Partanen Eeva, 102-vuotiaan isoäiti

[Tapani Kovalaine]

Paltamosta muutti rippikirjan mukaan vuonna 1850 Pulkkilaan Eeva Juhontytär Partanen s. 7.9.1832 (- syntynyt jossakin, esimerkiksi Säräisniemellä?). Eeva sai Pulkkilassa kastekirjan mukaan 16.4.1853 au-tyttären, joka oli Greta Partanen ja kuoli lapsena. Eeva Partanen muutti 1862 Ouluun ja siellä syntyivät tyttäret Iida Maria Partanen 29.5.1868 ja Aina Aleksandra Partanen 29.4.1871. Aina muutti 1893 Oulusta Helsinkiin ja Iida avioitui 1893 Kaarle Matinlassin kanssa ja heistä tuli 102-vuotiaaksi eläneen (lyseon) rehtorin vanhemmat.

Eeva Partasen s. 1832 vanhempia en ole löytänyt ja kysyn, onko joku foorumilainen löytänyt tai tietää Eevalle vanhemmat? Sotkamolaisen Greta Laurintr Partasen s. 9.9.1809 au-tytär Loviisa Partanen, joka syntyi 1832 Paltamossa, ei ole voinut muuttua Eevaksi kun kerran kuoli kastekirjan mukaan?

Pulkkila rk 1850- : http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1850-1856_ik24/399.htm

Pulkkila rk 1857- : http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1857-1866_ik24-25/324.htm

[emankinen]

Olisiko Tapani tässä oikea Eeva Juhontytär Partanen Hyrynsalmesta? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hyrynsalmi/rippikirja_1827-1841_ik176-177/114.htm

[Tapani Kovalaine]

Olisiko Tapani tässä oikea Eeva Juhontytär Partanen Hyrynsalmesta? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hyrynsalmi/rippikirja_1827-1841_ik176-177/114.htm
Parhaat kiitokset täydet tuntomerkit kattavasta löydöstä!

Jos Eeva oli kuhmolaisten Juho Partasen ja Elsa Kähkösen tytär, niin siinä tapauksessa professori Antero Heikkinen on tullut kirjoittaneeksi melkein kokonaisen kirjan Eeva Partasen äidin isästä, lautamies Antti Ristonpoika Kähkösestä s. Lentualla 1766. Kirjan nimi on muistaakseni:
Kirveskansan elämää. Ihmiskohtaloita Kuhmon erämaissa 1800-luvun alussa. Julkaistu v. 1988

Lautamies Antti Kähkönen asui Kovalan talossa Lentualla vuonna 1805 ja ilmoitti lähtevänsä kalaan erämaalammelle, jossa usein kalasteli. Jotenkin sattui vene kuitenkin kulkeutumaan Kuhmon kirkolle, joka paloi poroksi. Kaikki näyttö oli raskauttavaa ja aihetodisteet olivat riittävät, mutta kun silloisen oikeusjärjestyksen vaatimaa tunnustusta ei Antti Kähköseltä saatu, niin tuomiota ei voitu antaa kirkon poltosta. Jonnekin Herajärven kuparikaivokselle Kontiolahden Puson metsiin Antin ja vaimonsa jäljet häipyvät 1840-luvulla. Antti kävi viimeisen kerran ehtoolliskirkossa 1805 ja sen jälkeen häntä ei kirkossa nähty. Oulussa nähtiin, mutta vain lyhkäisiä aikoja lääninvankilassa.

Oulun tyttölyseon rehtori tutki oman ilmoituksensa mukaan koko pitkän ikänsä sukuja Remahl, Matinlassi ja Ruonansuu. On ehkä Kähkösiäkin tutkinut, mutta tuota asiaa hän ei raportoinut vuoteen 1996 mennessä jolloin kuoli 102-vuotiaana. Hänen veljensä Sakari oli Simossa kirkkoherrana ja vuonna 1935 vihkipappina, kun vanhempani avioituivat.

[Tapani Kovalaine]

Kirveskansan elämää -kirjassa on tarkemmin lukien mainittu:
- Kuhmon kirkon tuhopoltto oli helluntaipäivänä 21.5.1804 tai heti puolen yön jälkeen 22.5.1804
- Antti Ristonp Kähkönen oli 1799 luopunut lautamiehen toimesta ja oli ostanut isolla summalla Kopolan kruununtilan ja lainannut ison summan rahaa Sotkamon kappalaiselta vaan ei pystynyt lainaansa maksamaan, jne.

Kreikan lainoja ajatellen Antero Heikkisen kirjasta löytyy mainio velkakirjan malli. Lainataan tuo teksti, joka oli 1804 talvikäräjillä käsittelyssä:

"Talon pojalta Jörana Huoviselta olen minä ala kirjoitettu lainannut yhden summan 13 toista riksiä ja 16 skillinkia. Koska ensi kerran veloitan, nij olla valmis raha, joka tämän kautta Reverseratahan, Kuhmossa sinä 22 päivänä Joulukuussa 1802.
Johan Pardanen Lentualta."

Mainittu Johan Partanen lienee nimikaima Eeva Partasen s. 1832 isälle ja isän isälle. Eeva Partasen äidin isän isän isä näyttäisi olleen vuoden 1723 valtiopäivämies Risto Kähkönen Kuhmosta. Eeva Partasen nuoremmat veljet Ananias ja Antti Partanen muuttivat 1853 Pulkkilaan ja sieltä 1855 Temmekselle. Eeva Partasen kohdalle ei kirkonkirjaan tullut mainintaa Pulkkilaan muutosta vaan maininta siitä että hän oli Kuhmossa tiggare vuonna 1850.

Lentuan Kähkölän talon asukkaita digikuvassa: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/184.htm