiehentalossa, sillä pitäjänmiehet eivät määräyksestä huolimatta saapuneet väenottotilaisuuteen. [Luukko (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjalaiset%20lippukunnat.htm#Luukko)]
Venäläiset piirittivät kahdesti 1590 Narvaa ja jälkimmäisellä kerralla kaupunki kukistui. Pohjanmaan lippukunnan vaiheista sodan loppuaikoina ei ole tietoa. Ilmeisesti se oli pääasiallisesti sijoitettu varuskuntapalveluun Virossa. Viimeinen havainto lippukunnasta on elokuun 25. päivältä 1593, jolloin sen vahvuus oli 298 miestä ja sijoituspaikkana Suomi. Tämä merkinnee sitä, että pohjalaiset oli kotiutettu, sillä muiden lippukuntien sijoitus on mainittu paikkakunnan tarkkuudella.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Puolan%20sota%20%281600%20-%201618%29.htm

Kaarle herttuan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX) poika Carl Gyllenhielm valtuutettiin 9.6.1600 olemaan ylipäällikkönä Virossa, kunnes Kaarle herttua (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX) itse saapuisi. Johan Persson ja Johan Derfelt saivat käskyn toimia sotajoukon päällikön adjutantteina. Gyllenhielm lähti Ruotsista 2.7. ja saapui Turkuun 15 päivän tienoilla tuoden mukanaan kaksi ruotsalaista lippukuntaa. Hän oli kutsunut vastaan Suomeen Norrlannin jalkaväkimiehet (Påvel Göransson) ja ottanut Ahvenanmaalta mukaansa Hans Michelssonin lippukunnan (80 miestä). Turussa hän ilmoitti Kaarle herttualle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX), että hänen Tukholmasta tuomansa ruokavarat olisivat pian lopussa ja että Suomesta ei voitu hankkia sotaväelle muonaa ennen viljan korjuuta. Carl Gyllenhielm saapui 19.7. Tallinnaan, missä hän yhdisti linnan varusväen (100 miestä) Hans Michelssonin vajaaseen lippukuntaan.

Mistähän löytyisi tietoa Hans Michelssonista Raseborgissa?

Benedictus

15.11.13, 08:53

Hämeenkyrön historiassa on kiinnostava maininta kyyditysvelvollisuudesta s. 506.
Siinä mainitaan, että Hämeenkyröläisten oli kuljetettava Pohjanmaalta tulevat, joko Karkun (Suoniemen) Pakkalaan (Johan Pacchaleniuksen koti), tai Pirkkalan Tammerkoskelle ja etelästä tulevat Ilmajoen Peltoniemeen.
Viimeksi mainittua matkaa pidettiin raskaana ja hankalana ja sen pituutta valitetttiin. s. 507 .
Pohjanmaalle lähimpään nimismiestaloon oli matkaa talvitietä 25 ja kesätietä pitkin 30 peninkulmaa.

Peninkulma (lyhenne pnk[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Peninkulma#cite_note-kotus-1), ruots. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli) mil) on pituusyksikkö, jolla nykyisin tarkoitetaan 10 kilometrin matkaa. Vanhan mittaustavan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t) mukaan se oli 10 virstaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Virsta) eli 10,688 kilometriä. Tämän pituiseksi se vahvistettiin Ruotsissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi) ja siihen kuuluneessa Suomessa vuonna 1655 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1655). Aikaisemmin peninkulma oli Suomessa ollut noin 6 km

Matka oliis siis ollut vanhan peninkulman mukaan 6 kmX 25= 150 km tai 6 kmX30 =180 km.

Laitilan nimismiestalolla oli avioliitto Pakkalaan ainakin yhdessä polvessa, miten mahtaisi olla noihin Peltoniemen ja Tammerkosken nimismiestaloihin?

Nimi Vainisenranta olisi kyllä sikäli ollut perusteltu, että sillä on historiallinen yhteys 1500-luvulle. Joskus 1530-luvulla Tammerkosken piskuisesta kylästä tuli Pirkkalan hallintopitäjän käräjäpaikka, ja sellaisena se pysyi 1600-luvun alkupuolelle. Tällä jaksolla kylän nimismiessuku oli Vaininen – sen mahtimiehistä Juho Olavinpoika Vaininen toimi kulmakunnan vallesmannina peräti yli 50 vuotta! Mikä on kunnioitettava saavutus, sillä mainittu pesti ei noihin aikoihin ollut välttättä mitenkään pysyväistä laatua: nimismies kun toimi jatkuvasti hankalassa välikädessä toisaalta kruunun, toisaalta kansalaisten edustajana.
Vainisten talo on sijainnut ilmeisesti jossakin nykyisen teatteritalon vaiheilla.Tila rapistui suvun viimeisen nimismiehen Juho Erkinpoika Vainisen velkaannuttua kruunulle niin, että virkatalo menetettiin vuonna 1644. Joitakin aikoja myöhemmin Vainisten tilan sai haltuunsa Ernst Johan Creuzt, jonka myötä Tammerkoskella alkoikin kartanoaika – välivaihe kohti kaupungin perustamista kartanon maille vuonna 1779.

Ketä olivat Peltoniemen ja Vainisen isännät 1570-1610 välillä, sillä Jöns Michelsson Laitilan vaimo ja poikans Henrik Jönssonin vaimo voisivat olla jommasta kummasta paikasta.

Jari Latva-Rasku

15.11.13, 15:19

Ketä olivat Peltoniemen ja Vainisen isännät 1570-1610 välillä, sillä Jöns Michelsson Laitilan vaimo ja poikans Henrik Jönssonin vaimo voisivat olla jommasta kummasta paikasta.

Peltoniemen suku Ilmajoen Peltoniemessä näyttää Ilmajoen talonhaltijaluettelon perusteella seuraavalta. Myös vävy Juho Juhonpoika saman kylän Pirilästä oli nimismies.

Lauri Laurinpoika ?
Pentti Laurinpoika 1533
Leski Agata isännöi 1546-1548
Nimismies Matti Pentinpoika 1549-1583
P., nimismies Paavo Matinpoika 1584-1624
P., nimismies Hannu Paavonpoika 1625-1649
Pso Matleena (tai Marina) Paavontytär
P., nimismies Valentin Hannunpoika 1650-1689
Pso Aune Mikontytär Ilkkalasta
P., nimismies Esa Valentininpoika 1690-1711
Pso Priita Yrjöntytär Seppälästä
Vävy Juho Juhonpoika Birling Pirilästä 1712-1737
Pso Priita Esantytär
P., nimismies Juho Birling 1739-1783
Pso Brita Hall Kristiinasta
P., nimismies Salomon Birling 1784-1793
Pso l Kristiina Avolin
Pso II Beata Katarina Inberg

Benedictus

16.11.13, 21:27

Benedictus

17.11.13, 00:29

Laitilan Michell Larsson sanele käräjille perintönsä jakoohjeita pöytäkirjaan, Hämeenkyrön historian mukaan.

Lähde: VA 222 a:96

Mahtaako tuo lähde olla digimuodossa saatavilla?

Liisa R

17.11.13, 10:52

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668521

Tässähän se. Sama teksti on ollut aiemminkin esillä.
Kaikki voudintilit löytyvät digiarkistosta.

Liisa R

Amaryllis

17.11.13, 11:24

Olisiko kuitenkin mieluummin tässä, aukeaman oikealla sivulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668496

Benedictus

17.11.13, 17:09

Kiitos Amaryllikselle, vaikuttaisi,että on oikea tieto.

Vielä kun saisi sen suomeksi sanatarkasti, kuten tuo aiempikin teksti.Meikäläisen aivoilla voi vain ihmetellä tekstin hienoja koukeroita.

Näistä pienistä kommenteista voi aueta lisää tietoa ja jutun takaa voi löytyä vastaus kysymykseen.

Niinhän hävi tuon Pitkä Svenin jutussa, josta Impolan avustuksella paljastui kokonaan tuntematon uusi haara Laitilan sukuun.

Jaakontytär

15.12.13, 13:44

Selailin useita ketjuja ja tämä osui silmään toisessa ketjussa:

Ajallisesti ja sukuteknisesti pitäisin hyvinkin mahdollisena, että Mathias Laurentii oli Hämeenkyrön Laitilan isännän Michel Larssonin veli.

Huomattakoon vielä, että Michel Larssonin poik Eskill Michelsson oli porvari Turussa ja siskon Brita Larsdotterin Tytär Valborg Henriksdotter vaikuttaisi olevan sama kuin Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobsson Finnån vaimo Valborg Henriksdotter.

Valborg & Henrik -pariskunnan jälkeläisenä kyselen nyt onko tämä yleisesti hyväksytty näkemys, ts. voidaanko pitää hyvinkin todennäköisenä tai jokseenkin varmana että Valborg oli Laitilan sukua...? Omat taidot eivät riitä noin wanhojen tekstien tulkitsemiseen, joten olen tältä osin kokeneempien tutkijoiden varassa enkä sivullisena selatessani aina osaa varmaksi erottaa mikä on taitavaa teoriaa ja mikä ns. yleisesti hyväksytty totuus. Esim. Biografiakeskuksen sivuilla ei ainakaan vielä ole Valborgin taustasta mainintaa. :oo: Kiitän lämpimästi jo etukäteen!

Liisa R

15.12.13, 19:18

Henrik Finnon ja Valpuri Henrikintyttären jälkeläisiä minäkin.

Ja edelleen pidän kiinni siitä aiemmasta totuudesta, että niin Henrik Finno kuin hänen vaimonsakin olivat Turusta kotoisin. Kun he tulivat Hämeenkyröön, oli perhe jo koossa. Tyttärien aviomiehet ovat turkulaisia hekin, poika Jaakko Heikinpoika ainoana jää Hämeenkyröön. Henrik Finnon hauta on tunnetusti Turun tuomiokirkossa, mutta myös Valpuri Heikintytär on haudattu sinne 29.4.1666. Miehensä kuoleman jälkeen hän muutti Turkuun ja asui vävynsä Hans Plagmannin perheessä. Raatimies Hans Plagmannin anoppina hänet on tuomiokirkon hautausluetteloissa mainittu.

Liisa R

Benedictus

16.12.13, 23:57

Ennen tiedostojen katoamista oli kiinnostavaa juttua Henrik Finnån vaimon perintöosuudesta Turun Dirikkalan taloon, silloin paljastui, että Dirikkala nimellä olikin kaksi taloa. Harmi ettei noita tietoja ole jäljellä.

Valborg Henriksdotter Finnån vaimo saattaa olla Turusta. Varmaankin ylimmästä luokasta, sillä Finnåt olivat varakkaita ja arvokkaita. Valborgin isä ei voi olla joku vaan Henrikki, ennemminkin joku hyvin tunnettu ja tiedetty Henrikki, jota vain emme osaa yhdistää asiaan.

Laitilan Valoborg Henriksdotterin isä lienee samoin joku merkittävämpi henkilö, sillä äitinsä Brita Larsdotterin sisar N. Larsdotter oli aviossa Huittisten khr Mathias Tackun kanssa, tuskin sisar olisi paljon huonommin naitettu.
Kuka voisi olla sopiva Henrik?

SSM

17.12.13, 21:26

Ennen tiedostojen katoamista oli kiinnostavaa juttua Henrik Finnån vaimon perintöosuudesta Turun Dirikkalan taloon, silloin paljastui, että Dirikkala nimellä olikin kaksi taloa. Harmi ettei noita tietoja ole jäljellä.

Minulla on tallessa tuo ketju ja tässä tuo Dirikkalaa koskeva maininta:

04.05.11, 19:01
Kirsi Rannikko

Vs: Turun talot-Dirikkala
________________________________________
Kirjassa Turun katuja ja toreja ISBN 978-951-595-150-2 vuodelta 2011, sivulla 258 kerrotaan seuraavaa:
Tiirikkalankatu - Dirikkalagatan: Aninkaisten kortteli. Tiirikkalankatu oli olemassa jo 1500-luvulla. Aninkaisten puolella oli 1600-luvulla kuusi katua, joista Tiirikkalankatu oli ensimmäisiä ja tärkeimpiä. Tiirikkalankatu myötäili jokea Hauenkuonosta itään, toiseen suuntaan se jatkui Linnnantienä. Katu säilytti linjauksensa ja nimensä 1630-luvun reguloinnissa. Tiirikkalankatu on saanut nimensä kadun varrella 1500-luvulla olleesta Tiirikkalan talosta, joka lienee nimetty omistajansa Didrich Kåckin (196) mukaan. Saksalainen nimi Dietrich kääntyi usein suomeksi Tiirikka. Katu hävisi vasta vuoden 1828 reguloinnin jälkeen.
Lähdeluettelo 196: Rkp 15/12, Rkp 21/8/1722, Rkp 8/7 1722. TKA

Vuoden 1754 - 56 ns. Gadolinin kartassa - jonka kopioita on myynnissä Turussa - on lueteltu kortteleittain tontit, tonttien numerot ja rajojen piituudet kyynäröissä. Lisäksi karttaan on listattu tonttien omistajat ammatteineen.

SSM

17.12.13, 21:37

Lisäksi tämä:

Benedictus

Vs: Turun talot-Dirikkala
________________________________________
Dirikkalan talon sijainti selviää tästä.

Turun raastupa 30.9.1637
Johan Finhogen(?) Lyypekistä pyytää takavarikoimaan sen osan Dirickalan talosta, jonka Jochim Schult Porista omistaa. Talo sijaitsee Clostergatanilla Casper Eikmanin ja Stephan Åijalan talojen välissä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474670

Benedictus

17.12.13, 23:49

Veli Pekka Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 73 (2002) s. 217, including "TKO 29.7.1641 ... Staffan Äijälä esitti perinnönjakoasiakirjan 26.2.1598, jonka oli todistanut raadin lisäksi Brita Larsintyttären äidin veli, tuolloin Vesilahden kappalainen Jacobus Matthei. Jakokirjan mukaan Brita oli saanut äitinsä Barbro Mattsintyttären irtaimiston ..."

Turun raastupa 30.9.1637
Dirickalan talo. Talo sijaitsee Clostergatanilla Casper Eikmanin ja Stephan Åijalan talojen välissä.

Ensimmäinen turkulainen kauppias (oluenpanija, silkkikankaanmyyjä) oli Caspar Eichman jo 1628, oman ilmoituksensa mukaan vuodesta 1615. Hän asui Luostarin Jokikadulla ja toimi raatimiehenä Turussa 6.6.1632-1649. Valvoi sisarensa etuja Mårten Friisin perunkirjoituksessa 2.1637; hänellä oli tuolloin myös omia saatavia. Pormestariksi Uuteenkaupunkiin 1649, jossa virassa oli kuolemaansa asti. Lisäksi hän oli Vaasaporin kreivikunnan hopmannina 1651-1654 sekä vt. päällysmiehenä ja pikkutullin ja aksiisin vuokraajana 1653-1655. Casper Eichman oli Turun edustaja valtiopäivillä 1635 ja 1644 sekä Uudenkaupungin 1655, 1657 ja 1659-1660. Caspar haudattiin 26.1.1668 Turun tuomiokirkkoon. Voidaan arvioida, että Caspar oli syntynyt n. 1590.

Lainaus Hellemaa:
Uudenkaupungin pormestari Kasper Ekman haudattiin ilmeisesti 26.1.1668. (Liisa Rajala: Vielä hiukan Turun ulkomaalaisista porvareista. Genos 75(2004), s. 39) Dahlströmin kortistosta löytyy sama tulkinta.

Henrik Gribbenowin sukulaissuhteita pohtiessani tulin päinvastaiseen tulokseen kuin Kaarlo Kalliala. Henrik ei voinut Kasper Kasperinpoika Ekmanin (1622–1655) lanko, koska

Gribbenow oli Kasper Ekmanin sisaren toinen aviomies. Elisabethin ensimmäinen mies, Mårten Friis, haudattiin Turussa 19.6.1636 ja Kasper Ekman valvoi sisarensa etuja perunkirjoituksessa 16.2.1637. (www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Friis-suku.doc) Tähän aikaan Kasper Kasperinpoika oli vasta nipin napin 15-vuotias.
Mårten Friisin (siis myös Henrik Gribbenowin) puolison nimi oli Elisabet. Vaikka Kasper Kasperinpojalla olikin Elisabeth-niminen sisar, tämä 1624 syntyneenä oli aivan liian nuori sekä Friisin leskeksi että Gribbenowin vaimoksi. (http://194.100.116.226/genos/16/16_4.htm)
Christina Below oli ilmeisesti elossa, kun Henrik Gribbenow haki vaimonsa perintöä Grügenwaldista. (Kaarlo Kallialan kommentti 8.10.2007)Gribbenow on siis 1668 kuolleen Kasper Ekmanin lanko. Tuskinpa Turussa sentään oli kolmatta sopivaa Kasper Ekman -nimistä miestä!

Hämeenkyrön khr Henrik Finnån tytär oli Caspar Eichmanin vaimo. Onko kyseessä sama Caspar jonka talo oli Dirikkalan naapurissa?

Tuossa on siis kolme vierekkäistä taloa, joiden suvut tuntuvat liityvän yhteen.

Benedictus

19.12.13, 00:13

Vaikka tämä menee mutkankautta niin laitan tähän erään havainnon, joka saattaa liittyä Henrik Finnån vaimoon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=999769
Liedon Ketolan tilalla näkyy Eskil Mareusson tai Mårtensson.
Kiinnostavaa on kysymys: onko tämä Eskil sama kuin Toropaisen Genos 4/2010 sivulla 153 mainitsema Barbro Pytyn puoliso Eskil Markuksenpoika Suikki?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000351
1586 Ketolassa näkyy pormestari Michell Krank, jonka vaimo oli Elisabeth Myllar, Henricus Jacobi Finnån täti.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002601
1603 Ketolassa Michel Krankin poika Henrik Krank ja kamreeri Sigfrid Sigfridsson, jonka vaimoksi mainitaan Anna Henriksdotter, mutta myös Toropaisen mukaan Barbro Pytyn tytär Barbara.

Jos Eskill Mareusson on Suikki, niin jokin ei täsmää tehdyissä tutkimuksissa.

Benedictus

19.12.13, 08:09

Jari Latva-Rasku

19.12.13, 10:04

Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin kerrottiin olleen osallisena Michel Krankin perinnössä.
Hänellä oli ollut vaimo Anna Henriksdotter, jonka pormestari Mårten Sigfridsson kertoo olleen äitinsä.
1638 Thomas Suikki haki äidinäidin perintöä yhdessä pormestarin kanssa ja entisen pormestrin poika Hans Bertilsson kanssa.

Barbro Pytyn puolisona mainitaan Eskill Markuksenpoika Suikki.

Tuossa yllä on yhtälö, joka ei täsmää millään.

Kaikki perinnön hakijat puhuvat äidinäidistä.
Anna Henriksdotterin äidin pitäisi olla Barbro Pytty.

Ainoa selitys voisi olla, että Barbro Pytty oli Eskil Suikin puolisona vasta Henrikin jälkeen
Barbro nai ensin Henrik Michelsson Krankin, joka olisi pormestari Michel Eriksson Krankin poika vanhin poika tuntemattoman vaimon kanssa.Henrik kuolee, jolloin Michel Krankin nuorin poika nimetään veljensä mukaan Henrikiksi.
Heidän tyttärensä Anna Henriksdotter nai Sigfrid Sigfridssonin ja toinen tytär oli Thomas Suikin äiti, kolmas pormestari Bertil Mårtenssonin vaimo.

Selitys ontuu, koska Toropainen kertoo Eskil Suikin haudatun vasta 1591, jos hän olisi kuollut 1571, oliis selvää, että Barbro olisi nainut Henrik Krankin Eskilin jälkeen.

Vai onko Barbro Pytty koskaan ollut Eskil Suikin puolisona?

Henrik Michelsson Krankin puolisona hän vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Mahdollisesti jopa Henrik Finnån vaimon Valborg Henriksdotterin syntyperä olisi tässä. Ongelma tosin,että silloin Valborg olisi Finnån serkun tytär.

Ellei pystytä todistamaan, että Turun pormestari Mårten Sigfridsson oli muistanut väärin äitinsä nimen "Anna Henriksdotter", valehdellut hyötymistarkoituksessa, tarkoittanut äitipuoltaan tai isoäitiään, tai kirjuri oli tehnyt virheen, avoimeksi jää, kuka oikeastaan oli Mårten Sigfridssonin äiti. Ajatellen Mårtenin syntyperää, kyvykkyyttä ja julkista asemaa, vain kaksi viimeisintä selitystä voisivat olla mahdollisia. Ainahan on mahdollista, että Mårten oli puhunut mitä sattuu hetkellisessä mielenhäiriössä tai uhkailun alaisena, mutta sillä tavoin voi selittää, tai jättää selittämättä, aivan mitä vain.

KariKK

19.12.13, 10:16

Mahdollisesti jopa Henrik Finnån vaimon Valborg Henriksdotterin syntyperä olisi tässä. Ongelma tosin,että silloin Valborg olisi Finnån serkun tytär.

Ainakin 1700-luvun alkupuolelta löytyy avioliittoja serkun lapsen kanssa, joten ei silloin se näytä olleen avioliiton este. Sitä en tiedä oliko aikaisemmin.

KariKK

Benedictus

19.12.13, 20:52

Huomioiden pormestari Mårten Sigfridssonin aseman ja Turkulaisen yhteisön pienuuden, on selvää, että jokainen läsnäolija tuolloin on tiennyt kuka oli Mårten Sigfridssonin äiti. Jos hän on ilmoittanut äidikseen Anna Henriksdotter, niin tuskin valehtelu olisi onnistunut jos kyse oli äitipuolesta.

Koska Mårten Sigfridsson ja kumppanit ilmoittivat äidinäidiksi Barbro Pytyn, joka ajallisesti vielä sopii kuvioon, oliis ennemmin pohdittava, kuka todella olisi tuo Barbro Pytyn puoliso Henrik.

Tuossa alla eräs käräjäote vuodelta 1624:
seuraavassa jutussa Daniel Matssonin perinnöistä on mukana joku Walborg Henriksdr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483475

Itse en noista kiemuroista tajua mitään, mutta jos joku siitä saa tolkkua ja selvittää kukahan Valborg Henriksdotter on kyseessä.

Liisa R

20.12.13, 14:15

Oikeuden eteen astuvat vaimo Lastikka ja vaimo Valpuri Henrikintytär sekä autuaan Daniel Matsonin sisar ja vaativat perintöään, joka heidän pitäisi saada Kohman talosta Hämeenkadulta. Vaatimus esitetään Mickel Ryttarelle.

Se kuka Henrik on kyseessä ei tekstistä ilmene, ei myöskään mikä on Heikintyttärien suhde Daniel Matsoniin.

Käräjäjutun aiemmista vaiheista ilmenee, että sisaren nimi on Gertrud Matsdotter.
Liisa R

Benedictus

09.11.14, 21:29

Ensiksi Kyrön käräjät 21-23.11.1625:
"Kom för rätta å satte ting Lång Swen I Huittis sochn aff Loima by och kärde till Hendrich Jönsson Laithila för sin hustrus s. faders Jöns Madtzons mödernes arff. Der ladhe för:ne Hendrick Jönsson för rätta hans, s. mans egen förlijknings bewijs, uthgiffuit åhr 1580 dhen 8. Februari under thesse beskedhlige godhe mäns signeter bekräftad, som är Madz Larsson Gråå, Erik Simonsson till Wijk och Carll Nilissons, häradsskriffars uthi förmälandes det s. Michel Larsson till Laitila haffer tillfridz ställt penningar och dess wärdh - 8 dlr. Ath där medh haffwe dhe warit wänner och wälförlijchte. At hwarken Jöns Madtzson eller hans arffwe och effterkommande arffingar skola aldrig mher klandra eller qwälia effter förbe:de arff det samma wittnade och swor å lagboken Hendrick Jönssons gambla moor be:te h.Karin till Laitila och Knut Markusson i Uskela..."

Hämeenkyrön käräjillä mainitaan Laitilan isännän Henrik Jönssonin vanha äiti h.Carin till Laitila, kyseessä on päiväys 21-23.11.1625:

Yllä olevan mukaan siis Henrik Jönsson Laitilan äiti, siis Jöns Michelsson Laitilan vaimo oli elossa 1625.
kiinnostavaa, että yllä Carin till Laitilaa mainitaan h. eli hustru nimikkeellä.

Ymmärtäisin, että se merkitsee Carinin olleen naimissa käräjien aikaan, eikä leski, koska silloin olisi enka.

Olenko ymmärtänyt asian oikein?

Jöns Michelsson Laitila lienee kuollut ennen isänsä Michel Larsson Laitilan kuolemaa 1601, koska hänen perillisensä ovat jakamassa pesää.

Voidaan siis päätellä, että Carin till Laitila oli naimissa toista kertaa 1625.

Huomioiden poikansa 2 avion, niin tulee mieleen, että olisiko Carin tässä?

Christoffer Persson oli kahdesti aviossa ensimmäinen puoliso Sääksmäen voudin, Sillantaan isännän Israel Påvelssinin tytär Carin Israelsdotter.
Kalvolan käräjät 9.3.1614: Niittyriita jossa osapuolina Christoffer Persson vaimonsa hru Carin Israelsdotterin puolesta sekä svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka.
Toinen puoliso Sophia Jacobsdotter joka mainitaan 1634-1635 lainlukijan leskenä Viialassa.

Lapsia ensimmäisestä aviosta:

Poika Johan Christoffersson
Mainitaan poikana Viialassa 1634, myöhemmin Viialan Seppälässä

Poika Christoffer Christoffersson
Mainitaan Viialassa 1630-1633

Olisiko mahdollista, että Jöns Michelsson Laitilan leski Carin olisi mennyt naimisiin miehensä kuoltua Cristoffer Perssonin kanssa.

Tällöin Carin olisi siis Carin Israelsson Stiernkors.

Iso kysymys on silloin tämä:
Voisiko Carin Israelsson Stiernkorsin poika Henrik Jönsson Laitila naida Carinin veljen Ivar Israelsson Stiernkorsin lesken Kirstin Cristoffersdotterin.

Kyseessä olisi silloin enon leski, vaikka oli kyse jo melko vanhojen henkilöiden välinen avio, oliko tuo sukusuhde liian läheinen.

Muuten Carin Israelsson sopisi Laitilan emännäksi todella hyvin, koska kyse nimismiestalosta, kuten Sillantakakin.
Erityisesti pitää huomata, että Hämeenkyrön ja Sääksmäen välimatka oli vesitse suora ja helppo.
Että poika nai äidin veljen lesken passais juttuun, jos vain on mahdollista lainsilmissä.

Benedictus

12.11.14, 22:12

Ivar Israelsson Stiernkorsin lesken Kirstin Cristoffersdotterin tyttären Anna Ivarsdotter Stiernkorsin puoliso oli Hartvig Henriksson Speitz.

Harvig Speitzin äidin Margareta Thomasdotterin 2. puoliso oli Turun tuomiokirkon khr Gregorius Martini Teit, jonka poikapuoli Henricus Jacobi Finnon poika Jacob, oli Henrik Jönsson Laitilan vävy, siis Kirstin Cristoffersdotterin 2. puolison.

Kukahan oli Margetta Henriksdotter Laitilan 1. puoliso Olof?(Olli) Matsson?

Margetta vaikuttaisi olevan tärkeä nimi Laitilassa, koska sitä esiintyy Henrik Laitilan jälkeläisillä useita sukupolvia.

Esittämäni ajatus, että Henrik Jönsson Laitilan vaimo 1. oli vouti Carl Påhlsson tytär, toimii sinänsä, koska Carl Påhlsonin äiti oli Margareta Eriskdotter Sursill.
Nimi Margareta voisi tulla tätä kautta.

Benedictus

03.12.14, 22:58

Oikeuden eteen astuvat vaimo Lastikka ja vaimo Valpuri Henrikintytär sekä autuaan Daniel Matsonin sisar ja vaativat perintöään, joka heidän pitäisi saada Kohman talosta Hämeenkadulta. Vaatimus esitetään Mickel Ryttarelle.
Michel Ryttaren 2. vaimo Daniel Matssonin tytär.

Se kuka Henrik on kyseessä ei tekstistä ilmene, ei myöskään mikä on Heikintyttärien suhde Daniel Matsoniin.

Käräjäjutun aiemmista vaiheista ilmenee, että sisaren nimi on Gertrud Matsdotter.
Liisa R

Kyseessä siis lainlukija Daniel Matsson ja sisarensa Gertrud Matsdotter.
Michel Ryttare tässä.
sl. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100). Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674. Pso: Elin Arvidsdotter Friis († 1682).
Elin Friisin veli Kangasalan khr Johannes Arvidi Frisius.

Benedictus

04.12.15, 09:35

"Kom för rätta Eskill Michelsson Borgare i Åbostad och Hendrik Jönsson i Laitila och giorde en vänlig och broderlig förlikning med Eskil Gregersson i Laitila. Att för:ne Eskill skall anamma penningar för sin fasta jord och hws som han borde ärffua effther sin s. fädher och mådher aff för:ne Laitila.
Men huad om lösöre belanger, haffue the bytt i tw emellan Eskill Michelsson och Jöns Michelssons barn. Därföre dömbdes för:ne jord kiöp stadig och fast åbrothelig att hållas vid huar och een 3(markkaa) för härads dom."

Tällaiselta se näytti, toivottavasti on oikein.
Liisa R

Jatkan taas tätä pähkäilyä aiheesta.

"Kom för rätta Eskill Michelsson Borgare i Åbostad och Hendrik Jönsson i Laitila och giorde en vänlig och broderlig förlikning med Eskil Gregersson i Laitila. Att för:ne Eskill skall anamma penningar för sin fasta jord och hws som han borde ärffua effther sin s. fädher och mådher aff för:ne Laitila.

Tässä yllä havaitsin erään kumman seikan, jota ei kukaan liene aiemmin huomannut tätä perinnönjakoa pohdittaessa, jos siis tuossa yllä tarkoitataan förne Eskililla Eskil Gregerssonia.

Tuossa siis Eskil Gregersson sai rahaa perintönä saamastaan osasta Laitilan maata ja taloa.
Lisä määreenä on jälkeen s. eli salig fädher och mådher aff förne Laitila.

Jos nyt käsitän tuota surkealla ruotsillani, niin siinä tarkoitetaan, että Eskil Gregersson saa rahaa osastaan Laitilan tilan maahan ja rakennuksiin, edesmenneiden isänsä ja äitinsä jälkeen entiseltä Laitilalta.

Mitä tuo nyt sitten tarkoittaa, eli oliko förne Laitila tuo kuollut Michel Larsson, jonka perintöä selvitettiin.

Koska tuossa mainitaan sekä isä, että äiti ovat kuolleet ja Eskil heidän yhteinen perijänsä, ei tuo voi oikein tarkoittaa, että Eskil olisi perimässä Jöns Michelssonia tämän vävynä tai tyttären poikana, kuten Hämeenkyrön historiassa arvellaan, sillä Jöns Michelssonin vaimo oli hengissä vielä 1625, lisäksi silloin mainittaisiin, että olisi isänsä tai äitinsä perillinen, kun taas tuossa mainitaan sekä isä, että äiti, joiden perijä on.

Eskil Gregersson siis peri isäänsä ja äitiään heidän osastaan Laitilaa.

Kuka pystyy selittään tätä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21277
Hämeenkyrö/Ikaalisten Kurkelan Pöllössä näkyy Eskil Grelsson, joka sopii hyvin tuoksi Laitilan Eskil Grelssoniksi.
Toisalta siellä näkyy sen jälkeen Mats Jönsson qvartermestare, joka voisi olla hyvinkin Jöns Michelsson Laitilan poika eli Henrik Jönsson Laitilan veli.
Henrikin tyttären Laitilan emännän 1. mies oli Olof Matsson, josta ei ole tietoa, voisi siis hyvin olla pikkuserkkunsa , jonka isä olisi tuo Mats Jönsson.

Benedictus

04.12.15, 23:18

"Kom för rätta Eskill Michelsson Borgare i Åbostad och Hendrik Jönsson i Laitila och giorde en vänlig och broderlig förlikning med Eskil Gregersson i Laitila. Att för:ne Eskill skall anamma penningar för sin fasta jord och hws som han borde ärffua effther sin s. fädher och mådher aff för:ne Laitila.
Men huad om lösöre belanger, haffue the bytt i tw emellan Eskill Michelsson och Jöns Michelssons barn. Därföre dömbdes för:ne jord kiöp stadig och fast åbrothelig att hållas vid huar och een 3(markkaa) för härads dom."

Tällaiselta se näytti, toivottavasti on oikein.
Liisa R

Liisa R on varmaan tulkinnut tekstin oikein.

Omalla järjelläni vaikuttaisi, että Eskil Gregersson ei ole Jöns Michellsson Laitilan poika, eikä oikein Michel Larsson Laitilankaan, koska perinnön jaossa ensin annetaan Eskil Gregerssonille osuus rahana, ja vasta sitten Eskil Michelsson ja veljensä Jönsin lapset jakaa muun.

Tämä ja tekstin sanamuoto isän ja äidin perinnöstä viittaisi, että Eskil Gregersson olisi ollut Michel Larssonin velipuoli.

Tämä taas tarkoittaisi, että Lars Eriksson Laitilan leski olisi nainut Gregoriuksen, jonka poika Eskil Gregersson olisi.
kiinnostavaa on, että Eskil on Gregersson ei Grelsson ja tällöin se Gregorius, joka asuu Hämeenkyrössä on khr Gregorius Michaelis Stut.

Tämä tarkoittaisi myös, että Gregorius Stutin tytär Sophia Grelsdotter, Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo olisi tästä samasta aviosta ja siis Eskilin sisar.

Khr Gregorius Stut kuoli 1561, joten tähän saa vielä jatkon jos ajatellaan, että tämä Lars Laitilan ja Gregorius Stutin leski avioituu vielä Isonkyrön khr Sigfridus Geetin kanssa, saaden tämän kanssa vielä pari tytärtä.

Tähän sopii myös tieto, että Valborg Henriksodotter sai Laitilasta isoäitinsä lupaaman perinnön.

Tällöin Valborg Henriksdotter sopii sekä Geetin tyttärentyttäreksi, kuin Laitilan perijäklsi, kuin Henrik Finnon vaimoksi sekä Turun Henricus Canutin tyttäreksi.
Tämä myös tarkoittaa, että se Kyrön khr leski joka mainitaan StorDirikkalassa olisikin ollut khr Geetin leski, Valborg Henriksdotterin isoäiti.
Toisaalta, tämä leski ei olisi edes liian vanha.Syntynyt viimeistään 1535, jos Michel Larsson Laitila oli isäntänä 1553 iältään 18v.

Benedictus

05.12.15, 07:56

Lisätään tähän ideaan vielä Hämeenkyrön khr Mårten Friis, jonka mahdollinen tytär voisi olla tämä Laitilan tuntematon emäntä.

Ajallisesti sopisi aivan hyvin.

Erityisesti pistää silloin silmään se, että Mårten Friisin poika Hans Friis käytti tähtisinettiä.
Samaa sinettiä käytti Hämeenkyrön nimismies, vouti Carl Påhlsson, jonka vaimo ilmeisesti oli Laitilan tytär.

Olisko Carl Pålsson jotain sukua Hans Mårtensson Friisin kanssa?

haapiot

29.05.16, 22:01

Benedictus

05.09.18, 07:14

Liisa R

05.09.18, 19:14

Kiitos vain kehuista, Benedictus, mutta kyllä tiedoistani on suvereenisuus kaukana. Vastaan jos osaan.
Hämeenkyrön Laitilan nimismiehellä Mikko Laurinpojalla on mielestäni kaksi poikaa. Juho ja Esko. (Jöns ja Eskil), mikä käy ilmi tuosta 1601 tehdystä perinnönjaosta. Samassa perinnönjaossa mainitaan myös kolmas perinnön saaja, Eskil Gregersson. Patronymistä päätellen hänen isänsä on nimeltään Greger, mutta koska hänkin perii Laitilasta , hän voisi olla tyttären poika.
Tekstissä sanotaan hänen olevan Laitilasta, mutta ei ainakaan Hämeenkyrön Laitilassa ole näkynyt ketään Greger-nimistä asukasta tai olijaa. Lienee siis kirjurin virhe ja hän on muualta. Tämä on ainoa maininta hänestä - en ole löytänyt muita.
Kysyt myös Jöns Michelssonista - Juho Mikonpojasta. Olen kyllä etsinyt häntäkin, vähän niin kuin neulaa heinäsuovasta. Hänestä ei ole mainintoja
Laitilan yhteydessä. Hän on siis jossain poissa kotoa. Mahdollisesti siis jonkun sorttinen sotilas- ehkä. Suomen tykistöhevosten rehumarski oli nimeltään Jöns Michelsson, mutta sitten kun hän kuoli ja hänen vaimonsa mainittiin Turussa asuvaksi, hän osoittautui vääräksi Juho Mikonpojaksi.
Toinen mahdollinen Juho Mikonpoika on Lasse Bengtssonin lippueen katselmuskirjuri. Sekin voisi sopia, mutta Lasse Bengtssoneitakin on ainakin kaksi. Toinen on Hämeenkyrön Timissä asunut Lasse Bengtsson toinen on turkulainen nihtipäällikkö. Tästä Jöns Michelssonista löytyy maininta, että hän on Turun linnassa vieraana 10.2.1585. Ei siis tämäkään ole millään tavalla varma.
Mielestäni Juho on kuitenkin kuollut nuijasodan aikoihin. Silloin kun Mikko Laurinpoika päättää jakaa perintönsä ja samoihin aikoihin Heikki Juhonpoika nähtävästi itse pestautuu ratsumieheksi. Ainakin joksikin aikaa, mutta sitten kun hänestä tulee ninismies, Laitila nähtävästi alkaa käyttää palkkamiestä.

Tässä on nyt mukana aimo annos spekulointia, vaikka en siitä kovasti pidäkkään, mutta tosiasiat puuttuvat ja näin asiat näyttävät menevän.
Heikki Juhonpoika on merkitty ratsumieheksi Hans Boijen lippueessa, mutta eihän hän siellä voi olla nimismiehen toimiensa vuoksi.
Siksi palkkamies on ollut mahdollinen.
Liisa R.
P.S. Vastaan kyllä Dirikinkin asioista, kunhan ehdin...

Liisa R

05.09.18, 19:29

Pariin kysymykseen jäi vielä vastaamatta.
Tai oikeastaan vastasinkin. Kyllä se Barn on monikko, olet aivan oikeassa-

Ja vielä hustru Karinista. Heikki juhonpoika on syntynyt viimeistään 1580, mieluummin jokunen vuosi ennen sitä. Hänen vanhimmat tyttärensä Brita ja Anna ovat syntyneet 1600-luvun ensimmäisellä kymmenellä. Perinnönjaon aikaan Heikki on ollut noin 25,Niinmuodoin äiti on syntynyt 1560-luvun alussa.

Liisa R

Benedictus

26.11.18, 21:26

Bernhardus Petri (K luultavasti 1593)

Bernhard / Björn / Bärn Persson

Isonkyrön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5018) (Kyröjoensuun) kappalainen, mainitaan 1580; Lapuan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5047) kirkkoherra ainakin jo syksyllä 1584, sillä hänen palkkaetujaan koskeva kuningas Juhana III:n kirje on päivätty 26.9.1584.
Bernhardus Petri sai kreivi Axel Leijonhufvudin kirjeellä 3.3.1589 vapautuksen eräistä veroista ja vielä kuninkaan kirjeellä 14.9.1590 parannusta elatukseensa. Hänet (”Her Biörnn i Lappå”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
K Lapua luultavasti 1593.
P Margareta Markusdotter hänen 1. avioliitossaan, sai Kaarle-herttuan kirjeellä 8.8.1595 eläkkeeksi itselleen ja monille pienille lapsilleen 8 tynnyriä viljaa vuosittain.
Margareta Markusdotterin P2 viimeistään 1598 huovi Karl Påhlsson.

Kuten huomataan on tässä pappi Björnin vaimona Margareta Markusdotter, jolla 2. puoliso huovi Carl Påhlsson.

Ei liene mahdoton arvella, että kyseessä on myöhempi vouti ja nimismies Hämeenkyröstä Carl Påhlsson, Osaran ja Tuokon isäntä, jolla myöhemmin vaimona Kirstin Hansdotter.

Onkohan khr Björnin ja Margareta Markusdotterin lapsista enempää tietoa?

Benedictus

26.11.18, 22:11

Lainaus Liisa R:

Hämeenkyrön Laitilan nimismiehellä Mikko Laurinpojalla on mielestäni kaksi poikaa. Juho ja Esko. (Jöns ja Eskil), mikä käy ilmi tuosta 1601 tehdystä perinnönjaosta. Samassa perinnönjaossa mainitaan myös kolmas perinnön saaja, Eskil Gregersson. Patronymistä päätellen hänen isänsä on nimeltään Greger, mutta koska hänkin perii Laitilasta , hän voisi olla tyttären poika.
Tekstissä sanotaan hänen olevan Laitilasta, mutta ei ainakaan Hämeenkyrön Laitilassa ole näkynyt ketään Greger-nimistä asukasta tai olijaa.

Heitän ihan lonkalta ajatuksen.

Michel Larsson Laitilan sisar oli huittisten khr Tackun vaimo.

Olisiko mahdotonta, että Michel Laitilan tytär olisi naitettu Gregorius Eskisson nimiselle papille.

Georgius Aeschilli (mainitaan 1586–1593)

Georgius / Gregorius Eschilli, Jören Eskilsson

Korppoon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5038) kappalainen ainakin 1586, jolloin sinetöi autiotilaluettelon. Georgius Aeschilli mainitaan ilmeisesti piispan kappalaisena 1586 tarkastusmatkalla Korppoossa piispa Ericus Erici Sorolaisen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/556) kanssa ja piispan palkkapitäjän sijaiskirkkoherrana (curam gerens) Korppoossa ehkä jo 1587, käyttää itsestään nimitystä ”Jumalan sanan palvelija (Gudz ordz tienare)” 21.12.1589.
Allekirjoitti Turussa 19.6.1593 Uppsalan kokouksen päätöksen (“Georgius Eschilli sacellanus in Korpo”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Cappalaiset – – Pohjan- ja Etelän-Suomenmasa – – Georgius Eschilli Corposa.”).

Benedictus

03.12.18, 22:17

Laitilan isännän ja nimismies Henrik Jönsson Laitilan vaimosta ei ole mitään tietoa.

Kuten edellä huomattiin oli Osaran ja Tuokon isäntänä Carl Påhlsson, joka on saman niminen vouti Pohjanmaalta.

Carl Påhlsson on nainut Lapuan khr Berhanrd Perssonin lesken Margareta Markusdotterin, jolla mainittiin olleen useita pieniä lapsia 1595.

Tämä on skekulaatiota, mutta jos ajatellaan Carl Påhlssonin tulevan nuijasodan jälkeen rauhalliseen Hämeenkyröön Pohjanmaalta, missä hänen omaisuuttaan oli tuhottu, niin vaimon edellisen puolison lapset olivat mukana.

Lookista olisi naittaa tytär varakkaalle nimismiehelle. eli Henrik Jönsson Laitilalle.
Tämä ratkaisu selittäisi, miksi Carl Påhlsson sai myös nimismiehen viran, joka oli perinteisesti kuulunut Laitilan isännälle. Hän olisi ollut appipuoli.

Henrik Laitilan tytär oli Karin Henrikin äidin mukaan, oliko tytär Margareta, joka sai Laitilan päätalon, myös isoäidin mukaan nimetty?

Benedictus

06.02.24, 16:54

Kansallisarkisto, Yleisiä asiakirjoja, Ala-Satakunnan ja Ylä-Satakunnan tuomiokirja 1600-1601 (222a) s.133( jpg 142)

"Kom för rätta Eskill Michelsson Borgare i Åbostad och Hendrik Jönsson i Laitila och giorde en vänlig och broderlig förlikning med Eskil Gregersson i Laitila. Att för:ne Eskill skall anamma penningar för sin fasta jord och hws som han borde ärffua effther sin s. fädher och mådher aff för:ne Laitila.
Men huad om lösöre belanger, haffue the bytt i tw emellan Eskill Michelsson och Jöns Michelssons barn. Därföre dömbdes för:ne jord kiöp stadig och fast åbrothelig att hållas vid huar och een 3(markkaa) för härads dom."

Tällaiselta se näytti, toivottavasti on oikein.
Liisa R
---------------
Tuo vanha 1601 tehty perinnönjako on kiusannut minua vuosia.
Liisa R käänsi sen selkokirjoitukselle, jota olen pähkäillyt.

Tuossa tekstissä huomaa, että Eskil ja Henrik sopii perinnöstä Eskilin kanssa veljellisesti.
Samoin huomaa, että Eskil perii osansa Laitilan maasta ja taloista edesmennen isänsä ja äitinsä jälkeen.
Eskil siis perii tuon mukaan vanhempiensa jälkeen Laitilaa.
Esitys on ristiriitainen, koska hän voisi periä vain isänsä TAI äitinsä.

Tuossa käräjäviittessä voisi olla kirjurin virhe.
Ehkäpä pitäisi lukea fars fädher och mådher.

Tämä selittäisi perinnön eli Michel Larsson Laitilalla oli kolmas poika Greger, jonka poika Eskil oli.

Tästä ajatuksesta voidaan johdattaa edelleen, että Michel Larssonin vaimo olisi ollut N. Gregersdotter.
Eli poika Greger nimetty äidinisän mukaan.

Michel Larsson tulee todella suuren ja varakkaan nimismiestalon isännäksi 1553.
Pitäjän kirkkoherraksi tulee 1551 Gregorius Michaelis Stuth.
Tämä naittaa tyttärensä Laitilan poikamiesisännälle.

Stutaeus, Michael Gregorii (K 1606)

Stuth / Stwt / Stwthe, Michil Gregersson, Michel Grelsson

Föglön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5006) kirkkoherra ainakin jo 1565, oli virassa oletettavasti 1581 asti; Saltvikin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra 1585.
Michael Gregorii ("Her Michil Grgss", "Michael Stwth") sinetöi Föglön seurakunnan hopeaveroluettelon 4.6.1572. Hänet ("Her Michill i Saltwick") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti (”Michael Stuth Saltvik Alandiae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Michael Gregorii Saltwijkisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1606.

Tämä yllä on Gregorius Stuhtin poika.
Hän lienee syntynyt ehkä jo 1530-luvun alkupuolella, koska on khr jo 1565.
Sisarensa olisi siten jo 1553 hyvinkin naimaikäinen.
Voidaan silti pohtia olisiko uskottavampaa, että avioliitto on solmittu jo aiemmin, mikä voisi selittää Stuhtin halun muuttaa Hämeenkyrön kirkkoherraksi Euran virasta.

Tämä tulkinta Greger Michelsson Laitilasta ratkaisisi myös erään paljon pohditun ikä ongelman.

Sophia Gregorisdr Stuth mainitaan monien pienten lasten kanssa ilmajoella. Jos hän olisi Hämeenkyrön khr Stuhtin tytär olisi hän tosi vanha lapsentekijä.
Jos Sophia Stuht olisi Greger Laitilan tytär olisi silloin hyvinkin nuori äiti.
Matti Lund arvioi, että Joachim Stutaeus olisi syntynyt noin 1585 paikkeilla, mikä sopii hyvin ajoitukseen.

Myös varallisuus sopinee kuvioon, koska Laitilassa jaettiin perintöjä 1580.
Tästä Sophia olisi saanut perintöä, millä ehkä ostettiin Ilmajoelta maita, kuten eräs metsäalue.

Ylläolevaa ajatusta tukee myös se huomio, että Laitilassa oli poika Eskil Michelsson, toinen perillinen Eskil Gregersson ja Sophialla poika Eskil Matsson Stutaeus. Viittaisi Eskil Esi-isään.

Benedictus

09.02.24, 00:09

Ensiksi Kyrön käräjät 21-23.11.1625:
"Kom för rätta å satte ting Lång Swen I Huittis sochn aff Loima by och kärde till Hendrich Jönsson Laithila för sin hustrus s. faders Jöns Madtzons mödernes arff. Der ladhe för:ne Hendrick Jönsson för rätta hans, s. mans egen förlijknings bewijs, uthgiffuit åhr 1580 dhen 8. Februari under thesse beskedhlige godhe mäns signeter bekräftad, som är Madz Larsson Gråå, Erik Simonsson till Wijk och Carll Nilissons, häradsskriffars uthi förmälandes det s. Michel Larsson till Laitila haffer tillfridz ställt penningar och dess wärdh - 8 dlr. Ath där medh haffwe dhe warit wänner och wälförlijchte. At hwarken Jöns Madtzson eller hans arffwe och effterkommande arffingar skola aldrig mher klandra eller qwälia effter förbe:de arff det samma wittnade och swor å lagboken Hendrick Jönssons gambla moor be:te h.Karin till Laitila och Knut Markusson i Uskela..."
-----------
8.2.1580 eli tänä samana päivänä 1580
Jaettiin Laitilassa perintöä hyvien miesten läsnä ollessa.
Kyseessä lienee Michel Larsson Laitilan isän Lars Erikssonin perintö, koska silloin oli maksettu N.Larsdotter Laitilalle hänen osuutensa.
-Kyseessä on siis Huittisten khr Mathias Canuti Tackoun vaimo, Jöns Matssonin äiti.
Ilmeisesti jaettiin myös äidin perintö, koska siitä ei myöhemmissä jaoissa mainita.
1601 jaossa Eskil Gregersson perii sekä isän että äidin perinnön, mikä viittaa, että vasta silloin jaossa oli myös Michel Larssonin vaimon perintö.
------------
Perinnön jaoissa oli yleensä uskottuina miehinä edustaja suvun eri puolilta, sekä viranomainen.

Yllä mainitaan uskottuina miehinä:

Mats Larsson Gråå
Kuka hän on? Tuolla nimellä ei löydy ketään merkittävää henkilöä.

Ilmajoen kirkkoherra oli nimeltään Mathias Laurentii eli Mats Larsson.
Onko kyse hänestä?
Sukunimiä ei yleensä käytetty, kuten tiedetään.

Vaikuttaisi, että hän edusti Laitilan sukua.

Erik Simonsson till Wijk, aatelismies.

Isoäiti Märtta Nilsdotter Stiernkors, Sääksmäen khr Paulus Nikolai Stiernkorsin sisar.
Erik Wijk oli Laitilan isännän Henrik Jönssonin 2. vaimo Cristina Cristoffersdr 1. miehen Ivar Israelssonin pikkuserkku.
Edustiko hän vaimon sukua jaossa?
Eli perheillä oli jo tuolloin yhteys, vaikka avioyhteys tuli 1620 aikaan.

Carl Nilsson oli ilmeisesti virkamies.

JHissa

09.02.24, 12:04

Ensiksi Kyrön käräjät 21-23.11.1625:
"Kom för rätta å satte ting Lång Swen I Huittis sochn aff Loima by och kärde till Hendrich Jönsson Laithila för sin hustrus s. faders Jöns Madtzons mödernes arff. Der ladhe för:ne Hendrick Jönsson för rätta hans, s. mans egen förlijknings bewijs, uthgiffuit åhr 1580 dhen 8. Februari under thesse beskedhlige godhe mäns signeter bekräftad, som är Madz Larsson Gråå, Erik Simonsson till Wijk och Carll Nilissons, häradsskriffars uthi förmälandes det s. Michel Larsson till Laitila haffer tillfridz ställt penningar och dess wärdh - 8 dlr. Ath där medh haffwe dhe warit wänner och wälförlijchte. At hwarken Jöns Madtzson eller hans arffwe och effterkommande arffingar skola aldrig mher klandra eller qwälia effter förbe:de arff det samma wittnade och swor å lagboken Hendrick Jönssons gambla moor be:te h.Karin till Laitila och Knut Markusson i Uskela..."
-----------
8.2.1580 eli tänä samana päivänä 1580
Jaettiin Laitilassa perintöä hyvien miesten läsnä ollessa.
Kyseessä lienee Michel Larsson Laitilan isän Lars Erikssonin perintö, koska silloin oli maksettu N.Larsdotter Laitilalle hänen osuutensa.
-Kyseessä on siis Huittisten khr Mathias Canuti Tackoun vaimo, Jöns Matssonin äiti.
Ilmeisesti jaettiin myös äidin perintö, koska siitä ei myöhemmissä jaoissa mainita.
1601 jaossa Eskil Gregersson perii sekä isän että äidin perinnön, mikä viittaa, että vasta silloin jaossa oli myös Michel Larssonin vaimon perintö.
------------
Perinnön jaoissa oli yleensä uskottuina miehinä edustaja suvun eri puolilta, sekä viranomainen.

Yllä mainitaan uskottuina miehinä:

Mats Larsson Gråå
Kuka hän on? Tuolla nimellä ei löydy ketään merkittävää henkilöä.

..
Yrjö Blomstedt, Historiallisia tutkimuksia : LI (Suomen Historiallinen Seura, 1958)
Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla (1523-1680) : oikeushistoriallinen tutkimus
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167607/HT051_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y
s. 402
Matti Laurinpoika (sukunimenä joskus Grå). Nils Gyllenstiernan palvelija. Ylä-Satakunnan tuomarinsijainen 1575-80.
VA: 2285: 68v, 79-80. Muuan Lauri Grå porvari Turussa 1564, Ruuth, Åbo stadshistoria III, s. 210.

Benedictus

09.02.24, 15:41

Yrjö Blomstedt, Historiallisia tutkimuksia : LI (Suomen Historiallinen Seura, 1958)
Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla (1523-1680) : oikeushistoriallinen tutkimus
https://www.doria.fi/bitstream/handl...=1&isAllowed=y (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167607/HT051_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y)
s. 402
Matti Laurinpoika (sukunimenä joskus Grå). Nils Gyllenstiernan palvelija. Ylä-Satakunnan tuomarinsijainen 1575-80.
VA: 2285: 68v, 79-80. Muuan Lauri Grå porvari Turussa 1564, Ruuth, Åbo stadshistoria III, s. 210.

Kiitos JHissa.

Meni taas hyvä idea pyllylleen Mathias Laurentiin selvittämiseksi.

Toisaalta saattoi löytyä uusi juuri papilliselle Gråå suvulle.

Vouti Mårten Olofsson, Huittisten Margareta Tackun puoliso ja Gråå suvun isän 1. vaimoa ei tiedetä.
Tämän vaimon jälkeläiset käyttivat Gråå nimeä.

Ajallisesti ja sosiaalisesti sopisi aivan erinomaisesti, että tämä tuntematon vaimo olisi Mats Larsson Gråån tytär.
Vouti Mårtenin vaimosta tiedetään, että oli usein käräjöimässä, mutta aina mainitaan Mårtenin vaimona, ei koskaan omalla nimellä.
Heillä oli Rymättylän Äerlassa omistuksia.
------------
Kuinka monta virkamiestä oikein tarvittiin Laitilan perinnön jakamisessa?