Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johannes Someruksen 1. vaimo Anna Christofersdr?
Siirrän asian omaan käsittelyynsä pitkän keskustelun jälkeen foorumilta: Kastelholman vouti. Linkki keskusteluun: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28932 Lähtökohtana se, ettei Anna Christofersdr voi olla omaa sukuaan Bülow vaan luultavimmin Hämeestä tai Varsinais-Suomesta. Seuraavassa e.m. keskustelun keskeiset asiat koottuna jatkoselvittelyä varten:
Anna Christofersdotterin arvoitus Someruksen 1. vaimona ei vielä ratkennut. Laitan tähän ajatuksia jatkoon. Rohkenin jälleen käyttää foorumin keskustelua aineistona:
Anna mainitaan Kristofferintyttärenä. Sillä, että kirkkoherra Johannis Johanneksen vaimo kirjataan patronyymillään Kristoffer täytyy kyllä olla oma tehtävänsä, ja luulen, ettei kyseessä voi olla ihan tuntematon henkilö. Maarian pitäjän historia II:ssa hän on myös vain Kristofferintytär. Johanneksen täti Kristina oli aatelisen Anders Munckin vaimo ja Johanneksen isoisä oli käyttänyt sinettiä, joka muistutti Stiernkorsien sinettiä. Keskiajalla hengellisessä rälssissä oli paljon maallisesta rälssiä edustaneista suvuista tulleita pappeja. Ei siis sinänsä tunnu luonnottomalta, että Johanneksen ensimmäinen vaimokin olisi ollut kotoisin suhteellisen samankaltaisesta taustasta kuin hänen muut vaimonsa.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että Her Johan on solminut Annansa kanssa avioliiton jo ennen Maariaan muuttamistaan. Missähän se on voinut tapahtua ellei Somerolla. Hamarossa mainitaan muuten 1635 "dåtter" ja 1637 Margeta dr. Jos e.m. tytär Margeta todella on Johannes Johanniksen ja Anna Kristofferintyttären lapsi, voisi hän ainakin nimensä ja mahd. isoäitinsä kuolinvuoden perusteella hyvinkin sopia Kristoffer Assersserinpojan ja Margareta Munckin tyttärentyttäreksi. Sivulla nähdään tytär Margeta, olisiko siis Johanneksen ja Annan tytär? SAY Maaria 1637: Hamarossa vuonna 1637 nähdään Johannes, Anna (h), Jacop (dg), Jöran (dg), Brita (p.), Margeta (p.), Margeta (dr.), Jacop (dg) sekä D. Johannes sacel. Parhaiten tytär Marketta vuodelta 1637 sopisi herra Klemetin ja Annan tyttäreksi, jos ei ollut ikäneito, ja jo edellisestä aviosta. Nimittäin hänenhän täytyi olla naimaikäinen nainen vuonna 1637, eli syntynyt hyvin ennen vuotta 1620, ehkä siinä 1615, muttei ennen 1611, jos olisi toisesta aviosta. Mikäli on ylioppilasmatrikkeliin luottamista, niin tällainen Margareta Klemetintytär Stichea löytyisikin herra Matias Jacobin rouvana. Olisipa tämä Matias ottanut talosta Hammar -nimenkin itselleen. Tämä sulkisi pois sen, että hän olisi ainakaan herra Johannes Johanniksen ja Anna Kristofferin tytär, tai ainakaan heidän yhteinen tyttärensä. Kun herra Johanneksen oletetaan syntyneen vähän vuoden 1600 jälkeen, tuskin hänellä oli noin 1615 syntynyttä tytärtä. "en dåt." -merkinnällä varustetun h:lön tilalle myöhemmin kirjataan "Margeta dr" ja kun vielä esiintyy talon isännän eli Johannes Johanniksen alla, olisi taas pyritty lisäämään sekaannusta eikä vähentämään sitä: olisi kyllä tullut erikseen ilmaista, että kyseessä on leski Annan tytär. Mitä tulee Margeta dr. -kirjaukseen, niin en suinkaan tarkoittanut sitä, että 10-vuotias tyttö olisi ollut verovelvollinen, vaan sitä, että kun lapsi on tullut tiettyyn ikään, on hän käynyt läpi n.s. löastentaudit selviten niistä hengissä. Yleensä nämä rokot ja sikotaudit yms. sairastettin alle 10-vuoriaana, ja nimi on voinut ilmestyä kirjoihin siitä syystä - ja tietenkin siitäkin syystä, että kyseessä oli näköjään papin tytär?? Kun Anna mainitaan Maariassa Kristofferintyttärenä, on tämä mielestäni aika selvä viittaus Jurvalan aateloituun vainajaan mieluummin kuin Bylowiin, koska j.m. tapauksessa olisi pelkkä sukunimi ilmaissut koko asian ja mustettakin olisi säästynyt.
Johannis Fimmo Upsalasta ylioppilas elokuussa 1627 ja veli Jacobus oli vähän aikaa pappina Liivinmaalla sekä Narvassa, mutta tuomittiin kuolemaan Narvassa noina vuosina. Tässä välillä Johannes Johannis lienee toiminut sotilaspappina, mistä hänet mainitaan Maariassakin tuimaksi mieheksi ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneeksi” (A M Tallgren 1938). Somerus mainitaan ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneena”. Olisikohan tässä nyt käynyt nin, että tämän "ankaran ja rajun" ilmapiirin muodosti 1. appiukkonsa, eversti Kristoffer Asserinpoika? Mannerskjöld mainitaan Suomen Maarykmentin pohjalaiskomppanian komentajana (208 miestä). Rekrytointialueena Etelä-Pohjanmaa ja sijoituspaikkana Riika. Eversti Richard Rosencrantz kuoli vuonna 1622, ja hänen jälkeensä tuli Nils Ribbing. Jo seuraavana vuonna määrättiin komentajaksi Christoffer Assersson Mannerskjöld; eräänä perusteena oli se, että hän Suomessa asuvana osasi kaiketi paremmin puhua suomea. Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin komentajana toimi vuosina 1626–1633 Christoffer Assersson, joka kuoli Liivinmaalla 1628. Olisiko Johannes Johannis Somerus tosiaankin saanut tämän legendansa tuimana miehenä ”appiukoltaan”, jos oli mukana Liivinmaalla Christoffer Asserssonin joukkojen mukana. Olisi melko ankara ja sotaisa ollut tämä appiukko (mikäli näin olisi?) jos tästä syntyisi legenda kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneen tarinaan. Mannerskiöldin yksi tytär avioitui kapteeniluutnantin Suomen aatelislippueesta Johan Bäckin kanssa. Hän peri omaisuuden, enimmäkseen Somerniemellä ja Somerolla, jonka Lagus luettelee (ss 378–379). Se ettei kirjallisuudesta ole löytynyt toista tytärtä Kristofferille, ei vielä todista, että hänellä olisi ollut vain yksi tytär. Jos Matin teorian mukaan hän olisi mennyt naimisiin vuoden 1615 tienoilla, olisi hänellä ollut aikaa 13 vuotta tehdä useampikin lapsi. Hänen tasoisellaan upseerilla vaimo on todennäköisimmin seurannut hänen mukanaan pitkin Baltiaa ja Puolaa jne. sotien aikana, mutta ennen sotiakin oli puolenkymmentä rauhan vuotta. Tuomiokirjakortiston mukaan löytyy ainakin neljä tuomiokirjaa, jossa mainitaan Kristofferin juttuja 1620–1651 väliseltä ajalta. Se, että lähteistä on satuttu löytämään yksi identifioitavissa oleva jälkeläinen ei vielä edes ehdollisesti oikeuta asettamaan lähtökohdaksi sitä, ettei Kristoffer Asserinpojalla ollut muita jälkeläisiä ja jälkipolvia. Ainoa varma päätelmä siis on, että emme tiedä - vaikkakin, nyt kun on sotilaasta ja upseerista kysymys, on Asserinpoika epäilemättä tiennyt anakin sen, kuinka hameenhelmojen kanssa tulee menetellä.
ANNA CHRISTOFERSDOTTERIN ARVOITUS (saadun ehdotuksen mukaan):
isäehdokas Christoffer Someruksen edeltäjistä seurakunnassaan tai Varsinais-Suomesta / kotiseudulta Hämeestä (Tallgrenin tutkimus näyttää viittaavan siihen, että kaikki Maskun kihlakunnan ja Turun tuomiokirjat on jo käyty läpi enemmittä löydöittä. Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista Somerusta koskevat olennaiset jutut on sitäpaitsi jo sukulaisuussuhteiltaan referoitu Veli-Pekka Toropaisen sarjassa "Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista" Genoksessa.)
alempaan päällystöön kuuluva Christoffer. Täytyy ottaa myös huomioon, että Johanneksesta tiedetään, että hän oli alussa sotilaspappina, eikä tiedetä vielä tarkemmin missä. Hänen ensimmäinen vaimonsa Anna on voinut hyvin olla jonkun upseerin tytär. Kristoffer Asserinpojan rykmenttistä lähetettiin kolme upseeria keväällä 1628 noutamaan Turusta lisäjoukkoja. Sotilaita oli joukoissa mm. Maariasta. Olisiko pappi Somerosta tullut tuolloin joukkojen mukana Baltiaan ja tutustunut rykmentissä eversti Kristofferin tyttäreen, josta olisi tullut hänelle vaimo.
sotilas. Yritin etsiä puolestaan Someron sielunpaimenen taustoja ja mm. Someron Harjun tilalta en Bertiliä löytänyt. Vuonna 1544 Harjun tilalla nähdään Jören Larsson, olisiko tuo herra Jöns? Someron Ruunalassa nähdään 1654–73 Bertil Christophersson (oliko sotilas?): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=623385
konsistorin viittaamassa pikkuserkkukytkennässä piilee useita toistaiseksi avoimia mahdollisuuksia ja ainakin naishenkilöillä saattaa piillä useita tuntemattomia avioliittoja, joista jostakusta tämä johtuma voi olla seurausta, vaihtoehtoja on vielä aika paljon. Lounais-Suomesta löytyy useita hyvissä asemissa olleita Kristoffereita, jotka voisivat teoriassa olla Annan isiä ja melko läheistä sukua Someruksille.
Kuka oli Bertil Christofersson vuonna 1630 Somerolla Jaatilan Ruunalassa? Bertilin isä?
Kristoffer Pietarinpoika, ratsumies, Sääksmäen kihlakunnan vouti 1604-07, Sääksmäen lainlukija 1608-17, Porvoon 1614-15, Ylä-Satakunnan 1619-27, Turun hovioikeuden asessori 1623-33, Hollolan lainlukija 1630-31, Sääksmäen 1630-32, Vehmaan, Maskun, Piikkiön ja Halikon 1633. Omisti Viialan, Pälkäneen Kuulialan ym. Kuollut v. 1633. Ei jälkeläisiä ”Viiala släkterna” tutkielman mukaan.
Christophorus Sigfridi Alanus – oliko liian läheinen käsittelemään tuomiokapitulissa Johanneksen asiaa??
Voisiko Anna olla kaukaista sukua Johannekselle ja tulla till Allnäs suvusta kuitenkin. Suku ymmärtääkseni vaikutti tuolla Lounais-Suomessa. Christoffer Bertilsson till Alnäs toimi lainlukijana Suomessa. Christofferin isä oli Pälkäneen kirkkoherra Bartholomeus Johannis, jonka tiedetään ostaneen rälssimaata Hattulan seudulta, olematta rälssimies. Saattoiko Johannes Someruksen isoisä olla tuon Kristoffer Bertilssonin veli? Sillä Kristoffer Bertilssonin isä toimi Pälkäneen kirkkoherrana ja Johannes Bertilsson otti nimen Somerus? Christoffer Bertilssonin tyttären Margaretan tytär avioitui velipuolensa Johanneksen kanssa ja Johanneksen veli Jakob oli naimisissa Stiernkorsin kanssa. Lienee mahdoton vaihtoehto: Jos Anna Kristofferintytärkin olisi ollut miehensä Johan Someruksen sukulainen, olisi siitäkin varmaan jotain lähdettä tullut jo esille ja se asettaisi Hailuodon kirkkoherran vielä oudompaan sukulaisasemaan, koska Annan poika Johannes Tuderus oli tuon kirkkoherra Sigfridin sukulainen.
Voisiko Anna olla kaukaista sukua Johannekselle ja tulla till Allnäs suvusta
Christier Henriksson Lithoviuksen sekä Anna Olofsdr Ruuthin Anna niminen tytär. En äkkiä löytänyt tästä Annasta tarkempaa tietoa? Silloin pitäisi löytää läheinen sukulaisuus Lithoviusten ja Sigfrid Canutin tai tämän vaimon kanssa. Huom! Christier=/= Christoffer. On tietysti hyvä etsiä eri mahdollisuuksia, mutta aloittaisin kuitenkin Kristoffer-nimisistä.
Samoin edelleen tuo Hailuodon Sigfridin ja Johannes Tuderuksen sukulaisuus mutkistuisi jälleen, jos mukaan tuleekin Lithoviukset. Tämä sukulaisuus kuitenkin on todellinen, ei hypoteesi.
Benedictus
22.10.13, 22:29
Someron Jaatilan Ruunala alla.
Paturi, Simon Thomae (K 1640)
Pattur / Patur, Simon Tomasson
S ilmeisesti Turku. V oletettavasti Turun kaupungin porvari Tuomas/Tomas Paturi (= padanvalaja) ja N.N. Veli oletettavasti Isonkyrön kirkkoherra Georgius Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1918).
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis, 2. sarjaa) 1621; Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherra, mainitaan jo 1624; Sääksmäen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) lääninrovasti ainakin jo alkukesästä 1640, jolloin osallistui (”Someroensis past. et p.”) 15.7. Turun akatemian vihkiäisjuhlaan, mutta tiedot mahdollisista rovastintarkastuksista puuttuvat (Lempiäinen 1967).
Turun hovioikeus tuomitsi 28.1.1625 Paturin (”her Simon Pattur Chorpräst”) ja neljä muuta pappismiestä huoruudesta syytetyn, syylliseksi todetun ja pappisvirasta erotetun Vehmaan kirkkoherran Zacharias Jacobin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2705) puolesta oikeudessa väärän valan vannoneena 9 markan sakkoon ja menettämään oikeustoimikelpoisuutensa. Turun tuomiokapituli erotti Paturin pappisvirasta 7.2.1625, mutta hän näyttää kuitenkin päässeen pian takaisin pappisvirkaan Kuninkaallisen Majesteetin armahtamana.
Paturin palkkausta Someron kirkkoherrana koskeva maaherran määräys 11.3.1635.
Leinbergin mukaan valtiopäivämies (herredagsman) 1621.
Omisti Somerolla Jaatilan kylässä Ruunalan tilan 1631–1635.
K Somero 1640 (15.7. jälkeen).
P1 N.N., K Turku lokakuussa 1630; P2 Brita (Birgitta) Josefsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja mainitaan Somerolla Jaatilan Ruunalassa asuvana 1641–1665.
Veli:
Paturi, Georgius Thomae (K 1644)
Patur, Jöran / Jören Tomasson
S ilmeisesti Turku. V oletettavasti Turun kaupungin porvari Tuomas / Tomas Paturi (= padanvalaja) ja N.N. Veli oletettavasti Someron kirkkoherra Simon Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1919) (Leinberg).
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) kappalainen ainakin jo 1615; Isonkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) kirkkoherra 1622.
Isännöi Röyskölän kylässä Luhtaselan (n:o 4) tilaa 1619–1624.
Paturia (”her Jören i Storkyro”) vastaan esitettiin valituksia käräjillä 1638.
K Isokyrö 1644.
Vaimonsa Margareta Henriksdotter kyseli miehensä Turun Koulukadulta Joahim Eichmanille myymän talon perään.
Johannes Bartholdi (K noin 1612)
Johannes Bartholli, Hans Bertilsson
S Somero. V Someron kirkkoherra Bartholdus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=190) ja Birgitta Michelsdotter.
Luultavasti Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherran (isänsä) apulainen jo ennen vuotta 1591, kappalainen 1591, kirkkoherra piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimittämänä 1597. Johannes Bartholdi oli anonut kuninkaalta kirkkoherranvirkaa isänsä kuoltua, ja kuningas oli lähettänyt anomuksen Turun piispalle.
Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset – – Hämen Linnan Läänisä: – – Johannes Bartholdi Somerolla.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäivämies Örebrossa marras-joulukuussa 1610, oleskeli Ruotsissa vielä seuraavan vuoden puolella.
Johannes Bartholdi asui kappalaisena Jaatilan Ruunalan tilalla, jonka hän omisti 1591–1607. Lisäksi hän omisti kolme maatilaa Hirsjärven kylässä vuodesta 1604.
K Somero luultavasti 1612.
P Margareta N.N., eli leskenä vielä 1623.
Genos 3/2009
Toropainen:
TRO 20.6.1646
Joachim Eckman vaati saataviaan Someron pastori Simon Paturin leskeltä.
Isokyrön kirkkoherran veli on Someron kirkkoherra, Johannes Bartholdin seuraajana välivuosin.
Kukahan oli Simon Paturin vaimo?
Ajallisesti Georgius Paturin vaimo Margareta Henriksdotter voisi olla Johannes Bartholdin leski Margareta.
Kuka oli Bertil Christofersson vuonna 1630 Somerolla Jaatilan Ruunalassa? Bertilin isä?http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632277
Ajallisesti Bertill Kristoffersson voisi olla Anna Kristoffersdotterin veli.
Miksi tila mainitaan Simon Paturin ja leskensä asuinpaikkana?
HYVIN KIINNOSTAVAA, ETTÄ RUUNALA NÄKYYKIN OLEVAN HER JOHANNES BARTHOLDION ELI HANS BERTILSSONIN ELI JOHANNES SOMERUKSEN ISÄN TILA.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636652
Kuka oli Bertil Christofersson vuonna 1630 Somerolla Jaatilan Ruunalassa? Bertilin isä?http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632277
Ajallisesti Bertill Kristoffersson voisi olla Anna Kristoffersdotterin veli.
Miksi tila mainitaan Simon Paturin ja leskensä asuinpaikkana?
HYVIN KIINNOSTAVAA, ETTÄ RUUNALA NÄKYYKIN OLEVAN HER JOHANNES BARTHOLDION ELI HANS BERTILSSONIN ELI JOHANNES SOMERUKSEN ISÄN TILA.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636652 Niin, kuka oli Bertil Christofersson Ruunalan tilalla? Johannes Johannis Someruksen isä oli Johannes (Hans) Bartholli. Partonyymi näkyy esim SAY:ssa Someron Ruunalassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636652
ja Rantakartanossa vv 1604-1612, jonka jälkeen leski tilanemäntänä aina vuoteen 1616, jolloin maininta että tila liitetty Söderkullaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=630444 Herr Hans on kuollut ilmeisesti 1612 koska tilalla nähdään Herr Hans enckia vuonna 1613. Leski oli ilmeisesti Margareta (Eskilsdr?) Oliko tuo Margaretan patronyymi jossakin mainittu?
En tiedä onko huomattava tieto, mutta Ruunalassa nähdään vuonna 1630 samoilla omistusoikeuksilla sekä Bertil Christofersson että Bertil Hendersson. Lähde: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632277
Mietin miksikähän näitä pastoreita, jotka ehkä ovat olleet Hans -nimisiä onkin nimetty Iohannes tai Johannes nimellä, eikö Hans olisi sopinut kirkonmiehen latinankieliseksi nimeksi?
Kimmo Kemppainen
23.10.13, 10:18
Ei olisi sopinut.
Kimmo Kemppainen
Mietin miksikähän näitä pastoreita, jotka ehkä ovat olleet Hans -nimisiä onkin nimetty Iohannes tai Johannes nimellä, eikö Hans olisi sopinut kirkonmiehen latinankieliseksi nimeksi?
Matti Lund
23.10.13, 10:38
...
Mietin miksikähän näitä pastoreita, jotka ehkä ovat olleet Hans -nimisiä onkin nimetty Iohannes tai Johannes nimellä, eikö Hans olisi sopinut kirkonmiehen latinankieliseksi nimeksi?
Hei kysymyshän on latinasta ja latinasta puuttuvat sellaiset "pelimerkit" eli normaaliin kirjoitettuun latinaan eivät h -, j - ja k -kirjaimet lainkaan sisältyneet. Eihän näitä käytetä geneerisesti nykyisissäkään latinasta periytyvissä romaanisissa kielissä, vaan muutamat h -kirjaimella alkavat sanat nykyraskassakin ovat lainasanoja germaanisista kielistä ja lausuttaessa h:n osuus ikään kuin häipyy pois.
Varhaislatinassa käytettiin kyllä k -kirjainta, mutta vain a:n edessä, minkä voi todeta Rooman raunioilla liikkuessa ja vanhoja kirjoituksia bongatessa, mutta "munkkilatinassa" se korvautui täysin c -kirjaimella.
Tästä aiheutuu pientä vaivaa sukututkijoille, kun täytyy painiskella Hanssien ja Jussien välimaastossa ja tehdä päätöksiä niiden välillä - ja jos haluaa yrittää käyttää kieliä oikein.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
23.10.13, 12:25
Kyllä h-kirjain oli latinassa vielä mukana. Ei ollut edes mitenkään harvinainen.
Joskus h kului pois ja sanasta nihil tuli helposti nil. Kirkkolatinassa ne, joille h oli vaikea äänne, lausuivat nikil. Hyi olkoon.
Mitä j:hin tulee, niin jotkin modernit sanakirjat sitä käyttävät latinan sanoissa. Kirjain i voi latinassa tarkoittaa joko äännettä i, j tai ij.
Kimmo Kemppainen
Hei kysymyshän on latinasta ja latinasta puuttuvat sellaiset "pelimerkit" eli normaaliin kirjoitettuun latinaan eivät h -, j - ja k -kirjaimet lainkaan sisältyneet. Eihän näitä käytetä geneerisesti nykyisissäkään latinasta periytyvissä romaanisissa kielissä, vaan muutamat h -kirjaimella alkavat sanat nykyraskassakin ovat lainasanoja germaanisista kielistä ja lausuttaessa h:n osuus ikään kuin häipyy pois.
Varhaislatinassa käytettiin kyllä k -kirjainta, mutta vain a:n edessä, minkä voi todeta Rooman raunioilla liikkuessa ja vanhoja kirjoituksia bongatessa, mutta "munkkilatinassa" se korvautui täysin c -kirjaimella.
Tästä aiheutuu pientä vaivaa sukututkijoille, kun täytyy painiskella Hanssien ja Jussien välimaastossa ja tehdä päätöksiä niiden välillä - ja jos haluaa yrittää käyttää kieliä oikein.
terv Matti Lund
Matti Lund
23.10.13, 13:20
Kyllä h-kirjain oli latinassa vielä mukana. Ei ollut edes mitenkään harvinainen.
Joskus h kului pois ja sanasta nihil tuli helposti nil. Kirkkolatinassa ne, joille h oli vaikea äänne, lausuivat nikil. Hyi olkoon.
Mitä j:hin tulee, niin jotkin modernit sanakirjat sitä käyttävät latinan sanoissa. Kirjain i voi latinassa tarkoittaa joko äännettä i, j tai ij.
Kimmo Kemppainen
Joo, olen sanonut tyhmyyksiä. Mitähän on tullut ajateltua, kun enhän ole asiasta tietystikään tietämätön.
Siis h oli käytössä latinassa, mutta on kulunut latinasta periyvissä romaanisissa kielissä pois, honor -> onore, horror -> orror, hospita -> ospite, Hadrianus -> Adriano jne...
Näyttää myös kuluneen yleisesti "munkkilatinan" erisnimissä pois, jos nämä on johdettu h:llisista lainanimistä kuten Hans.
Latinassa on myös sanoja, joilla on h:llinen ja h:ton muoto kuten humerus = umerus, humidus = umidus.
Lisäksi h:n käyttö vaikuttaa olevan hyvin valikoitunutta normaalissa latinassakin.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
23.10.13, 15:45
Juu,
ja itse asiassa umerus ja umidus ovat juuri niitä sanoja, joihin sitä h:ta ei ollenkaan pitäisi laittaa vaikka vakiintuneesti laitetaankin.
Kimmo Kemppainen
Latinassa on myös sanoja, joilla on h:llinen ja h:ton muoto kuten humerus = umerus, humidus = umidus.
Lisäksi h:n käyttö vaikuttaa olevan hyvin valikoitunutta normaalissa latinassakin.
terv Matti Lund
Kiitos näistä pohdinnoista, tämä vahvisti omatkin "luuloni" asiasta.
Otan vauhtia hieman kauempaa ja käytän tässä Kastelholman vouti -keskustelun materiaalia apuna.
Oletettu Someruksen varhaisin tunnettu esi-isä oli Someron khra Johannes (Jöns), m. 1549–63?? Todellisuudessa Her Bertilin isästä ei ole todisteita, eli ettei olisi hänen edeltäjänsä Her Jöns. Her Jönsillä ei tiedetä edes olleen perhettä, oletetaan vain, että hänellä oli perhe. Paimenmuiston mukaan mainitaan Tuderuksen esi-isä Johannes (Jons, Jöns) 1549–63, ja toisaalta olisi hän saman lähteen mukaan ollut Someron khra "ainakin 1549–1563". Someron Pusulan Isotalossa esiintyy kuitenkin joku Her Hans Björnsson vielä 1564–1571. "Her Hans Björnssonin" viimeinen läsnäolomerkintä on tehty v. 1571. Kenestä on kyse? Kysyttiin kuka voisi olla Isontalon herra Hans Björnsson. Tarkoittaako se vain omistajaa? Tallinnassa käskynhaltijana kuoli Hans Björnsson Lejon (Lepas) 1572. Hänen isänäiti oli Björn Ragvaldsson Stjärnkorsin tytär. Lisäksi Lepaksista joku esittää Björniä nimitetyn Beroksi.
Lähinnä tulee sitten mieleen Muurlan vanha tähti-risti -kuviota käyttänyt aatelissuku; talonpojilla ei liiemmin ollut mahdollisuksia opintielle 1500-luvun alussa, jollei sattunut olemaan noviisina dominikaaniluostarissa. Lisäksi on arveltu Someron Bertilin olleen lähtöjään Stjärnkors suvusta, käyttihän hän sinettiä jossa I B risti ja tähti -kuviolla eli kors & stjärn eli Stärnkors? Finska Kyrkohistoriska Samfundets Handlingar – Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, Åbo Stifts Herdaminne 1554–1640. K.G. Leinberg kirjoittaa Berthollus Johanniksen sinetistä eli Bertill Jönssonilla olisi ollut sinetti, jossa kirjaimet B I sekä kuviona risti ja tähti. Bartholdus Johanniksen isä olisi jopa Hans Björnsson (Berosson) Lejon jolloin äiti olisi Karin Stjärnsköld ja isän äiti N Ragvaldsdr Stjärnkors. Joka tapauksessa tiedetään että Somerus-suku on Somerolta lähtöisin ja Tuderuksen äidin löytää luultavimmin lähistön säätyläissuvuista. Ehkä SOMERUS on lisänimi koska loppuu s-kirjaimeen.
Someron Bertilistä[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) seuraavaa: Kuninkaallisten ja kreivillisten käskykirjeitten mukaan, Someron herra Bertil Johannis, pappismies, olisi hoitanut papillista virkaansa Somerolla vuosina 1569–86 pitäjänkappalaisen valtuuksilla ja vuodesta 1587 täysillä pitäjän kirkkoherran valtuuksilla. Ensiksikin kuninkaallinen kamarineuvos oli esittänyt kuninkaalle anomuksen ja Juhana -kuningas suonut kirjeellään 27.5.1569 herra Bertil Johannikselle ylöspidoksi oikeuden kantaa itselleen puolet pitäjän kymmenyksistä ja koko lukkarinveron (Leinberg HRFKOP I, s. 100–101). Toiseksi Raaseporin, Porvoon ja Hämeen läänien käskyhaltija herra kreivi A. Leijonhufvud ilmoitti kirjeellään 27.3.1587, että oli tutkinut Someron ja Tammelan pitäjänpappien, herra Bertillin Someron pitäjässä, ja herra Jörenin Tammelan pitäjässä olot ja todennut, että heidän seurakuntansa "haffue tillförene legad under ett geld men nu haffue skifftet geldet udi tu. Så theste betre kune förestå sijn kall och embethe, haffue wij på Högb:te Kongl. M. nådige wilie och behagh unnt och efftherlathet them, att the skole ware recknatt emott enn full prest, thenn ett fult gelle haffuer under sigh." (Leinberg HRFKOP III, s. 75) Siis tämän mukaan olisi tapahtunut näiden kahden herran yhteisen kappelikunnan jakaminen kahdeksi pastoraatiksi 1587. Paimenmuiston mukaan Tammelan kirkkoherrana oli 1581–1621 Jören Martini Lepus ja Someron Bertollus Johannis 1567–97. Niissä näiden herrojen Jörenin ja Bertilin koko virkakausi on tulkittu täysimääräisiksi erillisiksi kirkkoherroiksi, vaikkei niin kaiketi tarkalleen ollut, ennen vuotta 1587, jos luotetaan tässä asiassa kuninkaalliseen käskynhaltijaan Leijonhufvudiin. Eli oliko herr Jören Bertilin isä laisinkaan?
Tunnetaanko Johannes Someruksen kaikki kolme avioitumista ja näistä syntyneet lapset? 1. vaimo oli Anna Christofersdotter, jolle seuraavaksi pohditaan isävaihtoehtoja käydyn keskustelun pohjalta:
Kuka oli Bertil Christofersson vuonna 1630 Somerolla Jaatilan Ruunalassa? Bertilin isä?Voisiko Bertil olla Christoffer Bertilsson till Allnäsin poika ja voisiko Anna olla hänen sisarensa? Edelleen jos Annan isä (olisi) Christoffer Bertilsson ja Johannes Bertilsson olivat veljekset, olisivat Anna Christofersdotter ja Johannes serkut.
vahvasti tässä edellä on esillä myös Christoffer Assersson Kuinkahan laaja 1600 -luvun elämänpiiri oli paremmissa piireissä. Voidaanko olettaa että Annalle olisi katsottu sopivaksi mieheksi kotikylästä Someron kirkkoherran poika, joka oli juuri valmistunut papiksi ja ehkä mukana juuri Christoffer Assersonin matkassa Riiassa, suorittamassa isänmaallista velvollisuuttaan. Vielä bonuksena, jos vielä tämä samainen Somerus oli sukujaan Stiernkors, olisi kai hän arvioitu hyväksi aviomieheksi tyttärelle. Lisäksi on huomioitava että Mannerskiöldhän aateloitiin vasta 1619 eli tässä tapauksessa säätyero ei olisi ollut niin suuri vaikkei kyseessä olisikaan Stjärnkorsin jälkeläinen (ainakin kuvittelen asiaa tarkemmin tuntematta näin).
Tässä on riittävästi arvausta koska toistaiseksi ei tiedetä oliko Mannerskiöldillä useampia lapsia kuin yksi. Yksi lapsi 1600 -luvulla herättää kyllä epäilemään olisiko kuitenkin sisaruksia syntynyt enemmänkin jos yksi kuitenkin oli saatu jo.
Mistä löytyisi miehistöluettelo, jotta olisi mahdollisuus selvittää olisiko Johannes ollut matkassa?? Lisäksi vielä tästä Johanneksen ”karkottamisesta Pohjoiseen” voidaan tässä tapauksessa huomioida se tosiasia, että Margareta af Fulkilan, mahdollisen Johanneksen anopin isä oli Sigismundin kannattaja, mitä ei tuolloin Rothoviuksen aikana varmaan hyvällä katsottu.
Pohdintaa ja paljon arvausta mukana, mutta toive siitä onkohan olemassa minkäänlaisia mahdollisuuksia löytää Christoffer Assersonille ja Margareta Munckille lapsia? Tavoitteena edes poissulkea vaihtoehtoja, jotta oikeakin joskus löytyisi.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1)[1]Lähteessähttp://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/243848.html kerrotaan että Kristoffer Bertilsson till Allnäs oli kirkkoherra Johannes Bartholdssonin veli. Lähteenä tässä käytetty: Sin.IV:58 Jutikkala Sääksmäki bygdehistoria s 253. Almqvist ”Den civila lokalförvaltningen IV s 133. VA: 1512:54 ”Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula, Sääksmäki. Anthoni; Katiala Juttilasläkterna s 62.
Alkuperäinen lähettäjä Kivipää http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=227979#post227979)
Someron Saarentaka näyttää (SAY) 1630-luvulla olleen Härkälän eli Margareta Munckin rälssiä. Se oli hänen 1. puolisonsa Anders Larssonin (till Botila) perua. Vuoden 1640 paikkeilla Johan Bäck ilmestyy kuvioihin. Vuosien 1644 ja 1654 kohdalla on mielenkiintoinen maininta "Johan Bäcks el. Christopher Asserssons". Vuoden 1654 kohdalla olen näkevinäni myös maininnan "fru Catharina Bödings". Ja Jurvalassa mainitaan pitkään Christ. Assersson.
Lopputuloksena oli se, että maaherra Grass omisti nämä kaikki Margareta Munckin perua olleet tilat (+ myös Halikon Botilan). Olihan hänen vaimonsa Margaretan tyttärentytär. Missään ei näy mainintaa Christ. Asserssonin rintaperillisestä omistajana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=607257
___________________
Matti Pesola
Näillä eväillä kannattaisi Kristoffer Asserinpoika tipauttaa kaavailuistamme kokonaan pois ja säästää voimia sellaisiin kohteisiin, joihin voi panna jotakin toivoa.
Elikkä näillä eväillä eteenpäin...
Matti Lund
24.10.13, 16:53
...
Mistä löytyisi miehistöluettelo, jotta olisi mahdollisuus selvittää olisiko Johannes ollut matkassa?? Lisäksi vielä tästä Johanneksen ”karkottamisesta Pohjoiseen” voidaan tässä tapauksessa huomioida se tosiasia, että Margareta af Fulkilan, mahdollisen Johanneksen anopin isä oli Sigismundin kannattaja, mitä ei tuolloin Rothoviuksen aikana varmaan hyvällä katsottu.
...
Tällaisista mielipiteistä pitäisi päästä eroon. Niillä ei ole mitään todellisuuspohjaa, vaan niitä on ruokittu joissakin ketjuissamme aivan spekulatiivisesti ja jopa tarkoituksella harhauttaen. Sellaiset vain sotkevat sukuselvityksiä.
Toivottavasti vielä löydämme lisävalaisua Someruksen Lappiin "karkoitukselle" ja miksi Rothovius ei mitenkään halunnut edes hyvittää Somerukselle siitä koituneita taloudellisia menetyksiä, vaan oli jyrkän armoton häntä kohtaan palkka- ym. etujen osalta, kun hänen tulotasonsa siirron myötä romahti.
Sillä, että Suomen aateli ajoi Sigismundin kuninkuutta Kaarlea vastaan ja tuotti Kaarle IX:lle pettymyksen, ei ollut mitään kovin pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi papistoon tai piispoihin. Iisak Rothovius oli tiukka kruunun palvelija, mutta ei hän antanut sen vaikuttaa päätöksiinsä, kuka oli ollut 50 vuotta sitten milläkin puolella nuijasodan rintamalinjoja tai hovijuonitteluja, jos oli jonkun kohdalla niistä tietoinen.
Kaarle IX kyllä ilmaisi vihansa eräitä kohtaan, mutta on väärin ja perin yksinkertaista olettaa, että nuijasodan vallantavoittelussa syntynyt viha olisi päällimmäinen tekijä, joka ajoi Kaarlea toimiinsa. Se joka ajoi Kaarlea toimiin, oli yhtä aikaa hyödyn tavoittelu ja sen vallan lujittaminen, jonka hän oli saavuttanut. Kaarle oli ajattelutavaltaan enemmänkin malttavaisen tukholmalaisen suurporvarin kaltainen eikä antanut kaunojensa vaikuttaa edullisiksi katsomiensa liiketoimien suorittamiseen.
"Vihavaihe", jos nyt niin on oikein edes sanoakaan, mutta varmaankin hämäläisten aatelismiesten näkökulmasta "terrorivaihe", jäi lyhytaikaiseksi ja Kaarle taipui hiljalleen yhteistoimiin entisten Sigismundin kannattajien kanssa, jos hän katsoi sen edistävän liiketoimiaan ja esimerkiksi armeijan vahvistamista.
terv Matti Lund
Matti A. Nieminen
24.10.13, 23:37
Mistä löytyisi miehistöluettelo, jotta olisi mahdollisuus selvittää olisiko Johannes ollut matkassa??
Tuollaisen miehistöluettelon löytyminen ei liene kovin todennäköistä ja löytyessäänkin siinä ei ehkä lukisi "Johannes Somerus", vaan ajan tavan mukaisesti "predikant Her Johannes".
Kristoffer Assersson Mannersköldin rykmentin katselmuksia on kyllä jonkin verran säilynyt 1620-luvulta mm. Svarin Rullor 1620-1723 –sarjassa, mutta melkein poikkeuksetta niistä puuttuu rykmentin esikunta ja samalla tiedot papeista. Vuoden 1621 jalkaväen järjestelyssä poistettiin papit komppanioista/lippukunnista ja rykmentin esikuntaan lisättiin rykmentinpappi "regements predikant" sekä hänelle kolme apupappia, "gemene predikant".
Mannersköldin (myöh. Jürgenreichin) rykmentin palkkaluetteloistakaan ei ole apua, sillä ne alkavat vasta 1630-luvulta.
Terveisin
Matti Nieminen
Matti Lund
25.10.13, 00:49
Tuollaisen miehistöluettelon löytyminen ei liene kovin todennäköistä ja löytyessäänkin siinä ei ehkä lukisi "Johannes Somerus", vaan ajan tavan mukaisesti "predikant Her Johannes".
Kristoffer Assersson Mannersköldin rykmentin katselmuksia on kyllä jonkin verran säilynyt 1620-luvulta mm. Svarin Rullor 1620-1723 –sarjassa, mutta melkein poikkeuksetta niistä puuttuu rykmentin esikunta ja samalla tiedot papeista. Vuoden 1621 jalkaväen järjestelyssä poistettiin papit komppanioista/lippukunnista ja rykmentin esikuntaan lisättiin rykmentinpappi "regements predikant" sekä hänelle kolme apupappia, "gemene predikant".
Mannersköldin (myöh. Jürgenreichin) rykmentin palkkaluetteloistakaan ei ole apua, sillä ne alkavat vasta 1630-luvulta.
Terveisin
Matti Nieminen
Ei myöskään linkittämissäni Pohjanmaan rullissa, jotka käsittivät Kristoffer Mannersköldin komppanian, ilmennyt muita kuin komppanian upseerien ja aliupseerien nimet.
Taitaa olla niin, että tuon vaiheen sotapappien liikkeistä ei saa tietoa irti kuin mahdollisesti säilyneestä kirjeenvaihdosta ja ehkä hiippakunnan arkistosta.
Sellaisia satunnaisia dokumentteja saattaa sotapappien liikkeistä löytyä kuten esim. Petrus Arctophilacusin sotapappinaoloajalta majoituksesta majoitus- ja palkkatalossa Laihian Isosajakussa, koska sellainen talo sai osittaisen verovapauden sotapapin ylläpitorasituksesta johtuen.
terv Matti Lund
Kaarle IX kyllä ilmaisi vihansa eräitä kohtaan, mutta on väärin ja perin yksinkertaista olettaa, että nuijasodan vallantavoittelussa syntynyt viha olisi päällimmäinen tekijä, joka ajoi Kaarlea toimiinsa. Se joka ajoi Kaarlea toimiin, oli yhtä aikaa hyödyn tavoittelu ja sen vallan lujittaminen, jonka hän oli saavuttanut. Kaarle oli ajattelutavaltaan enemmänkin malttavaisen tukholmalaisen suurporvarin kaltainen eikä antanut kaunojensa vaikuttaa edullisiksi katsomiensa liiketoimien suorittamiseen.
Voidaanko uskoa kuitenkin että Ruotsilla oli vahva intressi Suomen suhteen ja tavoitteet sen mukaiset. Olisiko Kaarlekin ollut kaukaa viisas ja toiminut sotastrategiaperiaatteella "tunne vihollisesi", ohjatakseen kehitystä haluamallaan tavalla.
Benedictus
27.10.13, 18:56
Johannes Somerusken vaimo oli Anna Cristoffersdotter.
Someron Jaatilankylän Ruunala liittyy Someruksen sukuun ja muihinkin Someron pappeihin.
Jaatilan Ruunalassa näkyy Bertill Kristoffersson.
Kuka oli Bertil Christofersson vuonna 1630 Somerolla Jaatilan Ruunalassa?
Nimi ja aika sopivat siihen,e ttä kysessä olisi Annan veli.
Miehistä on jäänyt enemmän tietoa asiakirjoihin.
Onko Bertill Kristofferssonista mitään tietoa Somerolta?
Jos ovat sisaruksia niin samalla löytyisi myös Annan alkuperä.
Se mitä SAY ilmoittaa tuolta ajalta, Jaatilan Ruunalassa Somerolla asui vuonna 1620 AndersHenriksson. Kuka oli förl. Jören Kryddnär? Vuonna 1621 tilalla nähdään Hans Ramses Fordell. Vuosina 1623–27 tilalla ei ole merkintöjä ja vuonna 1628 lukee opt. af Bertil Christersson (629)—Bertil Christofersson, opt af Bertill Hendersson (SAY Somero 1620–1639).
Saattoikohan tuo Ruunalan Bertil Christofersson olla Kristofer Bertilsson till Alnäsin poika? Voisivatko olla Annan kanssa sisaruksia?
Benedictus
15.11.13, 21:49
Johannes Someruksen vaimon Anna Cristoffersdotterin eräs varteenotettava isäehdokas on kokonaan jäänyt vaille huomiota.
Tämä ajallisesti tarkoittaa, että Annan äiti lienee saksalainen, miehensä 1. aviosta.
Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Christoffer Cristopherinpoika Enckell ¥ 1655 Uusikaupunki *1625, Altranstedt, Saksa (tai Turku) †1683, Karkku,
Hänen Isänsä oli turkulainen räätälimestari Cristopher Enckell, †9.1633 – 2.1636 ja äitinsä NN Lauck, † ennen 1.1644,
Allenius-suvun kantaisän Nousiaisten kirkkoherran Henrik Jöransson Lauckan sisar, jonka toinen puoliso oli turkulainen räätälimestari Erik Helgesson (Genos 31(1960), s. 51-54 ). Lauckan sisarusten isä oli mahdollisesti turkulainen porvari Jöran Kynsilaukka tai Nousiaisten kirkkoherra Jöran Henriksson
Koska Anna Cristoffersdotterin on pitänyt syntyä jo 1600-luvun alkupuolella, ei N.N. Lauck mahdollisesti ole Annan äiti ajallisesti laskien.
Laukka l. Allenius Nousiaista
Henrik Georgii Lauck tuli Nousiaisten kappalaiseksi 1631 mennessä. Hän oli mahdollisesti Nousiaisten kirkkoherran Gregorius Henricin, k. 1630, poika.
Gunanr Suolahden arvion mukaan tuli sukunimi turkulaisesta porvarisukunimestä Kynsilaukka. Turussa asuikin sopivasti 1500-luvun lopulla eräs Henrik Jakobinpoika Kynsilaucka, jonka tyttären muuten tiedetään avioituneen viimeistään 1622 Vihdin tulevan kirkkoherran, Jacobus Petri Boteruksen kanssa, joka ajallisesti saattoi olla Gregorius Henricin opiskelukaveri.
Kivipää pohti mahdollisuutta, että Someruksen toiminta Piikiön khr Sigfridus Henrikin perintöasiassa liittyisi sukusuhteeseen.
Olisiko Sigfridus Henrici ja Nousiaisten khr Georius Henrici sekä Joachim Stutaeuksen vaimo Brita Henriksdotter sisaruksia, joikin kuuluisi myös räätälimestari Cristoffer Enckelin vaimo N.N. Lauck.
Ajallisesti kaikki ovat vaikuttaneet samaan aikaan.
Miten merkittävä porvari on tuo Henrik Jacobsson Kynsilaukka ollut?
Benedictus
15.11.13, 22:32
Korjaus.
räätälimestari Cristoffer Enkelin vaimon isä Georgius Henrici, Nousiaisten khr.
http://www.genealogia.fi/genos/31/31_51.htm
Jouni Kaleva
16.11.13, 11:50
Johannes Someruksen vaimon Anna Cristoffersdotterin eräs varteenotettava isäehdokas on kokonaan jäänyt vaille huomiota.
Tämä ajallisesti tarkoittaa, että Annan äiti lienee saksalainen, miehensä 1. aviosta.
Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Christoffer Cristopherinpoika Enckell ¥ 1655 Uusikaupunki *1625, Altranstedt, Saksa (tai Turku) †1683, Karkku,
Hänen Isänsä oli turkulainen räätälimestari Cristopher Enckell, †9.1633 – 2.1636 ja äitinsä NN Lauck, † ennen 1.1644,
Esität siis, että Saksasta Suomeen tullut räätälimestari Kristoffer Enckell voisi olla Annan isä. Mielenkiintoinen ajatus!
Anna naitiin Johannes Somerukselle arv. 1634. Jos olisi ollut vaikkapa 17-vuotias, niin olisi synt. noin 1617. Kristoffer Enckelin arvioitu syntyneen n. 1600, mutta tuommoisissa arvioissa voi hyvin olla 10 vuotta klappia. Näin siis Enckell olisi voinut olla eka aviossa vielä Saksassa ollessaan ja saada Anna-tyttären. Kristoffer mainitaan ensimmäisen kerran tyttärensä hautajaisten yhteydessä Turussa 1623, nimellä Christopher Schreddare.
Jouni Kaleva
16.11.13, 11:58
Korjaus.
räätälimestari Cristoffer Enkelin vaimon isä Georgius Henrici, Nousiaisten khr.
http://www.genealogia.fi/genos/31/31_51.htm
Eihän tuossa jutussa tule esiin vaimon isää varmuudella, vain nuo eri olettamukset.
Mielenkiintoinen detalji on se, että Karkun kirkkoherra Johan Kristofferinpoika Enckellin ja Elisabet Collinuksen tytär Kristina Katarina avioitui Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin (Raumannus) jälkeläisen Gabriel Eliaksenpoika Forseliuksen kanssa.
________________
Matti Pesola
Benedictus
16.11.13, 20:19
Räätälimestari Cristoffer Enkelistä on ensimmäiset tiedot 1620-luvun alkupuolelta.
Hän on ollut räätälimestari ja arvostettu jo silloin, koska on saanut tehtäväksi esim. tuossa genos artikkelissa mainitun tilauksen kirkolta. Tuolalista työtä ei varmaankaan olisi annetu taitamattomalle ja tuntemattomalle henkilölle.
I Åbo domkyrkas räkenskaper av år 1625 finnes följande anteckning: »Den 6 Aprilis giorde Christopher Skreddare efter r:i d:i episcopi befallningh een mässehaka och en chor kåpa af den gyllendwk som s. her Jesper Madzsonns [Cruus] frw och s. Korbrantz [= överste Kobron] gåfuo til kyrckian; i arbetz löön - 10 mark» (Bidrag II: 106)
Mikä oli tuohon aikaan saksalaisen räätälimestarin opiskelu aika. En ole kovin perehtynyt siihen, tältä varmaankin löytyy asiantuntijoita sanomaan tarkemmin, kuvittelisin, että tuskin alle kolmikympinen pääsi mestariksi, ennemminkin 35 vuotias. Saksassa saattoi olla vielä tiukempaa, koska kilpailu oli kovempaa kuin pohjolassa.
Karkeasti voisi laskea, että räätälimestari Enkell olisi 1625 voinut olla 35- 40 vuotias. Siten hänellä olisi voinut olla vaimo jo Saksan ajoilla, myös tullessaan Turkuun.
Johannes Someruksen 2. ja 3. vaimot olivat mekoisen kansainväliset sukuverkoiltaan.
Siihen sopisi kyllä erinomaisesti Enkelinkin tytär. Someruksen perheen kotikielenä taisi olla saksa.
P1 noin 1634 Anna Kristoffersdotter K noin 1643;
P2 Kristina (Kirstin) Hansdotter Platz hänen 2. avioliitossaan, K Kemi 1664 jälkeen, P2 V Turun kaupungin hollantilaissyntyiseksi arveltu pormestari Hans Platz ja hänen 2. puolisonsa Brita Henriksdotter Stork hänen 2. avioliitossaan;
P3 Kemi 1668 Justina (Justine) Kristoffersdotter Bylow (Bülow), eli vielä 1683, P3 V majuri Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, Kajaanin linnan komendantti Kristoffer Bylow (Bülow) ja Maria Eleonora Svinhufvud.
Kristina Platzin P1 skotlantilaissyntyiseksi arveltu Turun kaupungin porvari, kauppias Sander Brun.
Matti Lund
17.11.13, 11:39
...
P3 Kemi 1668 Justina (Justine) Kristofferintytär Bylow (B?low), eli vielä 1683, P3 V majuri Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, Kajaanin linnan komendantti Kristoffer Bylow (B?low) ja Maria Eleonora Svinhufvud.
...
Kannattaisi tarkistaa tietojen ajantasaisuus itse ketjusta, eli ettei aina ryhdy toistamaan päälle jotain vanhentunutta tietoa jostain nettisukupuusta, kun uutta tietoa on kertynyt.
Ilmenihän jo toisesta nettilähteestä, Kotivuoren ylläpitämästä opiskelijamatrikkelista, että Justina Kristofferintytär Bylow eli paljon vuoden 1683 jälkeen, oli synnyttänyt 1688 toisen aviottoman lapsensa ja oli otettu sisään Kruunupyyn hourulaan.
Justinan siskon Marian herjakanteesta Kajaanin raastuvassa 1691 on pääteltävissä, että Justina oli vielä silloinkin elossa (kun isä Kristoffer B. oli sairautensa takia aivan viimeisillään ja vähän sen jälkeen kuoli). - Mutta oliko Justina enää tässä vaiheessa Kruunupyyssä vai oliko Justina se nimeltä mainitsematon sisko, joka oli karannut Venäjänmaalle?
terv Matti Lund
Ps. Katsoin, että Pohjanmaan lähteissä ja lähes joka kohdassa Tukholman lähteitä lisänimellä on kirjausmuoto Bÿlow. Muotoa Bülow en tavannut.
Sovitaan, että käytetään nimestä sitä muotoa, joka on ruotsalaisissa asiakirjoissa, eli Bÿlow, jolloin se ei yksinkertaisillakaan niin helposti sotkeudu väärään saksalaiseen korkea-aateliseen von Bülow -sukuun, kuten on monissa yhteyksissä valitettavasti käynyt.
Sama
Maarian paimenmuiston
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=225762&postcount=17
Kirjoittanut A.M. Tallgren viittaa lähdeviitteissä aikaisempaan kirjoitukseensa Helsingin Sanomissa 28/2 1934. Etsin jutun käsiini ja se on tässä:
---------------
A. M. Tallgren: Lisiä Tudeer-suvun alku- ja esihistoriaan. (Helsingin Sanomat keskiviikkona 28. helmik. 1934)
YIiopiston ylikirjastonhoitaja, toht. Lauri O. Th. Tudeer täyttää tänään 50 vuotta. Olkoon hänelle mieleistä tutustua eräisiin ennen tuntemattomiin piirteisiin hänen sukunsa alkajasta n. 300 vuotta sitten!
Bergholmin Sukukirjassa on Tuderus-Tudeer -suvun vanhimmasta tunnetusta jäsenestä seuraava tieto: "Johannes Johannis Somerus, syntyisin Somerosta (mahd. Someron kirkkoherran Johannes Bartholdin poika). Räntämäen kappal. ainakin 1635. Kemin kkhra 1649. K. 1672. Puoliso Kristina Bylov." Sitten selvitetään että tällä pariskunnalla oli ainakin lasta, joista 4 otti sukunimekseen Tuderus. Sukukirjan tiedot, perustunevat H. Strandbergin Herdaminneen. Tor Carpelan oli kuitenkin jo 1890 ilmestyneessä teoksessaan Turun suvuista (s. 155) huomauttanut, että Someruksen puolison nimi oli Kristina Hannuntytär Platz. Kun viimeksimainittu vielä 1630-luvulla oli naimisissa turkulaisen Sander Bruhnin (k. kesäk. 1638) kanssa ja on vasta jälkeen v. 1643 joutunut Someruksen puolisoksi, ei hän voi olla myöhemmin Tudeer-nimeä käyttävien lasten kantaäiti, ne kun ovat syntyneet 1630-luvulla.
Tarkastaessani valtioarkistossa Maskun kihlakunnan vero- ja tuomiokirjoja Maarian pitäjän historian aineksia etsien olen löytänyt vähäisiä tietoja puheenaolevasta Someruksesta, seurakunnan pastorista. Hän ei esiinny Somerus-nimisenä, vaan aina Johannes Johannis'ina.
Tämä Johannes Johanneksenpoika on tullut Maarian kappalaiseksi jo 1632 ja nimitettiin pitäjän kirkkoherraksi 1640. Viimeksimainitusta toimesta hän sai 20.8.1648 siirron Kemin kirkkoherraksi. Hän on ainoa Maarian kirkkoherra v:een 1887, joka tiettävästi ei ollut koulunopettaja eikä piispa tai professori. Virka oli muuten varattu sellaisille palkan lisäksi.
Somerus asui Maariassa 16 vuotta, ensin Halisten Tätilässä, sitten kappalaistalossa Hamarossa, mutta nähdäkseni ei isossa pappilassa. Ei ole vaikeaa huomata miten hän Maariaan oli joutunut. Hänen sisarensa Anna on ollut naimisissa hänen kahden peräkkäisen edeltäjänsä kanssa kappalaisen virassa, ja kun veli oli pappi ja naimaton, on katsottu luonnolliseksi, että hän viran saamalla turvasi edeltäjien perheet. Sisaren puolisoja olivat olleet pastorit Maunu Tuomaanpoika Hammarmannus k. 1611 ja Klemet Mikonpoika Stichaeus, k. 1631. Edellisen Niilo-niminen poika kutsuu 1631 Stichaeuksen Anna-leskeä äidikseen. Leski asui Hamarossa v:een 1637, jolloin hän häviää kirjoista, ja käräjillä 26.10.1637 Johannes-pastori ilmoittaa, että hänen on toimitettava "jokin perinnönjako sisarvainajansa lasten kanssa."
"Sacellanus Johannes" esiintyy joitakuita kertoja muulloinkin tuomiokirjoissa. 5.7.1636 nimismies Paavali Hannunpoika valitti, ettei hän ollut saanut saataviaan Halisten Tätilästä v:lta 1632, jolloin talon omistaja oli ollut maksukyvytön ja pastori oli viljellyt taloa. Kär. 23.6.1634 eräs Brita Tuomaantytär syytti Somerusta lapsensa isäksi. Syytös näyttää olleen väärä: oikeus vapautti syytetyn ja Brita tunnusti, että häntä oli houkuteltu syyttämään pastoria ”joka silloin oli naimaton mies.” – 10.3.1640 pastori riiteli Raunistulan Konsan isännän kanssa eräästä niittypalstasta, ja 17.11.1642 hän kirkkoherrana, katkerasti valitteli, miten hän edellisenä vuona oli ankarassa tulipalossa menettänyt puolet Hamaron talostaan ja kaiken siellä olevan omaisuutensa, pito- ja sänkyvaatteet. Lautakunta arvioi vahingon 300 kup. taalariksi ja määräsi kuudennusmiehet keräämään Ruotsin lain 37. luv. ja v. 1642 valtiopäiväpäätöksen mukaan avustuksena 4 äyriä kaikilta Maskun kihlakunnan maanomistajilta, kirkkoherralle maksettavaksi.
Myös Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa on Someruksesta mainintoja: 21.2.1635 oli hän vienyt venheellisen tiiliä tuomiokirkon varastosta, niinkuin kyllä itse piispakin oli tehnyt. 11.5.1636 eräs porvari Klemet Wäger syytti Somerusta. Wäger oli mennyt vaatimaan vuokraa Somerukselta jostakin huoneesta, joka oli vuokrattu koululaisille ja jossa pastori silloin oli. Pastori oli löynyt Wägeriä korvalle ja sättinyt tätä ”rakkariksi ja pyövelin regiksi.” Oikeus sakotti pastoria 6 markalla korvatillikasta ja kuudella markalla kummastakin solvaussanasta, sekä määräsi hänet maksamaan karhutun vuokran ”ennen päivänlaskua.” Tapahtuma ei ollut lajissaan mikään outo ilmiö: elettiinhän 30-vuotisen sodan levotonta aikaa.
Johannes Johanneksenpoika Someruksen p u o l i s o n a Maariassa on v:sta 1634 alkaen Anna. Tämä oli elossa ainakin vielä 1643, jolloin hänet mainitaan nimellä Anna Kristofferintytär. Hän on Tudeer-suvun kantaäiti. Kuka hänen Kristoffer-niminen isänsä oli, en osaa sanoa. Turussa oli 1600-luvun taitteessa pappina eräs Kristoffer Sigfridinpoika; vastainen tutkimus ehkä voi selvittää onko hän Anna Kristofferintyttären isä.
Johannes Johanneksenpoika Someruksen v a n h e m m i s t a tiedetään, että äidin nimi oli Margareta ja että tämä eli leskenä 1623. Turkulaisen raatimies Martin Friisin peruluettelossa 1637 mainitaan pesän varojen joukossa obligatioita, joita 1628 olivat antaneet Jacobus Johannis Somero, hänen äitinsä Margareta ja Johannes Johannis Somero. Ilmeisesti oli Margareta Someron kirkkoherran Hannu Pärttylinpojan eli Johannes Bartholdi’n leski. Miesvainaja oli ollut pappina Somerolla 1595-1611 ja kuoli 1611 tai 1612, oltuaan v. 1610 valtiopäivillä Tukholmassa. Hän asui Somerolla ensin Jaatilassa, sitten Hirsjärvellä, jossa leski asui ainakin 1613 ja 1616. Heidän lapsiaan ovat siis ainakin Jaakko ja Johannes Somero ja Anna (sitten Stichaeus).
Hannu Pärttylinpojan isäkin oli ollut pappina Somerolla: Pärttyli Johanneksenpoika eli Bärtholdus Johannis oli Someron kirkkoherrana ainakin 1567-1597. Tämän isä oli kai se kirkkoherra Johannes joka mainitaan Somerolla 1554-1563 ja varmasti oli syntynyt jo katolisena aikana. Johannes Johanneksenpoika; sittemmin Kemin kirkkoherra ja Tuderusten kantaisä oli täysin oikeutettu kutsumaan itseään nimellä Somerus.
Ei ole sattumaa, vaan ajan oloja kuvaavaa, että Somerusten sukua jatkui
S o m e r o n pappeina edelleenkin. Anna Someran kaksi poikaa, yksi hänen kummastakin avioliitostaan, nim. Niilo Maununpoika Hammarmannus tuli v. 1645 ja Jaakko Klemetinp. Stichaeus v. 1646 papiksi Somerolle, edellinen kirkkoherraksi, jälkimmäinen kappalaiseksi. Edellisen tytär joutui puolisoksi isänsä seuraajalle Someron kirkkoherrana, Henrik Procopaeukselle. – Kolmas tuntemani Anna Someran lapsista, Margareta Klemetin tytär vuorostaan naitiin pastori Jaakko Matinpojalle, joka Someruksen jälkeen tuli M a a r i a n kappalaiseksi, omaksui Hammarmannus-nimen ja jätti vuorostaan viran perinnöksi pojalleen: oli muodostumassa suuri pappisdynastia.
Lauri Tudeer on Johannes Johannis Someruksen jälkeläinen kahdeksannessa polvessa. Lieneekö hän sättinyt ketään ”pyövelin rengiksi?”
A. M. T.
terv Matti Lund
Ps. Katsoin, että Pohjanmaan lähteissä ja lähes joka kohdassa Tukholman lähteitä lisänimellä on kirjausmuoto Bÿlow. Muotoa Bülow en tavannut.
Sovitaan, että käytetään nimestä sitä muotoa, joka on ruotsalaisissa asiakirjoissa, eli Bÿlow, jolloin se ei yksinkertaisillakaan niin helposti sotkeudu väärään saksalaiseen korkea-aateliseen von Bülow -sukuun, kuten on monissa yhteyksissä valitettavasti käynyt.
Sama
Minusta tämä on tarpeetonta. Kyse on kuitenkin saksalaisesta nimestä, ei ruotsalaisesta.
Teoriassa Bülowit voivat olla vaikka von Bülowien aviottomia jälkeläisiä sen perusteella, mitä tällä hetkellä tiedetään.
Bülow on joka tapauksessa kuhankeittäjän länsislaavilainen (luultavasti vendiläinen) nimi, sen ei tarvitse sinänsä merkitä kyseiseen aatelissukuun kuulumista.
Erkki A Tikkanen
17.11.13, 13:22
...
Ilmenihän jo toisesta nettilähteestä, Kotivuoren ylläpitämästä opiskelijamatrikkelista, että Justina Kristofferintytär Bylow eli paljon vuoden 1683 jälkeen, oli synnyttänyt 1688 toisen aviottoman lapsensa ja oli otettu sisään Kruunupyyn hourulaan.
...
terv Matti Lund
Ps. Katsoin, että Pohjanmaan lähteissä ja lähes joka kohdassa Tukholman lähteitä lisänimellä on kirjausmuoto Bÿlow. Muotoa Bülow en tavannut.
Sovitaan, että käytetään nimestä sitä muotoa, joka on ruotsalaisissa asiakirjoissa, eli Bÿlow, jolloin se ei yksinkertaisillakaan niin helposti sotkeudu väärään saksalaiseen korkea-aateliseen von Bülow -sukuun, kuten on monissa yhteyksissä valitettavasti käynyt.
Sama
Justina kuoli Kruunupyyn hospitaalissa joulukuussa 1713.
Katsoin minäkin muistiinpanojani ja kopioita lukuisista tuomiokirjoista Christopherin Kemissäolon ajoilta. Lähes poikkeuksetta majuri ja hänen lapsensa esiintyivät Bülov-nimisinä. Tavallinen v-kirjain lopussa, mutta saksalainen y. Joskus myös Bülou-muotokin tuli esille, kuten myös Bülow.
Majuri perheineen esiintyi useita kertoja Kemin tuomiokirjoissa erinäisten tapahtumien vuoksi. Tuota Bÿlow-muotoa en ole Kemin tuomiokirjoissa tavannut, vielä ainakaan, kaikkea kun en ole lukenut vieläkään.
Tuohon aateliseen von Bülow -sukuun en ole löytänyt linkkiä, vaikka olenkin useita von Bülow aatelissuvun sukukirjoja lueskellut.
Ohessa yksi esimerkki vuodelta 1680.
Matti Lund
17.11.13, 13:33
Minusta tämä on tarpeetonta. Kyse on kuitenkin saksalaisesta nimestä, ei ruotsalaisesta.
Teoriassa Bülowit voivat olla vaikka von Bülowien aviottomia jälkeläisiä sen perusteella, mitä tällä hetkellä tiedetään.
Bülow on joka tapauksessa kuhankeittäjän länsislaavilainen (luultavasti vendiläinen) nimi, sen ei tarvitse sinänsä merkitä kyseiseen aatelissukuun kuulumista.
Miten sitten suhtaudut siihen, että Johan Bÿlow on allekirjoittanut nimensä Johan Bÿlowina ja Kristoffer Bÿlow on allekirjoittanut kirjeensä silloin, kun lisänimi niissä on mukana Bÿlowina?
Kun vielä kaiken lisäksi vanhempi Kristoffer Bÿlow jo näyttää kirjoittavan lisänimensä Bÿlowiksi 1600 -luvun alkupuolella ja Tukholman kirjuritkin sitä noudattavat, niin ainakaan Bÿlowin suku ei ollut samalla kannalla kuin Sinä.
Uskon, että jotkut haluavat sotkea asioita tahallaan ja käyttää siksi saksalaista muotoa Bÿloweista, jotta heidät sekoitettaisiin siihen ylhäisaateliseen sukuun, johon he eivät todisteitten valossa voi kuulua. Sukututkijan pitäisi olla tällaisten suhteen tarkka ja katsoa huolella, etteivät hänen ilmaisunsa aiheuta sekaannusta ja vääriä luuloja.
terv Matti Lund
Miten sitten suhtaudut siihen, että Johan Bÿlow on allekirjoittanut nimensä Johan Bÿlowina ja Kristoffer Bÿlow on allekirjoittanut kirjeensä silloin, kun lisänimi niissä on mukana Bÿlowina?
Kun vielä kaiken lisäksi vanhempi Kristoffer Bÿlow jo näyttää kirjoittavan lisänimensä Bÿlowiksi 1600 -luvun alkupuolella ja Tukholman kirjuritkin sitä noudattavat, niin ainakaan Bÿlowin suku ei ollut samalla kannalla kuin Sinä.
Uskon, että jotkut haluavat sotkea asioita tahallaan ja käyttää siksi saksalaista muotoa Bÿloweista, jotta heidät sekoitettaisiin siihen ylhäisaateliseen sukuun, johon he eivät todisteitten valossa voi kuulua. Sukututkijan pitäisi olla tällaisten suhteen tarkka ja katsoa huolella, etteivät hänen ilmaisunsa aiheuta sekaannusta ja vääriä luuloja.
terv Matti Lund
Tämä liittyy laajempaan kysymykseen nimien normalisoinnista. Minusta on ihan selvästi muutenkin tullut ilmi ja osoitettu, etteivät kyseiset Bülowit ole aatelisia. Minäkin olen huomioinut tämän huollellisesti keskusteluissa. Omalta osaltani olen kiitollinen, että Anna Kristofferintyttären syntyperä on ainakin vähän täsmentynyt tähän mennessä, muuten nämä Bülowit "kummittelisivat" aina hänen taustallaan.
Jos joku haluaa väkisin sotkea ja sekoittaa asioita vastoin parempaa ymmärrystään, sitä voi estää vain tiettyyn rajaan saakka.
Erkki A Tikkanen
17.11.13, 14:51
Miten sitten suhtaudut siihen, että Johan Bÿlow on allekirjoittanut nimensä Johan Bÿlowina ja Kristoffer Bÿlow on allekirjoittanut kirjeensä silloin, kun lisänimi niissä on mukana Bÿlowina?
Kun vielä kaiken lisäksi vanhempi Kristoffer Bÿlow jo näyttää kirjoittavan lisänimensä Bÿlowiksi 1600 -luvun alkupuolella ja Tukholman kirjuritkin sitä noudattavat, niin ainakaan Bÿlowin suku ei ollut samalla kannalla kuin Sinä.
Uskon, että jotkut haluavat sotkea asioita tahallaan ja käyttää siksi saksalaista muotoa Bÿloweista, jotta heidät sekoitettaisiin siihen ylhäisaateliseen sukuun, johon he eivät todisteitten valossa voi kuulua. Sukututkijan pitäisi olla tällaisten suhteen tarkka ja katsoa huolella, etteivät hänen ilmaisunsa aiheuta sekaannusta ja vääriä luuloja.
terv Matti Lund
Katsoin lisää noita allekirjoituksia kokoelmistani ja liitteenä pari majuri CB:n allekirjoituksia sotilasasiakirjoista vuosilta 1665 ja 1667. Hän on allekirjoittanut omin käsin nimensä Christopher Bülow.
Mielestäni myös me voimme käyttää hänestä keskusteluissamme tätä muotoa. Varsinkin kun tiedämme, että hän ei kuulu aateliseen von Bülow -sukuun.
Jos jotkut tutkijat haluavat omista itsekkäistä syistään sotkea nämä kaksi sukua keskenään, sillehän kukaan ei voi mitään.
Muutoin samaa mieltä ttulkin kanssa siitä, että on hyvä asia Anna Christopherin suvun selvittelyssä, että hän ei näyttäisi mitenkään olevan näitä Büloweja, vaan aivan jotain muuta sukua. Ehkä joku päivä löytyy se oikea Christopher.
Erinomainen selvitys Someruksen perheestä tuossa edellä, kiitos siitä.
Tämä Christofferin sukunimen kirjoitustapa eri yhteyksissä on mielenkiintoinen kun hän itse on kirjannut sukunimekseen saksalaisittain tosiaankin Bülow ja pappi on kirjannut lasten syntymätiedot Storkyrkoförsamlingenin arkistotietojen mukaan Bÿlow ja Tukholman asukastiedoissa nimi on kirjattu Bylow. Toisaalta, kyseessä ei kuitenkaan ollut Anna Christoferintyttären isä, josko hänet vielä jostakin löydetään.
Benedictus
17.11.13, 17:01
Ttulkin viestissä Talgren arvelee Anna Cristoffersdotterin isäksi alla olevaa Turun Kappalaista.
Christofferus Sigfridi (mainitaan 1593–1600)
Christopherus Sigfridi, Kristoffer Sigfridsson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen ainakin jo syksyllä 1593, jolloin allekirjoitti (“Christofferus Sig:di sacellanus Aboens”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta. Oli virassa ainakin vielä loppuvuodesta 1600.
P N.N., K Turku (haudattiin 3.11.) 1600.
Onkohan hänestä mitään enempää tietoa?
Erkki A Tikkanen
17.11.13, 18:03
Ttulkin viestissä Talgren arvelee Anna Cristoffersdotterin isäksi alla olevaa Turun Kappalaista.
Christofferus Sigfridi (mainitaan 1593–1600)
Christopherus Sigfridi, Kristoffer Sigfridsson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen ainakin jo syksyllä 1593, jolloin allekirjoitti (“Christofferus Sig:di sacellanus Aboens”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta. Oli virassa ainakin vielä loppuvuodesta 1600.
P N.N., K Turku (haudattiin 3.11.) 1600.
Onkohan hänestä mitään enempää tietoa?
Anna olisi ollut aika iäkäs jo mennessään 1634 naimisiin Johannes Someruksen kanssa, jos isänsä olisi kuollut jo 1600. Mikään ei estä ajattelemasta, että Johannes voisi olla hänen toinen puolisonsa, olihan Johanneksenkin syntymävuodeksi arvioitu 1600.
Christopherus Sigfridi, Kristoffer Sigfridsson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen ainakin jo syksyllä 1593, jolloin allekirjoitti (“Christofferus Sig:di sacellanus Aboens”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta. Oli virassa ainakin vielä loppuvuodesta 1600.
P N.N., K Turku (haudattiin 3.11.) 1600. Christofer on nimensä perusteella ilmeisesti jonkun Sigfridin poika ja paimenmuistion mukaan Turun Tuomiokirkosta löytyy Sigfridus Laurentii, kappalainen, saarnaaja ja kirkonpalvelija vuosina 1558–1561: Sigfrid Laurentii / Larsson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen (choralis), saarnaaja ja ”kirkonpalvelija”, mainitaan 1558–1561, linnanseurakunnan kappalainen 1561; ehkä Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) pappi noin 1558–1559 (jos ylipäätään Kristoffer Sigfridssonille pappisisää voi arvuutella).
Sigfridus Laurentii kuului Paarman (1980) mukaan Juhana-herttuan aikana 1550- ja 1560-luvulla Turun papistossa ryhmään, jonka jäsenten ”tehtävistä ei ole tarkkaa selvyyttä”, ja oli ”tästä ryhmästä ainakin tulojensa puolesta merkittävin”. Paarma jatkaa: ”Hänen varsin huomattavat palkkatulonsa osoittavat suhteellisen arvostettua asemaa tai ainakin herttuan merkittävää suosiota. Vuoden 1558 alussa Juhana määräsi hänen tuloikseen 3 lästiä viljaa ja saman vuoden lopulla summa korotettiin 4 lästiksi. Seuraavana vuonna hänelle läänitettiin lisäksi Maariassa sijaitseva Koskennurmen tila, mitä Sigfrid nauttikin sitten kuolemaansa saakka. Lisäksi hänellä oli eräitä niittyläänityksiä Ruskolla. Palkkatulojensa puolesta hän kuului näinä vuosina Turun huomattavimpiin pappeihin. Virka-asemaltaan häntä tuskin kuitenkaan voidaan lukea johtoportaaseen kuuluvaksi. Tavallisesti häntä nimitetään saarnaajaksi, ja hänen asemaansa osoittaa sekin, että elämänsä viimeisiksi ajoiksi noin 1561 hän siirtyi Turun linnan kappalaiseksi.”
Sigfridus Laurentii nosti Turun tuomiokirkon osuuden Maarian pitäjän kymmenysviljasta 1558. Tällä perusteella ja Maariassa sijainneen palkkatilan haltijana hänen on oletettu toimineen ainakin 1550-luvulla pappina myös Maarian seurakunnassa (Tallgren 1938, Oja 1944). Tallgrenin arvelua, että hän olisi ollut Maarian kappalainen, Paarma pitää kuitenkin virheellisenä.
K Turku marraskuu 1561/62, haudattu aivan tuomiokirkon viereen (hautakiveen on kuolinpäiväksi merkitty 18.11.1561).
Nuo nimet herätti kysymykse: Mitä tiedetään Kirkkonummen kirkkoherrasta Laurenti Sigfriditä? Itse olen joskus arvellut voisiko hän olla Seutulan Sigfrid Larssonin sekä Kerstin Sjundbyn poika, joiden tytär oli naimisissa Toll:in viereisessä Korkkulan nimismiehen talossa. Kerstinin veli Petrus Ragvaldi oli kirkon korkein viranhaltija kun Kustaa Vaasa viivytteli piispan nimitystä. Hänen pojan poikansa Lars Henriksson oli nimismiehenä sekä pitäjänkirjurina. Henrikkiäkin kutsutaan kirjuriksi.
Lainaus: Kirkkoherra jonka suku omisti Tollin 170 vuotta vuoden 1585 jälkeen.Toll on Korkkulan vieressä noin puolimatkassa Kirkkonummen kirkon suuntaan. Tollträsk (järvi)
Tunnettiin ennen Bodekulla ja 1560-luvulta Tolls af Tule.
Kirkkonummen kirkkoherra
1581-89 ? 1572-93
Olavi
Seuraavana vuonna hänelle läänitettiin lisäksi Maariassa sijaitseva Koskennurmen tila, mitä Sigfrid nauttikin sitten kuolemaansa saakka. Lisäksi hänellä oli eräitä niittyläänityksiä Ruskolla. Palkkatulojensa puolesta hän kuului näinä vuosina Turun huomattavimpiin pappeihin. Virka-asemaltaan häntä tuskin kuitenkaan voidaan lukea johtoportaaseen kuuluvaksi. Palaan vielä tuohon Koskennurmen tilaan, jonka SAY :stä voi löytää. Koskennurmen tilalla Maariassa nähdään 1557-1559 Sigfrid ja aina vuoteen 1595. Mutta, aivan kuin hänen patronyymikseen olisi kirjattu Marcusson eikä Larsson.
Sigfred Marcussonia etsiessäni palasin takaisin Maariaan aikasempiin vuosiin ja Aningaisten tilalta löytyi Morten Andersson vuosina 1540-1555 ja 1557 Sigfrid sekä samoina vuosina merkitty Carin Crus (en tiedä tulkitsinko nimen oikein?) Linkki: SAY Maaria (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053595)
Tiedän että Morten ja Markus ovat eri nimet, mutta voisiko olla mahdollista että olivat jollakin tavalla liityksissä kun Sigfrid ilmestyy samalle tilalle.
Turussa oli 1600-luvun taitteessa pappina eräs Kristoffer Sigfridinpoika; vastainen tutkimus ehkä voi selvittää onko hän Anna Kristofferintyttären isä.
Tämä toimi siis premissinä sille yksinkertaiselle arvaukselle, löytyisikö myös Christofferin isäkin eli Sigfrid Turun papistosta tai muutoin kirkon piiristä mikäli Christoffer oli itsekin kappalaisena Turussa. SAY :n luetteloissa luulen näkeväni Sigfrid Marcussonin Koskennurmen tilanhaltijana, tiedetäänkö kuka hän oli tai kuka oli Kirkkonummen kirkkoherra Sigfrid Laurenti?
Pekka Hiltunen
21.11.13, 16:11
Tämä toimi siis premissinä sille yksinkertaiselle arvaukselle, löytyisikö myös Christofferin isäkin eli Sigfrid Turun papistosta tai muutoin kirkon piiristä mikäli Christoffer oli itsekin kappalaisena Turussa. SAY :n luetteloissa luulen näkeväni Sigfrid Marcussonin Koskennurmen tilanhaltijana, tiedetäänkö kuka hän oli tai kuka oli Kirkkonummen kirkkoherra Sigfrid Laurenti?
Vuonna 1561 haudattu Sigfridus Laurenti on nähtävästi elänyt vanhaksi, kun on näköjään viimeisen kerran v. 1558 nostanut Maarian Koskennurmen Tuomiokirkolle kuluvan sadon, sillä heti 1559 ilmaantuu tilalle Sigfrid Marcusson, jolla on viljelyksissään kokonaiset 12 tankoa 1565; "vanha" Sigfrid on kymmenyksissä (punaisella) sulkeissa jo 1557 aina vuoteen 1662 saakka.
Johannes Johanniin ja Anna Kristofferintyttären poika Daniel on ylioppilaana akatemian kirjoissa syksyllä 1656, joten hänen on täytynyt syntyä 1630-luvun puolella. Mielestäni voidaan hylätä sellainen premissi, että Johannes Somerus olisi hankkinut kapalaisen viran naimalla lesken, kun Anna on tullut Maarian Hamaroon Johanneksen vaimona. Näyttäisi pikemminkin siltä, että Anna on kuollut raskauden tai synnytyksen komplikaatioihin, kun tunnetut pojat ovat syntyneet jokseenkin luonnollisin välein. Anna Kristofferintytär on kuollut 1643 pappilassa, mutta siellä on voitu asua jo vuoden 1641 Hamaron tulipalon jälkeen, vaikka palkkatuloa on tullut Hamaron viljeyksistä: 1645 mainitaan nimittäin "Lillhamara"-niminen talo.
Somerolta on aika moinen matka Turkuun ja siihen 1960-l. liitettyyn Räntämäkeen eli Maariaan: mm. Halikko ja Salo, Loimaa, Humppila, Forssa ja Tammela ovat Turkua likempänä, mutta Halisten Tätilään viittaava Tuderus-nimi Annan pojilla voisi hyvinkin perustua äitinsä kotitaloon.
Jossain "nettisukupuussa" on Annan syntymävuodeksi kirjattu 1614 tai noin 1615. Turun pormestari Alexander Bruunin vaimo Kristina Hansdotter Platz ehti olla leskenä ehkä pari vuotta ennen 2. aviotaan Maarian Johannes Someruksen kanssa noin 1643. Kristina Platzin syntymäajaksi on jossain kirjattu niin ikään 1614.
En osaa hahmottaa Tätilän sijaintia, mutta kyseessä on kuitenkin jokin toinen talo kuin Halisten kosken vaiheilla Aurajoen ja Vähäjoen viljavilla jokilaakson mailla sijainnut merkittävä viljatila. Jokien koskissa Koroisten ja Halisten kohdalla on sijainnut epäilemättä useampiakin viljamyllyjä, mutta ehkä myös esim. alkeellisia verkatamppeja tms. manufaktuureja. Ei räätälimestari Kristoffer Enckell välttämättä kovin kaukaa ole haettu, sillä Maarian kirkkoherrallalla näyttää olleen toimivat suhteet Turun porvaristoon. Räätäli Christoffer on asunut Aninkaisten korttelissa eli Maarian rajalla 1624 ja on muutettuaan Luostarinkortteliin edelleen maksanut pikutullin lisäksi myös tullia Aninkaisten korttelin osalta. Tämä viittaa siithen, että hän on hyvinkin voinut toimituttaa tarpeisiinsa tampattua eli vanutettua villakangasta (verkaa), jonka valmistamiseen on jo 1600-luvulla voitu käyttää koskivoimaa (kudottu villakangas kutistettin tamppaamalla eli hakaamalla sitä lipeävesikourussa niin, että saatiin tiivistä, huopamaista, lämintä ja kestävää kangasta lähinnä säätyläistön ja kirkon tarpeisin, kun talonpoikaisto yleensä tyytyi pellavista tehtyyn, mutta nin ikään vanutettuun vaatteeseen eli sarkaan).
Nousiaisten khra Henrik Jöransson Laukan on arveltu olleen Nousiaisten khra Gregorius Henriciin poika. Allenius-suvun kantaisän puoliso oli Katarina Bertilsdotter. Henrik Laukka toimi kappalaisena 1631-49. Hän on kuollut kirkkoherrana 1663 ja on siten voinut syntyä jo 1500-l. lopulla. Gregorius Henrici kuoli v. 1630 ja häntä seurasi kirkkoherrana Liedon Rähälästä ollut Mathias Ryökäs, jonka vaimolla oli sukuyhteys naapuripitäjä Lemun Spåra-sukua olleeseen kirkkoherraan.
Laukka eli "sipula" (lat. allium cepa), kuten varsinaissuomalainen ruotsin "lök"-sanan kääntää, on tietenkin voitu kynsilaukastakin (lat. allium sativum) lyhentää. On ehkä vain sattumaa, että Jöran Laukan pojanpoika Jacob Gustafsson Allén ryhtyi porvariksi Turussa, kun sekä isänsä ja että setänsä olivat vuoron perään Nousiaisten kirkkoherrroina, mutta lähipiiristä löytyy kuitenkin Nousiaisten khra Albert Davidinpoika Spensenius, jonka isä oli turkulainen kaupias ja kenties lähtöisin Spencerien kauppiassuvusta...
PH
Tuolta Genis:tä löytää Kristofer Bylow nuoremman vaimon Maria Svinhufvudin sukutausta laajasti historia- ja lähdetiedoilla esitettynä. Herättää ajatuksia myös Anna Kristoferin mahdollisesta suvusta. Marian isosedän puoliso oli Karin Mårtensdr Björnram. Myös Lars Björnramin Bureksi arveltua puoliso nimetään Margareta Bärens Kock:iksi.
Svinhufvudit vaikuttivat Stora Kopparbergissä. Falunista oli tuohon aikaan Pohjanmaalla mm Daniel Krögerin puoliso.
Olavi
Voiko Johan Johannis Tudeerin 1. ja 3. vaimon sukulaisuus sulkea pois? Molempien isähän oli Kristoffer.
Miksi muuten Johan Johannis Somerus-Tuderus sai siirron Kemiin 1648?
Hänellähän oli jo vakanssi Maarian ja Räntämäen kirkkoherrana.
Hänen tuimuutensa ja ankaruutensa lienee periytynyt pojalle Gabrielille, joka toimi lappalaisten käännyttäjänä kristinuskoon (Inarin pappina ja Kuusamon kirkkoherrana), ja oli tunnettu kovista otteistaan.
Räntämäki ja Maaria ovat yksi ja sama asia
Juha
Jouni Kaleva
15.05.19, 08:12
Voiko Johan Johannis Tudeerin 1. ja 3. vaimon sukulaisuus sulkea pois? Molempien isähän oli Kristoffer.
3. vaimon, Justinan vanhemmat tiedetään(Kemin majuri Kristoffer Bülow ja Maria Eleanora Swinhufvud.
1. vaimolle Anna Kristofferintyttärelle on etsitty tässäkin viestiketjussa tiheällä kammalla isää, mutta varmuus kaiketi edelleen puuttuu. Oma "suosikkini" on tämä: Ainakin 1627-35 on Kastelholmassa eräs befallningsman, proviantmestare ja arrendatorn Christoffer Bylow, joka olisi voinut olla Anna Kristoffersdotterin isä. Hän voisi samalla olla Kemin majurin isä. Tässä tapauksessa Johan Somerus olisi nainut ensimmäisen vaimonsa veljentyttären.
3. vaimon, Justinan vanhemmat tiedetään(Kemin majuri Kristoffer Bülow ja Maria Eleanora Swinhufvud.
1. vaimolle Anna Kristofferintyttärelle on etsitty tässäkin viestiketjussa tiheällä kammalla isää, mutta varmuus kaiketi edelleen puuttuu. Oma "suosikkini" on tämä: Ainakin 1627-35 on Kastelholmassa eräs befallningsman, proviantmestare ja arrendatorn Christoffer Bylow, joka olisi voinut olla Anna Kristoffersdotterin isä. Hän voisi samalla olla Kemin majurin isä. Tässä tapauksessa Johan Somerus olisi nainut ensimmäisen vaimonsa veljentyttären.
Mutta eikös tämä vaihtoehto ollut jo poissuljettu:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=227931&postcount=278
Jouni Kaleva
15.05.19, 19:31
Mutta eikös tämä vaihtoehto ollut jo poissuljettu:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=227931&postcount=278
Hyvä ihme, tunnen oloni noloksi, kun en tuota muistanut, enkä ollut tuoreeltaan uutta löytöä kirjannut omaan tietokantaani.
Siispä edelleen Johan Somerus/Tuderuksen 1. pso Anna Kristofferintytär etsii isäänsä.
Benedictus
15.05.19, 22:43
Entäpä jos Cristoffer Bylowlla on ollut kaksi Anna nimistä tytärtä, sehän ei ollut tuohon aikaan edes harvinaista, että oli sama nimi lapsilla.
Usein kyllä oli eri äidit.
Löytyykö Anna Cristofferdotterista ristiriitaisia tietoja tai merkintöjä, jotka riitelevät faktojen kanssa?
Kaivelin keskustelusta tulkatut tiedot Bülowin lapsista, eli
1) Simo Teirilän toimesta löytyi 27.1.1614 haudattu Kristoffer Bÿlowin poikalapsi Pelle.
Matti Niemisen tulkkaukset vanhoista teksteistä:
2) "21 Januarij 1617 christnade H. Peer Christopher Bülou Prowiantz mestarens barn och stodo fadder M. Erich Skroderus M. Morten Weiller M. Markus Bårskäre."
3) "Den 28 Sept: 1619 christnade H. Peer Christopher Bülow prowiantz mestarens barn och stodo fadder Peder Pederson Rentmestaren Lars Abrahamsons hustru Lars Bengtsonns hustru och Morten Weillers hustru."
4) "Samma dagh [den 21 Nouembris] christnade M: Bengt Christopher Bülous barn." [Kummeja ei mainita.]
5) "Den 7 Maij [1624] christnade her Per Christopher Bülous barn Sofija, och stodo fadrar, Hindrik Skotswink, Falentin Nilsson, Matias Trost hustru, Sachris Simonssons hustru"
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639.
Vuonna 1625 Christoffer Büloun vaimo oli kummina 2.12.1625 herra Lars Carpelanin lapsen Danielin kasteessa.
6) "Den 29 Nouemb:[1626] christnade D: pastor Christopher Bülows barn, Anna, och stodo faddrar her Swen kyrkieherden på Södre malm, Påuel Hindricksson, Nils Olsons cammererens hustru, Oluff Anderssons borgm: hustru, Johan Larssons consilij skrif:s hustru." Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639
7) "Den 16 Julij [1629] christnade D: pastor, Christopher Bÿlows barn Jacob och stodo faddrar Nils Olson camm: Hans Jöranson Pedar Pedarson, Oluff Erichsson secre: hustru, Erich Larssons hustru."
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 (Matti A. Nieminen / viesti 283).
Johannes Johannis ilmestyi Hamaroon vuonna 1632 ja 1634 kappalaisena, vaimonsa Annan kanssa. Jos tuo kastemerkintä kertoo Christofer Bylowin tyttären syntyneen 1626, niin tämä Anna ei varmaan voisi olla Herra Johanneksen vaimo. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että vuonna 1617 kastetun Bylowin lapsen kummina oli Magister Erik Skroderus ja seurasiko herra Johannes Maarian kappalaisena kirkkoherra Scraderusta. Oliko M. Eric Skroderuksen poika Turun ja Porin läänin maaherra Harald Oxe. Lokalahden kirkkoherrana toiminut Erik Jacobi Scraderuksen leski oli Walborg Larsdotter ja jälkeläisen Henrik Schraderuksen lankona mainitaan Pyhämaan kirkkoherra Johan Finnonius.
Tästä ajatukset harhailemaan siten, että ajatus väistämättä kääntyi opiskelija Henricus Schroderukseen ja mainittuun Sommarsiin (eikö Someruksia mainittu i Sommarens sochn) sekä Lokalahteen eli Kauppilaan, Scraderus ja lisäksi, johon liitetään Albert Henrikinpoika Lokalahdella, joka syntyi Turun Heikkilässä, joka ehken nimettiin Henrik Härän mukaan. Härkälän isäntä Henrikin poikia ehken olivat Grels Henrikinpoika sekä rälssimies Olli Henrikinpoika Härkä, joka omisti rälssimaata Kemiön Makilassa (rälssiksi 1545 leski Kadrinin jälkeen) ja Perniön Laiterlassa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja vielä Matti, joka omisti Perniön Paarskylässä tilan (Jöns Mattsson 1555). SAY :n mukaan Perniön Laiterlassa [Laitela, Laijttela] on kirjattuna luultavasti Olavi Henrikinpojan jälkeläinen Henrik Olsson ja rälssi 1540-43, ja edelleen 1553 Henrik Skreddare, 1557 Henrik Skreddare ja 1558 Henrik Olsson, ja 1563 Jaakob Henricus Skreddar. Muodostuiko tästä nimestä Scraderus?
Kyselen vielä hiukan asian vierestäkin, eli sopisikohan Härkä sukua olemaan aivan 1400-luvun alussa syntynyt Barbro Erikintytär (Oxpanna-suku). Barbro Erikintyttären puoliso oli Markvard Olavinpoika. Markvardin isä oli Olavi Niilonpoika ja äiti Markvard Frohloffin tuntematon tytär. Oxpanna-nimi [Härkäpannu] voisi olla ehkä Turun Härkälän nimen taustalla ja kuka ties Olavi Antinpojan hankkima Turun tila saattoi olla Härkälä, ja lisäksi Olavi Tolkin omistama Krootila sijaitsi Kokemäellä Sonnilanjoen länsirannalla ja vielä, Hämeen Vanajalla eli Kirstulan tienoilla sijaitsi Nautalammi? Saattoiko Mansvetus Jacobin sinetti saada alkunsa täältä?
Edelleen Anna Christoferintyttäreen liittyen, kyselen, olisiko kolmikymmenvuotisen sodan aikana tuimaksi tunnettu herra Johannes löytänyt Annan Tuutarin tuulista, sillä siellä toimi pappina Johannes Christierni Melartopeus[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), joka kukaties oli Annan veli. Tokihan ristiriitaa seuraa siitä, että Christofer ja Christiern ovat eri nimiä, vai olivatko?
Halikossa ja myöhemmin Piikkiössä toimi kihlakunnan kruununvoutina Uskelan ratsutilan omistaja Krister Mattson Melartopaeus. Poika Johannes lienee ollut Pähkinälinnan pastori ja kotisaarnaajana enonsa perheessä Suomen Hämeessä [3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Varsinais-Suomalainen Melartopaeus-suku levisi 1500-luvun jälkeen Itä-Suomeen. Uskelan Mäenalan (Pertteliä) ratsutilan omistaja Krister Matinpoika kuoli noin 1670 ja vaimonsa oli Pistolhjelmin sisar Prita Petersdotter. Saattaisiko hän ajallisesti sopia Anna Christoferintyttären isäksi?
Herra Kristerin rengit ja piiat mainitaan Halikon henkikirjassa vuonna 1635[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Halikon Uskelan tilikirjassa vuonna 1636[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) Krister Mattson on kirjattu Tattulaan eli Tolkkiin, samoin Jöns Matson, ja edelleen maakirjassa 1637[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) Christer ja Jöns Matson näkyvät tiloillaan, jos ovat läänitettyinä. Krister Mattson toimi Halikon käräjillä befallningsman-nimellä vuosina 1644-1645[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7). Krister puolusti eräässä käsittelyssä Erkki Jaakonpoika ko. vuonna ja vastaavasti samoilla käräjillä käsiteltiin 1655 samaista Äijälän Erkki Jaakonpoika, joka oli saanut Valpuri Matintyttären (i Salo) perinnön.
_________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Suomen sukututkimusseura, Klöfverblad, Klöfversdköld
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Bidrag till kännedom om evangelisk-luterska församlingarne i Ingermanlands, M. Akiander http://books.google.ch/books?hl=de&id=ZioEAAAAYAAJ&q=Jordan#v=onepage&q=Jordan&f=false
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Ichtydius-suvun juurista
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Turun ja Porin läänin tilejä, henkikirja 1635 sivu 70 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486952
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Turun ja Porin läänin tilejä, tilikirja 1636 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10646377
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Turun ja Porin läänin tilejä, maakirja 1637 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10646809
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Halikon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, varsinaiset asiat 16441645 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739937
Sopisikohan tämä löytöni tähän ketjuun. En löytänyt haku-toiminnolla, että tämä olisi aiemmin tuotu esille.
Ala-Satakunnan tilikirja 1628-1628 (2571)
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224882066&aineistoId=1580317522
Bekenner iagh underskrifwen predikant under Edle och welbördige Haans Ramses compagni migh hafwa bekåmmidt mine fordels penning:r trettijo dll:r sampt munsterskrifwares Påwell Anderssons fordell fyratijo dall:r under samma compagnie uthaf Ehrligh och wälförståndigh befalningzman uthi Nedersatagunde heredhe Jören Jörensson oppå 1627 åhrs deputat hwilcke will iagh medh denne min zedell fulkåmligen quitteradt hafwa, dess till wisse will iagh mitt egitt nampn medh min egen handh här underskrifwa. Datum Åbo den 13 Junij åhr 1628
Johannes Johannis Somero
Johannes Johannis Somero kertoo olevansa saarnaajana Hans Ramsayn komppaniassa. Voiko tästä päätellä, että olisi edelleen?
Tätä ei mainita Paimenmuistossa. Ja muutenkin paimenmuistossa on tämän kanssa ristiriitainen (joskin epävarmaksi mainittu) tieto, että hän olisi todennäköisesti ylioppilas (Johannes Johannis Finno) Uppsalassa elokuussa 1627.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2348
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.