K.Salminen
06.04.08, 11:31
Y.Blomstedt Asikkalan historiassaan (1981) käsittelee Reivilän talossa 1600-luvun puolivälissä vaikuttanutta ratsumies Mats Laurinpoikaa, joka riiteli Reivilästä Matti Tönnenp Wildeman/Creutzhammarin kanssa k. n. 1650, jolla oli koko Viitaila läänityksenään. Matti Tönnenp hävisi kuitenkin jutun ja Reivilä jäi ratsumies Mats Laurinpojalle. Hänestä suku jatkuu Reivilässä 1600-luvulta eteenpäin
Blomstedt ei kuitenkaan anna mitään osviittaa Mats Laurinpojan taustasta (cf. Blomstedt 1981), vaikka muuten on paneutunut Reivilään.
Esitän tässä oman tulkintani ratsumies Mats Laurinpojan tausta, joka vaatii Reivilän historian lyhyttä läpikäyntiä.
Ensinnäkin todetakoon, että ryttare Mats Laurinp esiintyy Reivilässä 1. kerran v 1625. Ja ratsastaa v 1631 asti F.Wrangellin ja Henrik Sipinp Silfverbögelin lippueissa, tämän jälkeen hän on talonpoika, ja vävy Anders Eskilinp, joka on naimisissa Matsin tyttären Lisbetin kanssa, ratsastaa talon puolesta.
Reivilä syntyy v 1566 kun Paakkolasta irroitetaan talo, jolle on merkitty 1 savu muttei yhtään jousta, siis ei veroa. Kuten Blomstedt toteaa näin meneteltiin yleensä leskien omistamien talojen kohdalla tai jousiveroista vapaana olevien virkamiesten kohdalla. Reivilään v 1566 tullut 1. asukas on Lasse Martin/Mikonp ja vaimonsa Margareta. Lasse Martinpoika on taustaltaan silloisen Hollolan läänin viimeinen vouti, virassa 1563-1571 (cf Kuusi 1935). Lasse Martinp kuolee Reivilässä v 1581, jonka jälkeen Reivilä on hänen leskensä Margaretan hallussa, kunnes sinne ilmestyy ratsumies Mårten Antinp Grip v 1589. Mårten Gripistä tiedetään seuraavaa:
Martti Antinpoika Gröp (Grip)
Suomalaisen ratsulippueen provossi 1575-80, vänrikki Hannu Mikonpojan satakuntalaisessa lippukunnasa 1590-91. Määrätty 2.10.1599 vangittavaksi Kaarle-herttuan käskystä. Maaomaisuutta Asikkalan Reivilässä.
Kaarle-herttuan käsky oli seuraavanlainen: Belysande är en skrivelse, vari hertigen Carl befaller sin ryttmästare Herman Stolz von Biuren att med en flit efterfråga några ryttare som sades ha varit med ”uti bondekriget i Österbåtten” och ”hulpet till och ihjälslagit mång oskyldig människe”. Fördenskull ville hertigen låta dessa ”opproriske blodhunder” fåp deras tillbörliga lön, ”var de eljest komme tillstädes”. Ryttmestaren skulle ”fängelse och välförande” låta föra dem och ”flere sådane” han kunde överkomma till hertigen. (cf. Anthoni 1937)
Vangittaviksi määrätyt olivat:
De efterslagna äro kvartermästare under Axel Kurcks fana Simon Simonsson från Sibbo i Nistelä (?) by, vaktmästare Sigfrid Henriksson till Koskipää, stamfar för adliga ätten Silfverbögel, från Sysmä, Hans Pedersson från Jokiois och Kiskoila i Sysmä och Padasjoki, Mårten Andersson Grip från Reivilä i Asikkala, Erik Bertilsson från Lill-Äynäs i Padasjoki och Erik Eskilsson från Hilleby (Hillilä) i Asikkala (Fullm f Herman v. Byren , ryttmästare. Viborgs slott 2.10.1599. R.R.)
Kiinnostavaa on usean etsintäkuulutetun sijoittuminen Asikkala-Sysmä-Padasjoki akselille. Erityisen mielenkiintoinen on Erik Bertelinp, joka ilmestyy kuin tyhjästä Asikkalan Vähä-äinäälle 1589, ja kahmii sieltä itselleen usean tilan maaomaisuuden, yhteensä 1 manttaalia. Hän ratsasti tn Aksel Kurjen lipustossa ja toisen etsintäkuulutetun Sipi Henrikinpojan lippueessa 1607-7 majoitusmestarina. Olen kimpassa yrittänyt selvittää Erik Bertilinp taustaa, mutta se ei ole auennut, kuten ei Blomstedtillekaan.
Mårten Antinp Grip vapautui kuitenkin nopeasti; kuten Sysmän Sipi Henrikinpoikakin ja olivat ratsasmassa jo v 1600, vaikka olivat teurastaneet nuijamiehiä ja sivullisia Pohjanmaalla ja Padasjoella; ja Grip ratsasti Reivilän puolesta v 1602 asti mm, Carsten Skaden lippueessa. Hänen poikansa Abraham Martinp Grip ratsasti myös isänsä jälkeen mm. Henrik Maununp Spåran lippueessa Reivilän puolesta. Abraham Griip esiintyy Reivilässä v. 1623.
Kahta vuotta myöhemmin Mats Laurinpoika ottaa Reivilän haltuunsa, ja ratsastaa sen puolesta.
Tulkintani mukaan Mats on Reivilän perustajan Lasse Martinpojan, Hollolan voudin ja vaimonsa Margaretan poika, joka ottaa isänsä tilan, Reivilän haltuunsa Gripien jälkeen v 1625.
Onko toisenlaisia tulkintoja, validimpaa tietoa?
T. Kari Salminen
Blomstedt ei kuitenkaan anna mitään osviittaa Mats Laurinpojan taustasta (cf. Blomstedt 1981), vaikka muuten on paneutunut Reivilään.
Esitän tässä oman tulkintani ratsumies Mats Laurinpojan tausta, joka vaatii Reivilän historian lyhyttä läpikäyntiä.
Ensinnäkin todetakoon, että ryttare Mats Laurinp esiintyy Reivilässä 1. kerran v 1625. Ja ratsastaa v 1631 asti F.Wrangellin ja Henrik Sipinp Silfverbögelin lippueissa, tämän jälkeen hän on talonpoika, ja vävy Anders Eskilinp, joka on naimisissa Matsin tyttären Lisbetin kanssa, ratsastaa talon puolesta.
Reivilä syntyy v 1566 kun Paakkolasta irroitetaan talo, jolle on merkitty 1 savu muttei yhtään jousta, siis ei veroa. Kuten Blomstedt toteaa näin meneteltiin yleensä leskien omistamien talojen kohdalla tai jousiveroista vapaana olevien virkamiesten kohdalla. Reivilään v 1566 tullut 1. asukas on Lasse Martin/Mikonp ja vaimonsa Margareta. Lasse Martinpoika on taustaltaan silloisen Hollolan läänin viimeinen vouti, virassa 1563-1571 (cf Kuusi 1935). Lasse Martinp kuolee Reivilässä v 1581, jonka jälkeen Reivilä on hänen leskensä Margaretan hallussa, kunnes sinne ilmestyy ratsumies Mårten Antinp Grip v 1589. Mårten Gripistä tiedetään seuraavaa:
Martti Antinpoika Gröp (Grip)
Suomalaisen ratsulippueen provossi 1575-80, vänrikki Hannu Mikonpojan satakuntalaisessa lippukunnasa 1590-91. Määrätty 2.10.1599 vangittavaksi Kaarle-herttuan käskystä. Maaomaisuutta Asikkalan Reivilässä.
Kaarle-herttuan käsky oli seuraavanlainen: Belysande är en skrivelse, vari hertigen Carl befaller sin ryttmästare Herman Stolz von Biuren att med en flit efterfråga några ryttare som sades ha varit med ”uti bondekriget i Österbåtten” och ”hulpet till och ihjälslagit mång oskyldig människe”. Fördenskull ville hertigen låta dessa ”opproriske blodhunder” fåp deras tillbörliga lön, ”var de eljest komme tillstädes”. Ryttmestaren skulle ”fängelse och välförande” låta föra dem och ”flere sådane” han kunde överkomma till hertigen. (cf. Anthoni 1937)
Vangittaviksi määrätyt olivat:
De efterslagna äro kvartermästare under Axel Kurcks fana Simon Simonsson från Sibbo i Nistelä (?) by, vaktmästare Sigfrid Henriksson till Koskipää, stamfar för adliga ätten Silfverbögel, från Sysmä, Hans Pedersson från Jokiois och Kiskoila i Sysmä och Padasjoki, Mårten Andersson Grip från Reivilä i Asikkala, Erik Bertilsson från Lill-Äynäs i Padasjoki och Erik Eskilsson från Hilleby (Hillilä) i Asikkala (Fullm f Herman v. Byren , ryttmästare. Viborgs slott 2.10.1599. R.R.)
Kiinnostavaa on usean etsintäkuulutetun sijoittuminen Asikkala-Sysmä-Padasjoki akselille. Erityisen mielenkiintoinen on Erik Bertelinp, joka ilmestyy kuin tyhjästä Asikkalan Vähä-äinäälle 1589, ja kahmii sieltä itselleen usean tilan maaomaisuuden, yhteensä 1 manttaalia. Hän ratsasti tn Aksel Kurjen lipustossa ja toisen etsintäkuulutetun Sipi Henrikinpojan lippueessa 1607-7 majoitusmestarina. Olen kimpassa yrittänyt selvittää Erik Bertilinp taustaa, mutta se ei ole auennut, kuten ei Blomstedtillekaan.
Mårten Antinp Grip vapautui kuitenkin nopeasti; kuten Sysmän Sipi Henrikinpoikakin ja olivat ratsasmassa jo v 1600, vaikka olivat teurastaneet nuijamiehiä ja sivullisia Pohjanmaalla ja Padasjoella; ja Grip ratsasti Reivilän puolesta v 1602 asti mm, Carsten Skaden lippueessa. Hänen poikansa Abraham Martinp Grip ratsasti myös isänsä jälkeen mm. Henrik Maununp Spåran lippueessa Reivilän puolesta. Abraham Griip esiintyy Reivilässä v. 1623.
Kahta vuotta myöhemmin Mats Laurinpoika ottaa Reivilän haltuunsa, ja ratsastaa sen puolesta.
Tulkintani mukaan Mats on Reivilän perustajan Lasse Martinpojan, Hollolan voudin ja vaimonsa Margaretan poika, joka ottaa isänsä tilan, Reivilän haltuunsa Gripien jälkeen v 1625.
Onko toisenlaisia tulkintoja, validimpaa tietoa?
T. Kari Salminen