Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nimismies 1700-luvulla?
Tervehdys,
Olen aikaisemmin törmännyt useisiin kuudennusmiehiin sukuni talonpojissa, mutta nyt olen huomannut myös, että ainakin kolmella rusthollarilla/talonpojalla on ollut joissain kirjoissa mainintana "nämndeman/nämndesman"/nimismies ja "juror"/lautamies.
Tuon kuudennusmiehen olen pystynyt ihan Wikipedian avulla ymmärtämään niin, että kyseessä ovat olleet ns.uskotut ja yhteiskunnallisesti hieman arvostetummat talonpojat, joilla on ollut tavallaan luottamusrooli kyläyhteisössä.
Tämä nimismiehen käsite tuona aikana on kuitenkin hieman hämärän peitossa. Vaadittiinko siihen joku koulutus (en tarkoita nyt mitään yo-tutkintoa, mutta jotain pientä) ja/tai ruotsinkielen taito? Kirjoitustaito olettavasti, mikäköhän oli luku/kirjoitustaidon prosentuaalinen osuus 1700-luvulla?
Millaisessa arvossa nämä olivat yhteisössä ja mitä tekivät? Miten talonpoika pääsi tähän asemaan?
Onko tällainen talonpoikaisnimismies ollut jotenkin eri asia kuin varsinainen nimismies kuten minä sen ymmärtäisin? Eli oliko kahdenlaisia nimismiehiä?
Kiitos! Jos löytyy tyhjentävä vastaus linkin avulla, niin kelpaa mainiosti. En googletuksillani löytänyt mitään erityisen avartavaa.
t: Henri
Nämndeman tarkoittaa oikeastaan lautamiestä eikä nimismiestä.
Nämndeman tarkoittaa oikeastaan lautamiestä eikä nimismiestä.
Hups... niinpä näyttää. Olipa hutaistu johtopäätös minulta, päässä vain kääntyi niin mukavasti nimismieheksi :D
Sitten kuulostaa järkevämmältä, kiitos korjauksesta! Mutta kysymys on edelleen voimassa, vaikka erilaisena: mikä oli lautamiehen rooli ja status? ja miten erosi kuudennusmiehestä?
eeva häkkinen
15.10.13, 17:57
Lautamies oli oikeushallinnon maallikkojäsen, yksi "juryn" tusinasta jäsenestä. Hänen tuli olla arvostettu ja kunnolliseksi tunnettu mies sekä vannoa lautamiesvala tultuaan nimitetyksi. Usein joutui paikkakuntaa tuntematon tuomari juttua ratkaistessaan luottamaan lautakunnan asiantuntemukseen.
Kuudennusmies oli kirkon "virka" samoilla vaatimuksilla kuin edellinen, mutta hänen tehtävänsä oli mm. valvoa seurakuntalaisten kristillistä elämää ja raportoida siitä kinkereillä.
Kiitos paljon Eeva!
Harmi, että en pysty enää editoimaan tuota otsikkoa....
Täytyikö lautamiesten olla ruotsinkielentaitoisia? Asiat varmaankin käsiteltiin ruotsiksi - tai ainakin kirjattiin ylös, mutta tulkattiinko tarvittaessa vai oliko maallikkolautamiesten osattava kieltä?
Tämähän ei nyt varsinaisesti liity tähän, kun varmasti jo tuolloin suurin osa luki ja kirjoitti, mutta historian tietoni ovat sen verran kuitenkin puutteelliset, että kiinnostaisi myös tieto tai valistunut arvaus 1700-luvun kirjoitus-/lukutaidon yleisyydestä?
Itse lonkalta ajattelisin, että ei välttämättä suurempi kuin 70%? Jos sitäkään?
Tämä on aika off-topic, mutta kiinnostavaa kuitenkin. Sivistyksessäni on aukkoja tällaisista historian käytännön seikoista.
Hannu Seppinen
15.10.13, 23:30
hei
luku ja kirjoitustaito oli olematonta 1700-luvulla, suurin osa ei osannut kirjoittaa edes nimeään, vaan käytettiin puumerkkejä. Kinkereillä kyllä kuulusteltiin katekismus ym. kirkollisia juttuja, mutta taisi olla enempi ulkolukua, jotta sai naimaluvan ja pääsi naimisiin.
Länsman oli nimismies.
Nämndeman oli lautamies.
Sexman oli kuudennusmies.
Entä mitkä olivat lukkarin (klockare) ja kirkkoväärtin (kyrkowärd) toimenkuvat?
Länsman - Lenzman - Lentsman taisi olla varsinainen nimismiehen nimitys 1600-1700 luvulla, ainakin Lounais-Suomessa.
Tähän voisi nyt liittää vastauksen alkuperäisen kysymyksen.
Wikipedia kertoo:
Nimismies (alkuperäinen merkitys: nimitetty mies) tarkoitti talonpoikaa, joka oli valittu pitäjän luottamusmieheksi. Suomessa nimismiehiä alettiin nimittää virkoihin 1400-luvulla, kun maa jaettiin kihlakuntiin. Pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehensä itse keskuudestaan 1600-luvulle saakka, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaherra). Tässä yhteydessä nimismiehistä tuli säätyläisvirkamiehiä, ja välimatka tavallisiin talonpoikiin kasvoi.
Nimismiehen tehtävät näyttävät keskittyneen pitäjissä sukupolvesta toiseen samoille, vauraille taloille ja suvuille.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-1)
Nimismiehille kuului hollikyydeistä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hollikyyti) ja kuljetuksista (esimerkiksi rikollisten (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikollinen) kuljettamisesta) vastaaminen. Hänen tehtäviinsä kuului myös käräjien (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4t) järjestäminen, verojen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vero) kokoaminen ja kruunun virkamiesten majoittaminen ja kyydittäminen. Ennen erityisen jahtivoudin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti) nimittämistä nimismies järjesti myös yhteiset suurpetojahdit karhujen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Karhu) ja susien (http://fi.wikipedia.org/wiki/Susi) kurissa pitämiseksi.[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-2)[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-3)
Juhana III (http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III) myönsi nimismiehille verovapauden, jolloin tehtävästä tuli entistä houkuttelevampi.[4] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-4)
Länsman - Lenzman - Lentsman taisi olla varsinainen nimismiehen nimitys 1600-1700 luvulla, ainakin Lounais-Suomessa.
Tähän voisi nyt liittää vastauksen alkuperäisen kysymyksen.
Wikipedia kertoo:
Nimismies (alkuperäinen merkitys: nimitetty mies) tarkoitti talonpoikaa, joka oli valittu pitäjän luottamusmieheksi. Suomessa nimismiehiä alettiin nimittää virkoihin 1400-luvulla, kun maa jaettiin kihlakuntiin. Pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehensä itse keskuudestaan 1600-luvulle saakka, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaherra). Tässä yhteydessä nimismiehistä tuli säätyläisvirkamiehiä, ja välimatka tavallisiin talonpoikiin kasvoi.
Nimismiehen tehtävät näyttävät keskittyneen pitäjissä sukupolvesta toiseen samoille, vauraille taloille ja suvuille.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-1)
Nimismiehille kuului hollikyydeistä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hollikyyti) ja kuljetuksista (esimerkiksi rikollisten (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikollinen) kuljettamisesta) vastaaminen. Hänen tehtäviinsä kuului myös käräjien (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4t) järjestäminen, verojen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vero) kokoaminen ja kruunun virkamiesten majoittaminen ja kyydittäminen. Ennen erityisen jahtivoudin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti) nimittämistä nimismies järjesti myös yhteiset suurpetojahdit karhujen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Karhu) ja susien (http://fi.wikipedia.org/wiki/Susi) kurissa pitämiseksi.[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-2)[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-3)
Juhana III (http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_III) myönsi nimismiehille verovapauden, jolloin tehtävästä tuli entistä houkuttelevampi.[4] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-4)
Länsman oli käytössä myös Kuusamossa, Kemijärvellä ja Sodankylässä.
1700-luvulla Sodankylässä oli nimismies (länsman), joka valittiin tavallisten saamelaismiesten keskuudesta.
Kemijärvellä oli kruununnimismies (Krono länsman).
Kuusamossa nimismiehen virkaa hoitivat 1700-luvun alkupuolella säätyläissukuiset Sigfrid Granroth ja tämän poika Johan Granroth.
Länsman oli nimismies.
Nämndeman oli lautamies.
Sexman oli kuudennusmies.
Entä mitkä olivat lukkarin (klockare) ja kirkkoväärtin (kyrkowärd) toimenkuvat?
Minulla on lautamiehen tittelinä kerran myös tolvman.
Marjatta
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.