Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Askolan lukkarit – Pusenius, Backenius, Felin, Åhman
Olen aloittelevana sukututkijana yrittänyt kartoittaa askolalaista sukuhaaraani ja törmäsin linjaan lukkareita. Paikallishistorian mukaan lukkarius on kulkenut usein suvussa niin, että lukkarin tyttären miehestä on tullut paikkakunnan uusi lukkari, niin kuin tässäkin tapauksessa. Näiden lukkareiden taustat ovat vain järjestäen jääneet minulta selvittämättä, en ole löytänyt mitään selkeää vihjettä Hiskistä (Askola ja lähikunnat + koko maa) tai kirkonkirjoista siitä, mistä nämä miehet olisivat saapuneet paikkakunnalle ja asettuneet kirkonkylään.
Onko kenties ollut yleistä ottaa sukunimi tultaessa lukkarinoppiin, vai voivatko kyseiset sukunimet olla syntyperäisiä? Olisi muutenkin saada lisätietoa lukkariudesta tuon ajan Suomessa, kenties siitä voisi saada vihjettä taustojen selvittämiseen.
Vuosiluvut saattavat hieman heittää, osa on Hiskistä:
Jaakko Henrikinpoika ? – 1719 (Askolan ensimmäinen tunnettu lukkari)
Henrik Pusenius n. 1690 – 1752
Johan Backenius n. 1731 – 1794
Erik Felin n. 1764 – 1815
Carl Åhman 1795 – 1834
Lukkareista perustietoa saat kirjoista
Kaarlo Jalkanen: Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1721-1809. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, ISSN 0356-0759 ; 138. 1986
Kaarlo Jalkanen: Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1809-1870. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, ISSN 0356-0759 ; 101. 1976
Kaarlo Jalkanen: Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, ISSN 0356-0759 ; 108. 1978
Kiitokset näistä, täytyy tutustua aiheeseen tarkemmin.
Mietin, että onkohan ollut tyypillistä että lukkariksi ryhdytään omasta pitäjästä, vai onko tyypillistä, että saavutaan kenties kauempaa? Lukutaito lienee ollut jonkinlainen vaatimus ammatin harjoittamiselle, mutta kuinka yleinen taito se on tuolloin ollut?
Ja osaako joku kokeneempi neuvoa jotain muuta lähdettä kokeiltavaksi? Olen siis hakenut erilaisin hakuehdoin Hiskistä, Askolan syntyneiden luettelosta ja pääkirjoista (Klåckars) lukkarin talon asukkaita.
Olisikohan tästä yhtään apua etsintöihin. Carl Åman tuli rippikirjamerkinnän mukaan Hauholta 11.12.1812 annetulla muuttokirjalla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6250635
Olen itse tehnyt listaa Kokemäen lukkareista. Ulkomuistin varaisesti 1700-luvulla melko moni tuli muualta. Osa oli käynyt yliopistoakin eli varmaankin monet jotain koulua. Askolan lähistöllä olevien triviaalikoulujen tms. oppilasluetteloista voisi siis mahdollisesti olla iloa.
Lähdettä mille? Ilmeisesti olit jo tutustunut pitäjänhistoriaan. Jos se oli niin hyvätasoinen, että oli hyödynnetty pitäjän/kirkonkokouksen pöytäkirjoja, niin niitä ei sitten tarvitse erikseen tutkia. Jos ovat säilyneet niin sisältävät kyllä tieta lukkarivalinnoista ainakin 1700-luvun lopulta alkaen.
Arvatenkin olet sen verran myös googlailut, että olet saanut esille tämän SukuForumin ketjun (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16528), jossa on vinkki Puseniuksesta.
ristojohannes
26.08.13, 10:55
Lukkarisukuja löytyy lukemattomia, ennen kuin lukkari-urkureita ruvettiin kouluttamaan.
Minun esi-isä lukkarista (sångare) historiantekijä kirjoittaa :
Kirkoissamme oli siihen asti ollut vain lukkari,joka tavallisesti yksin veisasi kirkossa,ja johon toimeen pääsi usein vain se,jolla oli suurin ääni.
V.1780 valittiin esim. Karinaisiin lukkariksi Henrik-niminen kraatari."
Tosin kysymyksessä oli pieni kappeliseurakunta.
Heikin kaksi poikaa toimi lukkareina isänsä jälkeen. Tyttären pojanpoika oli suvun ainoa koulun käynyt lukkari
Olen aloittelevana sukututkijana yrittänyt kartoittaa askolalaista sukuhaaraani ja törmäsin linjaan lukkareita. Paikallishistorian mukaan lukkarius on kulkenut usein suvussa niin, että lukkarin tyttären miehestä on tullut paikkakunnan uusi lukkari, niin kuin tässäkin tapauksessa. Näiden lukkareiden taustat ovat vain järjestäen jääneet minulta selvittämättä, en ole löytänyt mitään selkeää vihjettä Hiskistä (Askola ja lähikunnat + koko maa) tai kirkonkirjoista siitä, mistä nämä miehet olisivat saapuneet paikkakunnalle ja asettuneet kirkonkylään.
Onko kenties ollut yleistä ottaa sukunimi tultaessa lukkarinoppiin, vai voivatko kyseiset sukunimet olla syntyperäisiä? Olisi muutenkin saada lisätietoa lukkariudesta tuon ajan Suomessa, kenties siitä voisi saada vihjettä taustojen selvittämiseen.
Vuosiluvut saattavat hieman heittää, osa on Hiskistä:
Jaakko Henrikinpoika ? – 1719 (Askolan ensimmäinen tunnettu lukkari)
Henrik Pusenius n. 1690 – 1752
Johan Backenius n. 1731 – 1794
Erik Felin n. 1764 – 1815
Carl Åhman 1795 – 1834
Hei!
Erik Felin saattaisi hyvin sopia yhteen myrskyläläiseen Erik Anderssoniin s. 25.2.1764 Myrskylä Lillhusula, vanhemmat Anders Henricsson (1724-1791) ja Caisa Johansdotter (1739-1803). Lastenkirjassa on Erikin kohdalla merkintä "scholaris", mutta hän ei löydy rippikirjasta 1772-77 eikä löydy kuolinmerkintää Myrskylästä. Erikin vanhemman veljen Johan Anderssonin (s.1757) lapset käyttivät sukunimeä Felin. Sen takia tätä johtolankaa voisi ehkä tutkia hieman tarkemmin. Itse en ainakaan löytänyt muuttomerkintää tms.
t. Greger Nyström
Kiitos lukuisista vihjeistä kaikille, näissä on nyt vähäksi aikaa selvittelemistä :)
Sain myös pitkän yksityisviestin, jossa oli tietoa Erik Felinin vanhemmista:
- - - - - - - -
Vanhin tästä Felin-suvusta tiedossa oleva on noin 1720 Porvoossa syntynyt jahtivouti Henrik, joka kuoli Askolan Särkijärvellä 17.3.1789. Hänen vaimonsa oli Porvoossa 1.11.1745 vihitty Maria Matintytär (1723- 1800 ) ja heidän nuorin poikansa oli lukkari Erik Felin.
Askolan lukkariketju:
I. Henrik, ensimmäinen tiedossa oleva lukkari
II. Jakob Heikinpoika Askolin (1663-1719), poika
III. Henrik Pussenius (1690-1752), vävy
IV. Johan Backenius (1731-1794), vävy
V. Erik Felin (1759-1815), vävy
VI. Karl Åhman (1796-1834), vävy
VII. Carl Johan Åhman (1816-1892), poika
- - - - - - - -
Tuo nimenomainen jahtivouti oli itsellänikin yksi mahdollisista isäehdokkaista Erik Felinille, mutta kun en vain osannut löytää mitään selkeää linkkiä heidän välilleen. Tässä vielä Henrik Pusseniuksen taustoista:
- - - - - - - -
Askolan lukkarit olivat siis noin 200-vuotta samasta suvusta. Ensimmäinen tiedossa oleva lukkari oli nimeltään Heikki, jonka sukunimi ei ole tiedossa. Häntä seurasi poika Jaakko Askolin (1663-26.4.1719) jota seurasi vävy Heikki Pussenius (1690-3.5.1752), joka avioitui Maria Jaakontytär Askolinin kanssa (1699-2.1.1757). Heikki oli kotoisin Askolan Juornaankylän Pusan talosta, jossa sukua oli asunut jo 1540-luvulta lähtien.
- - - - - - - -
Jos Pusat ovat asuttaneet Askolaa jo 1540-luvulta, voisi päätellä että Kaisa Kyläkosken mainitsemalla Pusan suvulla ei kenties olisi ainakaan ihan läheistä yhteyttä Viipurin Pusa/Posse -sukuun, jos mitään? Olin kyllä reilu viikko sitten yhteydessä heidän sukuseuraansakin, mutta en ole saanut vielä vastausta.
Onko se vain olettamus (vai faktaa) että jahtivouti Henrik Felin on Erik Felinin isä? Tuossa listassasi Erikin syntymävuodeksi esitetään 1759, mutta silloin Henrik Felinille syntyy Carl-niminen poika (13.12.1759). Erikin syntymävuosi on rippikirjassa koko ajan 1764.
Askolan lukkareilla on muitakin yhteyksiä Myrskylään. Erik Felinin appi Johan Backenius (s.1731) on tullut Askolaan Myrskylästä. Harmillisesti Myrskylän kirkonkirjat puuttuvat juuri 1730-luvulta, mutta epäilen että Johanin vanhemmat voisivat olla Myrskylän lukkari Jöran Backman ja Carin NN. Jöran kuoli n. 1728-1733, ja Jöranin poika Matts Jöransson Backenius (s.n. 1715) ryhtyi lukkariksi isänsä jälkeen.
Myös Carl Johan Åhmanin vaimon Charlotta Sofia Blomqvistin juuret löytyvät Myrskylästä. Charlottan vanhemmat olivat Pukkilan lukkari Anders Blomqvist ja Anna Stina Matsdotter ja nämä olivat molemmat kotoisin Myrskylästä.
t. Greger
Onko se vain olettamus (vai faktaa) että jahtivouti Henrik Felin on Erik Felinin isä? Tuossa listassasi Erikin syntymävuodeksi esitetään 1759, mutta silloin Henrik Felinille syntyy Carl-niminen poika (13.12.1759). Erikin syntymävuosi on rippikirjassa koko ajan 1764.
Hyvä pointti, oletin että kyse on tiedosta, mutta toki haluaisin itsekin käydä lähteet läpi. Pitää kysellä tuosta lisää ;)
Askolan lukkareilla on muitakin yhteyksiä Myrskylään. Erik Felinin appi Johan Backenius (s.1731) on tullut Askolaan Myrskylästä. Harmillisesti Myrskylän kirkonkirjat puuttuvat juuri 1730-luvulta, mutta epäilen että Johanin vanhemmat voisivat olla Myrskylän lukkari Jöran Backman ja Carin NN. Jöran kuoli n. 1728-1733, ja Jöranin poika Matts Jöransson Backenius (s.n. 1715) ryhtyi lukkariksi isänsä jälkeen.
Myös Carl Johan Åhmanin vaimon Charlotta Sofia Blomqvistin juuret löytyvät Myrskylästä. Charlottan vanhemmat olivat Pukkilan lukkari Anders Blomqvist ja Anna Stina Matsdotter ja nämä olivat molemmat kotoisin Myrskylästä.
Pitää yrittää tutkia tuotakin mahdollista linkkiä. Harmi että kotikoneeni on juuri korjaajalla, joten en ihan heti pääse näitä vihjeitä katsomaan. Mutta kiitokset myös näistä!
Tervehdys!
Muistissani oli että olen törmännyt jossakin tiedoissa Åhmanneihin ja tarkistukseni tuloksena: Orimattilan seurakunta 350 vuotta juhlakirja
-Karl Gustaf Åhman lukkarina ja urkurina Orimattilassa 1880-1913.
Saattaapi olla samoja sukuja.
harri saarinen
Lainaan itseäni :D:
"Lukkarin, joka myös luettiin sivistystä saaneisiin, joskus jopa säätyläisiinkin, tehtävä oli vielä 1700- luvun lopulla varsin monipuolinen. Tehtävä oli hyvin haluttu ja kilpailu lukkarin virasta saattoi olla ankaraakin. Valinnan teki rahvas, eli lukkarin tuli nauttia talonpoikien luottamusta. Kelpoisuutena lukkarin toimeen pidettiin hyvää mainetta, ruotsinkielen luku- ja kirjoitustaitoa, kristinopin tuntemista sekä todistetusti sujuvaa laulutaitoa; joskus myös selkeästä ja kauniista käsialasta oli etua. Lukkarin virka siirtyi usein isältä pojalle, joskus useiden sukupolvien ajan. Valitettavan usein lukkarit olivat myös persoja viinalle.
Ensisijaisesti lukkari toimi tietysti veisuun johtajana ja seurakunnan laulunopettajana, mutta myös kansan ja erityisesti lasten lukutaidon edistäjänä, papin apulaisena ja kellonsoittajana. Tehtävään liitettiin myös usein rokottajan ja välskärin (lääkärin), jopa kirurgin tehtäviä, puhumattakaan postinkantajana ja seurakuntalaisten asiamiehenä toimimista. Piispan kiertokirjeiden kuljettaminen oli myös lukkarin tehtävänä, samoin usein myös kiertävien pappien ja muidenkin kirkollisten vieraiden majoittaminen ja ruokkiminen. Siihen myös lukkarin emäntä joutui osallistumaan. Vasta 1800 -luvulla lukkarit alkoivat olla entistä enemmän kirkkomuusikkoja: laulajia, kuoronjohtajia ja urkujen soittajia jumalanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa tilaisuuksissa. Kansakoululaitoksen leviämisen myötä 1860 -luvulta alkaen opetustehtävät siirtyivät lukkarilta opettajille."
http://ailansukukronikat.blogspot.fi/2013/01/paijat-hameeseen.html
Askolan lastenkirjassa 1757-1786 s. 133
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2266&pnum=72
näkyy jahtivouti Felinin lapsena Erik, s. 1759. Ilmeisesti Karl s. 1759 on virhemerkintä, koska Karlia ei löydy myöhemmin.
t. Kari Kukkanen
Kiitos näistä, sain myös aiemmin mainitsemaltani Felineitä tutkineelta henkilöltä tarkennusta, että myös hän pitkällisen tutkimisen tuloksena olettaa Kari Kukkasenkin mainitseman Karl-merkinnän olevan virheellinen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.