Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kauhajoen Kalalahti
Yrjö Sipinpoika Salo (smed) s.1722 (syntyperä vielä tuntematon) pso 30.11.1752 Kauhajoella Liisa Jaakontytär Kalalahti.Käsittäkseni kyseessä on tämä Liisa s.1728 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12529&pnum=35
Ilmeisesti Liisan äiti Kalalahden Maria s.1699 oli kotoisin Ilmajoen Pietilästä, Juhon ja Kertun tytär. En ole saanut Marialle ja Jaakolle vihkimäaikaa, joten en ole varma.
Olisin kiitollinen, jos joku pystyy varmistamaan nämä oletukseni!
Hannu Haapaniemi
29.09.13, 17:15
Olisiko alla olevasta jotain varmistusta asiaan.
En tiedä kuinka luotettava tuo Esaiaksen sivu on.
t. Hannu Haapaniemi
KAUHAJOEN HISTORIA
LIISA RUISMÄKI
Kauhajoen talojen isännät ja emännät vuoteen 1774
KALA eli KALAHTI
1/4 mantt. 1686
3/8 mantt. 1769
1. Markus Hannunpoika 1672-1685
Satulaseppä Miedosta
2. Reko Markuksenpoika 1686-1682
Johanna Yrjöntytär (?)
3. Matti Pentinpoika 1693-1698
4. Jaakko Simonpoika 1699-1722
Maria Simontytär
5. Jaakko Jaakonpoika 1723-1741
Maria Juhontytär
6. Matti Jaakonpoika, vävy 1742-1768
1. Maria Jaakontytär
2. Anna Simontytär
7. Kalle Matinpoika 1769-
Susanna Juhontytär
http://www.udde.nu/?p=753
Esaias' Genealogy
54. Maria Juhontytär Pietilä syntynyt 1699 Ilmajoki, Kokkola, Pietilä, kastettu 15.11.1699, kuollut 11.11.1778 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, ja haudattu 19.11.1778. Maria tunnettiin myös nimellä Kalalahti.
Maria avioitui puolisonaan Jaakko Jaakonpoika Kalalahti, jonka vanhemmat olivat Jaakko
Simonpoika Kalalahti ja Maria Simontytär,. Jaakko syntynyt 1697 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, kuollut 29.8.1741 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, ja haudattu 6.9.1741.
Lapset tästä avioliitosta olivat:
Liisa Jaakontytär Kalalahti syntynyt 8.1728 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, kuollut
11.1.1806 Honkajoki, Saloinen, ja haudattu 16.1.1806.
Liisa avioitui puolisonaan Yrjö Sipinpoika 30.11.1752 Kauhajoki. Yrjö syntynyt 3.1727,
kuollut 8.11.1771 Honkajoki, Saloinen, ja haudattu 17.11.1771.
Liisa avioitui seuraavaksi puolisonaan Matti Juhonpoika 7.11.1773 Honkajoki. Matti
syntynyt 1741 Honkajoki.
Edellisen perusteella:
Maria Juhontytär Pietilä Ilmajoelta vihitään Kauhajokisen Jaakko Jaakonpoika Kalalahden kanssa.
Jaakko Jaakonpojan vanhemmat olivat Kalahden talolliset (4) vuoteen 1722, jonka jälkeen isännöintiä (5)
jatkavat Jaakko Jaakonpoika ja Maria Juhontytär.
Jaakko Jaakonpojalla ja Maria Juhontyttärellä tytär, Liisa Jaakontytär s. 1728, joka vihitään seppä Yrjö Sipinpojan kanssa. Liisa Jaakontytär ja Yrjö Sipinpoika muuttavat Honkajoelle.
Kalalahden isännyyttä (6) jatkaa vuonna 1742 vävy Matti Jaakonpoika Uuro ja Maria Jaakontytär Kalalahti s. 1722. Maria Jaakontytär oli Liisa Jaakontyttären sisar.
Yrjö Sipinpoika Salo (smed) s.1722 (syntyperä vielä tuntematon) pso 30.11.1752 Kauhajoella Liisa Jaakontytär Kalalahti.Käsittäkseni kyseessä on tämä Liisa s.1728 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12529&pnum=35
Ilmeisesti Liisan äiti Kalalahden Maria s.1699 oli kotoisin Ilmajoen Pietilästä, Juhon ja Kertun tytär. En ole saanut Marialle ja Jaakolle vihkimäaikaa, joten en ole varma.
Olisin kiitollinen, jos joku pystyy varmistamaan nämä oletukseni!
Ilmajoen rippikirjoissa jaksolla 1732-1740 on myös Ilmajoen kappelien tietoja.
Sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066653 on Kalalahti ja Liisa Jaakontytär s. 8.1728 mainitaan tyttäreksi, vaikka myöhemmissä rippikirjoissa hän on piika. Isä on Jaakko Jaakonpoika Kalalahti ja äiti Maria Juhontytär, jonka syntymäaika on korjattuna 15.3.1699, mikä täsmää Ilmajoen kastettujen luettelon Juho Pietilän tyttären Marian kastepäivän kanssa. Maria Juhontyttären
syntymäaika on myös vuosien 1748-1754 ja myöhemmissä rippikirjoissa sama 15.3.1699. Joten tässä tapauksessa, kun Jaakko Jaakonpojan isäkin oli kotoisin ilmajoelta, voidaan uskoa Maria Juhontyttären olleen Ilmajoen Pietilästä kotoisin. Ja Liisa Jaakontyttären osalta voidaan uskoa Ilmajoen rippikirjaan.
Yrjänä Sipinpojan taustasta ei nyt ole käsitystä, kun hänestä en tiedä muuta kuin tuon vihkipäivän.
Olisiko alla olevasta jotain varmistusta asiaan.
En tiedä kuinka luotettava tuo Esaiaksen sivu on.
t. Hannu Haapaniemi
54. Maria Juhontytär Pietilä syntynyt 1699 Ilmajoki, Kokkola, Pietilä, kastettu 15.11.1699, kuollut 11.11.1778 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, ja haudattu 19.11.1778. Maria tunnettiin myös nimellä Kalalahti.
Maria avioitui puolisonaan Jaakko Jaakonpoika Kalalahti, jonka vanhemmat olivat Jaakko
Simonpoika Kalalahti ja Maria Simontytär,. Jaakko syntynyt 1697 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, kuollut 29.8.1741 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, ja haudattu 6.9.1741.
Lapset tästä avioliitosta olivat:
Liisa Jaakontytär Kalalahti syntynyt 8.1728 Kauhajoki, Harja, Kalalahti, kuollut
11.1.1806 Honkajoki, Saloinen, ja haudattu 16.1.1806.
Liisa avioitui puolisonaan Yrjö Sipinpoika 30.11.1752 Kauhajoki. Yrjö syntynyt 3.1727,
kuollut 8.11.1771 Honkajoki, Saloinen, ja haudattu 17.11.1771.
Liisa avioitui seuraavaksi puolisonaan Matti Juhonpoika 7.11.1773 Honkajoki. Matti
syntynyt 1741 Honkajoki.
Edellisen perusteella:
Maria Juhontytär Pietilä Ilmajoelta vihitään Kauhajokisen Jaakko Jaakonpoika Kalalahden kanssa.
Jaakko Jaakonpojan vanhemmat olivat Kalahden talolliset (4) vuoteen 1722, jonka jälkeen isännöintiä (5)
jatkavat Jaakko Jaakonpoika ja Maria Juhontytär.
Jaakko Jaakonpojalla ja Maria Juhontyttärellä tytär, Liisa Jaakontytär s. 1728, joka vihitään seppä Yrjö Sipinpojan kanssa. Liisa Jaakontytär ja Yrjö Sipinpoika muuttavat Honkajoelle.
Kalalahden isännyyttä (6) jatkaa vuonna 1742 vävy Matti Jaakonpoika Uuro ja Maria Jaakontytär Kalalahti s. 1722. Maria Jaakontytär oli Liisa Jaakontyttären sisar.
Vähän nipotusta yllä olevan tekstin suhteen.
Jaakko Jaakonpoika Kalalahti tuskin syntyi Kauhajoella, kastemerkintää ei liene olemassa, mutta syntymävuosi varmaankin on 1697, mutta ei ole tietoa, että vanhemmat olisivat 1697 asuneet Kauhajoella. Jaakon hautausmerkinnässä Kauhajoella 29.8.1741 iäksi mainitaan 56 vuotta, mutta se on väärin.
Nimittäin Jaakon vanhemmat vihittiin Ilmajoella 3.6.1696. Nämä vanhemmat olivat Jaakko Simonpoika Hannuksela Ilmajoelta ja Maria Simontytär Luopajärvi Jalasjärveltä. Kauhajoella Jaakko Simonpoika ja Maria Simontytär saivat tyttären, joka sai 21.7.1698 nimen Maria. Kun Jaakko Jaakonpoika oli ilmeisestikin vanhempiensa esikoinen, on aika varmaa, että hän syntyi 1697.
Jaakko Simonpoika ja Maria Simontytär ovat tulleet Kalalahteen 1698, vuonna 1697 Jaakko ja Maria olivat Jalasjärven Luopajärven talossa kirjoilla, mikä selviää SAY:sta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70634, he ovat lanko Jaakko ja vaimo. Vastaavasti Hannukselassa on 1697 maininta, että poika Jaakko (Simonpoika) on Jalasjärvellä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70672.
Sitten tämä vävy Matti Jaakonpoika Uuro, Matti Jaakonpojan vanhemmat asuivat kyllä hetken Uurossa, Liisa Ruismäen Kauhajoen historian isäntäluettelon mukaan vuosina 1710-1713, mutta mielestäni Uuro antaa väärän kuvan Matti Jaakonpojan sukutaustasta. Ensinnäkin Matti Jaakonpoika syntyi rippikirjan mukaan 9.1716, eivätkä vanhemmat erityisen läheisesti liity Uuron myöhempien asukkaiden sukuun. Matti Jaakonpojan isä tunnetaan paremmin Kauhajoen lukkarina Jaakko Pertunpoika, jonka isä oli Perttu Yrjänänpoika Lohikoski, Lohikosken vävy kotoisin Turjasta. Matin äiti oli kyllä Päntäneeltä, muttei Uurosta, Liisa Pertuntytär Halkolasta s. 12.1682, k. 1.2.1776 Kauhajoki.
Yrjö Sipinpoika Salo (smed) s.1722 (syntyperä vielä tuntematon) pso 30.11.1752 Kauhajoella Liisa Jaakontytär Kalalahti.Käsittäkseni kyseessä on tämä Liisa s.1728 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12529&pnum=35
Ilmeisesti Liisan äiti Kalalahden Maria s.1699 oli kotoisin Ilmajoen Pietilästä, Juhon ja Kertun tytär. En ole saanut Marialle ja Jaakolle vihkimäaikaa, joten en ole varma.
Olisin kiitollinen, jos joku pystyy varmistamaan nämä oletukseni!
Katselin tässä vähän tuon Yrjö Sipinpojankin syntyperää ja kyllä sekin on selvitettävissä, vaikka olen aika varma siitä, että kastemerkintää ei mistään löydy ja rippikirjamerkintöjenkin löytyminen voi olla aika työlästä ajalta ennen avioliittoa Liisa Jaakontyttären kanssa.
Tässä on nyt se tilanne, että vähän arveluttaa lähteä tarjoamaan ratkaisua, sillä se pilaisi etsijältä löytämisen ilon. Olen hänen ilmeisen sisarensa alkuperää selvittänyt ja sen voin sanoa, että jos alueen suvut eivät ole tuttuja, voi selvittäminen olla hankalaa. Voi Yrjönkin sukutausta olla jossakin sukukirjassa selvitettynä, en tiedä. Mutta tarvittaessa voin antaa yksityiskohtaisempia tietoja.
Paljon kiitoksia!
Selvisipä siis Jaakonkin alkuperä, nyt pääsen taas etenemään tutkimuksissa. Kauan olin sitä mieltä, etten pääse tätä Kalalahden Jaakosta ja Mariasta enää pitemmälle. Onneksi oletukseni osui väärään.
Katsotaan nyt sitten luvan jälkeen Yrjänä Sipinpojan sukutaustaa.
Kauhajoen rippikirjassa jaksolla 1748-1754 Yrjänä mainitaan Knuuttilassa s. 23 1750-1752 ja siellä hänellä kyllä on syntymäaikana 3.1727, mutta se on hyvin todennäköisesti väärin.
Se on ristiriidassa sen syntymäajan kanssa, joka hänellä on Ikaalisten rippikirjoissa, vaikkapa vuodelta 1758 alkavassa, missä syntymäaika on 21.3.1722. Tämä on uskottavampi aika.
Knuuttilassa hän näyttäisi olleen seppä Heikki Juhonpojan renkinä. Tämä Kauhajoella olo ja avioituminen Kalalahden tyttären kanssa viittaa sukusiteisiin Kauhajoelle. Siinä mielessä kannattaa ensin katsoa, mitä Kalalahdesta löytyisi.
Yrjänän lanko Matti Jaakonpoika Kalalahti jäi leskeksi 14.2.1758, minkä jälkeen hänet vihittiin 6.8.1758 Anna Sipintyttären kanssa. On tietysti tarkistettava, voisiko Anna oli Yrjänän sisar.
Sitä varten täytyy kokeilla, jos Annan vanhemmat löytyisivät, kun Yrjänän kastemerkintää ei löydy eikä voi löytyä, jos hän oli syntynyt Kauhajoella tai Kurikassa tai missä tahansa, mistä ei kastemerkintöjä ole vuodelta 1722. Kauhajoen rippikirjoja tutkimalla Annan äiti löytyy. RK 1755-1761 Kaura (Caura) s. 67 ja s. 68. Sivulla 67 Anna Sipintytär on Kaurassa 1755-1759 aluksi piika ja sitten vaimo, eli avioitunut tuolla välillä, syntymäaikaa ei ole tai se on vajaa. Kauran tiedot jatkuvat s. 68 on muurarimestari Jaakko Ahlström ja sitten äiti Raakel Matintytär. Jaakon ja Raakelin syntymäajat puuttuvat, lisäksi mainitaan poissaoleviksi, mutta Raakel palannut Kalalahteen. Raakel on ilmeisesti sekä Annan että Jaakko Ahlströmin äiti, ei oikein voi olla kenenkään muunkaan.
Seuraavaksi Anna ja Raakel ovatkin sitten Kalalahdessa, Anna emäntä ja Raakel leski.
Annan äiti on siis tiedossa ja harvinaisen etunimensä takia hänet löytää vaikkapa hakemalla Kurikan kastetuista Sipin lapsia aikaväliltä 1724-1740.
Löytyy neljä osumaa Sipi Nikunpoika Taipalukselle, yhdessä kastemerkinnässä on mainittu lasten äiti Raakel Matintytär. Lapset olivat: Mikki s. 27.9.1724, Niku s.1.1.1727, Raakel s. 30.5.1729 ja Jaakko s. 5.7.1730. Annan kastemerkintää ei ole, mutta hänet tiedetään rippikirjan perusteella tähän katraaseen kuuluvaksi.
Jos uskoo, että Yrjänä Sipipinpojalla Knuuttilassa 1750-1752 on oikea syntymäaika, siis 3.1727, ei Yrjänä voi kuulua tähän Taipaluksen perheeseen.
Mutta Ikaalisten rippikirjan ajan perusteella voisi kuulua.
Kurikan rippikirjat, jakso 1736-1744 Taipalus aukeama 13 kertoo Sipi Nikunpojan syntymäajaksi 2.1692, Raakel Matintytär s. 12.1690 ja vielä tytär Liisa s. 8.1718. Tämän perusteella myös Yrjänä sopii perheeseen, koska syntynyt myöhemmin kuin Liisa.
Rippikirja kertoo myös perheen muuttaneen 1738 tai heti sen jälkeen Lapualle tai Vöyrille. Sikäli selvitykseni on puutteellinen, että en toistaiseksi ole etsinyt ja löytänyt perhettä rippikirjoista vuosina 1739-1749, jolloin ovat olleet ehkä e.m. paikoissa ja myös mahdollisesti Laihialla tai jossakin. Ennen Taipalukseen tuloaan on perhe saanut Isossakyrössä pojan Jaakko 9.4.1720. Hän on ilmeisesti kuollut pienenä, koska 10 vuotta myöhemmin on kastettu toinen Jaakko.
Raakel Matintyttären sukutausta selviää Kurikan kastetuista, hänet on kastettu adventtina 1690 ja isä oli Matti Kisko, alkuaan Matti Eskonpoika Nikkola Kurikasta. En tiedä, onko Sipistä ja Raakelista tietoja Kurikan Kiskon sukukirjassa, mutta oli tai ei, niin esitän nyt tässä vaiheessa vielä epävarman oletuksen Sipi Nikunpojankin sukutaustasta.
Syntymäajalla 2.1692 ei löydy ketään sopivaa Sipi Nikunpoikaa ainakaan Kauhajoelta, Kurikasta eikä Ilmajoelta. Itse asiassa tuolla alueella ainut välillä 1691-1700 syntynyt Sipi Nikunpoika on syntynyt helmikuussa 1695 (D. Reminis.) Kauhajoella ja isä oli Niku Sipinpoika. Kastemerkinnässä ei muuta sanota, mutta isän voi tunnistaa Niku Sipinpoika Seppäseksi, joka oli kotoisin Arosta.
Hänen puolisonsa ja lapsen äiti oli Marketta Yrjänäntytär o.s. Möykky.
Kun parisen vuotta sitten selvittelin Anna Sipintyttären taustoja, tämä Niku Sipinpojan ja Marketta Yrjänäntyttären poika tuli itselleni yllätyksenä, en ollut aiemmin häntä huomannut. Olin ollut siinä uskossa, että Nikulta ja Marketalta jäi kolme poikaa, mutta näyttää siltä, että heitä oli neljä. Sipi Nikunpoika jäi täysorvoksi hieman yli kaksivuotiaana, kun Niku Sipinpoika Seppänen kuoli 29.6.1697 ja Marketta Yrjänäntytär noin kuukautta myöhemmin 1.8.1697. Vaikka tämän pojan, Sipi Nikunpojan, vaiheista ei minulla ole ollut mitään tietoa hänen syntymänsä ja poikansa Isonkyrön kastemerkinnän väliltä, ei ole mitään vaihtoehtoa tiedossa, kuka muukaan tämä Sipi voisi olla.
Kun sitten tutkailee näitä Kauhajoen Kurikan, Ilmajoen alueen pareja, näyttäisi juuri Taipaluksen Sipi Nikunpojalla olevan sopivimmat sukusuhteet Kauhajoelle ja Kalalahteen.
Muistaakseni Taipaluksessa oli jossakin vaiheessa jonkin aikaa isäntänä Antti Sipinpoika Aro, siis Niku Sipinpoika Seppäsen veli ja ajankohta oli 1600-luvun lopulla. Se nyt ei kyllä todista muusta kuin sukuverkostoista, kun tiedossani ei ole, miten Taipaluksen omistukset ovat siinä välillä mennet.
Tältä nyt kuitenkin tämänhetkisen tietoni valossa Yrjänä Sipinpojan sukutausta näyttää.
Kaksi kohtaa kyllä kaipaa vielä vahvistusta. Vaikka Yrjänä Sipinpoika näyttää hyvin sopivan Taipaluksen perheeseen ja sukuverkostoon, olisi hyvä olla jokin tieto, joka yhdistää hänet vanhempiinsa. Toiseksi Sipi Nikunpoika Taipaluksen taustaa en ole nähnyt missään aiemmin selvitetyn (Kurikan Kiskon sukukirja ?), mutta kun hänen vaiheistaan syntymän jälkeen ei 25 vuoteen ole mitään tietoa (?), niin ei täysin varma voi tunnistuksesta olla. Hänen hautausmerkintäänsäkään en ole löytänyt. Valitettavasti nyt ainakin toistaiseksi siis lopullinen vastuu jää lukijalle, mutta olen ainakin antanut suuntaa, mitä voi lähteä tarkentamaan.
KariKK
Katsotaan nyt sitten luvan jälkeen Yrjänä Sipinpojan sukutaustaa.
Kun sitten tutkailee näitä Kauhajoen Kurikan, Ilmajoen alueen pareja, näyttäisi juuri Taipaluksen Sipi Nikunpojalla olevan sopivimmat sukusuhteet Kauhajoelle ja Kalalahteen.
Muistaakseni Taipaluksessa oli jossakin vaiheessa jonkin aikaa isäntänä Antti Sipinpoika Aro, siis Niku Sipinpoika Seppäsen veli ja ajankohta oli 1600-luvun lopulla. Se nyt ei kyllä todista muusta kuin sukuverkostoista, kun tiedossani ei ole, miten Taipaluksen omistukset ovat siinä välillä mennet.
KariKK
Korjaus tuohon ylläolevaan. Antti Sipinpoika Aro ei näytä olleen Taipaluksen isäntänä. Tietoni juuri tästä Antista ovat hyvin vähäiset ja jotenkin olen liittänyt häneen vääriä mielikuvia.
Sen sijaan Sipi Nikunpojan jälkeen Taipaluksen isännäksi tuli Elias Arvinpoika Harja. Eliaan äiti oli Marketta Simontytär, joka näyttäisi olleen
Simo Sipinpoika Aron tytär eli Niku Sipinpoika Seppäsen veljen tytär, eli
jollakin tavalla Aron suku kytkeytyi Taipalukseenkin joka tapauksessa.
Korjaus tuohon ylläolevaan. Antti Sipinpoika Aro ei näytä olleen Taipaluksen isäntänä. Tietoni juuri tästä Antista ovat hyvin vähäiset ja jotenkin olen liittänyt häneen vääriä mielikuvia.
Sen sijaan Sipi Nikunpojan jälkeen Taipaluksen isännäksi tuli Elias Arvinpoika Harja. Eliaan äiti oli Marketta Simontytär, joka näyttäisi olleen
Simo Sipinpoika Aron tytär eli Niku Sipinpoika Seppäsen veljen tytär, eli
jollakin tavalla Aron suku kytkeytyi Taipalukseenkin joka tapauksessa.
SAY:n mukaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70613
ennen Eliasta isäntänä olivat Anna Prusintytär Taipaluksen miehet Mikko Mikonpoika 1695-96 ja Matti Sipinpoika 1698-1709 (sotilaaksi).
Anna oli Taipaluksen isännän Prusi Sipinpojan tytär
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65929
Eräs kauhajokelainen sotilas Matti Aro kuolee 1718 Ilmajoella 70 vuotiaana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106938
SAY:n mukaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70613
ennen Eliasta isäntänä olivat Anna Prusintytär Taipaluksen miehet Mikko Mikonpoika 1695-96 ja Matti Sipinpoika 1698-1709 (sotilaaksi).
Anna oli Taipaluksen isännän Prusi Sipinpojan tytär
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65929
Eräs kauhajokelainen sotilas Matti Aro kuolee 1718 Ilmajoella 70 vuotiaana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106938
Hyvä, että yksityiskohdat tulevat oikein, en jaksanut tarkistaa lähteitä ja luotin liikaa muistiini.
Tällä selvennykselläsi on lisäksi se merkitys, että se toi esiin Aron suvun aseman Taipaluksessa vahvempana, kuin muistin ja samalla vahvistaa käsitystä, että Sipi Nikunpoika todella oli nälkävuonna 1697 kuolleitten
Kauhajoen Seppäsen Niku Sipinpojan ja Marketta Yrjänäntyttären poika.
Tässä on siis Taipaluksessa kaksi Eliasta.
Elias Antinpoika mainitaan Taipaluksen isäntänä 1710-1713 tuossa yllä ensimmäisessä linkissä. Elias selviää Antinpojaksi, kun lukee myös sen vihreällä kirjoitetun tekstin.
Tämä Elias oli kaikesta päätellen Antti Sipinpoika Aron poika, joka kastettiin Ilmajoella 19.1.1679. Tämä kastetieto löytyy HisKi:sta.
Olen kyllä joskus ihmetellyt oliko tuo 1718 kuollut Matti Aro Sipi Antinpoika Aron ja Maria Nikuntytär Knuuttilan poika. Siltä näyttäisi, mutta
minulla ei ole siitä varmaa tietoa puolesta tai vastaan.
Sipi Nikunpoika taas oli Taipaluksen isäntänä ainakin SAY:n mukaan jaksolla 1720-1739 vuosina 1724-1737 ja vuodesta 1739 lähtien sitten Elias Arvinpoika Harja, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75236.
Eli tämän perusteella Sipi Nikunpoika Taipaluksen isäntänä hyvin sopisi
Aron sukuun kuuluvaksi. Ja miksei myös Matti Sipinpoika Taipaluksessa. Matin osalta kysymyksiä vain herättää se, miksi hän on ollut niin pimennossa. Olisikohan syy se, että häneltä ei jäänyt tunnistettuja jälkeläisiä.
Vanhoja mielenkiintoisia pohdiskeluja isälinjani nykyisestä päätehenkilöstä Yrjänä Sipinpojasta (Seppä, Saloinen, Salo)! Miespuolinen linja jatkuu Yrjänän ainoan pojan Yrjänän (s. 4.8.1763) kautta Kankaanpäässä useamman sukupolven Leppiniemenä, jonka kantatalon päärakennus on tuntemistani pohjalaistyylisistä taloista eteläisin.
Pannaanpa muutamia pohdiskeluja, kun olisi mukava saada tuotakin linjaa pidemmälle.
Yrjö oli seppänä Saloisen talossa, "Salois-gård"-talossa (nimi on Saloinen Hongon kylässä v. 1734 maakirjan mukaan ja 1739 rippikirjan mukaan).
Seutua löytyy Isonjoen, Kauhajoen ja Ikaalisten/Kankaanpään kirkonkirjoissa. Koska Honkajoki asutettiin vasta 1680 (Pappilan torppa), on Yrjön isä mahdollisesti/todennäköisesti syntyisin muualta.
Entinen Ikalinen kirjan arvelun mukaan melkoinen osa honkajokisista olisi tullut Isojoen suunnasta (s.70, s.201). Saloisissa oli Yrjön aikana isäntä Matti jonka patronyymi oli Sigfred. Matti oli Raimo Ensio Harjun (14.5.2002) mukaan Saloisten talon perustaja, nimeltään Matti Sipinpoika Saukko ja syntyisin Hämeenkyrön Vesajärven Saukolta. Matin isä Sipi (Sigfrid) kuoli 1707 Honkajoella. Esi-isäni Yrjö voisi olla tämän Sipin (Sigfredin) s. arviolta 1640-1660 Sipi nimisen lapsen lapsi, mutta ei kovin todennäköistä, koska Sipi lasta ei ole löytynyt.
Hiljainen epäilys, että Yrjön Sigfrid isä ja Kauhajoen Tuomas Sigfridinpoika Seppäinen, s. ?.12.1663 olisivat veljeksiä!???Ikäero? Epäilykselle ei ole tietoperustaa!
Ainoa Ikaalisten Rk:1741-47 löytyvä Jöran Sigfredsson on Rakennuskosken renkinä (Isäntä Erkki Luukkaanpoika, emäntä Liisa Martintytär). Syntymäaika rk:ssa 1723. Epäilyttävästi sama mies.
Ikaalisten rippikirjassa 1734-1740 on Jöran Sigfredss. Paholuomalla renkinä ja muuttaa sieltä rk:n puhtaaksikirjoitetun version mukaan Lauhajärvelle, joka tarkoittaa Kauhajärveä, koska Kauhajoen rk:ssa 1732-1740 Rauhanhyypän Kauhajärvellä on Jöran Sgfridi "ifr Ikalis Paholuoma" ja vielä "cfr Wackuri".
Vakkurilta Yrjö Sipinpoika, nyt myös syntymäaikoja 2kpl, 3.1726 ja 1723, siirtyy Isojoelle syyskuussa 1746 (rk1732-40, s. 7), esiintyy kahdesti rk:ssa1736-43 ja 1744-47, jälkimmäisessä syntymäaikakin 3.1723.
Seuraavaksi Yrjänä löytyy Kauhajoen Rk1741-1747 sivulla 23 Knuttilassa asuneen seppä Henric Juhonpojan renkinä, eli todennäköisesti sai sepän opin siellä ja pääsi tutustumaan Kalalahden tyttäriin.
Rengin paikka voisi olla myös sukulaistalossa: Paholuomalle asutus tulee Aila Koiviston SAY:n selailun mukaan 1731 knihdin vaimo Liisa ja 1733 (Aila Koivisto sp 23.4.04) uutena isäntäparina ovat Erik Lukasson (s. 1706) ja Liisa Martintytär (s. 1699). Kun Yrjänä on useammanikin ikäilmoituksen mukaan kovin nuori, on oletettavaa, että joko Erik tai Liisa ovat jotain sukua Yrjölle. Liisa oli Aili Koiviston mukaan ollut jalkaväen sotilaan vaimo, mutta se ei selviä oliko sotilas Erik vai oliko Liisa aiemmin naimisissa? Ikäero hiemen viittaaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
T.s. tuossa on arveluita Yränä Sipinpojan "kateissa-olovuosilta", mutta nuo yhdistettynä tämän viestiketjun aiempiin eivät vahvista tai kumoa oletusta Yrjänän vanhemmista. Kalalahteen sensijaan menee esivanhempieni polkuja sekä isän, että äidin puolella, tuolta 1700-luvun alun paikkeille.
Hiljainen epäilys, että Yrjön Sigfrid isä ja Kauhajoen Tuomas Sigfridinpoika Seppäinen, s. ?.12.1663 olisivat veljeksiä!???Ikäero? Epäilykselle ei ole tietoperustaa!
Kommentoin nyt vain tätä oletusta Tuomas Sigfridin pojan ja Yrjö Sigfridinpojan
sukuyhteydestä.
Tuomaan isällä Sigfrid Antinpoika Arolla ei ole tiettävästi ollut aikuiseksi elänyttä poikaa, jonka nimi olisi ollut Sigfrid, joten tämä ei ole ratkaisu Yrjö Sigfridinpojan sukutaustalle.
Mutta, jos Yrjöllä on mieslinjaisia jälkeläisiä, Y-DNA-testi paljastaisi, oliko hän
Sigfrid Antinpoika Aron jälkeläinen mieslinjaisesti.
Jos oli, niin käsittääkseni silloin ainut mahdollinen reitti on se, joka on jo aiemmissa viesteissä ollut esillä, eli hän olisi ollut Tuomas Sigfridinpojan veljen Niiles Sigfridinpojan pojan Sigfrid Niileskenpojan poika.
Yhteys Kalalahteen selittyisi kyllä Aro-taustalla.
Selkeämmin siis niin, että Yrjö olisi ollut Tuomaan veljen pojan poika.
Aiemmin esittämäni päättely perustui tietysti puutteellisiin todisteisiin, mutta
näytti todennäköisimmältä.
Entinen Ikalinen kirjan arvelun mukaan melkoinen osa honkajokisista olisi tullut Isojoen suunnasta (s.70, s.201). Saloisissa oli Yrjön aikana isäntä Matti jonka patronyymi oli Sigfred. Matti oli Raimo Ensio Harjun (14.5.2002) mukaan Saloisten talon perustaja, nimeltään Matti Sipinpoika Saukko ja syntyisin Hämeenkyrön Vesajärven Saukolta. Matin isä Sipi (Sigfrid) kuoli 1707 Honkajoella. Esi-isäni Yrjö voisi olla tämän Sipin (Sigfredin) s. arviolta 1640-1660 Sipi nimisen lapsen lapsi, mutta ei kovin todennäköistä, koska Sipi lasta ei ole löytynyt.
Vielä Matti Sigfridinpoika Saloisesta.
Tämä on varmaankin tuttua tietoa, mutta mainitsen silti Kauhajoki-yhteyksien takia, että hänen vaimonsa Petronella (Lilla, Lella)
Fransintytär oli Kauhajoen Nummijärven eli Frantin talosta.
Matin alkuperää en ole tutkinut.
Matti Sigfridinpoika näkyy 1692 tällä sivulla Nummijärvellä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65903 .
Ja se isälinja Yrjö Sigfridinpoikaan viestisi mukaan on, joten kannattaa teettää se Y-DNA-testi, niin voi sitten keskittää varmistelut oikeaan suuntaan.
Kiitos!
Oli kyllä tiedossani, että Nilla oli Nummijärveltä, mutta tärkeätä!
Tuo SAY:n linkkiä en ollut aiemmin havainnut ja selvitti Nummijärven Franttilaa enemmän, kuin mitä minulla oli tiedossani. Franttilaan menee myös äitini eräs sukulinja Kauhajoen Hyypästä.
En ole seurannut noita DNA hommia. Eli jos teettää DNA-tutkimuksen nimenomaan Y-linjasta, kannattanee sitten otta muitakin tietoja, ja verrokkitietojen saaminen voi olla haasteellista. Täytynee tutustua, kun tuo Yrjö Sigfridinpoika on nykyään "kauneusvirhe" sukupuussa lyhyytensä vuoksi.
Kiitos!
Oli kyllä tiedossani, että Nilla oli Nummijärveltä, mutta tärkeätä!
Tuo SAY:n linkkiä en ollut aiemmin havainnut ja selvitti Nummijärven Franttilaa enemmän, kuin mitä minulla oli tiedossani. Franttilaan menee myös äitini eräs sukulinja Kauhajoen Hyypästä.
En ole seurannut noita DNA hommia. Eli jos teettää DNA-tutkimuksen nimenomaan Y-linjasta, kannattanee sitten otta muitakin tietoja, ja verrokkitietojen saaminen voi olla haasteellista. Täytynee tutustua, kun tuo Yrjö Sigfridinpoika on nykyään "kauneusvirhe" sukupuussa lyhyytensä vuoksi.
Verrokkitiedot ovat jo olemassa, joten siinä ei ole mitään ongelmaa.
Tässä Pohjanmaa-osiossa eräs verrokki eli nimimerkki "samias" on kirjoittanut aiheesta muutama päivä sitten eli 14.3.16 otsikolla:
Kauhajoen Aro, Isonkyrön Hiipakka, Jurvan Färä/Hiipakka, Frändilä jne.
Kiitos tiedoista!
Antti K syntyisin Kauhajoen Aronkylästä
[quote=KariKK;226713]Katsotaan nyt sitten luvan jälkeen Yrjänä Sipinpojan sukutaustaa.
Kauhajoen rippikirjassa jaksolla 1748-1754 Yrjänä mainitaan Knuuttilassa s. 23 1750-1752 ja siellä hänellä kyllä on syntymäaikana 3.1727, mutta se on hyvin todennäköisesti väärin.
Olen Yrjänä Sipinpojan suora jälkeläinen isälinjassa. Tein DNA testin X-kromosomi, 64-markkeria. Lähimmät sukulaisuudet yhden markkerin erolla ovat Karvian Kantin krouvarin Sipi (Sifrid) Tuomaanpojan (Kontti) kahden pojan jälkeläisten kanssa. Yksi havainto on kahden markkerin erolla ikaalislaiseen sukuun ja seuraavat ovatkin sitten vähintään kuuden markkerin erolla. Tämä viittaaa vahvasti siihen, että Yrjänä Sipinpojan joko isä on krouvari Sipi Tuomaanpoika, patronyymi stemmaa, tai sitten tuota Kontin aiempaa sukulinjaa Jämijärvven-Ikaalisten suunnalta. Sipi Tuomaanpojan ensimmäisen vaimon tappoivat venäläiset 1713 ja polttivat krouvin, joten Sipi on mennyt toiseen avioon - siitä on tunnettuja lapsia, mutta vaimon nimi on vielä kateissa. Yrjänä on todennäköisesti kastettu Kauhajoella; Sipin perheen tunnettujen lasten tavanomaiset kastepaikat ovat Kauhajoki ja Isojoki.
Antti K
[quote=KariKK;226713]Katsotaan nyt sitten luvan jälkeen Yrjänä Sipinpojan sukutaustaa.
Kauhajoen rippikirjassa jaksolla 1748-1754 Yrjänä mainitaan Knuuttilassa s. 23 1750-1752 ja siellä hänellä kyllä on syntymäaikana 3.1727, mutta se on hyvin todennäköisesti väärin.
Olen Yrjänä Sipinpojan suora jälkeläinen isälinjassa. Tein DNA testin X-kromosomi, 64-markkeria. Lähimmät sukulaisuudet yhden markkerin erolla ovat Karvian Kantin krouvarin Sipi (Sifrid) Tuomaanpojan (Kontti) kahden pojan jälkeläisten kanssa. Yksi havainto on kahden markkerin erolla ikaalislaiseen sukuun ja seuraavat ovatkin sitten vähintään kuuden markkerin erolla. Tämä viittaaa vahvasti siihen, että Yrjänä Sipinpojan joko isä on krouvari Sipi Tuomaanpoika, patronyymi stemmaa, tai sitten tuota Kontin aiempaa sukulinjaa Jämijärvven-Ikaalisten suunnalta. Sipi Tuomaanpojan ensimmäisen vaimon tappoivat venäläiset 1713 ja polttivat krouvin, joten Sipi on mennyt toiseen avioon - siitä on tunnettuja lapsia, mutta vaimon nimi on vielä kateissa. Yrjänä on todennäköisesti kastettu Kauhajoella; Sipin perheen tunnettujen lasten tavanomaiset kastepaikat ovat Kauhajoki ja Isojoki.
Antti K
Tämä on hyvä tulos, mitä ilmeisesti ei oikein muuten olisi voinut saadakaan selville. Näistä vaihtoehdoista tuntuu aika selvältä, että etsitty Yrjön isä oli siis Sipi Tuomaanpoika Kantti.
Karvian Kantillahan oli tiiviit yhteydet Kauhajoelle. Jämijärveltä yhteyksiä Kauhajoella ei tuolta ajalta ole tiedossa.
Muun muassa Kauhajoen kirkkoon 1700-luvulla Karvian Kantti oli lunastanut penkkipaikat, jotka olivat samalla rivillä Knuuttilan kanssa (L. Ruismäki: Kauhajoen historia s. 353).
Kauhajoen kastetuissa on usean Sipi Tuomaanpojan lapsen kastemerkintä vuosilta 1700-1711. Niissä lasten äiti on ensin Marina, joka lienee sama kuin myöhemmin mainittu Maria Heikintytär. Hänen alkuperäänsä en tiedä.
Sipi Tuomanpojasta tiedän isonvihan jälkeiseltä ajalta vain hautausmerkinnän Ikaalisissa 20.12.1730.
Ilmeisesti hänen poikansa oli 22.2.1746 (Ikaalinen) kuollut Anders Sipinpoika, 33-vuotias.
Ehkä jokin tieto Sipin toisesta avioliitosta jossakin on, mutta tämä Y-DNA-testi
tiedon puutteesta huolimatta on itse asiassa sitovampi kuin kirkonkirjojen merkinnät.
Yrjön äidistähän tämä mieslinjan testi ei kerro muuta kuin, että hän oli.
Mitä tulee Yrjö Sipinpojan syntymävuoteen 1727, niin epäilys sen virheellisyydestä perustui aiempiin oletuksiin, johon tuo vuosi ei sopinut.
Nyt ei oikein ole perustetta epäillä sitä.
Olen Yrjänä Sipinpojan suora jälkeläinen isälinjassa. Tein DNA testin X-kromosomi, 64-markkeria. Lähimmät sukulaisuudet yhden markkerin erolla ovat Karvian Kantin krouvarin Sipi (Sifrid) Tuomaanpojan (Kontti) kahden pojan jälkeläisten kanssa. Yksi havainto on kahden markkerin erolla ikaalislaiseen sukuun ja seuraavat ovatkin sitten vähintään kuuden markkerin erolla. Tämä viittaaa vahvasti siihen, että Yrjänä Sipinpojan joko isä on krouvari Sipi Tuomaanpoika, patronyymi stemmaa, tai sitten tuota Kontin aiempaa sukulinjaa Jämijärvven-Ikaalisten suunnalta. Sipi Tuomaanpojan ensimmäisen vaimon tappoivat venäläiset 1713 ja polttivat krouvin, joten Sipi on mennyt toiseen avioon - siitä on tunnettuja lapsia, mutta vaimon nimi on vielä kateissa. Yrjänä on todennäköisesti kastettu Kauhajoella; Sipin perheen tunnettujen lasten tavanomaiset kastepaikat ovat Kauhajoki ja Isojoki.
Antti K
Kommentoin vielä tätä DNA-testin tulosta, kun tuo yhden mutaation ero Sipi Tuomaanpojan kahden jälkeläisen tuloksen suhteen on aika pieni. Kun Sipi Tuomaanpoika lienee syntynyt 1670-luvulla, sukupolviero lienee luokkaa 8 tai 9 (testin teettäjä sukupolvea 1). Jos Sipi Tuomaanpoikaan menisi kaksi täysin erillistä isälinjaa, niin todennäköisyys GD:n (=geneettisen eron) arvoksi 1 on aika pieni.
Antti Järvenpää tarkasteli tätä asiaa täällä Suku Forumilla Alftan-keskustelussa muistaakseni eilen.
FTDNA:n tuloksissa on useita jopa 1400-luvulla syntyneitä esi-isiä, joilta on testattu useita jälkeläislinjoja. Ongelma tarkasteluissa pelkän FTDNA:n antaman tiedon perusteella on se, että tarkkoja polveutumisketjuja ei ole tiedossa.
On ilmoitettu kaukaisin tunnettu esi-isä, mutta testtut jälkeläiset saattavat olla vaikka veljeksiä, serkkuja, pikkuserkkuja ja niin edelleen eli se yhteinen esi-isä ei näissä vertailuissa ole sama kuin kaukaisin tunnettu isälinjan esi-isä.
Niinpä esimerkiksi kahden serkun GD voi olla 0 tai 1, vaikka isälinjan kaukaisin nimeltä tunnettu olisi syntynyt 1500-luvulla, millä tiedolla ei oikeastaan ole merkitystä, jos polveutumisketjut eivät ole erillisiä.
Niinpä esimerkiksi Yrjö Sipinpojan tapauksessa ei ehkä ole tiedossa, mitä reittejä ne kaksi Sipi Tuomaanpojan jälkeläistä polveutuvat Sipistä. Tai Jämijärven Kontin jälkeläiset, ovatko Kontin jälkeläisiä Kantin kautta?
Tai ovatko Sipi Tuomaanpojan jälkeläisiksi ilmoittautuneet jälkeläisiä Yrjö Sipinpojan kautta? Jos vaikka ovat tulleet siihen tulokseen, että Yrjö on Sipi Tuomaanpojan poika, mutta eivät ole tietoa julkistaneet.
Oikeastaan ollakseen varma siitä, että on jonkun papereista selvitetyn miehen jälkeläinen, pitäisi löytyä kaksi erillistä isälinjaa, jotka yhtyvät vasta tässä
selvitetyssä esi-isässä ja jotka linjat antavat yhteensopivat Y-DNA-testin tulokset. En tiedä onko Yrjö Sipinpoikaa johtavia erillisiä isälinjoja löydettävissä.
Toisaalta, saatu tulos kyllä kertoo suurella todennäköisyydellä polveutumisen
Karvian Kantin suvusta, mutta toistaiseksi polveutumisketju perustuu luottamukseen siihen, että todellisuus on ollut se, mikä kirkonkirjoista selviää.
Itse olen selvittänyt vastaavan ongelman kolmella isälinjan testillä.
Tietenkin omalla ja kahden muun erillisen isälinjan testillä, joista toisen tulos oli yhteensopiva omani kanssa.
Antti Järvenpää tarkasteli tätä asiaa täällä Suku Forumilla Alftan-keskustelussa muistaakseni eilen.
Korjaus tähän. Tarkastelu oli keskustelussa "Abrahamin kronikka" osiossa
Tutkimuslöytöjä.
Jatkan vielä keskustelua ja pohdintaa Yrjö Sipinpojan alkuperästä, koska asiaan liittyy muutamia askarruttavia kysymyksiä. Vaikka aihe liittyy enemmän Satakuntaan, olkoon nyt jatkokin, kun alku on täällä.
Laitan tähän alkuun muutaman linkin, joihin voin viitata myöhemmin tekstissä.
SAY Ikaalinen 1695-1714, Paholuoma:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31861 .
SAY Ikaalinen 1720-1739, Paholuoma:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17650 .
Ikaalinen rippikirja 1734-1741 Paholuoma:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040036 .
Kauhajoki rippikirja 1736-1743 Wakkuri:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7026619 .
Mitenkään perinpohjin en pyri selvittämään henkilöitten sukusuhteita, mutta vertailemalla SAY:n ja rippikirjan tietoja, niin jotakin kuvaa voi muodostaa, kun samoja nimiä esiintyy molemmissa. On myös ilmeistä, että niissä näkyvä Yrjö Sipinpoika on sama kuin myöhemmin seppänä tunnettu Yrjö Sipinpoika.
Mutta Yrjö Sipinpojan ikään niistä saa rajausta. Wakkurin sivulta näkee, että Yrjö Sipinpoika on ollut ripillä 1738. Siten hänen syntymävuotensa ei voi mitenkään olla 1727. Hänen on täytynyt syntyä viimeistään 1723.
Hautausmerkinnän 8.3.1771 mukaan Yrjön ikä oli 48 vuotta 5 kuukautta ja 2 viikkoa. Se antaa syntymäajaksi 25.9.1722, mikä lienee melko tarkka aika.
Ikä on varmaankin laskettu Honkajoen rippikirjassa viimeiseksi näkyvästä ajasta.
Kysymys Yrjön äidistä on yksi avoin kysymys. Jos oletetaan, että isä oli Sipi Tuomaanpoika Kantti, joka kuoli 1730, niin hänen vaimostaan on tietoja vain ajalta ennen isoavihaa. Kauhajoella on kolmen lapsen kastemerkintä, joista vaimon nimeksi ilmenee Maria Heikintytär. Sipi ja Maria on ilmeisesti vihitty noin 1699, koska SAY:n mukaan Sipillä on vaimo Kantissa vasta 1700, jolloin ensimmäinen lapsikin on syntynyt, Valpuri nimeltään. Varmaankin iän puolesta Maria olisi voinut olla myös Yrjön äiti, jos Sipi Tuomaanpoika oli isä. Antti K kirjotti, että venäläiset olivat 1713 surmanneet Sipin vaimon, kun Kantin kestikievari oli hävitetty.
Seuraavasta linkistä löytyy tietoja tästä vuoden 1713 tapahtumasta. Siellä on myös Antero Perttulan löytämää asiakirjatietoa tämän tapahtuman jälkiselvittelyistä vuodelta 1726. www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kuitteja/.htm .
En ole varma, aukeneeko linkki tästä, vaikka olen se n erikseen saanutkin avautumaan.
Sieltä kuitenkin löytyisi tieto, että vihollinen oli tuhonnut rakennukset ja viljelykset ja kohdellut asukasta, hänen vaimoaan ja lapsia kurjasti. Siitä ei kuitenkaan ilmene, että vaimo olisi surmattu. Mistään ei näytä löytyvän hautausmerkintää henkilöstä, joka olisi ollut Sipin vaimo. Ei myöskään ole näkyvissä kirkonkirjoissa tietoja toisesta avioliitosta.
Eräs askarruttava juttu on myös se, että tätä Yrjö Sipinpoikaa ei kirjallisissa tiedoissa suoraan yhdistetä merkinnällä kehenkään sukulaiseen eikä näy missään vaiheessa Karvian Kantissa. Hän ei näytä olevan samassa asemassa tunnettujen Sipi Tuomaanpoika Kantin lasten kanssa. Tämä voisi selittyä sillä, että oli avioton lapsi, jonka isä oli kyllä tunnustanut, mutta ei syntyperänsä vuoksi ollut samassa asemassa aviolasten kanssa. Tämä oli pelkkää arvailua.
Yrjö Sipinpojan lasten kummeista ei löydy tietoa kuin nuorimmasta lapsesta. Vaikka Honkajoen kastettuja on HisKi:ssa 1730-luvulta, alkueräisiä kastemerkintö on digitoitu vasta vuodesta 1768 lähtien, joten kummisuhteista ei ole apua.
Yrjö Sipinpojalla näyttää olevan vain yksi poika, joten ei voi olla kahta erillistä häneen johtavaa isälinjaa. Ehkä hänen poikaansa johtavia olisi?
Kun katsotaan rippikirjasta Paholuoman asukkaita 1734-1741
Täytyy jatkaa uudella viestillä, kun edellinen viesti lähti vahingossa kesken
korjauksen.
Honkajoen rippikirjan vuodet olivat siis 1734-1740 (eikä 1734-1741)
ja Paholuoman asukkaista oli tarkoitus kirjoittaa seuraavaa:
Asukkaana mainitaan vaimo Susanna Laurintytär, jonka ilmoitetaan kuolleen 1740, jolloin ikä oli 50 vuotta. Hänen nimensä alla on Yrjö Sipinpoika, jonka kohdalla on jokin yliviivattu huomatus ja vielä alempana toiseen kertaan Yrjö Sipinpoika 1723. Yrjö Sipinpojan alla on mainittu isännän ja vaimonsa lapset.
Olisikohan Yrjö Sipinpojan äiti tämä Susanna Laurintytär?
Samalla sivulla mainitaan myös Maria Laurintytär, jonka kohdalla taidetaan mainita Kauhajoki.
Antti Sipinpoika Kauhajärven vaimo Maria Pertuntytär kuoli 1732, muistaakseni. Uusi vaimo oli Maria Laurintytär, aivan ilmeisesti tämä Maria Paholuomasta.
Tosin Kauhajoen rippikirjassa Marian syntymävuosi on 1675, mutta hautausmerkinnässä 1762 ikä on 68, joten oli syntynyt 1690-luvun puolenvälin paikkeilla. Yrjö Sipinpojan oleskelu Kauhajärvellä selittyisi sillä, että Maria Laurintytär oli hänen tätinsä.
Mutta oliko Susanna Laurintytär sitten Sipi Tuomaanpojan toinen vaimo?
Mistään se ei taida ilmetä. Olisiko Sipi Tuomaanpojalla ja Susannalla ollut avioton lapsi? Sekään ei ilmene mistään. Eikä se, kuka oli Susannan mies, joka olisi luonnollinen ratkaisu Yrjön isäksi. Sekin voisi olla mahdollista, että Susannan mies oli vaikka Sipi Tuomaanpoika Kantin avioton poika, joka oli syntynyt jo ennen Sipi Tuomaanpojan avioliittoa Maria Heikintyttären kanssa, siis ehkä 1690-luvun alkupuolella. Ehkä hän oli sotilas, jonka nimeä ei näy SAY:ssa?
Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Askarruttaa sekin, miten on niin pieni GD arvo kuin 1 on mahdollinen. Tosin epätodennäköinenkin voi toteutua.
Yrjön isän varmistaminen vaatisi mahdollisesti tarkempia testejä tai lisää vertailuaineistoa. Tietoni eivät riitä antamaan esitystä toimenpiteistä, joilla isyys saataisiin varmistetuksi. Voi olla, että tarvittaisiin tarkempia testejä ja ehkä useampia vertailuja.
Seuraavasta linkistä löytyy tietoja tästä vuoden 1713 tapahtumasta. Siellä on myös Antero Perttulan löytämää asiakirjatietoa tämän tapahtuman jälkiselvittelyistä vuodelta 1726.
En ole varma, aukeneeko linkki tästä, vaikka olen se n erikseen saanutkin avautumaan.
Korjaus linkkiin.
Sählätessäni en huomannut kirjoitusvirhettä linkissä.
Piti olla:
www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kuitteja.htm .
Avautuvalta sivulta pitäisi löytyä tarinaa
Karvian Skanssista ja kievarista.
Vielä yksi vaihtoehto, joka olisi periaatteessa mahdollinen, tietoja ei vain ole tarpeeksi tässä vaiheessa ja voi olla vaikea löytääkin.
Tässä on linkki Karvian Kanttiin, SAY Ikaalinen 1675-1694:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28875 .
Siitä näkyy, että siellä olivat Sipi Tuomaanpoika Kantin ilmeisesti vanhempi veli
Luukas Tuomaanpoika ja hänen vaimonsa Lisbetha vuosina 1677-1678.
Minulla ei ole mitään havaintoa, missä sen jälkeen.
Paholuoman isäntä oli edellisissä viesteissä esittämissäni linkeissä näkyvä Erkki Luukkaanpoika, joka oli syntynyt jonakin vuonna joko 1699 tai 1700-luvun alkuvuosien aikana.
Asukkaana näkyy myös Liisa Luukkaantytär rippikirjassa.
Olisikohan sama Liisa, joka vihittiin Merikarvialla 1742 ja kuoli siellä
13.5.1788, jolloin ikänä oli 77 vuotta. Oli syntynyt siis 1711.
Luukkaalla olisi voinut olla poika Sipi Luukkaanpoika, joka oli sitten naimisissa
Paholuomalla asuneen Susanna Laurintyttären kanssa.
Tässäkin tapauksessa, jos Yrjö Sipinpojan isä oli tämä oletettu Sipi Luukkaanpoika, Yrjö Sipinpojan jälkeläisten isälinjä olisi lähellä Luukkaan veljen jälkeläisten isälinjaa, siis Y-DNA67:n kannalta. Eikä tarvita oletuksia aviottomista pojista.
Pitäisi vain pystyä selvittämään tämän Luukas Tuomaanpojan vaiheet.
Liisa Luukkaantytär (1711-1788) oli ehkä toisesta avioliitosta.
PekkaLehtonen
14.02.17, 15:19
Siitä näkyy, että siellä olivat Sipi Tuomaanpoika Kantin ilmeisesti vanhempi veli
Luukas Tuomaanpoika ja hänen vaimonsa Lisbetha vuosina 1677-1678.
Minulla ei ole mitään havaintoa, missä sen jälkeen.
Pitäisi vain pystyä selvittämään tämän Luukas Tuomaanpojan vaiheet.
Liisa Luukkaantytär (1711-1788) oli ehkä toisesta avioliitosta.
Luukas Tuomaanpoika oli Isojoen Svartissa eli Koivistossa ainakin 1681-1704.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606620
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606716
Luukas Tuomaanpoika oli Isojoen Svartissa eli Koivistossa ainakin 1681-1704.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606620
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606716
Kiitos näistä, säästyi aikaa, kun ei tarvinnut etsiä.
Olisi kuitenkin ollut liian helppoa, että todellisuus vastaisi oletuksia
sellaisenaan.
Luukkaalla mainitaan jälkimmäisessä kuvassa vuonna 1695 peräti seitsemän lasta, mutta kukaan heistä ei ole Sipi Luukkaanpoika.
Lisbetha lienee kuollut noin 1699, jo 1698 hän oli huonossa kunnossa.
Ja 1700 Luukkaalla oli puoliso Wendela Matintytär.
Paholuoman Erkki Luukkaanpoika ja Liisa Luukkaantytär sopisivat siten
Luukkaan ja toisen puolison Wendelan lapsiksi. Kummastakaan, Erkistä ja Liisasta, ei näy merkintöjä Isojoella.
Silti jää vielä teoreettinen mahdollisuus, että Sipi Luukkaanpoikakin oli. Vaikka Lisbethan nuorimmainen, joka ei ollut vielä ehtinyt siihen ikään, että olisi tullut merkityksi veroluetteloihin ennen isoavihaa. Tai sitten Wendelan ja Luukkaan ensimmäinen.
Sekään ei tietenkään ole varmaa, että Susanna Laurintytär oli Yrjö Sipinpojan äiti, ehkä hänkin oli Yrjön täti. Varmaa ei myöskään ole se, että Yrjön isänisä oli Luukas. Paholuoman tietojen perusteella se vain näyttää todennäköisimmältä.
On monta mahdollisuutta, miten hän voisi polveutua Tuomas Yrjönpoika Kantista, jota kuitenkin on DNA-tulosten valossa kai pidettävä hyvin todennäköisenä.
Ilmajoen kappelien merkinnöissä 1732-1740 on myös Wakkurin tietoja:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=60666630 ,
Sen mukaan Yrjö Sipinpoika on poissa Wakkurista Isojoella syyskuusta 1746 (lähtien?).
Svartista tai Koivistosta Isojoelta ei Yrjöä kuitenkaan löydä. Ainut renki Yrjö Isojoella 1746 on Ytterkodeksessa. Ei kuitenkaan tietoa, onko sama mies.
Ytterkodes:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5375571 .
Yrjön Wakkurissa olon syy ei oikein selviä. Isäntänä on ollut Jaakko Markuksenpoika ja vaimonsa oli Anna Sipintytär. He ovat poistuneet Wakkurista kuitenkin jo 1740 kesällä. Anna Sipintytär on tunnistamatta, mutta lienee parikymmentä vuotta vanhempi kuin Yrjö Sipinpoika, sillä Jaakko ja Anna on vihitty 28.12.1721 Porin vihittyjen luettelon mukaan. Anna oli Kellahdesta. Jaakko Markuksenpoika on ilmeisesti kastettu Merikarviassa 24.9.1694.
Wakkurissa mainitun Kaarle Heikinpojan kastemerkintä on Kauhajoella ja hänen äitinsä Valpuri Pertuntytär oli Antti Sipinpoika Kauhajärven ensimmäisen puolison Maria Pertuntyttären sisar. Näistä tiedoista ei erityisemmin ole apua.
Yrjön isä Sipi pysyy edelleen piilossa.
Saattaisi olla mainttuna jossakin sotilasluettelossa.
PekkaLehtonen
14.02.17, 19:55
Paholuoman Erkki Luukkaanpoika ja Liisa Luukkaantytär sopisivat siten
Luukkaan ja toisen puolison Wendelan lapsiksi. Kummastakaan, Erkistä ja Liisasta, ei näy merkintöjä Isojoella.
Seuraava nyt ei itse asiaa vie eteenpäin, mutta panen nyt kuitenkin esille, jos olisi mielenkiintoa ja vasta-argumentointia
Erkki Luukkaanpoika Svartin esitän olevan Kyrön komppanian ruodun 43 sotilas Erkki Luukkaanpoika Sandberg. Ruodun muodostavat Kihniön Hietanen ja Kovanen ja Honkajoen Salo(i)nen. Vuosien 1728 ja 1733 ruodutusluetteloiden mukaan Erkki ryhtyi sotilaaksi 1723 ja oli siinä vuoteen 1733, jolloin tilalle tuli Heikki Yrjönpoika Sandberg. Vuonna 1733:han Erkki kirjattiin Paholuoman isännäksi, kun miestä siellä kaivattiin. Jo vuonna 1722 Erkki näkyy Salosessa 'städlad såldat' nimellä, mitä sitten tarkoittaakin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17649
Syntymäajat eivät täysin täsmää. Sotilasluetteloiden iän perusteella se olisi noin 1704 ja Hiskistä saadaan iän perusteella 1699
Seuraava nyt ei itse asiaa vie eteenpäin, mutta panen nyt kuitenkin esille, jos olisi mielenkiintoa ja vasta-argumentointia
Erkki Luukkaanpoika Svartin esitän olevan Kyrön komppanian ruodun 43 sotilas Erkki Luukkaanpoika Sandberg. Ruodun muodostavat Kihniön Hietanen ja Kovanen ja Honkajoen Salo(i)nen. Vuosien 1728 ja 1733 ruodutusluetteloiden mukaan Erkki ryhtyi sotilaaksi 1723 ja oli siinä vuoteen 1733, jolloin tilalle tuli Heikki Yrjönpoika Sandberg. Vuonna 1733:han Erkki kirjattiin Paholuoman isännäksi, kun miestä siellä kaivattiin. Jo vuonna 1722 Erkki näkyy Salosessa 'städlad såldat' nimellä, mitä sitten tarkoittaakin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17649
Syntymäajat eivät täysin täsmää. Sotilasluetteloiden iän perusteella se olisi noin 1704 ja Hiskistä saadaan iän perusteella 1699
Viehän tämä asiaa eteenpäin. On mielestäni osoitus siitä, että Erkki Luukkaanpoika on jo nuorena ollut alueella ja siten liittyy paikallisiin sukuihin. Luukas on melkoisen harvinainen nimi ja Isojoen tietojen perusteella Erkki sopii
nimenomaan Luukas Tuomaanpojan pojaksi, vaikka Wendelan ikää emme tiedäkään. Vaikka kyseessä onkin aihetodiste, niin verkoston tihentyminen tukee päättelyjä. Ensimmäinen kerta, missä Yrjö Sipinpoika mainitaan samassa paikassa, missä isännän isälinja johtaa Karvian Kanttiin eli Yrjö on isälinjaisesti sukua isännälle. Yrjön sukulaisuus perustuu siis DNA-testeihin, kun isä hukassa.
Sipi Tuomaanpoika tietysti kelpaisi, jos olisi selitys avoimiin kysymyksiin.
Mitä tulee Erkin ikään, niin Ikaalisten rippikirjoissa on useita eri ikävaihtoehtoja. En laita linkkejä, mutta löytyvät helposti esim. SSHY:n Ikaalisten rippikirjoista seuraavasti Paholuoma löytyy seuraavasti:
RK 1748-1751, kuva 85, Erkin syntymävuosi 1705,
RK 1751-1757, kuva 165, Erkin syntymävuosi 1706,
RK 1758-1763, kuva 199, Erkin syntymävuosi 1706,
RK 1764-1769, kuva 219, Erkin syntymävuosi 1703, kuolinaika 20.5.1769.
Vaimon syntymävuosi on säännöllsesti 1699.
Periaatteessa Erkinkin syntymävuosi voisi ollla vielä 1699, mutta aikaisempi sulkisi pois mahdollisuuden, että Erkki olisi ollut Luukas Tuomaanpojan poika.
Knut Cannelinin ruotsalais-suomaisessa sanakirjassa on sana "städja", mutta ei sanaa "städla". Städja on pestata, vuokrata tai pesti, vuokra. Olisikohan ollut tarkoitus ilmaista, että Erkki oli ollut pestattu sotilas?
Näyttäisi siltä, että Isojoen haudatuissa on virhe, kun Svartin isännän Mikko Mikonpojan hautausmerkinnässä 13.9.1776 ikä on 90 (99?). Hänen poikansa Mikon hautausmerkinnässä 1808 ikä 82, joten olisi syntynyt 1726.
Alustavasti näyttäisi , että vanhempi Mikko oli Luukkaanpoika. Täytyy kuitenkin vielä tarkistella ajoituksia ja SAY:ta ja rippikirjoja.
PekkaLehtonen
14.02.17, 21:29
Näyttäisi siltä, että Isojoen haudatuissa on virhe, kun Svartin isännän Mikko Mikonpojan hautausmerkinnässä 13.9.1776 ikä on 90 (99?). Hänen poikansa Mikon hautausmerkinnässä 1808 ikä 82, joten olisi syntynyt 1726.
Alustavasti näyttäisi , että vanhempi Mikko oli Luukkaanpoika. Täytyy kuitenkin vielä tarkistella ajoituksia ja SAY:ta ja rippikirjoja.
Mikko Luukkaanpojan arvellaan siirtyneen Merikarvian Leppijärvelle
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585768
Svartin isäntä olisi siten eri Mikko
Mikko Luukkaanpojan arvellaan siirtyneen Merikarvian Leppijärvelle
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585768
Svartin isäntä olisi siten eri Mikko
Kun nyt osoitit paikan, niin Merikarvian Leppijärvellä on HisKi:n mukaan
11.2.1703 kastettu poika Sigfridus, jonka isä oli Mikko Luukkaanpoika.
Tuli vielä yksi sukupolvi lisää Luukkaan ja Sipin väliin.
Ainakaan välittömästi en nähnyt merkintää, että olisi kuollut lapsena.
Vähän nuori, mutta on näitä nähty, että mies on yli kymmenen vuotta nuorempi.
Paholuoman SAY-tietojen mukaan Susanna Laurintyttären mies oli
myös luultavasti sotilas.
Erkki Luukkaanpoika oli siis Sipi Mikonpojan isän velipuoli.
Tämä Sipi ehtisi olla Yrjö Sipinpojan isä ikänsä puolesta.
Pitäisi vielä löytyä seuranta, että varmistuisi.
Mutta Sipi Mikonpoika täyttäisi edellytykset, mitä nyt on tiedossa.
Joku Sipi lähellä Karvian Kantin mieslinjaa on kuitenkin ollut elossa, kun Yrjö Sipinpoika on saanut alkunsa.
Kun nyt osoitit paikan, niin Merikarvian Leppijärvellä on HisKi:n mukaan
11.2.1703 kastettu poika Sigfridus, jonka isä oli Mikko Luukkaanpoika.
Tuli vielä yksi sukupolvi lisää Luukkaan ja Sipin väliin.
Ainakaan välittömästi en nähnyt merkintää, että olisi kuollut lapsena.
Vähän nuori, mutta on näitä nähty, että mies on yli kymmenen vuotta nuorempi.
Paholuoman SAY-tietojen mukaan Susanna Laurintyttären mies oli
myös luultavasti sotilas.
Erkki Luukkaanpoika oli siis Sipi Mikonpojan isän velipuoli.
Tämä Sipi ehtisi olla Yrjö Sipinpojan isä ikänsä puolesta.
Pitäisi vielä löytyä seuranta, että varmistuisi.
Mutta Sipi Mikonpoika täyttäisi edellytykset, mitä nyt on tiedossa.
Joku Sipi lähellä Karvian Kantin mieslinjaa on kuitenkin ollut elossa, kun Yrjö Sipinpoika on saanut alkunsa.
Tämä Sipi Mikonpoika ei ole Yrjön isä.
Sipi Mikonpoika eli Leppäjärven isäntänä. On kuollut siellä 21.11.1764.
Etsintää täytyy jatkaa.
Kesäkäräjillä Kyrö-Ikaalinen 1723 on käsitelty Kyröskantzin Sipi Sipinpojan ja Susanna Laurintytär Kampikosken välistä asiaa.
Löytyy täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27092814 .
Juttu alkaa aukeaman oikean puolen alalaidasta.
Oliskohan se asia Yrjö Sipinpojan syntymä?
Käsiala on aika koukeroista, joten minulla kestää pitkään saada siitä
tarkemmin selvää. Siksi laitan tiedoksi, että muutkin voivat tutkia sitä, jos asia kiinnostaa.
Kuka sitten voisi olla Kyröskantzin Sipi Sipinpoika?
Karvian Otavassa oli kyllä Sipi Sipinpoika, mutta hänestä tuskin on kyse, sillä Otavan Sipi Sipinpoika lienee kuollut näihin aikoihin. Tai hän oli jo yli 60-vuotias, jos oli vielä elossa. Eikä polveutunut Karvian Kantista. Oli kyllä Jämijärveltä, joten voi polveutua Jämijärven Kontista silti muutaman sukupolven takaa.
Oliko Kantin Sipi Tuomaanpojalla poika Sipi, jota ei näy SAY:ssa?
Ehkä tämän käräjäjutun tulkinta antaa jotakin tietoa Yrjö Sipinpojan syntyperästä. Sipi Sipinpojasta olisi hyvä löytää jotakin muutakin tietoa.
Sen verran olen vielä penkonut asiaa, että ei löydy mitään tietoa Yrjö Sipinpojan täyssisariksi tai -veljiksi tunnistettavista Susanna Laurintyttären lapsista.
Ikaalisten vanhimmassa netissä näkyvässä rippikirjassa Paholuoman sivulla ei ole merkintöjä sukulaisuuksista, vaikka sivulla on Erkki Luukkaanpojan äitikin Wendela Matintytär, siis Luukas Tuomaanpojan toinen puoliso.
Siten Yrjö Sipinpoika hyvinkin on mainittu Susannan jälkeen siksi, että oli Susannan poika.
Myös kaksi Yrjö Luukkaanpojan ja Maria Laurintyttären tytärtä mainitaan.
Tosin Maria oli silloin jo Kauhajärvellä, missä oli myös ilmeisestikin hänen vanhin tyttärensä Valpuri Yrjöntytär s. 1718. Valpuria ei Kauhajoen rippikirjassakaan ilmoiteta Maria Laurintyttären tyttäreksi, mikä hän ilmeisesti oli.
PekkaLehtonen
26.02.17, 18:49
Kesäkäräjillä Kyrö-Ikaalinen 1723 on käsitelty Kyröskantzin Sipi Sipinpojan ja Susanna Laurintytär Kampikosken välistä asiaa.
Löytyy täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27092814 .
Juttu alkaa aukeaman oikean puolen alalaidasta.
En minäkään tästä ainakaan heti kaikkea selvää saa, mutta muutamia pääkohtia:
Susanna Laurintytär synnyttää ' i begynnelse af sidstledna Martii' pilttilapsen, joka nyt elää. Siis synnytys maaliskuun alussa 1723 (vai 1722). Ajattelen 1723 (kun käräjät kesällä 1723), mutta en ole varma.
Sekä Sipi Sipinpoika että Susanna Laurintytär ovat naimattomia ja kumpaakin rangaistaan ensimmäisestä salavuoteudesta, Sipi 20 ja Susanna 5 kuparitaaleria.
Lisäksi saavat kirkkorangaistuken Sipi kahtena ja Susanna yhtenä sunnuntaina.
Sipi tuomitaan myös ruokkimaan ja antamaan vuotuisen ylläpidon lapselle.
Ottaen huomioon kaikki, mitä tästä on aikaisemmin kirjoitettu tuntuu siltä, että lapsi tässä on juuri Yrjö Sipinpoika.
En minäkään tästä ainakaan heti kaikkea selvää saa, mutta muutamia pääkohtia:
Susanna Laurintytär synnyttää ' i begynnelse af sidstledna Martii' pilttilapsen, joka nyt elää. Siis synnytys maaliskuun alussa 1723 (vai 1722). Ajattelen 1723 (kun käräjät kesällä 1723), mutta en ole varma.
Sekä Sipi Sipinpoika että Susanna Laurintytär ovat naimattomia ja kumpaakin rangaistaan ensimmäisestä salavuoteudesta, Sipi 20 ja Susanna 5 kuparitaaleria.
Lisäksi saavat kirkkorangaistuken Sipi kahtena ja Susanna yhtenä sunnuntaina.
Sipi tuomitaan myös ruokkimaan ja antamaan vuotuisen ylläpidon lapselle.
Ottaen huomioon kaikki, mitä tästä on aikaisemmin kirjoitettu tuntuu siltä, että lapsi tässä on juuri Yrjö Sipinpoika.
Kiitos tulkinnasta!
Olen samaa mieltä siitä, että tässä käsitelty tapaus liittyy juuri Yrjö Sipinpojan syntymään, vaikka en lapsen nimeä tekstistä löytänytkään. Uskoisin, että syntymävuosi on 1723, koska käräjät olivat kesäkuussa juhannuksen alla. Mutta tärkeä tieto on, että lapsi oli elossa asiaa käsiteltäessä. Tätä pöytäkirjaotetta voidaan pitää Yrjö Sipinpojan syntymätodistuksena.
Sipi Sipinpojan täytyy kaiketi olla Sipi Tuomaanpojan poika, kun kerran Yrjö Sipinpojan mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA-testitulos viittaa läheiseen sukulaisuuteen Sipi Tuomaanpojan kahden eri pojan jälkeläislinjaan.
Samalla tuli esiin, että Sipi Tuomaanpojalla oli tällainenkin poika, josta ainakaan minä en ole tunnistanut ainuttakaan mainintaa kirkollisista lähteistä.
Ei liene edes varmaa, että hänen äitinsä oli Sipin vaimona vuodesta 1700 lähtien mainittu Maria Heikintytär. Tosin ei ole tiedossa sekään, milloin Maria Heikintytär ja Sipi Tuomaanpoika on vihitty.
Selvittämättömät ongelmat siirtyivät nyt Yrjö Sipinpoikaa edeltävään sukupolveen.
PekkaLehtonen
26.02.17, 22:09
Samalla tuli esiin, että Sipi Tuomaanpojalla oli tällainenkin poika, josta ainakaan minä en ole tunnistanut ainuttakaan mainintaa kirkollisista lähteistä.
Voisikohan Isokarviassa Jaakko Tuomaanpojan luona olevat pitkäaikaiset renki Sipi ja piika Vappu olla siellä setänsä luona. Olen joskus kirjannut muistiin, että Sipi Tuomaanpojalla oli Vappu tytär. Valitettavasti en ollut lähdettä kirjannut ja siten en voi sitä nyt vahvistaa, kun häntäkään ei löydy kastettujen luettelosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17587
PekkaLehtonen
26.02.17, 23:51
Voisikohan Isokarviassa Jaakko Tuomaanpojan luona olevat pitkäaikaiset renki Sipi ja piika Vappu olla siellä setänsä luona. Olen joskus kirjannut muistiin, että Sipi Tuomaanpojalla oli Vappu tytär. Valitettavasti en ollut lähdettä kirjannut ja siten en voi sitä nyt vahvistaa, kun häntäkään ei löydy kastettujen luettelosta.
Vappu onkin kirjattu Kauhajoella, s.13.3.1700
Voisikohan Isokarviassa Jaakko Tuomaanpojan luona olevat pitkäaikaiset renki Sipi ja piika Vappu olla siellä setänsä luona. Olen joskus kirjannut muistiin, että Sipi Tuomaanpojalla oli Vappu tytär. Valitettavasti en ollut lähdettä kirjannut ja siten en voi sitä nyt vahvistaa, kun häntäkään ei löydy kastettujen luettelosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17587
Varmaankin tuo renki Sipi on tämä Sipi Sipinpoika ja Vappu voi olla hänen sisarensa, jonka kastemerkintä 13.3.1700 on Kauhajoella. Mutta mihin he ovat kadonneet vuoden 1729 jälkeen? Yksi mahdollisuus on, että on Sipi on ottanut sotilaan pestin, ei ole avioitunut, on ehkä kuollut pikkuvihan aikana 1740-luvun alussa. Ei olisi paljon merkintöjä. Jonkin verran olen selannut katselmusluetteloita, mutta en ole löytänyt häntä.
Toisaalta Vapunkaan tunnistus ei ole helppoa. Honkajoen Saloisten emäntä Vappu Sipintytär kuoli 16.9.1750, ikänä 50 vuotta. Hän voisi olla tuo Kauhajoella syntynyt, mutta kun tarkkaa syntymäaikaa ei rippikirjassa ole eikä vihkimerkintää, ei voi olla varma. Saloisten Jaakko Matinpojalla ja Vappu Sipintyttärellä ei näyttäisi olleen lapsia. Jaakolla niitä oli seuraavassa liitossa.
Mutta Vappu Sipintytär oli Saloisissa jo 1720-luvulla, joten ei voi olla sama, joka oli 1720-luvulla Iso-Karviassa.
Karvian Niskaniemessä kuoli 24.3.1787 Vappu Sipintytär, jonka ikä oli 86 vuotta. Tämä Ikaalisten haudattujen luettelossa. Rippikirjassa on syntymävuotena 1701. Tämän Vappu Sipintyttären voi tunnistaa Ikaalisten vanhimmassa rippikirjasta 1734-1741 Karvian Otavasta isännän Matti Sipinpojan sisareksi. Ja siten Otavan Sipi Sipinpojan ja Marketta Niilontyttären tyttäreksi.
Jos sitten Vappu Sipintytär, s. 13.3.1700, oli 1720-luvulla Iso-Karviassa, Saloisten emäntä on joku muu ja Vappu Sipintytär on kateissa veljensä Sipin tavoin.
Mielestäni kuitenkin Yrjö Sipinpojan vanhempien löytämistä edesauttoi hänen jälkeläisensä Y-DNA-testitulos. Aiemmin tuntui itsestäänselvyydeltä, että Yrjö oli avioliitosta syntynyt, kun oli patronyymikin. Siksi ainakin oma etsintäni rajoittui sopivien perheiden etsintään. Mutta DNA-tieto rajoitti etsintäpiiriä ja Yrjö alkoi näyttää erikoistapaukselta, joka ei sopinut tunnettuihin perheisiin.
Yllättävää oli, että vastaus löytyi heti arvioitua Yrjön syntymäaikaa seuraavien Kyrön-Ikaalisten käräjien pöytäkirjan alkuaukeamalta, jossa silmiin osui tuttuja nimiä aikaisemmista pohdinnoista.
Noin kolme ja puoli vuotta sitten tämän ketjun alkuvaiheissa arvelin, että Yrjö Sipinpojan alkuperä olisi selvitettävissä. Silloin olin väärillä jäljillä, mutta arvelin, että Y-DNA-testi voisi vahvistaa päättelyt. Silloiset päättelyt DNA-testitulos osoitti vääriksi. Mutta olivat ne vanhemmat kuitenkin löydettävissä, kun DNA-testitulos antoi ohjausta, siis myös äidin selvittämiseen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.