Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : KATIHA, Impilahti merkintä ?
Mitä tarkoittaa Impilahden k-kirjoissa sulhasen kohdalla ammatti /koodi :
"FR.Lb.Ekl. af Grek.rysk.trosbekännelsen" ?
Lisäksi huomautuksissa mainitaan, "YAMM ammattinimike on yliviivattu".
Tuolloin 10.2. 1875 on vihitty Salmin pitäjästä oleva sulhanen Stepan Nikoforoff Terga ( myöh Törgy )ja inh.enkan Anna Sipolainen Impilahden Ruokojärven kylästä.
Morsian on myöhemmin merkitty luterilaiseksi.
Kysyy harrastelija
Yritän
FR=?
Lb=landbonde eli vuokraviljelijä
Leski
ortodoksi (eli ennen Kreikkalaiskatolinen ,Venäjänuskoa)
Hei!
Tämä ei ole vastaus kysymykseesi vaan sivuhuomautus: olethan huomannut, että Leo Miralan sivuilla on laajalti selvitetty salmilaisia sukuja? Esim. tässä Törky ja Stepan:
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sukukaaviot/Torky.htm
Yst terv Tuula K
FR = förra eli entinen
elikä "entinen lampuoti, leski"
Kiitos teille.
Kysyttäessä ihmetytti kun KATIHAssa oli sulhasen kohdalla noita lyhennyksiä mm uskontokunnasta kun myöhemmin saman pariskunnan kohdalla merkinnät ovat Mantsinsaaren ort seurakunnan luetteloissa luterilaisen Anna Sipolaisen kohdalla. Olisko syy se että nyt vihkiminen tapahtui luterilaisen Anna Sipolaisen (seurakunnassa?) Impilahdella.
Säilyiköhän morsiamen lut-uskontokunta tuollaisessa seka-avioliitossa ylipäätään.
Nuo Miralan Salmi-sivut sukutauluineen ovat erikoisen mielenkiintoisia.
Kun Anna Sipolaista katselee HISKIn kautta näyttäisi, että nuo Anna S ja Stepan T ovat vihitty kahteen kertaan.
Ensin 31.1. 1875 Mantisinsaari ort ja toisen kerran 1. viestissä kuvaamallani tavalla 10.2. 1875 Impilahti.
Anna S ensimmäinen puoliso olisi loinen, leski, Matti Toukonen ja vihityt jo 1868.
Näinpä taisi löytyä vastaus sakaavioliittoihin ja uskontakuntiin - molempi parempi.
Naisella on näköjään säilynyt noissa avioliitoissa oma vanha sukunimi.
Minut on vihitty 1968 vaimon luterilaisessa kirkossa ja sen jälkeen siunattu minun ortodoksikirkossa, meistä molemmat säilyttivät oman uskonsa.
Aikoinaan oli tupla vihkiminen mahdollista, mutta ei pakollista.
Kirkossa käynti saatettiin ottaa ennen hyvin käytännöllisestikin eli käytiin lähimmässä kirkossa tai missä oli totuttu käymään.
Kääntyminen oli henkilökohtainen asia vaikka viranomaisilla saatoi olla omia mielipiteitä.
Puolisot säilyttivät ennen nimensä, lapset tulivat isännimiin.
Karjalassa luterilaiset papit pitivät kirjoja ruotsiksi ja ortodoksi papit venäjäksi.
Viranomainen sai alkaa käytää suomea 1860 alkaen eli alkoi ylimenokausi.
Itsenäisyyden jälkeen kaikki käyttivät suomea.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.