Hirttiö, suku Rovaniemeltä

[Tapani Kovalaine]

Suku Forumissa oli 25.4.2012 - 31.3.2013 välisen ajan seuraava hirttämätön kirjoitus Hirttiön suvusta. Suuri Suku Forumin Tietovuoto vei kirjoituksen sinne minne sen kuuluikin mennä. Nyt on tullut aika palata Hirttiöihin, ks. lähemmin tämän viestiketjun seur. viesti.
- - - - - - - - - - - - - -
Hirttiö on työkaverina harvinaisuus, ainakin Rovaniemen ulkopuolella. Väestörekisterikeskuksen sukunimipalvelun tilasto kertoo, että Hirttiö -sukunimen kantajia on nyky-Suomessa 73, miehiä 32 ja naisia 41.

Rovaniemen Korkalon kylässä Junkkara-esivanhempieni talon naapurissa on ollut Hirttiön talo ja sieltä tuon nykyään pienilukuisen suvun edustajia on mennyt muille sukunimille niin paljon, että suurta sukukokousta ei pelkän sukunimen ympärille synny. Netin sukusivuilla Kemin Nikupeterit kertovat juurensa menevän Hirttiön taloon ja samaten on laita Muurolan Heikkilöillä. Keitä muita mahtaisi löytyä? Ja mikä tai kuka on Vanha-Hirttiö? Onko hän sukunsa kantaisä? Joka kodin suuri nimikirja (Mikkonen - Paikkala) ei kerro yhtään mitään sukunimestä Hirttiö.

Netistä löytyy tietoa 1800-luvun puolen välin asioista: "Rovaniemen ensimmäiset lestadiolaisseurat on tiettävästi pidetty nykyisellä Viirinkankaalla Vanha-Hirttiön pirtissä." Sukututkimuksen harrastajalle kerrotaan Nikupeterien sivuilla Junkkarasta ja Hirttiöstä: Carl Martinpoika Hirttiö s. 19.2.1758 Korkalo, avioitui 24.4.1788 Carin Matintytär Junkkaran s. 11.9.1765 kanssa.

Tuollaisilla lähtötiedoilla löytyy Rovaniemen vanhimmasta, vuoteen 1707 päättyvästä rippikirjasta Korkalon kylä vaan ei yhtään Hirttiötä. Vuonna 1708 on Korkalossa Pekka Hirttiö vaimonsa Marketan kanssa. Hiskistä löytyy maaliskuulta 1708 tieto, että Korkalosta oleva Olli Ollinpoika Hirttiö on vihitty Tervolassa Koivukylästä olevan Anna Ollintytär Peuran kanssa.

Asutuksen yleisluetteloa jos ynnäilee edellä olevan Pekan ja Ollin perusteella, niin ihan tuntuu siltä, että Korkalossa olevista kahdesta Möllerin talosta on Olli Möllerin talo muuttunut Hirttiöksi tai on ollut tuon niminen joskus aikaisemmin. Olli on muuttanut Lappiin ja taloon tuli 1701 isännäksi kolmanneksen omistuksella Antti Pekanpoika Rautio (kuoli 1706) ja hän käytti vielä Möllerin nimeä. Hänen poikansa Pekka näyttäisi olevan se, jota rippikirjassa kutsutaan 1708 Hirttiöksi ja samaan aikaan edellisen omistajan Hirttiön poika Olli vihitään Tervolassa.

Pekka Antinpoika Hirttiö on merkitty 1710 talon omistajaksi, mutta hän katoaa jonnekin vuoden 1714 jälkeen. Antti Pekanpoika Hirttiö avioitui 1712 Brita Tolosen kanssa ja tämä pariskunta näyttäisi asuvan talossa aina vuoteen 1736. He muuttivat sitten Kampsan taloon ja sieltä Meltauksen taloon (sukunimi Meldaus).

Antin ja Britan tilalle muutti 1737 Korvan talosta Heikki Matinpoika Korva 1690 - 1758 ja vaimonsa Brita Ollintytär Mommo 1694- 1752. Heillä oli seitsemän lasta. Pojista Matti Hirttiö 1723- 1792 muuttui vähitellen Mölleriksi, Heikki Hirttiöstä 1730- 1794 tulee Rompasaari ja Olli Hirttiöstä 1736-1791 tuli Olli Nurmi.

Sukua on Suomessa yli 70 henkeä, joten kenen kautta tuo sukunimi Hirttiö on sitten säilynyt näihin päiviin asti, sillä esimerkiksi vuosien 1881-1900 lastenkirjasta ei meinaa Rovaniemeltä löytyä yhtään Hirttiötä? Onko ehkä Tervolaan ja Ylitornioon muuttojen kautta sukunimi säilynyt jälkipolville? Ylitornion vihityistä löytyy Hiskistä Pekka Hirttiö eli Mölläri, joka avioitui 1854.

Rovaniemeläinen Frans Oskari Rompasaari (ent. Halonen) 1855- 1929 taitaa tulla ainoana nimen jatkajana kyseeseen, vaikka ei hänelläkään rippikirjassa vielä vuonna 1900 ole sukunimenä Hirttiö. Vuonna 1883 Frans on perheineen muuttanut Korkalon kylän Ylimöllärin taloon nro 16, joka lienee alunperin on ollut Olli Hirttiön asuinpaikka.

[Tapani Kovalaine]

Matinlassin talon emännäksi Kemiin tuli Rovaniemen Tolosen talosta vuonna 1729 Kaarina Erkintytär Tolonen. Hänen vanhempi sisarensa Riitta Erkintytär Tolonen avioitui vuonna 1712 Antti Hirttiön kanssa. Pariskunta muutti suunnilleen vuonna 1737 Kampsan uudistaloon.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4qrtgu?fi+0457+vihityt+7) 17.3.1712 VIHITTY ROVANIEMELLÄ Anders Hirtiö Brita Tolonen
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4qrtgu?fi+0457+haudatut+487) 8.4.1757 KUOLLUT ROVANIEMELLÄ Ounasjoki g. Brigitha Tolonen hets sj. 75 3 3

Minkälaisia periaatteita ovat mahtaneet noudattaa lastensa etunimiä annettaessa sisarukset Kaarina Tolonen (1697-1760) ja Riitta Tolonen (1682-1757)? Siis Matinlassin emäntä ja Hirttiön talon emäntä.

Juho, Erkki, Heikki, Kaarina, Pekka ja Riitta syntyivät Matinlassiin 1729-1738.
Hirttiöön syntyivät ainakin Pekka 1714 ja Riitta.

Tavoitteena on etunimitietoja(kin) apuna käyttäen selvittää, oliko Erkki Tolosella kenties kaksi avioliittoa: 1) Riitta, 2) Valpuri Mikontytär (kuoli 1704). Että siis olisiko Ounasjoen Tolosen lapsilla ollut äitipuolena Valpuri, kun tuo etunimi ei kelvannut Erkin lapsenlapsille? Valpuri avioitui leskenä Lauri Lutun kanssa.

[Tapani Kovalaine]

Hirttiön sukunimelle paras tähän mennessä kuulemani selitys on se, että jokaisena keväänä Ounasjoessa liikkeelle lähteneet isot jäälohkareet aina ahtautuivat eli hirttäytyivät padoksi erään niemen kohdalle. Tuo niemi sai nimen Hirttiön niemi. Asukkaat ja talo olivat tuolla kohtaa luonnollisesti nimeltään Hirttiö.

Kansalaisen Karttapaikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=442350&n=7373910&scale=8000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi

[Tapani Kovalaine]

... Tavoitteena on etunimitietoja(kin) apuna käyttäen selvittää, oliko Erkki Tolosella kenties kaksi avioliittoa: 1) Riitta, 2) Valpuri Mikontytär (kuoli 1704). Että siis olisiko Ounasjoen Tolosen lapsilla ollut äitipuolena Valpuri, kun tuo etunimi ei kelvannut Erkin lapsenlapsille? Valpuri avioitui leskenä Lauri Lutun kanssa.
Turha oli toivo Erkin kahdesta avioliitosta. SAY:n tietojen perusteella Erkki Matinpoika Tolonen (aikaisemmin Toholainen) on avioitunut suunnilleen vuonna 1682 Valpuri Mikontyttären kanssa, joka sitten kuoli 1704 ja hänen vuonna 1700 vihitty uusi puolisonsa Lauri Luttu-Tolonen muutti Kemihaaraan vuonna 1708 Ounasjoen Tolosesta.

Asutuksen yleisluettelo SAY antaa ymmärtää, että Erkki Tolosen ja Valpurin lapsia olisivat ainakin Riitta (Erkin äidin Riitta Hannuntyttären nimikaima) s. noin 1682, Margareetta s. noin 1685, Antti s. noin 1695, kuoli 1716 ja Kaarina s. 1697 (avioitui Kemin Matinlassiin). Epäselväksi jää, olivatko vuodesta 1709 lähtien isäntinä olleet Matti Tolonen ja Erkki Tolonen Lauri Lutun poikia, ehkä olivat?

SAY, digi 144, Tolonen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344727

[tellervoranta]

Henrich Hirtiö ifrån Murola by maksoi vuonna 1734 naimasetelin summalla 16 öre. :)
Tellervo ubi :cool:

[Tapani Kovalaine]

Henrich Hirtiö ifrån Murola by maksoi vuonna 1734 naimasetelin summalla 16 öre. :)
Tellervo ubi :cool:
Uudemmassa katsannossa Hirttiön asukashistoria on saattanut olla jotensakin seuraava:

1. Antti Pekanp Hirttiö (1674-1770) ja 1712 vihitty vaimonsa Riitta Erkintr Tolonen
- asuivat kenties 1712-1732 Hirttiössä, muuttivat Kampsaan

2. Heikki Pekanp Hirttiö (Meltaus) ja 1733 vihitty vaimonsa Anna Juhontr Vähä
- asuivat kenties 1733-1737 Hirttiössä

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1721-1741_ik374/32.htm

3. Heikki Matinp Hirttiö (Korva, Möller) ja 1723 vihitty vaimonsa Riitta Ollintr Pulli
- asuivat kenties 1738 lähtien Hirttiössä ja siirsivät 1748 isännyyden vanhimmalle pojalleen Matille

4. Matti Heikinp Hirttiö (Korva) ja 1747 vihitty vaimonsa Marketta Raappana
- asuivat 1748 lähtien Hirttiössä

Lisukkeeksi voidaan löytää vanhoilta ajoilta vaikkapa Kulpin talosta Rompasaareen siirtynyt renki Juho Antinp Hirttiö, joka avioitui 1732 Maria Tuomaantr Ruikan kanssa ja Olli Ollinp Hirttiö (Heiskari?), joka avioitui Tervolassa 1708 Anna Ollintr Peuran kanssa.

Tuollaisten perheiden ansiosta Hirttiön talon tilukset ovat tulleet viljellyiksi. Talo ei ole ollut mikään sukutalo vaan useiden sukujen talo. :)

[metska]

Olen selvitellyt Kemistä Rovaniemen kautta Ylitorniolle päätyneen Ollon-suvun jälkiä ja täällä siihen näyttää liittyvän myös Möllärit ja jäljet vievät siitäkin Rovaniemelle.

Tällä hetkellä olen päässyt henkilöön:

Carl Mattsson Möller, joka on syntynyt arviolta 1724 ja 1770 välillä, kuollut ilmeisesti nuorena 14.11.1792 ja kuolinsyynä skott eli ymmärtääkseni ammuttu?

Vihitty 1788 Carin (Mattsdotter?) Junkkara kanssa.

Kysymys kuuluukin mistä kuka oli Carlin isä tai mistä tämä Carlin perhe löytyy? Matts nimisiä näyttää kirkonkirjat vilisevän, mutta Carl-nimistä ei ole vielä tullut vastaan.

Carl Mattsonin profiili genissä:

https://www.geni.com/people/Carl-M%C3%B6ller/6000000053205983851?through=6000000053205650122#/tab/overview

[Tapani Kovalaine]

Ratkaisun hakeminen kannattaa aloittaa Hiskistä:

Hiski, Rovaniemi, kastetut: 19.2.1758 22.2.1758 Korkalo by Hirttiö Matts Henricsson Marg. Carls dr. Rappana Carolus

Hiski, Rovaniemi, vihityt: 24.4.1788 Bd.s. Carl Mattss. Möller Pig. Carin Matts dr. Junckara

Digi 41, Rovaniemen rippikirja, Hirttiö: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1765-1786_ik375/41.htm

Digi 173, Rovaniemen rippikirja, Möller eli Mölläri: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1765-1786_ik375/173.htm

Kuolinsyy skott merkitsee vain joskus ampumista ja laukaukseen kuolemista, yleensä kyseessä on kipakka tauti. Ks. linkki:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-31550.html

[metska]

Kiitos Tapani,

tuo Carolus on hämännyt kun en ole osannut yhdistää sitä Carl-nimeen, mutta jälleen täälläkin ollaan viisaampia.



Ratkaisun hakeminen kannattaa aloittaa Hiskistä:

Hiski, Rovaniemi, kastetut: 19.2.1758 22.2.1758 Korkalo by Hirttiö Matts Henricsson Marg. Carls dr. Rappana Carolus

Hiski, Rovaniemi, vihityt: 24.4.1788 Bd.s. Carl Mattss. Möller Pig. Carin Matts dr. Junckara

Digi 41, Rovaniemen rippikirja, Hirttiö: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1765-1786_ik375/41.htm

Digi 173, Rovaniemen rippikirja, Möller eli Mölläri: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1765-1786_ik375/173.htm

[Markku Pelttari]

Tapani Kovalainen kirjoitti aikaisemmin: Lisukkeeksi voidaan löytää vanhoilta ajoilta vaikkapa Kulpin talosta Rompasaareen siirtynyt renki Juho Antinp Hirttiö, joka avioitui 1732 Maria Tuomaantr Ruikan kanssa ja Olli Ollinp Hirttiö (Heiskari?), joka avioitui Tervolassa 1708 Anna Ollintr Peuran kanssa.

Vihkitiedoissa tosiaan mainitaan Juho Antinpoika Hirttiön avioon meno Maria Tuomaantytär Ruikan kanssa v. 1732. Itse olen kyllä tulkinnut asioita niin, että Juho meni naimisiin Antti Matinpoika Vuotikan lesken Maria Pekantytär Ruikan kanssa. Antti Matinpoika kuoli v. 1731 ja Juho muutti sitten Vuotikkaan ja saivat yhdessä Marian kanssa lapset Antti 1733 ja Juho 1736. Antti Matinpojalla ja Marialla oli ennestään 7 lasta. Uusi pesue näkyy näissä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3369&pnum=21
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3369&pnum=100
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3369&pnum=167

Mielenkiintoista tässä on mm. se, että Marian kerrotaan olevan Maria Jakobsdotter?

Kolmannessa lainatussa rippikirjan otteessa näkyy, että Juho kuolee 1760 ja Maria 1761.

Kuolintiedot:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6855411
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6855402

Nytpä Maria on jälleen Tuomaantytär? Maria Tuomaantytär Ruikka oli tosiaan olemassa, syntynyt 1715, mutta en usko kuitenkaan hänen olleen Juho Hirttiö-Vuotikan puoliso, koska ikä ei täsmää. Rippikirjan mukaan Vuotikan Maria-vaimo oli syntynyt jo 1682 ja kuolintiedon mukaan n. 1691. Syntymävuosi 1682 ei kyllä oikein stemmaa viimeisten lasten syntymävuosien kanssa (1733 ja 1736).

Eli oliko Maria siis Tuomaantytär, Jaakontytär vai Pekantytär? Minusta hänen isänsä oli Pekka Ollinpoika Ruikka l. Niironen l. Frantsi (1658 - 1743) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Brita k. 1697.

Ja ketkä ovat Juho Antinpoika Hirttiön vanhemmat? Oliko Antti Pekanpoika Hirttiö, jolla kuitenkin oli jo puoliso ennen Brita Erkintytär Tolosta?

[Tapani Kovalaine]

---
Eli oliko Maria siis Tuomaantytär, Jaakontytär vai Pekantytär? Minusta hänen isänsä oli Pekka Ollinpoika Ruikka l. Niironen l. Frantsi (1658 - 1743) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Brita k. 1697.

Ja ketkä ovat Juho Antinpoika Hirttiön vanhemmat? Oliko Antti Pekanpoika Hirttiö, jolla kuitenkin oli jo puoliso ennen Brita Erkintytär Tolosta?
Markun kysymykset ovat hyvin, hyvin aiheellisia! Rovaniemen kirkonkirjat eivät valkene millään pikavilkaisulla. Sukunimen tyyppisesti käytetyt sukunimet eivät ole oikeita sukunimiä ja patronyymit vaihtelevat kysymyksiä herättävästi.

Maria Ruikan kohdalla kaikki näyttää vuoteen 1714 asti aivan asianmukaiselta. Hän oli Pekka Ruikan perheen tytär, joka kävi siskonsa ja veljensä kanssa uuraasti ehtoolliskirkossa samoina päivinä. Vanhemmat kävivät eri päivinä, sillä olivat kai keksineet maatalouslomittajasysteemin jo 1700-luvun alussa.

Vuosien 1715-1719 tiedot puuttuvat kirkonkirjoista, joten arvattavaa jää, menikö tämä Maria Ruikka avioon Antti Vuotikan kanssa ja esiintyi välillä Jaakon tyttärenä.

Juho Antinpoika saattoi olla oikeasti Rautio, Rompasaari, Kulppi tai Hirttiö ja hänen äitinsä on hyvinkin voinut olla Margareta eikä suinkaan Brita Tolonen. Omat tulkintani ovat syntyneet kolmisen vuotta sitten hyvin nopeassa tempossa. Ne on nähtävä trumppilaisena keskustelun avauksena eivätkä ne siis sisällä faktaa, jollei myöhempi tarkempi tutkimus sellaista sattumalta niistä löydä. :)

[Porokuiskaaja]

Tervehdys,

vanhaan keskusteluun arvelin heittää kysymykseni, etten postaa useampaa uutta aloitusta samoista aiheista.

Olen saanut sukulinjani tutkittua pääpiirteittäin, että henkilöt ovat tiedossa. Haluaisin kuitenkin vielä perehtyä sukuni asumishistoriaan. Tässä keskustelussa mainittu seuraava henkilö:

1. Antti Pekanp Hirttiö (1674-1770) ja 1712 vihitty vaimonsa Riitta Erkintr Tolonen
- asuivat kenties 1712-1732 Hirttiössä, muuttivat Kampsaan

Periydyn Antista (hänen jälkeläiset siirtyvät asuttamaan Sodankylää, missä itsekin asun). Olisin kiinnostunut tietämään, mikä on tämä Kampsa, minne Antti pekanp. ja Briita/Riita Erkint. muuttivat. Minne tämä paikka/alue sijoittuu? Olen yrittänyt tutkia vanhoja karttoja, mutta oma osaaminen on vielä hyvin alkeistasoa näissä asioissa, joten käännyt viisaampien puoleen! Taloa tuskin on enää olemassa.

Hirttiön talosta löysin vanhan kartan ja luulen, että pystyn sen avulla suunnistamaan tälle vanhalle paikalle, missä Antti ja Briita/Riitta ovat asuneet.

Kiittäen,

Jenna

[Markku Pelttari]

Kampsa, Kamsa, Kamsansuu, eri nimiä käytetty, sijaitsi kai kohdassa, jossa Kampsajoki yhtyy Kemijokeen muutama kilometri Oikaraisesta ylöspäin. Löytyy esim. Kansalaisen karttapaikalta.

[Tapani Kovalaine]

On vain yksi Kampsa ja se sijaitsee kaikkien tunteman Erräysjänkän eteläpuolella Kampsajoen suulla lähellä Uusi-Körkön taloa siis Oikaraisesta itäänpäin heti Ruunanmukan jälkeen. Kansalaisen Karttapaikka tietää. Tai voihan olla että kun lähtee etelään Kampsajokivartta, tulee vastaan Kampsa-aapa ja Kampsajärvi. On siellä Kampsavaaran kohdalla voinut järven rannalla joskus olla talokin. Kemijokivarrella asumista ja talon pitämistä pitäisin kyllä todennäköisempänä. - Markku ehtikin jo edellä paikallistaa tämän Kampsan, jonka vastarannalla sijaitsee kartoissa Kamsanniemi.

[Porokuiskaaja]

Tuhannet kiitokset teille, nyt on paikannettu kohta!

Kiittäen,
Jenna