Halikko,Naapala tuntematon suku

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506044

Karkun Rainion Dönsby-aatelissukuiden emännän 2. puolisona oli vouti ja nimismies Nils Eriksson, jonka veli oli Piikkiön kihlakunnan vouti Simon Eriksson.

Halikon Melkolan ratsutilan kaupanyhteydessä mainitaan Rainiolaisille maksetuista rahoista, ja siinä mainitaan isäpuoleksi Nils Eriksson Napalain.

styf fadren Nils Erichsson Napalain(?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785314

Kiinnostavaa, että Halikosta löytyy Naapala ja sieltä Erik Matsson isäntä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8760

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8539

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4527208

Kiinnostavaa, että myös Paimion puolella mainitaan Napala ja siellä näyttäisi olevan samannimiset henkilötkin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138705
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135367

Ketähän nämä veljekset olivat suvultaan?

[Benedictus]

Nils Erikssonin veli Pikkiön kihlakunnanvouti Nils Eriksson löytyy asumasta Marttilan Ruuhikosken Sepältä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350813

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350813

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358528

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363228

-tässä näkyy Erik Matsson eli saman niminen oli myös Halikon Naapalassa ja Paimion Napalassa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362316

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=741717

Tässä Piikkiön Berttalan isäntänä Simon Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703898

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705846

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706237

-Simon Eriksson mainitaan 1636

[Seija Randell]

Halikossa, Angelniemen kappelissa oli Topjoella Napala-niminen talo (kylän talot yhdistettiin myöhemmin) ja emäseurakunnan puolella Naapala (tai Napala), joka talo on olemassa vieläkin.
Halikossa kirkkopitäjän ja hallintopitäjän rajat eivät olleet samat. Paimion hallintopitäjään kuului monta kylää pitäjän länsiosasta, mm. tämä Naapala.
Siis toisessa tapauksessa on kysymys Topjoen kylän Napalan talosta ja toisessa Halikon Naapalan yksinäistalosta.
Selvennykseksi.

[Seija Randell]

Katselin noita linkkejä, ja sama Naapala on luetteloitu sekä Halikkoon että Paimioon. Kun katsoo edellisiä kyliä, ovat molemmissa samoja eli juuri noita Paimion hallintopitäjään kuuluneita halikkolaisia kyliä (Mustinen, Hyyperä, Korvenpää jne.).

[Seija Randell]

Niin ja tuo Ruuhikosken Seppä on myös Halikon kirkkopitäjässä. Koko Vaskio kuului Marttilan hallintoon, ml. mm. mainittu Melkola.

[ristojohannes]

Ruuhikoski (Salo)

Ruuhikoski on kylä Salossa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salo) entisen Halikon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikko) kunnan pohjoisosassa Vaskiolla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaskio). Kylä sijaitsee Vaskion keskustaajamasta lounaaseen Vaskionjoen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaskionjoki) toisella puolella.
Ruuhikoski asutettu pysyvästi 1300- ja 1400-lukujen aikana. Ruuhikosken nelitilaisesta kylästä on maininta 1500-luvun puolivälin maakirjassa. Vuoden 1586 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1586) maakirjassa on maininta, että Ruotsin kuningas (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuningas) on luovuttanut Ruuhikosken metsien käyttöoikeudet Turun linnan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_linna) herralle, joka on hakkauttanut metsät tyystin laivojen rakennustarpeiksi. Isojako (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isojako) toteuttiin kylässä vuonna 1770 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1770). Ruuhikoskessa on ollut kaksi myllyä Vaskionjoessa, joista toisen rakennus on edelleen paikallaan. Pääasiassa kylän rakennuskanta on toista maailmansotaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_maailmansota) edeltävältä ajalta.
Ruuhikosken aluetta hallitsevat metsäiset mäet. Mäkien väliset tasaiset alueet on otettu viljelykäyttöön. Kylän pohjois- ja itärajana on Vaskionjoki, jonka uomassa on kylän alueella kolme koskea: Pitkäkoski, Vähäkoski ja Ruuhikoski, jonka yli kulkee silta vanhan myllyn vierestä.

[Benedictus]

Kyrkoherdens i Pemar Martinus Johannis' efterkommande.

Åke Laurén

Denna artikel är egentligen tillkommen för rättandet av ett beklagligt fel i A. WILSKMANs Släktbok, men har undertecknad för åskådlighetens skull tillåtit sig en utförligare framställning än vad själva rättelsen hade erfordrat. Genom den framkommer också ett och annat, som inte tidigare blivit publicerat i tryck, och som borde beröra en del kultursläkters i Finland stamtavlor på mödernet.
Martinus Johannis var enligt LEINBERG kyrkoherde i Pemar 1568-1589, men har möjligen varit kapellan där redan dessförinnan. Han upptages i en arvsutredning av år 1658 (RA. cc 7) som »brystarvinge» till en tredjedel av Karisböle fastighet och var antagligen hemma därifrån, Hans hustru var Brita Mattsdotter i Breidilä (cc 5 och 6), en dotter av länsmannen i Pemar Matts i Breidilä. (Denne hade också en son Erik Mattsson, gift m. Gertrud). Breidilä tyckes ha gått i arv till Martinus. Makarna hade följande barn:
1. Henricus, kyrkoherde i Pemar,


2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligen med Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och


3. Brita, gift

--1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623),
--2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.

[kkylakos]

Korjailen Dönsby-koostettani ja eksyin tänne. Lisäyksenä jo todettuun: Rainion perillisiltä Melkolan ostaneen Jabob Hanssonin sisaren mies Carl Larsson Kröpelin sai verovapauden 4.8.1635 Halikon Naapalalle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9658
http://runeberg.org/frfinl/0254.html

[Seija Randell]

Tuossa ensimmäisessä linkissä on osa Halikon kirkkopitäjään kuuluneista taloista. En tiedä, mikä aluejako alkuperäisissä veroluetteloissa on ollut, mutta asutuksen yleisluettelossa on aika vaikeasti käytettävä jako, jos ei tunne paikkakuntaa ja sen historiaa. Halikon kirkkopitäjän kyliä löytyy Halikon, Paimion, Sauvon ja Marttilan luetteloista. Angelniemeä luettelossa ei ole "omalla nimellään".
Topjoen kylä löytyy Sauvon ko. ajan luettelosta liitteestä "Under Haliko kyrka". Mutta kyllähän tässä on kyseessä Naapala, joka kuului Paimion hallintopitäjään.