Yläne Pramila, Pöytyä/Oripää Latvan Ääri

[Hannu Virttaalainen]

Onko tämä Latvan Äärin isäntä Matti rippikirjassa Henricss http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/poytya/rippikirja_1757-1765_jk75/150.htm ?
Jos on niin sopii syntymäaikaa (tai oikeammin kastetta) myöten Pramilan Heikki Martinpojan pojaksi
Äidin äidin ja isän isän esipolvissa on jo molemmissa Pramilan Martintytär, nyt olisi isän äidin esipolvissa Pramilan Martinpoika.

[Hannu Virttaalainen]

Pitäisi itse lukea edellinen rippikirja www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/poytya/rippikirja_1746-1750_jk74/96.htm (http://suku.genealogia.fi/www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/poytya/rippikirja_1746-1750_jk74/96.htm)

Jossa myönteinen vastaus on Pöytyän papin kirjaamana.

Kyllä tästä Pramilasta pitää saada syntymään jälkeläistaulu

Kaisa Martintytär Yläneen Mäenpäähän

Valpuri Martintytär Vampulan Kukonharjaan ja sieltä tytär Mulliin Virttaalle

Elin Martintytär Mynämäen Kalelaan (ei vielä omissa esivanhemissa)

Heikki Martinpoika Pramilan seuraava lampuoti, vaimo Vappu Matintytär Tourula, Pelto

Heikki Martinpojan poika Matti Heikinpoika Latvan Äärin isännäksi

Heikki Martinpojan tytär Liisa Heikintytär Yläneen Savon Antti Juhonpojan vaimoksi

Martti Matinpoika ja vaimonsa 5 x esivanhemmat. Isän isän puolelta on niistä 3 x.

[Hannu Virttaalainen]

Kaikki 3 kirkonkirjoista selviävää isovanhempaani polveutuvat tutkimuksieni mukaan tästä Yläneen Pramilan yksinäistalon lampuotista Martti Matinpojasta ja hänen vaimostaan. Tähänastisten tutkimuksien mukaan he ovat 8 kertaisia esivanhempiani (ää 1 x, ii 3 x ja iä 4 x)
Kaikki serkkuni ovat siis heidän jälkeläisiään.

Oheisessa liitteessä sukupolvet heidän ja minun välillä lukuun ottamatta minua, vanhempiani ja isovanhempiani.

Keitä muita heidän jälkeläisiään forumilta löytyy? Kuinka moninkertaisia jälkeläisiä? Ainakin pari kolme tiedän foorumin viestiketjujen perusteella.

[tuulahillevi]

Edellisissä viesteissä on jo selvinnyt kaukainen sukulaisuutemme Pramilan Kaisa Martintyttären ja Mäenpään kautta.
Pramilasta meillä näyttää olevan esi-isiä vielä Pramilan Heikki Martinpojan tyttären Liisan kautta, joka avioitui Savon Antti Juhanpojan kanssa ja olen heidän poikansa Matti Antinpojan s19.8.1741 jälkeläisiä.
Taulukossasi esiintyi myös Juha Juhanpoika Yläneen Haverilta s1752, jonka sisaren Maria Juhantyttären s 27.6.1753 jälkeläisiä olen myös. Onko tiedoissasi, että ko. Juhan ja Marian isoisä oli syntynyt Inkerinmaalla.

Loimaan Niinijoensuun Spåran tyttären sekä Vampulan Kukonharjan Heikki Ristonpojan tyttärien jälkeläinen olen äitini Punkalaitumelaisten sukuhaarojen kautta, joita samoja sukuja näkyi tiedoissasi.

[Pekka Hiltunen]

Tässä näyttää olevan yksi Martti Matinpojan ja Elinan jälkeläinen, jonka tytär päätyi sotilaan vaimoksi. Jälkeläisistä yksi oli esivanhempiani. En ole tullut kirjanneeksi sisaria. Martti Matinpoikaa voi olla vaikeaa jäljittää, kun puoliso näyttäisi tulleen Pramilaan SAY:n mukaan vasta 1652 tienoilla ja Mårten Mattsson mainitaan jo 1646 rälssilampuotina, jolloin on varmaankin ollut vasta nuorukainen (Elin kuoli tietojeni mukaan 1693).

Taulu 1
1. Jöran Henriksson s. 23.1.1708 Yläne Pramila.
Vanhemmat (Taulusta 2).

Puoliso: 28.12.1730 Yläne Maria Jöransdotter s. 22.2.1707 Yläne Vainionperä.
Vanhemmat Jöran Bertilsson, isäntä 1694-, s. 1660 Yläne Vainionperä, k. 1733 Yläne Vainionperä, haudattu 18.11.1733 Yläneen kirkko ja Agneta Sigfredsdotter, mainitaan tyttärenä 1700, s. 8.5.1681 Pöytyä Brunckala, k. 23.1.1743 Yläne Vainionperä, haudattu 23.1.1743 Yläneen kirkko.
Lapset:
Walborg Georgsdotter, s. 1.10.1734 Yläne Tourula Liisala, k. 1809

Taulu 2
2. Henrik Mårtensson Pramila isäntä 1688-, kirkonkuudennusmies, , haudattu 19.9.1736 Yläneen kirkko.
Vanhemmat (Taulusta 3).

Puoliso: 4.10.1685 Yläne Walborg Mattsdotter s. Yläne Tourula Peldo, k. 1736 Yläne Pramila, haudattu 6.6.1736 Yläneen kirkko.
Vanhemmat (Taulusta 4).
Lapset:
Jöran Henriksson, s. 23.1.1708 Yläne Pramila. Tauluun 1

Taulu 3
3. Mårten Mattsson rälssilampuoti 1646-.

Puoliso: Elin mainitaan puolisona 1652-, k. 1693 Yläne Pramila, haudattu 26.2.1693 Yläne.
Lapset:
Henrik Mårtensson. Tauluun 2

Taulu 4
3. Matts Jöransson Peldo Elsa Rappen lampuoti 1665-, s. noin 1640, k. 1715 Yläne Tourula Peltola, haudattu 14.8.1715 Yläneen kirkko.

Puoliso: Elin Pelto s. noin 1660, , haudattu 26.3.1721 Yläneen kirkko.
Lapset:
Walborg Mattsdotter, s. Yläne Tourula Peldo. Tauluun 2

PH

[Hannu Virttaalainen]

Toistaiseksi en edes mieti yrittäväni selvittää mistä Martti Matinpoika Yläneen Pramilaan 1646 putkahti.

Nyt minua kiinnostavat vain hänen jälkeläisensä ja heistäkin vain aluksi helpot tapaukset, jotka selviää Hiskin syntyneistä, vihityistä ja 1-2 helposti löytyvästä rippikirjan sivusta sekä Timo Verhon talonpoikaissuvuista tekemistä teoksista, Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloista ja muista helpoista lähteistä kuten parista tämän foorumin aikaisemmasta viestiketjusta.

Kun minulla on näitä helposti selviäviä jälkeläisiä 6-8 sukupolvea julkaisen heidät netissä. Kuinka julkaisemisen teen ei ole vielä varmaa, koska taulu voi olla jo siinä kohtaa melko iso. Mutta se selviää aikanaan ja kerron siitä tässä viestiketjussa.

Taulussa on siinä kohtaa varmasti virheitä ja puutteita, mutta uskon ja toivon, että saan taulusta palautetta, jonka perusteella se korjaantuu ja täydentyy. Jossain vaiheessa palaan tutkimaan jäljelle jääneitä vaikeampia tapauksia ja täydentämään jälkeläistaulua.

Mutta ennen paluuta tähän 'koko sukuni' selvittävään yhteen jälkeläistauluun, on suunnitelmissani selvittää 3 esivanhempiini liittyvää pienempää jälkeläistaulua. Ne ovat kokonaan tai osittain tämän Pramilan Martti Matinpojan jälkeläistaulun osia. Näissä etsin vaikeitakin tapauksia. Niissä päästään pikkuserkkuihini ja 3. serkkuihini 'Amerikassa' sekä isoäitini (s.1901, k.1978) 1950-luvulla syntyneisiin pikkuserkkuihin. Tämä yli 50 vuoden ikäero pikkuserkuissa on kyllä hieman vienyt uskoa 30 vuoden keskimääräiseen sukupolvieroon, jolla vaikeasti selvitettäviä varhaisia sukupolvia sukututkimuksissa yritetään liittää toisiinsa. Isoisien, veljesten (velipuolien), ikäero oli kylläkin jo 44 vuotta ja vanhimman sisaren ikäero tähän nuorimpaan velipuoleen oli 47-vuotta! Pari tällaista 'hieman' keskiarvosta poikkeavaa tapausta peräkkäin ja serkusten ikäero lähenee 100 vuotta. Epätodennäköistä joku voisi sanoa. Mutta mahdollista vastaisin.

Täma on siis nykyinen 'suunnitelma', joka voi muuttua ajan, maailman ja kiinnostusten muuttuessa. Jotta pääsee jonnekin, pitää haluta jonnekin ja myös lähteä jonnekin. Minne päätyi selviää kyllä aikanaan, jollei eksy matkalla. Pyrin siis tekemään sukututkimusta mahdollisimman vapaasti, vaikka lopputuloksen pitääkin insinöörimäisesti olla lopulta pelkkää faktaa, jota voi ja pitääkin keventää hyvillä tarinoilla.

[Hannu Virttaalainen]

Minunhan piti saada kommentteja ja korjauksia, mutta nyt 'fakta insinööri' alkaakin antaa itse palautetta ;):

Minun mielestä Jörann Henriksson tuli Pramilasta vävyksi naapuriin Tourulan Liisalaan. Katso asutuksen yleisluettelo Pöytyä Yläneen Tourula 1694-1713:

Jöran Henriksson isäntä 1704 alkaen ja ilmeisesti häntä ennen hänen isänsä, mutta menee ohi minun kiinnostusteni.

Minulla Jöran Henrikssonin vaimon isä:

Liisala, Yrjö Heikinpoika - jälkeläiset

1. Liisala, Yrjö Heikinpoika (kast. 28.3.1680 - Yläne Tourula Liisala, k.
13.4.1751 - Yläne Tourula Liisala)

p. , Aune Heikintytär (kast. 20.1.1689, k. 5.3.1755 - Yläne Tourula
Liisala)

2. Liisala, Marja Yrjöntytär (kast. 22.2.1707 - Yläne Tourula Liisala,
k. 3.9.1778 - Yläne Tourula Liisala)

p. Liisala, Pramila, Yrjö Heikinpoika (s. 23.1.1708 - Yläne,
Pramila, k. 16.1.1778 - Yläne Tourula Liisala), v. 28.12.1730

vaimon vanhemmat näkyvät rippikirjassakin (Pöytyä tällä kertaa parempi) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/poytya/rippikirja_1746-1750_jk74/102.htm

Käytän talonnimiä sukunimen omaisesti, koska ne auttavat pysymään paremmin kartalla ja isänäitiänikin sanottiin Peltomäen Mantaksi, vaikka virallisesti oli Helmi Amanda Perämäki. Peltomäki oli mökki, jossa hän asui.

[Hannu Virttaalainen]

Nyt aloin ihmetellä Iso-Iivarin 16-vuotiaaksi esittämää sulhasta ja kuukautta ennen häitä syntynyttä poikaa

Vampulan talonhaltijoissa on Kukonharjan Jöran Henricssonin syntyvuodeksi merkitty 1667 ja naimisiin Pramilan Walborg Mårtensdrin kanssa hän meni 23.9.1683 ja poika Bertil syntyi 9.8.1683

Hiskin syntyneissä ko vuotta ei Vampulassa ole, mutta 1749-1759 Vampulan rippikirjoissa on yllä oleva syntymäaika.

Kai Bertil on Jöranin ja Walborgin lapseksi on oletettava ja Jöranin syntymä on ehkä väärin koska samassa rippikirjassa lukee minusta kyllä syntymävuotena 1660 ja kuollut 1750 eli sulhanen olikin 23-vuotias.

[tuulahillevi]

Turun seudun sukututkijoiden vuosikirjassa 2008, Veli Pekka Toropainen kirjoittaa Vampulan Kukonharjan juurista. Siellä hän kertoo Yrjä Heikinpoika Kukonharjan syntyneen maaliskuussa 1660, joten sen mukaan Yrjö oli 23 vuotias avioituessaan Pramilan Vappu Martintyttären kanssa ja heidän ensimmäisenä lapsenaan Toropainen mainitsee Perttu Yrjänpoika Kukonharjan, joka syntyi 9.8.1683.

[tuulahillevi]

Minun tiedoissani on samoin, kuin Virttaalaisella, että Pramilan Jöran Henriksson meni vävyksi Tourulan Liisalaan, avioitui 1730 Liisalan Maria Jörensdotter s22.2.1707. Marian vanhemmat olivat Jören Henriksson, joka oli kuolinajasta 13.4.1751 laskettuna syntynyt n. 1680 Liisalassa ja Agnes Henriksdotter, Liisalan vanhan emännän kuolinajasta 5.3.1755 laskettuna syntynyt noin 1679.(HISKI/Yläne kuolleet)

[Pekka Hiltunen]

Minun tiedoissani on samoin, kuin Virttaalaisella, että Pramilan Jöran Henriksson meni vävyksi Tourulan Liisalaan, avioitui 1730 Liisalan Maria Jörensdotter s22.2.1707. Marian vanhemmat olivat Jören Henriksson, joka oli kuolinajasta 13.4.1751 laskettuna syntynyt n. 1680 Liisalassa ja Agnes Henriksdotter, Liisalan vanhan emännän kuolinajasta 5.3.1755 laskettuna syntynyt noin 1679.(HISKI/Yläne kuolleet)

Joo, en hoksannut tota Toropaisen juttua ja Jööraneja Yläneellä riittää valittavaksi asti. Kiitokset oikaisusta!
PH

[Pekka Hiltunen]

Kuten tauluistani näkyy, sijoittuu Pramilan Jöran Henrikssonin ja Maria Jöransdotterin lapsikatraaseen vielä Valborg, s. 1.10.1734 Yläne Tourula Liisala, k. 1809. Rippikirjassa häntä ei nähdä sivulla, jollla koko ruokakunnan iät on kirjattu. Tuolloin on Marian, s. 5.4.1736, iäksi kirjattu 14 vuotta. Valborg on nähtävästi murrosikään tultuaan, kuten tapana oli, siirtynyt piiaksi muualle. Olen - ihme kyllä - joskus onnistunut jäljittämään erään Simon Henriksson Högfärdig -nimisen sotilaan syntyperän. Hänellä oli Yläneen Savojärven Lammin torpassa lapset, joista yhtäkään en ole löytänyt ainakaan Yläneen kastetuista: Matts, s. 2.9.1789; Simon, s. 12.9.1791; Johannes, s. 12.11.1793, sekä Elisabet, s. 2.3.1796. Puoliso oli sotilaan leski Maria Henriksdotter, joka näyttäisi olleen sotilaan tytär Valpperin Rasiosta (Nousiaisten Valpperin Rasionkorpi ulottuu pitkälle pohjoiseen aina Yläneen rajalle eli Savojärven läheisyydessä olevalle seitsemän pitäjän rajapyykille Kuhankuonolle saakka). Voi olla että lapsille on ilmaantunut syntymäajat vasta sodan jälkeen, silä sotaleski Maria Henriksdotter tuli "ihmisten ilmoille" Nousiaisiin nuorimpien, hengissä säilyneitten lastensa kera avioituen vielä kolmannesti erään Nousiaisten talollisen Antti Antinpojan kanssa 1810.

Simon Henrikinpoika Högfardigin äiti näyttää olleen sotilaan tytär ja isänäiti Maria Matsdotter oli Yläneen kartanossa karjakkona (vaikkakin "Deijan" voi tässä muutakin tarkoittaa): hänet mainitaan kartanon kokin Matts Erikssonin tyttäreksi. Henrik Mattsson Högfärdigin isä Matts on ryhtynyt sotilaaksi ja ottanut nimen, joka erityisolosuhteista johtuen on säilynyt aina esiäitiini, Elisabet Simonintyttäreen saaka. V.m. ei tiettävästi käyttänyt sukunimeä...

Nähtävästi Tourulan torpassa 18.2.1702 syntnyt, kartanon Jöran-rengin pojaksi mainittu Matts Jöransson Högfärdig vihittiin 14.6.1724, ja seitsemästä (tai ehkä usemmastakin) lapsesta viidenneksi vanhin Henrik Mattssson H. syntyi 23.3.1737. Olen kirjannut Henrik Mattsson Högfärdigin ja sota-aikana kuolleen Valborg Jöranintyttären lapsista vain oman esi-isäni Simonin, joka on syntynyt 13.12.1765. Kun äitinsä on ollut tuolloin yli 30-v. ja isäkin 28-vuotias, on pariskunnalla varmasti ollut muitakin lapsia.

PH

[Hannu Virttaalainen]

Ihmeellisesti eksynyt sukututkija päätyy samaan paikkaan, josta lähti, useaan kertaankin vielä.

Liinojan takia minä Geniin liityin ;) : https://www.geni.com/people/Tapio-Mikael-Liinoja/6000000040270410843

Säkylän Pyhäjoen kautta Yläneen Heikkilään ja Pramilan kautta ollaan takaisin Liinojalla

Kyllä yksi Loimaan lehden kirjoitus kaikkeen johtaa. Pitäis' kai välillä miettiä tarkemmin mitä lehteen kirjoittaa :confused:...

Jos tästä kukaan ei mitään ymmärrä, niin samassa veneessä ollaan ...

[Hannu Virttaalainen]

Loimaan lehden lause "Nuorin lapsista 47-vuotta vanhinta tytärtä nuorempi poika Tuomo syntyi 21.12.1884. Hän oli serkusten Pertti ja Tapio Liinojan isien, veljesten Esan ja Heikin, isä."

toi Tapion ja Tapion perässä aika usean muun vähemmän kuuluisan Kalle Juhanpoika Liinojan https://www.geni.com/people/Carl-Liinoja/6000000040230007581 jälkeläisen Geniin. Aika vähästä kaikenlaista lähtee liikkeelle.

[Seija Randell]

Selvitin kerran kahden serkkuni puolisoiden sukuja (toinen äidin, toinen isän puolelta) ja siinä päädyin myös tähän Yläneen Pramilaan. En noista tauluista kuitenkaan löytämiäni esivanhempia löydä. Vanhin selvittämäni on Johan Simonsson, s. 02.05.1748 Yläneen Pramilassa, jolla tytär Regina, s. 27.08.1783, ja tällä Reginalla mm. lapset Gustav , s. 17.06.1819 Keihäskosken Rekolassa ja Maria, s. 25.03.1808 Makkarkosken Kyöstilässä. Gustavin poika Matts kuoli Kirkonkylän Teinilässä, joka sukunimi jälkeläisillä on edelleen, ja Marian poika Jakob päätyi Yläneen Pettiseen.
Tarkemmat tiedot saa yksityisviestillä.
Miten nämä kytkeytyvät tauluun ? Johan Simonssonin isä voisi olla Simon Henriksson rippikirjamerkinnän perusteella, ja taulussa oli Henrik kyllä.

[Hannu Virttaalainen]

Selvitin kerran kahden serkkuni puolisoiden sukuja (toinen äidin, toinen isän puolelta) ja siinä päädyin myös tähän Yläneen Pramilaan. En noista tauluista kuitenkaan löytämiäni esivanhempia löydä. Vanhin selvittämäni on Johan Simonsson, s. 02.05.1748 Yläneen Pramilassa, jolla tytär Regina, s. 27.08.1783, ja tällä Reginalla mm. lapset Gustav , s. 17.06.1819 Keihäskosken Rekolassa ja Maria, s. 25.03.1808 Makkarkosken Kyöstilässä. Gustavin poika Matts kuoli Kirkonkylän Teinilässä, joka sukunimi jälkeläisillä on edelleen, ja Marian poika Jakob päätyi Yläneen Pettiseen.
Tarkemmat tiedot saa yksityisviestillä.
Miten nämä kytkeytyvät tauluun ? Johan Simonssonin isä voisi olla Simon Henriksson rippikirjamerkinnän perusteella, ja taulussa oli Henrik kyllä.

Latvan Ääri (molemmat), Latvan Brusila, Keihäskosken Knuutila, Keihäskosken Brusila, Tourulan Pelto, Pramilan yksinäistalo Yläneellä, Yläneen kirkonkylän Heikkilä jne edustettuina omissa esipolvissa. Löytyy siis sekkujesi puolisoiden kanssa paljon yhteisiä esipolvia. Pramilaan palaan vähän myöhemmin uudestaan ...

[Hannu Virttaalainen]

...
Pramilaan palaan vähän myöhemmin uudestaan ...
Kai noin kolme vuotta on vähän myöhemmin ...;)

8 sukupolvea Pramilan lampuotin Martti Matinpojan jälkeläisiä raportti Gramps tietokannastani netissä https://olen.pramilasta.fi/sukupolvet/

Näillä ei ole mitään oikeellisuustakuuta, toivon vaan, ettei ole ihan päin Prinkkalaa ...
B on täälläpäin tuntematon kirjain:oo:

[Hannu Virttaalainen]

Kyllä Google on hyvä tässä eli kaikista löytyy hyvää jossakin. Tänne löytää nopeimmin takaisin Google-haulla "Yläne Pramila". Pitää muistaa, että Google seuraa myös tätä.

Kun eksyin Virttaalta ja Huovintieltä jotenkin Pramilaan niin päädyin Mynämäelle ja siellä Lankkisten Karhulaan, jonne tuli 1718 Hiskin mukaan vävy Michel Jöransson.
Pramilasta olin Veli-Pekka Toropaisen opastuksella päätynyt Vampulan Kukonharjaan ja Pramilan tyttären lapsiin, joista eräs päätyi Virttaan Mullin emännäksi, äidinäidinäitini esi-äiti.
Toropaisen mukaan toinen lapsista Michel Jöransson meni 1718 naimisiin Mynämäelle, josta ei kylläkään maininnut lähdettä, mutta itsekin unohdan, ainakin mainita, rippikirjat lähteenä.


Vampulan Kukonharjan rk 1699-1726 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8471611 Kyllä siinä niin lukee, vain kerran Toropaisen vanhojen käsialojen kurssilla maakunta arkiston, vai mikä se nykyään onkaaa, tiloissa käyneestä. Muuten olen ihan itse yrittänyt opetella.


Näin sitä eksyy niin kauas kotoaan.

Onko tämä ollenkaan totta?

Olenko löytänyt suuren joukon Pramilan hukassa, ainakin minulta, olleita jälkeläisiä?

Kun heräsin yöllä, enkä enää saanut unta, kirjoitin tämän.:oo:

Niin V-P. Toropaisen opaskirja meinasi unohtua mainita https://www.academia.edu/11881595/Tuomiokirjatutkimus_Vampulan_Kukonharjan_juurista_ 1500_luvulta_1700_luvun_lopulle


PS

Toropaisen oppaan löydän samalla haulla, ainakin nyt ;), tämän kautta https://www.geni.com/people/Martti-Pramila/6000000035784397229

[Hannu Virttaalainen]

Kun Martti 'jonkun' Matinpoika tuli Pramilan lampuotiksi Pramilan rälssitilan omisti Arvid 'jonkun' Yrjänpoika (Arvid Jöransson) SAY:n ja V-P. Toropaisen mukaan. Kuka tämä Arvid 'jonkun' Yrjönpoika oli?

Kyse oli tämä Arvid Göransson https://www.geni.com/people/Arvid-Anckarsk%C3%B6ld/6000000022641015817 ja poikansa Arvid peri Pramilan isänsä jälkeen ja se oli pojalla ainakin vuoteen 1677, mutta poika Arvid myi sen Krister Carpelanille (lähde: Aulikki Oja, Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1965, sivu 408).
Arvid Göransson oli Euran Lähteenojalla vaikuttaneen knaapi-suvun jälkeläisiä ja hänet aateloitiin 1642 Anckarsköld -nimellä. joten 1644, kun Martti aloitti Pramilan lampuotina, Pramilan omisti Arvid Anckarsköld(vanhempi)
Pitää täydentää jossain kohtaa Geniinkin, mikä Arvid Göransson Pramilan oikein omisti ja nyt se tuli selvitettyä, kun sitä on kysellyt ja ihmetellyt muutkin.

Isoreduktiossa Pramila kuitenkin säilyi Carpelanin rälssinä. Miksi menee taas yli minun ymmärrykseni, kun Krister Carpelanin hieman ennen reduktiota myymä Keihäskosken Knuutila peruttiin kruunulle. Knuutilaan muutti reduktion jälkeen Loimaan Kurittulan Tuomolasta esi-isäni ja se lunastettiin kruunulta perintötilaksi kuten naapurin Prusilakin.

[Hannu Virttaalainen]

"Yläneen ruotsalaisen oikeuden kylät, Keihäskoski, Pramila, Niemi, Koski, Heinjoki, Viirilä ja Korpi ovat saaneet asukkansa 1300-luvulta lähtien"

(lähde: Aulikki Oja, Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1965, sivu 62, jossa lähde 15(?) Lagus 1860:157: kaiketi tämä Lagus, Wilhelm Gabriel: Undersökningar om finska adelns gods och ätter, eller Jesper Mattson Krus’ Förteckning öfwer nye och gamble Frelsis Landböndher uthi Finlandh a. 1618 med biografiska, genealogiska, heraldiska, topografiska och kameralistiska anteckningar)