Majuri Henrik von Hagen

[Jarmo Haring]

Etsin kaikenlaista tietoa Ruotsin armeijan majurista Henrik von Hagenista, etenkin hänen alkuperänsä ja perhesuhteet kaipaavat kosolti tutkimusapua.

Hänen urastaan tiedän vain vähän, mutta hän oli mm. vuosina 1648-49 komendanttina Weidenissa (Weiden in der Oberpfalz). Sen jälkeen hänestä löytyy mainintoja Riiasta, johon hän on rakennuttanut pienen kartanon, josta v. 1657 Riian kartassa käytetään nimeä "Hagenshofs Wirthshaus". Henrik mainitaan myöhemmin Riian "ylikonsistorina".

Henrikin tytär, Anna Catharina von Hagen menin 1688 naimisiin aatelismies Christian von Manegenin kanssa ja sai hänen kanssaan 4 lasta, kuollen kuitenkin hyvin nuorena ilmeisesti vuoden 1700 tienovilla, sillä vuonna 1702 leskimies Christian solmi jo toisen avioliiton.

Minulla on jonkinlainen aavistus Henrikin alkuperästä ja minusta hänestä käytettiin Ruotsin armeijassa myös nimeä Henrik von Harrigen, mutta mitään täydellisesti sitä tukevaa todistetta minulla ei ole ja tarvitsen kipeästi tutkijaverkoston apua.

Terveisin
Jarmo Haring

[Timo W]

Christian Maneken, adlad von Maneken

http://www.adelsvapen.com/wiki/images/4/4a/1346.jpg



http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Maneken_nr_1346

[Jarmo Haring]

Tervehdys,

Juuri tuon linkin kautta löysin jotain lihaa luiden ympärille Henrikin edes yhdestä lapsesta. Muuta lisätietoa kaipaan, jotta saan kuviot hänestä selvemmiksi.

Terveisin
Jarmo Haring

[Erkki A Tikkanen]

Tuolta löytyisi pientä vinkkiä Liivinmaalle, kohdasta XV.3.
Katsoin pikaisesti myös noita Liivinmaan kirjoja, mutta enempää en ehtinyt löytämään.

Tämä kuva on Öselin, eli Saarenmaan kirjasta "Genealogisches Handbuch der Oeselschen Ritterschaft" sivulta 83.

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000345,00000.html

Linkit noihin Liivinmaan kirjoihin:

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Band_bsb00000558.html
http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Band_bsb00000559.html

[Jarmo Haring]

Kiitos Erkki vinkistä!

Helpolla ei tästä arvoituksesta selkoa ole saatavilla, sen verran hankalaa on löytää majurista tai hänen perheestään lisätietoja. Tämä osoittaa vain sen, että vielä pitää katsoa useamman tutkimattoman kiven alle, kyllä se siellä jossain se läpimurtovihje odottaa löytymistään.

Terveisin
Jarmo Haring

[Jarmo Haring]

Tässä laatimaani majuri Heinrich von Hagenin (Henrik von Hagen/Harrigen) perheteoriaa.

Heinrich/Henrik von Hagen, s. ?, k. ?, Heinrich/Henrik oli vuosina 1648-49 komendanttina Weidenissa. Sen jälkeen hänestä löytyy mainintoja Riiasta, johon hän on rakennuttanut pienen kartanon, josta v. 1657 Riian kartassa käytetään nimeä "Hagenshofs Wirthshaus". Heinrich/Henrik mainitaan myöhemmin Riian "ylikonsistorina". Vuodelta 1666 löytyy Viron arkistoista lainakuitti, jossa hänen sedäkseen mainitaan Matthias Stackelberg, mutta hänen todellista sukuyhteyttään en ole pystynyt varmistamaan (oliko mitä kautta setä?). Heinrich/Henrikin puolisostaan ei ole tietoa, eikä täydellisesti hänen lapsiakaan, mutta alla on teoriaa hänen lapsistaan, joista tosin vain Annalle löytyy pitäviä todisteita. Muut lapsiehdokkaat on otettu Seppo Prihan ”Hagen-suku Suomessa” –artikkelista sekä omista hajanaisista von Hagen -tutkimuksistani.

Lapset:
1. Henrik Henrikinpoika Hage (Hagen, Hagh), s. ?, k.n. 1701, Henrik oli Viipurin ratsuväkirykmentin kirjurina vuosina 1671-76. Sen jälkeen hänet mainitaan tilan vuokraajana vuonna 1683 Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Mäntyharjun käräjillä. Vuosina 1691-95 hän oli Kymin kihlakunnanvoutina. Henkikirjoissa hänet on mainittu vielä vuonna 1700, mutta ei enää vuonna 1702. Hän sai vuonna 1693 Vehkalahden Pampyölistä ratsutilan ja sen lisäksi anomuksella Haminasta ns. Taskalin aution; kaupungin asukkaat valittivat päätöksestä, mutta turhaan. Henrik Henrikinpoika Hagen kuoltua hänen poikansa, majoitusmestari Olav Hagen peri edellämainitut tilat. Vuonna 1706 tilalla asuivat Henrik Henrikinpoika Hagen leski ja tyttäret Karin, Anna ja Kerstin. Vuonna 1707 paikalla olivat Olav Hagen vaimo ja kihlakunnankirjuri Hans Valerian, jolle tila oli myyty. Henrikillä oli vielä ainakin yksi poika, Johan Hage, joka syntyi 1688 ja kuoli 1740. Johan oli Haminan pedagogion oppilas ja valmistui ylioppilaaksi Turussa 1708. Hän toimi mm. Arbogan kaupunginnotaarina, Viipurin läänin (Rannan, Jääsken ja Äyräpään kihlakuntien) tuomarina 1719 (ei kylläkään astunut virkaan), Norrköpingin kaupunginnotaarina, Kristinehamnin vt. pormestarina, Näsin ja Gillbergin ym. kihlakuntien tuomiokunnan tuomarina Värmlannin läänissä 1726 sekä Tössbon ja Vedbon ym. kihlakuntien tuomiokunnan tuomarina Älvsborgin läänissä 1738. Naimisiin Johan meni itävaltalaisen Anna Margareta Camitzin kanssa, joka kuoli leskenä vuonna 1745, liitosta en tiedä syntyneen lapsia.
Taivassalossa asuivat vuosina 1727-31 kapteeni Hastferin virkatalossa korpraali Henrik Hage ja hänen vaimonsa Anna Birgitta Schilling. Lapsia ei rippikirjaan ole merkitty. Esim. vuosina 1730 ja 1732 on henkikirjaan merkitty samassa kylässä asunut korpraali Hagenin vaimo Anna. Korpraali Henrik Hage kuoli Taivassalossa 24.11.1734. On hyvin mahdollista, että hän oli myös Henrik Henrikinpoika Hagen poika.

2. Nils Henrikinpoika Hage (Hargien), s. ?, k. 1691, Nils mainitaan vuonna 1678 Karjan, Viipun ja Savonlinnan rykmentin kuudennen komppanian kornettina, vuonna 1683 hänet mainitaan Lappeen ja Joutsenon käräjillä. Hänellä oli vuonna 1688 käytössä kruunun ratsutila Lemin Uiminniemellä ilmeisesti elinikäisenä eläketilana. Vuonna 1691 hänet mainitaan kuolleena Savitaipaleen ja Joutsenon käräjillä. Vuonna 1694 on pitäjän käräjinä mainittu kornetin leski Kerstin Hansintytär Biander. Lapsista ei henkikirjoissa ole mitään mainintoja, mutta käräjäpöytäkirjoista selviää vuodesta 1703 alkaen, että avioparilla oli ainakin kaksi tytärtä: torvensoittaja Hans Danberg/Dannenbergin vaimo Kristina Hage ja veronkantokirjuri Gustaf Klassonin vaimo Katarina Hage. Torvensoittaja Danberg mainitaankin jo vuoden 1694 henkikirjassa vaimoineen ko. tilalla kornetti Hagenin lesken ohella. Vuosina 1697 ja 1699 on mainittu vain torvensoittaja Danberg vaimoineen, ja 1701 mainintoja ei enää ole. Kristinalle ja Hansille syntyi 5 lasta (Hans, Nils, Jöran, Maria, Anna) ja näistä ainakin molemmille tytöille syntyi perillisiä, ehkä jopa nykyaikaan saakka. Katarinalla ja Kustavilla en tiedä olleen perillisiä.

3. Anna Catharina von Hagen, s. ?, k.n. 1700, Anna meni vuonna 1688 naimisiin Christian von Manegenin (s, ?, k. 1710) kanssa ja sai hänen kanssaan vuosien 1689-1695 välisenä aikana 5 lasta (Catharina Elisabet, Andreas Christian, Gerhard Henrik, Anna Dorotea, Gustaf Johan), kuollen kuitenkin hyvin nuorena ilmeisesti vuoden 1700 tienovilla, sillä vuonna 1702 leskimies Christian solmi jo toisen avioliiton Elisabet von Uhlenbrockin kanssa. Lapsista Andreas ja Gerhard kuolivat vuonna 1710 ruttoon. Muut lapset menivät naimisiin ja heillä saattaa olla perillisiä jopa nykyaikaan saakka.

4. Johan von Hagen, s. ?, k. ?, Johan mainitaan 9.2.1684 Viron rykmentin kuudennen komppanian vänrikkinä, myöhemmin eräs Johan Hagen mainitaan Viipurin kaupungin henkikirjassa vuonna 1688 vaimonsa ja tämän sisaren kanssa, muita mainintoja en ole Johanista löytänyt.

Muistakin mahdollista lapsiehdokkaista minulla on olemassa vielä yksi (Fredrik), mutta mielelläni kuulen ensin teidän mahdollisia kommentteja näihin jo yllä mainittuihin lapsiehdokkaisiin. Kaikki lisätiedot ja korjaukset ovat tervetulleita!

Terveisin
Jarmo Haring

[Bodniemi37]

Torvensoittaja Danberg mainitaankin jo vuoden 1694 henkikirjassa vaimoineen ko. tilalla kornetti Hagenin lesken ohella. Vuosina 1697 ja 1699 on mainittu vain torvensoittaja Danberg vaimoineen, ja 1701 mainintoja ei enää ole. Kristinalle ja Hansille syntyi 5 lasta (Hans, Nils, Jöran, Maria, Anna) ja näistä ainakin molemmille tytöille syntyi perillisiä, ehkä jopa nykyaikaan saakka. Katarinalla ja Kustavilla en tiedä olleen perillisiä.


Torvensoittaja Hans Danbergin puoliso mainitaan Lappeen vuoden 1705 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10890013) Yllikkäläm kylässä ja mielestäni myös Joroisten vuosien 1725-1732 rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6645755) nimettömänä anoppina, joka on matkustanut Rantasalmelle; hänen poikansa Nils asui siellä puolisonsa Kristina Ithimaean kera ainakin vuodesta 1727 lähtien.

Iisalmen käräjillä 7.2.1711 (s. 6) mainittu torvensoittaja Danberg oli varmaankin identtinen Savossa 28.11.1713 kuolleen torvensoittaja Jöran Dannenbergin kanssa. Karjalan ratsurykmentin vuoden 1716 pääkatselmusrullasta (http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0029155_00011) käy ilmi, että Nils Dannenberg otettiin Savossa kuolleen Jöranin tilalle 26.1.1714.

Torvensoittaja Dannenberg toimi Säämingissä 11.1.1723 kastetun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6460243) Karl Bengt Hobinin kummina. Kummeista johdattaja (Peter) Nicander oli lapsen äidin Vendelan veli. Sisarusten äiti oli edelleen esitätinäni pitämäni Margareta Karlintytär Ithimaea, Valkealan kirkkoherran tytär.

Kruununvouti Mahlbergin puoliso Kristina Ithimaea oli arvattavasti torvensoittaja Nils Dannenbergin samannimisen puolison täti; tämä nuorempi Kristina oli joko ratsumestarina Gemauerthofissa 1705 kaatuneen ja Rantasalmen Asikkalassa tilan omistaneen Peter Ithimaeuksen tai tämän veljen, viipurilaisen kauppiaan Gabriel Gabrielinpojan tytär.

Hans Hansinpoika Dannenbergistä itselläni ei ole näköhavaintoja, joten toivon hänestä lisätietoja. Hans Dannenberg vanhemman jälkeläisistä kirjoittelin myös tässä (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=95206&postcount=2) viestissäni.

Terveisin,

[Timo W]

Johan Hage


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5023



http://www.genealogia.fi/genos/67/67_108.htm

[Jarmo Haring]

Kiitoksia lisätiedoista ja linkeistä, löytyykö kommentteja laatimani perheteorian puolesta tai vastaan?

Terveisin
Jarmo Haring

[Jarmo Haring]

"Taivassalossa asuivat vuosina 1727-31 kapteeni Hastferin virkatalossa korpraali Henrik Hage ja hänen vaimonsa Anna Birgitta Schilling. Lapsia ei rippikirjaan ole merkitty. Esim. vuosina 1730 ja 1732 on henkikirjaan merkitty samassa kylässä asunut korpraali Hagenin vaimo Anna. Korpraali Henrik Hage kuoli Taivassalossa 24.11.1734. On hyvin mahdollista, että hän oli myös Henrik Henrikinpoika Hagen poika."

Nappasin tämän tekstin sellaisenaan Prihan artikkelista, mutta nyt jälkeen päin olen löytänyt Hiskistä jo kaksi lasta korpraali Henrik Hagelle ja Anna Birgitta Schillingille. Kalannin Paulähteellä heille syntyi 18.2.1722 Catharina Dorothea niminen tyttö ja Taivassalon Vehasella 5.2.1729 vielä Agatha niminen tyttö (Agathan perään on laitettu teksti "Till Tyskland"). Prihan mukaan heitä ei mainita rippikirjassa perheen mukana Taivassalossa, joten heidän kohtalonsa on vielä selvittämättä. Kalannin kuolleista ei ole kuitenkaan löydettävissä Catharina Dorotheaa ja Taivassalon kirjoista en ole löytänyt kuolleista listaa kuin vasta vuodelta 1750 alkaen.

Tutkimukset kaipaavat heidänkin osalta siis jatkoselvittelyä.

Terveisin
Jarmo Haring

[Bodniemi37]

2. Nils Henrikinpoika Hage (Hargien), s. ?, k. 1691, Nils mainitaan vuonna 1678 Karjan, Viipun ja Savonlinnan rykmentin kuudennen komppanian kornettina, vuonna 1683 hänet mainitaan Lappeen ja Joutsenon käräjillä. Hänellä oli vuonna 1688 käytössä kruunun ratsutila Lemin Uiminniemellä ilmeisesti elinikäisenä eläketilana. Vuonna 1691 hänet mainitaan kuolleena Savitaipaleen ja Joutsenon käräjillä. Vuonna 1694 on pitäjän käräjinä mainittu kornetin leski Kerstin Hansintytär Biander.

Kerstin Bianderin patronyymi on mielestäni virheellinen tuomiokirjakortistossa (liitekuva).

Itse olen näemmä aikoinaan arvellut, että veljesten(?) Henrik ja Nils Henrikinpoikien isä olisi voinut olla Prihan mainitseman Käkisalmen porvarin Lorenz Hagenin veli :).

Henrik Henrikinpoika Hagella oli Olof- ja Johan-nimiset pojat. Tämän nimiset Viipurin asukkaat mainitaan Prihan artikkelissa Lorenz Hagenin yläpuolella, heidän sukunimensä on tosin kirjattu muodossa Hagh.

Terveisin,

[Jarmo Haring]

Olet oikeassa, Kerstin taitaa ollakin Nilsintytär.

Lorenz Hagenia pidän itse myös samaan perhedynastiaan kuuluvana, kun vaan löytäisi edes sen Prihan mainitseman vuoden 1647 raastuvanoikeuden pöytäkirjan, niin voisi katsoa löytyisikö sieltä lisätietoa.

Viipurissa vuonna 1688 asuneen Johan Haghin olen arvellut olevan Henrik Henrikinpoika Hagenin veljen.

Vuonna 1513-1514 mainittu Olof Hagh oli viipurilainen kauppias, mutta miten hän mahtaa liittyä kokonaisuuteen, on nyt mahdotonta sanoa. Lisätietoa hänestä täytyisi saada sitä ennen paljon enemmän. On kuitenkin hyvin mahdollista, että hän olisi varhainen esi-isä majuri Henrik von Hagenille. Itse olen haarukoinut majurin syntymähetkeksi jotain vuotta 1610-luvulta. Tällöin varhaisen Olofin ja majurin väliin mahtuisi vielä 3-4 sukupolvea, kun vaan jostain arkiston kätköistä löytäisi väliin tarpeeksi lisätietoa.

Terveisin
Jarmo Haring

[Jarmo Haring]

Ruotsin kansallisarkistoista löytyi ehkä hieman lisätietoa majuri Henrik von Hagenin elämästä, tai ainakin sieltä löytyi hänen kirjeitä muutamille mahtihenkilöille. Vuosina 1648-49 hän on kirjoittanut 11 kirjettä Carl Gustaf Wrangelille, joka toimi tuolloin Ruotsin joukkojen ylipäällikkönä. Yksi kirje liitteen kera on kirjoitettu vuonna 1649 Karl Gustav X:lle, joka nousi Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1654.

Selvittelyt siis jatkuvat...

Terveisin
Jarmo Haring

[Jarmo Haring]

Ratkaisu majuri Henrik von Hagenin perheteoriaan löytyi ilmeisesti nyt tästä saksankielisestä teoksesta "Grosses und allgemeines Wappenbuch" http://dspace.utlib.ee/dspace/bitstream/handle/10062/16020/wappenbuch_siebmacher.pdf.txt;jsessionid=98632FCED 55DEA224AB809EC29338356?sequence=6

Toisaalla olin jo ymmärtänyt asian niin, että majuri Henrik von Hagen rakennutti vuonna 1631 Riikaan pienen kartanon, josta vuonna 1657 Riian kartassa käytetään nimeä "Hagenshofs Wirthshaus". Hänhän toimi majurin uransa lisäksi Riiassa mm. ylikonsistorina. Majuri Henrik Hagen sai 17.12.1657 Ruotsissa oikeuden käyttää sukunimenään von Hagen. Viimeinen maininta majurista löytyy Viron arkistoista, josta löytyy syyskuulta 1666 kuitti, jonka mukaan velka hänen sedälleen Matthias Stackelbergille (asui myös Nabbenissa) kuitataan maksetuksi.

Puutteellisella koulusaksallani tulkitsin tuosta linkitetystä kirjasta asian myös niin, että Majuri Henrik von Hagenilla oli ainakin yksi poika nimeltään Henricus Hagenius. Tämä Henrikinpoika syntyi 1614 ja kuoli 1682 ja kuollessaan hänen perillisinään mainitaan leski Dorothea Koyen (nettietsiskelyn jälkeen tulkitsin hänen vanhemmikseen Andres Koyen/von Koyenin ja Anna Ulrichin) ja tytär Anna Catharina von Hagen. Henrik Henrikinpoika opiskeli ilmeisesti Alankomaalla olevassa Leidenin yliopistossa ja valmistui sieltä 1638. Sen jälkeen hän toimi hovioikeuden arvioijana Viron Saarenmaalla ja sen jälkeen käräjäoikeuden presidenttinä (mikäli olen oikein asian ymmärtänyt). Vuonna 1651 hän osti Nabbenista (Nabben i Lemsals =Latviassa?) perheelleen kartanon, mutta ilmeisesti köyhtyi loppuelämänsä aikana. Tulkitsin asian niin, että Henrik Henrikinpojan kuollessa vuonna 1682 Nabben oli kiinnitetty lainojensa vuoksi. Henrikin tytär Anna Catharina von Hagen meni vuonna 1688 naimisiin käräjäoikeuden arvioijana toimineen Christian Manekenin kanssa ja he asuivat sen jälkeen yhdessä myös Nabbenissa. Ilmeisesti majurin pojalla Henrikillä ei muita lapsia sitten ollutkaan, tai ainakaan niin tulkitsen tämän asian.

Varsinaisesti kirja ei taida antaa majuri Henrik von Hagenille vanhempia, mutta kaiken tämän jälkeen voisin haarukoida hänen syntyneen siinä vuosien 1580-1590 paikkeilla. Kirjassa kyllä vilahtaa viittauksia mm. vuoteen 1513, jolloin maaliskuussa kuolee Tallinnan piispa Gottschalk Hagen. Viron arkistojen mukaan Tallinnan raatimiehenä toimi vuosina 1485-1502 muuan Dietrich Hagen. Tätä ennen Tallinnasta löytyy vielä vuodelta 1479 parturina Hinrick Hagen. Viron Saarenmaalta löytyy myös yksi mielenkiintoinen maininta ja sen mukaan eräs Friedrich Hagen matkusti vuonna 1410 Tallinnaan Öselin (Saarenmaan) piispan puolesta ja pyysi ystävällisesti Tallinnan raadilta turvaa käynnilleen.

Ehkä noista yllämainituista löytyy majuri Henrik von Hagenin esi-isiä. Jos joku niitä pystyy vielä tarkemmin selvittämään ja minulle kertomaan, olen enemmän kuin kiitollinen niistä tiedoista.

Keitä olivat sitten Prihan mainitsemassa artikkelissa Suomessa vaikuttaneet Hagenit (Henrik, Nils ja Johan perillisineen), joista yritin muodostaa jo jonkinlaista mahdollista sukuyhteyttä majuri Henrik von Hageniin? Tämä tutkimussuunta kaipaa edelleen vastauksiaan ja jos joku niitä pystyy selventämään, niin iso kiitos niistäkin tiedoista.

Terveisin
Jarmo Haring