Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nastolan Steenit
Genos-artikkelissaan “Två släkter Weckman” , kamarineuvos Eric Söderström mainitsee Nastolan nimismiehen, Anders Henrikssonin (Weckman) puolisona
Helena Steenin (1664-1736), joka oli ensiaviossaan ollut naimisissa v. 1700 kuolleen Johan Frostmanin kanssa.
Helenan veli oli Porin läänin tykistörykmentin henkikomppanian kapteeniluutnantti Anders Steen, joka kuoli 27.3.1741.
Lisäksi mainitaan, että Helena Steen oli “närmaste arvinge till vävaren David Christersson, vilken hon med des bekostnad befordrat till jorden”.
Kuka oli tuo kutoja David Christersson, jonka Helena peri?
Jos hän oli Helenan isä, miksi veli Andersia ei mainita perijäksi?
Kysyy terveisin
Juhani Pesu
Entä sitten se luutnantti Arvid Svensson Sten (k.n. 1675), joka oli aviossa
Hauholla kuolleen Agneta Lilliebrunnin kanssa? Voisiko Arvid olla Helenan ja kapteeniluutnantti Andersin isä, varsinkin kun sukua kuuluu jatkuvan Nybyn
naapurissa Kuivannossa (kts. Kuivannon yahoo-sukulista).
Erik Andersson Lilliebrunn oli syntynyt Skotlannissa Kirbyn klaaniin.
Hän muutti sieltä Ruotsin kautta Janakkalan Monnikalaan. Eli aviossa
Judit Ebba von Stilckenin kanssa.
Terveisin
Juhani Pesu
Hei Juhani,
En tiedä, kuka Helena ja Anders Steenin isä oli, mutta se, että Helena oli kutoja David Christerssonin lähin perijä (, jonka hautasi tämän omalla kustannuksella) ei tarvitse tarkoittaa, että olisi olemassa mitään sukuyhteyttä ko. kutojaan.
Muutoin Steenejä on paljon ympäri Suomea, mm. Satakunnan Steniuksista muuntautuneena, Uudellamaalla Forsteeneista muuntautuneena ja Hämeessä, jossa liittynevät mm. Lempe ja Fulda-nimiin, jota kautta mahdollisesti ystäviimme Korpenfelteihin ja Silfverbögeleihin ja ties kehen.
Ei taideta ihan pian päästä paketointitalkoisiin.;)
t. Helena V.
Hei Juhani,
En tiedä, kuka Helena ja Anders Steenin isä oli, mutta se, että Helena oli kutoja David Christerssonin lähin perijä (, jonka hautasi tämän omalla kustannuksella) ei tarvitse tarkoittaa, että olisi olemassa mitään sukuyhteyttä ko. kutojaan.
Muutoin Steenejä on paljon ympäri Suomea, mm. Satakunnan Steniuksista muuntautuneena, Uudellamaalla Forsteeneista muuntautuneena ja Hämeessä, jossa liittynevät mm. Lempe ja Fulda-nimiin, jota kautta mahdollisesti ystäviimme Korpenfelteihin ja Silfverbögeleihin ja ties kehen.
Ei taideta ihan pian päästä paketointitalkoisiin.;)
t. Helena V.
En todellakaan tiedä, miksi Helena Steen peri kutoja David Christerssonin?
Yleensä sukulaisia peritään ja haudataan. Näin ilmeisesti oletti myös
Genos-artikkelin kirjoittaja , kamarineuvos Eric Söderström.
On hyvinkin mahdollista sekin, että Helena on Hauhon Kiwikossa 22.1.1705 haudatun Arvid Swensson Stenin ja Agneta Lilliebrunnin tytär, varsinkin jos saadaan näyttöä Lilliebrunn-sukulinkeistä Orimattilan Kuivantoon.
Kuivanto ja Uusikylä ovat rajanaapureita.
"Paketti" voi olla valmis alta aikayksikön..
Tuumii terveisin
Juhani Pesu
Huom!
Arvid Svensson Stenin tarkka hautausaika 22.1.1705 löytyy HisKi:stä.
Tämä siis korjaa reilusti Elgenstiernan antamaa tietoa, joka on "omkr. 1675".
Agnetalle annetaan Elgenstiernassa kuolinaika 1701 8/9, Hauho, Kivikko, sitä taas en löytänyt heti ensisilmäyksellä. Täytyypä katsoa uudelleen ja tarkemmin.
JP
Hei Juhani,
Lempäälästä Kärppälän ratsutilalta löytyy toinen lähes aikalaispariskunta Weckman - Steen:
Mårten Jeremiass Stén/Steen, kenttävääp. 1696 Lemp 2.7.1722 Lempäälä h 24.8.1777 Lempäälä
Pso Anna Nilsd Weckman 14.10.1696 Lemp 2.7.1722 Lempäälä h 13.2.1780 Lempäälä
http://users.utu.fi/isoi/talot/lempaala.htm
- Mårtenin vht nimismies Jeremias Mårtensson Stenius-Steen ja Maria Frisius
- Annan vht kr-vouti Nils Weckman, haud. 18.12.1704 ja Margareta Thomasdr Tacku, haud. 10.3.1743
- Annan veli Lemun kh Nils Weckman haud. 13.5.1746, pso Anna Carlsdr Wallenius (Vesilahden kh:n tytär ja jonka serkku nai Hauhon kappalaisen Johan Grahnin, jonka sisar nai Gustav Palmgrenin )
- Margareta Thomasdr Tackun Huittisissa vht nimismies Thomas Matthiae Tacku, 1681/1682 ja Maria Nilsdr Barck haud. 26.11.1676 (hopmanni Nils Olofsson Barckin tytär).
---
Mutta, mutta, Hauhon Juntulan Kivikko alkaa poltella:
1743 16.1.1743 Kiwicko rusth. Fältwäb.änck. Helena Frostman 72
alkup - PIK: i k.
Kenenhän Steenin puoliso tämä n. 1671 syntynyt leski on? Puhdas veikkaukseni olisi Samuel Steen. Kuoleman aikaan Kivikkoa näkyy isännöineen vävymies Arvid (Johan) Tarckman, pso 9.10.1735 Maria Gustava Steen.
Helena F. näkyy anoppina kenttävääp. Hans Henrik Gardemeisterille, pso Agne Lis Steen Hauhon Juntulassa
http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1722-1735_tk69/32.htm
Hiskistä Kivikosta löytyy Daniel Steen ja Samuel Steen, jolle ilmeisesti myös yksi tytär Asikkalan Anianpellossa 1692. Myös Hattelmassa 1713 Margareta Chistina Fuldan naiva veronkantaja Arvid Steen on Arvid Svensson Steenin poika. Margareta Christinan sisar lienee se Maria Gustava Fulda, joka nai maj. Anders Johan Lilliebrunnin.
t. Helena V.
Ps. Agneta Lilliebrunnin hautaus näkyy Hiskissä:
1701 8.9.1701 Kjviko Agnetha Lilliebrunn
Hei Helena,
Kiitos Agnetan kuolinajasta, jota en heti löytänyt. Kyllä Helena Steenin
juuri näillä näkymillä on Hauhon Kivikossa, mutta kuka mahtoi olla kutoja
David Christersson, jonka lähin perijä Helena oli?
Tällä välin olen tavaillut tuota Söderströmin antoisaa artikkelia Nastolan
(Nybyn) Weckmaneista, patisi Steenien, myös Barckien ja Munakallion takia.
Erityisesti silmääni sattui Anna Helena Weckmanin aviomerkintä, jossa hänen mainitaan avioituneen 26.12.1784 "med Mårten Pehrsson, rusthållare från "Ithis Munakallio".
Koska Munakallio on esipolvirusthollini tämä "soittaa kelloja".
"Rusthollari" Mårtenille annetaan rippikirjoissa syntymäaika 1758, joka
stemmaa Munakallion rippikirjoissa Mårten Pehrsonille annettuun syntymä-
aikaan. Varmemmaksi vakuudeksi Mårtenin kohdalle on merkitty muutto-
merkintä Nastolaan.
Huolestuttavinta on kuitenkin se, että Mårten on merkitty Munakallion rengiksi, rusthollarin asemesta!
Titteleitä toki kaunisteltiin silloinkin, mutta hyppäys rengistä rusthollariksi
lienee ennätys alallaan. Onko siis Mårten Pehrssonin juurissa jotakin,
joka "ylensi". Oliko hän mahdollisesti jotenkin sukua munakalliolaisille?
Ketkä olivat hänen vanhempansa?
Anna Helena Weckmanin sisar, Anna Helena Weckman, nai hänkin Iitistä
(2.12.1798) Matts Johanssonin. Kuka oli tämä Matts juuriaan?
Pohtii terveisin
Juhani Pesu
Hei Juhani,
Hiskissä aviomerkintä on näin:
26.12.1784 Ithis Munakallio Bd. Mårthen Pehrsson Anna Lena Carlsd:r Wekman Nyby Sipilä
Minulla on tallessa vanhan Sukulistan ajoilta tämmöistä erään edesmenneen kirjoittamana 10.8.2006:
"Elimäen Haapala n:ron 17 rk:ssa 1768/75 (talon nimi Hakula) ja rk:ssa
1676/82 (talon nimi Pavola) mainitaan Fabian Herkman'in ja Anna Westrel'in
renkinä "Lifländare" Mårten Pährsson ilman ripilläkäyntejä. Jälkimmäisessä
rk:ssa hänen ikänsä näyttäisi epäselvänä olevan 22v tai 24v (Fabian 43, Anna
35, lapset Sara Maria 15, Israel 11 ja Fabian 9). Mårten on ylipyyhitty
jäkimmäisessä rk:ssa, eikä hänellä siis ole ehtoollismerkintöjä. Eikä kyllä
muitakaan eli opinkäyntimerkintöjä."
Eräs toinen oli kirjoittanut samana päivänä:
"Martti kaima oli renkinä Munakallion rusthollissa.
Hän oli tullut Elimäeltä sinne 1774."
...ja sinä itse seuraavana päivänä näin:
"Tässä tämä "Munakallion rusthollarin" tausta pikkuhiljaa valkenee. Samalla
korjataan Söderströmin Weckman-artikkelia relevantein osin."
t. Helena V.
Hei Helena,
Vanhuus ei tule yksinään. En kirjannut tuolloin käydyn keskustelun tuloksia
tiedostolleni ja info hautautui sitten muitten "tärkeimpien" asioitten alle.
Olipa onni, etta poimit tiedot talteen; nythän niitä ei enää hakukoneella
löydy!
Se, miksi Mårten Pehrsson siirtyi Herckmaneilta Munakallioon johtuu varmaan
siitä, että Fabianin sisar, Helena Ersdr Herckman oli nainut 24.12.1754
Munakallion rusthollarin Jöran Hanssonin.
Nuo liivinmaalaiset viihtyivät myös Pappilan rusthollissa Ruotsinkylässä, jonne asettui mm. liivinmaalainen seppä Anders Hansson Weckman, jonka
poika, Hans Weckman (1763-1823) nai vääpelintytär Brita Caisa Heldenstedtin 30.11.1786. Olen etsinyt sukulinkkiä näiden Ruotsinkylän
Weckmaneitten ja Nastolan samannimisten välille, toistaiseksi turhaan.
Mårten Pehrsson on saattanut oleskella Pyhtäällä (Ruotsinpyhtäällä) ennen
Elimäellä siirtymistään. Täytyypä katsoa esim Pappilan rippikirjat uudelleen.
Terveisin
Juhani Pesu
Kun nyt Helena Steenin paketti tuli pikapikaa käärityksi ja siinä sivussa aateliset esivanhemmat ties kuinka monelle,
voisi huomion kohdistaa Helenan sisareen Carin Steeniin (Sten), joka nai Petter Wulffin. Parin tytär Maria Wulff nai artjärveläisen Jacob Samuelsson Salmeuksen (Jesperilä). Heidän jälkeläisiään onkin sitten lähipitäjissä runsaanpuoleisesti.
Täällä suorastaan kone käryää!
Kiitos vihjeenantajalle!
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Saisinko tarkistusta tähän Petter Wulffiin. Steenien esiäiti Agneta Lilliebrunn +8.9. 1701.
-Onko sama mies, jonka poika Samuel on syntynyt Hausjärven Oitissa 1786
Peter Wulffin poika, syntynyt v. 1786, joka lähti nuorena sotilaaksi, joutui sotavangiksi Venäjälle ja pelastautui Renneslöviin Etelä-Ruotsiin, ja perusti siellä perheen ansaiten elantonsa pitäjän kanttorina. Isästä Peter Wulffista tiedetään, että hän on kuollut ennen vuotta 1711 sotatantereilla.
Suvussa kulkenut tieto on, että Samuelin äiti olisi Lilliebrunn, Katarina/ voisiko olla myös Carin...
Carin (Catharina) Stenin kanssa aviossa elänyt Petter Wulff erosi palveluksesta 16/9 1705. Olen asettanut hypoteettisesti hänen pojakseen n.v. 1683 Iitissä syntyneen Samuel Wulffin. Muita sisaruksia olisivat Jacob Salmeuksen kanssa avioitunut Maria Wulff (s.n. 1689), Peter Johan Forstadiuksen nainut (Maria) Elisabet Wulff ja Iitin Heiskalassa loisinut Anna Wulff.
Tässä voi olla kyse veljesten lapsistakin, kuten Maria nimen esiintyminen kahdesti indikoi.
Mainitsemasi nuorempi Samuel Wulff (s. 1786) voisi olla tuon vanhemman Samuelin
jälkeläinen, tai sitten ei..
Kovasti vaikuttaa samalta Petter Wulffilta. Samuel on syntynyt (ks. linkki) trol. =luultavasti 1683...
On eronnut palveluksesta samana vuonna. Sotilaan uralta Renneslövin kanttoriksi siirtyneen Samuel Wulffin suvussa on kulkenut perimätietona, että esiäiti olisi Catharina Lilliebrunnin Oitista, tytär. Samuelin syntymäpaikka Oitti socknen (joka siis on kylä Hausjärvellä) on siis heillä oletus ja Iitti socknen varmastikin täsmällisempi tieto. Lopulta Lilliebrunnkin pitänee paikkansa, mutta varmistaisin vielä, -Carin Steenin äiti Agneta on syntynyt Hausjärven Oitissa, ja on siis tämän virhellisesti yhdistetyn Urjalassa kuolleen Christina Catharina Andersintr. Lillienbrunnin täti?
Glimtenin sivu: http://www.re4u.se/glimten//at/svante/1_300.htm
Oma esiäitini Catarina Lilliebrunn avioitui Urjalaan ja kuoli siellä 1736 Häihälän talossa ja oli hänellä myös sotilaan Gustaf Skarpenfeltin kanssa kolme lasta, joista esiäitimme Maria Magdalena s. 1676, ja avoitui korpraali Johan Anderson Fontenin kanssa Loimaan Lähteen kylästä.
Eli em. Petter Wulff tuskin on hänen puolisonsa. Carina Leo Ruotsista on tarttunut aivan oikein asiaan.
Muita mielenkiintoisia Wulf(f)eja:
-Daniel Wulf, aateloituna Wulfcrona. Poikansa Gustaf Wulfcrona nai Hedvig Sophia Barckin
-Anna Wulf, eli aviossa Fagervikin patruunan Carl Bildstenin kanssa
-Henrich von Wulff, "licentkassör" Liljendalissa, puoliso Christina Elisabet
von Rechenberg, joka toisessa aviossaan oli naimisissa majuri Johan Aminoffin kanssa. Tästä jälkimmäisestä aviosta oli Hedvig Elisabet Aminoff. Tämä Hedvig nai Arendt Magnus Reiherin (Reijer), jos nyt merkintäni suinkin pitävät kutinsa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.