Turun keskusvankilan aineistoa SSHY:n tietokannassa

[Solja]

Hei,

Satunnaisesti surffatessani löysin tällaisen aineiston - näihin on pääsy vain SSHY:n jäsenillä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=3000

On sisäänotettujen luettelot, vastaanottokirjat ja mikä ihmeellisintä, satoja vankien valokuvia kuvateksteineen.

-Solja

[Solja]

Eipä ole ennen muinoin rosvojen päitä silitetty. Jos oli esimerkiksi tehnyt 3 tai useamman ryöstön tuomio oli aina elinkautinen kuritushuoneessa.

Otin summamutikassa yhden ylikiiminkiläisen vangin ja tutkin, mitä merkintöjä hänestä löytyi.

Mitta 1 met 62 cmet 5 milimet. Syntynyt 25.3.1852 (mikä ei pitänyt paikkaansa, tarkistin asian kirkonkirjoista). 40-vuotias, Ylikiimingistä. Kuninkaallinen senaatti tuominnut 13.1.1891 kolmesta varkaudesta eliniäksi kuritushuoneeseen.

Waaleet hiukset, samoin silmäkarvat, ruskeen vaaleet silmät. Lienee pitkä kasuansa, vähän pysty. Paksu isonpuoleinen nenä. Isot korvat. Tavallinen suu. Pitkänlainen leuka.

Vasemmassa ottakulmassa arpi, vasemmassa sisimmäisessä silmäkulmassa arpi. Nenän päällä arpi. Vasemmalla puolen ylähuulessa arpi. Vasemman silmän päällä iso arpi. Vasemmassa reiressä polven yläpuolella arpi. Vasemmalla puolen lavan alla seljässä arpi. Vasemmalla puolen lonkkaluun yläpuolella sivussa arpi. Vasemmassa olkapäässä veitten arpi, oikiassa polvessa ja sääressä kirveen arpi. Vasemmassa polvessa usiaita pienempiä arpia. Vasemmassa käsivarressa usiaita palaneen arpia. Molemmissa jalkapöydissä kirveen arvet. Vasemman käden etusormessa 2 isompaa arpea.

Tehnyt yhtä ja toista. Puhuu Suomee.

Ei ole keltään vankeilta mitään saatavaa eikä velkaa.

Sisään tullut 27. päivä Maaliskuuta 1891.

Rahaa oli minulla Turun kuritushuoneeseen tullessani 79 penniä minkä täten oikiaksi tunnustan.

Kuritushuonevankila Turussa 27. päivä Maaliskuuta 1891.

Huonosti onnistui hevoskauppa 10.10.1890 Oulun Ilmoituslehti no 82

Sosieteettihuoneen alakerrassa olevassa ravintolassa rupesi itsellismies XX viime keskiviikkoiltana, Kiimingistä kotoisin, hieromaan hevoskauppaa erään kaupungin miehen kanssa. XX kauppasi kaupunkilaiselle hevostaan, josta hän vaati 50 markkaa rahaa sekä kaupunkilaiseen taskukellon. Kauppa tehtiinkin ja harjakaisten juotua pyysi kiiminkiläinen hevosen ostajaa lähtemään kauppias Imbergin taloon, jonka pihalle hän sanoi jättäneensä hevosen. Mennessä selitti hän vaimonsa ja tyttärensä myöskin olevan mainitussa talossa. Sinne tultua ei hevosta näkynytkään kartanolla jonka vuoksi kiiminkiläinen sanoi lähtevänsä kaupungille hevosta noutamaan, selittäen muka eukkonsa ja tyttärensä vieneen sen erääseen toiseen aloon. Pian palasikin hän takaisin taluttaen hevosta marhaminnasta perässään. Ostaja alkoi kumminkn epäillä tokko hevonen olikaan kiiminkiläisen oma, kun hän niin halvasta hinnasta sitä kauppasi, hintaa ei näet olisi tullut enempää kuin 60-70 markkaa ja hevonen oli noin 200 markan arvoinen. Kaupungin mies pyysi sen vuoksi kiiminkiläistä lähtemään poliisi Puotiniemen luo, vaan sinne mennessä pötkikin hevosen myyjä pakoon jättäoin hevosen kaupungin miehelle, joka sen vei poliisien haltuun. Pian saatiinkin tietää että kiiminkiläinen oli käynyt hevosen ottamassa kauppias Fellmanin talon pihalta. Hevonen ei ollutkaan hänen vaan sen oikea omistaja oli torppari Antti Kärppä Temmekseltä. Kiiminkiläinen yritti siis myydä toisen hevosta omanaan. Oitis ruvettiin tätä omituista hevosen kauppiasta etismään ja Oulujoen toiselta puolen löydettiin hän Schröderin talon uunilta sekä vietiin kaupungin vankilaan jossa hän nyt odottaa ansaittua palkkaansa.

Pari muutakin lehtijuttua löytyi. Ja selvisi sekin, että tämän hevosvarkaan vaimo on minulle sukua :rolleyes:

-Solja

[Hannu Haapaniemi]

Hei

Mistä löysit noita tarkempia tietoja ?
Kiinnostaisi tuo vanki Ketola 1892-1898 kuva 125
Kuva tekstin selvitin.

t. Hannu

[Solja]

Noista vastaanottokirjoista löytyi, eli pitäisi tämän Ketolan osalta olla tässä Turun keskusvankila vastaanottokirja 1895-1897 AP Ab:4 - mutta eipä ole, eli aineistoa puuttuu. Harmin paikka.

Täältä etsin sitten lehtijutun joka liittyy tapaukseen

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/query.html

-Solja

[Pekka Hiltunen]

Tässä on vähän myöhäisempien asiakkaitten nimikirjaimia. Kakolan vankila-alueelta näitä löytyy useista paikoista ja toivottavasti parhaat "puumerkit" jätetään paikoilleen. Kuva on otettu ajalta, jolloin alueella saattoi käyskennellä ulkoilijoitten ja nuorison verkkoaitoihin tekemien kulkuaukkojen läpi pujoittautumalla; tällä haavaa on alue rakennustyömaata ja yleisöltä suljettu.

[Solja]

Mitähän sinne rakennetaan? Sivustolla http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_vankila " Suojeltujen rakennusten tuleva käyttö on vielä auki. Turun kaupunki suunnittelee vankilan läheisyyteen uusia asuintaloja. "

Palatakseni tähän vankiin, josta löysin tuntomerkkitiedot - ihmettelin arpien tavatonta määrää. Tuli mieleen, olisiko tätä henkilöä lapsena/nuorena pahoinpidelty. Esim. "Vasemmassa käsivarressa usiaita palaneen arpia". Perheen isä kuoli vain 27-vuotiaana ja leskiäiti koetti viedä eteenpäin katrasta (jonka vanhin oli tämä vanki).

Nykyään kuulema kun vanki tulee sisään "linnaan", kirjataan "narikassa" myös tuntomerkit ylös. Ne ovat enimmäkseen tatuointeja, ei niinkään arpia enää.

-Solja

[Pekka Hiltunen]

Mitähän sinne rakennetaan?

Kakolanmäelle, jolla vankilarakennusten (harmaagaraniittinen "Kakola" sivurakennuksineen ja tiilinen Lääninvankila) on jo harjakorkeuteen noussut useita asuinrakennuksia. Suojellut, vanhat vankilarakennukset omistaa Senaattikiinteistöt-yhtiö. Niitten käytöstä mm. hotelli- ym. majoitustoimintaan on keskusteltu ja pähkäilty, mutta luultavasti sellien väliseinät lopulta puretaan ja pyritään nekin saamaan ainakin osittain asumiskäyttöön. Mainittujen vankilarakennusten välissä on viitisen hehtaaria vankien osittain louhimaa kalliota niin, että louhoksessa on ollut jalkapallo- ja urheilukenttä sekä uimala. Tämä alue on jokseenkin helppo täyttää uudistakennuksilla. Mäen liepeillä on kokonainen kaupunginosa, jossa on sijainnut mm. työntekijöitten asuntoja ja puiset rakennukset on jo ehditty saneerata asunnoiksi. Koko mäen pinta-ala on neliökilometrin luokkaa ja osa siitä varmaankin on jo kaavoitettu puistoksi. Eteläpuolen serpentiinitie Linnankadulle tullan varmaankin säilyttämään ja tietääkseni se jo nyt on suojeltu rakentamiselta. Mäkeen on suunniteltu hissiä, sillä nousua on satakunta metriä.
Itse Kakolan länsipäädyn sivurakennuksessa sen ylimmissä kerroksissa sijaitsi vankimielisairaala, jonka koko asujaimisto luultavasti lobotomoitiin 1950- ja -60 -luvuilla niin, etteivät "pysyvät asukkaat" varmaankaan juurikaan ihastelleet satamaan, Turun Linnaan ja saaristoon sekä Airistolle saakka avautuvia näköaloja. On selvää, että tällaisista "lukaaleista" tullaan vielä käymään pitkä poliittinen vääntö. Mäki on ollut ennen vankila-aikaa korkeutensa takia pääosin asumaton; alue on kokonaan istutettujen ja levineitten jalopuitten muodostamaa ryteikköä eikä sillä ole juurikaan luionnonsuojelullisia arvoja. Alueella sijainnut, ehkä 1950-luvulla rakennettu viisikerroksinen ja neliportaikkoinen henkilöstön asuinrakennus toimi palokuntien harjoitustilana ennen purkua. Mäen alaisessa kalliolouhoksessa sijaitsee Turun ja ympäristökuntien jätevedenpuhdistamo, joka valmistui noin viisi vuotta sitten. Arveltavasti koko mäki on suurimmalta osin rakennettu asuitaloiksi puisto- ja virkistysalueiksi kaavoittamattomilta osiltaan vuosikymmenen tai parin kuluessa, mutta itse Kakolan ja Lääninvankilan rakenusten uusiokäyttö on mielenkiintoinen pähkinä pureskeltavaksi, sillä museaalisia arvoja ei niitten sisätiloilla varmaankaan ole yleisön suuresta uteliaisuudesta huolimata. Vankilan rakennuksiin järjestettiin ennen alueen rakentamisen aloittamista opastettuja yleisökierroksia ja muoseovirasto tulee vielä varmuudella dokumentoimaan jokaisen nimmarin ja muunkin laisen kuvan tai tekstin ennen niitten hävittämistä uusittujen seinäpintojen alle.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1848

http://www.safa.fi/fin/kilpailut/kilpailukalenteri/?act=show&CID=269&arc=1&Type=2004

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kakolanm%C3%A4ki

Alla olevissa kuvissa nähdään graniittinen päärakennus, kaivanto eli "maauimala", josta kivi on louhittu sekä taustalla Lääninvankila.