Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pieksämäen Fabrell-suku
Olen muutamaan otteeseen omia esipolviani tutkiessa törmännyt Pieksämäellä 1700-luvun alkupuolella asuneisiin Fabrell-nimisiin henkilöihin. Keitä he olivat ja mistä he tulivat, on kuitenkin jäänyt mysteeriksi.
Aivan ensiksi nousee mieleen Pieksämäen Kirkonkylän pappilassa kirkkoherra Claus Molanderin luona majaillut jungfru Maria Fabrelia, jonka olen aina ajatellut olleen sama henkilö, kuin Rantasalmessa 1741 adjutantti Paul Heintziuksen kanssa avioitunut Maria Fabrelia. Varsinaista tutkimusta en ole tämän suhteen tehnyt ja kyseessä on pelkkä oletus.
Toinen varhainen Fabrell/Fabrelia/Fabrelius Pieksämäellä on lamppuoti Johan Matsson Silfvastin kanssa avioitunut Anna Fabrell (s. noin 1722 ja k. 1792). Pariskunnan ensimmäinen lapsi syntyy Pyhityn kylässä 12.6.1745 ja saa kasteessa nimen Susanna: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604932
Olen aina ajatellut, että Anna Fabrell (jonka taustoja en ole onnistunut löytämään) ja Maria Fabrelia ovat sukulaisia keskenään. Onko kenellekään tietoa näistä Fabrelleista tai tuleeko jollakin mieleen lähialueilla vaikuttaneita Fabreliuksia/Fabrelleja, joiden tyttäriksi Maria ja Anna sopisivat?
Bodniemi37
27.08.13, 13:20
Olen muutamaan otteeseen omia esipolviani tutkiessa törmännyt Pieksämäellä 1700-luvun alkupuolella asuneisiin Fabrell-nimisiin henkilöihin. Keitä he olivat ja mistä he tulivat, on kuitenkin jäänyt mysteeriksi.
Aivan ensiksi nousee mieleen Pieksämäen Kirkonkylän pappilassa kirkkoherra Claus Molanderin luona majaillut jungfru Maria Fabrelia, jonka olen aina ajatellut olleen sama henkilö, kuin Rantasalmessa 1741 adjutantti Paul Heintziuksen kanssa avioitunut Maria Fabrelia. Varsinaista tutkimusta en ole tämän suhteen tehnyt ja kyseessä on pelkkä oletus.
Toinen varhainen Fabrell/Fabrelia/Fabrelius Pieksämäellä on lamppuoti Johan Matsson Silfvastin kanssa avioitunut Anna Fabrell (s. noin 1722 ja k. 1792). Pariskunnan ensimmäinen lapsi syntyy Pyhityn kylässä 12.6.1745 ja saa kasteessa nimen Susanna: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604932
Olen aina ajatellut, että Anna Fabrell (jonka taustoja en ole onnistunut löytämään) ja Maria Fabrelia ovat sukulaisia keskenään. Onko kenellekään tietoa näistä Fabrelleista tai tuleeko jollakin mieleen lähialueilla vaikuttaneita Fabreliuksia/Fabrelleja, joiden tyttäriksi Maria ja Anna sopisivat?
Rykmentinpastori Ericus Andreae Fabrelius, ylioppilasmatrikkelin hlö 3664 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3664), kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, sillä hänen puolisonsa oli esiäitini Maria Hedvig Schalinin 1. puolison Anders Kyanderin sisarpuoli Anna (vht Rantasalmen kirkkoherra Andreas Georgii Kyander ja hänen 1. puolisonsa Emerentia Aronsdotter Klöfversköld).
Torvald T:son Hohenthal mainitsee artikkelissaan Savolax-grenen av släkten Nauklér, http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm, Marta Fabreliuksen, joka hänen mukaansa oli "troligen dotter till regementspastorn Erik Fabrelius och Anna Kyander." Martan pojan Erikin puoliso oli Paul Heintziuksen ja tämän 1. vaimon Märta Harneskiöldin tytär Anna Helena Heintzia, jonka äitipuolesta Maria Fabreliasta Harald Hornborg kirjoittaa artikkelissaan Släkten Heintzius, SSV IX(1925), näin: "Måhända dottern till regementspastorn Erik Fabrilius...".
Terveisin,
Rykmentinpastori Ericus Andreae Fabrelius, ylioppilasmatrikkelin hlö 3664 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3664), kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, sillä hänen puolisonsa oli esiäitini Maria Hedvig Schalinin 1. puolison Anders Kyanderin sisarpuoli Anna (vht Rantasalmen kirkkoherra Andreas Georgii Kyander ja hänen 1. puolisonsa Emerentia Aronsdotter Klöfversköld).
Torvald T:son Hohenthal mainitsee artikkelissaan Savolax-grenen av släkten Nauklér, http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm, Marta Fabreliuksen, joka hänen mukaansa oli "troligen dotter till regementspastorn Erik Fabrelius och Anna Kyander." Martan pojan Erikin puoliso oli Paul Heintziuksen ja tämän 1. vaimon Märta Harneskiöldin tytär Anna Helena Heintzia, jonka äitipuolesta Maria Fabreliasta Harald Hornborg kirjoittaa artikkelissaan Släkten Heintzius, SSV IX(1925), näin: "Måhända dottern till regementspastorn Erik Fabrilius...".
Terveisin,
Kiitoksia, tämä selittääkin yhteyden adjutantti Heintziukseen ja ainakin Maria Fabrelian taustat, mutta Anna Fabrellin osuus tässä suvussa näyttää edelleen epävarmalta. En ole tavannut häntä ennen 1740-lukua, joten hänen vaiheensa ovat hämärän peitossa.
Ikänsä puolesta hän oli noin parikymmentä vuotta Maria Fabreliaa nuorempi, eikä hän sovi Erik Fabreliuksen tyttäreksi. Kenties kuitenkin pojantyttäreksi tai vaikkapa tyttären aviottomaksi lapseksi (tässä tapauksessa äidikseen voisi kaavailla jopa Maria Fabreliaa - vaikka häntä nyt vielä 1741 neitsyeksi tituleerataan.) Epätodennäköistä, totta, mutta Annan suhde Erikiin on todennäköisimmin lapsenlapsi, jos yhteyttä edes on.
Tiedätkö Ritva, oliko Erik Fabreliuksella aikuisikään ehtineitä poikia? Pikaisella hakemisella internetin ihmemaa ei heistä tiedä mitään. Ahti Kopperin Silvastin sukua käsittele teos vuodelta 2011 taas mainitsee Anna Fabrellin vain ohimennen. Siellä kerrotaan vain, että "Lampuoti Juho Matinpoika Silvast, s. 1717, k. 17.1.1803 Pieksämäen msr, Väyrylä (86 v.). Anna Fabrell, s. 1722, k. 15.4.1791 Pieksämäen msrk., Pyhity (69 v.). Asuivat Pieksämäen Maavdeen Kylässä, Pyhityn kylässä RN:o 1 ja Väyrylän kylässä RN:o 1." Mielenkiintoisesti Grotenfelt-suvun Järvikylän kartanon ylipehtoorina toiminut Johannes Silvast (s. 1838 ja k. 1901) oli juuri Anna Fabrellin ja Johan Silvastin jälkeläinen. Myös eversti Pentti Silvast (1923-2004) kuuluu jälkeläisjoukkoon. Lähinnä heidän taustoistaan kiinnostuneena olen joskus pohtinut myös Anna Fabrellin taustoja.
Kaikenkaikkiaan Anna Fabrelilla ja Johan Silvastilla mainitaan olleen seuraavat lapset: Susanna (s. 1745), Elisabeth (s. 1747), Kristiina (s. 1749), Johan (s. 1751), Simon (s. 1754), Matthias (s. 1756), Anna (s. 1759), Maria (s. 1762) ja Regina (s. 1766).
Anna Fabrellin lapset ja heidän kumminsa:
Susanna, s. 12.6.1745 Pieksämäki, avioitui sittemmin Lyyra-sukuun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604932).
Kummeina nähdään pariskunta ylöskantokirjuri Jacob Tarvon ja Ebba Elephant, joista jälkimmäinen oli kappalainen Simon Tarwoniuksen tytär. Kolmas kummi on Christina Gummera, Pieksämäen silloisen kappalaisen Henrik Lyran puoliso.
Elisabeth, s. 19.5.1747 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604906).
Kummeina Maria Putkonen ja Johan Silvastin veli Henrik Silvast.
Christina, s. 23.3.1749 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604914).
Kummeina Stina Lyra, Sophia Tawastjerna ja Olof Mickoin[?]. Olettaisin, että mainittu Sophia on alikapteeni Carl Johan Tawastjernan tytär Hedvig Sofia Tawastjerna, joka asui Pieksämäellä ja sai siellä lapsiakin. Stina Lyra taas on aiemmin mainitun Christina Gummeran tytär, joka avioitui aikanaan Gustaf Lindin kanssa.
Johannes, s. 14.9.1751 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604952).
Kummeina aiemmin mainittu kappalainen Henrik Lyra ja Maria Poikalainen.
Simon, s. 27.3.1754 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604965).
Kummeina Henrik Lyra, poika Johan ja Maria Silvast.
Matthias, s. 16.2.1756 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604935).
Kummeina Johan Nykäin ja Maria Silvast, joka virheellisesti merkitty lapsen äidiksi.
Anna, s. 11.11.1759 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6605008).
Kummeina Lars Sutin ja Eeva Jäppinen.
Maria, s. 3.9.1762 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6605031).
Kummeina [?] Hännin ja Marg. Siloin.
Regina, s. 17.5.1766 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6605073).
Kummeina Gustaf Philman, madame Regina Harlin (aviossa Lyra-sukuisen kanssa) ja Maria Nikulo[?].
Kuten huomataan, Lyra-suku on edustettuna aika laajahkosti kummeissa ja loput ovatkin joko Johan Silvastin sukulaisia tai pariskunnan naapureita kulloisessakin kylässä. Suoranaisesti kukaan ei näytä olevan Anna Fabrellin sukulainen, siis suoria vihjeitä eivät kummit anna.
Kuitenkin tiedän erään asian jo entuudestaan: mainituilla Harlineilla oli avioliiton kautta suhteellisen läheinen suhde Kyandereihin, joka nyt ainakin voisi tavallaan viitata, että Anna Fabrell olisi lähtöisin tästä sukuryppäästä. Myös se on huomioitava, että Kyanderit olivat sukua myös Tarwoniukselle, joiden tytär Ebba Elephant on Fabrell-Silvast pariskunnan ensimmäisen lapsen kummi. Ja olivatha Tawastjernatkin ainakin suhteellisen läheisessä avioliittolinkissä Kyandereihin.
Ja toisaalta sekin pistää miettimään, että miksi pariskunnan lapsilla oli näinkin paljon säätyläistöä lasten kummeina. Johan Silvast ei ollut kummoista lampuotia ja torpparia kummoisempi, sukutaustoiltaan tietääkseni varsin vaatimaton mies. Suvussa oli jonkin verran ruotusotilaita ja kaksi suvun kantaisän poikaa avioitui Stormmius-sukuun, poikien appi oli kirkkoherran Staffan Strommius, joka on toki kiehtova huomio, mutta Silvasteiden joukossa ei näytä olleen varsinaisia säätyläisiä. Tulivatko Lyrat ynnä muut pariskunnan lasten kummeiksi siis Anna Fabrellin myötä?
Ja ketkä olivat Anna Fabrellin vanhemmat, voisiko hänen äitinsä olla läheisempi linkki esimerkiksi Lyra-sukuun?
Tietysti unohdin sen asian, että Lyrat asuivat varsin lähellä Silvasteja - molemmat siis Pyhityn kylässä, mutta jokatapauksessa. Mielenkiintoinen ongelma. Ainakin hypoteettisesti sijoittaisin Anna Fabrellin Erik Fabreliuksen ja Anna Kyanderin lapsenlapseksi.
Yksi ongelma on myös se, missä Johan Silvast ja Anna Fabrell on vihitty. Se ei näytä olevan Pieksämäki, sillä kävin vihkimerkinnät lävitse 1740-luvulta ja ei osunut pariskuntaa silmään.
Bodniemi37
27.08.13, 14:50
Tiedätkö Ritva, oliko Erik Fabreliuksella aikuisikään ehtineitä poikia? Pikaisella hakemisella internetin ihmemaa ei heistä tiedä mitään. Ahti Kopperin Silvastin sukua käsittele teos vuodelta 2011 taas mainitsee Anna Fabrellin vain ohimennen. Siellä kerrotaan vain, että "Lampuoti Juho Matinpoika Silvast, s. 1717, k. 17.1.1803 Pieksämäen msr, Väyrylä (86 v.). Anna Fabrell, s. 1722, k. 15.4.1791 Pieksämäen msrk., Pyhity (69 v.). Asuivat Pieksämäen Maavdeen Kylässä, Pyhityn kylässä RN:o 1 ja Väyrylän kylässä RN:o 1." Mielenkiintoisesti Grotenfelt-suvun Järvikylän kartanon ylipehtoorina toiminut Johannes Silvast (s. 1838 ja k. 1901) oli juuri Anna Fabrellin ja Johan Silvastin jälkeläinen. Myös eversti Pentti Silvast (1923-2004) kuuluu jälkeläisjoukkoon. Lähinnä heidän taustoistaan kiinnostuneena olen joskus pohtinut myös Anna Fabrellin taustoja.
Kaikenkaikkiaan Anna Fabrelilla ja Johan Silvastilla mainitaan olleen seuraavat lapset: Susanna (s. 1745), Elisabeth (s. 1747), Kristiina (s. 1749), Johan (s. 1751), Simon (s. 1754), Matthias (s. 1756), Anna (s. 1759), Maria (s. 1762) ja Regina (s. 1766).
Erik Fabreliuksen leski Anna Kyandra kuoli 1734 Sulkavalla 68-vuotiaana, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426494. Myös Marta Fabrelian ja Harald Eliaanpoika Haraldssonin (Nauklér) pojat Erik ja Carl Johan syntyivät Sulkavalla. Seurakunnan varhaiset rippikirjat ovat ilmeisesti tuhoutuneet, joten vinkkejä Erikin ja Annan mahdollisista pojista kannattanee etsiä läpi sotienkin säilyneiden kastettujen luetteloiden kummilistoilta.
Erik Fabrelius kuoli jo vuonna 1704 Viipurissa. Hänen perheensä näyttäisi asuneen noihin aikoihin Porvoossa, sillä puoliso Anna mainitaan Porvoon vuoden 1703 henkikirjassa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12141631. Alkuperäisasiakirja on harmittavasti repeytynyt juuri Annan suku- tai isännimen kohdalta...
Terveisin,
Erik Fabreliuksen leski Anna Kyandra kuoli 1734 Sulkavalla 68-vuotiaana, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426494. Myös Marta Fabrelian ja Harald Eliaanpoika Haraldssonin (Nauklér) pojat Erik ja Carl Johan syntyivät Sulkavalla. Seurakunnan varhaiset rippikirjat ovat ilmeisesti tuhoutuneet, joten vinkkejä Erikin ja Annan mahdollisista pojista kannattanee etsiä läpi sotienkin säilyneiden kastettujen luetteloiden kummilistoilta.
Erik Fabrelius kuoli jo vuonna 1704 Viipurissa. Hänen perheensä näyttäisi asuneen noihin aikoihin Porvoossa, sillä puoliso Anna mainitaan Porvoon vuoden 1703 henkikirjassa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12141631. Alkuperäisasiakirja on harmittavasti repeytynyt juuri Annan suku- tai isännimen kohdalta...
Terveisin,
Kiitos vinkistä, tiedän Fabreliuksella olleen 24.11.1693 Viipurissa kastettu Anders-niminen poika, mutten tiedä selvisikö hän läpi suuren nälänhädän ja oliko hän mahdollisesti elossa 1720-luvulla.
Toisaalta Fabrell-nimisiä pappeja vaikutti näihin aikoihin Länsi-Suomen alueella ja taisi vuosisataa aiemmin Kuopiossa olla joku Fabrell-niminen mies. Nimi on kuitenkin sen verran harvinainen, että yhteys Fabreliuksiin tuntuu ainakin loogiselta, jos ei nyt välttämättömältä.
Bodniemi37
27.08.13, 16:14
Ainakin hypoteettisesti sijoittaisin Anna Fabrellin Erik Fabreliuksen ja Anna Kyanderin lapsenlapseksi.
HisKi/Porvoon haudatut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4piqi5?fi+0412+haudatut+2300)16.3.1754 16.3.1754 Kiala gård drengs Petter Fabrilius ok.sj. 3
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4piqi5?fi+0412+haudatut+5395)2.2.1766 4.2.1766 Staden Artill. Joh. Fabrilius bröstw. 70
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4piqi5?fi+0412+haudatut+5798)15.7.1767 17.7.1767 Staden Ljnwäfw. Joh. Fabrilius ålder 72
Aksiisikirjuri Abraham Nordmanin kanssa Porvoossa 16.1.1755 vihityn Helena Fabrilian isä oli tuo 1767 kuollut pellavankutoja Johan Fabrilius, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8759761.
Abraham Nordmanin ja Helena Fabrilian poika Abraham, ylioppilasmatrikkelin hlö 9495 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9495), oli naimisissa Viitasaaren kappalaisen Johan Alanderin (aik. Ahlqvist) Johanna Juliana -tyttären kanssa. Viimeksi mainitun äidinäiti oli Rantasalmella 5.11.1692 menehtyneen kapteeni Herman Ludvig Harneskiöldin Maria-tytär, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 3558 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3558).
Terveisin,
< Olen muutamaan otteeseen omia esipolviani tutkiessa törmännyt Pieksämäellä 1700-luvun alkupuolella asuneisiin Fabrell-nimisiin henkilöihin. Keitä he olivat ja mistä he tulivat, on kuitenkin jäänyt mysteeriksi. >
Siinä voi olla tämä sukututkijan kompa? Pieksämäki kuului tuolloin osittain Rautalampeen, joten tietoja voi löytyä Rautalammin puolelta. Hiskissä on vain Rautalammin kastetut, mutta sukuhistorian puolelta löytyy vihityt ja kuolleetkin PIeksämäen syntyneet - vihityt - kuolleet.
Näin vihjeeksi
< Olen muutamaan otteeseen omia esipolviani tutkiessa törmännyt Pieksämäellä 1700-luvun alkupuolella asuneisiin Fabrell-nimisiin henkilöihin. Keitä he olivat ja mistä he tulivat, on kuitenkin jäänyt mysteeriksi. >
Siinä voi olla tämä sukututkijan kompa? Pieksämäki kuului tuolloin osittain Rautalampeen, joten tietoja voi löytyä Rautalammin puolelta. Hiskissä on vain Rautalammin kastetut, mutta sukuhistorian puolelta löytyy vihityt ja kuolleetkin PIeksämäen syntyneet - vihityt - kuolleet.
Näin vihjeeksi
Kiitos vinkistä, katsellaan sieltäkin. Olen kyllä aina silloin tällöin pitänyt silmät auki muita seurakuntia selatessa, muttei ole osunut silmään. Tiedän, että Silvasteihin perehtyneistä tutkijoista osa on mennyt pitkällekkin Annan taustojen metsästyksessä, mutta jostakin syystä näyttää siltä, ettei hän olisi ollut Savosta laisinkaan - tai tiedä sitten. Vaan ehkä vihkiminen on tapahtunut Rautalammilla, seuraavaksi siis vihkityiden läpikäynti.
Kiitos myös Ritvalle Fabriliuksista, ehkä hekin ovat sukua Annalle. Tiedän, että asiasta kiinnostuneita on ainakin muutamia, jo sukututkimuksen lopettaneita harrastajia, joille Anna jäi ikuiseksi mysteeriksi.
Ei tärpännyt Rautalammilla tai sitten ei osunut silmään, mutta voihan olla, että Fabrell & Silvast on vihitty missä tahansa. Kaikesta päätellen Anna Fabrell muutti Pieksämäelle vasta avioliiton jälkeen 1740-luvulla, joten pitäisi keksiä, mistä hän oli lähtöisin.
Fabreliuksia asui tässä vaiheessa ainakin Rantasalmilla (Maria Fabrelia) ja oliko Martta Fabrelia hengissä vielä Kiteellä? Harmillisesti Rantasalmen varhaisin säilynyt rippikirja ei kata Maria Fabrelian elinaikaa, joten en voi edes tarkistaa, olisiko Anna kenties oleskellut Rantasalmilla.
Tapaus kun ei ole kuulunut varsinaiseen tutkimusintressiini, en ole täysin perillä kaikista rippikirjan sivuista yms. joilla pariskunta esiintyy, mutten kyllä onnistunut paikantamaan heitä Pieksämäen kirjoista 1740-luvulla. Pyhityn kylässä he eivät ainakaan ole listattuina, vai katselinko ihan ohi?
Sain vinkin, että jossakin henkikirjassa Martta Fabrelian luona oleskelee tämän veli, mutta vinkkajaa ei ole kirjannut ylös veljen nimeä. Tämä ilmeisimmin Sulkavan suunnalta tehty havainto, joka perustui vinkkaajan epämääräiseen muistiinpanoon, hän kun ei tutkinut Fabreliuksia vaan Harald Haraldssonin sukua.
Onko tämä kenellekkään tuttu merkintä. Onko Ritva esimerkiksi ikinä kuullutkaan tällaisesta? Yritän etsiä tätä mainittua henkirjaa, mutta vinkkaaja ei valitettavasti muistanut (tai ollut merkannut) ylös mistä vuodesta oli kyse. Ilmeisimmin kuitenkin 1720-luvun puolella ollaan? Tämähän voisi hyvässä lykyssä vaikka olla Anna Fabrellin isä.
Ja vielä yksi huomio Anna Fabrellin lasten kummeina esiintyvään Lyra-sukuun. Henrik Lyra (puoliso Christina Gummerus) oli sen Henrik Lyran pikkuserkku, joka oli naimisissa Emerentia Josephsdotter Björnborgin kanssa, jonka äiti oli Emerentia Kyander. Näin ollen Henrik Lyran vaimon serkkuja olivat myös Fabreliukset, esimerkiksi aiemmin mainitut Martta, Maria ja Anders.
Tämä toisaalta voisi selittää myös miksi Silvast-Fabrell -pariskunta näyttää olleen niin tiiviissä tekemisissä Lyra-suvun kanssa, olivathan he varsin läheistä sukua avioliiton kautta.
Noh, ainakin löytyi yksi linkki lisää Erik Fabreliuksen perhepiirin ja kummilistoista löytyvien henkilöiden välillä. Onko tällä todellista merkitystä jääköön sitten nähtäväksi, ainakin hyvällä todennäköisyydellä Anna Fabrell voisi kuulua sukuun. Lasten nimien etymologiaa tarkastelemalla ei myöskään pitkälle päästä, nimet ovat liian yleisiä ja Reginakin lienee annettu nuorimmalle tyttärelle nimeksi tämän kummin, Regina Harlinin takia.
Ja niin, Maria Fabrelia oleskeli Pieksämäellä tietenkin sisarpuolensa Brita Willanderin hoteissa. Tämän mies oli Pieksämäen kirkkoherra Claes Molander, senkin tajusin vasta vähän asioita tarkasteltuani. Miksei siis myös anna Fabrell olisi päätynyt paikkakunnalle sukulaisten imussa? Molanderithan vaikuttivat vielä ainakin Joroisissa pitkälle 1740-luvulle.
Christina, s. 23.3.1749 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604914).
Kummeina Stina Lyra, Sophia Tawastjerna ja Olof Mickoin[?]. Olettaisin, että mainittu Sophia on alikapteeni Carl Johan Tawastjernan tytär Hedvig Sofia Tawastjerna, joka asui Pieksämäellä ja sai siellä lapsiakin. Stina Lyra taas on aiemmin mainitun Christina Gummeran tytär, joka avioitui aikanaan Gustaf Lindin kanssa.
Kummeina näyttää olleen myös muuan Törne, joka jäi aikaisemmassa katselussa huomaatta, nimi kun on suoraan isän nimen perässä.
Ilmeisimmin hän on jotakin sukua Rantasalmin puolella vaikuttavalle kenttävääpeli Gustaf Wilhelm Törnelle - tai ehkä kyseessä on jopa Gustaf Wilhelm itse, en tiedä, kastemerkinnässä kun on vain nimi Törne.
Ja kun aikaisemmin huomasin, että Henrik Lyra esiintyy useammankin kerran Anna Fabrellin lasten kummina, voisi olettaa, että kyseessä voisivat olla pikkuserkukset. Toinen lienee Pieksämäen kappalainen, Christina Gummeran puoliso ja toinen taas puoliso Emerentia Björnbergille.
Kappalainen Henrik Lyra menehtyi Pieksämäellä 1775 ja kaimansa oli vainaa jo 1755. Kummimerkinnöissä ei kuitenkaan anneta titteliä kummallekkaan Henrikille, joten tässä tapauksessa kyseessä saattaa olla kumpi tahansa Henrik.
http://www.geni.com/people/Anders-Kyander/6000000001229665056
Mahtaisiko oheisesta linkistä olla apua? Oikeellisuutta en takaa; löysin sen sattumalta.
H.Arjava
Bodniemi37
28.08.13, 12:23
Ja niin, Maria Fabrelia oleskeli Pieksämäellä tietenkin sisarpuolensa Brita Willanderin hoteissa. Tämän mies oli Pieksämäen kirkkoherra Claes Molander, senkin tajusin vasta vähän asioita tarkasteltuani. Miksei siis myös anna Fabrell olisi päätynyt paikkakunnalle sukulaisten imussa? Molanderithan vaikuttivat vielä ainakin Joroisissa pitkälle 1740-luvulle.
Maria Fabrelian olen itsekin joskus löytänyt Pieksämäen rippikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/4.htm). Brita Willandra ei ollut Marian sisarpuoli, sillä hänen äitinsä oli Yrjö Kotivuoren ylioppilasmatrikkeliin tekemien korjausten mukaan Anders Kyanderin tyttärien täti Helena Jöranintytär Kyander, Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: __Kyander, Helena__. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U534>. Luettu 21.8.2010.
Anna Kyander asui Porvoossa vielä 1708, muttei enää 1710; lapsia ei henkikirjoihin ole merkitty. Mikäli Anders jäi eloon, hän olisi tuolloin ollut jo henkikirja-ikäinen. Mikäli hän oli koululainen, hän ei maksanut veroa, Porvoon hk/1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11467145).
Pakolaisluetteloista en Fabrelleja tai Fabreliuksia (Fabriliuksia) ole löytänyt, joten Sulkavalla kuollut Anna pakeni sotaa todennäköisesti Etelä-Savoon, missä sitten kuolikin 1734. Katsastin parit Sulkavankin henkikirjat, mutta niistä en häntä löytänyt. Kuoliniän mukaan hän oli syntynyt jo 1666, joten hän oli kuollessaan ollut ainakin viiden vuoden ajan yli-ikäinen verottajan kannalta, mikä voisi selittää hänen puuttumisensa henkikirjoista.
Vävy Harald Haraldsson mainitaan Sulkavan henkikirjassa ainakin jo 1726. Vuoden 1727 henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10538671) hänelle on kirjattu puoliso. Sulkavalla syntyneen Erik-pojan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426211) kummina toimi myös Maria Fabrelia, mikä vahvistaa oletusta, että hän ja Marta F. olivat sisaruksia. 1730 syntyneen Karl Johanin kastemerkintä löytyy täältä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426221). Erikin kummien joukossa oli myös madame Helena Törne, jonka olen kysymysmerkillä varustettuna sijoittanut Nyborgin kreivikunnan hopmannin (1679-1685), vuokraajan (1685-1695) ja lopulta Parikkalan Koitsanlahden hovin veronvuokraajan (vuodesta 1685 1710-luvulle) Johan Törnen ja puolisonsa Helena (tod.näk. Petterintytär) Winbergin tyttäreksi, lähde: Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292.
Harald Haraldsson kuoli Kiteellä jo 3.7.1733 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/kuolleet_1699-1759_tk2147/29.htm). Kuolinmerkinnän mukaan hän oli tuolloin kotoisin Kerimäeltä. Hänet ja puolisonsa mainitaankin tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7008&pnum=605) Kerimäen henkikirjassa. Kerimäellä asuessaan Harald ja puolisonsa ehtivät toimia kummeina (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/syntyneet_1730-1786_tk2158/15.htm) ainakin kerran.
Marta Fabrelia haudattiin Viipuriin 28.3.1758 (HisKi). Omaiseksi on merkitty Harald (aviopuoliso?), vrt. Viipurin ruots. srk:n rippikirjamerkintä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6883492), minkä perusteella Marta näyttäisi olleen kuollessaan yksineläjä.
Naukléreista kiinnostuneet voivat lukea heistä myös täältä (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_51.htm), täältä (http://www.genealogia.fi/genos/17/17_77.htm) ja täältä (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm)kin :). Kägran sukuhaara polveutuu myös Elimäellä eläneestä esiäidistäni Agneta Andersintyttärestä: sukuhaaran kantaisän Elias Nauchleerin, s. 12/4 1707, äiti Brita Cajandra oli Agnetan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Sigfridus Matthiae Hermigierin tyttärentytär (vht Margareta Sigfridintytär Hermigier ja hänen ensimmäinen puolisonsa, Viipurin porvari ja luostarikirkon esimies Simon Mattsinpoika Kaijanen (toisessa aviossaan), jonka lapset ryhtyivät käyttämään sukunimeä Cajander (Kaijanen, Kaijander, Caijander jne ->).
Terveisin,
Maria Fabrelian olen itsekin joskus löytänyt Pieksämäen rippikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/4.htm). Brita Willandra ei ollut Marian sisarpuoli, sillä hänen äitinsä oli Yrjö Kotivuoren ylioppilasmatrikkeliin tekemien korjausten mukaan Anders Kyanderin tyttärien täti Helena Jöranintytär Kyander, Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: __Kyander, Helena__. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U534>. Luettu 21.8.2010.
Anna Kyander asui Porvoossa vielä 1708, muttei enää 1710; lapsia ei henkikirjoihin ole merkitty. Mikäli Anders jäi eloon, hän olisi tuolloin ollut jo henkikirja-ikäinen. Mikäli hän oli koululainen, hän ei maksanut veroa, Porvoon hk/1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11467145).
Pakolaisluetteloista en Fabrelleja tai Fabreliuksia (Fabriliuksia) ole löytänyt, joten Sulkavalla kuollut Anna pakeni sotaa todennäköisesti Etelä-Savoon, missä sitten kuolikin 1734. Katsastin parit Sulkavankin henkikirjat, mutta niistä en häntä löytänyt. Kuoliniän mukaan hän oli syntynyt jo 1666, joten hän oli kuollessaan ollut ainakin viiden vuoden ajan yli-ikäinen verottajan kannalta, mikä voisi selittää hänen puuttumisensa henkikirjoista.
Vävy Harald Haraldsson mainitaan Sulkavan henkikirjassa ainakin jo 1726. Vuoden 1727 henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10538671) hänelle on kirjattu puoliso. Sulkavalla syntyneen Erik-pojan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426211) kummina toimi myös Maria Fabrelia, mikä vahvistaa oletusta, että hän ja Marta F. olivat sisaruksia. 1730 syntyneen Karl Johanin kastemerkintä löytyy täältä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426221). Erikin kummien joukossa oli myös madame Helena Törne, jonka olen kysymysmerkillä varustettuna sijoittanut Nyborgin kreivikunnan hopmannin (1679-1685), vuokraajan (1685-1695) ja lopulta Parikkalan Koitsanlahden hovin veronvuokraajan (vuodesta 1685 1710-luvulle) Johan Törnen ja puolisonsa Helena (tod.näk. Petterintytär) Winbergin tyttäreksi, lähde: Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292.
Harald Haraldsson kuoli Kiteellä jo 3.7.1733 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/kuolleet_1699-1759_tk2147/29.htm). Kuolinmerkinnän mukaan hän oli tuolloin kotoisin Kerimäeltä. Hänet ja puolisonsa mainitaankin tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7008&pnum=605) Kerimäen henkikirjassa. Kerimäellä asuessaan Harald ja puolisonsa ehtivät toimia kummeina (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/syntyneet_1730-1786_tk2158/15.htm) ainakin kerran.
Marta Fabrelia haudattiin Viipuriin 28.3.1758 (HisKi). Omaiseksi on merkitty Harald (aviopuoliso?), vrt. Viipurin ruots. srk:n rippikirjamerkintä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6883492), minkä perusteella Marta näyttäisi olleen kuollessaan yksineläjä.
Naukléreista kiinnostuneet voivat lukea heistä myös täältä (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_51.htm), täältä (http://www.genealogia.fi/genos/17/17_77.htm) ja täältä (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm)kin :). Kägran sukuhaara polveutuu myös Elimäellä eläneestä esiäidistäni Agneta Andersintyttärestä: sukuhaaran kantaisän Elias Nauchleerin, s. 12/4 1707, äiti Brita Cajandra oli Agnetan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Sigfridus Matthiae Hermigierin tyttärentytär (vht Margareta Sigfridintytär Hermigier ja hänen ensimmäinen puolisonsa, Viipurin porvari ja luostarikirkon esimies Simon Mattsinpoika Kaijanen (toisessa aviossaan), jonka lapset ryhtyivät käyttämään sukunimeä Cajander (Kaijanen, Kaijander, Caijander jne ->).
Terveisin,
Mielenkiintoista kaikinpuolin! Geniä olen toki myös tarkastellut, vaikka siellä tieto on usein väärää ja sekavaa. Olen itse pyrkinyt jo vuoden verran korjailemaan räikeimpiä virheitä Genissä, varsinkin merkittävien sukujen esipolvissa. Sinne on eksynyt kaikennäköisiä "mörköjä", en sitten tiedä, ovatko Kyanderian esipolvet kohdillaan? Jälkipolvia näyttää ainakin puuttuvan.
Tämä Helena Törne kummina on mielenkiintoinen huomio, varsinkin, kuten aikaisemmassa viestissäni mainitsin, myös Anna Fabrellin lasten kummina toimi aikanaan muuan Törne, tarkemmin häntä en voi indentifioida, kun ei ole mitään henkilön etunimeen tai titteliin viittaavaa. Mutta tässä nyt ainakin näemme yhteyden Marta Fabreliuksen ja Anna Fabrellin perhepiirien välillä.
Toki on huomattava, että Anders Fabrelius tuskin oli Erik Fabreliuksen ainoa poika. Olettaisin, että poikia saattaisi olla muitakin - mutta ehtikö kukaan heistä aikuisikään on hankalampi kysymys. Andersin puutteen henkikirjoista voi selittää myös se, että tokihan henkiveroa välteltiin niin pitkään kun pystyttiin. Useinkin pojat ilmestyivät verotettavaksi vasta muutamaa vuotta 15 ikävuotensa jälkeen, olempa itse törmännyt tapaukseen, jossa säätyläisperheen poika joka varmasti oli jo 19-vuotias, ilmestyy henkikirjoihin vasta näinkin myöhäisessä vaiheessa. Mutta onhan se mielenkiintoista, ettei Anna Kyanderin lapsia ole merkitty ollenkaan henkikirjoihin - mistä se sitten ikinä kieliikään.
Kaikesta päätellen Anna Fabrellin vanhemmat tai ainakin isä on todennäköisesti ollut jo vainaa, kun hän on tullut Pieksämäelle jostakin. Fabrell/Fabrelius/Fabrilius -nimi ei myöskään ole kovin yleinen ja vaikka HisKissä on suuriakin puutteita osan seurakuntien kirkonkirjoissa, useammalla eri hakutermillä etsien en ole löytänyt Anna Fabrellin isäksi (tai äidiksäkään, jos hän nyt sattui olemaan avioton lapsi) sopivaa Fabrellia, Fabreliusta tai Fabriliusta yms.
Toki esimerkiksi Eurajoella vaikutti adjutantti Johan Fabrell ja puolisonsa Maria Hornaeus, mutta he avioituivat vasta 1726 ja ovat muutenkin ehkä hivenen syrjässä Pieksämäen suunnalta tarkasteltuna. Lisäksi on tämä raumalainen Fabrell-suku, josta sikisi ainakin muutama pappi 1700-luvun puolella. Suvun kantaisä oli seppä Johan Fabrell, jonka lisänimi todennäköisesti jountuu hänen ammatistaa, tarkoittaahaan faber latinaksi seppää. Orivedelläkin tavataan jo 1730-luvulla muuan Johan Fabrilius, puolisonsa on Anna Stina Rode/Roth, mutta hekään tuskin liittyvät sukuun - ainakaan nyt Anna Fabrellin vanhempina.
Sanotaanko niin, että loogisesti ajatellen Anna Fabrell sopisi melko hyvin Fabreliusten piiriin, mutta ongelmaksi muodostuu se tosiasia, ettei meillä ole oikeastaan mitään todisteita mihinkään suuntaan. Ehkä merkittävimmät sekundääriset todisteet voisivat olla Fabreliusten aikaisempi oleskelu Pieksämäellä (eikä lähialueella näytä olleen muita samaan nimiperheeseen kuuluvia) ja Anna Fabrellin lasten kummeina esiintyvät henkilöt (eritoten Lyrat, Tawastjerna, Törne, Harlin yms.). Ja siinä se oikeastaan on, muuta lähdeaineistoa ei ainakaan vielä ole. Lyrat ovat minulle sikäli tuttu suku, että polveudun heistä itsekkin ja he ovat olleet etäisesti mukana myös omissa tutkimuksissa. Aineistoa minulla heistä toki on, sillä sitä minulle toimittivat muut Lyra-sukuun perehtyneet tutkijat. Oma esi-isäni oli taas yksi pikkuserkku molemmilla Henrik Lyroille, mutta hän ei nyt varsinaisesti liity nyt tarkastelussa olevaan ongelmaan. Jos löytyisi edes yksi seikka, joka kertoisi Erik Fabreliuksella olleen aikuisikään ehtineitä poikia (tai edes yksi poika) niin ongelmaa voisi tarkastella täysin uudesta näkökulmasta. Tiedämme Fabreliusten suvussa esiintyneistä miestennimistä kovin vähän. Niitä olivat ainakin Erik ja Anders, ehkä kaukaisemmin myös Karl Johan, mutta siihen se aikalailla jääkin. Anna Fabrellilla ja Johan Silvastilla oli kolme poikaa, Johan, Simon ja Matthias, mutte näitäkään nimiä ei voi onnistuneesti liittää Fabreliuksiin, joskin kaikki ovat Silvastien suvussa useammassa polvessa esiintyviä nimiä. Johan Silvastin isä oli nimeltään Matts ja tämä isoisä nimeltään Johan, kun taas Simon oli Johan Silvastin setä, Pieksämäellä 1760 kuollut Simon Johanssson Silvast, aik. Sylvester. Hän oli aviossa Chrstina Klausdotter Nybergin kanssa.
Tässä vielä tämä Anders Fabreliuksen kastemerkintä 24.11.1693 Viipurista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8588326
Kummeina näyttää olevan viipurilaista säätyläistöä, mm. kauppias Nils Randström.
Bodniemi37
28.08.13, 13:17
http://www.geni.com/people/Anders-Kyander/6000000001229665056
Mahtaisiko oheisesta linkistä olla apua? Oikeellisuutta en takaa; löysin sen sattumalta.
Ylioppilasmatrikkelin verkkoversiosta löytyy uutta (korjattua) tietoa Jöran ja Anders Kyanderin tyttärien avioliitoista, vrt. vaikkapa ylioppilasmatrikkelin hlö U534 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U534), viittaukset: "KA mf. ES 2009 (oo 19) Rantasalmen käräjät 22.–23.2.1705 s. 88 (Skreddaren Sigfred Sigfredsson Tawast inlade i Rätten en Rächning, hwar uti han opför sig hafwa försträckt till Lieut: Wälb: Carl Swerdfeltz Antecessor Matrimonii, Sahl: Wälb: Joh: Sölfwerarm 60 D:r K: m:t ... så ock af Lieut: Swerdfelt 77 D: 27 ö: K:m:t för giordt arbete och någon försträckningh åth Sahl: Capellan H:r Aron Kyander, Alldenstund Lieutnant Swerdfelt Sahl: H:r Arons qwarlåtenskap till sig tagit ... Lieut:n alldeles der till neka, att Sigfrid alldrig den lefwererningen giordt; Men som 1:o Sahl: Pastoris H:r Israel Willandri Enkia, dygdesamma Matrona Helena Kyandra, hoos hwilken samma penningar deponerade warit, tillstådh för Nämbdeman Mattz Pessoin, att hon på Sigfridz wägnar penningar till Silfwerarm lefwererat, kunnandes nu eij minnas huru myckit det warit, 2:o till böd Sigfred sin Edh att lånet warit 60 D: och om honom eij effterlåtas skulle gå Edh därföre, så defererade han den samma åth Swerdfelt, el:r des Fru Helena Kyander, som wähl där af weet. Pöytäkirjasta voidaan päätellä, että kirkkoherra Willanderin leski Helena Kyander on eri henkilö kuin luutnantti Svärdfeltin vaimo Helena Kyander. Ilmeinen selitys on, että kirkkoherran leski on luutnantin vaimon täti);"
Tieto Anna Andersintytär Kyanderista (jonka jotkut tutkijat ovat ilmeisesti pitäneet Fabreliuksen leskenä?) Israel Willander puolisona taitaa olla peräisin Georg Lutherin editoimasta, Henrik Falckin postuumisti julkaistusta artikkelista Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), jota ei ole digitoitu. Tarkistan illemmalla onko näin.
Fabreliuksen puoliso Anna Kyandra oli kuolinikänsäkin perusteella samaa ikäluokkaa kuin Israel Willanderin tyttäret, heistä kun Brita oli jo 1692 naimisissa Claudius Claudii Molanderin kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3419, Agnetan puoliso Anders Teet kuoli jo 1704, ja Helenankin esikoinen syntyi Joroisissa jo 14.12.1705.
Terveisin,
Tieto Anna Andersintytär Kyanderista (jonka jotkut tutkijat ovat ilmeisesti pitäneet Fabreliuksen leskenä?) Israel Willander puolisona taitaa olla peräisin Georg Lutherin editoimasta, Henrik Falckin postuumisti julkaistusta artikkelista Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), jota ei ole digitoitu. Tarkistan illemmalla onko näin.
Fabreliuksen puoliso Anna Kyandra oli kuolinikänsäkin perusteella samaa ikäluokkaa kuin Israel Willanderin tyttäret, heistä kun Brita oli jo 1692 naimisissa Claudius Claudii Molanderin kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3419, Agnetan puoliso Anders Teet kuoli jo 1704, ja Helenankin esikoinen syntyi Joroisissa jo 14.12.1705.
Terveisin,
Kyllä, minä sain tiedon juuri Henrik Falckin artikkelista, joka löytyy nykyisin SSS:n jäsentunnusten avulla seuran nettisivuilta. Sielä Falck kirjoittaa seuraavaa:
II Israel Zachariae Willander(son till Zacharias
Zachariasson, tab. 1), var troligen prästvigd
1669, då ”Hr Israel Zachariae” företrädde sin
mor vid Rantasalmi ting.27 Innehade efter fadern Halttula i Rantasalmi från 1670, ställde
upp en ryttare 1682.28 Kapellan i Rantasalmi
åtminstone från 1673, kyrkoherde i Kuopio
1690.29 Död 1693, före 22.2.30 – Gift med Anna Kyandra i hennes första gifte, död i Sulkava 6.10.1734 ”68 år” gammal, dotter till kyrkoherden i Rantasalmi Anders Kyander och
hans första hustru Emerentia Klöfversköld
samt omgift med regementspastorn Erik
Fabrelius. (Akiander och Bergholm uppger
med orätt att Israel Willander var gift med Annas syster Helena Kyandra. Hon var hustru,
först till fältväbeln Johan Adolf Sölfverarm, sedan till löjtnanten Karl Gustaf Svärdfelt.31)
Kiitokset korjauksista, pyrin siirtämään ne myös Geniin, koska se tuntuu olevan ihmisten paljon suosima sukupalvelu ja en halua, että väärä tieto leviää sen pidemmälle.
Bodniemi37
28.08.13, 13:37
Toki esimerkiksi Eurajoella vaikutti adjutantti Johan Fabrell ja puolisonsa Maria Hornaeus, mutta he avioituivat vasta 1726 ja ovat muutenkin ehkä hivenen syrjässä Pieksämäen suunnalta tarkasteltuna. Lisäksi on tämä raumalainen Fabrell-suku, josta sikisi ainakin muutama pappi 1700-luvun puolella. Suvun kantaisä oli seppä Johan Fabrell, jonka lisänimi todennäköisesti jountuu hänen ammatistaa, tarkoittaahaan faber latinaksi seppää. Orivedelläkin tavataan jo 1730-luvulla muuan Johan Fabrilius, puolisonsa on Anna Stina Rode/Roth, mutta hekään tuskin liittyvät sukuun - ainakaan nyt Anna Fabrellin vanhempina.
Mielestäni Annan suvun suhteen kannattaa tähyillä Porvoon suuntaan, mistä Erik Fabreliuskin oli lähtöisin.
Eurajoen pitäjänapulainen eli -adjunkti oli mainitsemasi raumalaisen sepän poika; hänestä tuli Taivassalon kappalainen, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5437. Kappalaisen puolison äiti oli ilmeisesti 1715 kuollut Katarina Ståhlbom, jonka isä Hans (Kristiinankaupungin pormestarin ja sotatuomarin poika, Kristina Brahen kirjanpitäjä Eurajoella 1664. Vaasaporin kreivikunnan ja Saaren läänin inspehtori 1668-78) mainitaan Jokipiin kirjan sivuilla 118, 119, 120. Hans Ståhlbomin puoliso oli Turun piispan Eskil Petraeuksen Maria-tytär.
Terveisin,
Täytyy vielä mainita, että Anna Fabrellin vanhin tytär Susanna Silvast solmi avioliiton Henrik Lyran (s. 21.7.1745) kanssa, jonka vanhemmat olivat Påhl Lyra ja Anna Catharina Closterberg.
Ymmärtääkseni Påhl Lyra oli Henrik Lyran ja Emerentia Björnbergin 1722 syntynyt poika. Näin ollen, mikäli Anna Fabrell oli Erik Fabreliuksen lapsenlapsi, Susanna Silvast ja miehensä Henrik Lyra olivat kolmansia serkkuja keskenään. Ei liian läheistä sukua avioituakseen, mutta tarpeeksi läheistä, että he todennäköisesti (tai ainakin heidän vanhempansa) ovat tunteneet toisensa.
Mielenkiintoinen havainto, joka voisi tietyllä tapaa liittää myös Anna Fabrellia jälleen kerran Fabreliusten piiriin.
Toinen tyttäristä, Elisabeth Silvast avioitui kaukaisen esi-isäni serkun, Eskil Markkasen kanssa joka jälleen liittää tätä sukupiiriä oman tutkimukseni piiriin. Toisaalta myös pariskunnan ainoa sukuaan varmasti jatkaneen pojan Johanin tytär Christina Regina Silvast avioitui aikanaan Michel Räisän kanssa ja heidän tyttärensä Maria Räisä oli jälleen aviossa Markkasen kanssa, tällä kertaa Heikki Markkasen kanssa. Heikin veli oli mielenkiintoisesti herätyssaarnaaja Paavo Ruotsalaisen vävy Juho Markkanen.
Mielestäni Annan suvun suhteen kannattaa tähyillä Porvoon suuntaan, mistä Erik Fabreliuskin oli lähtöisin.
Eurajoen pitäjänapulainen eli -adjunkti oli mainitsemasi raumalaisen sepän poika; hänestä tuli Taivassalon kappalainen, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5437. Kappalaisen puolison äiti oli ilmeisesti 1715 kuollut Katarina Ståhlbom, jonka isä Hans (Kristiinankaupungin pormestarin ja sotatuomarin poika, Kristina Brahen kirjanpitäjä Eurajoella 1664. Vaasaporin kreivikunnan ja Saaren läänin inspehtori 1668-78) mainitaan Jokipiin kirjan sivuilla 118, 119, 120. Hans Ståhlbomin puoliso oli Turun piispan Eskil Petraeuksen Maria-tytär.
Terveisin,
Todennäköisesti Porvooseen jäljet johtavatkin, linkki on vaan vielä epäselvä. Mielenkiintoisesti Anna Fabrellin lasten kummit luovat linkkejä juuri Kyanderien sukupiiriin, joten tämä ainakin teoriassa tukee kaavailujani Erik Fabreliuksesta Annan isoisänä. Olettaen, että Anna Fabrellista löytyy jotakin tietoa ennen vuotta 1745, kysymys saattaa saada ratkaisunsa. Todennäköisesti hän jotenkin tähän sukuun liittyy - vaikka sitten Erik Fabreliuksen veljenpojan lapsena tai muuna vastaavana.
Yritän katsella Porvoon ja Sulkavan asiakirjoista, jos osuisi silmään joku miespuolinen Fabrelius. Sulkavan kastetuista juuri mitään ei näyttänyt löytyvän - tai sitten silmäni hyppäsivät näiden merkintöjen ohi.
Vielä äsken mainitusta Anna Catharina Closterbergistä täytyy sanoa, että hän oli sotilas Lars Larsson Closterbegin ja tämän ensimmäisen vaimon Britan vuonna 1724 syntynyt tytär. Toinen vaimonsa oli Anna Andersdotter Collan, Pieksämäen lukkari Anders Collanin tytär.
Bodniemi37
28.08.13, 16:19
Täytyy vielä mainita, että Anna Fabrellin vanhin tytär Susanna Silvast solmi avioliiton Henrik Lyran (s. 21.7.1745) kanssa, jonka vanhemmat olivat Påhl Lyra ja Anna Catharina Closterberg.
Ymmärtääkseni Påhl Lyra oli Henrik Lyran ja Emerentia Björnbergin 1722 syntynyt poika. Näin ollen, mikäli Anna Fabrell oli Erik Fabreliuksen lapsenlapsi, Susanna Silvast ja miehensä Henrik Lyra olivat kolmansia serkkuja keskenään. Ei liian läheistä sukua avioituakseen, mutta tarpeeksi läheistä, että he todennäköisesti (tai ainakin heidän vanhempansa) ovat tunteneet toisensa.
Mielenkiintoinen havainto, joka voisi tietyllä tapaa liittää myös Anna Fabrellia jälleen kerran Fabreliusten piiriin.
Toinen tyttäristä, Elisabeth Silvast avioitui kaukaisen esi-isäni serkun, Eskil Markkasen kanssa joka jälleen liittää tätä sukupiiriä oman tutkimukseni piiriin. Toisaalta myös pariskunnan ainoa sukuaan varmasti jatkaneen pojan Johanin tytär Christina Regina Silvast avioitui aikanaan Michel Räisän kanssa ja heidän tyttärensä Maria Räisä oli jälleen aviossa Markkasen kanssa, tällä kertaa Heikki Markkasen kanssa. Heikin veli oli mielenkiintoisesti herätyssaarnaaja Paavo Ruotsalaisen vävy Juho Markkanen.
Huomaan nyt, että tietoni Pieksämäen Lyra-suvusta ovat aivan olemattomat, vaikka siellä kirkkoherrana toimineen Henricus Petri Lyran vävystä, Kuopion kirkkoherraksi päätyneestä Henricus Henrici Hoffreniuksesta (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U333), myöhemmin Hoffren, tuli Uukuniemellä (Kesälahdella) syntyneen esiserkkuni, Margareta Fabianintytär Nirkon appi (ks. Antti Soinin tuore viesti (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=223782&postcount=1)).
Arno Forsiuksen nettiartikkelin (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lyra.html) mukaan kirkkoherra Lyran Pål-niminen poika oli Pieksämäen nimismies. Tämän poika Henrik oli suntio. Forsiuksen artikkelissa ei mainita Henrik Lyran puolisoa Emerentia Björnbergiä (Biörnburger(?), vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 2152 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2152)).
Terveisin,
Huomaan nyt, että tietoni Pieksämäen Lyra-suvusta ovat aivan olemattomat, vaikka siellä kirkkoherrana toimineen Henricus Petri Lyran vävystä, Kuopion kirkkoherraksi päätyneestä Henricus Henrici Hoffreniuksesta (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U333), myöhemmin Hoffren, tuli Uukuniemellä (Kesälahdella) syntyneen esiserkkuni, Margareta Fabianintytär Nirkon appi (ks. Antti Soinin tuore viesti (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=223782&postcount=1)).
Arno Forsiuksen nettiartikkelin (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lyra.html) mukaan kirkkoherra Lyran Pål-niminen poika oli Pieksämäen nimismies. Tämän poika Henrik oli suntio. Forsiuksen artikkelissa ei mainita Henrik Lyran puolisoa Emerentia Björnbergiä (Biörnburger(?), vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 2152 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2152)).
Terveisin,
Näin asia on ymmärretty ja minäkin sen olen kirjannut omiin tutkimuksiini. Palaan asiaan, kunhan olen tutkimuksieni äärellä.
Tietääkseni suntiolla oli Emerentia niminen tytär, mutta katsellaan kunhan pystyn sen varmistamaan. Forsiuksen esitys on ansiokas, mutta ohittaa Pieksämäen haaran lähes täysin. Tietääkseni suntiolla ja Emerentialla oli ainakin kaksi poikaa, Pehr ja Påhl sekä tytär Emerentia. HisKistä voisi toki löytää muitakin, mutten ennätä nyt varmistaa.
Noniin, tosiaan. Suntio Henrik Lyra (s. noin 1686 Pieksämäki ja k. 29.12.1755 Pieksämäki) oli siis nimismies Pål Lyran poika. Hän avioitui Emerentia Josephsdotter Björnbergin kanssa (s. noin 1682 ja k. 31.5.1751 Pieksämäki).
Pariskunnalla oli useita lapsia, joista Påhlin poika Henrik avioitui siis mainitun Susanna Silvastin kanssa.
Kaikenkaikkiaan heidän lapsensa olivat:
Joseph, s. 1709
Påhl, s. 1722
Carin, s. 1727
Pehr, s. 1732
Tämän lisäksi on oletettavaa, että Josephin ja Påhlin välissä on lapsia, joista kirkonkirjat eivät kerro tai joita en ole osannut yhdistää tähän perhepiiriin. Jokatapauksessa hyvin mielenkiintoista on todeta, että Lyrat olivat Kyandereihin näinkin läheisessä sukulaisuussuhteessa - varsinkin, kun he myöhemmin ovat läheisissä tekemisissä Anna Fabrellin ja tämän puolison Johan Silvastin perhepiirin kanssa.
Varsinkin, kun Silvasteilla ei ollut juuri mitään tekemistä Lyrojen kanssa ennen tätä.
Mainittu Pieksämäen kappalainen Henrik Lyra oli puolestaan, kuten varmaan jo Arno Forsiuksen artikkelista olette lukeneet, oli siis suntio Henrik Lyran pikkuserkku ja liittyi muistaakseni myös vaimonsa Christina Gummeruksen kautta jotenkin Rothovius-sukuun, joka loisi taas linkin Kyanderien esipolviin. Noh, ainakin verkostoituminen on onnistunutta Anna Fabrellin osalta, jos ei muuta. Harmillisesti tämän perusteella en voi sijoittaa edes hypoteettisesti Annaa Fabreliusten sukupiiriin - pitäisi olla se yksi aikuisikään ehtinyt poika, että edes ajatusleikille olisi sijaa. Edes pieni vihje riittäisi, mutta ei ole ainakaan vielä osunut minun silmääni.
Pekka Sipari
28.08.13, 20:06
Terve kaikki, jotka olette tutkineet Pieksämäen sukuja. Aasinsiltana tuohon Silvast- "Sylvester keskusteluun kysyn (kysyin jo varmaan Bodniemeltä) oletteko törmänneet Elisabeth Pacchaleniukseen. Mistä peräisin
Samuli Juhonpoika Silvast, isäntä, Pieksämäki Vilhula, s. noin 1683, k. 5.5.1743 Pieksämäki Vilhula.
Pso. noin 1710-luvul Kaarina Tapanintytär Strömmia, emäntä, Pieksämäki Vilhula, s. noin 1688, k. 14.9.1766 Pieksämäki Vilhula.
Carin Staphansdr Strommia s. 1688 , k.1766. Vht. ? Stephanus Strömmius (Pieksämäen kirkkoherra) ja pso Elisabet Pacchalenia (Hänet haudattiin neljäntenä paastonajan jälkeisenä sunnuntaina 1732, "Elisabeth Tuomaantr ? Paccalenia, Sal. Kyrkioherdens Strommii Enkla", 76-vuotiaana.)
Terve kaikki, jotka olette tutkineet Pieksämäen sukuja. Aasinsiltana tuohon Silvast- "Sylvester keskusteluun kysyn (kysyin jo varmaan Bodniemeltä) oletteko törmänneet Elisabeth Pacchaleniukseen. Mistä peräisin
Samuli Juhonpoika Silvast, isäntä, Pieksämäki Vilhula, s. noin 1683, k. 5.5.1743 Pieksämäki Vilhula.
Pso. noin 1710-luvul Kaarina Tapanintytär Strömmia, emäntä, Pieksämäki Vilhula, s. noin 1688, k. 14.9.1766 Pieksämäki Vilhula.
Carin Staphansdr Strommia s. 1688 , k.1766. Vht. ? Stephanus Strömmius (Pieksämäen kirkkoherra) ja pso Elisabet Pacchalenia (Hänet haudattiin neljäntenä paastonajan jälkeisenä sunnuntaina 1732, "Elisabeth Tuomaantr ? Paccalenia, Sal. Kyrkioherdens Strommii Enkla", 76-vuotiaana.)
Samueli (Samuel) Silvasthan oli keskustelussa useasti mainitun Anna Fabrellin puolison Johan Silvastin setä. Myös Samuelin veli oli aviossa mainitun Stephanus Strömmerin toisen tyttären kanssa.
Olen aina kuvitellut, että mainittu Elisabet Pacchalenia olisi Kiskon kirkkoherran Thomas Pacchaleniuksen tytär: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68
Tämä on tietysti pelkkää päässäni muodostamaa yhtälöä ja en voi perustaa sitä mihinkään lähdetietoon, mutta tämä on rehellinen oletukseni. Ikänsäkin puolesta hän sopisi Elisabethin isäksi, vaikka vaikutti varsin kaukana Etelä-Savosta. Onhan Stephanus Strömmer voinut tavata hänet opiskeluaikanaan tai muissa pappien riennoissa?
Noniin, tosiaan. Suntio Henrik Lyra (s. noin 1686 Pieksämäki ja k. 29.12.1755 Pieksämäki) oli siis nimismies Pål Lyran poika. Hän avioitui Emerentia Josephsdotter Björnbergin kanssa (s. noin 1682 ja k. 31.5.1751 Pieksämäki).
Pariskunnalla oli useita lapsia, joista Påhlin poika Henrik avioitui siis mainitun Susanna Silvastin kanssa.
Kaikenkaikkiaan heidän lapsensa olivat:
Joseph, s. 1709
Påhl, s. 1722
Carin, s. 1727
Pehr, s. 1732
Tämän lisäksi on oletettavaa, että Josephin ja Påhlin välissä on lapsia, joista kirkonkirjat eivät kerro tai joita en ole osannut yhdistää tähän perhepiiriin. Jokatapauksessa hyvin mielenkiintoista on todeta, että Lyrat olivat Kyandereihin näinkin läheisessä sukulaisuussuhteessa - varsinkin, kun he myöhemmin ovat läheisissä tekemisissä Anna Fabrellin ja tämän puolison Johan Silvastin perhepiirin kanssa.
Varsinkin, kun Silvasteilla ei ollut juuri mitään tekemistä Lyrojen kanssa ennen tätä.
Mainittu Pieksämäen kappalainen Henrik Lyra oli puolestaan, kuten varmaan jo Arno Forsiuksen artikkelista olette lukeneet, oli siis suntio Henrik Lyran pikkuserkku ja liittyi muistaakseni myös vaimonsa Christina Gummeruksen kautta jotenkin Rothovius-sukuun, joka loisi taas linkin Kyanderien esipolviin. Noh, ainakin verkostoituminen on onnistunutta Anna Fabrellin osalta, jos ei muuta. Harmillisesti tämän perusteella en voi sijoittaa edes hypoteettisesti Annaa Fabreliusten sukupiiriin - pitäisi olla se yksi aikuisikään ehtinyt poika, että edes ajatusleikille olisi sijaa. Edes pieni vihje riittäisi, mutta ei ole ainakaan vielä osunut minun silmääni.
Ja vielä kaksi kastemerkintää, joissa toisessa Emerentia on nimellä Björnberg ja toisessa Josephsdotter:
Påhl Lyran kastemerkintä 25.2.1722: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589164 (oikean sivun keskivaiheilla, Emerentia Björnberg)
Petrus Lyran kastemerkintä 13.2.1732: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604650 (oikean sivun yläkulma, Emerentia Josephsdotter)
Täytyy sanoa, että tämä on varmasti yksi kiehtovimmista sukututkimuksen mysteereistä, joihin olen viimeaikoina törmännyt. Vaikkeivät Fabreliukset edes ole tutkimukseni pääintresseissä, on heidän verkostansa ilmeisen mielenkiintoinen, saatikka vielä jos löydämme vastauksen Anna Fabrellin mysteeriin. Tarkistelin vielä lasten kastemerkintöjä ja tein sen huomion, että lähes jokainen aikaisemmin identifioimaton (mm. Johan Inginen, puoliso Maria Silvast) henkilö on puolisonsa kautta jossakin sukulaissuussuhteessa Silvasteihin, näin ollen voisi olettaa, että Lyrat ovat Anna Fabrellin sukulaisia tai ainakin lähipiiriä.
Bodniemi37
28.08.13, 21:29
Noniin, tosiaan. Suntio Henrik Lyra (s. noin 1686 Pieksämäki ja k. 29.12.1755 Pieksämäki) oli siis nimismies Pål Lyran poika. Hän avioitui Emerentia Josephsdotter Björnbergin kanssa (s. noin 1682 ja k. 31.5.1751 Pieksämäki).
Pariskunnalla oli useita lapsia, joista Påhlin poika Henrik avioitui siis mainitun Susanna Silvastin kanssa.
Kaikenkaikkiaan heidän lapsensa olivat:
Joseph, s. 1709
Påhl, s. 1722
Carin, s. 1727
Pehr, s. 1732
Tämän lisäksi on oletettavaa, että Josephin ja Påhlin välissä on lapsia, joista kirkonkirjat eivät kerro tai joita en ole osannut yhdistää tähän perhepiiriin. Jokatapauksessa hyvin mielenkiintoista on todeta, että Lyrat olivat Kyandereihin näinkin läheisessä sukulaisuussuhteessa - varsinkin, kun he myöhemmin ovat läheisissä tekemisissä Anna Fabrellin ja tämän puolison Johan Silvastin perhepiirin kanssa.
Varsinkin, kun Silvasteilla ei ollut juuri mitään tekemistä Lyrojen kanssa ennen tätä.
Mainittu Pieksämäen kappalainen Henrik Lyra oli puolestaan, kuten varmaan jo Arno Forsiuksen artikkelista olette lukeneet, oli siis suntio Henrik Lyran pikkuserkku ja liittyi muistaakseni myös vaimonsa Christina Gummeruksen kautta jotenkin Rothovius-sukuun, joka loisi taas linkin Kyanderien esipolviin. Noh, ainakin verkostoituminen on onnistunutta Anna Fabrellin osalta, jos ei muuta. Harmillisesti tämän perusteella en voi sijoittaa edes hypoteettisesti Annaa Fabreliusten sukupiiriin - pitäisi olla se yksi aikuisikään ehtinyt poika, että edes ajatusleikille olisi sijaa. Edes pieni vihje riittäisi, mutta ei ole ainakaan vielä osunut minun silmääni.
Emerentia Josefintytär on itse asiassa oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavampi tuttavuus kuin suntiopuolisonsa, sillä hänen isoisänsä Gabriel Petri Bernburgiushan oli Anders Jöraninpoika Kyanderin jälkimmäisen puolison Helena Rundeelin setä; Helena Rundeel puolestaan oli esiäitini Maria Hedvig Schalinin 1. puolison äiti, ks. ylioppilasmatrikkelin hlö 4344 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4344).
Helenan isällä, everstiluutnantti Anders Perinpoika Costeniuksella, aateloituna Rundeel, ja Gabriel Bernburgiuksella oli lisäksi veli Martinus Petri Costenius, joka myös oli rykmentinsaarnaaja.
Terveisin,
Bodniemi37
28.08.13, 21:44
Påhl Lyran kastemerkintä 25.2.1722: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589164 (oikean sivun keskivaiheilla, Emerentia Björnberg)
Itse näen tuossa sukunimen Biörnborg.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Itse näen tuossa sukunimen Biörnborg.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Biörnborg sielä näköjään lukeekin, olen vain muistiinpanoihini kirjannut nimen muodossa "Björnborg (oik. Björnberg?)" ja kopioin tämän muistiipanoni tekstin katsomatta itse merkintää. Olin kirjannut siis ylös merkinnän sijainnin ja sen tiedot, noh, asia korjaantui jokatapauksessa!
Jo pelkkä nimi Emerentia harvinaisuudessaan liittää ainakin etymologisella tarkastelulla Björbergin Emerentia Kyanderiin. Mielenkiintoinen havainto silti!
Pyrin seuraavaksi läpikäymään Pieksämäen varhaisimpia rippikirjoja systemaattisesti löytääkseni mahdollisia vihjeitä Anna Fabrellin saapumisesta Pieksämäelle. Juuri Pieksämäki, Porvoo ja Sulkava lienevät parhaat lähtökohtamme. Mutta se jääköön huomiselle, nyt pitää syventyä vielä Asikainen-suvun mysteereihin (joihin liittyvä Anna Udnie kyllä taitaa olla jossakin sukulaissuussuhteessa myös Kyandereihin?).
Bodniemi37
29.08.13, 07:44
Mutta se jääköön huomiselle, nyt pitää syventyä vielä Asikainen-suvun mysteereihin (joihin liittyvä Anna Udnie kyllä taitaa olla jossakin sukulaissuussuhteessa myös Kyandereihin?).
Pieniä virheitä ja puutteita löytyy myös sukututkijoiden parhaimmistoon kuuluvan Love Kurténin Udnie-suvun selvityksestä (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_65.htm), vrt. tuore viestini (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=224303&postcount=6) ketjussa Maria Ursina+Henrik Argillander, Kuopio (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28667&highlight=Udnie) ja ylioppilasmatrikkelin hlö U233 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U233), joka oli tässä ketjussa mainitsemani Viipurin porvarin Simon Kaijasen veli :).
Terveisin,
Pieniä virheitä ja puutteita löytyy myös sukututkijoiden parhaimmistoon kuuluvan Love Kurténin Udnie-suvun selvityksestä (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_65.htm), vrt. tuore viestini (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=224303&postcount=6) ketjussa Maria Ursina+Henrik Argillander, Kuopio (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28667&highlight=Udnie) ja ylioppilasmatrikkelin hlö U233 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U233), joka oli tässä ketjussa mainitsemani Viipurin porvarin Simon Kaijasen veli :).
Terveisin,
Mielenkiintoista tosiaan! Sikäli jos sallinette minun poiketa hivenen viestiketjun pääasiallisesta aiheesta täytyy todeta muutamalla sanalla Asikaisten tapauksesta, joka on kaikinpuolin mielenkiintoinen. Isoisäni isoäiti oli Asikaisia ja siksi suku kiinnostaa minua erityisesti.
Tähän asti hänen kaukaisen mieslinjainen esi-isänsä on ollut Pieksämäen Vanajan Grels Asikainen (s. noin 1667 ja k. 1727), joka oli naimisissa Margareta Mannisen kanssa. Heidät tavataan Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa tämän aukeaman oikeanpuoleisella sivulla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589158
Jo pitkään on pohdittu (joskaan minä en tätä ole tajunnut kuin aivan vast'ikään), että Grels olisi ratsumestari Krister Asikaisen pojanpoika. Sanotaanko, että tämä on mitä todennäköisintä, varsinkin kun Pieksämäen Vanaja oli läänitettynä Krister Asikaisella (ja sittemmin tämän pojalle Davidille) ennen kuin se päätyi Grels Asikaisen haltuun. Lisäksi Grelsin poika Staffan Asikainen nimesi mielenkiintoisesti lapsensa nimillä Klaus, David ja Krister, joista kaikki esiintyvät tiedetysti ratsumestari Asikaisen perhepiirissä. Tätä ratsumestarin sukupiiriä ruoditaan onnistuneesti tässä Genoksen artikkelissa: http://www.genealogia.fi/genos/43/43_89.htm
Ongelmana on kuitenkin ollut, oliko Grels (Gregorius) Asikainen David vai Klaus Asikaisen poika. Molemmat Krister Asikaisen pojat ilmeisimmin vaikuttivat Mikkelissä ja Davidilla ei perinteisen sukututkimuksen mukaan ollut tiedettyjä lapsia. Klausin jälkipolvia sen sijaan tavataan Mikkelissä runsaastikin. Kuitenkin tietyt seikat viittaavat siiheen, että Grels olisi ollut Davidin poika. Ensimmäisenä voidaan todeta se tosiasia, että Grels vaikuttaa Pieksämäen Vanajassa, joskin 1700-luvun puolella köyhtyneenä miehenä. Vanaja kuului Davidin hallintaan aina tämän kuolemaan vuonna 1676 asti ja toisaalta miksei se olisi myöhemmin päätynyt hänen pojalleen Grelsille?
Toinen tosiasia on se, että David Asikaisen puolison Anna Udnien sisarenpoika oli myöskin nimeltään Grels, hän oli lääninrovasti Grels Arctopolitanus (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3374), joka mielenkiintoisesti liittää nimen Grels myös Udnien sukupiiriin. Lisäksi mainittu Staffan Asikainen antoi pojilleen mm. nimet Klaus, David ja Krister. Esikoispoika oli nimetty Klausiksi, joka puoltaisi Klaus Asikaista Grelsin isänä, mutta toisaalta nimet ovat nimiä ja lapsijoukossa on myös mainittu David, joka itseasiassa jatkoi myöhemmin myös sukuaan. Mitään täysin varmaa tässä tutkimuksessa ei vielä ole, mutta tietyt seikat tosiaan näyttävät siihen suuntaan, että Grels Asikainen olisikin Davidin ja Anna Udnien poika ja näin ollen uusi tuttavuus perinteiselle sukututkimukselle. Tapaus kuitenkin vaatii vielä lisätutkimuksia ainakin sen osalta, miten Vanaja siirtyi Grels Asikaisen hallintaan ja oliko välissä jotakin muita henkilöitä.
Mutta palatakseni viestiketjun varsinaiseen pääaiheiseen, jälleen kerran etymologian keinoin (se kun nyt tuntuu olevan minun tutkimuksellinen lempilapseni, olenhan aina ollut kiinnostunut nimistä ja niiden taustoista). Anna Fabrellin toinen tytär Elisabeth Silvast nimesi lapsiaan sittemmin mielenkiintoisilla nimillä. Hänellä oli muiden muassa pojat Gabriel Emanuel (s. 1781), Carl Johan (s. 1782) ja Israel (s. 1786) sekä tyttäret Eva Kristina (s. 1779), Anna Elisabeth (s. 1774) ja Anna Catharina (s. 1766). Elisabeth Silvastin puoliso oli jo aiemmin mainittu Eskil Eskilsson Markkanen (s. 23.7.1743 ja k. 11.1.1822), joka ei omaa etymologisesti mitenkään erikoisia juuria. Siksi onkin oletettavaa, että nämä nimet ovat mahdollisesti Elisabeth Silvastin sukupiiristä tai ainakin sen vaikutuksesta syntyneitä (tietenkin tämä on rohkea tulkinta, mutta se on silti otettava huomioon). Esimerkiksi nimi Israel esiintyy Kyanderien sukupiirissä, mainitun Israel Willanderin nimessä, joka siis nyt oli Anna Kyanderin siskon Helena Kyanderin aviopuoliso. Tämä tuskin tarkoittaa yhtään mitään, mutta olen aina ihmetellyt, mistä lapset saivat näin erikoisia nimiä.
Ja olihan myös Harald Haraldsonin (Nauklér) toinen poika nimeltään Karl Johan, joskin sekin yleinen nimi ja esiintyy monessa sukupiirissä.
Toki etymologisessa tarkastelussa on otettava huomioon myös se tosiasia, ettei nimiä Erik, Anders tai Marta näytä esiintyvän Silvastien piirissä edes Anna Fabrellin kanssa avioitumisen jälkeen. Tämä toisaalta olisi sellainen seikka, joka ei puolla Anna Fabrellia Fabreliustan sukupiirin jäsenenä. Monta kertaa nimiä tarkastelevat tutkijat kun käyttävät tätä etymologiaa miekkana, joka vain puoltaa heidän omia näkökantojaan. Pitäisi aina muistaa ottaa huomioon myös se toinen puoli.
Tässä tapauksessa se kuitenkaan tuskin on mitenkään ihme, varsinkin kun Abba Fabrellin poikien kohdalla esimerkiksi suurin osa miesten nimistä näyttää olevan Silvastien sukupiirin perua - mukaan ei ole mahtunut yhtään, jota ei löydy jo aikaisemmin Silvastien joukosta. Siispä, lähtökuopissa ollaan jokatapauksessa.
Mutta on etymologiasta usein myös todellista hyötyä. Eritoten Markkasia tutkiessa törmää usein samana vuonna syntyneisiin samannimisiin henkilöihin, joiden perhepiirin pystyy usein varmistamaan vain tarkastelemalla heidän lähipiirinsä (lapset, lapsenlapset) nimiä - varsinkin kun Pieksämäen sekavassa rippikirjanpidossa henkilöt joskus katoavat muutamiksi vuosiksi ja sitten ilmestyvät kummallisesti täysin eripuolelle Pieksämäkeä.
Bodniemi37
29.08.13, 13:29
Esimerkiksi nimi Israel esiintyy Kyanderien sukupiirissä, mainitun Israel Willanderin nimessä, joka siis nyt oli Anna Kyanderin siskon Helena Kyanderin aviopuoliso. Tämä tuskin tarkoittaa yhtään mitään, mutta olen aina ihmetellyt, mistä lapset saivat näin erikoisia nimiä.
Pieni korjaus: Israel Willanderin puoliso Helena Kyander oli Erik Fabreliuksen vaimon Annan täti; Anna puolestaan oli Anders Jöraninpoika Kyanderin ja tämän 1. puolison Emerentia Klöfverskiöldin tyttärenä Josef Biörnburgerin kanssa naimisissa olleen Emerentian täyssisar. Esiäitini 1. pso Anders Kyander oli heidän velipuolensa.
Terveisin,
Pieni korjaus: Israel Willanderin puoliso Helena Kyander oli Erik Fabreliuksen vaimon Annan täti; Anna puolestaan oli Anders Jöraninpoika Kyanderin ja tämän 1. puolison Emerentia Klöfverskiöldin tyttärenä Josef Biörnburgerin kanssa naimisissa olleen Emerentian täyssisar. Esiäitini 1. pso Anders Kyander oli heidän velipuolensa.
Terveisin,
Kiitos korjauksesta, luin kyllä aiemman viestisi, mutta Kyanderit ovat itselle liian vierasta sukua, että osaisin näitä päässäni vielä ihan oikein sijoittaa. Varsinkin kun on samoja nimiä sukupolvesta toiseen. Näin ne asiat korjaantuvat! Nimien välinen yhteys lienee kuitenkin liian kaukainen perustuakseen mihinkään todelliseen. On silti mielenkiintoista pohtia, mistä Elisabeth Silvast ja Eskil Markkanen keksivät lastensa erikoiset nimet.
Yritän parhaillaan läpikäydä Pieksämäen rippikirjoja, mutta varsin heikolla menestyksellä. Sain lisävinkin, että Pornaisissa (siellä Porvoon lähellä sijaitseva kunta) olisi aikanaan vihitty pariskunta Johan Matsson ja Anna Prophiidotter, vaimo jossakin esiintynyt myös nimellä Anna Fabre. HisKissä löydän kyllä kyseisen pariskunnan ja tarkistelin vielä alkuperäislähteitä, mutta epäilen kyllä, ettie kyseessä ole etsimämme pariskunta - mies näyttää nimittäin olleen kotoisin Pornaisista ja minä en vielä ole paikantanut merkintää, missä Anna Prophiidotter olisi nimellä Fabre tai edes Fabr.
Kyseenomaisen pariskunnan vihkimerkintä 30.10.1740: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7464709
Ja poika Matthias syntyi Pornaisissa 8.9.1741: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7464735
Tämän jälkeen en huomannut heistä olevan mitään merkintöjä. Jatketaan Pieksämäen kirjojen parissa.
Yksi avain tähän mysteeriin voisi olla Anna Fabrellin ja Johan Silvastin mahdollinen vihkimerkintä. Missä heidät vihittiin ja milloin voisi ratkaista paljonkin. Heidän ensimmäinen lapsensa syntyy 12.6.1745, joten on oletettavaa, että heidät on vihitty viimeistään keväällä 1745, todennäköisesti jo 1744 tai 1743. Tässä kehään tietysti astuu 1740-luvun suurin teatterinäytös, Pikkuviha, joka ei aiheuttanut kirkonkirjoihin samanlaista katkosta kuin edeltäjänsä, mutta tiedettävästi myös tämä venäläismiehitys vaikutti kirjanpitoon vuosina 1742-1744, aukkoja on ja tuhoja tapahtui - onko siis heidän vihkimerkintänsä kadonnut tässä rytäkässä vai emmekö osaa etsiä oikeasta paikasta?
Pieksämäellä vihkiminen tuskin on tapahtunut, alueen kirkonkirjat kun ovat varsin täydellisiä tältäkin ajanjaksolta. Ainoa poikkeus voi tietysti olla papin unohtunut kirjaus, mutta jos Anna Fabrell oli ulkopaikkakuntalainen (kuten näyttää), vihkiminen on todennäköisesti tapahtunut vaimon kotipaikkakunnalla.
Pieksämäen rippikirjojen läpikäynti ei tuottanut tulosta. Anna Fabrell näyttää puuttuvan kirjoista ainakin 1750-luvulle. Tämä ei siis tuonut ratkaisua ongelmaamme.
Kastettujen luetteloja tarkastelemalla pariskunnan Fabrell-Silvast lapset ovat aikavälillä 1745-1756 syntyneet Pyhityn kylässä (joskin 1750-luvulla muutama paikka on merkitty Ingiläksi, joka on tietääkseni varsin lähellä itse Pyhityn kylää ja lasketaan siksi rippikirjoissa). Vuodet 1759-1766 näyttävät ilmaisevan syntymäpaikaksi Maaveden kylän ja Silvastien sukukirjan mukaan Johan kuoli ilmeisimmin Väyrylä nro. 1.
Varhaisin pariskunnasta löytämäni merkintä on rippikirjasta 1750-56: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589359
Siellä lampuoti Johan Silvast ja vaimonsa Anna Fabrell viljelevät ilmeisimmin Törnen (joka toimi myös yhden lapsen kummina) virkataloa, mikäli nyt tulkitsin asian oikein. Annan nimi näyttää olevan muodossa Fabrall.
Seuraavan kerran he ovat rippikirjassa 1757-1768, Maaveden kylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6590038 (Annan nimi muodossa Fabrell, ei muita mielenkiintoisia havaintoja)
Seuraavassa rippikirjassa 1769-1780 heidät jälleen Maavedeltä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6590129
Sitä seuraavassa rippikirjassa 1783-1790 perhe on jälleen Pyhityn kylässä, ilmeisimmin kappalainen Lyran tilan lampuotina: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6570859
Ja viimein Anna Fabrell menehtyy rippikirjassa 1791-1799 Pyhityn kylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6596625
Siispä varhaisimmat merkinnät Anna Fabrellistä näyttävät olevan 1740-luvulta ja rippikirjoista hänet löytää 1750. Toisaalta Pyhityn kylä näyttää olevan listaamatta tätä aiemmassa rippikirjassa, joten Fabrellin mysteeri saattaa näiltä osin jäädä vaille ratkaisua ainakin rippikirjojen tarjoaman tiedon osalta. Mutta ei paljoa myöhemmissäkään kirjoissa näytä olevan.
Johan Silvastin voi sen sijaan jäljittää vielä muutaman rippikirjan taakseppäin. Pieksämäen toisiksi vanhimmassa rippikirjassa hänet tavataan kirkonkylässä yhdessä vanhempiensa kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016531
Mitä tämä Johanin perään merkitty merkki oikein merkitsee, en ole aivan varma, mutta joku Pieksämäen kirjoihin perehtyneempi voisi kenties valaista meitä asiassa? Lisäksi sivun alakulmassa näkyy hyvin haaleasti joku Anna, mutta synnyinvuodesta (loppuu 6?) päätellen hän ei ole etsimämme Fabrell.
Johan löytyy myös vielä Pieksämäen vanhimmasta kirjasta, jälleen Kirkonkylästä yhdessä vanhempiensa kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589106
Siellä tapaamme torppari Matts Silvastin, vaimonsa Susanna Säämäsen ja pariskunnan vanhimamt lapset. Lisäksi yläpuolella näemme, yllätys yllätys, Emerentia Björbergin, suntio Henrik Lyran ja pariskunnan lapsia, joista tässä nyt niitä Josefin ja Påhlin väliin mahtuvia ainakin kaksi kappaletta. Siis Lyrat ja Silvastit tunsivat toisensa jo näin pitkältä aikaa, mutta olisiko tämä syy siihen, miksi Anna Fabrell myöhemmin nai Matts Silvastin Johan-pojan? Jos Emerentia oli hänen sukulaisensa, olisi tämä sukulaisuus voinut edesauttaa tulevaa naimakauppaa.
Anna sen sijaan en löytänyt edes etsimälle Pieksämäen kirjoista ennen vuotta 1745. Todennäköisesti hän siis saapui paikkakunnalle vasta avioitumisen jälkeen. En tiedä löytyisikö henkikirjoista mitään, ainahan voisi yrittä, jos Anna Fabrell olisi vaikka oleskellut sukulaistensa tykönä Pieksämäellä.
Bodniemi37
30.08.13, 12:39
Pieksämäen rippikirjojen läpikäynti ei tuottanut tulosta. Anna Fabrell näyttää puuttuvan kirjoista ainakin 1750-luvulle. Tämä ei siis tuonut ratkaisua ongelmaamme.
Kastettujen luetteloja tarkastelemalla pariskunnan Fabrell-Silvast lapset ovat aikavälillä 1745-1756 syntyneet Pyhityn kylässä (joskin 1750-luvulla muutama paikka on merkitty Ingiläksi, joka on tietääkseni varsin lähellä itse Pyhityn kylää ja lasketaan siksi rippikirjoissa). Vuodet 1759-1766 näyttävät ilmaisevan syntymäpaikaksi Maaveden kylän ja Silvastien sukukirjan mukaan Johan kuoli ilmeisimmin Väyrylä nro. 1.
Varhaisin pariskunnasta löytämäni merkintä on rippikirjasta 1750-56: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589359
Siellä lampuoti Johan Silvast ja vaimonsa Anna Fabrell viljelevät ilmeisimmin Törnen (joka toimi myös yhden lapsen kummina) virkataloa, mikäli nyt tulkitsin asian oikein. Annan nimi näyttää olevan muodossa Fabrall.
Seuraavan kerran he ovat rippikirjassa 1757-1768, Maaveden kylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6590038 (Annan nimi muodossa Fabrell, ei muita mielenkiintoisia havaintoja)
Seuraavassa rippikirjassa 1769-1780 heidät jälleen Maavedeltä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6590129
Sitä seuraavassa rippikirjassa 1783-1790 perhe on jälleen Pyhityn kylässä, ilmeisimmin kappalainen Lyran tilan lampuotina: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6570859
Ja viimein Anna Fabrell menehtyy rippikirjassa 1791-1799 Pyhityn kylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6596625
Siispä varhaisimmat merkinnät Anna Fabrellistä näyttävät olevan 1740-luvulta ja rippikirjoista hänet löytää 1750. Toisaalta Pyhityn kylä näyttää olevan listaamatta tätä aiemmassa rippikirjassa, joten Fabrellin mysteeri saattaa näiltä osin jäädä vaille ratkaisua ainakin rippikirjojen tarjoaman tiedon osalta. Mutta ei paljoa myöhemmissäkään kirjoissa näytä olevan.
Johan Silvastin voi sen sijaan jäljittää vielä muutaman rippikirjan taakseppäin. Pieksämäen toisiksi vanhimmassa rippikirjassa hänet tavataan kirkonkylässä yhdessä vanhempiensa kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016531
Mitä tämä Johanin perään merkitty merkki oikein merkitsee, en ole aivan varma, mutta joku Pieksämäen kirjoihin perehtyneempi voisi kenties valaista meitä asiassa? Lisäksi sivun alakulmassa näkyy hyvin haaleasti joku Anna, mutta synnyinvuodesta (loppuu 6?) päätellen hän ei ole etsimämme Fabrell.
Johan löytyy myös vielä Pieksämäen vanhimmasta kirjasta, jälleen Kirkonkylästä yhdessä vanhempiensa kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589106
Siellä tapaamme torppari Matts Silvastin, vaimonsa Susanna Säämäsen ja pariskunnan vanhimamt lapset. Lisäksi yläpuolella näemme, yllätys yllätys, Emerentia Björbergin, suntio Henrik Lyran ja pariskunnan lapsia, joista tässä nyt niitä Josefin ja Påhlin väliin mahtuvia ainakin kaksi kappaletta. Siis Lyrat ja Silvastit tunsivat toisensa jo näin pitkältä aikaa, mutta olisiko tämä syy siihen, miksi Anna Fabrell myöhemmin nai Matts Silvastin Johan-pojan? Jos Emerentia oli hänen sukulaisensa, olisi tämä sukulaisuus voinut edesauttaa tulevaa naimakauppaa.
Anna sen sijaan en löytänyt edes etsimälle Pieksämäen kirjoista ennen vuotta 1745. Todennäköisesti hän siis saapui paikkakunnalle vasta avioitumisen jälkeen. En tiedä löytyisikö henkikirjoista mitään, ainahan voisi yrittä, jos Anna Fabrell olisi vaikka oleskellut sukulaistensa tykönä Pieksämäellä.
Annan sukunimi on mielestäni vuosien 1750-56 rippikirjassa Fabrell (vertaa a:ksi tulkitsemaasi kirjainta nimen alun a-kirjaimeen).
Pieksämäen vanhimmasta rippikirjasta löytyy Matti Silvastin ja Petteri Luotosen(?) perheen alapuolelta Koiviston kirkkoherraksi 1712 valitun (ei astunut virkaan) Georg Sculptoriuksen perhe, johon kuului myös äiti Anna Kyandra, ks. ylioppilasmatrikkelin hlöt 3227 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3227) ja 3381 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3381) viittauksineen.
Anna Kyandra oli Rantasalmen kirkkoherran Anders Kyanderin sisar, joka avioitui Kuopion kirkkoherraksi päätyneen puolisonsa Andreas Arvidi Sculptoriuksen kuoltua noin 1689 Pieksämäen kirkkoherran Simon Erikinpojan kanssa, joka kuoli noin 1694/1695. Ehkä noin 1645 syntynyt Anna näyttää siis eläneen hyvin iäkkääksi.
Annan sisar Helena Kyandra oli Israel Willanderin puoliso, kuten eilen totesimme. Itsestäni alkaa vaikuttaa siltä, että kirkkoherra Jöran Kyanderin nimeltä tuntemattoman tyttären etunimen on täytynyt olla Agneta, sillä sisarusten äitihän oli Agneta Olofintytär (Iivanainen). N. N. tai Agneta Kyanderin puoliso oli rykmentinkirjuri Jöran Hemminginpoika (jolla titteli befallningsman Henrik Falckin Posa-artikkelissa, viite 187, "Meddelande av justitierådman Pentti J. Voipio, Helsingfors"), vrt. Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1674/3 (1674), bildid: A0053897_00357, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0053897_00357 (kuvat), Voipion artikkeli (http://www.genealogia.fi/genos/29/29_79.htm) ja Ilmoniemen artikkeli (http://www.genealogia.fi/genos/8/8_14.htm).
Kyandereista ei sitten enempää tämän otsikon alla...:).
Tietokannassamme on pari 1700-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyttä Törne-nimistä poikalasta, joiden myöhemmistä vaiheista minulla ei ole tietoa. Katselmuskirjuri Törne saattaisi löytyä kirjasta Wirilander, Kaarlo. Suomen armeijan sotilasvirkamiehistö 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. SHS:n käsikirjoja VIII(1975).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Annan sukunimi on mielestäni vuosien 1750-56 rippikirjassa Fabrell (vertaa a:ksi tulkitsemaasi kirjainta nimen alun a-kirjaimeen).
Pieksämäen vanhimmasta rippikirjasta löytyy Matti Silvastin ja Petteri Luotosen(?) perheen alapuolelta Koiviston kirkkoherraksi 1712 valitun (ei astunut virkaan) Georg Sculptoriuksen perhe, johon kuului myös äiti Anna Kyandra, ks. ylioppilasmatrikkelin hlöt 3227 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3227) ja 3381 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3381) viittauksineen.
Anna Kyandra oli Rantasalmen kirkkoherran Anders Kyanderin sisar, joka avioitui Kuopion kirkkoherraksi päätyneen puolisonsa Andreas Arvidi Sculptoriuksen kuoltua noin 1689 Pieksämäen kirkkoherran Simon Erikinpojan kanssa, joka kuoli noin 1694/1695. Ehkä noin 1645 syntynyt Anna näyttää siis eläneen hyvin iäkkääksi.
Annan sisar Helena Kyandra oli Israel Willanderin puoliso, kuten eilen totesimme. Itsestäni alkaa vaikuttaa siltä, että kirkkoherra Jöran Kyanderin nimeltä tuntemattoman tyttären etunimen on täytynyt olla Agneta, sillä sisarusten äitihän oli Agneta Olofintytär (Iivanainen). N. N. tai Agneta Kyanderin puoliso oli rykmentinkirjuri Jöran Hemminginpoika (jolla titteli befallningsman Henrik Falckin Posa-artikkelissa, viite 187, "Meddelande av justitierådman Pentti J. Voipio, Helsingfors"), vrt. Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1674/3 (1674), bildid: A0053897_00357, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0053897_00357 (kuvat), Voipion artikkeli (http://www.genealogia.fi/genos/29/29_79.htm) ja Ilmoniemen artikkeli (http://www.genealogia.fi/genos/8/8_14.htm).
Kyandereista ei sitten enempää tämän otsikon alla...:).
Tietokannassamme on pari 1700-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyttä Törne-nimistä poikalasta, joiden myöhemmistä vaiheista minulla ei ole tietoa. Katselmuskirjuri Törne saattaisi löytyä kirjasta Wirilander, Kaarlo. Suomen armeijan sotilasvirkamiehistö 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. SHS:n käsikirjoja VIII(1975).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Piiri pienii pyörii myös Savossa, siltä ainakin näyttää, kun tuossa vanhimman rippikirjan sivulla on myös mainittu Georg Sculptorius. Noh, kuului Anna Fabrell Fabreliusten sukupiiriin tai ei, alkaa tuntua siltä, että Fabreliusten sukulaisia on ollut Pieksämäki pullollaan - eiköhän sinne siis mahtuisi myös yksi Anna Fabrelius - löytyy sille sitten todisteita tai ei. Minusta tuntuu kyllä, ettemme vain osaa etsiä oikeista paikoista - eivätkä asiaa aikaisemmin tutkineet tutkijat ole osanneet myöskään. Savoa on sahattu ristiin rastiin, mutta jossakin Anna piilottelee, kenties aivan lähellä, mutta silti tarpeeksi kaukana ollakseen löytymättä. Mutta Kyanderit varmaan ansaitsevat oman viestiketjunsa - mutta ei sinänsä, tämän tietopaketin avulla pystyn korjaamaan Genin virheelliset tiedot, kunhan saan profiilien ylläpitäjiltä oikeudet muokata profiileja - minä kun en ole Genin "maksava jäsen" (enkä siitä palvelusta maksaisikaan, vaikka onhan siinä toki puolensa!).
Toisaalta on kyllä huomattava, että kaksi Matts Silvastin veljeä avioitui aikanaan Strommius-sukuun. Ehkä siis Silvastien taustalla on muutakin, kuin pelkkiä tavallisia talonpoikia - eihän suvun kanta-isän Johan Silvastin (aik. Sylvester) vanhemmista tiedetä mitään.
Mutta, pidetään silmät auki Fabrellin varalta ja ehkäpä tämäkin mysteeri selviää vielä jonakin päivänä. Syitä ja mahdollisuuksia Fabrelius-linkkiin on (ja pakko ollakkin, kun koko Fabrellin lähipiiri tuntuu kuhisevan Kyandereihin linkittyviä henkilöitä), mutta näyttö puuttuu.
Ja juu, nimi taitaa olla muodossa Fabrell. Katselin kuitenkin esimerkiksi alapuolella olevaa Mattsin A:ta ja tulkitsin nimen muodossa Fabrall - jokatapauksessa tällä tuskin on mitään merkitystä.
Bodniemi37
30.08.13, 15:04
.....suvun kanta-isän Johan Silvastin (aik. Sylvester) vanhemmista tiedetä mitään.
Johan Silvastin Sylvester-sukunimen osalta kaipailen lähdetietoa, sillä tällä(-kin) foorumilla on aiemmin keskusteltu ilmeisesti Viipurista lähtöisin olleesta Sylvester-suvusta. Gabriel Lagus mainitsee Viipurin historiansa (Ur Wiborgs historia II:1, Wiborg 1895) sivulla 69 Viipurin kämnerinoikeuden lautamienenä 1670-luvulla toimineen Hans Erikinpojan, jonka puoliso Katarina Staffanintytär oli ollut aiemmin aviossa jonkun sukunimeltä tuntemattoman Johanin kanssa.
Viimeksi mainitun avioparin pojat ottivat käyttöön sukunimen Sylvester (olisiko voinut olla Johanin isännimi?), vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 2536 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2536).
Terveisin,
Ja juu, nimi taitaa olla muodossa Fabrell. Katselin kuitenkin esimerkiksi alapuolella olevaa Mattsin A:ta ja tulkitsin nimen muodossa Fabrall - jokatapauksessa tällä tuskin on mitään merkitystä.
Korjaan vielä näin jälkikäteen epämääräistä toteamustani: tämän rippikirjan nimimuodolla on tuskin mitään todellista merkitystä tutkimuksen kannalta ja koska se todennäköisimmin on muodossa Fabrell, kuten Ritva osoitti, Fabrallkin olisi todennäköisimmin kirjurin tekemä virhe.
Ja nyt täytyy vielä kerran ottaa Kyanderit esiin, sitten heidät (toivottavasti) voi unohtaa tässä viestikejussa. Aiemmin mainittu Johan Lyran kanssa avioitunut Regina Harlin, joka oli Anna Fabrellin nuorimman tyttären kummina oli siis Rantasalmen vänrikki Göran Harlinin ja Maria Reisnerin tytär, heidät Ritva mainitsikin juuri Asikainen-ketjussa (ks. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=224571&postcount=15). En nostaisi tätä muuten esiin, mutta minun täytyy tarkentaa aiemmin mainitsemaani avioliittolinkkiä.
Reginan veli oli muuan kappalainen Ernst Johan Harlin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6563), jonka tytär Margareta Elisabeth Harlin avioitui sittemmin vänrikki Karl Magnus Kyanderin kanssa, heidän poikansa Samuel Kyanderin yo-matrikkeli on tässä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14873
Karl Magnus Kyander puolestaan oli kersantti Anders Kyanderin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6746) poika, ollen näin ymmärtääkseni Anna Kyanderin (Fabrelius) velipuolen Johan Kyanderin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4856) lapsenlapsi.
Jos Anna Fabrell oli Fabrelius, tämä tekisi Karl Magnus Kyanderista ja Anna Fabrellista pikkuserkkuja, sijoittaen Regina Harlinin Annan pikkuserkun tädiksi, mutta samalla yhdistäen Reginan myös miehensä varapastori Johan Lyran kautta tähän monimutkaiseen verkostoon.
Johan Lyra (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7741) oli siis, vielä vähän tarkentaen, Pieksämäen kappalaisen Henrik Lyran ja Christian Gummeruksen poika. He ovatkin tuttuja jo entuudestaan.
Vaan eiköhän se ole päätös tälle selvitykselle. Ritva voi korjata, jos Kyanderien sukulaissuussuhteissa tuli jotakin virhettä, yritin tarkastella näitä tietokantoihini lisäämistä lähteistä.
Johan Silvastin Sylvester-sukunimen osalta kaipailen lähdetietoa, sillä tällä(-kin) foorumilla on aiemmin keskusteltu ilmeisesti Viipurista lähtöisin olleesta Sylvester-suvusta. Gabriel Lagus mainitsee Viipurin historiansa (Ur Wiborgs historia II:1, Wiborg 1895) sivulla 69 Viipurin kämnerinoikeuden lautamienenä 1670-luvulla toimineen Hans Erikinpojan, jonka puoliso Katarina Staffanintytär oli ollut aiemmin aviossa jonkun sukunimeltä tuntemattoman Johanin kanssa.
Viimeksi mainitun avioparin pojat ottivat käyttöön sukunimen Sylvester (olisiko voinut olla Johanin isännimi?), vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 2536 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2536).
Terveisin,
Silvastien alkujuuret eivät valitettavasti ole minun erikoisalaani, mutta tämän Sylvester-tiedon olen poiminut jo aiemmin mainitusta Ahti Kopperin teoksesta "Sylvester-Silvester-Silvast-Silvasti - Sukukirja kaikista Suomen Silvasteista" (Silvastien sukuseura ry, 2011).
Kirjassa Kopperi kirjoittaa seuraavaa, s. 9 ja 12:
Etunimi Silvasth-Silvester-Sylvester
Silvasth on muinaissuomalainen miehen ristimänimi, jota käytettiin ainakin vielä 1500-luvulla. Suomen lisäksi Silvast-etunimi on ollut Ruotsissakin melko yleinen myöhemmällä keskiajalla. Sen on katsottu olevan jonkinlainen puolipakanallinen muunnon etunimestä Silvester. 1600-luvulla Silvasth kävi etunimenä harvinaiseksi. Sylvester on säilynyt kalenterissa tähän päivään saakka, tosin sekin on ollut vaikkapa Anttiin, Heikkiin ja Juhoon verrattuna harvinainen.
[- - -]
Pieksämäen-Joroisten Sylvesteri ja Silvastit
Keskisen Suomen Silvasteihin kuuluva Pieksämäen ja Joroisten Silvastit on Silvastin suvun selvästi laajin sukuhaara. - - - Silvastin suku saapui tai oli Pieksämäellä jo ainakin 1680-luvulla. Ensimmäinen löydetty maininta Pieksämäen Silvasteista on 18.2.1686, jolloin Juho Sylvesterille syntyi Pieksämäellä kolmas poika, Yrjö. Äitiä ei asiakirjoihin ole merkitty, hän ei ilmeisesti ollut niin tärkeä henkilö. Ensimmäisillä esiintymiskerroillaan Silvastin suku asui Pieksämäen kirkonkylässä, missä kantaisä Juho Silvastin kolme poikaa Samuli, Yrjö ja Matti olivat 1700-luvun alussa kirkkohera Strommiuksen renkeinä. Vilhulan kylään Silvastit muuttivat Isonvihan jälkeen.
Pieksämäen Silvastien kantaisä on Juho Sylvester, myöhemmin Juho Silvast, joka oli syntynyt noin 1660 ja kuoli asiakirjojen mukaan 89-vuotiaana Pikkuvihan aikaan 1740-luvulla. Hänen vaimonsa oli Helga Karjalainen, jonka suku oli nimestä päätellen joskus tullut Karjalasta. Juho Silvastilla oli viisi poikaa: Samuli, Juho, Yrjö, Matti ja Simo. Neljä vanhinta poikaa jatkoi sukua, Simolla ei ollut lapsia. Tyttöjäkin varmaan oli, mutta heitä ei asiakirjoista ole löytynyt.
Itse sukutaulut antavat lisäksi seuraavat tiedot: "Juho Sylvester -> Silvast, s. noin 1660, k. 11.1.1741 Pieksämäen msrk, Vilhula (89 v.)
Helga Karjalainen, s. noin 1660, k. 27.1.1739 Pieksämäen msrk. (78 v.).
Asuivat Pieksämäen Vilhulan kylässä."
Ja kyllähän esimerkiksi HisKin kautta hakusanalla Syl* tulevat seuraavat tulokset:
* 1686 Joh Sylwester Jören
* 29.4.1688 Joh Sylwester Mathias
* 31.8.1690 Texamäki Joh Sylwest: Sijmon
1720-luvun rippikirjassa perheen lisänimi on jo muodossa Silvast, kaikissa tarkistamissani tapauksissa, mutta varhaisempi lähdeaineistoa antaa Johan Silvastin nimeksi Sylwester/Sylvester.
Huomiosi on silti mielenkiintoinen, onhan Ahti Kopperilta saattanut jäädä huomaamatta, että Silvastien kantajuuri olisikin jossakin muualla ja Sylvester nimellä muutakin perua, kuin pelkkä etunimestä derivoitu lisänimi. Näistä kastemerkinnöistä alkuperäisläheet ovat tässä, ensin Jören: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10017018 (oikean sivun keskivaiheilla, Jöran Johansson Sylvester ahdettu hyvin pieneen tilaan kahden nimen väliin).
29.4.1688 kastettu Mathias Johansson Sylwester: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10017020 (vasen sivu)
Ja viimeisenä 29.8.1690 kastettu Simon Johansson Sylvester: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10017031 (oikea sivu, keskivaiheilla).
Ilmeisimmin kummejakin on listattu, mutten kerkeä niitä nyt tulkkamaan. Palaan asiaan illemmalla, mutta odotan mielenkiinnolla, jos sinulla on jotakin lisätietoa tai arvailuja liittyen Sylvester-nimeen.
Lisättäköön vielä, että vanhin poika Samuel Silvast on olettu syntyneeksi noin 1683 ja toinen poika Johan Silvast noin 1687. Samuel ja Jöran avioituivat aikanaan Strommiuksen tyttöjen kanssa. 1700-luvulle tultaessa nimi on kuitenkin muuttunut muotoon Silvast eikä Sylvesteriä enää esiinny.
Bodniemi37
30.08.13, 17:22
Reginan veli oli muuan kappalainen Ernst Johan Harlin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6563), jonka tytär Margareta Elisabeth Harlin avioitui sittemmin vänrikki Karl Magnus Kyanderin kanssa, heidän poikansa Samuel Kyanderin yo-matrikkeli on tässä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14873
Pääosa Harlin-sukua koskevista tiedoistani on peräisin SSS.n kirjastossa olevasta, Ernst Johan Harlinin vuonna 1955 laatimasta sukutaulusta Henrik Georg Harlin, pso Maria Reisner. Jyväskylä 1955. Reginan veli Ernst Johan oli muistiinpanojeni mukaan luutnantti ja Rantasalmen Asikkalan nro 3 rusthollari (ylioppilasmatrikkelissa hänen tittelinään on pelkkä rusthollari). Reginan ja Ernst Johanin Maria-sisar kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, sillä hän avioitui Ithimaeuksistakin polveutuvan sääminkiläisen rusthollarin Bengt Emanuel Mahlbergin kanssa.
Kyandereiden sukusuhteissa en pikaisesti katsottuna huomannut virheitä.
Terveisin,
Pekka Sipari
30.08.13, 17:55
Kiitos tiedosta
Pekka
Pekka Sipari
30.08.13, 18:07
Kiitos Sinilakki,
tuosta Elisabeth Pacchalenius arviosta, että olisi ollut tuon talvikäräjillä humalapäissään kunnostautuneen papin (ja siten ehkä Maria Agricolan ) jälkeläisiä. Joku väitti jossain että Elisabeth olisi mainittu, jossain henki- tahi kirkonkirjoissa Kiskosta ???
Pekka
P.S. Apropo. Itseni kannalta olen yrittänyt selvittää myös tuota Turpeisten Pieksämäen/Suonteen haaraa. Tietääkö joku onko, joku tutkinut sitä. (Äitini joskus kolkyt vuotta sitten sanoi, että joku on (mutta kun ihmiset kuolee niin jälkipolvi ei yleensä ole ollut kovin kiinnostunut säilyttämään mitään "todella arvokasta"), emkä itsekään silloin osannut kysyä kuka, mitä missä.
Bodniemi37
30.08.13, 18:16
Ilmeisimmin kummejakin on listattu, mutten kerkeä niitä nyt tulkkamaan. Palaan asiaan illemmalla, mutta odotan mielenkiinnolla, jos sinulla on jotakin lisätietoa tai arvailuja liittyen Sylvester-nimeen.
Lisättäköön vielä, että vanhin poika Samuel Silvast on olettu syntyneeksi noin 1683 ja toinen poika Johan Silvast noin 1687. Samuel ja Jöran avioituivat aikanaan Strommiuksen tyttöjen kanssa. 1700-luvulle tultaessa nimi on kuitenkin muuttunut muotoon Silvast eikä Sylvesteriä enää esiinny.
Pieksämäen Sylvester-suvun alkuperästä en valitettavasti pysty tarjoamaan lisätietoja, mutta Viipurin suvun osalta olen itsekin joskus arvellut, että sen kantaisäksi kaiketi katsottavan Johanin pojat ovat saattaneet ryhtyä käyttämään isänisänsä etunimeä sukunimenään. Viipurin suvunkin alkuperä jäänee hämärän peittoon.
Terveisin,
Pieksämäen Sylvester-suvun alkuperästä en valitettavasti pysty tarjoamaan lisätietoja, mutta Viipurin suvun osalta olen itsekin joskus arvellut, että sen kantaisäksi kaiketi katsottavan Johanin pojat ovat saattaneet ryhtyä käyttämään isänisänsä etunimeä sukunimenään. Viipurin suvunkin alkuperä jäänee hämärän peittoon.
Terveisin,
Voihan olla, että nimi tulee tosiaan Sylvester patronyymistä, mutta silti herää kysymys, miksi se on 1700-luvun puolella muuttunut muotoon Silvast? Vaikka Ahti Kopperi selvittääkin nimien yhteyttä, miksei nimi kuitenkin säilynyt muodossa Sylvester, sillä miksi tavallinen talonpoikausväestö olisi tahtonut kikkailla lisänimen hienouksilla - vai oliko tähän syynä juuri avioituminen Strommius-sukuun?
Noh mene ja tiedä, mutta mielenkiintoisia kysymyksiä silti.
Kiitos teille, ketjuun osallistuneet minun sivullisenkin puolesta. Sain sitä kautta lapsilleni viisi polvea esi-isiä lisää. Olin kyllä onnistunut pääsemään Emerentia Josefint. Björnbergiin hänen Pietari-poikansa jälkeläisten kautta, mutta Klöfverskiöldit, Kyanderit ja Rothoviukset ja Strängnäsin piispat tulivat nyt ketjun vihjeistä kaupan päälle.
H.Arjava
Kiitos teille, ketjuun osallistuneet minun sivullisenkin puolesta. Sain sitä kautta lapsilleni viisi polvea esi-isiä lisää. Olin kyllä onnistunut pääsemään Emerentia Josefint. Björnbergiin hänen Pietari-poikansa jälkeläisten kautta, mutta Klöfverskiöldit, Kyanderit ja Rothoviukset ja Strängnäsin piispat tulivat nyt ketjun vihjeistä kaupan päälle.
H.Arjava
Mielenkiintoisia esipolvia, eikö vain? Tietääkseni Rothoviuksesta ja Strängnäsin piispasta Petrus Jonæ (Helsingus) on molemmista olemassa maalatut muotokuvat. Petrus tämän linkin takana: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f2/Petrus_Jonae_Helsingus.JPG
Ja mikäli oikein muistelen, Sörmlands museum Ruotsissa Nyköpingissä säilyttää vanhaa epitafiota vuodelta 1607 koko Petruksen perheestä. Siinä ovat muun muassa Petruksen kaksi vaimoa ja lapset, vaan en ole siitä nähnyt kuvaa internetin ihmemaassa.
Olihan siitä epitafiosta yksi, aika huonolaatuinen kuva netissä: http://www.sormlandsmuseum.se/PageFiles/Historien%20i%20S%C3%B6rmland/Str%C3%A4ngn%C3%A4s/Skyltar/12%20Prasten%20och%20prastfamiljen/petrus-jonae-2.jpg
Veikkaan, että museosta kysymällä saisi myös laadukkaamman kuvan k.o. muistotaulusta. Tässä kuitenkin ensin vasemmalla kaksi Petruksen poikaa, sitten itse piispa ja siitä seuraavana kaksi vaimoaan ja Petruksen neljä tytärtä. Ymmärtääkseni Isaac Rothoviuksen ensimmäinen vaimo Anna Eriksdotter on epitafiossa kolmas nainen vasemmalta luettuna, en ole kuitenkaan varma, kumpi vaimoista on hänen äitinsä tässä epitafiossa.
Klöfversköldeihin liittyen Pekka Hellemaa lähetti aikanaan SukuForumille valokuvan suvun kantaisän haudasta Ruotsinmaalla: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=29954&postcount=10
Ajattelin, että nämä voisivat suvusta polveutuvia kiinnostaa.
Itseasiassa, koko epitafiosta löytyy myös parempi kuva Wikipedian kautta: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/55/Jhwh_strangnas_epitafium.jpg
Siinä näkee myös itse Petrus Jonaen perheen paremmin. Onko kenelläkään tiedossa tarkemmin näiden perheenjäsenten nimiä? Ja tämähän siis sijaitsee Strängnäsin tuomiokirkossa - toisin kuin aiemmin väitin. Ja kuvassa ei siis ole Anna Eriksdotter, vaan hänen äitinsä Brita Persdotter, meni vähän henkilöt sekaisin.
Nyt kun on sekoiltu ja sekotettu oikein kunnolla Rothoviuksien esipolvia palataampa viestiketjun varsinaiseen aiheeseen:
Anna Fabrell kuolee Pieksämäen Pyhityssä 69-vuoden iässä 15.4.1791 ja haudataan 23.4.1791. Hänen merkintäsä löytyvät tältä aukeamalta oikeanpuoleiselta sivulta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6605446
Pyrin seuraavaksi läpikäymään Pieksämäen varhaisia haudattuja, joita ei HisKistä löydy. Jos vaikka joku Fabrell/Fabrelius olisi haudattu Pieksämäelle, niin voisi tärpätä Annan vanhempien kanssa? Onhan tämä epätodennäköistä, jos Anna oli ulkopaikkakuntalainen, mutta hyvällä tuurilla vaikkapa joku Annan sisarus on käynyt kuolemassa Pieksämäellä 1740-luvun jälkeen.
Tein lisäksi vielä yhden huomion. Kun aiemmin ihmettelin Anna Fabrellin tyttären Elisabeth Silvastin ja puolisonsa Eskil Markkasen nimivalintoja perheen lapsille, mainituista nimistä useampi löytyy Winter-suvun piiristä, jotka liittyvät, noh arvaatte kyllä keihin... Esimerkiksi Gabriel Winter oli Anna Kyanderin sisaren pojanpoika ja Elisabeth Silvastilla oli poika Gabriel Emanuel Markkanen.
Pekka Sipari
09.09.13, 20:04
Silvastit lampuoteja ja renkejä. Mutta kuka oli tämä Pieksämäen Kyrkherde
Mathias Sylvestri (1592-1607) ja sitä ennen kappalinen.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=394&TYPE=HTML&LANG=FI:confused:
Pekka
Silvastit lampuoteja ja renkejä. Mutta kuka oli tämä Pieksämäen Kyrkherde
Mathias Sylvestri (1592-1607) ja sitä ennen kappalinen.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=394&TYPE=HTML&LANG=FI:confused:
Pekka
Tämäpä mielenkiintoinen havainto, kiitos siitä Pekka! Olen pitänyt jokseenkin erikoisena, että Silvastit naivat kirkkoherran perheeseen, yleistä se ei tähän aikaan ollut ja varsinaiset syyt tällaisella säätyrajoja ohittavalle naimakaupalle näyttävät puuttuvan. Jos Silvastit olisivat olleet varakkaita talonpoikia, asia olisi ollut jo ymmärrettävämpi, mutta kun he olivat, kuten mainitsit, lampuoteja ja renkejä, torppareita ja itsellisiä, aikalailla säätykierron alinta loppupäätä.
Olisiko tämä Matthias Sylvestri (Sylvester?) kuitenkin jossakin sukulaissuussuhteessa Silvasteihin? Hän on todennäköisimmin kuollut vuonna 1607 joten sopisi aikaisintaan Johan Sylvesterin (Silvastien kantaisä, s. noin 1660) isoisäksi tai todennäköisimmin isoisoisäksi. Jokatapauksessa Johanin poikiin lukeutui muun muassa Matthias Sylvester, joten jo nimet tuntuvat sopivan toisiinsa. Tietenkin lähes olemattomalla tutkimuksella. Tietenkin Matthias Sylvesterin tapauksessa kyseessä on selvästi patronyymi, mutta miksei sama patronyymi olisi myöhemmin adaptoitunut perheen lisänimeksi ja sitä käytti vielä Johan Sylvester poikineen ennen 1700-lukua, jolloin se vääntyi syystä tai toisesta muotoon Silvast.
Kun sitten tarkastellaan Pieksämäen kirkkoherroja silmääni osuu erityisestä kaikki Matthias Sylvestriitä seuranneet kirkkoherrat 1730-luvulle saakka. Listahan menee näin:
"Mathias Sylvestri (1592-1607)
Marcus Georgii Henricius (1608-54)
Henricus Petri Lyra (1655-64)
Simon Christierni Tarvonius (eli Elephant) (1664-83)
Claudius Claudii Collanus (1682-92)
Simon Ericius Sculptorius (1693-95)
Stephanus Laurentii Strommie e Strömmius (1695-1708)
Claudius Claudii Molander (1709-29), paossa 1714-21." (Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=394&TYPE=HTML&LANG=FI:confused)
Mitä me tästä huomaamme, on oikeastaan aika mielenkiintoista. Lähes jokainen tämän listan kirkkoherra on mainittu tässä Fabrell-Fabrelius keskustelussa ja vähintään heidän sukunsa on tullut puheeksi useampaan otteeseen. Anna Fabrellillakin tuntuu olleen linkkejä useampaan suuntaan, joka tosiaan sijottaisi myös hänet (ja ehkä Silvastitkin?) tähän kirkkoherrojen tiiviiseen sukuryppääseen.
Eritellään niitä tarkempia sukulaissuuhteita myöhemmin, totean nyt vain, että Henricu Petri Lyra on ymmärrettävästi tässä ketjussa mainittua Lyran-sukua ja myös Simon Tarvonius, Simon Sculptorius (perhineen) ja Molander & Strömmius on kaikki mainittu tässä viestiketjussa ja jokainen heistä liittyy Kyanderien sukupiiriin ja toisaalta useampi myös Silvast-Fabrell perheeseen kummiluetteloiden yms. kautta.
Vain Marcus Heinricius taitaa olla tässä viestiketjussa täysin vieras henkilö, mutta hänelläkin taitaa olla ainakin etäinen avioliittoyhteys Kyandereihin.
Pekka Sipari
10.09.13, 04:59
Terve Sinilakki ja muut
Jaa, enpä tiedä noista. Tuntui vaan niin kaukaiselta lähteä aina Viipuriin tai muualle Silvasteja etsimään (merta edemmäs kalaan). Sylwestereitähän sitten löytyy jo pappeinakin yomatrikkeleista (esim Tohmajärvi). En tiedä onko nuo Sylwesterit vielä patronyymejä vai vakiintuneet jo sukunimiksi. Joskus noilla papeillakin on ollut lapsia niin paljon, että hirvittää, ja jos on ollut tyttäriä paljon, niin niitä on naitettu parhaimpiin pappilan torppiin tai juuri varakkaimmille talonpojille (joskus poikiakin, joista ei ole ollut (joita ei ole pantu) lukumiehiksi.
Pekka
Terve Sinilakki ja muut
Jaa, enpä tiedä noista. Tuntui vaan niin kaukaiselta lähteä aina Viipuriin tai muualle Silvasteja etsimään (merta edemmäs kalaan). Sylwestereitähän sitten löytyy jo pappeinakin yomatrikkeleista (esim Tohmajärvi). En tiedä onko nuo Sylwesterit vielä patronyymejä vai vakiintuneet jo sukunimiksi. Joskus noilla papeillakin on ollut lapsia niin paljon, että hirvittää, ja jos on ollut tyttäriä paljon, niin niitä on naitettu parhaimpiin pappilan torppiin tai juuri varakkaimmille talonpojille (joskus poikiakin, joista ei ole ollut (joita ei ole pantu) lukumiehiksi.
Pekka
Sinänsä on toki todettava, että Savon seudulla jonkinlaiset "sukunimet" (lue: isältä pojalle siirtyvät lisänimet) olivat yleensä vakiintuneet perheille jo 1600-luvun puoliväliin tultaessa, vaikka muutoksia tapahtui vielä myöhemminkin. Ensimmäiset havainnot Sylvestereistä ovat 1680-luvulta, joten perjaatteessa voidaan olettaa, että ainakin Johan Sylvesterin isä olisi saattanut olla vielä Sylvester "sukunimeltään", patronyymi se sitten voisi olla Johanin isoisälle tai kaukaisemmalla esi-isälle. Kaikki on kuitenkin mahdollista, pitänee tutkia asiaa lisää. Tietenkin Sylvesterit ovat voineet muuttaa aluelle muualta ja Johan on oikeasti ollut Sylvesterinpoika, mutta sekin on kysymys, johon ei äkkiseltään voi antaa selvää vastausta.
Mielenkiintoinen tutkimuskysymys kaikenkaikkiaan.
< Pyrin seuraavaksi läpikäymään Pieksämäen varhaisia haudattuja, joita ei HisKistä löydy. Jos vaikka joku Fabrell/Fabrelius olisi haudattu Pieksämäelle, niin voisi tärpätä Annan vanhempien kanssa? Onhan tämä epätodennäköistä, jos Anna oli ulkopaikkakuntalainen, mutta hyvällä tuurilla vaikkapa joku Annan sisarus on käynyt kuolemassa Pieksämäellä 1740-luvun jälkeen. >
Sukuhistoriasta löytyy joitakin vuosia aina vuoden 1695 alkuun! Mutta ne ovat Rautalammin haudattujen luetteloiden jälkeen, mitä olen aina ihmetellyt?
Tutkimisiin
Pekka Sipari
11.09.13, 18:01
Tutkailin tuolta hiskin kautta kaikkia Fab alkuisia. Fabrel viittaa lähinnä Eurajoelle, Kiskoon, Pyhärantaan, Rymättylään ja Turekusse.
Toisaalta Fabrielius löytyy Kuopiostakin
synt 1669 13.6.1669 kast Samuel Fabrielus Petrus (ettei taas mennä merta edemmäs kalaan, niinkuin itse tein, että hain monta yötä silmät tihrussa yhtä tyttöa ympäri pitäjiä, kun se viimeimein löytyi samasta torpasta ukkonsakin kanssa.
Toisaalta tuo Sylvast/Silvast muunnos on aika jummarrettava Suomen kielen (ja varsinkin Savonkielen) kannalta, vrt Syren Sireeni, Cyprus Kipros jne.
Peek-peek-pek-peekka niinkuin riekot Lapissa sanovat.
Bodniemi37
11.09.13, 19:05
Toisaalta Fabrielius löytyy Kuopiostakin
synt 1669 13.6.1669 kast Samuel Fabrielus Petrus (ettei taas mennä merta edemmäs kalaan, niinkuin itse tein, että hain monta yötä silmät tihrussa yhtä tyttöa ympäri pitäjiä, kun se viimeimein löytyi samasta torpasta ukkonsakin kanssa.
Sattuneesta syystä katselin itsekin tänään samaa HisKi-kirjausta ja vertasin sitä alkup. kastettujen luettelon merkintään (liite). Lapsen isän on täytynyt olla Kuopion silloinen kappalainen (/Akiander) Samuel Petri(?) Fabritius tai Fabricius. Genetiivimuotoako tuossa on tavoiteltu?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Tutkailin tuolta hiskin kautta kaikkia Fab alkuisia. Fabrel viittaa lähinnä Eurajoelle, Kiskoon, Pyhärantaan, Rymättylään ja Turekusse.
Toisaalta Fabrielius löytyy Kuopiostakin
synt 1669 13.6.1669 kast Samuel Fabrielus Petrus (ettei taas mennä merta edemmäs kalaan, niinkuin itse tein, että hain monta yötä silmät tihrussa yhtä tyttöa ympäri pitäjiä, kun se viimeimein löytyi samasta torpasta ukkonsakin kanssa.
Toisaalta tuo Sylvast/Silvast muunnos on aika jummarrettava Suomen kielen (ja varsinkin Savonkielen) kannalta, vrt Syren Sireeni, Cyprus Kipros jne.
Peek-peek-pek-peekka niinkuin riekot Lapissa sanovat.
Tässä esitetty Fabrelius-Kyander sukupiiri on ajallisesti ja paikallisesti lähinmpänä Pieksämäkeä, minkä takia sitä tässä on ruodittukin. Nämä kaikki muut menevät kaukaisemmiksi niin paikan kuin ajan suhteen.
Tuo Kuopio kyllä oli mielenkiintoinen havainto, joskin jää ilmeisesti ainoaksi?
Sattuneesta syystä katselin itsekin tänään samaa HisKi-kirjausta ja vertasin sitä alkup. kastettujen luettelon merkintään (liite). Lapsen isän on täytynyt olla Kuopion silloinen kappalainen (/Akiander) Samuel Petri(?) Fabritius tai Fabricius. Genetiivimuotoako tuossa on tavoiteltu?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Ahaa, juu, en huomannut Ritvan viestiä kun kirjoittelin vastausta älykkäällä puhelimella, lähimmiksi nimiksi siis edelleen jäävät nämä Erik Fabreliuksen tyttäret, jotka vaikuttivat alueella 1700-luvun alkupuoliskolla. Ei siis liene syytä muuttaa teoriaa siitä, mihin sukuun Anna kuului, varsinkin kun kastemerkinnät näyttävät liittävän hänet myös Erik Fabreliuksen sukupiiriin.
Palaan Pieksämäen haudattujen pariin, myös siellä Rautalammilla niinkuin vinkki kehottaa, kiitoksia siitä!
Ahaa, juu, en huomannut Ritvan viestiä kun kirjoittelin vastausta älykkäällä puhelimella, lähimmiksi nimiksi siis edelleen jäävät nämä Erik Fabreliuksen tyttäret, jotka vaikuttivat alueella 1700-luvun alkupuoliskolla. Ei siis liene syytä muuttaa teoriaa siitä, mihin sukuun Anna kuului, varsinkin kun kastemerkinnät näyttävät liittävän hänet myös Erik Fabreliuksen sukupiiriin.
Palaan Pieksämäen haudattujen pariin, myös siellä Rautalammilla niinkuin vinkki kehottaa, kiitoksia siitä!
Ei löytynyt mitään mielenkiintoista haudatujen luetteloista. Liekö tällekään kysymykselle lopullista vastausta, en tiedä, mutta oletettavaa lienee se, että Anna Fabrell oli mainittujen Märta ja Maria Fabrelian veljentytär tai vastaava.
Nyt tein erikoisen huomion, joka ei ehkä johda mihinkään, mutta tässä tutkimuksessa ollaan tultu semmoiseen umpikujaan, että on aika ajatella laatikon ulkopuolella. Sinänsä tämä voi olla kaukaa haettua, mutta palataampa ensimmäiseen rippikirjamerkintään, jossa Anna Fabrell esiintyy, siis vuosien 1750-56 rippikirjaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589359
Siellä huomaamme jälleen, että Johan Silvast on ollut vuokraviljelijänä katselmuskirjuri Törnen puustellissa Pyhityn kylässä. Törnen henkilöllisyys ei ole selvinnyt, enkä sitä ole muistanut etsiäkkään, mutta hän näyttää olleen syntyneen 1731. Törnen alla, vähän hänestä erillään sivulla esiintyy muuan Marg. Eli. Wallenia, jota ei ole erikseen merkitty Törnen vaimoksi eikä suhdetta muuhun puustellin väkeen ole täsmennetty, kaiken lisäksi hän näyttää ehtoollismerkintöjen perusteella olleen paikalla vain vuonna 1755. Wallenia näyttää olleen syntynyt 1721 tai 1731, sutun alta numerosta on vaikea saada selvää. En aiemmin kiinnittänyt mitään huomiota tähän Walleniukseen, mutta tein nyt erikoisen huomion, että joku Maria Elisabeth Wallenius (k. 1789) vihittiin aikanaan Pälkäneen pitäjänapulaisen Johan Fabriliuksen kanssa: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7166
Olisiko tämä Silvastien perheen yhteydessä tavattu Marg. Eli. Wallenia kenties sama Johan Fabriliuksen vaimo? Voisiko Johan Fabrilius olla mahdollisesti Anna Fabrellille jotakin sukua, veli tai jonkinasteinen serkku esimerkiksi?
Selvittelin hivenen tämän Maria Elisabeth Walleniuksen taustoja ja kuten YO-matrikkeli tuo ilmi tämä Johan Fabriliuksen vaimo on jäänyt leskeksi ensimmäisestä miehestään, Pälkäneen pitäjänapulaisesta Gustaf Lindvallista vuonna 1755 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6548). Tämän Pyhityn Walleniuksen oleskelu Pieksämäellä on tapahtunut vasta tämän kuoleman jälkeen, sattumaako? Ja Johan Fabriliuksen YO-matrikkelista näemme, että hänet on vihitty Maria Elisabeth Walleniuksen kanssa vuonna 1756. Mutta milloin Fabriliuksen puoliso Wallenius oli oikein syntynyt?
Pariskunta löytyy Pälkäneen Onkalan Säteristä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12448&pnum=228), jossa havaitsemme, että Maria Elisabeth Walleniuksen syntymäajaksi annetaan 25.3.1728. Mikään täällä ei indikoi, että Maria olisi oleskellut Pieksämäellä ja olisi sama kuin Pyhityn puustellissa tavattu Marg. Eli. Wallenia, mutta nähdäkseni asia vaatii tarkempaa selvittelyä, varsinkin kun tämän Pälkäneen Walleniuksen toinen aviomies oli tosiaankin Johan Fabrilius ja joku melkein samanniminen oleskeli hetkellisesti (muttei selkeästi pysyvästi) Silvastien vuokraviljelmässä virkatalossa.
Voisiko Johan Fabriliuksen vanhemmiksi mainitut majoitusmestari Johan Fabrilius ja Anna Stina Rode olla myös Anna Fabrellin vanhemmat? Tiedän, että aiemmin heidät jo tässä viestiketjussa sivuutin, mutta täytyy asiaa nyt ainakin tutkia.
Voisiko Johan Fabriliuksen vanhemmiksi mainitut majoitusmestari Johan Fabrilius ja Anna Stina Rode olla myös Anna Fabrellin vanhemmat? Tiedän, että aiemmin heidät jo tässä viestiketjussa sivuutin, mutta täytyy asiaa nyt ainakin tutkia.
Unohdin tässä tietenkin sen, että Johan Fabriliuksella ja Anna Stina Rodella oli Orivedellä 20.11.1739 syntynyt tytär Anna Beatha - siis todennäköisesti Anna Fabrell ei voi olla heidän tyttärensä, kahta samannimistä lasta tuskin on ollut ja Anna on selvästi vanhempi (s. noin 1722). Mutta tämä ei poissulje sitä vaihtoehtoa, että Anna Fabrellilla olisi ollut jokin sukulaisuus edellämainittuun pitäjänapulaiseen Johan Fabriliukseen ja hänen vanhempiinsa. Sinänsä mielenkiintoisesti kyseisen Anna Beathan kummeina toimii mm. myöhemmin Anna Beathan sisaren vihille vienyt Gustaf Lindvall (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9577&pnum=153).
Nimensä puolesta tämän perheen voisi perjaatteessaa liittää Porvoossa vaikuttaneisiin Fabriliuksiin, joista Ritvakin puhui ja joihin todennäköisesti myös Erik Fabrelius kuului. Sinänsä jokin todistettu yhteys näihin Fabriliuksiin voisi viedä tutkimusta eteenpäin. Kysymys kuuluukin, kenen poika oli majoitusmestari Johan Fabrilius ja millä perusteella hänen kuolinvuodekseen annetaan YO-matrikelissa 1767, silloinhan kuoli juuri Porvoon pellavankutoja Johan Fabrilius.
Alueellisesti Pälkäne ja Orivesi sijaitsevat kyllä myös lähellä tätä toista Fabrell-suvun pesäkettä, eli Raumasta kotoisin ollut Fabrell-sukua. Toisaalta Porvooseen on miltei yhtä pitkä matka. Asia vaatinee lisätutkimuksia.
Tutkin vähän Pälkäneen pitäjänapulaisen Johan Fabriliuksen ja Maria Elisabeth Walleniuksen perhettä ja heidän lapsiaan. Lapsia syntyi Anna Margaretha (s. 12.9.1757 Pälkänen, Onkala), Christina Catharina (s. 31.8.1759 Pälkäne, Onkala), Andres (s. 28.1.1761 Pälkäne, Onkala), Sophia Gustava (s. 28.5.1764 Pälkäne, Onkala). Tutkin lasten kummiluettelot ja sieltä löytyi paljon säätyläisiä, muiden muassa Walleniuksia, Teetgreenejä ja Menandereita. Lisäksi ainakin yksi Silversvahn ja Favorin.
Mielenkiintoisimpana osui silmään Johanin ilmeisesti ainoa poika Anders Fabrilius. Tämä on jo sikäli kiinnostava havainto, että Erik Fabreliuksen ainoa nimeltä tunnettu poika oli Anders ja sitä kautta voisin nyt tehdä vaikka villin veikkauksen, että Pälkäneen pitäjänapulainen olisi myös ollut Erik Fabreliuksen pojanpoika (ja ilmiselvästi ainakin samaa sukupiiriä, jos annamme etymologian viedä mukanamme). Tietenkin majoitusmestari Johan Fabrilius on minulle vieras, joten palaan asiaan kunhan ennätän perehtyä häneen tarkemmin.
Lisäksi Andersin kummeissa on kaksi mielenkiintoista nimeä, Pälkäneen kirkkoherra ja lääninrovasti Gustaf Rothovius (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5330) ja muuan Maria Christina Fabrilia, joka on minulle entuudestaan vieras mutta näyttää olevan inspektor Gustaf Aspin vuonna 1764 vihitty vaimo. Fabrilia lienee Johan Fabriliuksen sisar ja Gustaf Rothovius tietenkin Johanin kirkollisia esimiehiä, mutta on pidettävä mielessä myös Anna Kyanderin (Erik Fabreliuksen vaimo) yhteys Rothovius-sukuun. Gustaf Rothovius oli piispa Isaacus Rothoviuksen veljen Johannes Roothin jälkeläisiä, mutta sukua silti. Ainakin villillä veikkauksella voisimme olettaa, että Fabriliusten sukulaissiteillä Rothoviuksini voisi olla merkitystä?
Andersin kastemerkintä löytyy tämän linkin takaa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14433&pnum=54
Muiden lasten kastemerkinnät taasen näiden linkkien takaa:
Anna Margaretha: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14433&pnum=38
Christina Catharina: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14433&pnum=47
Sophia Gustava: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14433&pnum=71
Sen ainakin huomasin, että Anna Christina Rode kuolee Oriveden Rajalahdessa 1.11.1769 71-vuoden ikäisenä ja haudataan Oriveden kirkkoon 12.11.1769. Roden hautausmerkintä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10078&pnum=92
Ja löysin myös miehensä Johan Fabrilius vanhemman hautausmerkinnän 29.3.1767 Orivedellä. Hän kuoli 18.3.1767 74-vuoden ja 3 kuukauden iässä (syntyt noin 1692-93), joten hän sopisi erinomaisesti vaikkapa Erik Fabreliuksen pojaksi vaikka ainoa tunnettu poika onkin syntynyt juuri 1693, todennäköisesti tämä Johan ei ole ollut syntynyt täsmälleen 1693 vaan suunnilleen niihin aikoihin. Fabriliuskin haudataan Oriveden kirkkoon. Hautausmerkintä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10078&pnum=86
Unohdin tässä tietenkin sen, että Johan Fabriliuksella ja Anna Stina Rodella oli Orivedellä 20.11.1739 syntynyt tytär Anna Beatha - siis todennäköisesti Anna Fabrell ei voi olla heidän tyttärensä, kahta samannimistä lasta tuskin on ollut ja Anna on selvästi vanhempi (s. noin 1722). Mutta tämä ei poissulje sitä vaihtoehtoa, että Anna Fabrellilla olisi ollut jokin sukulaisuus edellämainittuun pitäjänapulaiseen Johan Fabriliukseen ja hänen vanhempiinsa. Sinänsä mielenkiintoisesti kyseisen Anna Beathan kummeina toimii mm. myöhemmin Anna Beathan sisaren vihille vienyt Gustaf Lindvall (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9577&pnum=153).
Noh ei se nyt ihan näin mene, siis tietenkin Anna Beatan veljen tulevan vaimon ensimmäinen mies. Ajatus katkesi oikein toden teolla kun tuota kirjoittelin.
Vaan, nyt herää kysymys pystymmekö mitenkään liittämään majoitusmestari Johan Fabriliusta rykmentinpastori Erik Fabreliuksen perheeseen vai jääkö tämäkin vain hyvän hypoteesin tasolle? Toinen selvittämistä kaipaava ongelma lienee Pieksämäen Pyhityn Margareta Elisabeth Walleniuksen todellinen henkilöllisyys - voimmeko olettaa hänen olleen Johan Fabriliuksen vaimo vai oliko olemassa todella joku Margareta Elisabeth Wallenius, kenties vihittynä katselmuskirjuri Törnelle jota tämä rippikirjan sivua ei itseasiassa indikoi mitenkään.
Wirilander on tulossa minulle kaukolainana, niin katsellaan sitten löytyykö tätä sotilasvirkamiestä vai ei.
Sekin on jäänyt tässä viestiketjussa mainitsematta, että rykmentinpastori Erik Fabreliuksen ja vaimonsa Anna Kyanderin tytär Maria Fabrelia löytyy Rantasalmen haudattujen luetteloista nimellä Maria Fabrell vuonna 1757: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12743&pnum=24
Tämän perusteella voidaan todeta ainakin se, että myös Erik Fabreliuksen lähipiirissä esiintyy nimimuotoa Fabrell ja siten Anna Fabrell voi edelleen olla Erikin lapsenlapsi.
Teoria tästä Margareta Elisabeth Walleniasta samana henkilönä kuin Maria Elisabeth Wallenius lienee kumottu, sillä Sulkavan Hatalassa kuolee 27.8.1767 jungfru Margaretha Elisabeth Wallenia 55-vuoden iässä (s. noin 1712) ja haudataan kirkkoon: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426543
Hän lienee sama henkilö joka oleskeli Pyhityn virkatalossa 1755.
Mikään ei tietenkään poissulje sitä, että tämä Wallenia olisi Pälkäneen Walleniuksen sukua, mutta samasta henkilöstä tuskin on kyse - toisaalta sekin on selvä, ettei ainakaan tämä Margareta ollut vihitty katselmuskirjuri Törnen kanssa, kuka hän sitten lieneekin. Sinällään tämä ei sulje yhteyttä Pälkäneen ja Oriveden Fabrilius sukuun, sillä olihan Erik Fabrelius kuitenkin aikanaan juuri Hämeen läänin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori, joten miksei joku jälkeläisistä vaikuttaisi myöhemmin Hämeessä?
Sikäli näyttö kuitenkin puuttuu ja olemme edelleen hypoteesipohjalla.
Pekka Sipari
12.11.13, 20:42
Terve,
En ole tutkinut tarkemmin, mutta onko poisuljettua että Fabrielius ja Fabritius olisi samaa perua. Nuohan ilmestyvät suurinpiirtein samoihin aikoihin Pieksämäelle. Kappalainen Pieksämäellä Clemens Fabritius (Kaavin rovastin poika?) tuli Kaavilta ja nai Porthanin Viitasaarelta. Kaavilla on Kiliander (Kyliandereita) (aika lähellä muotoa Kyander) ja Wallin tms. tuossa suvussa. Kaavi Kyrkioby rk 1741-52??, Noita Kyandereitäkin ja Kyliandereitä löytyy pilvin pimein myös ylioppilasmatrikkeleista.
Pekka
Terve,
En ole tutkinut tarkemmin, mutta onko poisuljettua että Fabrielius ja Fabritius olisi samaa perua. Nuohan ilmestyvät suurinpiirtein samoihin aikoihin Pieksämäelle. Kappalainen Pieksämäellä Clemens Fabritius (Kaavin rovastin poika?) tuli Kaavilta ja nai Porthanin Viitasaarelta. Kaavilla on Kiliander (Kyliandereita) (aika lähellä muotoa Kyander) ja Wallin tms. tuossa suvussa. Kaavi Kyrkioby rk 1741-52??, Noita Kyandereitäkin ja Kyliandereitä löytyy pilvin pimein myös ylioppilasmatrikkeleista.
Pekka
Hyvä kysymys, mutta tähän lienee hankalampi vastata. Sikäli ei välttämättä ole poissuljettua, että Fabritiuksilla ja Fabreliuksilla olisi ollut joku yhteys, mutta todennäköisesti yhteys on epätodennäköinen, sillä nimimuoto on kuitenkin selvästi eroava vaikka molempien juuri lienee sama. Faber tarkoittaa latinaksi seppää tai muuta käsityöläistä, kun taas fabrit on takomista tarkoittava muoto. Sikäli yhteys ei ole poissuljettu, mutten äkkiseltään lyödä sille todisteitakaan.
Pitänee tarkastella asiaa tuoltakin kannalta. Ylioppilasmatrikkeli tosin jo kertoo, että Fabritius suvun kantaisä olisi Viipurista, kun taas Fabreliukset olivat Porvoosta - ehkäpä kyseessä on taas yksi sepästä alkunsa saanut pappissuku.
Bodniemi37
13.11.13, 12:03
Ylioppilasmatrikkeli tosin jo kertoo, että Fabritius suvun kantaisä olisi Viipurista,
Seuraavat Itä-Suomen Fabritius-suvut (nimiasu myös Fabricius) kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin:
Laurentius Petri Fabriciuksen suku, hän oli Peltolahden eli Savitaipaleen ensimmäinen kirkkoherra 1639-1663, mainitaan ylioppilasmatrikkelissa ainakin mahdollisen poikansa yhteydessä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U179, kirjallisuutta: Bergholm, Axel. Fabritius. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, I osa, s. 415, T1; Akiander (II, s. 263): pojat Petrus (isänsä seuraaja Savitaipaleen kirkkoherrana, Johan Säämingin kappalainen, 2 naimisissa ollutta tytärtä,
Clemens Fabritiuksen suku, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4346, hän saattoi polveutua edellisestä, mutta ei edelleenkään(?) tiedetä miten: Kaavin kappalainen (1705), kirjallisuutta: Bergholm, Axel. Fabritius. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, I osa, s. 420, T19, Akiander (I, s. 337),
"Botolfin poikien suku" Fabricius:
Otto Botolfinpoika (Fabricius), Viipurissa asunut tulli-inspehtori (ent. rykmentinkirjuri), toimi ajoittain kämnerinoikeuden lautamiehenä, Siikaniemen kirkon esimies. Kirjallisuutta: Hohenthal, Torvald T:son, Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm, Luther, Georg, Släkten Elfvengrens ursprung. Genos 46(1975), http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm, Luther, Georg. Elfvengren. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009), p. 112, T1, Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Det svenska elementet, s. 71, Carpelan, Tor Furuhjelm. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band I. Helsingfors 1954, s. 404, T1.
Harald ?Eliaanpoika Haraldssonin [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10538671 (Sulkavan hk/1727), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7008&pnum=605 (Kerimäen hk/1732), http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm] puoliso Marta Fabrelia oli Hohenthalin mukaan "...troligen dotter till regementspastorn Erik Fabrelius och Anna Kyander." Saman sukututkijan mukaan "Marta Fabrelius, nämnes vid Kerimäki - Säminge vinterting 1735 som änka,...". Marta näyttää toimineen Kerimäellä myös kummina jo vuonna 1732, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/syntyneet_1730-1786_tk2158/15.htm. Hänen poikansa Erik Nauklér syntyi 1.9.1727 Sulkavalla, missä Margareta Elisabet Wallenia kuoli 1767.
Maria Fabrelia oli Erik Nauklérin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7381, puolison Anna Helena Heintziuksen äitipuoli [Hornborg, Harald. Släkten Heintzius. SSV IX(1925)]. Hornborg kirjoittaa Marian olleen "Måhända dottern till regementspastorn Erik Fabrilius...".
Terveisin,
Seuraavat Itä-Suomen Fabritius-suvut (nimiasu myös Fabricius) kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin:
Harald ?Eliaanpoika Haraldssonin [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10538671 (Sulkavan hk/1727), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7008&pnum=605 (Kerimäen hk/1732), http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm] puoliso Marta Fabrelia oli Hohenthalin mukaan "...troligen dotter till regementspastorn Erik Fabrelius och Anna Kyander." Saman sukututkijan mukaan "Marta Fabrelius, nämnes vid Kerimäki - Säminge vinterting 1735 som änka,...". Marta näyttää toimineen Kerimäellä myös kummina jo vuonna 1732, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/syntyneet_1730-1786_tk2158/15.htm. Hänen poikansa Erik Nauklér syntyi 1.9.1727 Sulkavalla, missä Margareta Elisabet Wallenia kuoli 1767.
Maria Fabrelia oli Erik Nauklérin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7381, puolison Anna Helena Heintziuksen äitipuoli [Hornborg, Harald. Släkten Heintzius. SSV IX(1925)]. Hornborg kirjoittaa Marian olleen "Måhända dottern till regementspastorn Erik Fabrilius...".
Terveisin,
Harald Haraldssonilla ja Marta Fabrelialla oli Erikin lisäksi toinenkin poika, Carl Johan, joka syntyi Sulkavalla 16.1.1730. Näkemissäni selvityksissä hänestä on todettu vain, että oli naimaton. Tiettävästi Carl Johan olikin naimaton, mutta hänelle on kuitenkin Ikaalisissa merkitty kaksi aviotonta poikaa, Johannes s. 2.7.1759 ja Carolus s. 24.1.1762.
Esa Tuuri on Eteläpohjalaisissa Juurissa 2/2005 artikkelissaan "Ennestään tuntematon Nauklérin sukuhaara Kauhajoella" tarkastellut tätä Carl Johan Nauklérin sukuhaaraa.
Carl Johanin lasten äiti oli Margareta Erikintytär (s. 3.6.1740), joka näyttää olleen Hämeenkyrön lukkarin Eric Savoniuksen ja Anna Sofia Jubbuksen tytär.
Carl Johan Nauklér kuoli Ikaalisissa 13.10.1790. Nuorempi poika Carolus kuoli Ikaalisissa 9.3.1762. Vanhempi poika Johannes on kuitenkin elänyt aikuiseksi.
Esa Tuurin mukaan Kauhajoen Päntäneen Pentilään ilmestyi rippikirjaan 1783 eräs Johan Carlsson, jolle on annettu syntymäajaksi 2.7.1759. Ja jo 16.2.1783 Johan on vihitty Liisa Juhontytär Pentilän kanssa. Esa Tuuri on myös havainnut Johan Carlssonin muuttomerkinnät Lapväärttissä, muuttanut sinne 18.11.1781 ja pois 28.12.1782. Ellei ole tapahtunut identiteettivarkautta, tämä Pentilän vävy Johan Carlsson oli Carl Johan Nauklérin Ikaalisissa syntynyt avioton poika. Joko tämä on jäänyt Nauklérin suvun tutkijoilta ennen Esa Tuuria havaitsematta tai sitten aviotonta poikaa ei ole luettu sukuun kuuluvaksi. Siitä ei kuitenkaan pitäisi olla epäselvyyttä, koska kastemerkinnässä isä on selvästi mainittu.
Joka tapauksessa Pentilän vävy sai vaimonsa kanssa yhdeksän lasta, joista neljä sai aikanaan yhteensä 43 lasta, Esa Tuurin selvityksen mukaan. Nykyään heidän jälkeläisiään on melkoisen paljon.
Terv. KariKK
Bodniemi37
14.11.13, 12:46
Harald Haraldssonilla ja Marta Fabrelialla oli Erikin lisäksi toinenkin poika, Carl Johan, joka syntyi Sulkavalla 16.1.1730. Näkemissäni selvityksissä hänestä on todettu vain, että oli naimaton. Tiettävästi Carl Johan olikin naimaton, mutta hänelle on kuitenkin Ikaalisissa merkitty kaksi aviotonta poikaa, Johannes s. 2.7.1759 ja Carolus s. 24.1.1762.
Esa Tuuri on Eteläpohjalaisissa Juurissa 2/2005 artikkelissaan "Ennestään tuntematon Nauklérin sukuhaara Kauhajoella" tarkastellut tätä Carl Johan Nauklérin sukuhaaraa.
Carl Johanin lasten äiti oli Margareta Erikintytär (s. 3.6.1740), joka näyttää olleen Hämeenkyrön lukkarin Eric Savoniuksen ja Anna Sofia Jubbuksen tytär.
Carl Johan Nauklér kuoli Ikaalisissa 13.10.1790. Nuorempi poika Carolus kuoli Ikaalisissa 9.3.1762. Vanhempi poika Johannes on kuitenkin elänyt aikuiseksi.
Esa Tuurin mukaan Kauhajoen Päntäneen Pentilään ilmestyi rippikirjaan 1783 eräs Johan Carlsson, jolle on annettu syntymäajaksi 2.7.1759. Ja jo 16.2.1783 Johan on vihitty Liisa Juhontytär Pentilän kanssa. Esa Tuuri on myös havainnut Johan Carlssonin muuttomerkinnät Lapväärttissä, muuttanut sinne 18.11.1781 ja pois 28.12.1782. Ellei ole tapahtunut identiteettivarkautta, tämä Pentilän vävy Johan Carlsson oli Carl Johan Nauklérin Ikaalisissa syntynyt avioton poika. Joko tämä on jäänyt Nauklérin suvun tutkijoilta ennen Esa Tuuria havaitsematta tai sitten aviotonta poikaa ei ole luettu sukuun kuuluvaksi. Siitä ei kuitenkaan pitäisi olla epäselvyyttä, koska kastemerkinnässä isä on selvästi mainittu.
Joka tapauksessa Pentilän vävy sai vaimonsa kanssa yhdeksän lasta, joista neljä sai aikanaan yhteensä 43 lasta, Esa Tuurin selvityksen mukaan. Nykyään heidän jälkeläisiään on melkoisen paljon.
Kiitos lisätiedoista. Torvald Hohenthal ei mainitse Karl Johan Nauklérin lapsia artikkelissaan http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm: "Karl Johan, f. i Sulkava 16/1 1730. Volontär vid Vesilax kompani av Björneborgs regemente 1/8 1749. Bosatt på första korpralens boställe i Messuby. Rustmästare 30/11 1750. Transporterad till tredje korpralsindelningen vid livkompaniet 20/3 1754. Furir 25/8 1756, förflyttas samtidigt till rustmästareindelningen vid Kyro kompani samt 12/5 1762 till förarindelningen vid Eura kompani. Avsked 12/11 1772. Sedermera sockenskrivare i Ikalis. Död ogift därstädes 13/10 1790."
Samassa artikkelissaan Hohenthal kertoo Karl Johanin Erik-veljen toimineen Bromarvissa 18.8.1756 syntyneen Enok Johan Nauklérin kummina. Viimeksi mainitun isän Elias Nauklérin hän on sijoittanut sukutaulussaan Uukuniemellä 10.8.1702 vihittyjen Harald Haraldinpoika Nauklérin ja Brita Simonintytär Cajandran pojaksi - tosin kysymysmerkillä varustettuna. Brita oli esi-isäni sisarpuolen Margareta Sigfridintytär Hermigierin tytär, joten saatan olla ainakin Bromarvin sukuhaaraan kuuluvien Nauklérien puolisukulainen :).
Torvald T:son Hohenthal kirjoitti artikkelinsa 40-luvulla, joten tämän päivän sukututkijat löytänevät niistä muutakin ruodittavaa.
Terveisin,
Kiitos lisätiedoista. Torvald Hohenthal ei mainitse Karl Johan Nauklérin lapsia artikkelissaan http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm: "Karl Johan, f. i Sulkava 16/1 1730. Volontär vid Vesilax kompani av Björneborgs regemente 1/8 1749. Bosatt på första korpralens boställe i Messuby. Rustmästare 30/11 1750. Transporterad till tredje korpralsindelningen vid livkompaniet 20/3 1754. Furir 25/8 1756, förflyttas samtidigt till rustmästareindelningen vid Kyro kompani samt 12/5 1762 till förarindelningen vid Eura kompani. Avsked 12/11 1772. Sedermera sockenskrivare i Ikalis. Död ogift därstädes 13/10 1790."
Samassa artikkelissaan Hohenthal kertoo Karl Johanin Erik-veljen toimineen Bromarvissa 18.8.1756 syntyneen Enok Johan Nauklérin kummina. Viimeksi mainitun isän Elias Nauklérin hän on sijoittanut sukutaulussaan Uukuniemellä 10.8.1702 vihittyjen Harald Haraldinpoika Nauklérin ja Brita Simonintytär Cajandran pojaksi - tosin kysymysmerkillä varustettuna. Brita oli esi-isäni sisarpuolen Margareta Sigfridintytär Hermigierin tytär, joten saatan olla ainakin Bromarvin sukuhaaraan kuuluvien Nauklérien puolisukulainen :).
Torvald T:son Hohenthal kirjoitti artikkelinsa 40-luvulla, joten tämän päivän sukututkijat löytänevät niistä muutakin ruodittavaa.
Terveisin,
Kiitos kaikille mielenkiintoisista tiedoistai liittyen Nauklér ja Fabritius-sukuihin. Sikäli on mielenkiintoista huomata Margareta Elisabeth Wallenian yhteys Sulkavalle, jossa vaikutti myös muita tähän ryppääseen liittyviä henkilöitä. Sikäli on kuitenkin kyseenalaista, oliko Wallenialla mitään varsinaista yhteyttä Anna Fabrellin, paitsi että hän oleskeli Pieksämäen komppanian katselmuskirjurin virkatalossa 1755 kun Johan Silvast oli sen vuokraviljelijä - myöskään suoraa yhteyttä katseluskirjuri Törneen ei ole nähtävissä kun Wallenia oli naimaton ja oleskeli puustellissa eri aikana kuin Törne.
Sain kuitenkin Wirilanderin teoksen käsiini ja sieltä selviää muutamai mielenkiintoisia asioita.
Kuten muistamme, Johan Silvast & Anna Fabrell viljelivät Pyhityn virkataloa ilmeisimmin ainakin vuodesta 1750 vuoteen 1756, ehkä jopa vuoteen 1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589359). Tämän jälkeen pariskunta siirtyy Maavedelle, jossa he ovat ainakin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6590038) 1757 keväästä.
Kaarlo Wirilander kertoo teoksessa Suomen armeijan sotilasvirkamiehistö 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. SHS:n käsikirjoja VIII(1975), sivulla 46 että Pieksämäen komppanian Pyhtityn Puralan katselmuskirjurin virkatalo kuului 1.9.1748-22.4.1758 Gustaf Wilhelm Törnelle, joten oikeaa Törneä olemme aiemmin veikanneet. Gustaf Wilhelm Törne (s. 26.9.1729 Puumala ja k. 18.5.1768 Rantasalmi) kohosi myöhemmin kenttävääpelin arvoon ja oli aviossa Ingeborg Helena Vattolinin (1732-1793) kanssa. Ingeborg oli Rantasalmella vaikuttaneen katselmuskirjuri Henrik Vattolinin ja Christina Wegesackin tytär. Gustaf Wilhelm Törne puolestaan oli kapteeni Petter Törnen ja tämän vaimon Christina Krookin poika.
Näyttää siltä, että Johan Silvast viljeli katselmuskirjurin virkataloa juuri Törnen ollessa Pieksämäen komppanian katselmuskirjurina ja siirtyi pois suunnilleen samoihin aikoihin kun Törne kohosi kersantiksi ja sai virkatalon Rantasalmelta. Törnellä ei näytä olleen suoranaista suhdetta mainittuun Margareta Elisabeth Walleniuseen (kenen tyttäriä hän lieneekin), joten on toki mahdollista, että Wallenius oleskeli Pyhityssä juuri Silvastin perheen tykönä, kenties mahdollisen sukulaisuuden tai muun vastaavan takia. Tämä voi olla kaukaa haettua, mutta lienee mahdollista. On oletettavaa, että Silvastin perhe oli Pyhityssä jo 1749 sillä Gustaf Wilhelm Törne toimi silloin syntyneen Christina tyttären kummina, kuten aiemmin kirjoitin:
Christina, s. 23.3.1749 Pieksämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604914).
Kummeina Stina Lyra, Sophia Tawastjerna ja Olof Mickoin[?]. Olettaisin, että mainittu Sophia on alikapteeni Carl Johan Tawastjernan tytär Hedvig Sofia Tawastjerna, joka asui Pieksämäellä ja sai siellä lapsiakin. Stina Lyra taas on aiemmin mainitun Christina Gummeran tytär, joka avioitui aikanaan Gustaf Lindin kanssa.
Kummeina näyttää olleen myös muuan Törne, joka jäi aikaisemmassa katselussa huomaatta, nimi kun on suoraan isän nimen perässä.
Ilmeisimmin hän on jotakin sukua Rantasalmin puolella vaikuttavalle kenttävääpeli Gustaf Wilhelm Törnelle - tai ehkä kyseessä on jopa Gustaf Wilhelm itse, en tiedä, kastemerkinnässä kun on vain nimi Törne.
Lisäksi Wirilanderin kirjasta teen yhden mielenkiintoisen huomion. Gustaf Wilhelm Törneä seurasi Pieksämäen komppanian katselmuskirjurina Karl Gustaf Harlin, jonka sisar Regina Harlin oli aviossa Pieksämäen kappalaisen Johan Lyran kanssa ja Karl Gustaf itsekkin vihittiin aikanaan Lyra-sukuun, sillä hänen morsiammensa oli Johanin sisar Helena Lyra. Regina Harlin toimi myöhemmin myös Johan Silvastin ja Anna Fabrellin nuorimman lapsen kummina, joka nimettiin myös Reginaksi.
Ja mikä vielä erikoisempaa, Karl Gustaf Harlinia (katselmuskirjurina 22.4.1758-2.12.1772) komppanian katselmuskirjurina seurasi Herman Johan Nauckler, joka oli edellisessäkin viestissä mainitun Erik Nauklerin poika ja sitä kautta Marta Fabrelian pojanpoika. Piiri pieni pyörii vai?
Eikä siinä vielä kaikki, kun Nauckleria komppanian katselmuskirjurina ja virkatalon haltijana seurasi 1774 Nils Lyra, joka oli sattumoisin tässäkin viestiketjussa usein mainitun kappalainen Henrik Lyran ja Christina Gummeran poika. Nilsin jälkeen virkatalo päätyi kersantti Henrik Fabritiuksen haltuun vuonna 1780, hänetkin lienee syytä mainita, varsinkin kun Fabritiuksista on juuri puhuttu.
Tuskimpa näistä mielenkiintoisista havainnoista mitään johtopäätöksiä voidaan vetää, mutta lienee ilmiselvää, että jopa tämän yhden virkatalon haltijoissa kiertävät useaan kertaan tässä viestiketjussa mainitut henkilöt, jotka vaikuttavat olleen Johan Silvastin & Anna Fabrellin perheen lähipiirissä. Voi olla, että seuraavaksi kannattaisi selvittää Margaretha Elisabeth Walleniuksen vanhemmat, eihän sitä tiedä jos heillä olisi vaikka joku yhteys myös tähän ryppääseen.
Tässä vielä tarkalleen Pyhityn katselmuskirjurin virkatalon haltijat Wirilanderin teoksesta Törnestä alkaen:
* Gustaf Wilhelm Törne 1.9.1748 [alaviite 6: Tätä ennen tarjokas] -22.4 1758 [alaviite 7: Krs:n jakopalkalle Everstiluutnantin k:aan]
* Karl Gystaf Harlin 22.4.1758 [alaviite 8: Tätä ennen "skrifvare utan at han haft någan lön tillförene".] (krs. 20.3.1760) -2.12.1772 [kuoli]
* Herman Johan Nauckler 19.12.1772 [alaviite 9: Tätä ennen "nuorukainen", jolle majuri Karl Johan von Fieandt oli antanut tähän virkaan valtakirjan, mutta nimitystä koskevan valituksen johdosta hän joutui kutienkin väistymään sotakollegion nimitettyä virkaan 2.8.1774 Nils Lyran.] -2.8.1774
* Nils Lyra 2.8.1774 [alaviite 10: Tätä ennen Lyra hoiti puolella palkalla 2-Majurin K:n ktskrj:n (Paul Henrik Wattolin) virkaa.] -17.6.1780 [erosi]
*Krs Henrik Fabritius 17.6.1780 [alaviite 11: Tätä ennen "ylioppilas", samalla kerstantiksi] -31.12.1793 [alaviite 12 Ero (afförd); vuoden 1794 palkkaesitykseen hänen etunimekseen on merkitty Henrik August]
Margaretha Elisabeth Walleniuksen (s. noin 1712 ja k. 27.8.1767 Sulkava) sijoittaminen muiden Walleniusten joukkoon voi olla hankalahkoa. Savon alueella ei näytä vaikuttavan kovinkaan montaa Wallenius-sukuista tässä historianvaiheessa, mutta Hämeessä kylläkin vaikuttaa runsaasti Wallenius-sukuisia. Muun muassa Hauhossa, Kuhmoisissa ja Pälkäneellä vaikuttaa lupaavia Walleniuksia, joten todennäköisesti Maria Elisabeth Wallenius (puolis Johan Fabrilius) oli jotain sukua Pyhityssä oleskelleelle ja Sulkavalla kuolleelle Margareta Elisabeth Walleniukselle, tarkan sukulaisuussuhteen määritteleminen voi vain käydä hankalaksi. Ovatko Walleniuksen kenellekkään tutumpia, jos joku vaikka osaisi sijoittaa Margaretaa hypoteettisesti johonkin perheeseen? Selvää lienee, että Margaretakin oli Vesilahden kirkkoherran Josef Walleniuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=660) jälkeläisiä. Hän ei todennäköisesti ollut Maria Elisabeth Walleniuksen sisko tai täti, mutta hän saattaisi olla Marian isän rykmentinpastori Josef Walleniuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5346) serkku tai serkun lapsi. Olisiko kellään tarkempaa ehdotusta?
Tämän valossa on hyvinkin mielenkiintoista pohtia, miksi Margareta oleskeli Silvastin perheen tykönä 1755. Voisiko kuitenkin Hämeen Fabriliuksilla ja Anna Fabrellilla olla jokin suhde?
Quote:
* Gustaf Wilhelm Törne 1.9.1748 [alaviite 6: Tätä ennen tarjokas] -22.4 1758 [alaviite 7: Krs:n jakopalkalle Everstiluutnantin k:aan]
* Karl Gystaf Harlin 22.4.1758 [alaviite 8: Tätä ennen "skrifvare utan at han haft någan lön tillförene".] (krs. 20.3.1760) -2.12.1772 [kuoli]
* Herman Johan Nauckler 19.12.1772 [alaviite 9: Tätä ennen "nuorukainen", jolle majuri Karl Johan von Fieandt oli antanut tähän virkaan valtakirjan, mutta nimitystä koskevan valituksen johdosta hän joutui kutienkin väistymään sotakollegion nimitettyä virkaan 2.8.1774 Nils Lyran.] -2.8.1774
* Nils Lyra 2.8.1774 [alaviite 10: Tätä ennen Lyra hoiti puolella palkalla 2-Majurin K:n ktskrj:n (Paul Henrik Wattolin) virkaa.] -17.6.1780 [erosi]
*Krs Henrik Fabritius 17.6.1780 [alaviite 11: Tätä ennen "ylioppilas", samalla kerstantiksi] -31.12.1793 [alaviite 12 Ero (afförd); vuoden 1794 palkkaesitykseen hänen etunimekseen on merkitty Henrik August]
Ruoditaanpas vielä vähän näiden katselmuskirjureiden suhteita keskenään ja aiemmin mainittuihin henkilöihin. Ensiksikin kuten mainittu Karl Gustaf Harlin (1737-1772) oli aviossa Helena Lyran kanssa (s. 22.9.1743 Pieksämäki). Helenan veli, kappalainen Johan Lyra (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7741) oli puolestaan aviossa Karl Gustaf Harlinin Regina-siskon kanssa. Sekä Johan Lyra että Regina Harlin toimivat Anna Fabrellin ja Johan Silvastin lasten kummeina. Helena ja Johan Lyran vanhemmat olivat Pieksämäen varapastori Henrik Lyra (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5669) ja tämän vaimo Christina Gummera, jotka molemmat olivat jälleen Silvast & Fabrell parin lapsien kummeina jossakin vaiheessa.
Lisäksi mainittu katselmuskirjuri Nils Lyra oli myös mainittujen Christina Gummeran ja Henrik Lyran poika, sekä Helenan ja Johanin veli. Nils Lyra oli aviossa Pielisjärven kappalaisen Korpi-Jaakon tyttären Elisabeth Steniuksen kanssa. Steniukset liittyvät edellisessä viestissä ruodittuun Wallenius-sukuun montaa erilaista reittiä, muun muassa Korpi-Jaakon isän Mårten Steniuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3706) täti oli naimisissa Sääksmäen kappalaisen Josef Walleniuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2926) kanssa.
Ja kuten aiemmin on todettu, Johan Silvastin ja Anna Fabrellin esikoistytär avioitui sittemmin Henrik Lyran kanssa, joka oli tässä mainittujen Johan, Nils ja Helena Lyran isän kolmannen polven serkku. Tätä verkostoa miettiessä menee kyllä ajatukset aika sekaisin, mutta toivottavasti tämä selvensi jotenkuten verkoston yhteyksiä.
Sitten kysymykseksi jää, olisiko Margareta Elisabeth Wallenia esimerkiksi juuri Sääksmäen kappalaisen tytär?
Tarkastelussa Anna Fabrellin & Johan Silvastin lastenlasten kummiluettelot. Aivan ensiksi Anna Fabrel näyttää toimineen pojanpoikansa, 24.7.1774 syntyneen Johannes Silvastin (Johan Silvastin ja Christina Jalkasen poika) kummina yhdessä ilmeisimmin Susanna Silvastin miehen Henrik Lyran kanssa. Kummiluettelossa hän on lyhenteellä H. Lyra: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12711&pnum=62
Susanna Silvastin ja Henrik Lyran esikoistyttären (s. 15.7.1765) kummeina nähdään aiemmin mainittu katselmuskirjuri Karl Gustaf Harlin ja hyvin mielenkiintoisesti Anna Prudentia Mechelin, joka oli Pielavedellä syntynyt nimismies Jacob Mechelin tytär. Äitinsä Anna Gummera oli aiemmin mainitun Christina Gummeran sisar ja sitä kautta Anna Prudentia Mechelin oli Karl Gustaf Harlinin vaimon serkku ja sukua myös Henrik Lyralla (Susannan puoliso) avioliiton kautta. Henrik Lyra oli tosin varsin etäisessä sukulaissuussuhteessa tähän toiseen Lyran perheeseen, mutta sukua kuitenkin. Kolmantena kummina on Maria Nykänen. Kastemerkintä on nähtävissä tämän aukeaman oikean sivun alalaidassa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12710&pnum=147
Perheen kuopuksen Regina Silvatin ja miehensä lampuoti Johan Kaplasin 11.8.1786 syntyneen esikoisen Anna Reginan kummeina nähdään puolestaan kruununvouti Carl Gustaf Mansner ja Christina Regina Lyra, joka on puolestaan Regina Harlinin ja Johan Lyran 1770 syntynyt tytär, joten lienee selvää, että Anna Regina oli Christina Regina Lyran ensimmäisiä kummilapsia. C. G. Mansnerin puoliso oli Catarina Margareta Aspe, jonka isä oli nimismies Nils Aspe ja äiti Catharina Frilandra. Kastemerkintä on täällä vasemmalla sivulla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12711&pnum=159
Heidän toisen lapsensa Nils Johan Kaplasin, s. 12.12.1788 kummeina ovat jälleen Carl Mansner, Regina Harlinin poika Henrik Johan Lyra joka oli tuleva Pielaveden kappalainen, Pieksämäen kappalaisen Abraham Lindin vaimo Brita Margareta Salmenia ja ilmeisesti myös Lindin sisar Eva Lind. En ole täysin selvillä, kuuluiko Johan Lyran sisaren Christinan kanssa avioitunut nimismies Gustaf Lind tähän sukuun - ei olisi ainakaan suuri ihme, jos näin olisi. Kastemerkintä on täällä oikealla sivulla, sivun alaosassa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12711&pnum=177
Regina Silvastin kuopus 28.7.1806 syntynyt Eva Sophia sai puolestaan kummeikseen studenten Erik Johan Lyran (tuleva Pieksämäen apulaiskappalainen, kaukaisempi Lyra-sukulainen - Erik Johan oli kappalainen Henrik Lyran veljen pojanpojanpoika) ja toinen kummi on Erik Johan Lyran tuleva anoppi, Pieksämäen nimismies Wilhelm Roschierin vaimo Erica Sophia Roschier (Lucander). Kastemerkintä oikealla sivulla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6605499
Lisäksi vielä Eva Sophiaa aiemmin syntyneen Brita-tyttären (s. 4.3.1799) kummeina nähdään joku Michel Fridlander ja nähdäkseni Anna Karrlin[?]. Kastemerkintä on täällä vasemman sivun keskivaiheilla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12712&pnum=33
Tämä otanta on tietenkin pienehkö kun mietitään Anna Fabrellin lastenlasten kokonaismäärää. Kävin läpi kaikki Johan Silvast nuoremman lapset ja heidän kummeissaan ei näytä olevan keitään kovin erikoisia nimiä - lähinnä naapureita ja aina välillä siellä vilahtaa jokunen sukulainen nimenomaan Silvast-nimellä. Käyn loput lapsenlapset läpi huomenissa. Sikäli kuitenkin huomaamme, että vielä Anna Fabrellin lastenlastenkin kummeinan nähdään saman Lyra-ryppään läheisimpiä ja kaukaisempia jäseniä.
Jatketaampa lastenlasten kummilistojen läpikäyntiä. Otan tässä nyt huomioon vain ne kummit, jotka herättävät mielenkiintoa, lähinnä siis kyseessä on säätyläiset, kun kummien joukossa on useinkin jotenkin Silvastien sukupiiriin liittyviä henkilöitä ja muita Pieksämäkeläisiä, jotka ovat usein mm. naapureita tai muita vastaavia.
Nyt käännymme tyttären Anna Silvastin ja hänen miehensä Johan Haltusen puoleen ja heidän toisen lapsensa 29.11.1783 syntyneen Caisa Lisan kummiluetteloon. Caisa Lisan kummeina nähdään Per Jalkanen, joka oli Anna Silvastin veljen Johanin puolison Christina Jalkasen sukulaisia. Toisena kummina näyttää olevan Fru Aschan, jonka tarkempi henkilöllisyys lienee Pieksämäen kirkkoherran apulaisen Petter Aschanin vaimo Helena Catharina Lyra, joka puolestaan oli Johan Lyran ja Regina Harlinin tytär. Petter Aschan (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9220) siirtyi sittemmin Petäjäveden kappalaiseksi ja kuoli Hämeenkoskella (Koski HL). Kastemerkintä löytyy täältä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12711&pnum=136
13.10.1787 syntyneen Helena-tyttären kummejen myötä päästäänkin mielenkiintoiseen sukulinkkiin. Kummeina nähdään kersantti Herman Zitting ja Lisa Tyrväin. Kersantti Zittingin puoliso oli Christina Regina Weckman, syntyisin Rantasalmelta ja korpraali Anders Weckmanin ja Christina Ursinuksen tytär. Herman Zitting puolestaan oli niinikään Rantasalmella vaikuttaneen korpraali Jakob Zittingin ja tämän vaimon Catharina Elisabeth Heintziuksen poika. On erittäin mielenkiintoista, että nimi Heintzius tulee esiin, varsinkin kun tiedämme Maria Fabrelian avioituneen aikanaan Paul Heintziuksen kanssa. Kaikenlisäksi tämä Catharina Elisabeth Heintzius on mainitun Paul Heintziuksen sisarpuoli Paulin isän, kirkkoherra Påhl Heintziuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1903) toisesta avioliitosta Catharin Elisabeth Härnesköldin kanssa. Lisäksi tiedämme, että Paul Heintziuksen tytär Märta Härnesköldin kanssa avioitui sittemmin Erik Nauklérin kanssa. Kastemerkintä on nähtävissä täällä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12711&pnum=168
5.6.1792 syntyneen Susanna tyttären kummeina nähdään kersantti Gustaf Huchtberg (puoliso Frederica Aspe) ja Agneta Rebecca Bohm (puoliso vs. nimismies ja siltavouti Abraham Johan Strandman: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6500). Bohm on minulle ennestään vieras, mutta toisaalla Sukuforumilla Ritva Jurvanen kertoo hänenkin olleen Aspe yhteydessä, sillä: "Agneta Rebecka Bohm, vht johdattaja Petter Bohm ja jälkimmäinen puolisonsa Brita Andersintytär Aspe." Kastemerkintä löytää tämän linkin takaa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12711&pnum=202
Nuorimmaisen Christinan, s. 4.6.1796 kummeina nähdään jälleen Regina Silvastin lasten kummeista tuttu Michel Fridlander ja ilmeisesti Susanna Suihkonen. Tämä Fridlander ei ole minulle entuudestaan tuttu enkä osaa sijoittaa nyt häntä mihinkään sukuun - Pieksämäellä kuitenkin vaikutti Fridlandereita joten hän liittynee jotenkin heihin. Kastemerkintä nähtävissä täällä oikealla sivulla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12712&pnum=13
P.S. Näin sivuhuomautuksena vähän ihmetyttää nimen Christina Regina esiintyminen näinkin usein Silvastien lähipiirissä. Anna Fabrellin poika Johan kastoi oman tyttärensäkin tällä nimellä, joskaan tämän k.o. tyttären kastemerkintää en ole löytänyt - pappi lienee unohtanut sen kirjata.
Tässä kooste kaikista kummeina mainituista henkilöistä.
Kappalainen Henrik Lyra ja puolisonsa Christina Gummera
Heidän tyttärensä Christina Lyra (puoliso nimismies Gustaf Lind) ja poikansa kappalainen Johan Lyra sekä Johanin puoliso Regina Harlin toimivat kaikki kummeina.
Lisäksi kummeina toimivat mainitun Johanin poika Henrik Johan Lyra ja tyttäret Helena Catharina Lyra (puoliso Petter Aschan) ja Christina Regina Lyra. Reginan Harlinin veli Karl Gustaf Harlin, Christina Gummeran siskontyttö Anna Prudentia Mechelin toimivat myös kastetodistajina. Lisäksi kappalainen Henrik Lyran kaukaisempi sukulainen Erik Johan Lyra oli kummina myöhemmässä vaiheessa ja Erik Johanin tuleva anoppi Erica Sophia Roschier (o.s. Lucander).
Lyra sukua toimi kummeina näiden lisäksi useita muita juuri Henrik Lyran ja Susanna Silvastin lasten osalta, olen kuitenkin kokenut turhaksi luetella heitä erikseen, sillä suurin osa oli Susannan miehen Henrik Lyran sukulaisia. Lisäksi kummina toimi muuan Brita Margareta Salmenia joka oli Pieksämäen kappalaisen Abraham Lindin vaimo. Ilmeisesti Abrahamin sisko Eva Lind oli myös kastetodistajana. Perjaatteessa voidaan olettaa, että tämä Lind-kytköskin tulee Lyra-suvun kautta sillä aiemmin mainittu Christina Lyra avioitui nimismies Gustaf Lindin kanssa.
Nämä kummit (tai kastetodistajat) siis liittyvät tavalla tai toisella Lyra-sukuun. Lisäksi on muutamia henkilöitä, joiden yhdistävä tekijä tuntuu olevan Pieksämäelläkin vaikuttanut Aspe-suku:
Kruununvouti Carl Gustaf Mansnerin, joka toimi kummina, puoliso oli Catarina Margareta Aspe. Aspen vanhemmat olivat nimismies Nils Aspe ja tämän vaimo Eva Catharina Fridlander. Myös Nils Aspen pojan Nils Aspe nuoremman ja tämän vaimon Maria Hymbermanin tyttären Christina Fredrica Aspen aviopuoliso kersantti Gustaf Huchtberg toimi kummina, samoin kuin ilmeisesti vanhemman Nils Aspen siskon Brita Andersintytär Aspen tytär Agneta Rebecca Bohm. Voidaan myös mahdollisesti olettaa, että mainittu kummi Michel Fridlander liittyy jotenkin Nils Aspen puolison Eva Fridlandran sukuun.
Lisäksi kastetodistajina toimi muutamia henkilöitä, joita ei suoranaisesti voi yhdistää edelläoleviin ryppäisiin:
Ylöskantokirjuri Jacob Tarvon ja vaimonsa Ebba Elephant (kappalainen Simon Tarwoniuksen tytär). On kuitenkin todettava, että Ebba Elephantin sisarenpoika furiiri Gustaf Jack oli aviossa mainitun Anna Prudentia Mechelinin sisaren Sara Mechelinin kanssa ja siten Ebban sisarenpojan anoppi oli Christina Gummeran sisar.
Kersantti Herman Zitting toimi kastetodistajana ja hänet voidaan identifioida Nauklér ja Fabrelius sukuihin liittyvän Heintzius-suvun jälkeläiseksi. Hermanin äiti oli Catharina Elisabet Heintzius ja sitä kautta Hermanin serkku oli Erik Nauklérin kanssa avioitunut Anna Heintzius ja setä puolestaan Annan isä Paul Heintzius joka oli aviossa Erik Nauklérin tädin Maria Fabrelian kanssa.
Lisäksi katselmuskirjuri, myöhemmin kenttävääpeli Gustaf Wilhelm Törne toimi kummina siinä vaiheessa, kun Johan Silvast oli vuokraviljelijänä Törnelle määrätyssä virkatalossa. Suoraa yhteyttä muihin tässä mainittuihin sukuryppäisiin en ole löytänyt, mutta Gustaf Wilhelmin anoppi oli mielenkiintoisesti nimeltään Christina Regina Wegesack - kenties kaukaa haettua, mutta tämä nimiyhdistelmä esiintyy tässä tutkimuksessa liiankin usein.
Tämän jälkeen jäljelle jää kaksi kummia, Hedvig Sofia Tawastjerna, ilmeisimmin Carl Johan Tawastjernan ja Margareta Wenanderin tytär - sekä muuan Gustaf Philman, jota en ole onnistunut identifioimaan minkään tietyn suvun jäseneksi.
Tawastjernasta voi sanoa vielä sen verran, että mainitun Hedvig Sofia Tawastjerna veli Carl Johan Tawastjerna nuorempi oli aviossa Catharina Margareta Limatiuksen kanssa jonka sisko Brita Limatius oli puolestaan mainittujen Karl Gustaf ja Regina Harlinin veljen Ernst Johan Harlinin vaimo.
Ehkäpä siis näitä jäljelle jääneitä voisi vielä liittää eritoten tuohon Lyra-ryppääseen, mutta yhteydet ovat sen verran kaukaisia, että katsoin parhaaksi jättää nämä kummit erilliseen asemaansa. Nyt pitäisi yrittää tehdä jotakin johtopäätöksiä näistä säätyläiskummeista. Tämän viestiketjun alkuperäinen oletushan on ollut, että Anna Fabrell oli rykmentinpastori Erik Fabreliuksen pojantytär tai muu lähisukulainen.
Tämä lienee edelleen mahdollista, ehkä jopa todennäköistä, mutta en tiedä selittäisikö tämä näin vahvan yhteyden eritoten Christina Gummeran ja miehensä kappalainen Henrik Lyran perhepiirin? Suoraan tämä Lyra-Gummera -yhteys ei ainakaan näytä vahvistavan Annan kuulumista juuri Erik Fabreliuksen lähisuvun joukkoon. Voisimmeko tehdä oletuksen, että Anna Fabrellin äiti olisikon tästä Lyra-Gummera sukupiiristä? Ehkei suoraan Lyra, mutta joku tähän sukupiiriin avioliiton kautta liittyvä suku voisi käydä päinsä, esimerkiksi juuri nämä Gummerat, joiden yhteys Silvastien perhepiiriin näyttää olevan kummilistojen perusteella aika vahva. Tietenkin nämä ovat vain oletuksia, mutta ehkä niissä on jotain perää.
Jos oletamme Anna Fabrellin olleen sukua tälle Gummerus-Lyra -sukupiirille herää kysymys, mitä kautta tämä sukulaisuus voisi kulkea? Iältään Christina Gummerus oli vain noin 10 vuotta Anna Fabrellia vanhempi ja siten voitaisiin olettaa, että Christina olisi kenties Annan serkku tai pikkuserkku, myös sekin mahdollisuus on olemassa, että joku Christina Gummeruksen lähisukulainen on nainut Anna Fabrellin lähisukulaisen. Mitä me tiedämme Christina Gummeruksen esipolvista?
Hänen vanhempansa olivat Iisalmen kappalainen Johan Gummerus (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3702) ja tämän vaimo Helena Sinius. Onko kenelläkään tämän viestin lukijalla tiedossaan jommankumman sisaruksia tai sisarusten lapsia, joiden myöhemmistä vaiheista ei tiedetä? Vihjeenä voisi pitää sitä, että Anna Fabrellilla oli Susanna, Elisabeth, Christina, Anna, Maria ja Regina nimiset tyttäret - myös hänen äitinsä saattaisi olla jollakin näillä nimillä, veikkaisin vahvimpina ehdokkaina Elisabethia ja Christinaa, sillä Susanna oli Johan Silvastin äidin nimi.
Maria Fabrelian olen itsekin joskus löytänyt Pieksämäen rippikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/4.htm). Brita Willandra ei ollut Marian sisarpuoli, sillä hänen äitinsä oli Yrjö Kotivuoren ylioppilasmatrikkeliin tekemien korjausten mukaan Anders Kyanderin tyttärien täti Helena Jöranintytär Kyander, Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: __Kyander, Helena__. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U534>. Luettu 21.8.2010.
Anna Kyander asui Porvoossa vielä 1708, muttei enää 1710; lapsia ei henkikirjoihin ole merkitty. Mikäli Anders jäi eloon, hän olisi tuolloin ollut jo henkikirja-ikäinen. Mikäli hän oli koululainen, hän ei maksanut veroa, Porvoon hk/1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11467145).
Pakolaisluetteloista en Fabrelleja tai Fabreliuksia (Fabriliuksia) ole löytänyt, joten Sulkavalla kuollut Anna pakeni sotaa todennäköisesti Etelä-Savoon, missä sitten kuolikin 1734. Katsastin parit Sulkavankin henkikirjat, mutta niistä en häntä löytänyt. Kuoliniän mukaan hän oli syntynyt jo 1666, joten hän oli kuollessaan ollut ainakin viiden vuoden ajan yli-ikäinen verottajan kannalta, mikä voisi selittää hänen puuttumisensa henkikirjoista.
Vävy Harald Haraldsson mainitaan Sulkavan henkikirjassa ainakin jo 1726. Vuoden 1727 henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10538671) hänelle on kirjattu puoliso. Sulkavalla syntyneen Erik-pojan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426211) kummina toimi myös Maria Fabrelia, mikä vahvistaa oletusta, että hän ja Marta F. olivat sisaruksia. 1730 syntyneen Karl Johanin kastemerkintä löytyy täältä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426221). Erikin kummien joukossa oli myös madame Helena Törne, jonka olen kysymysmerkillä varustettuna sijoittanut Nyborgin kreivikunnan hopmannin (1679-1685), vuokraajan (1685-1695) ja lopulta Parikkalan Koitsanlahden hovin veronvuokraajan (vuodesta 1685 1710-luvulle) Johan Törnen ja puolisonsa Helena (tod.näk. Petterintytär) Winbergin tyttäreksi, lähde: Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292.
Harald Haraldsson kuoli Kiteellä jo 3.7.1733 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/kuolleet_1699-1759_tk2147/29.htm). Kuolinmerkinnän mukaan hän oli tuolloin kotoisin Kerimäeltä. Hänet ja puolisonsa mainitaankin tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7008&pnum=605) Kerimäen henkikirjassa. Kerimäellä asuessaan Harald ja puolisonsa ehtivät toimia kummeina (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/syntyneet_1730-1786_tk2158/15.htm) ainakin kerran.
Marta Fabrelia haudattiin Viipuriin 28.3.1758 (HisKi). Omaiseksi on merkitty Harald (aviopuoliso?), vrt. Viipurin ruots. srk:n rippikirjamerkintä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6883492), minkä perusteella Marta näyttäisi olleen kuollessaan yksineläjä.
Naukléreista kiinnostuneet voivat lukea heistä myös täältä (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_51.htm), täältä (http://www.genealogia.fi/genos/17/17_77.htm) ja täältä (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm)kin :). Kägran sukuhaara polveutuu myös Elimäellä eläneestä esiäidistäni Agneta Andersintyttärestä: sukuhaaran kantaisän Elias Nauchleerin, s. 12/4 1707, äiti Brita Cajandra oli Agnetan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Sigfridus Matthiae Hermigierin tyttärentytär (vht Margareta Sigfridintytär Hermigier ja hänen ensimmäinen puolisonsa, Viipurin porvari ja luostarikirkon esimies Simon Mattsinpoika Kaijanen (toisessa aviossaan), jonka lapset ryhtyivät käyttämään sukunimeä Cajander (Kaijanen, Kaijander, Caijander jne ->).
Terveisin,
Nostetaanpa lainauksen myötä myös Ritvan aiemmin kirjoittamaa viestiä Naukléreista ja myös heidän yhteydestään Törne-sukuun - se lienee yksi yhteys, joka saattaisi yhdistää Anna Fabrellin tiiviimmin Fabreliusten perhepiiriin. Lisäksi tässäkin viestiketjussa lienee mainittu, että Erik Nauklérin pojan Herman Johan Nauklérin kummina toimi vuonna 1755 mm. Maria Fabrell, Paul Heintziuksen leski.
Lisäksi huomasin, että se aiemmin mainittu fru Aschan voi tietenkin olla myös Rantasalmen luutnantti Magnus F. Krusen puoliso Catharina Elisabeth Aschan, joka oli kyllä mainitun Lyra-sukuun naineen Petter Aschanin sukulainen. Pikaisesti en löytänyt tietoa Magnus Krusesta tai vaimostaan, mutta tämä on mielenkiintoinen havainto lähinnä siksi, että Paul Nauklérin ja Maria Christina Pontanin 6.7.1783 Rantasalmella syntyneen Erik Johan pojan kummeina nähdään mm. fru Aschan - todennäköisesti sama nainen kuin Anna Silvastin lapsen kummina. Taas yksi yhteys Nauklérien ja Silvastien välillä?
Bodniemi37
15.11.13, 16:32
Lisäksi kummina toimi muuan Brita Margareta Salmenia joka oli Pieksämäen kappalaisen Abraham Lindin vaimo. Ilmeisesti Abrahamin sisko Eva Lind oli myös kastetodistajana. Perjaatteessa voidaan olettaa, että tämä Lind-kytköskin tulee Lyra-suvun kautta sillä aiemmin mainittu Christina Lyra avioitui nimismies Gustaf Lindin kanssa.
Abraham Lindin, 8943 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8943), vaimo oli Brita Maria Salmenia, vanhemmat Juvan kappalainen Enok Salmenius ja tämän ensimmäinen puoliso Anna Sofia Winter, 5445 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5445). Salmeniuksen pso 2:o kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, sillä hän oli Fabian Nirkon tyttärentytär Eva Kristina Hircin (myös Hirsin).
Kruununvouti Carl Gustaf Mansnerin, joka toimi kummina, puoliso oli Catarina Margareta Aspe. Aspen vanhemmat olivat nimismies Nils Aspe ja tämän vaimo Eva Catharina Fridlander. Myös Nils Aspen pojan Nils Aspe nuoremman ja tämän vaimon Maria Hymbermanin tyttären Christina Fredrica Aspen aviopuoliso kersantti Gustaf Huchtberg toimi kummina, samoin kuin ilmeisesti vanhemman Nils Aspen siskon Brita Andersintytär Aspen tytär Agneta Rebecca Bohm. Voidaan myös mahdollisesti olettaa, että mainittu kummi Michel Fridlander liittyy jotenkin Nils Aspen puolison Eva Fridlandran sukuun.
Matti Walta (Virkamiehiä, s. 322) tuntee Carl Gustaf Mansnerin. Hänen vanhempansa olivat Anders Mansnerus, 9736 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9736), kruununvouti, ja tämän toinen puoliso Catharina Charlotta Wessman, jotka asuivat Carl Gustavin syntymän aikaan (11.4.1760) Kemiössä.
Rantasalmella asunut kornetti Erik Bohm, http://www.genealogia.fi/genos/48/48_114.htm, saattoi olla Etelä-Savon Bohm-suvun kantaisä. Agneta Rebecka Bohmin isän sukutausta on kuitenkin mielestäni edelleen hämärän peitossa.
Tämän jälkeen jäljelle jää kaksi kummia, Hedvig Sofia Tawastjerna, ilmeisimmin Carl Johan Tawastjernan ja Margareta Wenanderin tytär - sekä muuan Gustaf Philman, jota en ole onnistunut identifioimaan minkään tietyn suvun jäseneksi.
Torsten Henrikinpoika Tawast, k. 26.2.1750 Kuopiossa, vihittiin 9.5.1717 Tukholmassa Turun kaunopuheisuuden professorin Isak Pihlmanin, 2136 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2136), Anna-tyttären kanssa. Olisiko Gustaf Pihlman voinut kuulua tähän sukuryppääseen?
Terveisin,
Bodniemi37
15.11.13, 17:15
Kägran sukuhaara polveutuu...
Torvald T:son Hohenthalin artikkelit pitkästä aikaa eilen uudelleen luettuani joudun muokkaamaan tänään esille nostetun aiemman viestini (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=224417&postcount=16) tekstiä: Bromarvin Kägran sukuhaara polveutunee..., vrt. artikkelin Savolax-grenen av släkten Nauklér, http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm, Översiktstavla.
Furuhjelmien sukuhaaran (ks. em. Översiktstavla) kantaäiti Ulrika Carlstedt oli esitätinäni edelleen pitämäni Valkealan kirkkoherran tyttären Maria Ithimaean tyttärentytär.
Terveisin,
Abraham Lindin, 8943 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8943), vaimo oli Brita Maria Salmenia, vanhemmat Juvan kappalainen Enok Salmenius ja tämän ensimmäinen puoliso Anna Sofia Winter, 5445 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5445). Salmeniuksen pso 2:o kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, sillä hän oli Fabian Nirkon tyttärentytär Eva Kristina Hircin (myös Hirsin).
Matti Walta (Virkamiehiä, s. 322) tuntee Carl Gustaf Mansnerin. Hänen vanhempansa olivat Anders Mansnerus, 9736 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9736), kruununvouti, ja tämän toinen puoliso Catharina Charlotta Wessman, jotka asuivat Carl Gustavin syntymän aikaan (11.4.1760) Kemiössä.
Rantasalmella asunut kornetti Erik Bohm, http://www.genealogia.fi/genos/48/48_114.htm, saattoi olla Etelä-Savon Bohm-suvun kantaisä. Agneta Rebecka Bohmin isän sukutausta on kuitenkin mielestäni edelleen hämärän peitossa.
Torsten Henrikinpoika Tawast, k. 26.2.1750 Kuopiossa, vihittiin 9.5.1717 Tukholmassa Turun kaunopuheisuuden professorin Isak Pihlmanin, 2136 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2136), Anna-tyttären kanssa. Olisiko Gustaf Pihlman voinut kuulua tähän sukuryppääseen?
Terveisin,
Suurkiitokset lisätiedoista ja korjauksista! Gustaf Pihlman/Philman saattaa hyvinkin sijoittua juuri tähän sukuun, hänestä vain tuntuu olevan vähänlaisesti tietoa.
Palatakseni vielä Anna Fabrellin saapumiseen Pieksämäelle olemme kai kaikki yksimielisiä siitä että hän oli lähtöisin jostakin muualta - se mistä voi jäädä ikuiseksi mysteeriksi, mutta huomaan ainakin mielenkiintoisen kytköksen, että miltei heti avioitumisen jälkeen päätyi Johan Silvast juuri Törnen puustellin lampuodiksi kun Nauklér-Fabrelius sukupiirillä oli yhteys Törneihin selvästi jo aiemmin.
Käyn vielä muita aiheeseen liittyviä kummiluetteloita läpi tässä illalla - ne kun menevät jo miltei rutiinista. Pahoittelen, että aiemmat kastemerkinnät ovat SSHY:n jäsenpuolelta, mutta Kansallisarkiston sivut eivät oikein toimi minulla tällä hetkellä ja muu selaaminen on ollut hankalaa.
Tutkailin hivenen Paul Heintziuksen (Maria Fabrellin puoliso) pojan Herman Johan Heintziuksen lasten kastemerkintöjä ja havaitsin sen, että edelleen näytetään ainakin osakseen liikkuvan samoissa piireissä kuin aiemminkin. Heintziuksen lasten kummeina kylläkin nähdään ns. "raskaan sarjan säätyläisiä" liittyen myös Herman Johanin puolison Orraeus sukuun, mutta kiinnitän tässä huomioini vain niihin henkilöihin, joiden kautta näyttävät Heintziuksetkin liittyvän Silvast-Fabrell-Lyra perhepiirin.
Aivan ensiksi 31.10.1763 syntyneen Maria Sophia Heintziuksen kummeina nähdään mm. Erik Nauklér ja Ernest Harlin joka oli Regina ja Karl Gustaf Harlinin veli ja aviossa Brita Limatiuksen kanssa ja lankomiehenä Hedvig Sofia Tawastjernan veljen Carl Johanin kanssa. Lisäksi kummina on myös nuorimman Silvast-lapsen kummina toiminut Regina Harlin: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12730&pnum=126
Sittemin kummeina nähdään niin Wrightiä, Orbinskiä, Polinia, Orraeusta, Heintziusta ja Escheneriä. Nämä suvut näyttävät liittyvän perhepiiriin Orraeusten kautta. Kummeissa vilahtaa myös Kyandereita, Oppmaneja ynnä muita, jotka sikäli liittyvät myös Fabreliusten perhepiiriin - pitää kuitenkin muistaa, että Herman Johan Heintzius oli Fabrelius vain äitipuolensa Marian kautta.
Seuraava tuttu nimi on 18.11.1771 syntyneen Marian kummilistalla, kun tapaamme jälleen kersantti Herman Zittingin, joka oli Herman Johan Heintziuksen serkku äitinsä puolelta. Hän ei siis sinänsä ole yllättävä löytö kummilistoilta, mutta etsittäessä yhteyttä Anna Fabrellin ja Erik Fabreliuksen perhepiirin välillä jälleen yksi yhteys näyttää muodostuneen.
Herman Zittingin lasten kummeina nähdään puolestaan mm. Jacob Gummerus ja useita muita säätyläisiä, joihin Pieksämäellä lukeutuivat mm. kappalainen Johan Lyra, tyttärensä Regina Lyra ja useampi Aspe ja ainakin yksi Lind. Lisäksi aiemmin mainitun Gustaf Huchtbergin sisko Anna Lisa Huchtberg on Herman Zitting lapsen kummina. En nyt ala erittelemään yksittäisiä kastemerkintöjä, sillä niistä ei oel varsinaisesti mitään kovin merkkittävää. Tarkemman lähdeviitteen saa pyynnöstä, näitä linkkejä olisi muuten tähän aivan liikaa.
Lisäksi katselin Emerentia Kyanderin ja Josef Björnburgerin jälkeläisten kastemerkintöjä vain löytääkseni sieltä muutaman Wirilanderin, Molanderin, Oppmanin, Ithimaeuksen, Rosendahlin, Teethin, Halitiuksen, Nandelstedin ja Ursinuksen. Ei mitään järin mielenkiintoista oman ongelmamme kohdalla.
Lisäksi kävin läpi Lyra-suvun kastemerkintöjä ja en oikeastaan tehnyt mitään mullistavia havaintoja, säätyläisiä kummeina riittää, suurin osa sukulaisia, osa puolestaan Harlinien kautta liittyviä sotilassukuja. Niin, ja runsaasti Fabritius-sukuisia. Kävin muutenkin läpi runsaasti Silvast-Fabrell -parin kummeina toimineiden pariskuntien lasten kastemerkintöjä - säätyläispiireissä näytetään liikkuvan, mutta mielenkiintoisesti Johan Silvast eikä Anna Fabrell näyttänyt olevan kenenkään lapsen kummina.
Yhden mielenkiintoisen havainnon tein, sillä ylöskantokirjuri Jacob Tarvonin ja vaimonsa Ebba Elephantin 25.6.1726 syntyneen Petter Johan pojan kummina on myös myöhemmin Paul Heintziuksen kanssa avioitunut Maria Fabrelia: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604638 (kastemerkintä vasemman sivun keskivaiheilla).
Sikäli tässä olisi yhteys Tarvonin ja Fabreliusten sukupiirin välillä, mikä voisi selittää sen, miksi Johan Silvastin ja Anna Fabrellin esikoinen Susanna sai kummeikseen juuri Jacob Tarvonin ja Ebba Elephantin.
Tässä vaiheessa lienee jo ilmiselvää, että vaikka Johan Silvat ja Anna Fabrell näyttävät olleen kaukana säätyläisistä, Anna Fabrell oli selvästi jossakin sukulaissuussuhteessa tähän sukuryppääseen ja myös Erik Fabreliuksen sukupiiriin. Mikä se yhteys on, onkin hankala kysymys johon ei tässä vaiheessa liene vastausta. Vastaus kysymykseen tuskin löytyy ainakaan Pieksämäeltä tai sen lähialueilta, todennäköisesti siihen törmää sattumalta jossakin Suomen seurakunnassa kun sitä vähiten odottaa - siksi pyydänkin pitämään silmät auki Fabrell-sukuisten varalta. Jos joku osuu silmään, siellä voi piillä ratkaisu tähänkin mysteeriin.
Hyvä kysymys on myös miten ja missä Johan Silvast kohtasivat? Suoranaisesti heidän välillään ei näytä olevan yhteyttä - varsinkin kun Anna Fabrell näyttää olevan ulkopaikkakuntalainen ja emme voi varmasti sanoa, että Johan Silvast on käynyt Pieksämäen ulkopuolella kovinkaan usein. Kenties juuri pikkuvihan pienet myllerrykset johtivat parin yhteen - kuka tietää?
Tässä vielä Harald Haraldsonin kuoleman jälkeen Sulkavan käräjillä 1734 käsitelty juttu, jossa mainitaan myös Märta Fabrelia: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13945&pnum=186
Lisäksi Porvoon raastuvanoikeudessa mainitaan vuonna 1704 joku borgaren Anders Fabel, itse asiasta en saa selvää, mutta nimi pisti silmään. Tuskin liittyy tapaukseen, mutta jos joku tahtoo tulkata, niin juttu löytyy täältä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11344881
Harald ?Eliaanpoika Haraldssonin [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10538671 (Sulkavan hk/1727), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7008&pnum=605 (Kerimäen hk/1732), http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm] puoliso Marta Fabrelia oli Hohenthalin mukaan "...troligen dotter till regementspastorn Erik Fabrelius och Anna Kyander." Saman sukututkijan mukaan "Marta Fabrelius, nämnes vid Kerimäki - Säminge vinterting 1735 som änka,...". Marta näyttää toimineen Kerimäellä myös kummina jo vuonna 1732, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/syntyneet_1730-1786_tk2158/15.htm. Hänen poikansa Erik Nauklér syntyi 1.9.1727 Sulkavalla, missä Margareta Elisabet Wallenia kuoli 1767.
Maria Fabrelia oli Erik Nauklérin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7381, puolison Anna Helena Heintziuksen äitipuoli [Hornborg, Harald. Släkten Heintzius. SSV IX(1925)]. Hornborg kirjoittaa Marian olleen "Måhända dottern till regementspastorn Erik Fabrilius...".
Terveisin,
Palaan vielä tähän, kun tuossa edellä on kysymysmerkki nimessä Harald Eliaanpoika Haraldsson. Näin sen täytyy olla. Yritän vähän selventää tilannetta, sillä ehkä se ei kaikille ole ihan itsestään selvää.
Jonkin verran on aiheuttanut päänvaivaa se, että tämän Harald Haraldssonin yhteydessä olettaisi Haraldssonin olevan patronyymi, mutta ei se voi olla, sillä tämä Erik ja Carl Johan Nauklérin isä Harald ei voi olla Brita Otontyttären ja miehensä Harald Johanssonin poika, sillä Harald Johansson kuoli tiettävästi jo noin kesäkuussa 1683 ja tämä Harald Eliaanpoika Haraldsson syntyi noin 1701, kun lasketaan kuoliniästä 32 vuotta, hän kuoli Kiteellä 3.7.1733.
Elias Haraldsson lienee syntynyt noin 1674, ilmeisesti Lappeella, on kuollut isonvihan aikana.
Tästä Elias Haraldssonista tiedän kirkonkirjoissa yhden merkinnän, Puumalassa on kastettu 24.12.1709 Elias Haraldssonin ja Katarina Claudiuksentytär Collanuksen (Carin Classd:r Colana) tytär Brita. Muualta voi löytyä lisää tietoja.
Elias Haraldson oli vanhemman Harald Haraldssonin veli ja Furuhjelm-suku on käsittääkseni tämän vanhemman Harald Haralssonin jälkeläisiä.
Katarina Claudiuksentytär Collanuksen kastemerkintä löytyy Pieksämäeltä 10.8.1678, hän on kuollut Juvalla 18.11.1742. En nyt muista, mistä olen tuon kuolinajan merkinnyt muistiin.
Tässä on siis taas yhteys Pieksämäelle. Katarina Claudiuksentyttären isähän oli Pieksämäen kirkkoherra (1682-1692) Claudius Claudiuksenpoika Collanus ja äiti Claudiuksen ensimmäinen puoliso, joka jonkin lähteen (en muista eikä nyt heti löytynyt muistiinpanoista) oli Pieksämäen edellisen kirkkoherran Simon Tarvoniuksen tytär, josta ei minulla ole muita tietoja.
T. Kari
Tässä on siis taas yhteys Pieksämäelle. Katarina Claudiuksentyttären isähän oli Pieksämäen kirkkoherra (1682-1692) Claudius Claudiuksenpoika Collanus ja äiti Claudiuksen ensimmäinen puoliso, joka jonkin lähteen (en muista eikä nyt heti löytynyt muistiinpanoista) oli Pieksämäen edellisen kirkkoherran Simon Tarvoniuksen tytär, josta ei minulla ole muita tietoja.
T. Kari
Tieto Claudius Collanuksen ensimmäisestä puolisosta löytyy nyt ainakin ylioppilasmatrikkelista Simon Simonis Tarvoniuksen (henkilö 2984 k.o. matrikkelissa) tiedoista. Simon Simoniksen isä oli Simon Christierni Tarvonius, joka oli Claudius Collanuksen appi. Simon Christiernin puolisosta ei ole tietoa.
T. Kari
Tieto Claudius Collanuksen ensimmäisestä puolisosta löytyy nyt ainakin ylioppilasmatrikkelista Simon Simonis Tarvoniuksen (henkilö 2984 k.o. matrikkelissa) tiedoista. Simon Simoniksen isä oli Simon Christierni Tarvonius, joka oli Claudius Collanuksen appi. Simon Christiernin puolisosta ei ole tietoa.
T. Kari
Kiitokset lisätiedoista, YO-matrikkeli kertoo myös, että Claudius Collanuksen 2. puoliso oli Susanna Curnovius, jonka kanssa hänellä oli poika Erik Collanus, Rantasalmen 2. kappalainen: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4964
Voisin yrittää katsella Sulkavan ja Rantasalmen kastettuja, jos kummeina näkyisi jotain Fabrelius-sukuisia, sikäli se voi kyllä olla hukkaanheitettyä tutkimusta, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Bodniemi37
16.11.13, 12:13
Tässä vielä Harald Haraldsonin kuoleman jälkeen Sulkavan käräjillä 1734 käsitelty juttu, jossa mainitaan myös Märta Fabrelia: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13945&pnum=186
Käräjäpöytäkirjasta käy mielestäni ilmi, että Harald Haraldson oli ennen kuolemaansa ollut ("innehaft och besutit") kruununtilan haltija Sulkavan Tannilassa (rakuunarykmentin majurin komppanian kornetin palkkatila). Hän jätti jälkeensä lesken ja neljä alaikäistä lasta "uti största armod", ja lisäksi huomattavat verorästit. Daniel Nyberg edusti leskeä käräjillä ja ilmoitti, ettei tämä pysty enää vastaamaan tilasta ja sen veroista, vaan joutuu jättämään tilan autioksi.
Lisäksi Porvoon raastuvanoikeudessa mainitaan vuonna 1704 joku borgaren Anders Fabel, itse asiasta en saa selvää, mutta nimi pisti silmään. Tuskin liittyy tapaukseen, mutta jos joku tahtoo tulkata, niin juttu löytyy täältä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11344881
Anders Jabel oli Helsingissä 26.8.1680 syntynyt porvoolainen kauppias, ks. Dyhr Sylvin, Ingeborg. Släkten Jabel i Finland. Uppsatser III, s. 29, T7 (Skrifter utgivna av Helsingfors släktforskare r.f. Helsingfors 1980).
Terveisin,
Käräjäpöytäkirjasta käy mielestäni ilmi, että Harald Haraldson oli ennen kuolemaansa ollut ("innehaft och besutit") kruununtilan haltija Sulkavan Tannilassa (rakuunarykmentin majurin komppanian kornetin palkkatila). Hän jätti jälkeensä lesken ja neljä alaikäistä lasta "uti största armod", ja lisäksi huomattavat verorästit. Daniel Nyberg edusti leskeä käräjillä ja ilmoitti, ettei tämä pysty enää vastaamaan tilasta ja sen veroista, vaan joutuu jättämään tilan autioksi.,
Kiitoksia selvennyksestä. Tunnemme nimeltä kaksi Haraldin ja Martan lasta, mutta keitähän ne muut kaksi lienevät?
Yksi huomio, joka on sinällään jo tehty mutta lienee syytä mainita. Rykmentinpastori Erik Fabreliuksen tyttäret Marta ja Maria näyttävät esiityvät Savossa nimellä Fabrelia ainakin 1730-luvulle asti, mutta 1740-luvun jälkeen nimi esiintyy kumpaisellakin muodossa Fabrell ainakin muutamaan otteeseen - Anna Fabrell puolestaan ilmestyy kiikariimme juuri 1745, joten sinällään hänkin olisi muutamaa vuotta aiemmin saattanut olla Fabrelia.
Kuten aiemmin jo todettu, Maria Fabrelia päätyy hautaan Rantasalmella vuonna 11.10.1757 nimellä Maria Fabrell: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/kuolleet_1751-1776_uk896/24.htm
16.11.1755 Rantasalmella kastetun Erik Nauklérin pojan Herman Johanin kummina on myös Maria Fabrell: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1751-1776_uk896/40.htm
Lisäksi sisarensa Marta haudataan Viipurissa 28.3.1758 nimellä Martha Fabrell: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6883959
Hän oli jo ainakin vuodesta 1754 elänyt Viipurin ruotsalaisessa seurakunnassa, nimi on jälleen muodossa Fabrell: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6883492
Yhteys lienee siis ilmeinen.
Bodniemi37
16.11.13, 14:54
Kiitoksia selvennyksestä. Tunnemme nimeltä kaksi Haraldin ja Martan lasta, mutta keitähän ne muut kaksi lienevät?
Olisivatko syntyneet Kerimäellä? HisKistä löytyi tällainen merkintä:
Kerimäki - kastetut
*1732 Hapala Borgp. Harald Haraldsson Fredrich
Terveisin,
Bodniemi37
16.11.13, 14:58
Elias Haraldson oli vanhemman Harald Haraldssonin veli ja Furuhjelm-suku on käsittääkseni tämän vanhemman Harald Haralssonin jälkeläisiä.
Furuhjelmit polveutuvat Suomen Nauklér-suvun kantavanhempien Harald Johaninpojan ja puolisonsa Brita Otontyttären keskimmäisestä pojasta Johanista (ks. liitetiedosto). Aateloidun Enok Nauklérin vanhemmat mainitaan myös Georg Lutherin postuumisti ilmestyneen Elfvengren-suvun selvityksen [Luther, Georg. Elfvengren. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009)] taulussa 2 (kuva). Georg Lutherin artikkeli Elfvengren-suvusta ilmestyi jo vuoden 1975 Genoksessa, http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm.
Katarina Collanan äidiksi on liitetiedostossa merkitty Susanna Curnovia, sillä Collan-Kollanus-sukuseuran kotisivuilla todetaan näin: "Uutterista etsiskelyistä huolimatta ei Claudius Collanukselle ole kuitenkaan löytynyt muuta vaimoa kuin mainittu Susanna Curnovia. Kovin vanha tämä Susanna ei naimisiin mennessään ole missään tapauksessa voinut olla, koska hän synnyttää toiselle miehelleen Nicolaus Långille vielä v. 1693 lapsen." Siis näin, kunnes toisin todistetaan :).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Furuhjelmit polveutuvat Suomen Nauklér-suvun kantavanhempien Harald Johaninpojan ja puolisonsa Brita Otontyttären keskimmäisestä pojasta Johanista (ks. liitetiedosto). Aateloidun Enok Nauklérin vanhemmat mainitaan myös Georg Lutherin postuumisti ilmestyneen Elfvengren-suvun selvityksen [Luther, Georg. Elfvengren. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009)] taulussa 2 (kuva). Georg Lutherin artikkeli Elfvengren-suvusta ilmestyi jo vuoden 1975 Genoksessa, http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm.
Katarina Collanan äidiksi on liitetiedostossa merkitty Susanna Curnovia, sillä Collan-Kollanus-sukuseuran kotisivuilla todetaan näin: "Uutterista etsiskelyistä huolimatta ei Claudius Collanukselle ole kuitenkaan löytynyt muuta vaimoa kuin mainittu Susanna Curnovia. Kovin vanha tämä Susanna ei naimisiin mennessään ole missään tapauksessa voinut olla, koska hän synnyttää toiselle miehelleen Nicolaus Långille vielä v. 1693 lapsen." Siis näin, kunnes toisin todistetaan :).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Furuhjelm-suvun vaiheita en ole sen ihmeemmin tutkinut, joten totean vain sen, että katsoin Urjalan kirkonkirjojen tiedoista, että siellä on kuollut vanhempi Harald (Haraldsson) Naukler 70-vuotiaana 23.12.1748 ja oletin, että Furuhjelm suku olisi ollut hänen jälkeläisiään. Olin siis huolimaton tässä.
Mutta luotan ylioppilasmatrikkelin tietoon, että Claudius Collanuksen ensimmäinen puoliso oli Simon Tarvoniuksen tytär. Kannattaa katsoa, mitä yliopplasmatrikkeli Simon Simonis Tarvoniuksen kohdalla kertoo.
Muistan myös lukeneeni artikkelin, jota en nyt jaksanut hakea, jossa todistettiin Susanna Curnovia aivan liian nuoreksi, että hän voisi olla Katarina
Collanan äiti, mutta siinä artikkelissa ei äitiä nimetty.
Tämä ei siis ole omia tutkimustuloksiani, vaan perustin tietoni pätevämpien tutkijoiden esiin tuomiin tietoihin. Saattaa olla, että tämä on aika tuore löytö, ainakaan noin kahdeksan vuotta sitten mistään en löytänyt tietoa Katarinan äidistä, tai sitten en osannut katsoa Tarvoniuksista, en muista.
Terv. Kari
Muistan myös lukeneeni artikkelin, jota en nyt jaksanut hakea, jossa todistettiin Susanna Curnovia aivan liian nuoreksi, että hän voisi olla Katarina
Collanan äiti, mutta siinä artikkelissa ei äitiä nimetty.
Terv. Kari
Artikkeli, jota muistelin ja jossa ainakin kyseenalaistettiin se, että Susanna Curnovia olisi ollut Katarina Collanan äiti, oli Arvi Ilmoniemen kirjoittama ja julkaistu Genoksessa 16 (1945), s. 81-87, " Pieksämäen Collanusten polveutumisesta ja nimistä". Se nyt löytyi ihan Google-haulla hakusanoilla
" Arvi Ilmoniemi Claudius Claudi Collanus" ja menemättä SSS:n jäsensivuille aukeni osoitteesta www.genealogia.fi/genos/16/16_81.htm .
Katarinan hautaustieto: 14.11.1742 Juva, oli myös peräisin tästä artikkelista.
Ilmoniemi toteaa muun muassa seuraavaa: Claudius Collanus mainitaan maakirjassa jo 1673 ja oli jo silloin ilmeisesti naimisissa. Susanna Curnovia ei oikeikein sovellu Juditin, s. 10.5.1674 eikä seuraavan viidenkään lapsen äidiksi, mikäli Susannan vanhemmat olivat Juhana Henrikinpoika Curnovius (k. 1664) ja Felicia Antintytär Cajana.
Tällä perusteella tuntuu hieman ihmeelliseltä sukuseuran oikeana pitämä käsitys, että Susanna Curnovia olisi ollut Katarinan äiti.
Ainakin sukukirjoista löytyy virheitä, miksi ei sitten sukuseurojen virallisiksi
vahvistamista tiedoista.
T. Kari
Bodniemi37
16.11.13, 19:46
Artikkeli, jota muistelin ja jossa ainakin kyseenalaistettiin se, että Susanna Curnovia olisi ollut Katarina Collanan äiti, oli Arvi Ilmoniemen kirjoittama ja julkaistu Genoksessa 16 (1945), s. 81-87, " Pieksämäen Collanusten polveutumisesta ja nimistä". Se nyt löytyi ihan Google-haulla hakusanoilla
" Arvi Ilmoniemi Claudius Claudi Collanus" ja menemättä SSS:n jäsensivuille aukeni osoitteesta www.genealogia.fi/genos/16/16_81.htm .
Katarinan hautaustieto: 14.11.1742 Juva, oli myös peräisin tästä artikkelista.
Ilmoniemi toteaa muun muassa seuraavaa: Claudius Collanus mainitaan maakirjassa jo 1673 ja oli jo silloin ilmeisesti naimisissa. Susanna Curnovia ei oikeikein sovellu Juditin, s. 10.5.1674 eikä seuraavan viidenkään lapsen äidiksi, mikäli Susannan vanhemmat olivat Juhana Henrikinpoika Curnovius (k. 1664) ja Felicia Antintytär Cajana.
Tällä perusteella tuntuu hieman ihmeelliseltä sukuseuran oikeana pitämä käsitys, että Susanna Curnovia olisi ollut Katarinan äiti.
Ainakin sukukirjoista löytyy virheitä, miksi ei sitten sukuseurojen virallisiksi
vahvistamista tiedoista.
Oikeassa olet, ylioppilasmatrikkelin viittauksissa mainittuun valtakunnanregistratuuraan tuskin on päässyt pujahtamaan virheitä.
Kaarlo Teräsvuoren vuosikirja-artikkelin Elephantin ja Tarwoniuksen suvuista mukaan Simon Christiernillä oli ainakin Elisabet-niminen tytär. Hän syytti Lappeenrannassa 15.-16.9.1687 pidetyillä Lappeen ja Joroisten käräjillä katselmuskirjuri Johan Menscheweriä, jonka kanssa hän näyttää olleen kihloissa, karkeasta kunniansa loukkaamisesta. Juttua puitiin vielä kahdesti vuoden 1688 käräjillä (8.-10.2. ja 11.-13.6.), jolloin hän esitti eräiltä tuntemiltamme henkilöiltä ja seitsemältä kihlakunnanlautamieheltä saamansa mainetodistuksen. Käräjäpöytäkirjoihin kannattanee perehtyä, sillä niissä saatetaan mainita hänen sukulaisiaankin.
Terveisin,
Olisivatko syntyneet Kerimäellä? HisKistä löytyi tällainen merkintä:
Kerimäki - kastetut
*1732 Hapala Borgp. Harald Haraldsson Fredrich
Terveisin,
Tämä pitänee paikkansa, joten tämä Fredril lienee ainakin toinen näistä kahdesta tuntemattomasta lapsesta, jotka eivät ilmeisimmin ehtineet aikuisikään?
Tarkistin Fredrikin alkuperäisen kastemerkinnän älypuhelimellani jo päivällä ja totesin, ettei itse kastemerkinnässä ole mitään muuta, ilmeisimmin kyseessä on papin unohtama kirjaus, joka on tehty jälkikäteen kun päivät ja kummit ovat jo unohtuneet.
Oikeassa olet, ylioppilasmatrikkelin viittauksissa mainittuun valtakunnanregistratuuraan tuskin on päässyt pujahtamaan virheitä.
Kaarlo Teräsvuoren vuosikirja-artikkelin Elephantin ja Tarwoniuksen suvuista mukaan Simon Christiernillä oli ainakin Elisabet-niminen tytär. Hän syytti Lappeenrannassa 15.-16.9.1687 pidetyillä Lappeen ja Joroisten käräjillä katselmuskirjuri Johan Menscheweriä, jonka kanssa hän näyttää olleen kihloissa, karkeasta kunniansa loukkaamisesta. Juttua puitiin vielä kahdesti vuoden 1688 käräjillä (8.-10.2. ja 11.-13.6.), jolloin hän esitti eräiltä tuntemiltamme henkilöiltä ja seitsemältä kihlakunnanlautamieheltä saamansa mainetodistuksen. Käräjäpöytäkirjoihin kannattanee perehtyä, sillä niissä saatetaan mainita hänen sukulaisiaankin.
Terveisin,
Mielenkiintoisia havaintoja tosiaan liittyen Nauklér ja Tarvonius sukujen yhteyteen, kiitokset Karille niiden esilletuonnista!
Oikeassa olet, ylioppilasmatrikkelin viittauksissa mainittuun valtakunnanregistratuuraan tuskin on päässyt pujahtamaan virheitä.
Kaarlo Teräsvuoren vuosikirja-artikkelin Elephantin ja Tarwoniuksen suvuista mukaan Simon Christiernillä oli ainakin Elisabet-niminen tytär. Hän syytti Lappeenrannassa 15.-16.9.1687 pidetyillä Lappeen ja Joroisten käräjillä katselmuskirjuri Johan Menscheweriä, jonka kanssa hän näyttää olleen kihloissa, karkeasta kunniansa loukkaamisesta. Juttua puitiin vielä kahdesti vuoden 1688 käräjillä (8.-10.2. ja 11.-13.6.), jolloin hän esitti eräiltä tuntemiltamme henkilöiltä ja seitsemältä kihlakunnanlautamieheltä saamansa mainetodistuksen. Käräjäpöytäkirjoihin kannattanee perehtyä, sillä niissä saatetaan mainita hänen sukulaisiaankin.
Terveisin,
Mainitsemasi Lappeen käräjämerkinnät löytyvät seuraavien linkkien takaa.
Ensin syyskäräjät 1687, sivu 135: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777069
Sitten talvikäräjät 1688, sivu 29: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777203
Ja viimeisenä kesäkäräjät 1688, sivu 69: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777225
Itse juttuja en osaa tulkita, mutta näytetään siellä mainitsevan ainakin Claudius Collan, Nicholas Fredland ja H. Thaniander. Dahlmanenikin taitaa vilahtaa ja muutamia muita nimiä, valitettavasti en oikein erota sanoja tekstimassasta, niin menee tulkkaus hankalaksi - näiden 1600-luvun tuomiokirjojen luku ei meinaa itseltä onnistua vaikka kuinka yrittää.
Ilmoniemi toteaa muun muassa seuraavaa: Claudius Collanus mainitaan maakirjassa jo 1673 ja oli jo silloin ilmeisesti naimisissa. Susanna Curnovia ei oikeikein sovellu Juditin, s. 10.5.1674 eikä seuraavan viidenkään lapsen äidiksi, mikäli Susannan vanhemmat olivat Juhana Henrikinpoika Curnovius (k. 1664) ja Felicia Antintytär Cajana.
T. Kari
Tarkennetaan nyt vielä tätä lainausta, jonka kirjoitin osin ulkomuistista. Ilmoniemi ei mainitse maakirjaa vaan manttaaliluettelon. Maakirjasta 1673 en Claudiusta huomannut, mutta läänintileistä Viipurin ja Savonlinnan läänien tositekirjoissa 1673 ja 1675 (1674 ei ole) kappalainen Claudius mainitaan.
Tositekirja 1673-1673 (8671) aukeama 703 (kuva 723) osoitteessa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12334255 , näyttäisi siltä, että kirjaamisaikaan Claudiuksella ei vielä ole ollut puolisoa, mutta sitten viimeistään vuonna 1675 on, mikä voidaan havaita tositekirjasta 1675-1675 (8678) aukeama 560 (kuva 560) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12742225.
T. Kari
Mainitsemasi Lappeen käräjämerkinnät löytyvät seuraavien linkkien takaa.
Ensin syyskäräjät 1687, sivu 135: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777069
Sitten talvikäräjät 1688, sivu 29: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777203
Ja viimeisenä kesäkäräjät 1688, sivu 69: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777225
Itse juttuja en osaa tulkita, mutta näytetään siellä mainitsevan ainakin Claudius Collan, Nicholas Fredland ja H. Thaniander. Dahlmanenikin taitaa vilahtaa ja muutamia muita nimiä, valitettavasti en oikein erota sanoja tekstimassasta, niin menee tulkkaus hankalaksi - näiden 1600-luvun tuomiokirjojen luku ei meinaa itseltä onnistua vaikka kuinka yrittää.
Näistä tulikin mieleen ettei tähän keskusteluun ole tuotu ollenkaan Erik Fabreliusta koskevia tuomiokirjamerkintöjä jotka ilmenevät tämän YO-matrikkelitiedoista. Tässä nyt linkit molempiin merkintöihin. Fabreliuksesta lienee myös enemmän tuomiokirjamerkintöjä, mutteivat ole vielä tiedossa.
Porvoon ja Mäntsälän käräjät 22.–23.11.1697 s. 204: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3800644
Porvoon raastuvanoikeuden pöytäkirja 19.6.1697, s. 69: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11344399
Mitään mullistavaa kummassakaan merkinnässä ei ilmeisesti ole. Raastuvanoikeuden tuomiokirjassa mainitaan raatimiehet Hans Carstens ja Johan Fabritius sekä notaari Niels Westman.
Bodniemi37
17.11.13, 10:56
Näistä tulikin mieleen ettei tähän keskusteluun ole tuotu ollenkaan Erik Fabreliusta koskevia tuomiokirjamerkintöjä jotka ilmenevät tämän YO-matrikkelitiedoista. Tässä nyt linkit molempiin merkintöihin. Fabreliuksesta lienee myös enemmän tuomiokirjamerkintöjä, mutteivat ole vielä tiedossa.
Porvoon ja Mäntsälän käräjät 22.–23.11.1697 s. 204: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3800644
Porvoon raastuvanoikeuden pöytäkirja 19.6.1697, s. 69: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11344399
Mitään mullistavaa kummassakaan merkinnässä ei ilmeisesti ole. Raastuvanoikeuden tuomiokirjassa mainitaan raatimiehet Hans Carstens ja Johan Fabritius sekä notaari Niels Westman.
Olisiko mahdollista, että Karsbyssä asuneet ja takauskirjeen Erik Fabreliukselta saaneet Jakob Matsson ja Erik Ersson olisivat olleet hänen sukulaismiehiään?
Itse olen omien tutkimuksieni (vrt. Röök-keskusteluketju) vuoksi harmitellut sitä, että Porvoon raastuvanoikeuden tuomiokirjasarja on aikavälin 1672-1700 osalta pahasti aukollinen: vain vuosien 1675, 1684, 1693 ja 1697-1700 käräjäpöytäkirjat ovat säilyneet.
Esi-isäni (ns. väärän koivun takaa) Jakob Röök oli Porvoon pormestarina Jakob Wijkmanin edeltäjä raastuvanoikeuden puheenjohtajana. Jakob Wijkman ja raatimies Johan Sieben kuuluivat Röökien sukupiiriin: ensiksi mainitun 3. puoliso oli Röökin tytär Maria toisessa aviossaan, Johan Sieben oli Röökin 2. puolison Anna Dorotea Siebenin veli.
Erik Fabreliusta koskevissa ylioppilasmatrikkelin viittauksissa mainitaan Georg Lutherin Genos-artikkeli En gammal släkttavla från Östra Finland. (s. 7-15 vuosikerrassa 21 (1950), http://www.genealogia.fi/genos/21/. Artikkelia ei tietääkseni ole skannattu SSS:n sivustolle, enkä ole tullut hankkineeksi siitä paperikopiotakaan. Olisikohan tuo Genoksen vuosikerta helposti löydettävissä jonkun foorumilaisen kirjahyllystä?
Terveisin,
Olisiko mahdollista, että Karsbyssä asuneet ja takauskirjeen Erik Fabreliukselta saaneet Jakob Matsson ja Erik Ersson olisivat olleet hänen sukulaismiehiään?
Itse olen omien tutkimuksieni (vrt. Röök-keskusteluketju) vuoksi harmitellut sitä, että Porvoon raastuvanoikeuden tuomiokirjasarja on aikavälin 1672-1700 osalta pahasti aukollinen: vain vuosien 1675, 1684, 1693 ja 1697-1700 käräjäpöytäkirjat ovat säilyneet.
Esi-isäni (ns. väärän koivun takaa) Jakob Röök oli Porvoon pormestarina Jakob Wijkmanin edeltäjä raastuvanoikeuden puheenjohtajana. Jakob Wijkman ja raatimies Johan Sieben kuuluivat Röökien sukupiiriin: ensiksi mainitun 3. puoliso oli Röökin tytär Maria toisessa aviossaan, Johan Sieben oli Röökin 2. puolison Anna Dorotea Siebenin veli.
Erik Fabreliusta koskevissa ylioppilasmatrikkelin viittauksissa mainitaan Georg Lutherin Genos-artikkeli En gammal släkttavla från Östra Finland. (s. 7-15 vuosikerrassa 21 (1950), http://www.genealogia.fi/genos/21/. Artikkelia ei tietääkseni ole skannattu SSS:n sivustolle, enkä ole tullut hankkineeksi siitä paperikopiotakaan. Olisikohan tuo Genoksen vuosikerta helposti löydettävissä jonkun foorumilaisen kirjahyllystä?
Terveisin,
Pikainen selailu SAY:ssä tältä aikaväliltä tuo vain yhden osuman Karsbyn Erik Erikssoniksi ja Jacob Mattsoniksi. Ensimmäinen näyttää SAY:n perusteella olleen Karsbyn Oetin(?) isäntä, joka näyttää olleen kahdesti naimisissa, ensin Annan (k. noin 1706) kanssa ja sittemin Valborgin kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1505499
Jacob Mattsson taas sopisi Karsbyn Laurilan isännäksi, vaimonaan Margareta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1505504
Tuo Genoksen artikkeli olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä, eiköhän se joltakin foorumilaiselta löydy?
Sain yksityisviestinä lainauksen mainitusta Genoksen vuosikerta 21 (1950), Georg Lutherin artikkeli En gammal släkttavla från Östra Finland, s. 7-15.
Tab. 4. Släkten Klöfverskiöld-Kyander.
Aron Klöfverskiöld Ståthållare på Wiborgs slott (gift med) (tom cirkel)
I. Emerentia Klöverskjöld (gift med)
Andreas Kyander Probst i Randasalmi (se även tab. 5: I.)
A. Agneta Kyander (gift med)
Andreas Molander Pastor i Sulkava (se tab. 1:III E 5.)
B. Anna Eric Talins (Talius?)[22] Past. i (tomrum) hustru
C, D. Agneta[23] Emerentia
E. Carin Hr. Jonas Talins (Talius?) fru
F. (tom cirkel)
G. Helena
H. (cirkel, innehåller blott ett kors)
I. Aron Capellan i Randasalmi
_____________________
[Alaviitteet:][22] Regementspastorn Erik Fabrelius (Sukukirja, s. 750)
[23] Identisk med 1 A.
Erik Fabrelius mainitaan artikkelissa siis vain alaviitteessä liittyen Kyander-Klöfversköld-sukuun. Tämän perusteella itseasiassa ymmärrän, miksi Erik Fabreliuksen YO-matrikkelissa on mainintaa, että vertaa Isak Thalin kanssa (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4914).
Bodniemi37
17.11.13, 12:28
Mainitsemasi Lappeen käräjämerkinnät löytyvät seuraavien linkkien takaa.
Ensin syyskäräjät 1687, sivu 135: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777069
Sitten talvikäräjät 1688, sivu 29: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777203
Ja viimeisenä kesäkäräjät 1688, sivu 69: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3777225
Itse juttuja en osaa tulkita, mutta näytetään siellä mainitsevan ainakin Claudius Collan, Nicholas Fredland ja H. Thaniander. Dahlmanenikin taitaa vilahtaa ja muutamia muita nimiä, valitettavasti en oikein erota sanoja tekstimassasta, niin menee tulkkaus hankalaksi - näiden 1600-luvun tuomiokirjojen luku ei meinaa itseltä onnistua vaikka kuinka yrittää.
Lappeen ja Joutsenon (ei Joroisten, kuten Teräsvuori kirjoittaa) käräjillä syytettynä ollut Dahlman (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3195 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3195)) oli yhdessä Menschewerin kanssa haukkunut hävyttömästi Elisabet Tarvoniaa. Herrojen sanomisia toistetaan sanasta sanaan käräjillä.
Elisabetin verisukulaisia ei juttujen yhteydessä mielestäni mainita. Tunnistin mainetodistuksen antajista myös torvensoittaja (ei siis ollut rumpali) Ture Svenssonin: hänen tyttärensä Kirstinin puoliso näyttäisi olleen Claudius Collanuksen veljenpoika, Pieksämäen lukkari Klaus Collanus ensimmäisessä aviossaan.
Käräjäpöytäkirjoissa mainitun pormestari Lenterin puolison Dorotea Hobertin olen kysymysmerkillä varustettuna sijoittanut viipurilaisen vaakamestarin Tönnis Hoberin (Hübbers) tyttäreksi (Tonniksen puoliso oli Mikkelin kirkkoherran Martinus Thomaen tyär). Dorotean sisar olisi tällöin ollut aiemmissa viesteissä mainitun Furuhjelm-suvun kantaäidin Elisabet Elfvengrenin (pso Johan Haraldinpoika Nauclerus) äiti Maria Hober (Hübbers).
Terveisin,
Pekka Sipari
18.11.13, 20:04
Hämmennetään vielä, kun piiri pieni pyörii ja tutkimattomia ovat herrojen pappien tiet.
Strömmiuksen kaksi tyttöä oli kai naimisissa Silvastien kanssa (Yrjö Annan kanssa ja Samuel Kaarinan kanssa).
Ja tällä Strömmiuksella oli ehkä jotain tekemistä Jöran Sculptoriuksen (olisiko ollut Elisabeth Strömmiuksen kanssa naimisissa) kanssa jonka isä Anders oli naimisissa Anna Jöransdr Kyanderin kanssa
15.2.1687 Jöran Sculptorius Georgius Andreæ, Viburgensis 3381. * noin 1673. Vht: Kuopion kirkkoherra Anders Sculptorius (Andreas Arvidi, † 1689) ja Anna Jöransdotter Kyander tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 15.2.1687 [Sculptorius] Georg Vib _ 170. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1687 d. 15. Febr.] Georgius Sculptorius. Ylioppilas Uppsalassa 13.10.1690 Georgius Sculptorius Ostroboth. accessit ex Academia Aboënsi. — Eversti von Loden jalkaväkirykmentin (Hämeenlinnan ja Viipurin kolmikasjalkaväkipataljoonan?) rykmentinpastori 1700. Koiviston kirkkoherra 1712 (ei astunut virkaan). † Pieksämäellä 29.4.1726.
Pso: Elisabet Strömmius († 1723).
Appi(?): Pieksämäen kirkkoherra Staffan Strömmius 2181 (yo 1672).
Veli: Elias Sculptorius 3227 (yo 1685).
Hämmennetään vielä, kun piiri pieni pyörii ja tutkimattomia ovat herrojen pappien tiet.
Strömmiuksen kaksi tyttöä oli kai naimisissa Silvastien kanssa (Yrjö Annan kanssa ja Samuel Kaarinan kanssa).
Ja tällä Strömmiuksella oli ehkä jotain tekemistä Jöran Sculptoriuksen (olisiko ollut Elisabeth Strömmiuksen kanssa naimisissa) kanssa jonka isä Anders oli naimisissa Anna Jöransdr Kyanderin kanssa
15.2.1687 Jöran Sculptorius Georgius Andreæ, Viburgensis 3381. * noin 1673. Vht: Kuopion kirkkoherra Anders Sculptorius (Andreas Arvidi, † 1689) ja Anna Jöransdotter Kyander tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 15.2.1687 [Sculptorius] Georg Vib _ 170. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1687 d. 15. Febr.] Georgius Sculptorius. Ylioppilas Uppsalassa 13.10.1690 Georgius Sculptorius Ostroboth. accessit ex Academia Aboënsi. — Eversti von Loden jalkaväkirykmentin (Hämeenlinnan ja Viipurin kolmikasjalkaväkipataljoonan?) rykmentinpastori 1700. Koiviston kirkkoherra 1712 (ei astunut virkaan). † Pieksämäellä 29.4.1726.
Pso: Elisabet Strömmius († 1723).
Appi(?): Pieksämäen kirkkoherra Staffan Strömmius 2181 (yo 1672).
Veli: Elias Sculptorius 3227 (yo 1685).
Mielenkiintoinen havainto, kiitoksia siitä! Tässä siis taas yksi linkki Kyander -sukuryppään ja tällä kertaa Anna Fabrellin aviomiehen Johan Silvastin sukupiirin välillä. Näin ollen Johan lienee ollut myös tekemisissä mainitun Sculptoriuksen kanssa, kun hänen kaksi setäänsä oli aviossa tämän Sculptoriuksen vaimon sisarten kanssa. Järkeenkäypä teoria myös sille, miten Johan Silvast päätyi naimisiin Anna Fabrellin kanssa, sikäli jos Fabrell oli Kyanderien sukupiiristä kuten vahvasti näyttää.
Pieksämäen kirkkoherra Stephanus Laurentii Strömmiuksella (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2181) tiedetään useiden tyttären lisäksi olleen ainakin yksi poika, lippumies Petter Strommius (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4810) joka joutui vangiksi Karjalassa 1711 Suuren Pohjan sodan aikaan. Stephanus Strömmius perheineen tuntuu olevan varsin vähän tutkittu henkilö. Tiedetään, että kaksi hänen tyttäristään, Catharina (s. noin 1688 ja k. 24.9.1764 Pieksämäki, aviossa Samuel Sivastin kanssa) ja Anna (s. noin 1692 ja k. 7.2.1726 Pieksämäki, aviossa Jöran Silvastin kanssa) olivat aviossa kahden Silvast veljeksen kanssa. Lisäksi, kuten Pekka Sipari mainitsi, Stephanuksella oli tytär Elisabeth (s. noin 1678 ja k. 1723 Pieksämäki, ks. hautausmerkintä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589189)), joka oli aviossa kirkkoherra Georg (Jöran) Sculptoriuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3381) kanssa. Tämän puoelsta puhuu jo se, että Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa parilla kerrotaan olevan lapset Aron, Jöran ja Steffan, joista sekä Aron, että Steffan nimiä esiintyy Strommiusten sukupiirissä.
Pieksämäen vanhinta rippikirjaa (1721-1725) selailessani silmääni osui Kirkonkylän kohdalla mielenkiintoinen merkintä, jota varmasti kovin moni on silmäillyt aikaisemmin. Tämän aukeaman oikeanpuoleisella sivulla, sivun alkupuoliskolla on nähtävissä mielenkiintoinen merkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589110
Siellä näyttää lukevan "P. Stromij E. Elisabet", tämän alla "måg Samuel Nätt" ja sitten "h. Maria Stromia". Pohdin merkintää pitkän tovin, ja näyttää siltä että tässä on Stephanus Strommiuksen leski Elisabeth Pacchalenius, tyttärensä Maria, joka oli minulle uusi tuttavuus, ja Marian aviomies, katselmuskirjuri Samuel Nätt.
Pieksämäen seuraavassa rippikirjassa 1736-1744 löydämme enää vain Maria Strommian, sillä Elisabeth Pacchalenius kuoli 1732 ja vävy Samuel Nätt on kuollut jossakin vaiheessa, sillä löysin vain leskeksi jääneen tyttären Maria Strommian tämän rippikirjan aukeaman alalaidasta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016330
Siellä mainitaan "Mönsterskrif: Nätts Ea: Maria Strommia" ja tämän poika Staffan Nätt.
Lisäksi samassa rippikirjassa Maria Strommia esiintyy toistamiseen rippikirjan loppupäässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016532
Siellä, sivun keskivaiheilla näemme jälleen katselmuskirjuri Nättin lesken Maria Strommian tällä kertaa yhdessä tyttärensä Lisa Nättin kanssa.
Tämä Lisa Nätt solmi sittemmin avioliiton 23.5.1736 Johan Påhlsson Ingisen kanssa Pieksämäen Ingilän kylästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604764
Ilmeisesti Petter Strommian tyttärenpoika Staffan Nätt päätyi sittemmin sotilaaksi Vanajan kylään, sillä Vanajassa kastetaan useampia sotilas, sittemmin korpraali Staffan Nättin lapsia aikavälillä 1745-1756. Hän oli aviossa Carin Turpeisen kanssa. Pariskunnan lapset HisKin mukaan:
*28.6.1745 28.7.1745 Wanaja sold. Staffan Nätt Carin Turpin Pehr
*8.6.1747 4.7.1747 Wanaja Staffan Nätt Carin Turpein Maria
*6.7.1753 7.8.1753 Wanaja Staffan Nätt Cath. Turpein Staffan
*12.3.1756 8.4.1756 Wanaja corp. Stasfan Nätt Cath. Turpein Eva Catharina
Siispä, kirkkoherra Stephanus Strömmiuksella oli ainakin tyttäret Elisabeth (s. noin 1678), Catharina (s. noin 1688), Anna (s. noin 1692) ja Maria (?), sekä poika Petter (?, syntynyt todennäköisesti noin 1680). Stephanus Strömmiuksen jälkipolvissa Silvastit ovat erittäin vahvasti edustettuina ja yhteys tuntuu olevan vahva, saatikka vielä kun Anna Fabrellin puolison Johan Silvastin sisko Maria Silvast avioitui aikanaan mainitun Johan Påhlsson Ingisen (puoliso Lisa Nätt) serkun Johan Johansson Ingisen kanssa.
Mutta kuka oli tämä katselmuskirjuri Samuel Nätt, jota esimerkiksi Kaarlo Wirilanderin teos sotilasvirkamiehistöstä ei tunne? Nätt vaikuttaa sotilasnimeltä, sillä Suomessa vaikuttaa useita tätä nimeä kantavia sotilassukuja, mutta siltikin tämä on mielenkiintoinen kysymys?
Kuitenkin, kuten edellisessä viestissäni totesin, tämän pohjalta voidaan vahvasti epäillä, että Elisabeth Strömmiuksen avioliitto Kyander-sukupiiriin saattaa olla se tekijä, joka yhdistää Silvastit ja Anna Fabrellin.
Nyt kun on menty kummiluetteloita selatessa niin Anna Fabrellista & Johan Silvastista sukupolvia eteenpäin ja sivulle, niin mennään nyt samantien myös niiden kastemerkintöjen pariin, joita löytyy Johan Silvastin sisaruksista. Vain kahdesta sisaruksesta löytyy kastemerkintä, sillä muut Matts Silvastin ja Susanna Sämäsen lapset olivat syntyneet aikana, jolloin kasteluetteloita ei pidetty tai ne eivät ole säästyneet.
Torppari Matts Silvastin ja Susanna Sämäsen poika Henrik kastetaan 18.4.1725 Pieksämäellä Kirkonkylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589179
Kummeina nähdään todella mielenkiintoisesti kersantti Zachaeus Amnorijn (puoliso Grisilia Näglick), kenttävääpeli Gustaf Jacob Tawastjerna (puoliso Lovisa von Brandenburg, kapteeni Isak Tigerstedin leski) ja Christina Borventia[?].
Vaikken viimeistä nimeä osakkaan täysin identifioida mihinkään suuntaan, ei nämä kummit nyt ihan tavallisia ole tällaisella säätyjärjestelmän alimmampaan kastiin kuuluvalle pariskunnalle - varsinkaan kun kumpaisellakaan ei ole tiedossa säätyläistaustaa. Tästä voisi ehkä olettaa, että Silvastien juurista on jotain vielä selvittämättä, mutta jokatapauksessa tämä selittäisi myös Silvast-Fabrell avioliittoa.
Matts Silvastin ja Susannan tytär Maria (myöhemmin puolisonaan Johan Johansson Inginen) kastetaan 2.7.1728: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604659
Kummeina nähdään jälleen mielenkiintoisia nimiä, ensimmäisenä Pieksämäen lukkari Claes Collanus, sitten joku Maria [en saa lisänimestä selvää?], Maria Wilström ja viimeisenä Maria Linman (puoliso Johan Fridlander).
Kaikenkaikkiaan mielenkiintoisia kummeja torpparin lapsille, ja nimistä päätellen piiri pieni jatkaa pyörimistään. Collanuksista puhuttiin vasta, Fridlandereja on esiintynyt viestiketjussa aiemminkin ja oletan että myös identifioimatta jääneet Christina Borventia(?), Maria [?] ja Maria Wilström liittyvät jotenkin tähän sukupiiriin. Gustaf Jacob Tawastjerna liittyy monella tapaa tässä viestiketjussa aiemmin mainittuihin sukuihin, sillä esimerkiksi Tigerstedtejä vilisee Nauklér-Heintzius sukupiirissä kummeina tämän tästä. Gustaf Jacob on siis aiemmin mainitun Carl Johan Tawastjerna (vanhempi) veli ja sitä kautta kummina toimineen Hedvig Sofia Tawastjerna setä.
Mielenkiintoisin havainto koskee kuitenkin Zacheus Amnorinia, jonka puolison Anna Grisilia Näglickin veli Paul Näglick (Neglick) oli aviossa Anna Kyanderin (puoliso Erik Fabrelius) sisarpuolen Kristina Kyanderin tyttären Helena Hallitiuksen kanssa. Helena Hallitius oli Jacob Hallitiuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3479) ja tämän vaimon Kristina Kyandran tytär ja sitä kautta liittää myös Amnorin-Näglick -yhteyden Kyanderien sukupiiriin.
Bodniemi37
19.11.13, 14:51
Torppari Matts Silvastin ja Susanna Sämäsen poika Henrik kastetaan 18.4.1725 Pieksämäellä Kirkonkylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589179
Kummeina nähdään todella mielenkiintoisesti kersantti Zachaeus Amnorijn (puoliso Grisilia Näglick), kenttävääpeli Gustaf Jacob Tawastjerna (puoliso Lovisa von Brandenburg, kapteeni Isak Tigerstedin leski) ja Christina Borventia[?].
Voisiko Kristinan sukunimi olla Tharvonia (oikeammin Tarvonia tai Tarwonia)? Kirjauksen tehneellä pappismiehellä ovat a- ja o-kirjaimet olleet samankaltaisia (kuva, vrt. kummin etunimen a-kirjain). Kristinan puoliso oli Tohmajärven kappalaiseksi päätynyt Axel Ivarinpoika Argillander, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5508. Parin ensimmäinen lapsi syntyi Pieksämäellä.
Matts Silvastin ja Susannan tytär Maria (myöhemmin puolisonaan Johan Johansson Inginen) kastetaan 2.7.1728: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604659
Kummeina nähdään jälleen mielenkiintoisia nimiä, ensimmäisenä Pieksämäen lukkari Claes Collanus, sitten joku Maria [en saa lisänimestä selvää?], Maria Wilström ja viimeisenä Maria Linman (puoliso Johan Fridlander).
Ensimmäisen naispuolisen kummin Marian sukunimi taisi olla Ruohonpää ja toisen Wilhunen (Wilhuin). Willströmejä asui Etelä-Savon Mäntyharjulla, mutta vasta puoli vuosisataa myöhemmin.
Mielenkiintoisin havainto koskee kuitenkin Zacheus Amnorinia, jonka puolison Anna Grisilia Näglickin veli Paul Näglick (Neglick) oli aviossa Anna Kyanderin (puoliso Erik Fabrelius) sisarpuolen Kristina Kyanderin tyttären Helena Hallitiuksen kanssa. Helena Hallitius oli Jacob Hallitiuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3479) ja tämän vaimon Kristina Kyandran tytär ja sitä kautta liittää myös Amnorin-Näglick -yhteyden Kyanderien sukupiiriin.
Zachaeuksen tyttärentyttärestä Katarina Grisilia Sidensnörestä tuli puolestaan Mikkelissä syntyneen Samuel Henrik Hertzin (vht Hintsalan ratsutilan isäntä Henrik Samuelinpoika Hertz ja Katarina Romanus) ensimmäinen puoliso noin 1783. Katarina Grisilia kuoli ilmeisesti jo 1785.
Samuel Henrik Hertz taisi olla vaikealuonteinen ihminen. Hän avioitui uudelleen Ulrika Charlotta Lind(e)grenin kanssa (tämän jälkimmäinen avio), mutta hylkäsi perheensä noin 1799.
Lähdekirjallisuutta: Wirilander, Kaarlo. Aviosukulaisuuden sosiaalihistoriallista taustaa Mikkelin pitäjän säätyläistössä. Genos 53(1982), s. 1-21, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_1.htm, Tertti, Aarno. Viipurin Hertz-suku. SSV 42(1986) (ei verkkoversiota), Hormia, Yrjö. Romanus - Romanson. Genos 33(1962), http://www.genealogia.fi/genos/33/33_96.htm.
Viimeisessä artikkelissa mainitaan esi-isäkseni varmistunut, Liedossa (Prunkkalassa) 1675 syntynyt Henrik Marander (jo toinen ns. väärä koivun takaa).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Voisiko Kristinan sukunimi olla Tharvonia (oikeammin Tarvonia tai Tarwonia)? Kirjauksen tehneellä pappismiehellä ovat a- ja o-kirjaimet olleet samankaltaisia (kuva, vrt. kummin etunimen a-kirjain). Kristinan puoliso oli Tohmajärven kappalaiseksi päätynyt Axel Ivarinpoika Argillander, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5508. Parin ensimmäinen lapsi syntyi Pieksämäellä.
Ensimmäisen naispuolisen kummin Marian sukunimi taisi olla Ruohonpää ja toisen Wilhunen (Wilhuin). Willströmejä asui Etelä-Savon Mäntyharjulla, mutta vasta puoli vuosisataa myöhemmin.
Zachaeuksen tyttärentyttärestä Katarina Grisilia Sidensnörestä tuli puolestaan Mikkelissä syntyneen Samuel Henrik Hertzin (vht Hintsalan ratsutilan isäntä Henrik Samuelinpoika Hertz ja Katarina Romanus) ensimmäinen puoliso noin 1783. Katarina Grisilia kuoli ilmeisesti jo 1785.
Samuel Henrik Hertz taisi olla vaikealuonteinen ihminen. Hän avioitui uudelleen Ulrika Charlotta Lind(e)grenin kanssa (tämän jälkimmäinen avio), mutta hylkäsi perheensä noin 1799.
Lähdekirjallisuutta: Wirilander, Kaarlo. Aviosukulaisuuden sosiaalihistoriallista taustaa Mikkelin pitäjän säätyläistössä. Genos 53(1982), s. 1-21, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_1.htm, Tertti, Aarno. Viipurin Hertz-suku. SSV 42(1986) (ei verkkoversiota), Hormia, Yrjö. Romanus - Romanson. Genos 33(1962), http://www.genealogia.fi/genos/33/33_96.htm.
Viimeisessä artikkelissa mainitaan esi-isäkseni varmistunut, Liedossa (Prunkkalassa) 1675 syntynyt Henrik Marander (jo toinen ns. väärä koivun takaa).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Kiitoksia korjauksista, Christina voisi tosiaan olla myös Tarvonia, joka olisi taas yksi linkki Simon Tarvoniuksen perheen suuntaan - olihan Christina sen Ebba Elephantin sisko, joka toimi Johan Silvastin ja Anna Fabrellin esikoistyttären kummina.
Mielenkiintoisia yhteyksiä kaikenkaikkiaan.
Pekka Sipari
19.11.13, 22:48
Terve kaikki,
Näyttää, että Anna Fabrel ei olisi Erik Fabrellin ja Anna Kyanderin (k. 1734 isä Rantasalmen Anders K) lapsi, koska isä olisi kuollut jo Viipurissa 12.7.1704. Rantasalmelaisen Andersin K:n veli oli Kuopiossa ja tämän tytär Anna Jöransdr Kyander naimisissa Anders Sculptoriuksen kanssa. Heidän poikansa Elias ja Jöran. Elias ja ehkä Jörankin Pieksämäelle. Myös äiti Anna meni Pieksämäelle ja avioitui Simon Ericiuksen kanssa (joka ei ollut kuitenkaan Sculptoris kuten P:M.n pappiluettelo antaa olettaa, tämä tieto käy ilmi yo-matrikkeleista). Kukahan hänkään oikein oli???.
Jälet johtavat siis Anna Fabrellin osalta vahvasti Porvooseen/Viipuriin/Rantasalmen suuntaan, mutta mene ja tiedä?
kl. 1690 Erik Fabrelius Ericus Andreæ, Borgoensis 3664. Kotoisin Porvoosta. Ylioppilas Turussa kl. 1690 Fabrelius Eric. Andreæ Borgo _ 185. — Hämeen läänin jalkaväkirykmentin (Jürg. Joh. Maidelin rykm.) rykmentinpastori 1693. † Viipurissa 12.7.1704.
Pso: Anna Kyander († 1734).
Ja kukahan on tämä: Hiski kastetut Viipurin msrk
1693 24.11.1693 Reg. past. und. öfverste Majdel H:r Erick Fabrelius synt. Andreas
Pekka
Terve kaikki,
Näyttää, että Anna Fabrel ei olisi Erik Fabrellin ja Anna Kyanderin (k. 1734 isä Rantasalmen Anders K) lapsi, koska isä olisi kuollut jo Viipurissa 12.7.1704. Rantasalmelaisen Andersin K:n veli oli Kuopiossa ja tämän tytär Anna Jöransdr Kyander naimisissa Anders Sculptoriuksen kanssa. Heidän poikansa Elias ja Jöran. Elias ja ehkä Jörankin Pieksämäelle. Myös äiti Anna meni Pieksämäelle ja avioitui Simon Ericiuksen kanssa (joka ei ollut kuitenkaan Sculptoris kuten P:M.n pappiluettelo antaa olettaa, tämä tieto käy ilmi yo-matrikkeleista). Kukahan hänkään oikein oli???.
Jälet johtavat siis Anna Fabrellin osalta vahvasti Porvooseen/Viipuriin/Rantasalmen suuntaan, mutta mene ja tiedä?
kl. 1690 Erik Fabrelius Ericus Andreæ, Borgoensis 3664. Kotoisin Porvoosta. Ylioppilas Turussa kl. 1690 Fabrelius Eric. Andreæ Borgo _ 185. — Hämeen läänin jalkaväkirykmentin (Jürg. Joh. Maidelin rykm.) rykmentinpastori 1693. † Viipurissa 12.7.1704.
Pso: Anna Kyander († 1734).
Ja kukahan on tämä: Hiski kastetut Viipurin msrk
1693 24.11.1693 Reg. past. und. öfverste Majdel H:r Erick Fabrelius synt. Andreas
Pekka
On siis oletettu, että Anna Fabrell olisi Erik Fabreliuksen lapsenlapsi - ongelmana on vaan juuri se, ettei Erik Fabreliukselta tunnata kuin tuo yksi poika, Viipurissa 1693 syntynyt Anders eikä voida olla varmoja hänen myöhemmistä vaiheistaan.
Sinällään Annan voisi sijoittaa hetimiten Erik Fabreliuksen lapsenlapseksi, jos olisi varmuutta yhdestä aikuisikään ehtineestä pojasta.
Bodniemi37
19.11.13, 23:45
Rantasalmelaisen Andersin K:n veli oli Kuopiossa ja tämän tytär Anna Jöransdr Kyander naimisissa Anders Sculptoriuksen kanssa.
Andreas Arvidi Sculptoriuksen kanssa naimisissa ollut Anna Jöranintytär Kyander ei ollut Rantasalmen kirkkoherran Anders Kyanderin veljentytär, vaan hänen sisarensa. Molempien isä oli Ristiinan kirkkoherra (1649-1659) Georgius Andreae Kyander (pso Agneta Olofintytär).
Anders Kyanderilla oli Johan-niminen veli, josta tuli lopulta Inkerinmaan Koprinan kirkkoherra, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1615.
Terveisin,
Pekka Sipari
20.11.13, 21:25
Kiitos Bodniemi ja Sinilakki täsmennyksistä.
Katsotaan ratkeaako Annan arvoitus vielä
Pekka
Pekka Sipari
02.04.14, 20:04
Terve kaikki,
Laittelin tuossa Silvast tauluja sukujutut ohjelmaani enkä sinne löytänyt paikkaa Johan Silfastille tai veljelle Henrik. Kenenkähän lapsia nämät oikein olivat.
Pekka
Pekka Sipari
02.04.14, 20:48
Sorri taisivat sittenkin olla jos ovat ?:
2. Matti Juhonpoika Silvast, torppari, itsellinen, Pieksämäen kirkonkylä, s. 29.4.1688 Pieksämäki.
Puoliso: Susanna Säämänen, s. ennen 1690.
Lapset:
1. Juho Matinpoika Silvast, s. 1710-luvulla Pieksämäki.
2. Yrjö Matinpoika Silvast, sotamies, s. 1710-luvulla Pieksämäki.
3. Heikki Matinpoika Silvast, s. 17.4.1725 Pieksämäki kirkonkylä.
4. Maria Matintytär Silvast, s. 30.6.1728 Pieksämäki kirkonkylä.
Sorri taisivat sittenkin olla jos ovat ?:
2. Matti Juhonpoika Silvast, torppari, itsellinen, Pieksämäen kirkonkylä, s. 29.4.1688 Pieksämäki.
Puoliso: Susanna Säämänen, s. ennen 1690.
Lapset:
1. Juho Matinpoika Silvast, s. 1710-luvulla Pieksämäki.
2. Yrjö Matinpoika Silvast, sotamies, s. 1710-luvulla Pieksämäki.
3. Heikki Matinpoika Silvast, s. 17.4.1725 Pieksämäki kirkonkylä.
4. Maria Matintytär Silvast, s. 30.6.1728 Pieksämäki kirkonkylä.
Kyllä, tähän sarjaan Henrik ja Johan sattuvat. Kuolinmerkinnän ja muiden perusteella Johan Silvast olisis syntynyt 1717 ja kuoli 17.1.1803. Hänen puolisonsa oli tämän viestiketjun yksi päähenkilö, Anna Fabrell.
Veljistä Yrjö eli Jöran oli myöhemmin sotilasnimellä Jöran Reen ja kuoli 11.5.1785.
Pekka Sipari
25.09.14, 19:21
En nyt muista mihin tämä Fabrell juttu päättyi. Kuka oli tuo Anders Fabrell tuolla P:m: rk1721-24 kuva 77 vasen alalaita.
Pekka
En nyt muista mihin tämä Fabrell juttu päättyi. Kuka oli tuo Anders Fabrell tuolla P:m: rk1721-24 kuva 77 vasen alalaita.
Pekka
Kyseessä siis Pieksämäen syntyneiden luettelo Pieksämäen rippikirjan 1721-1724 perältä ja tämä itseasiassa saattaa jopa ratkaista käsillämme olleen mysteerin.
Tässä linkki Pekan mainitsemaan merkintään: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589170
Kyseessä on vasemman sivun alalaita, missä lukee tosiaan selvästi nimi Anders Fabrell. Merkintää hiukan tulkiten 8.4.1723 Pieksämäen Virtasalmella on syntynyt tytär, äpärä, Lisa Jacobsdotter Siattarelle ja lapsi on 13.4. (vai 13.5.) kastettu nimellä Anna. Kummeina Matts Putkonen, Maria Ropotar ja Lattica Mustotar jotka kaikki asuivat ilmeisimmin Virtasalmen kylässä.
Ja viimeisenä se ratkaiseva merkintä: fadern Anders Fabrell, siis aviottoman lapsen isäksi sanotaan Anders Fabrell. Tämä Anna on mitä ilmeisimmin tässä ketjussa jäljitetty Johan Silvastin puoliso ja hän siis oli Anders Fabrellin ja Lisa Jacobsdotter Sikasen avioton tytär.
Suurkiitos löydöstä Pekalle! Lisäksi nimi Anders Fabrell liittää hänet varsin suurella todennäköisyydessä siksi Anders Fabrelliksi, joka syntyi Erik Fabreliuksen ja Anna Kyandran poikana Viipurissa 1693. Hän siis mitä ilmeisimmin vaikutti Savon alueella kuten siskonsa ja äitinsä, mutta tämänkin merkinnän jälkeen on edelleen kysymys siitä, missä Anders Fabrell oleili ja mitä hän teki "elääkseen". Vähintään voidaan sanoa, että Anna Fabrellin isä oli Anders Fabrell ja äiti Lisa Sikanen, se on jo paljon se.
Jäljitin hieman Annan äidin, Lisa Jacobsdotter Sikasen vaiheita. Ensimmäisen kerran hänet löytää Pieksämäen vanhimmasta rippikirjasta Virtasalmen kylästä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589140), siellä Lisa on merkitty yhdessä leskeksi jääneen äitinsä Inga Tuovotaren(?), veljensä Olof Ropposen ja sisarensa Eva Siattaren kanssa.
Äiti Inga on ilmeisesti ollu kahdesti aviossa, Matts Ropposen ja Jacob Sikasen kanssa. Olof lienee poika ensimmäisestä avioliitosta.
1726 Lisa Sikanen vihitään Arvid Eriksson Taavitsaisen kanssa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604654), joka myöhemmin sai sotilasnimen Långström. Pariskunta näyttää asettuvan Niskamäen kylään ja saa useamman lapsen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016353).
Jäljet kuitenkin päättyvät tähän rippikirjan aukeamaan, jossa sotilas Arvid Långström on merkitty yksinään (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016679). Sivulla viitataan, että Arvid olisi "vide superim"(?), mutta yläpuolella ei ole ketään ellen lue jälkimmäistä sanaa väärin ja sillä viitataan johonkin kylännimeen?
Anders Fabrellista ei hetimiten tuntunut löytyvän mitään lisää, mutta olisi mahdollista, että hän on vieraillut Pieksämäen pappilassa vuoden 1722-23 paikkeilla, sillä tänä ajanjaksona Maria Fabrelius oleskeli Molanderien tykönä Kirkonkylässä. Mahdollisesti tällaisen oleskelun aikana on saanut alkunsa myös suhde Lisa Sikasen kanssa ja yhteinen tytär Anna Fabrell - mutta missä Anna oli ennen vihkimistään Johan Silvastin kanssa? Oleskeliko hän mahdollisesti isänsä sukulaisten luona, sillä äidin ja isäpuolen rippikirjamerkinnöissä ei näytä olevan viitteitä Annasta ja kuten aiemmin todettu Pieksämäen vihityistä heille ei ainakaan löydy vihkimerkintää.
Pekka Sipari
26.09.14, 17:28
Kiitos kiitoksista Pekka (ei kestä kiistellä). Mutta löysin tuon ihan sattumalta, kun yritin vähän poissulkea Väisäsiä ja Kantasia muutama päivä sitten enkä jäänyt sitä enemmän ihmettelemään, kun, tulee tuo Anna vähän "viärän koivun kautta" sukuun (eli Silvastien ja jotenklin Strömmiukisen kautta sukuun). Ihmeteltiin silloin Väisäsiä ja Kantasia, jotka tuntuvat välillä niin ristiinnaineilta, että ihan hirvittää.
Tosin tiesin, että kun joku kysyy, että miten löysit sen niin pitää vastata kuin Joel Rinne "Komisario Palmu" kun alaiset kysyivät " miten löysit sen tuolta maljakosta" niin Palmu vastasi "Katsoin sinne, kjiäh, kjiäh, kjiäh"
Muuten rippikirjoissa Varkautelainen muistaakseni (kuten minäkin) joku Malinen jonkun toisen kanssa on tehnyt noista P:m:n rippikirjoista 1721-50 selkokielisiä versioita (aika hyviä muuten), joita on hyvä verrata omiin ihmettelyihin. Siis kannatan sitä, että jos joku on jakksanut lukea nuo r:k.t läpi ja itselleen ne jotenkin suomentanut, niin jalkaa sen tiedon myös muille. >Itseltäni olisi ainakin jäänyt emännän mukaan aikaaa muihin "vaihtoehtoisiin harrastuksiin paljon enemmän aikaa" En tosin ole antaumuksella vielä niihin perehynyt, kuten en Jordanin suku-romppuunkaan asti (kaikkea ei pidä ottaa totena, heti ensisilmäyksellä, (kute, joskus kääp ku rakkaavessa) vaan tarkistaa ja tarkistaa (niin kuin kasakoulun opettaja: Etsi,i etsii ,vaan ei toivois löytävänsä/ "verkonpaikkaaja"). Yksi hyvä olisi, että joku pystyisi sanomaan (jos pystyy, milloin ko. krk:t on faktisesti tehty (siellä on usein lapsien syntymäaikoja ja kuoleissa kuolinaikoja (runsaastikin), jolloin voisi hahmottaa loppujen lopuksi milloin kukakin on oikeasti syntynyt.
Pekka
Hieman Lisa Jacobsdotter Sikasen vaiheiden jäljittämistä:
Rippikirjasta 1750-56 Lisa löytyy Virtasalmen kylästä ja ensimmäistä kertaa syntymävuodella (1699) merkittynä ja hänet on merkitty leskeksi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589478
Edellinen havainto oli rippikirjasta vuodelta 1744, joten ilmeisesti mies Arvid Långström-Taavitsainen on kuollut välillä 1744-1750, kuolleista ja haudatuista ei häntä kuitenkaan näyttänyt löytyvän. Vuosien 1744-50 rippikirja on puutteellinen ja siitä puuttuu useita Pieksämäen kyliä, mm. Virtasalmi. Tämä selittänee sen, miksi Arvidia ja Lisa ei löydy vuoden 1744 jälkeen. Se voi olla myös selittävä seikka sille, miksei aikanaan Anna Fabrellin jäljittäminen onnistunut Pieksämäen kirjoista - on toki mahdollista, että hän oleskeli jossain muualla.
Seuraavasta rippikirjasta 1757-68 Lisa löytyy jälleen lapsineen Virtasalmelta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6590073 aukeaman keskivaiheilla) jossa hän myös kuolee 27.1.1780 (rippikirjassa 1768-80 merkitty kuolleeksi 1780: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6590439). Haudatuista hänet löytää täältä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6605397
Anders Fabrellin vaiheista en kuitenkaan onnistunut löytämään mitään uutta ja viimeisin merkintä hänestä on Anna Fabrellin kastemerkintä toukokuulta 1723. Oletan edelleen hänen asuneen/oleskelleen varsinaisesti jossain muualla kuin Pieksämäellä. Jos joku törmää Fabrelliin Savon alueella, kaikki vinkit otetaan vastaan.
Pekka Sipari
05.07.15, 11:14
Terve,
Törmäsin vielä kai Anders Fabrelliin. Ollut kai Pieksämäellä 1722. Olisiko ollut kummina P:m: kastetut 1721-24 kuva 72 oikealla noin puolessa välissä. Nimi alleviivattu ?
Pekka
jussipuranen
05.07.15, 15:35
Arvid Långström-Taavitsaisesta minulla on seuraavat merkinnät ajalta, jolloin rippikirjat olivat vielä mikrokorteilla:
rk 1735-50 k3 r 3,7 Niskamäki. k9 r 2,1 Niskamäki/Vilhula torpparit merkintä vide superium.
Arvid on ollut Niskamäen ruodussa 58 vuodesta 18.7.1729 kuolemaansa asti.
Kuolinajaksi olen merkinnyt 14.6.1742 Niskamäki.
Sikasen Liisa puolestaan pitäisi olla
rk 1750-57 k 15 s 162 Längelmäki torpparit, rk 1757-70 k 31 s 460 Virtasalmi torpparit. lk 1760-70 s 304 Längelmäki torpparit merk Virtasalmi. rk 1771-80 k 41 s 336 Virtasalmi torpparit.
Jussi
Pekka Sipari
05.07.15, 17:02
Terve Jussi,
Jotenkin en saanut noista viitteistäsi auki mitään Sikasesta.
Minulla ainoa Liisa Sikanen on tauluissa s. 8.4.1749 P:m: Virtasalmi 3,
k. 18.4.1786 P:m: Hällinmäki 12 ja mennyt Olli Kantaselle.
Tuolla edellisellä sivulla minkä annoin (P:m: kastetut 1721-24 kuva 72 oikealla noin puolessa välissä) olin lukevani myös Maria Fabreliuksen ??
Pekka
jussipuranen
05.07.15, 18:18
Auttaisiko tämä?
rk 1750-57
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1701&pnum=166
rk 1757-70
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1703&pnum=479
lk 1760-70
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2097&pnum=156
rk 1771-80
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1703&pnum=479
Jussi
Pekka Sipari
05.07.15, 19:00
Kiitos.
Nyt aukesi. Arvelinkin että viittasit tuonne sshyn digi sivuille.
Pekka
Pekka Sipari
05.07.15, 20:03
Terve Jussi,
Putkosten sukukirja viittaa että Taavitsaisilla ollut myös nimi Dahl ??
Pekka
Kiitoksia Pekalle ja Jussille uusista tiedonmurusista!
Tosiaan, näyttää siltä, että Anders Fabrell on ollut kummina 1722, Pekan mainitsema merkintä on tällä aukeamalla oikean sivun keskivaiheilla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589165
Mainittu Maria Fabrelius oleskeli tässä vaiheessa tosiaan Pieksämäen pappilassa ja häntä ja Anders Fabrellia voidaan epäillä (ja ehkä myös jollakin varmuudella pitää) sisaruksina.
Anders Fabrell on selvästi oleskellut Pieksämäellä 1720-luvun alussa, mutta kysymys kuuluukin, kuka hän oikein oli ja mihin hän katoaa 1723 jälkeen?
Aiemmassa viestissäni linkittämä Pekan löytämä kastemerkintä on Digitaaliarkiston muutosten myötä vaihtanut paikkaa eikä löydy enää saman linkin takaa kuin ennen, tässä uusi linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38159988 (oikeapuoleinen sivu, suunnilleen sivun keskivaiheilla).
Huomionarvoista kastemerkinnässä toki on se, että Anders Fabrell mainitaan kummina lapselle, jonka kummina on myös aiemmin mainittu Maria Fabrelia (Maria-nimi lukee heti Andersin alleviivatun nimen jälkeen ja sukunimi Fabrelia on "hypännyt" alemmalle riville). Anders ja Maria siis ovat samalla kertaa kummeina, jota voidaan kyllä vahvasti pitää todistenaa, joka yhdistää Anders Fabrellin Erik Fabreliuksen ja Anna Kyanderin lapseksi.
Samalla näyttää siltä, että melkoisella varmuudella Anna Fabrellin vanhempien etsintä on tullut päätökseensä ja tässä viestiketjussa esitetyt hypoteesit pitävät paikkansa.
Suurempi kysymys on kuitenkin edelleen, mihin Anders Fabrell häviää Pieksämäeltä näiden vuoden 1722 merkintöjen jälkeen? Missä hän kuolee ja mitä hänestä elämässä oikein tuli?
Ajallisesti tiedämme hänen siis olleen lapsen kummina Pieksämäellä toukokuussa 1722. Toisaalta avioton tyttärensä Anna Fabrell syntyi Pieksämäellä 8.4.1723, joten on ilmeistä, että Anders oli paikkakunnalla vielä viimeistään heinäkuussa 1722 "laittamassa aluilleen" aviotonta tytärtään - vaan päättyvätkö vihjeet tähän?
Terveisin,
J. J. Markkanen
Kiitoksia Pekalle ja Jussille uusista tiedonmurusista!
Tosiaan, näyttää siltä, että Anders Fabrell on ollut kummina 1722, Pekan mainitsema merkintä on tällä aukeamalla oikean sivun keskivaiheilla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589165
Mainittu Maria Fabrelius oleskeli tässä vaiheessa tosiaan Pieksämäen pappilassa ja häntä ja Anders Fabrellia voidaan epäillä (ja ehkä myös jollakin varmuudella pitää) sisaruksina.
Anders Fabrell on selvästi oleskellut Pieksämäellä 1720-luvun alussa, mutta kysymys kuuluukin, kuka hän oikein oli ja mihin hän katoaa 1723 jälkeen?
Muutamia lisäyksiä Anders Fabrellin vaiheisiin Pieksämäellä. Hänet nimittäin löytää kirkkokurinalaisten luettelosta 1721-1725 peräti kahdesta.
Toiseen kertaan aivan luettelon loppupäästä, kun häntä on sakotettu vuonna 1725 salavuoteudesta yhdessä Anna Fabrellin äidin Lisa Siattaren (Sikanen) kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38159951
Salavuoteshan oli tapahtunut jo muutamaa vuotta aikaisemmin, kun Anna Fabrell syntyy Pieksämäellä huhtikuussa 1723, ilmeisesti käräjille on päädytty kuitenkin vasta tässä vaiheessa.
Anders Fabrell on kuitenkin päätynyt sakoille salavuoteudesta jo vuonna 1723, kun häntä on sakotettu yhdessä leski Carin Ikotaren kanssa Valkiamäen kylästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38159956
Todennäköisesti kirkkokurinalaisten luettelossa on kuitenkin Ikosen nimi väärin, sillä korpraalin leski Brita Ikoselle syntyy Valkiamäen kylässä 19.6.1722 avioton tytär Maria, joka kastetaan Pieksämäellä 26.8.1722: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38159986
Kyseinen Brita Ikonen löytyy myös Pieksämäen ensimmäisestä rippikirjasta Valkiamäen kylästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589136
Samalla sivulla on kyllä myös vanhapiika Carin Ikotar, joten kirkkokurinalaistnen luettelossa lienee tapahtunut sekaannus nimenomaan häneen.
Vieläkin jää kuitenkin auki, minne Anders Fabrell katoaa 1720-luvun jälkeen ja mikä lie hänen kohtalonsa. Ehkäpä aikanaan saamme vastauksen myös tähän kysymykseen.
Pekka Sipari
06.11.22, 06:37
Kuka Anna Fabrel kummina Leppävirralla 24.8.1748 synt. Pehr Oravaiselle?
Pekka
Pekka Sipari
06.11.22, 06:47
Sorri
Kummi olikin Maria Fabrel Nils Kyanderin kanssa
Unohtakaa siis
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.