Inkerinmaalla syntynyt rakuuna Mynämäeltä Yläneelle

[tuulahillevi]

Mynämäellä vihittiin 12.5.1713 Drag. af Brakelska Reg./Brakelin rykmentin rakuuna Christer Michelsson (Willamo, tämä sukunimi lukee hänen nimensä perässä vain Yläneellä mm. kuolleiden luettelossa kts. linkki alh., olikohan se vanhan rakuuna Christerin sotilasnimi), hän oli syntynyt noin 1659 Inkerinmaalla ja kuoli 21.10.1752 Yläneellä Jokelan tp. 93-vuotiaana hukkumalla Yläneen jokeen (Yläneen kuolleiden luetteloon oli mm. ko. vuotena merkitty vainajien syntymäpaikat)
Yläneen kuolleet http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9114218

Aviopuoliso oli Mynämäen Vuoloisista Wallborg Henriksdotter ( vihittyjen luettelossa puolisoilla oli sama isännimi Michel, myöhemmin Wallborg esiintyy Henriksdotterina) Wallborg Henriksdotter kuoli 8.11.1745 Yläne Jokelan tp, en ole löytänyt hänen syntymäaikaansa enkä kuolinikäänsä.

Christer ja Wallborg asuivat Mynämäellä Kalelan Klemolassa, jossa heidän neljä lastaan syntyivät ja josta muuttivat toukokuussa 1731 Yläneelle.
Kalelan Klemola linkki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5433189
ja Yläne Jokela tp: SSHY/kirkonkirjat/Pöytyä: vuodet 1746-50 kuva 128 (126) ja vuodet 1751-57, kuva 187, sivu 180.

Lapset:
Matts Christersson s N/1.1714 Kalela Klemola k28.3.1754 Yläne Wimma
av 19.5.1737 Maria Mattsdotter Yläne Wirelä (Marian 2av 1756)
Michel Christersson sN/9. 1715 Kalela Klemola
Anna Christersdotter sN/10.1718 Kalela Klemola k10.9.1793 Jokela tp
av 1.3.1747 JOhan Mårtensson s.20.2.1726 Yl. Kärrilä k10.1.1796 Jokela tp
Johan Christersson s24.2.1727 Kalela Klemola k 20.11.1767 Yl. Haveri
av 13.3.1748 MAria Johansdotter s6.2.1726 Yl. Haveri k 20.11.1811 Haveri

Christer, puoliso Wallborg ja lapset Matts, Anna ja Johan löytyvät Yläneeltä, mutta minne joutui poika Michel Christersson sN/9.1715? Viimeinen löytämäni maininta hänestä on Mynämäen Kalelan Klemolan rippikirjassa, ennen perheen muuttoa Yläneelle.

[tuulahillevi]

Osaisikohan joku selventää, mitä Yläneen Jokela tp rippikirjan sivulle on merkitty esi-isäni rakuuna Christer Michelssonin syntymävuoden (1658) eteen?
SSHY/ kirkonkirjat/ Pöytyä ( ja Yläne) vuosilta 1751-1757 kuva 187 (sivu 180).
Olen näkevinäni siinä olevan sanan "Wiborg" mutta mitähän muuta siinä lukee?

[Essimi]

Sama sivu narcin puolella http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9386470 siinä lukee Wiborgs sochn, eli maaseurakuntaa tarkoittaa.

[tuulahillevi]

Kiitos vastauksesta. Luulin, että viittaus Viipuriin olisi liittynyt jotenkin sotatilaan ja Inkerinmaan rakuunoihin, mutta ehkä olikin merkitty kirjoihin edellinen asuinpaikkakunta.

[tuulahillevi]

Löysin Viipuriin (Wiborgs sockns) sijoitetun Karjalan rakuunarykmentin pääkatselmusluettelosta vuosilta 1685-1712, rakuuna Christer Michelssonin nimen, hänen syntymäpaikakseen oli merkitty Narva, joka oli ilmeisesti Inkerinmaata Christerin syntymän aikoihin n. 1659.

[Hannu Virttaalainen]

Inkerinmaa on lukemastani saamani käsitykseni mukaan 1600-luvulla alue Suomenlahden rannalla Narvanjoesta itään, pohjoisessa raja on Rajajoella ja idässä alue ulottui Laatokkaan laskevaan Lavajokeen sekä etelässä Stolbovan rauhan raja.

Alue joutui siis Ruotsin haltuun virallisesti Stolbovan rauhassa 1617 ja Ruotsi menetti sen virallisesti 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Mutta jo 1703 Pietari Suuri oli oli aloittanut Pietarin rakentamisen keskelle Inkerinmaata, heti Nyenin (Nevanlinna, Nyenskans) valloituksen jälkeen Suuren Pohjan sodan alkuvuosina. 1710 Pietari Suuren joukot valloittivat Viipurin ja 1714 taistelut olivat edenneet jo Napuelle Isoonkyröön ja aikakausi, jota nimitetään Isoksi Vihaksi oli jo käynnissä eteläisemmässä osassa Suomea. Hävityn Napuen taistelun jälkeen Ruotsin armeija vetäytyi Länsipohjaan ja Iso Viha pääsi vauhtiin myös pohjanlahden itärannalla Pohjanmaalla.

Narva Narvanjoen länsirannalla ei minusta ole enää Inkerinmaalla, mutta Ivangorod joen itärannalla kyllä, mutta ehkä tämä on veteen piirretty viiva tai virheellinen käsitys.

Jos Christer on syntynyt Narvan kaupungissa niin hänen juurensa siitä taaksepäin, jos ne onnistuu löytämään, voivat käsittääkseni viedä melkein minne tahansa Itämeren rannalla, myös edelleen Narvaan.

Vihkimä- ja lasten syntymätietojen perusteella Christer Michelssonin täytyi olla jo entinen rakuuna viimeistään 1. lapsen syntyessä, sillä tuskin hän muuten saattoi saada useita lapsia venäläisten hallussa olevalla alueella. Ikääkin alkoi olla hevosen selässä sotimisen lopettamiseen aivan riittävästi. Koskahan hän poistui katselmusluetteloista?

Olen hiukan aloitellun lukemaan Inkerinmaasta jo aikaisemmin, koska minulla on jo ennestään yksi Inkerinmaalla syntyneeksi ilmoitettu esi-isä eli Satakunnan Jonsson -suvun Loimaan komppanian vt. kapteenina Suuren Pohjan sodan lopussa palvellut Johan Jonsson, joka virkansa vakituisen haltijan sotavankeudesta palaamisen jälkeen päätyi Raumalle tullikirjuriksi. Raumalla hänen sotilasuransa jatkui Rauman porvariskaartin päällikkönä. (Edellinen Orkamon Raevuoren Satakunnan Jonsson-suku kirjassa, jossa hyvä kuvaus sodan ja Johan Jonssonin sotilasuran etenemisestä, haavoittumista, ylennyksistä ja sotilasuran aikaisten palkkasaatavien perimisyrityksistä sodan päätyttyä)

Christer Michelsson on myös minun esivanhempani, minkä ketjun aloittaja tiedon minulle antaneena tietää.

[tuulahillevi]

Totta on, kyllä karttojen mukaan Narva on Narvajoen länsipuolella, kuluu siis Viroon ja joen itäinen puoli Ivangorod kuului silloiseen Inkerinmaahan. Tutkimus jatkuu.
Mutta miksi rakuuna Christer oli tullut Mynämäelle? Ilmeisesti lähdetieto "Savon sotaväki 1610-1721" vastaa tähän. Siinä kerrotaan, että "alkuvuosi 1713 oli rauhallinen, joten armeijan uusi ylipäällikkö Armfelt alkoi keskittää joukkoja länsi-suomeen".
Googlettamalla olen löytänyt mm. rakuuna Christerin kanssa samaan Brakelin rykmenttiin kuuluneen rakuunan, joka oli avioitunut Luviassa toukokuussa 1713. Pälkäneellä syntyi heinäkuussa 1713 Brakelin rykmentin yhdelle rakuunalle lapsi ja Lapinjärvellä 1713 eräs saman rykmentin kapteeni oli kuollut.
Brakelin rykmentti oli ilmeisesti koostunut inkerinrakuunoista, jotka eivät voineet enää palata kotiseuduilleen vihollisen vallattua alueen.

[Hannu Virttaalainen]

Helmikuun 19. 1714 käydyn Napuen taistelun jälkeen Armfelt kokosi elokuuhun mennessä joukkonsa Raaheen, josta hän syyskuun 13. lähti hallitukselta saamansa kehoituksen mukaan marssille Tornion kautta Länsipohjaan. Joukot saapuivat perille lokakuun alussa, jonka jälkeen koko Suomen puoli oli venäläisten hallussa (lähde sama Satakunnan Jonsson-suku)

Takaisin Pohjanlahden tälle puolella päästiin vasta 1721 solmitun rauhan jälkeen.

1715 ja 1718 syntyneet lapset kertovat minusta selvästi, että Christer Michelsson ei enää kuulunut Armfeltin joukkoihin Länsipohjassa 1714 syksyllä.

Mikä hänen numeronsa oli 1685-1712 katselmuksessa?

Kuka on samalla numerolla seuraavassa. Vacant tai uusi mies veikkaisin.

Christer oli jäänyt Mynämäelle entisenä rakuunana Yläneelle muuttonsa asti.

[tuulahillevi]

Löysin Karjalan rakuunarykmentin Pääkatselmusluetteloista v. 1685-1712, 1713, 1716, 1719 ja 1721, Henkirakuunoista, numerolla 37 Christer Michelssonin. Seuraavissa katselmuksissa nr. 37 kohdalla on jo toinen sotilas.

Mutta onko edellä mainittu ollenkaan etsimäni Christer? Vuoden 1719 katselmusluettelon Christer Michelsson olisi ollut 40 vuotias ( jos ymmärsin oikein sarakkeeseen merkityn luvun ikävuodeksi?) ja jos Yläneen kirkonkirjojen merkintä pitää paikkansa, esi-isäni Christer olisi v.1719 ollut jo 60 vuotias.
Karjalan Rakuunoiden Henkirykmenttiin oli rakuunoille merkitty v. 1719 ja 1721 myös siviilisääty, jossa Christer Michelssonin kohdalla luki " gift in Finland".

[tuulahillevi]

Ei pitäisi hätäisesti kirjoitella mitään tänne sivuille. Väitin ed. viestissäni, että Karjalan rakuunarykmentin Henkirakuunoiden katselmusluettelossa rakuuna Christer Michelssonin kohdalla olisi ollut merkintä Narvasta syntymäpaikkana.
Siinä lukee kuitenkin rakuuna Christerin varustaneen kapteeni Hollanderin Viipurin pitäjässä sijaineen Nuora nimisen rusthållin nimi.

[Hannu Virttaalainen]

Vuoden 1685 kohdalta en osaa kyllä tulkita Christer Michelssonia numerossa 37, 1712 siinä lukee kyllä minustakin Christer Michelsson, Valitettavasti juuri siinä, missä lukee mistä tulee on iso tahra. Pitkistä teksteistä en kyllä onnistunut saamaan muuta tolkkua kuin ehkä pari kuukauden nimeä.

Katsoin myös Mynämäen syntyneitä. Välillä 1714-1721 syntyneet on lueteltu kuukausittain eikä kastemerkinnöissä ole päivää, kuten aiemmissa ja myöhemmissä. Merkitseekö se jotain?
Oliko Mynämäellä ko välillä pappia vai oliko hänkin katsonut parhaaksi siirtyä Pohjanlahden länsipuolelle.
Kun 1722 oli jälleen pappi kotona, olisi tehnyt kirjaukset ajantasalle eli kirjannut välivuosina seurakuntaan ilmestyneet lapset kirjoihin.:confused:

Kun Christer ja vaimonsa olivat seurakunnassa lapsineen niin lapset kirjattiin syntyneiksi nykyisessä asuinpaikassaan, vaikka olivatkin syntyneet Pohjanlahden länsipuolella? Mynämäellähän rakuuna ei millään voinut olla jos oli katselmusluetteloissa lueteltu. Vaimo kyllä saattoi olla aviomiehensä perässä Pohjanlahden länsipuolella.

Jokin tässä ei täsmää, mutta mikä?

Onko syynä luovuuden kasvaminen esivanhempia koskevien tietojen vähetessä, kuten välillä käy vai sekasortoinen aikakausi?

[Hannu Virttaalainen]

Mynämäen kirkkoherra vangiksi jäämisen jo kerran kokeneena ja karkuun jotenkin Ruotsiin päässeenä näyttää tosiaan siirtyneen Ruotsin puolelle 1713 ja palanneen takaisin 1721. Ylioppilasmatrikkeli Lars Sacklinius http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4150

Oliko Mynämäellä kuitenkin joku toinen pappi kirkollisia kirjauksia hoitamassa välivuosina?

Onko käsiala 1714-1721 sama kuin 1711-1713 ja 1722 jälkeen? Tekikö merkinnät kirkkoherra vai joku toinen pappi?

[tuulahillevi]

Kyllä vuoden 1685-1712 katselmusluettelossa, kuva numero 349 jpg. selvästi lukee nr 37 kohdalla Christer Michelsson. Nämä henkirakuunat v. 1685-1712 ovat luettelossa kauempana, kun seuraavina vuosina ovat ihan luettelon alussa.

Olen myöskin katsellut Mynämäellä kastettuja ko. ajalta. Christerin kolmen vanhimman lapsen syntymämerkinnöissä on tosiaan vain kuukausi ja vuosi ei päivää, vain viimeksi Isonvihan jälkeen 1727 syntyneen Johanin syntymämerkintä on täydellinen.
Selityksenä ei voi olla muuta kuin kirkkoherran, syntyneen lapsen tai molempien poissaolo paikkakunnalta, jolloin tarkkaa syntymisen päivää ei tarkalleen enää muisteta.

[tuulahillevi]

Täältä löytyy Mynämäen isonvihan aikainen kirkkoherran tehtäviä hoitanut.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4873

[Hannu Virttaalainen]

Vaikka Mynämäellä onkin 1713-1721 vt. kirkkoherra niin ehtikö hän hoitaa kaikkia kirkollisia tehtäviään kuten kasteiden kirjauksia ajallaan?

Venäläisten maahan rakentamassa tilapäisessä hallinnossa paikallisten virkamiesten tärkeimpiä tehtävä oli verojen kerääminen. Myös papit olivat verojen kerääjiä. Jos veroja ei saatu kerättyä ja se ei tapahtunut riittävän ripeästi, kurinpitotoimenpiteet kohdistuivat ensimmäisenä verojen kerääjiin, kuten rauhanaikanakin. Verot olivat myös raskaampia ja siten niiden perintä oli myös hankalampaa.
Nyt miehityshallinnossa kurinpito tapahtui kuitenkin ilman turhaa hallinnollista byrokratiaa ja käytetyt keinot olivat rauhanaikaan verrattuna tehokkaampia ja raaempia.

Onko rakuuna no 37 oikea Christer Mickelsson ja ovatko lapset todella syntyneet Mynämäessä? Molemmat eivät minusta edelleenkään voi pitää paikkansa.

[tuulahillevi]

Varmaa on, että Matts, Michel, Anna ja Johan olivat Mynämäellä 1713 vihittyjen, Brakelin entisen rakuunan Christer Michelssonin ja Wallborg Henriksdotterin lapsia ja Mynämäen syntyneiden luetteloon heidät oli ko. pariskunnan lapsina merkitty. Ja varmaa on, että perhe muutti Mynämäen Kalelan Klemolasta Yläneelle 1731.

Tietojeni mukaan eversti Henrik Otto Brakelin (k 1713) rykmentissä oli nimenomaan inkerinrakuunoita. (Henrik Otto Brakel öfverste för Ingermanländska Dragonregimentet) Brakelin rykmentin jäljellä olvat rakuunat liitettiin Suomen armeijaan.

Huomiotani kiinnitti Yläneen kuolleiden luettelossa Christer Michelssoniin liitetty suku/sotilasnimi, Willamo.
Olikohan Christer kuitenkin ollut vielä mukana taisteluissa Armfeltin joukoissa pohjanmaalla ja olisi saanut sinne lähtiessään uuden sotilasnimen.

[Hannu Virttaalainen]

Alla oleva lainattu Hans (Hasse) Högmanin sivustolta (http://hhogman.se):

"Ingermanländska dragonregementet Ingermanland 600

Uppsatt 1700 genom värvning i Ingermanland av general O. Willingk. Först besättning i Ingermanland sedan i Armén i Finland. Deltog i Lybeckers anfall mot Ingermanland 1708. En del av regementet fånget i Viborg 1710. Återstoden ingick i Finska armén som Brakels dragoner. År 1719 slogs de samman med Zöges dragoner.

Karelska eller Viborgs- och Nyslotts läns kavalleriregemente

Uppsatt 1632 som Viborgs läns kavalleriregemente (1690-talet indelt). från 1724 Karelska- eller Kymmenegårds dragonkår.

Regementet härstammar från Kareliska ryttarna, uppsatta 1618. Kareleska dragonkåren bildas 1724 i stälet för Viborgs kavalleriregemente som upplöstes 1721."

Tämä Karelska dragon no 37 ei siis ylläolevan perusteella Yläneellä kuollut Christer Michelsson, koska joukko-osasto on eri.

Onkohan näitä Inkerinmaan rakuunoiden (Brakelin rykmentti) katselmusluetteloita missään netissä tai edes Suomen arkistoissa vai pitääkö mennä Tukholmaan Ruotsin sota-arkistoon (Krigsarkivet i Stockholm)?

Minä uskon tällä hetkellä, että Christer Michelssonin oli Mynämäellä naimisiin mennessään tai pian sen jälkeen entinen rakuuna, jos tosiaan oli syntynytkin 1659. Silloin lasten syntymätkin Mynämäellä menee ilman ihmeellisiä selityksiä.

[Matti A. Nieminen]

Onkohan näitä Inkerinmaan rakuunoiden (Brakelin rykmentti) katselmusluetteloita missään netissä tai edes Suomen arkistoissa vai pitääkö mennä Tukholmaan Ruotsin sota-arkistoon (Krigsarkivet i Stockholm)?

Brakelin rakuunarykmentin katselmuksia löytyy niukasti Svarin maksullisilta nettisivuilta. Varhaisin on "Rullor 1620-1723"–sarjassa rykmentin katselmus Degerbyssä 11.6.1710. Siinä Christer näkyy kapteeni Torsten Thorviggen komppaniassa:
Nr 75 Christer Willand.

Samassa sarjassa on rykmentin kuukausirullat vuodelta 1711. Niissä näkyy vain miehen nimi ja järjestysnumero, joka muuttui jos miehiä poistui rivistä.
Vaihtelevasti numeroilla 70-74 Thorviggen komppaniassa näkyy Christer Williansson. Nimi kirjoitettiin kaikissa 12:ssa kuukausirullassa n-kirjaimella.

Svarin "Generalmönsterrullor"-sarjassa on vain yksi Brakelin rakuunarykmentin katselmus: Degerby 18.9.1712.
Siinä Christer mainitaan edelleen Thorviggen komppaniassa:
Nro 74 Christer Willam.
Valitettavasti Christeristä ei kerrota muita henkilötietoja. Huomautussarakkeessa sanotaan vain, että hänen vaatteensa ovat aivan loppuun kuluneet, hevosen varusteet kelvottomia, mutta aseet ovat käyttökelpoisia.

Terveisin
Matti Nieminen

[tuulahillevi]

Kiitos vastauksesta. On todella hienoa saada lisää tietoja rakuuna Christeristä. Varsinkin, kun mietin nimeä Willamo, sitä ei missään muualla Mynämäki/Yläne aikoina hänestä käytetty, ennenkuin kuolleiden luettelossa. Nämä nimivariaatiot Willand/Williansson/Willam sopivat hänen Inkerinmaalaiseen syntyperäänsä.
Kiitos vielä kerran.

[Hannu Virttaalainen]

Kiitos, Matti

Nyt tiedämme siis, että 11.6.1710 ja 18.9.1712 Christer oli Degerbyssä katselmuksessa ja 12.5.1713 hänet vihittiin Mynämäellä.

Christer Willand ilmeisesti pääsi Viipurista ylipäällikkö Lybeckerin mukaansa ottamien joukkojen mukana, Lybeckerin poistuessa sieltä ilmoituksensa mukaan kokoamaan Suomen armeijaa, ennen Viipurin joutumista piiritetyksi maaliskuussa 1710. Viipuri antautui 12.6. 1710 ja antautuneet joukot vietiin piirittäjien lupausten vastaisesti sotavankeuteen Venäjälle. Vankeuteen ilmeisesti päätyi osa (mutta kuinka suuri osa) Inkerinmaan rakuunoitakin Hasse Högmanin sivun tietojen mukaan.

Matti, onko Ingermanländska dragonregementetistä mitään välillä 1700 - 1710, niinhän Brakelin rakuunoita ilmeisesti kutsuttiin värväämisestään 1700 näihin Viipurin tapahtumiin saakka?

[Matti A. Nieminen]

Valitettavasti minulla ei ole mitään tietoa Brakelin/Inkerinmaan rakuunoiden katselmuksista 1700-1710. Näistä Pohjan sodan alkuvuosina perustetuista värvätyistä rykmenteistä on ylipäätään säilynyt hyvin niukasti tietoa.

Edellisestä viestistäni jäi pois tieto, että Christeriä ei enää näy rykmentin kuukausirullissa Länsipohjan Lefvångerissa Önsmarkin kylässä 1715. Thorviggen komppaniasta oli jäljellä enää runsas 20 rakuunaa huhti-joulukuun rullissa.

Terveisin
Matti Nieminen

[Hannu Virttaalainen]

Tämä 1715 tieto katselmuksesta Pohjanlahden länsirannalta vahvistaa epäilyjäni, että 1658-59 syntyneeksi Yläneen rippikirjassa ja kuolleissa merkitty Christer, jolle syntyi lapsia 1714, 1715, 1718 ja nuorin esivanhempani Juho 1727, kaikki Mynämäellä, lopetti sotimisen yli 50-vuotiaana arviolta 1713-1714. Hänhän on voinut olla mukana tositoimissa vuodesta 1700, jolloin näiden Inkerinmaan rakuunoiden värväys alkoi.
Olisko aikaisempien vuosien katselmusrullatkit jääneet kiireessä Viipuriin ;)

Nyt ainoaksi johtolangaksi aikaimmista vuosista Inkerinmaalla tai Karjalassa jää Willard, Willamo tai Williansson nimi. Ei ole paljon, mutta ...

[tuulahillevi]

Olemme viestitelleet täällä Varsinais-Suomen kentässä Inkerinmaan rakuunasta nyt aika paljon, mutta tänne hän sitten lopulta kuitenkin päätyi ja tänne jäivät hänen lapsensakin, paitsi poika Michel Christerssonin kohtalo on edelleen epäselvä? Tulikohan hänestä myös sotilas? Michel etunimen omaavia sotilaita kyllä löytyy siihen aikaan Mynämäeltäkin, mutta patronyymit puuttuvat.

Rakuuna Christerin neljästä lapsesta kaksi ovat minun esivanhempiani, poika Johan Christersson isäni isän puolelta ja tytär Anna Christersdotter isäni molempien vanhempien puolelta (pikkuserkusavioliiton takia).

[tuulahillevi]

Rakuuna Christerin Willandin jälkeläisistä pojantytär Maria Johansdotter (s1753 Hawerilla) vihittiin 1783 sotilaan pojan Anders Anderssonin kanssa ( s1756).

Anders Anderssonin isä oli sotilas nr 59 Yläneellä Anders Jörensson Häggroth s7.10.1720, Köyliön Karhian Ivarin rippikirjojen mukaan (Köyliön syntyneiden luetteloita ei ko.ajalta ole säilynyt) ja kuoli 1780 Yläneen Vainionperässä.
Anders Anderssonin äiti LIza Johansdotter (s1731 Keihäskoskella) oli sotilas Johan Andersson Spiutzin tytär ja Anders Jörensson Häggrothin kolmas puoliso.

Näitä sotilas Anders Häggrotheja oli Yläneellä useampi ja heistä on keskusteltu tällä forumilla aikaisemminkin.

Anders Anderssonin pojantytär MAria Johansdotter (s 1808 Mäentaka tp) avioitui Johan Samuelssonin kanssa (s 1804 Mäenpäässä) ja he asuivat Nokkalan Vähätalossa.

[tuulahillevi]

Kukahan oli ratsumies Christer Willamon puoliso Wallborg Henriksdotter? (vihkiluettelossa lukee Michelsdotter). Hänestä ei ole muita tietoja, kuin vihkimisaika 12.5.1713, jolloin hän oli Mynämäen Wuoloisissa ja että hän synnytti neljä lastaan vuosien 1714-1727 välillä. Ei tietoa syntymäpaikasta tai ajasta eikä myöskään Yläneen kuolleiden luettelossa lue, minkä ikäinen oli kuollessaan 8.11.1745.

Mynämäen Kalelaan tulee Eskill Brusiuksen autioksi jättämään Simolaan v.1688 Henrik Jöransson,jolla näkyy minun mielestäni olevan Wallborg dr ja Malin st.mor (tytär ja anoppi?) Tytärtä ei enää seuraavana vuonna mainita.
digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731636
Henrik Jörensson avioituu (2. aviol?) 11.10.1691 Maria Eriksdotter Karjalan Haanperästä (Haganperä).
Vuonna 1701 Henrik Jörensson menee (joutuu) sotilaaksi ja jättää Simolan. Simolassa on vielä vuonna 1702 joku Michel ja vaimo ja sitten tila jää taas autioksi.
digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730384
Tietääkö kukaan jotain näistä henkilöistä?
Voisiko rakuuna Christer Willamon puoliso olla tämä Wallborg, Simolan Henrikin tytär? Henrikin 1 plso oli ilmeisesti kuollut ja tytär Wallborg oli piikana taloissa lähiseudulla.

[Hannu Virttaalainen]

Yläneen perunkirjoissa tuli vastaan Wimman Mats Christerssonin perunkirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9133604 , josta en kyllä ihan kaikkea pystynyt tulkitsemaan, mutta kyllä Haverin Johan Christersson on lopussa selvästi minunkin taidoillani luettavissa.

[Hannu Virttaalainen]

Samassa sarjassa on rykmentin kuukausirullat vuodelta 1711. Niissä näkyy vain miehen nimi ja järjestysnumero, joka muuttui jos miehiä poistui rivistä.
Vaihtelevasti numeroilla 70-74 Thorviggen komppaniassa näkyy Christer Williansson. Nimi kirjoitettiin kaikissa 12:ssa kuukausirullassa n-kirjaimella.

Terveisin
Matti Nieminen





Nyt voi nähdä myös Riksarkivetissa. Tammikuu 1711 Christer Willansson nro 73 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054649_00129#?c=&m=&s=&cv=128&xywh=967%2C1344%2C4018%2C2295