PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Inkerinmaan von Termo -suku


Heikki Jokipii
21.10.13, 18:48
Asiasta aloitettiin Uusimaa-osastossa, mutta se ei enää ole luontevaa, koska kaikki loput tiedot viittaavat Inkerinmaalle.

Niinpä aloitin tämän "triidin" sen keskustelun jatkamiseksi.

Palautan myös tänne kohta ne puheenvuorot Termo-suvusta, jotka ovat tallessa tästä asiasta palvelinkatastrofimme takaa.

Timo W
22.10.13, 19:24
Hans Tarmo (Tharmouth, & Anna Lisbet von Jordan

http://runeberg.org/frfinl/0223.html

http://runeberg.org/pht/1906/0087.html

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Tharmoth_nr_1319


Tytär:Maria Elisabet Tharmouth & Johan Pistolekors


http://runeberg.org/frfinl/0331.html

Timo W
22.10.13, 19:46
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Pistolekors_nr_321#TAB_2

Heikki Jokipii
23.10.13, 04:05
Hans Tarmo (Tharmouth, & Anna Lisbet von Jordan

http://runeberg.org/frfinl/0223.html

http://runeberg.org/pht/1906/0087.html

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Tharmoth_nr_1319

Tämä keskustelu on jo käyty Anbytarforumissa (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/340603.html).

Onko tuollaista Hans Tharmouthia olemassakaan vai ei - mitään lähdeviitettä PHT:n artikkelissa ei ole, ja tuossa hän esiintyy ensi kertaa - mutta joka tapauksessa

a) hän on Tharmout, meidän henkilömme on von Termo
b) hän on syntynyt n. 1620, meidän henkilömme on täytynyt syntyä n. 1580, jos hän on 1609 jo kapteeni.
c) (asia ei kuulu tänne, mutta tuon Anna Lisbet Jordaninkin olemassaolo on epäilyttävä - jopa hänen nimensä, toisessa lähteessähän hän on Anna Katarina. Ja ikänsä! Hänen olisi täytynyt syntyä äidilleen tämän ollessa hyvin vanha, ja myös sitten itse hyvin iäkkäänä ottaa tuo Hans Tharmouth puolisokseen)

Tämän sekaannuksen aiheutti tosiaan suuren sukututkijan Jully Ramsayn pieni (mutta sen jälkeen kirjallisuudessa sitkeä) virhe:

Tytär:Maria Elisabet Tharmouth & Johan Pistolekors

http://runeberg.org/frfinl/0331.htmlSiinä Ramsay yhdistää Tharmouthin ja Termon, ja siinä myös väittää, että Hyömäki oli Anna Maria v. Termon isän koti. Huonon ideansa hän lienee saanut juuri tuosta PHT:n artikkelista. Että näin ei ollut, käytiin jo läpi tuolla tämän keskustelun 1. osassa Uusimaa-osastolla:

Kapteeni Hans Termo ja Laurentz-suku Helsingistä (1600-luku) (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17029)

Tämä virhe (ja koko tuo Jordan-linkki) toistetaan sellaisenaan myös Elgenstiernassa. Vieläpä sen korjausosassakin.

Mutta jo Carpelan (Ättartavlor) toteaa, että Anna Marian isä on Hans v. Termo "till Sabina och Lepo", ja jättää kokonaan pois nimen "Tharmout" ja myös tuon tarinan Anna Marian tulosta Hyömäelle isänsä kotiin.

(Carpelanin Ättartavlor pitäisi mahdollisimman pian saada nettiin! Netissä elävät nyt tiedot, jotka jo hän yli puoli vuosisataa sitten on korjannut.)

Carpelan myös korjaa Johan Pistolekorsin ja Anna Marian lapsen Carl Gustafin aiemmin annettua syntymäaikaa 1643 merkinnällä "(1653?)", löydettyään GHdBR:stä vanhempien vihkitiedon v. 1649. Tulen myöhemmin osoittamaan, että Anna Maria asui tuohon vuoteen asti isänsä kodissa Lepän (= Lepo, Lepaa jne.) kartanossa Inkerinmaalla, ja oli neiti (jungfru).

Tuo vaakuna on Tharmout-suvun, eikä siiis kuulu tänne. Termo-suvullakin on ehkä ollut vaakuna, mutta en ole sellaista löytänyt.

Heikki Jokipii
23.10.13, 05:32
Myös se minusta osoitettiin edellisessä keskustelussa riittävän todennäköiseksi, että Maria Elisabet ja Anna Maria v. Termon täytyy olla sama henkilö. Ramsay käytti nimeä Maria Elisabet, siinä olin yllä vähän epätäsmällinen.

Bodniemi37
23.10.13, 09:27
Sattuneesta syystä kävin eilen hätäisesti läpi Hiitolan vuosien 1703 ja 1704 kastettujen luetteloiden kummilistoja. Kapteeni Hans Henrik Termau mainitaan sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10427200 (jakso 35) kahden lapsen kummina.

Terveisin,

Timo W
23.10.13, 10:28
Mauritz Adolf (son av Gotthard Rehausen, adlad von Rehausen, Tab. 2), född 1677. Gemen vid Nylands infanteriregemente 1694. Rustmästare därst. 1695-08-00. Fältväbel därst. Fänrik vid Helsinge regemente 1701-10-08. Löjtnant därst. 1705-08-15. Kaptens karaktär 1722-06-26. Död 1729-05-05 och begraven s. å. 16/5 i Österfärnebo kyrka, Gävleborgs län. 'Han var med i slaget vid Poltava den 28 juni 1709 och blev sedan den 1 juli fången vid Perevolotjna och förd, först till Klinov och därefter till Tobolsk, varifrån han ej hemkom förrän efter fredsslutet.' Gift 1712 under fångenskapen i Ryssland med Margareta Elisabet von Termau, född 1694-01-00 på Zerovitz herrgård i Ingermanland, död 1770, dotter av kaptenen vid Vellingks ingermanländska regemente Hans Henrik von Termau och Catharina Helena von Bleeken.


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Rehausen_nr_1781#TAB_3

Bodniemi37
23.10.13, 11:35
Gift 1712 under fångenskapen i Ryssland med Margareta Elisabet von Termau, född 1694-01-00 på Zerovitz herrgård i Ingermanland, död 1770, dotter av kaptenen vid Vellingks ingermanländska regemente Hans Henrik von Termau och Catharina Helena von Bleeken.


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Rehausen_nr_1781#TAB_3

Aviopari Hans Henrik von Termau (Termou) ja Catharina Helena von Bleeken mainitaan myös verkon ylioppilasmatrikkelin ylioppilaan 2282 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282) viittauksissa.

Terveisin,

Heikki Jokipii
23.10.13, 18:22
Adam Johan v. Termon kirje n. vuodelta 1645 on nyt saatu melkein "puhtaaksikirjoitetuksi". Vielä vaatii viimeistelyä, siistimistä, ennen kuin tulee tänne.

(Asiassa minua auttoi taas Ritva Jurvanen. Auttoi … jaa, se taisi taas mennä niin, että Ritva osasi selvittää tekstistä suurimman osan. Mutta siis suuret kiitokset hänelle.)

Kirjeen liitteenä oli 2 sivun luettelo niistä tiloista, jotka Hans v. Termolle oli 30.4.1623 kuningas myöntänyt. Lista on tällainen ("obs", monikko "obser" on manttaalin tapainen verotusyksikkö Inkerinmaalla):

Karprion lääni

Daglinski Pogost

Squoria …… 70 obser

[se mainitaan erikseen lahjoitetuksi kesäkuussa 1624]

Jamon lääni

Jestrobimsi Pogost

Jesterbina Hoff och by …… 15 :-
Edra (?) Saldidia …… 14 :-
_______________

[yhteensä] 99 obser

Toisella sivulla laskelma

Siworitza by …… 12 :-
Koppowa öde …. 5 :-
Klopuhni …. 5 :-

_______________

[yhteensä] 22



********


Kirjoitusasut paikannimistä (paitsi läänit) ovat tuossa sellaisia, millaisina ne kirjeessä näin, niitä ehkä vielä on korjattava (jopa Adam Johan on voinut kirjoittaa ne väärin!)


Miksi tilat on merkitty kahdelle sivulle, en tiedä (kyse ei ole kirjoitustilan puutteesta). Mutta jaan nyt tässä tämän tiedon, tuon listan.

Heikki Jokipii
23.10.13, 19:00
Sattuneesta syystä kävin eilen hätäisesti läpi Hiitolan vuosien 1703 ja 1704 kastettujen luetteloiden kummilistoja. Kapteeni Hans Henrik Termau mainitaan sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10427200 (jakso 35) kahden lapsen kummina.


Tuo on hauska tieto, vaikkei se uusiin tietoihin sukulaisuussuhteista johtaisikaan.

Se osoittaa, että tuolloin Suomen ja Inkerinmaan välillä ei ollut pitkä matka. Toisin taitaa olla nykyisin. Enpä taida esim. tuntea ketään, joka olisi siellä turistina käynyt (Pietari ympäristöineen tietysti poislukien).

Bodniemi37
23.10.13, 20:55
Tuo on hauska tieto, vaikkei se uusiin tietoihin sukulaisuussuhteista johtaisikaan.

Se osoittaa, että tuolloin Suomen ja Inkerinmaan välillä ei ollut pitkä matka. Toisin taitaa olla nykyisin. Enpä taida esim. tuntea ketään, joka olisi siellä turistina käynyt (Pietari ympäristöineen tietysti poislukien).

Eipä tainnut olla tuolloin kyse tavallisesta matkailusta. Esi-isäni Sven Schalin (entinen kruununtila Gurilovan vuokraaja Jaaman läänissä), joka oli liittynyt Inkerinmaan rakuunarykmenttiin vuosisadan vaihteessa, siirsi perheensä turvaan Viipurin (tytär Sofia Elisabet syntyi rippikirjatietojen mukaan Viipurissa 1703) kautta Pyhtäälle samana vuonna, jolloin Hans Henrik von Termau toimi kummina Hiitolassa. Siellä oli koolla muitakin Inkerinmaaltakin tuttuja sotilaita, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10427204, Lilieskiöld, Tiesenhausen, Sprengtport, Apollof..).

Terveisin,

Heikki Jokipii
25.10.13, 03:59
Vierailkaamme siis von Termoilla, heidän kodissaan Lepän kartanossa, Inkerinmaan Kaprion läänissä, Svidiskoin pitäjässä, henkikirjojen aikakoneella ja katsokaamme, kuka kulloinkin on kotona. 1640-luvulla.

Ensin vuoteen 1640 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13169585).

Jungfru Margareta Jordan
Anna Maria Jungfru
Jungfru Christina
Bängdt Ryttare
Lastinka Pigan
Talon emäntänä toimii siis (varmaankin topakka) kasvatusäiti "Margareta-täti", neiti Margareta Jordan. Neideiksi mainitut Anna Maria ja Christina kuuluvat selvästikiin isäntäväkeen. Isävainaa Hans Termo on mainittu sivun yläreunassa, hänen hallintaansa on myönnetty aikanaan sekä "Läpä hoff" että myös samalla aukeamalla oleva samanniminen Lepän kylä ja Siworitsan kylä.

Palvelusväkeä on kaksi, ratsumies Bengt ja piika Lastinka.

Vuonna 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13174271) näemme kartanossa samat asukkaat.

Samoin vuonna 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13361836).

Siirrymme vuoteen 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13399070).

Herrasväki on edelleen pysynyt samana, mutta taloon on otettu toinen piika, Malin.

Nyt tulemme vuoteen 1646 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13361836).

Paljon muutoksia on tapahtunut. Neiti Margareta Jordan ei ole enää talossa. Onko hän vain lähtenyt pois, lapset riittävän isoiksi kasvatettuaan vai onko hänestä aika jättänyt, ei tämän aikakoneemme laitteilla näe. Myöskään Christina ei ole enää paikalla. Onko hän kuollut vai onko hän mennyt miehelään toiseen kartanoon, sitä emme myöskään näe. Emäntänä, ensin mainittuna, on nyt Anna Maria.

Palvelusväestä Lastinka on jättänyt talon, mutta kaksi piikaa on, Malin ja Valborg. Ratsumies Bengtin lisäksi on saatu miesapua, yksi nimeltä mainitsematon renki.

Leppä vuonna 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13399953):

Nyt isännyyden on ottanut Hans Christopher von Termo. Ja puolisonsa kanssa, joka näkyy oikealla olevassa sarakkeessa, jossa kumpaakin sukupuolta kerrotaan olevan yksi. Vaimon nimeä ei mainita. Muualta tiedetään, että hän on Helena Fock. Sisar neiti Anna Maria asuu yhä kotonaan.

Uskollinen Bengt on yhä talossa, piika Malin mainitaan nimellä Margareta. Rengin nimestä en saa selvää, Matis (?).

Seuraavaan vuoteen 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400300):

Hans Christopher vaimoineen isännöi kartanoa. Asujana mainitaan nimetön "jungfru", neiti, jonka täytyy olla Anna Maria.

Bengt on kadonnut. Matis jatkaa, Malin/Margareta myös, nyt nimellä "Gertru" (Kerttu?).

Ja vielä vilkaisu vuoteen 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12794867).

"Jungfru" eli Anna Maria on lähtenyt omille teilleen … eli mennyt v. 1649 naimisiin, kuten GHdBR ilmoitti. Näin henkikirja tukee ko. tietoa.

Mutta missä on neiti Margareta? Tiedämme, että hän on Hauholla vuonna 1643 (ehkä jo v. 1642). Ehkäpä hän oli v. 1640 vielä alle 16-vuotias, jolloin häntä ei merkitty henkikirjaan. Tai jo silloin lähtenyt Hauhon Hyömäkeen.

Se seikka, että Christina-sisarta ei mainita kirjeissä, jotka koskivat riitaa perinnöstä, tukisi ajatusta, että hän olisi kuollut v. 1645, mutta toisaalta hän on voinut sopia asioista sovussa Hans Christopherin kanssa, jolloin häntä ei olisi enää tarvinnut mainita.

***

Jatkamme tätä aikamatkailua, siinä kuin voimme. Myöhempinä vuosikymmeninä nämä aatelisiksi lasketut Termot jätettiin kyllä valitettavasti henkikirjoista pois.

Heikki Jokipii
25.10.13, 18:51
Kaksi täsmennystä edelliseen:

a) tarkoitan kysymykselläni, missä on neiti Margareta, tietysti nuorempaa Margaretaa eli von Termoa
b) hänen kohdallaan tähän mennessä aikaisin "bongaus" Hauholla on itse asiassa v. 1644, eli hänen tavallaan olisi "pitänyt" olla noissa Inkerinmaan henkikirjoissa vv. 1640-1642.

****

Kun sitten tullaan vuoteen 1656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003443), tämä muutos henkikirjojen käytännössä näyttää tulleen voimaan. Nyt ei siellä, kuten ei muuallakaan Ruotsissa, aatelisia enää merkitä henkikirjoihin.

Kyseiset tilat ja kylät on kyllä merkitty Hans Christopher von Termon *) omistukseen, mutta häntä itseään ei ole merkitty siellä asuvaksi. Siis Ruotsin henkikirjojen yleisen käytännön mukaan - tämä 1640-luku Inkerinmaalla oli siis (tämän) sukututkijan kannalta vain erittäin onnekas poikkeus.

Myös Lepän kartano on hävinnyt, mutta sen sijaan on syntynyt "Siweritza Hoff". On vaikea varmasti sanoa, onko tässä vanha kartano hävitetty ja rakennettu uusi, vai vain muutettu vanhan kartanon nimeä. Kun sen jälkeen tulee luettelossa vanhaan tapaan "Lääpä by", niin veikkaan jälkimmäistä.

Niinpä maanvuokraaja Hans Hindrich von Termo (Termon, Termau, olkoon mitävaan) vuokrasi aika varmasti juuri lapsuuden kotikartanonsa ja siihen kuuluvat maatilat (Tiina Karjusen "Hoveja ja verotusta (http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf)", s. 94).


***

Hauska yksityiskohta on, että venäläisellä miljonäärisuku Demidovilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Demidov)oli kesäasuntonaan v. 1800 kahden puolen "Siworitza" tai "Siworitz" -niminen kartano (tai linna), jonka maantieteelliset koordinaatit hyvin täsmäävät tuon Termojen kartanon paikan kanssa.

___________

*) joka on kyllä ristiriidassa sen kanssa, että tilat ison reduktion yhteydessä olivat tämän v. 1678 maakirjalähteen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13412483) mukaan yhä Hans v. Termon perikunnan hallussa. Siinäkin muuten kartanon nimenä on "Sifworitza".

Heikki Jokipii
26.10.13, 13:52
Vaan mitä sitä pihtaamaan, vielä vimeistelemättönakaän, tätä Adan Johan Termon kirjettä, vaikka se vaatisikin vielä korjauksia. Eli tässä on:

_____________

1 Durchleutigste, Hochgeborne Furstinn, Allergnedigste
2 Königinn und Fräulein .f.(?)
3 Aus beigelegter vidimirten copei, ersehen zwar E: Kön: Majst. aller-
4 gnedigst, welchermassen der (?) hochgeehrtester Herr Vater, weiland König
5 Gustavus Adolphus II. der Grosse .s. glorwürdigsten andenckens unserer
6 undts unter phriebenen Geschwisterten Sel. Vatern Johan Termo wegens
7 seiner getrawer dienst fünf unterphiedene(?) Guter in Ingermanlandh
8 mit gewissen Conditionen conferiret hat: dennoch aber worde ich getwun-
9 gen für mich und meine gesambte 4. Mitterben E: kön: Majst. unterthenigst zu-
10 klagen, Zu(?) denne(?ruotsia) gedachter unser Sel. Vater mit populierung der ersten beiden
11 Güter Lappa und Sabina bemühet gewesen, dass ihm(?) entzwischen die drei ubri-
12 gen und zwar vornembsten örtter, den klaren inhalt der Königlichen Cession
13 gantz zuwider von andern eingezogen worden sindt, und noch heut zu tag besessen
14 werden, da sonsten in gantz Ingermanland kein Exempel mehr zufinden, lies(?)
15 einigem Donatario seine concedite(?) Güter solten gestummelt worden sein.
16 Ob nun wol nicht ohne, dass jetzt gedachte Occupatores sich gegen unsern Sel. Vater
17 je ond? je zur? anderwarttlichen Satisfaction per aliud aequivalens erborten, so ist
18 doch uns alle solche promessen ein mehrers nicht enfolget, als dass sie hier? endtlich
19 das Dörflein Siworitz sampt (Ingriens, paikan nimen gen.?) andern wüsten Fäldern, durch den Gene-
20 ral Cammerirer in Ingermanland einreumen lassen, so aber bei unsern
21 praetentirten Gütern sehr weit? nicht zu vergleichen sindt, darumb darin unser Va-
22 ter sel. sich damit nicht contentiren lassen können, sondern in Anno 628 sich
23 resolviret seine rechtmessige Klage högstgedachter Ihr. Kön: Ihr kön. Majst. glorwürdigst:n
24 andenckens persönlich vorzutragen, daran er gleichwol durch seine langwirige Krank-
25 heit und daraufs erfolgenen tod(e)sfall verhindert worden ist. Entzwischen stecken(?) wir
26 verlassene Pupillen in eusserster unterdrückung und der so heilige und unersetzliche
27 königliche respectivè Donations und Lehnbrief E. Kön: Maistt: höchstgeehrtesten herrn
28 Vaters wird derinnen sehr wenig consideriret, zu dem Er uns armen pupillen so
29 gar unfruchtbar(?) gemacht wird, dass anstatt unterschiedlichen Lehnpferd, welche die
30 jetzigen Usurpatores unserer güter Ihr Kön: Majst. von denen selben liefern müssen
31 uns niemals mehr denn ein Lehnpferd eingefordert werden, welches onus gleichwohl
32 nach proportion der ubrigen Güter, so wir noch erhalten haben, wird zu gross, und
33 deshalbes uns vor einem halben Jahr durch den H. Gubernatorn zur helfte nach-
34 gelassen worden ist. Wenn denn nicht allein billig dass einen jeder zu sei-
35 nen rechten geholffen werde, sondern ich auch solches mit meinen langwirigen
36 Kriegsdiensten umbz dürfe hochlöbliche Crone theils meritiret zuhaben, theils
37 noch zu meritieren gedencke, als gelangest hiermit an E: kön. Majst, un-
38 sere gesambten Mitterben unterthenigsten bitten, Sie geliehen(?) uns bei Ihres hochge-
39 ehrtesten Herrn Vaters glorwürdigsten andenckens allergnedigst antheilten(?)
40 Donation und Lehnbrief wider unsern gegentheil. gendigst und mechtig zu
41 maintenieren, im(?)selben auch dahin anzuhalten lassen, dass er uns entweder das
42 unserige völlig austrette(?), oder aber /: desto wir (?) (?) halber(?) gerne verstehen? wol-
43 len :/an dem zur widerlege entheilten Gutlein, sampt beiden wüsten Feldern, nach
44 unparteischer Leut erkentniiss, das völlige aequivalens completire, und unsern
45 verträglichen Phaden billiger und Christlicher massen ergäntze. Hieran er-
46 weisen E. kön: Majst. was deren so hoch von Gott anbefohlenen gerechtigkeitt
47 und fürsorg vor verlassene weisen gemäss ist und wir verdienen ons? unterthenichst
48 sie? widerumb so? wir? können und mögen. Erwarten heraufs E. Kön: Majst: al-
49 lergnedigsten und eilten? erklerung: dieselben damit sament hoff? der
50 gantzen hochlöblichen königl. Regierung dem allgütigen Gott zu beständiger
51 langwiriger Leibes gesundtheit auch glücklich und friedlichen Regiment sampt
52 aller (pitäisi olla jotain tämänsuuntaista->) selbsterwünschten prosperitet und wolfart inniglichst empfohlende
53 Eure (lyhenne?) königl. Majst.s 54 Unterthanigster Trauwer Diener .s.(?)
55 Adam Johan von Termov 56 Rittmeister wor(?) ? 57 und meine(?) gepflichterte(?) (Pflicht, Verpflichtung, velvollisuus)

_________

Kuten toisessa tridissä sanoin, lähetän "alkuperäisen" asiakirjan siitä pyytäville. Rivinumerot eivät tietysti ollleet allkuperäisessä.

Heikki Jokipii
26.10.13, 14:16
Tämä kohta ....

[...] darumb darin unser Vater sel. sich damit nicht contentiren lassen können, sondern in Anno 628 sich resolviret seine rechtmessige Klage högstgedachter Ihr. Kön: Ihr kön. Majst. glorwürdigst:n andenckens persönlich vorzutragen, daran er gleichwol durch seine langwirige Krankheit und daraufs erfolgenen tod(e)sfall verhindert worden ist.... on minusta tulkittavissa niin, että isä Johan v. Termo olisi valittanut oikeutetusti huonosta kohtelustaan, jonka olisi ihan henkilökohtaisesti tuonut majesteetille esille, ellei häntä olisi estänyt hänen pitkäaikainen sairautensa ja siitä johtuva kuolemansa v. 1628.

(Myöhemmin osoitan, että Termon perheeltä todella ilmeisesti vietiin omaisuutta - vaikka sitä runsaasti jäikin)

Heikki Jokipii
26.10.13, 15:49
Kuten jo Ambytärforumilla (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/340603.html) totesin, tämä kuolintieto sulkee pois Anna Sabina von Redwitzin edes toisena vaimona "meidän" Hans v. Termollemme. *)

Toisaalta tuo kirje "naulaa" kiinni yhteensä 5 viisi Hans v. Termon lasta n. vuonna 1644-45, Adamin ja 4 kanssaperijää, "Miterben".

Adamila on ansionaan jo tuossa vaiheessa "pitkäaikainen" sotapalvelus, jota hän lupaa jatkaa. Ja jollle tielle hän luultavasti, kaatuneena, myöhemmin jäikin - häntä ei enää mainita myöhemmisssa suvun perintöriidoissa.

Kirjeessään hän taistelee "usurpatores", (vallan)anastajia vastaan. Eli niitä, jotka olivat vieneet, vallaneet, ilman korvausta, hänem isälleen 1620-luvulla myönnetyjä tiloja.

Adam Johan v. Termo näyttää hävinneen tämän oikeustaistelunsa. Myöhemmin suvulla olleet omistukset ovat - vaikka eivät vältämättä pieniä nekään - vähäisempiä kuin Kustaa II Aadolfin alunperin Hans v. Termolle 1623 ja 1824 myöntämät.

____________

*) toisaalta se - ajallisesti - mahdolllistaa senkin, että Anna Elisabet von Termo Hauholla olisi sittenkin Hans v. Termon leski, ja nainut Hans Lydickin joskus 1638-39 - ennen Lydickin syyylistymistä murhaan. Onko nyt paljon kiinni Ritva Jurvasen tulkinnasta, että se oli "moster" eikä "moder"!? :)

Siinä tietyssä oikeuden pöytäkirjassa.

Ei, ei ole, kuitenkaan. Kyllä ko. pöytäkirjassa olisi - tässä toisessa tapauksessa - käytetty ilmaisua. että Johan Pistolekors tuolloin olisi esiintynyt " å sin svärmoders vägnar".

Heikki Jokipii
26.10.13, 18:09
Itseäni lainaten:

*) toisaalta se - ajallisesti - mahdollistaa senkin, että Anna Elisabet von Termo Hauholla olisi sittenkin Hans v. Termon leski, ja nainut Hans Lydickin joskus 1638-39 - ennen Lydickin syyylistymistä murhaan.Tämä on kyllä "kutkuttava" mahdollisuus siinäkin mielessä, että jos näin olisi, ja Margareta v. Termo olisi ollut nuorin lapsi, niin - tässä teoriassa äiti oli uusiin naimisiin mennessään ottanut hänet mukaansa ja jättänyt vanhemmat lapsensa kotiseudulleen. Huiminta olisi tietysti, jos näiden vanhempien lasten holhooja, jota sanoin edellä leikillisesti "Margareta-tädiksi" - olisikin ollut täti! (Ja siis PHT:n artikkelissa sittenkin totuuden jyvä.)

***

Tässä asiassa minua on seurannut joku hyvä haltiatar, varmaankin nimeltään Intuitia *) - mutta nyt myönnän, että en enää ole varma, tunnenko Hänen kosketuksensa, ja varsinkaan sen johtavan minua oikeaan suuntaan.

________

*) häntä ei pidä sotkea Ritva Jurvaseen, joka on varmasti olemassa, ja varmasti sen niminen - ja joka aina on johdattanut minua oikeaan suuntaan!!! :)

Heikki Jokipii
26.10.13, 20:06
Kun mahdollisuus korjata näppäily- ym. virheitään on täällä niin ajallisesti lyhyt, täytyy virheet korjata näin näkyvästi: edellisessä spekulaatiossa tietysti vuosilukujen pitää olla: 1628-1629. Spekulaationi edellyttää myös jotain virhettä, esimerkiksi kirjurin tekemää, silloin 1600-luvulla. Se, että virheitä näin helposti sattuu, minulle nyt, 2000-luvulla, ei kerro mitään niiden todennäköisyydestä tuolloin.

Heikki Jokipii
27.10.13, 08:48
Inkerinmaan kopiokirjassa on Kustaa II Adolfin kirje v. 1623 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16143863) "Johannes de Termolle"

Tilat, jotka siinä mainitaan:

[...] Jannenhi (vai Jamensi - eli Jaamassa?) in Jesterbiski, Gorra, Salovia et Jesterbmia poffus cum sex Bobullis; in Daglinski Kuwaritz, in Tobolowsko Pogosto, in Pietrawski Sabina, in Sudrieski (? Svidiskoi?)) Lepöö [...]El listta näyttäisi samalta kuin Adam Johan v. Termon kirjeen liitteessä, ks. edellä (pl. se 1624 myönnetty alue).

Lopulta siis suvulle jäi vain tuo Sabina ja Lepän / Siworitzan kartanon alueeseen liittyvät Swidiskoin kylät, kuten v. 1678 maakirjasta selviää. Adamin listan 1. sivulla olleet tilat suku menetti. Adamin listoista jostain syystä puuttuu Ivangorodin läänin Petrowskin pitäjän Sabina.

Heikki Jokipii
27.10.13, 13:13
Jokaisen kirjeen tarkkaa sisältöä emme tässä sukututkimuksessamme tarvitse, mutta tässä tietoja muista Termo-suvun jäsenien kirjoitamista, arkistoissa säilyneistä kirjeistä. Jo vuosiluvut ja yleiskuvaus auttanevat hahmottamaan tapausten kulkua.

Adam Johan v. Termo oli ennen tätä edellä "puhtaaksikirjoitettua" kirjettään kirjoittanut holhoojahallitukselle 1642 tästä samasta asiastaan.

Vuonna 1654 Hans Christopher von Termo kirjoitti kuningattarelle jonkinlaisen selityksen omista näkökannoistaan perintöriidasta, ja siinä sovitusta kompromissista.

Päiväämättömässä kirjeessään Helena Fock kirjoitti leskenä kuninkaalle asioistaan. Hän mainitsee jylhän kauniisti miehestään, että tämä, ratsumestari Hans Christopher v. Termo, oli "sinetöinyt uskollisuutensa verellään viime sodassa" - mikä ei estä häntä sitten kirjeessään heti jatkamasta raha-asioista. Mutta tämä "naulaa" H. C. von Termon kuolinajan viimeistään vuoteen 1658, silloisessa "ruptuurisodassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruptuurisota)".

Kaikki nuo kirjeet, myös Helena Fockin, on muuten kirjoitetty saksaksi.
_________

Jos muuten jonkinlainen linkki Jordan-sukuun kuitenkin on olemassa, sen ei lainkaan tarvitse olla linkki tähän tunnetumpaan Suomen haaraan (http://runeberg.org/frfinl/0223.html)! Vaikka siellä kieltämättä on eräs Margareta, joka elää iäkkäänä ja naimattomana 1688 Kollolassa. Jordaneita oli myös Inkerinmaalla.

Topi
27.10.13, 19:06
Tervehdys,

Lieneekö tämä Tallinnan Linna arhiivin Hans von Terma samaa porukkaa ?

Terv
Topi

LeidandmedTLA.230.1.BF_32 (http://javascript<b></b>: Void(0))
Pealkiri: Forderung des Hans von Terma und Streitsachen J. Schellpepers contra Hans Stein
Piirdaatumid
1614-1623
Lehti21

Heikki Jokipii
27.10.13, 20:16
Kyllä hyvinkin saattaisi olla. Mistä löysit? (Tuo linkki ei ihan toimi ...)

Heikki Jokipii
27.10.13, 20:24
Kyllä tässä järkeilen, että Hauhon Anna Elisabet v. Termon on täytynyt olla täti, ei Hans v. Termon lasten äiti, myös siltä pohjalta, että hän SAYn mukaan eli vuoteen 1664. Jolloin hän kai - äitinä - olisi ollut jonkinlaisena osapuolena kaikissa näissä em. riidoissa? Vai olisiko?

Topi
27.10.13, 22:26
Kyllä hyvinkin saattaisi olla. Mistä löysit? (Tuo linkki ei ihan toimi ...)

Tervehdys,

Tämä oli se ais.ra.ee sivusto josta on joskus ollut puhetta.
http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=4&tyyp=2&otsing_id=20131027190334066347&kokku=2&id=124030007514&f=1&active=&sess_id=597a0fd75f8f13f96246684f960b6ee8
Terv
Topi

Heikki Jokipii
28.10.13, 06:17
Loistavaa. Luultavasti tuossa on Hans von Termon itsensä kirjoittama kirje, jokin vaatimus. Se voi liittyä tai olla liittymättä tuohon toiseen mainittuun riitatapaukseen. Ainakin Tartossa käydessani huomasin, että Virossa on ollut vähän erikoinen tapa arkistoida ajallisesti lähellä olevia papereita sopivan kokoisiin nippuihin, joille annetaan sitten arkistonumero, vaikka kirjeissä ym. käsitellyt asiat eivät niin liittyisikään toisiinsa.

Onkohan Tallinnan kaupunginarkistolla sama systeemi kuin Tartossa, että asiakirjoista lähetetään digikopiot sähköpostitse pientä korvausta vastaan?

Heikki Jokipii
28.10.13, 06:42
Jacob de la Gardien suosituskirje Hans v. Termolle v. 1620 oli muuten päivätty Tallinnassa. Tallinna saattoi olla tuolloin kapteeni Termonkin palveluspaikkana.

Vai oliko hän enää palveluksessa? Myös tuo suosituskirje mainitsee Termon menettäneen terveytensä, syynä esitetään huono kohtelu sotavankeudessa.

Topi
28.10.13, 18:45
Onkohan Tallinnan kaupunginarkistolla sama systeemi kuin Tartossa, että asiakirjoista lähetetään digikopiot sähköpostitse pientä korvausta vastaan?

Tervehdys,

Enpä ole koskaan kokeillut kaupunginarkistoa, vain tuota Tarton arkistoa mikä toimii erinomaisesti !

Terv
Topi

Heikki Jokipii
28.10.13, 19:05
Kaupunginarkisto toimii yhtä erinomaisesti! Nyt minulla on tuo kirje.

Mutta "joka tietoa lisää, se tuskaa lisää" - tuo kirje on saksaa, mutta käsiala ehkä edellisiäkin haasteellisempi. Mutta olen sitä vasta vilkaissut, ehkä asia ei ole huomenna niin paha, miltä ensi silmäyksellä näytti ... :oo:

Mutta tämän kyllä sain siitä selville, että se on päivätty 1615. Eli siis - jos ja luultavasti kun - kyse on samasta Hans von Termosta, niin ennen sitä, kun hän on saanut Kustaa II:lta tilansa. "Terma" siinä kyllä lukee, mutta tämä epätarkkuus vielä menee.

Heikki Jokipii
29.10.13, 05:35
Inkerinmaan vanhin maakirja 1618 - 1623 kertoo, että Hans von Termolla on ollut läänityksenään vuoteen 1620 "kenttäherran kirjeellä" (de la Gardie?)

Lueontieno Osero by
(http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/goToPage/bsb10691817.html?pageNo=73)
ja myös samaan vuoteen ainakin

Kallinon autio(tila) ja Safwukalan kylä (http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00074.html)

Nuo kaksi paikkaa olivat Tolduskoin pitäjässä.

Samassa asiakirjassa kerrotaan myös, että hän on saanut ikuiseksi omaisuudekseen 1623 kuninkaalta

Sabinon kylän (http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00214.html)

Mikälainen läänitysherra lienee Termo ollut, kun Sabinon kylän kohdalla mainitaan, että hänen talonpoikansa ovat paenneet vv. 1620 ja 1621. :confused: (Voi tietysti liittyä uskonnollisten kysymyksien "yleispolitiikkaan" - ortodoksiväestöähän aika ajoin pakeni Inkerinmaalta Venäjälle)

Sen sijaan Swiditskoissa (http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00135.html)ei ole merkitty omistajia eli läänityksen saaneita.

***

Talonpoikien lisäksi mainitaan usein tuossa kirjassa henkilöryhmä "bobuiller". Lienee sama ryhmä kun Adam Johanin kirjeessä mainitut "pupillen"? Mitenkä käännetään? Arvaisin, että jostain mäkitupalaisten tai itsellisten tapaisesta ryhmästä on kyse.

Heikki Jokipii
29.10.13, 06:29
Kun katsoo erityisesti tuota Swiditskoin aluetta, niin tulee mielen kuninkaan 1623 kirjeestä tämä ("Movitsin" käännös, lihav. HJ):

Jakob De la Gardie on antanut Johannes de Thermolle "tietyt omistukset" ja "tyhjät maat Inkerinmaalla", joita hän on sitten omalla kustannuksellaan asuttanut ja vaalinut, minkä vuoksi Johannes/Jan pyytää kuninkaalta vahvistusta maiden ikuiseen hallintaan itselleen ja laillisille perillisilleen kumpaisestakin sukupuolesta. Hansin sotilaallisten ansioiden sekä tyhjien maiden asuttamisen johdosta kuningas myöntää hänelle luetellut alueet. Koko Swiditskoin pitäjässä mainitaan asuvan tuon vanhimman maakirjan mukaan vain 4 talonpoikaa (toki perheineen), 1 "bobuil" ja 9 hevosta (!), parissa kylässä. Kylä kylän jälkeen on "öde", ja luultavasti ihan todella autio, ei vain veronmaksukyvytön. Alueelta on siis joukolla paettu, ja Termo on sen (ts. ainakin osan pitäjää) kaiketi Savosta tulleilla uudisasukkailla asuttanut. Ja rakensi sinne sitten (myöhemmin) oman asuinkartanonsakin (olisiko hän aiemmin asunut Sabinassa?).

Olarra
29.10.13, 09:33
Talonpoikien lisäksi mainitaan usein tuossa kirjassa henkilöryhmä "bobuiller". Lienee sama ryhmä kun Adam Johanin kirjeessä mainitut "pupillen"? Mitenkä käännetään? Arvaisin, että jostain mäkitupalaisten tai itsellisten tapaisesta ryhmästä on kyse.

Tässä artikkelissa on populista käytetty termiä tilattomat: http://www.genealogia.fi/genos/69/69_12.htm
t. Olavi A.

Heikki Jokipii
29.10.13, 18:46
Totta. Populi, ihan käypä sana, siellä idän puolessa käytetty. Tai tarvittaessa tai vaihtoehtoisesti siis tilaton. Eikä siis mistään latinasta tullut, ainakaan suoraan, vaan noin, vähintään venäjän kautta. Kiitos.

Heikki Jokipii
29.10.13, 18:59
Kaksi täsmennystä edelliseen:
Myös Lepän kartano on hävinnyt, mutta sen sijaan on syntynyt "Siweritza Hoff". On vaikea varmasti sanoa, onko tässä vanha kartano hävitetty ja rakennettu uusi, vai vain muutettu vanhan kartanon nimeä. Kun sen jälkeen tulee luettelossa vanhaan tapaan "Lääpä by", niin veikkaan jälkimmäistä.


Eli henkikirjassa 1656.

Tuossa olin huolimaton. Ja veikkasin sen kautta väärää vaihtoehtoa. Itse asiassa ko. kohdassa 1656 henkikirjassa Siworitzan hovin jälkeen mainitaan "Dito by" eli samanniminen kylä. Niinpä todellakin Termot ovat voineet rakentaa kartanon uuteen paikkaan.

Asiaa sotkee, että v. 1670 maakirjassa yhä mainitaan pääkartanona Lepän hovi. Mutta sitten v. 1678 kartanon nimi on "Siworitza Hoff". Ratkaisun ongelmaan tuo vuoden 1699 maakirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13461360), jossa Hans Hendrich v. Termon vuokraamaan tilakokonaisuuteen kuuluu (1. sarakkeessa)

"Sifworitz Håff
Läpä by med det
gambla Håfstället […]"Eli tuossa vaiheessa Siworitziin oli laskettu sekä kylä ja karrtano, samoin Leppään, mutta vanha kartano (tai sen paikka, mahdoliisesti sittemmin erillinen maatila) haluttiin sinä mainita näin erikseen.

Eli Siworitsa oli uusi, uuteen paikkaan rakennettu kartano.

Heikki Jokipii
30.10.13, 05:17
Kaksi täsmennystä edelliseen:
Hauska yksityiskohta on, että venäläisellä miljonäärisuku Demidovilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Demidov)oli kesäasuntonaan v. 1800 kahden puolen "Siworitza" tai "Siworitz" -niminen kartano (tai linna), jonka maantieteelliset koordinaatit hyvin täsmäävät tuon Termojen kartanon paikan kanssa.

Sen sijaan varmistui, että tuo myöhemmin Demodovin suvulla ollut kartano Sivoritza on todellakin sama kuin Termojen kartano, Wikipedia:

Sivoritsa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sivoritsa)

Venäjänkielisestä versiosta (http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D1%8C%D1%81%D0%BA%D 0%BE%D0%B5_%28%D0%91%D0%BE%D0%BB%D1%8C%D1%88%D0%B5 %D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%BF%D0%B0%D0%BD%D1%81%D0%BA%D 0%BE%D0%B5_%D1%81%D0%B5%D0%BB%D1%8C%D1%81%D0%BA%D0 %BE%D0%B5_%D0%BF%D0%BE%D1%81%D0%B5%D0%BB%D0%B5%D0% BD%D0%B8%D0%B5%29) löydämme - paitsi tiedon, että taajaman nimi on nykyisin Nikolskoje - tällaista tietoa, tässä Googlella englanniksi käännettynä:

For the first time the village is mentioned in the "Census tax books Vodskaya fifths" in 1499 as "a small village Zhivorichi" [2].

The map Ingermanlandii AI Bergengeim compiled based on 1676, mentioned manor Sivorits (Koppua) [3].

On the Swedish "General map province Ingermanlandii" 1704 is referred to as Korpoa [4].

Korpoa as it is referred to the "Geographical drawing Ingrian land" Adrian Shonbeka 1705 [5].Tuossa on kyllä pieni sotku. Modernisoidussa kartassa Sivorists ja "Korpua" on samaistettu, ja virhe on siirtynyt tuohon tekstiin. Alkuperäisessä 1600-luvun kartassa ja maakirjoissa "Korpua" eli Karpowa (myöhemmin Karpowski) on erillinen kylä, Termon läänityksiä kyllä sekin. Mutta juuri täsmälleen samaan kohtaan kartassa viitataan, missä Termojen tilukset ja kartano olivat.

Kylän ja kartanon varhaisvaiheisiin voisi siis näinollen tehdä Wikipediaan pieniä lisäyksiä/korjauksia. Venäjäksi en kyllä sitä osaa tehdä.

Niinpä samaan aikaan kun Hans Hendrich v. Termo perheineen virui sotavankeudessa Venäjällä, Pietari I lahjoitti hänen lapsuudenkotinsa (-kartanonsa) ansioituneelle suosikilleen amiraali Apraksinille (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fjodor_Apraksin). Hangon (Riilahden) meritaistelun voittajalle ym. No, sota on sotaa. Miekalla se kartano oli pari sukupolvea aiemminkin ansaittu.

***

Jos siis joskus tulisi järjestettäväksi Hans v. Termon jälkeläisten - heitä ei ole välttämättä ylivoimaisen monta, etteikö se onnistuisi - sukukokous, niin luonteva paikka sille olisi varmaan tuo Sivoritsin kartano. Täältä (http://enclo.lenobl.ru/object/1803554442?lc=en)saadun tiedon mukaan rakennusta on n. 100 vuotta käytetty alueen mielisairaalana, joten siellä eivät osanottajat - ainakaan kaikki heistä - saisi yöpyä, mutta varmaan sopivaa korvausta vastaan esim. talon ruokalan saisi hetkeksi kokous- ja juhlatilaksi. :)

Nikolskojessa on muuten pieni lentokenttäkin - josta käytetään Sivoritsin kentän nimeä! - mutta se on pienkoneille, sinne ei lennä vuorokoneita.

Heikki Jokipii
02.11.13, 14:32
Tämäkääm ehdotus tai vinkki, jonka sain yksityispostissa, että tällä von Termo -suvulla (http://skeel.info/getperson.php?personID=I14014&tree=ks) olisi yhteyttä "meidän" Termoihimme, ei ole mahdoton. Puolustin väärin - yksityispostissani - ajatusta, että Hans von Termo olisi tullut Saksasta, hänen ja hänen poikiensa käyttämällä kielellä. Varmaan tämäkin suku, vaikka asui Norjassa (valtiollisesti Tanskaa), saattoi silti puhua äidinkielenään saksaa.

Tuolloin - eli aivan 1600-luvun alussa - ei tietääkseni myöskään ollut sotaa Tanskan ja Ruotsin välillä, joka olisi estänyt Hans v. Termon värväytymisen Ruotsin palvelukseen.

Tuolla toisessa keskustelussa Inkerinmaan ritarikunnasta on ilmennyt, että ko. ritarikunnasta on mahdollisesti olemassa heidän vaakunakokoelmansa (kuvina tai ainakin hereldisina selostuksina). Jos siellä on mukana von Termon vaakuna, ja se on samanlainen kuin vinkin linkissä oleva, niin ... no, nähdään. (Yritän saada ko. Inkerinmaan vaakunadokumentin kaikkien käyttöön.)

Olarra
02.11.13, 18:55
Tämäkääm ehdotus tai vinkki, jonka sain yksityispostissa, että tällä von Termo -suvulla (http://skeel.info/getperson.php?personID=I14014&tree=ks) olisi yhteyttä "meidän" Termoihimme, ei ole mahdoton. Puolustin väärin - yksityispostissani - ajatusta, että Hans von Termo olisi tullut Saksasta, hänen ja hänen poikiensa käyttämällä kielellä. Varmaan tämäkin suku, vaikka asui Norjassa (valtiollisesti Tanskaa), saattoi silti puhua äidinkielenään saksaa.

Tekstissäsi oleva linkki johtaa henkilöön nimeltä Otto von Thermo, joka avatuvan sivun mukaan oli syntynyt
21 Jan 1586 Hohen-Finow http://skeel.info/img/tng_search_small.gif (http://skeel.info/placesearch.php?psearch=Hohen-Finow&tree=ks) . Hohen-Finow on juuri sitä seutua Saksassa, josta käsittääkseni suuntautui siirtolaisuutta Baltian saksankielisiin kauppakaupunkeihin ja linnoihin ritarikuntien palvelukseen: http://de.wikipedia.org/wiki/Hohenfinow#Geschichte

Heikki Jokipii
02.11.13, 20:01
Ja näyttääpä siellä - arviolta edellisessä sukupolvessa, "meidän" Hans lienee syntynyt myös n. 1580 kieppeillä - olevan sama nimiparikin:

Hans von Thermo erwirbt 1544 Teile des Ortes. Sein Bruder Otto erbt den Besitz und hält ihn bis zu seinem Tod 1590.

Vanhassa seuraleikissä ne jotka tiesivät, mihin avain oli kätkettynä, sanoivat "lämpenee" kun etsijä lähestyi kätköpaikkaa ja kun etsijä oli oikein lähellä "polttaa". Mutta siinäkin avain saattoi olla niin ovelasti kätkettynä, ettei etsijä sittenkään heti löytänyt ... :)

Heikki Jokipii
03.11.13, 05:25
Jos Termojen suuremman (pää)kartanon nimi oli luultavasti Leppä, niin heidän toisenkin, Ivangorodin läänissä olevan kartanonsa tai tilansa nimi on kirjallisuudessa hiukan väärin. Tässä pieni otos alkuperäisistä asiakirjoista:

Henkikirja 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13398834): "Sebina hoff"

Maakirja 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400361): "Sebina hof"

Maakirja 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13412167): "Säbijna"

Eli tilan tai kartanon nimi on aina (suurinpiirtein) Sebina (eikä "Sabina").

Saattaisi olla jopa "Säpinä"! Muuttunut ruotsinkielisen kirjurin käsissä, kuten Helsingin "Sörkkä" ==> "Sörka" ... :)

Heikki Jokipii
04.11.13, 19:40
Eipä tainnut olla tuolloin kyse tavallisesta matkailusta. Esi-isäni Sven Schalin (entinen kruununtila Gurilovan vuokraaja Jaaman läänissä), joka oli liittynyt Inkerinmaan rakuunarykmenttiin vuosisadan vaihteessa, siirsi perheensä turvaan Viipurin (tytär Sofia Elisabet syntyi rippikirjatietojen mukaan Viipurissa 1703) kautta Pyhtäälle samana vuonna, jolloin Hans Henrik von Termau toimi kummina Hiitolassa. Siellä oli koolla muitakin Inkerinmaaltakin tuttuja sotilaita, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10427204, Lilieskiöld, Tiesenhausen, Sprengtport, Apollof..).


Eikä todella ollutkaan. Hans Henrik von Termon oli tuossa vaiheessa (1704) jo menettänyt vuokrakartanonsa, koska Pietari I oli valloittanut koko Inkerinmaan v. 1703 mennessä. Ja H. H. v. Termon perhe oli jo todennäköisesti sotavankeudessa.

Nämä historian "reunaehdot" on koko ajan muistettava. Virallisesti Inkerinmaa liitettiin Venäjään 1708, mutta tuolloin se oli jo valloitettu. (Tai tietysti ihan virallisesti Uudessakaupungissa 1721.)

***

Luen nyt niitä (aika harvoja) teoksia, joita on saatavissa Inkerinmaan yleisestä historiasta (pl. kirkkohistoria). Kun sieltä luin, että uudisasukkaiksi houkuteltiin myös saksalaisia, niin silmäni aktivoituivat asiassa. Ja niinpä Siworitzan kylässä, Termojen "alustalaisina", on löydettävissä 1640-luvulla ainakin tällaiset saksalaisnimet: Hans ja Jochim Schmidt.

Heikki Jokipii
12.11.13, 07:36
Hakuammuntana Helena Fockin vanhempia etsiessäni otin SSS:n kirjastosta lainaksi kirjan "Narvaer Burger- Und Einwohnerbuch, 1581-1704 (http://www.abebooks.co.uk/9783923293636/Narvaer-Burger--Einwohnerbuch-1581-1704-Erpenbeck-3923293631/plp)".

Sieltä löytyikin sopiva isäehdokas, palveluksesta eronnut kapteeni ja porvari Hans Fock.

Kun sitten surfasin nimillä "Fock Hans Helena", törmäsin monessa paikassa tietoon, joka lopulta palautui Anrepiin, Brummer-sukuselvitykseen (http://runeberg.org/anrep/1/0335.html):

Otto Reinhold (son af Hans, Tab. 1); Regcments-
Qvarterznästare i Svensk tjenst. — Gift med Helena
Fock, i hennes 2:a gifte; dotter af Landt-Rådet Hans
Pock till Kollola (fader till Herrarne Fock, Natural.
Fock, N:o 1846) och Helena Pröbsting samt enka
efter Öfverste-Lojtnanten Johan Christoffer von
Thernman. (lihav. HJ)

Mitäs sanotte, eikö tuossa saata olla ratsumestari Hans Christoffer von Termo, (aatelissukukirjoissa valitettavan yleiseen tapaan) postuumisti ylennyksen saaneena, ja taas yhdellä uudella variantilla sukunimestään?

Heikki Jokipii
12.11.13, 19:02
Tarkistin, onko asiaan (ks. edellinen 12.11.13 puheenvuoroni) tehty myöhemmin korjauksia Anrepiin. Ei (juuri) ollut:

Elgenstierna antoi tuon kohdan täsmälleen samanlaisena kuin Anrep. Fock-suvun kohdalla oli kylläkin poistettu väite, että Hans F. olisi ollut "Landt-Rådet".

Myöskään myöhemmissä korjausosissa ei ollut tuohon kohtaan puututtu.

Carpelan aloitti Brummer-suvun käsittelyn myöhemmästä ajankohdasta, ja viittasi aiempien sukupolvien osalta Elgenstiernaan.

Eli siinä se nyt on, tieto on Anrepilta.

***

Tarkistin myös tämän Brummer-Fock -pariskunnan osalta, että heitä ei ole vihitty Narvassa (ainakaan vuoteen 1669 mennessä, jolloin Helena Fock olisi ollut jo n. 40-vuotias tai vanhempi).

**

Oletettu isä Hans Fock on asunut Kollota-nimisessä (http://www.biblioserver.com/geonimed/index.php?m=word&kid=5585&gid=1&id=) paikassa, joka on Narvasta länteen, Eestinmaan puolella, jossa on kuollut 1640 tai 1641.

Jos nyt siis yrittäisi samaa temppua, ja yrittäisi katsoa, onko sen alueen henkikirjoissa mainittu "Kollota hof" tai "Fockenhof" -nimistä paikkaa, ja siellä n. vuosina 1640-1647 "fräulein Helena" -nimistä henkilöä (vuonna 1648 Helena oli jo naimisissa, ja Lepän kartanossa, vaikka vain viivana sarakkeessa)? Mutta mistä löytäisi tuon henkikirjan? KA:ssa sitä ei varmaan ole.


***

Epäsuora pieni todiste sille, että Anrep olisi tehnyt kirjoitusvirheen, on se, että sen enempää NAD- kuin AIS-haku nimellä "Thernman" ei tuota yhtään mitään. Everstiluutnantilta nyt luulisi jääneen arkistoihin jotain - kun ratsumestariltakin jäi! Anbytarforum ei tunne ko. nimeä, ei Suku Forumkaan muulta osin, kuin sieltä löytyy edellä oleva maininta. Netistä "kuukkelilla" ei löydy löydy nimellä muitakaan järkeviä tai relevantteja tuloksia.

Heikki Jokipii
13.11.13, 19:56
Adam Lewenhauptin "Karl XII:s officerare" (osa II, s. 696) kertoo seuraavan:

von Termau, Hans Henrik, kapten vid Wellingks Ingermanländska inf.-reg. 1700 12/7; konfirm. 1701 25/5; fången 1710 15/6 vid Viborg; d. 1719 /12 i Puisgorod . G. m. Catharina Helena von Blecken, levde änka 1738 på Uddetorp i Skaraborgs län.

Barn: H[enrik?] J[ohan?]; Anna Helena, g. m. Göran Lundgren; Margareta Elisabet, g. m. kaptenen Mauritz Adolf von Rehausen; Gertrud Christina f. 1696, d. 1781 26/3 på Fröjared i i Skaraborgs län, g. 1. 1712 i Sibirien m. kaptenen Carl Fredrik Paijkull, d. 1728 barnlös, 2. 1729 m. kaptenen Fredrik Johan Völsh, f. 1693, d. 1776 21/2 på Fröjared.

(R. L.)
Kun tästä ensimmäisestä lapsesta ei ole muuta tietoa kuin nimen etukirjaimet, uskaltanee olettaa, että kyseessä on nuorena kuollut lapsi, ja von Termo -suku on siis "miekan puolelta" sammunut.

Topi
13.11.13, 21:43
Tervehdys,

Tässä on Hans Fock ja Helena Pröbsting mainittuna mutta heidän tyttäristään ei taideta mainita mitään.

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,00812.html?prozent=

Terv
Topi

Topi
13.11.13, 21:49
Tervehdys taas,

Tässä vielä tuo Otto Brummert ja vaimonsa Helena Fock ja mainitaan myös
hänen vanhempansa.

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000558,00349.html?prozent=

Terv
Topi

Heikki Jokipii
14.11.13, 04:45
Kollotan kartanoon ja Fockeihin siellä.

Koska Fockin suku aateloitiin vasta v. 1651, suvusta pitäisi joka tapauksessa olla nimet "myllytullien" maksajana tuona 1640-1647 välisenä aikana. *)

Toisaalta, olisiko myös Hans Fockin perinnöstä riidelty? Jos on riidelty vasta v. 1651 jälkeen, asiat olisivat menneet Tarton hovioikeuteen, ja asiakirjat riidasta siten varmastii tuhoutuneet 1700-luvun alussa. Mutta ehkäpä olisi riidelty sitä ennen? Onko Eestinmaalta (jäljennöksiä) alempien oikeuksien pöytäkirjoista tuolta ajalta, en tiedä. Tietääkö joku?


Oikeuspaikka olisi mahdollisesti sitten määräytynyt Hans Fockin kartanon sijainnin mukaan?
__________


*) siitä, minkälainen käytäntö oli, on nimittäin "kahenlaesta ilmoo". Jopa Forsström (1890, s. 66) väittää, että Inkerinmaan aatelishenkilöitä ei merkitty henkikirjaan (esimerkiksi v. 1642). Kuitenkin (ks. edellä) esim. Termot oli merkitty, mm. juuri tuohon 1642 henkikirjaan ja Hans Christopher v. Termo oli varmasti sotapalveluksessa Inkerinmaan aatelislipustossa (ainakin 1650-1654). Mielestäni olen löytänyt myös muita aatelisiin laskettavia nimiä noista saman ajan henkikirjoista. Mutta asia voi tietysti olla kiinni aateloinnin ajankohdasta. Tai sitten Forsström oli väärässä Inkerinmaan kohdalla, vaikka saattoi yleisemmin olla oikeassa koko Ruotsin käytännön suhteem.

Heikki Jokipii
14.11.13, 04:53
Samalla kun hain Lewenhauptista tiedot Hans Henrik von Termausta, löysin myös tällaisen upseerin (osa I, sivu 88):

"Brummer, Wolmar, f. 1684 i Lifland: son till reg. kvartermästaren Otto Reinhold B. och Helena Fock; kom i tjänst 1700 […] löjtnant 1706 […]"

Tästä tulee hiukan vaikeuksia sille teorialle, että tuon Helena Fockin 1. puoliso olisi ollut Hans Christoffer von Termo. Hans tulee isännäksi Lepän kartanoon v. 1648, ja puoliso, eli Helena, on tuolloin jo mukana (vaikka näkyy vain viivana sarakkeessa).

Mikä olii alin mahdollinen avioitumisikä naiselle? Bellmanin laulussa 1700-luvulta lauletaan: "Viidentoist tyttö ja täys pikari, ne mua maailmass eniten kiehtoo" ("Femton års flicka och fuller pokal är vad i världen helst mig behagar (http://runeberg.org/fredsang/107.html)"), ja sen sanotaan olevan viittaus tuohon tuolloin hyväksyttyyn naimaikään, naisilla. Näin ollen Helena olisi myöhäisintään syntynyt v. 1633 (so. 1648 miinus 15).

Jos sama nainen olisi synnyttänyt Wolmarin, olisi hän synnyttäessään ollut 51-vuotias (so. 1684 miinus 1633). Vielä voisi ajatella onnistuvan, mutta miettimään pistää.

***

Topin antamassa HBdBR-lähteessä Helenalle onkin annettu sitten syntymäaika 1640, joka merkitsisi, että on kyse kahdesta eri Helena Fockista. Mutta sitä syntymäaikaa - tai sitä, että Anrepin maininta aiemmasta avioliitosta on jätetty pois - ei sitten edellisellä sivulla (Anmerkungen) ole mitenkään dokumentoitu, eli en luovuta tältä pohjalta, vielä.

Heikki Jokipii
20.11.13, 18:37
Jos tarkastellaan taas tätä GHBR:n Fock-artikkelia (http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,00812.html?prozent=), niin päädymme laskelmaan eli arvioon, että kumpaisenkin tai ainakin jomman kumman, äidin ja tai tyttären, on joka tapauksessa täytynyt synnyttää suhteellisen myöhäisellä iällä nuorin lapsensa.

Helena Pröbsting on sen mukaan mennyt naimisiin v. 1611. Jos hän on synnyttänyt Helena-tyttärensä v. 1640 (kuten GBHR kertoo) hän olisi ollut jo noin 50-vuotias! Edellinen lapsi, Gideon, oli syntynyt v. 1625.

Jos "justeeraamme" mielessämme vuosilukuja, tuohon mahtuu se, että Helena Fock olisi kuitenkin syntynyt aiemmin, ja hänen elämässään olisi vaihe Hans Christopher v. Termon vaimona. Se on mahdollista.

(Eli jos tästä tulee artikkeli esim. Genokseen, uskallan vaihtaa sanan "ehkä" sanaan "todennäköisesti" Helena Fockin vanhempien osalta)

Heikki Jokipii
20.11.13, 18:52
Päiväämättömässä kirjeessään Helena Fock kirjoitti leskenä kuninkaalle asioistaan. Hän mainitsee jylhän kauniisti miehestään, että tämä, ratsumestari Hans Christopher v. Termo, oli "sinetöinyt uskollisuutensa verellään viime sodassa" - mikä ei estä häntä sitten kirjeessään heti jatkamasta raha-asioista. Mutta tämä "naulaa" H. C. von Termon kuolinajan viimeistään vuoteen 1658, silloisessa "ruptuurisodassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruptuurisota)".

Kun Helena Fock noin kirjoitti, luulenpa kuitenkin nyt, että hän ei viitannut miehensä kuolemaan tuossa sodassa (jonka kyllä täytyy olla ns. ruptuurisota) vaan (ehkä vakavaan) haavoittumiseen, ja Hans Christopher v. Termo on kuollut vasta 1663. Perusteena on löytämäni Inkerinmaan ratsupalvelusluettelo vuodelta 1663, jossa häneen viitataan epiteetillä "Wälb." eikä "Sahl." niin kuin moneen muuhun tuossa samassa luettelossa.

Ajalooarhiivin arkistoluettelossa asiakirjan numero on EAA.1656.1.28 (päiväys 17.5.1663)

Christer Lilljalta saamassani H. C. T:n postuumissa palkkalaskelmassa "leskirouva" Helena Fock näyttää esittäneen vaatimuksensa miehensä palkkarästien maksamisesta 27.10.1663 eli tuolla välillä olisi siis Hans Christian kuollut.

Tällä asialla ei muuten ole sen enempää vaikutusta sen asian ratkaisemiseen, oliko Helena Fock sama kuin se, joka oli naimisissa Otto Reinhold Brummerin kansa, koska tämän (uuden) pariskunnan lapset "mahtuvat" yhä asiaan siten, että näyttävät syntyneen v. 1663 jälkeen.

Heikki Jokipii
20.11.13, 20:54
Tietysti on vielä se mahdollisuus, että se henkilö, joka on merkitty viivalla naisten sarakkeeseen Hans Christopher v. Termon riville henkikirjaan 1640-luvun lopulla, on eri henkilö kuin miehensä palkkasaatavia 1663 vaatinut Helena Fock. Siihen aikaan ei juuri erottu, mutta Ruptuurisodassa historian kertoman mukaan tapettiin myös paljon siviiliväkeä.

Nyt olisi jotain tukea asiaan jopa 3. polven tiedoista: voidaanko tietää tai jotenkin arvoida, koska Hans Christopherin lapset ovat syntyneet?

Heikki Jokipii
21.11.13, 09:04
[...] Hans Christopher v. Termo on kuollut vasta 1663. Perusteena on löytämäni Inkerinmaan ratsupalvelusluettelo vuodelta 1663, jossa häneen viitataan epiteetillä "Wälb." eikä "Sahl." niin kuin moneen muuhun tuossa samassa luettelossa.


Tässä leike tuosta luettelosta. Hans Christopher on yläreunassa, ensimmäisenä ja on siis "Wälb". Keskivaiheilla verrokiksi on "Sahl. Superint. Stahls arffing." - joka viittaa Inkerinmaan superintendenttiin eli piispaan Henrik Stahliin (myös Stahelius, eli n. 1600 - 1657) tai siis hänen perikuntaansa.

Heikki Jokipii
21.11.13, 19:40
Tuolla toisella puolella, keskustelussa "Inkerinmaan ritarikunta (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=230077&postcount=27)", olin löytänyt dokumentin "Ordnung der Ritterstube", jossa oli 25 allekirjoittajaa.

Mutta kuka siellä - muiden joukossa - olikaan?

Otto Reinholt Brummer!

Mitä ihmettä hän teki Inkerinmaalla tuohon aikaan, vuonna 1666?!!! :)

Heikki Jokipii
22.11.13, 06:50
No, onhan minulla toki aavistus, mitä Otto Reinholt Brummer oli Inkerinmaalla tekemässä. Hän oli riiuulla, vokottelemassa Helena Fock -leskeä. Ja ehkäpä jo onnistunut aikeissaan! Kun Brummer-suvulla ei tietääkseni ollut omistuksia Inkerinmaalla, miksi hän osallistui tuohon kokoukseen? Rohkea arvaukseni: hän osallistui siihen v. Termo -suvun edustajana, alaikäisen Hans Henrik v. Termon holhoojana.

Ja tämän saattaisi jopa ehkä kyetä asiakirjalähteellä todistamaan. Inkerimaan maapäivien pöytäkirjoja on säilynyt. Kansallisarkistosta valitettavasti todettiin, että ne löytyvät sitten Ruotsista. Tukholma on kiva, mutta kalliihko kaupunki ... mutta olisiko ne jo digitoitu?

Timo W
23.11.13, 10:45
Otto Reinholt Brummer


http://www.adelsvapen.com/wiki/images/f/f1/1772.jpg



http://www.adelsvapen.com/genealogi/Brummer_nr_1772

Heikki Jokipii
23.11.13, 20:07
Kiitos toki aktiivisuudestasi "Timo W", mutta tämä Brummer-vaakuna ei juuri auta asiassa eteenpäin.

Tosin ko. linkissä on toistettu tämä Anrepin tieto, johon, kuten edellä selviää, olen taipuvainen uskomaan. Mutta evidenssi, se p-skuleen evidenssi, josko sitä?

Heikki Jokipii
06.02.14, 16:12
Tarkistin myös tämän Brummer-Fock -pariskunnan osalta, että heitä ei ole vihitty Narvassa (ainakaan vuoteen 1669 mennessä, jolloin Helena Fock olisi ollut jo n. 40-vuotias tai vanhempi).

**

Oletettu isä Hans Fock on asunut Kollota-nimisessä (http://www.biblioserver.com/geonimed/index.php?m=word&kid=5585&gid=1&id=) paikassa, joka on Narvasta länteen, Eestinmaan puolella, jossa on kuollut 1640 tai 1641.

Jos nyt siis yrittäisi samaa temppua, ja yrittäisi katsoa, onko sen alueen henkikirjoissa mainittu "Kollota hof" tai "Fockenhof" -nimistä paikkaa, ja siellä n. vuosina 1640-1647 "fräulein Helena" -nimistä henkilöä (vuonna 1648 Helena oli jo naimisissa, ja Lepän kartanossa, vaikka vain viivana sarakkeessa)? Mutta mistä löytäisi tuon henkikirjan? KA:ssa sitä ei varmaan ole.


Tämä yrityskin on turha. Kun Hans Fockin pojat v. 1651 aateloitiin, kuningatar Kristiina (llähteenäni Tollin lähdejulkaisu, "Brieflade") mainitsee isän edelleen raatimiehenä Narvassa. Hans Fock siis omisti kyllä tiloja, mutta ei välltämättä ja luultavasti asunut missään niistä.

Myöskään Hans Christopher von Termon sisaresta ei löydy Narvan kirkonkirjoista vihkimerkintää, eli herrasväen kohdalla asia oli jotenkin eri tavalla (johon olen törmännyt Suomessakin). Eli Helena ja Hans Chr. T. on voitu vihkiä Narvassa, ilman merkintää, samoin Helena ja Otto Reinhold B.Narvassa, ilman merkintää, tai sitten siinä seurakunnassa, johon Helena silloin kuului (isähän oli jo aikoja sitten kuollut).

Sen sijaan Helenan - oletetut - veljet, Hans ja Mårten, vaikuttivat Inkierinmaalla, jälkipolvineen. Tällaiset indisiot kyllä vakuutavast minut, että heidän sisarestaan on kyse. Kuten myös Helena Fockin kirjeessään käytämä saksankieli. Ja - vaikka tätä argumenttia ei saisi sukutukimuksessakaan hekposti käyttää - vaihtoehtojen puute: mikä Fock hän sitten muuten voisi olla? Tässä hyvin rajatussa pienessä piirissä? (Tosin: Inkerinmaalle värvättiin myös saksalaisia talonpoikia! Mutta ei kai aatelismies olisi niin alas voinut - lihan houkuttamakaan - vajota ... ei kun, miten talonpojan tytär olisi oppinut kirjoittamaan`:))

Heikki Jokipii
10.02.14, 15:02
Lepän kartanossa 1640-luvulla asunut neiti Margareta von Jordan saattaisi hyvin olla tätä von Jordan -sukua: sillä oli omistuksia Inkerinmaalla.

http://runeberg.org/frfinl/0226.htmle

Heikki Jokipii
11.02.14, 18:59
Tämä ei oikeastaan liity Termojen sukujohtoon. mutta luulenpa, että uskallan yhdistää tämän (kuten itse sanoin) "Margareta-tädin" juuri tuohon edellä mainitttuun von Jordan -sukuun.

Kaprion käräjiltä v. 1688 löytyy nimittäin kaksi tapausta, joissa mukana on leski (Anna) Margareta von Jordan. Ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3802570)nimi Anna on mukana, toisessa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3802578)ei, vaan häntä kutsutaan vain nimellä Margareta.

Mutta yhteistä näille tapauksille on se, että hän on Diedrich von Rappenin leski. Eli kyseessä on Ramsayn "Anna Magdalena" von Jordan. (Eli siinä pieni Ramsayn huolimattomuusvirhe.)

Jordanin perhe, eli Edward Jordan (vaimoineen, joka ei tietysti näy kuin /-merkkinä), asui v. 1640-luvulla enemmän tai vähemmän naapurissa, joka tapauksessa Svidiskoin pitäjässä (= pari klikkausta taaksepäin, Digitaaliarkistossa).

Hyvin luontevaa olisi siis, että Lepän kartanon väliaikaiseksi emännäksi, naapuriin, olisi hänet "lainattu". Margaretan ei ole tarvinnut olla kuin jokusen vuoden vanhempi pystyäkseen Termon "tyttöjä" paremmin hoitamaan taloutta - ja saadakseen riittävästi arvovaltaa esim. palkollisten - ja tyttöjen - komentamiseen ... sanotaan vaikka, että Margareta on syntynyt n. 1615 ja "tytöt" n. 1620-luvulla.

Tämä ikäarvio sopii hyvin yhteen myös Ramsayn tietojen kanssa, hänen isästään ja veljistään.

Näin saan em. tarinan elämästä Lepän kartanossa 1640-luvulla tavallaan onnelliseen loppuun: myös Margareta pääsi naimisiin, ei kuollut. Mutta on tällä ehkä kuitenkin merkitystä Termon suvunkin kannalta. Tältä pohjalta päädyn taas uskomaan, että Jordan-suvulla ei ollut varsinaista verisukulaisuusyhteyttä Termoihin (eli uskon taas sanaan "moster").

Heikki Jokipii
13.02.14, 09:36
Ja tässä vielä kolmaskin tapaus (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3802272) (Kaprion käräjäpöytäkirjoista v. 1687), ja siinäkin hänen nimenään on vain Margareta von Jordan.

(Jonain iltana olin mietteliäs, ja vaimo kysyi mitä mietin. Vastasin rehellisesti, että yhtä Margaretaa, ja mietin, onkohan hän mennyt naimisiin. Vaimo kiusoitteli leikillään asiasta, ja sanoi toivovansa, että jos tuo Margareta on minulle niin kovin tärkeä, niin toivottavasti hänet sitten löydän, eikä hän itse voi kai asiassa sitten asettua esteeksi. No, nyt olen hänet löytänyt ... :))

Heikki Jokipii
13.02.14, 12:22
Tietysti on vielä se mahdollisuus, että se henkilö, joka on merkitty viivalla naisten sarakkeeseen Hans Christopher v. Termon riville henkikirjaan 1640-luvun lopulla, on eri henkilö kuin miehensä palkkasaatavia 1663 vaatinut Helena Fock. Siihen aikaan ei juuri erottu, mutta Ruptuurisodassa historian kertoman mukaan tapettiin myös paljon siviiliväkeä.

Nyt olisi jotain tukea asiaan jopa 3. polven tiedoista: voidaanko tietää tai jotenkin arvoida, koska Hans Christopherin lapset ovat syntyneet?

Hans Henrikistä tiedämme, että hän on arrendaattori jo v. 1684 (Kaprion tuomiokirjat), mutta siitä ei voine vielä paljon päätellä, hän on voinut olla tuolloin hyvinkin nuori. Kapteeni hänestä tulee vasta v. 1700 (netistä löytyvissä tuomiokirjoissa v. 1693 asti häntä ei mainita edes luutnantiksi, vaikka se näyttää olleen käytäntö, jos henkilö sitä oli). Hänen omat lapsensa näyttävät syntyneen 1690-luvulla. Oikeastaan kaikki vuodet 1640-luvulta vuoteen 1663 siis kelpaavat syntymävuodeksi.

Hänen sisarestaan Margaretasta voimme näistä Kuhlfelt-suvun tiedoista (http://runeberg.org/anrep/2/0523.html) (Tab. 2) tietää, että hänen täytynee olla syntynyt noin 1650 tienoilla, kun hänen lapsensa syntyvät 1670-luvulla.

Eli Hans Christopherin kaksi puolisoakin on ajateltavissa, mutta ei välttämätöntä.

Heikki Jokipii
16.03.14, 13:52
Hans Heinrich von Termon (tai Termonin) arrendaattorisopimus 25.10.1684 löytyi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10931302

Siinä mukavasti mainitaan myös hänen isänsä, tilan vanhana omistajana, eli näin dokumentaatio asiassa (sukujohdossa) sen kuin vahvistuu.

***

Vinkin asiasta sain Tiina Karjusen gradusta (http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf), jossa kerrottiin, mistä näitä tilanvuokraussopimuksia löytyy (eli tositekirjoista), ja myös se, että niissä on kerrottu myös vuokratun tilan aiemmista vaiheista (joka pitää paikkansa muidenkin kuin tämän von Termon tilan kohdalla). Tällä Karjusen vihjeellä eli tiedolla on käyttöä myös aiheessa (tai projektissa) "Inkerinmaan ritarikunta" (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28584).

Heikki Jokipii
25.03.14, 12:51
Tämä tieto AIS:ista (jo tilaamatta ko. asiakirjoja) ...

Narva magistraat (http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=4&tyyp=3&otsing_id=20140325125632047830&sess_id=611e8a44da34a3613003232991489524&query=termon&naita_ridu=&active=1&f=&v_id=&id=200100001075)
[...]
Leidandmed: EAA.1646.2.101
Pealkiri: Akte in Suppliksachen des Hans Hinrich von Termon wegen seines in der Nähe der Fortifikation befindlichen Hausplatzes
Piirdaatumid: 1687

... eli siis Hans Hinrich von Termon omisti myös talon Narvassa (joka talo oli lähellä linnoitusta, eli varmasti ihan kaupungin keskustassa) on itsessään hyvä tieto, mutta hiukan helpottaa myös "tuskaani" muidenkin Inkerinmaan aatelissukujen kohdalla (mm. Armfelt), joiden asumisesta kartanoillaan on niin huonosti evidenssiä.

Vastaavalla tavalla nämä muutkin varakkaat perheet ovat ehkä jo silloin valinneet sivistyneiden seurustelumahdollisuuksien ym. kannalta vilkkaamman kaupunkilaiselämän luultavasti suhteellisen tylsän maalaiskartanon elämän sijasta.