Kuuroiksi merkittyjä lapsia/nuoria?

[kkylakos]

Blogissa Oton ja Idan sukua esiteltiin viime perjantaina (http://otonjaiidansukua.blogspot.fi/2013/09/kuurojen-viikolla.html) esisetä Otto Otonpoika, joka oli Lammilla 1800-luvun alkupuoliskolla merkitty rippikirjaan "kuuroksi ja mykäksi".

Itse en muista törmänneeni moneenkaan moiseen mainintaan nuorempien ihmisten kohdalla. Taannoisten tarkistusteni (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2011/10/ennen-viittomakielta.html)tulos oli, että kuuroiksi tunnetuillakaan ei välttämättä ollut merkintää.

Eli olisin kiinnostutunut siitä, missä määrin te muut olette tällaisiin törmänneet? Nimenomaan siis nuorien ihmisten kuurousmerkintöihin. Tai oikeastaan kiinnostaa muutkin vammaisuusväitteet.

[eeva häkkinen]

Tältä kannalta en ole asiaa tilastoinut, mutta panin hakuun "döf" rippikirjamerkintäni lastenkirjoista, osumia 1800-luvulta lähes 30, useimmiten muodossa "döfstum". 1700-luvun kirjoista vain 8 osumaa, joko "döf", "döf och dumb" tai "ofähig, döf". Uusimmissa kirjoissa on jo mainintoja lapsen lähettämisestä kuurojenkouluun. Aineisto on Etelä-Savosta, eivätkä kaikki kuulu tutkimiini sukuihin. Jotkut näyttäisivät olleen monivammaisia ja ruotuvaivaisia tai muuten pitäjän elätettäviä, jotkut taas ovat olleet perheellisiä ja viettäneen vammastaan huolimatta ihan tavanomaisen elämän.

[Matti Lehtiö]

Tässä esimerkki Isonkyrön Yryselän kylän Mustasuun perheestä, jossa peräti kolme lasta oli kuuroja ja mykkiä. Yksi heistä avioitui.
Matti Lehtiö


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1755-1771_uk8-9/177.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1772-1789_uk9/189.htm

[Kimmo Kemppainen]

Vuonna 1741 kuollut Perttu Kemppainen Hyrynsalmen Nuottimäestä oli myös kuulo- ja puhevammainen mutta meni naimisiin ja tuli kotitalonsa isännäksi. Samanlaista vammaa ei tietääkseni muilla ole suvussa esiintynyt, joten kyseessä lienee ollut esimerkiksi lapsena sairastetun infektion tai vastaavan seuraus.
Kimmo Kemppainen

[Marikki]

Törmäsin äskettäin Sauvon Sodabölessä vuonna 1900 syntyneeseen tyttöön josta oli maininta rippikirjassa että oli kuuromykkä. Hän oli isoisäni pikkuserkun tytär.

[Hannu Numminen]

Sukulaismieheni, syntynyt 1883, oli ilmeisesti syntyään kuuromykkä. Viimeistään 11-vuotiaana hänet on merkitty rippikirjaan kuuromykäksi, mutta eihän se tahtia haittaa: hän oli kaksi kertaa naimisissa ja toisen vaimon kanssa hänellä oli neljä lasta. Ensimmäinen vaimo oli miestä 25 vuotta vanhempi ja avioituessaan noin 48-vuotias, joten eipä ihme, ettei ensimmäisestä liitosta ollut lapsia. Tämän kuuromykän sukulaiseni molemmat vaimot olivat myös kuuromykkiä. Avioliitot olivat vuosilta 1906 ja 1909.

Äkkiseltään löysin tiedoistani viisi alle teini-ikäisenä kuuromykäksi merkittyä ihmistä, mukana myös tuo edellä mainittu sukulaiseni.

[Hape]

Omissa tutkimuksissani olen koittanut seurata Hilda Avilla Joonaantr. s.22.11.1878 Orimattila Pennala, jälkiä, joka oli rippikirjojen mukaan kuuro/mykkä. Sen verran on tietoa, että pääsi ripille Jyväskylässä 20.5.1897, siellä taisi olla kuurojen koulu?
Sitten on tiedossani vain, että muutti Helsinkiin 16/3.1907. Ounastelisin, että kuurojen kouluun tai vastaavaan. Mistähän tähän löytyisi tietoa? Helsingin kaupungin osoiterekisteristä ei löytynyt.

[Tillander]

Vuoden 1907 tienoilla aistivammaisopetus perustui 26.2.1904 annettuun "Armolliseen Asetukseen Suomen kuuromykkäin- ja sokeainopetuksen uudestajärjestämisestä". Sen mukaan oli kuurojenopetus suomenkielellä järjestetty puhementelmällä Turussa, Kuopiossa ja Oulussa, kirjoitusmenetelmällä Mikkelissä ja "yli-ikäisille" Jyväskylässä. Ruotsinkielisille koulut olivat Porvoossa ja Pietarsaaressa. Oppilas, joka ei menestynyt puhekoulussa, siirrettiin kirjoituskouluun, ja oppivelvollisuusiän ohittaneet saivat opetusta Jyväskylässä.
Helsingissä ei ole kuurojenkoulua ollut, vasta sotien jälkeen tänne saatiin luokat ja vuoden 1972 lain (n:o 476) mukainen kunnallinen kuulovammaisten koulu.
Etsimäsi Hilda Joonaantr on ehkä käynyt Jyväskylän kuuromykkäin koulun, hänen ikänsä perusteella se tuntuu todennäköiseltä. Helsingissä ei ollut koulua, mutta olihan täällä kuurojen yhdistys ja v. 1905 perustettu nykyinen Kuurojen liitto, http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/

[almalydia]

Tuosta Pietarsaaren koulusta sain sattumalta tietoa, kun sukua tutkiessani tuli vastaa tieto isoisäni sisaren kuulovammasta. Hän oli syntynyt v. 1881. Kansalliskirjastoa sanoma- ja aikakausilehtiä lukemalla sain vielä melko paljon uutta tietoa henkilöstä. Varsinkin Kuuromykkäinlehdessä (http://www.kl-deaf.fi/File/83ca7946-90b1-4416-9333-8080b6513c7b/Kuuromykk%C3%A4inlehti%201901%20nro%203.pdf) oli useastikin mainintoja tästä melko aktiivisesta nuoresta naisesta. Erittäin mielenkiintoista saada lukea henkilöstä, josta ei kovin paljon tiennyt aikaisemmin. Tämä isotätini avioitui toisen kuulovammaisen kanssa ja heidän rippikirjoissaan on merkintä Dövstum. Perheen lapset olivat kuitenkin kuulevia, mikäli olen oikein käsittänyt.

[Hape]

Kiitos kovasti, taidanpa kysellä tuolta Kuurojen museolta, joka onkin muuttanut Tampereen Vapriikkiin.

[UllaS]

Mahtaako tämä olla etsimäsi Hilda Joonantytär (Andersson)?

http://digi.lib.helsinki.fi/aikakausi/secure/showPage.html?conversationId=2&action=entryPage&id=865385&pageFrame_currPage=17

Kuuromykkäin lehti no 1 (01.01.1903, s. 17)
Yst. Ulla

[Hape]

Mahtaako tämä olla etsimäsi Hilda Joonantytär (Andersson)?

http://digi.lib.helsinki.fi/aikakausi/secure/showPage.html?conversationId=2&action=entryPage&id=865385&pageFrame_currPage=17

Kuuromykkäin lehti no 1 (01.01.1903, s. 17)
Yst. Ulla

Hieno löytö kiitos, kyllä taitaa olla etsimäni Hilda. Kylläpä sydän pompahti, kun sain lukea hänen kirjoittamaa tekstiä.
Eilen selailinkin noita lehtien vuosisivuhakuja, mutten osannutkaan arvata, että olisi ottanut käyttöönsä sukunimen Andersson, selittäisi kyllä hyvin kun isänsä oli Joonas Antinpoika.

Kiitos vielä kerran avuista, tässä on taas hyvä johtolanka jatkaa eteenpäin.

Harri Saarinen
ps. Kuurojenmuseostakin tuli jo vastaus, muttei löytynyt jäsenluettelosta, ainakaan v. 1907. Kuitenkin hienoa ja nopeaa palvelua sielläkin.

[Matti Lehtiö]

Kuopion koulun johtaja Kustaa Killinen oli muuten isokyröläinen!
Matti Lehtiö

http://www.kl-deaf.fi/File/ebcba0dd-50e1-4117-a763-f4d132ce1005/Kuuromykkainlehti_1896_2.pdf

[HennaS]

Rippikirjojen mukaan Mynämäen Haloilan kylässä Erikkälän talossa 1800-luvun alussa asuneen talonpoika Matts Mattssonin ja hänen vaimonsa Sofia Annasdotterin perheessä näyttää olleen jokin (kenties resessiivisesti?) periytyvä sairaus, joka aiheutti fyysisiä epämuodostumia ja kuuroutta. Pariskunnan 17. syyskuuta 1834 syntynyttä Wilhelmina-tytärtä on rippikirjoissa kuvattu "siankärsäiseksi" (svinsnibbad). Mitään selitystä tälle ei ole annettu eikä häntä muuten ole kuvattu fyysisesti poikkeavaksi, mielisairaaksi tai henkisesti jälkeenjääneeksi, joten uskon tämän kasvojen epämuodostuman olleen hänellä kaikkein silmiinpistävin piirre. Mattsin ja Sofian seuraava tytär Maja Lisa (s. 10. syyskuuta 1839) näyttää olleen kuuromykkä syntymästään saakka. Hän kuoli naimattomana ja lapsettomana vanhempiensa kotona näiden vielä eläessä 11. tammikuuta 1866.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5441395 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5441395)

Mattsilla ja Sofialla oli yhteensä seitsemän lasta, eikä muilla ole vastaavia merkintöjä. Lisäksi useimmat ovat menneet naimisiin ja saaneet lapsia, mukaan lukien isoisäni isoisä Matts Mattsson (s. 24. elokuuta 1845), joten ilmeisesti he eivät ole tätä viallista alleelia perineet.

Tämän mahdollisen tuntemattoman sairauden resessiivisen periytymistavan puolesta puhuu mielestäni se, ettei kummankaan vanhemman omilla sisaruksilla ja vanhemmilla ole kuvattu samankaltaisia oireita, kuten ei myöskään Wilhelminan ja Maja Lisan sisarusten lapsilla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että sekä Matts että Sofia olisivat olleet saman tautigeenin passiivisia kantajia. Molemmat olivat kotoisin Mynämäeltä, joka on monien muiden pienten maalaispitäjien tavoin ollut vuosisatoja hyvin endogaaminen yhteisö ja jonka asukkaat ovat polveutuneet alkujaan hyvin pienestä paikalle asettuneesta väestöstä (nk. pullonkaulailmiö). Kuitenkaan tutkimusteni mukaan Matts ja Sofia eivät olleet toisilleen ihan läheistä sukua (aviottomana lapsena Sofian isästä ei tosin ole tietoa).

[almalydia]

Mielestäni tuossa sarakkeessa on merkintä sinnesrubbad eikä svinsnibbad, eli kyseessä ei ollut siis mikään fyysinen epämuodostuma.

[Marjapuu]

Olen nimenomaan etsinyt rippikirjoista viittauksia kuulovammoihin omissa suvuissani. Tässä sivun alaosassa on isoäitini serkkupoika, joka syntyi 1878:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11628&pnum=432

Hänet on luokiteltu mielipuoleksi, ilmeisesti siksi että oli "vähäkuulonen, huono puhe". Luultavasti hän oli yksinkertaisesti kuulovammainen ja puheen kehitys oli viivästynyt varhaislapsuudesta tai syntymästä alkaneen kuulovamman seurauksena. Tämä henkilö lähti muuten myöhemmin yksin Amerikkaan ja kuoli siellä 1940-luvulla. Ei voinut siis olla kovin "mielipuoli".