Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kauhajoen Aron Eric Mattsson
Minua on askarruttanut v. 1732 syntyneeksi merkityn Aron rengin päätyminen vävyksi, mistä hän lienee muuttanut, en ole saanut varmuutta. Olisiko yhteyksiä Kurikan tai Alajärven suuntaan? Ja mitä perheelleen lopulta tapahtui? Arosta on suuri suku lähtenyt, tutkin olenko samaa juurta.
Minua on askarruttanut v. 1732 syntyneeksi merkityn Aron rengin päätyminen vävyksi, mistä hän lienee muuttanut, en ole saanut varmuutta. Olisiko yhteyksiä Kurikan tai Alajärven suuntaan? Ja mitä perheelleen lopulta tapahtui? Arosta on suuri suku lähtenyt, tutkin olenko samaa juurta.
Hei!
Katsoinpa minäkin, ovatko Erkki Matinpoika ja Anna Jaakontytär ennestään tuttuja. Eivät olleet eikä heistä helpolla tietoja näytä löytyvän.
Mihinkähän perustuu käsitys, että Aron renki Erkki Matinpoika olisi päätynyt vävyksi? Ei ainakaan Kauhajoen rippikirjoista saa sellaista käsitystä.
Netissä näkyvät kuvat Aron vuosien 1755-1761 rippikirjasivusta (s.63) ovat niin epäselviä, etteivät Aron isännän Heikki Jaakonpojan ja Anna Jaakontyttären tarkemmat syntymäajat oikein erotu. Suupohjan Sukututkijat ry:n toimittamassa kirjassa Cauhajoki Kyrka 1732-1782 on alkuperäisistä kirjoista haetut tiedot selvennettyinä. Sen mukaan Heikki Jaakonpojan syntymäaika oli 3.1.1724 ja Anna Jaakontyttären 9.1723. Tämän mukaan Anna Jaakontytär ei voinut olla Heikki Jaakonpojan sisar. Anna Jaakontytär on ilmestynyt Aroon 1754, joten hänestä voisi olla tietoja jossakin muualla ennen sitä, mutta ei ainakaan nyt ole tietoa missä. Jos Anna oli Aron sukua, niin yhteys on vähän mutkikkaampi, joten tuskin on perusteita sanoa Erkki Matinpoikaa vävyksi.
Myöskään Erkki Matinpojan alkuperää ei ole helppo selvittää. Aron e.m. sivulla
on tietysti tarjolla Aron sukuun kuuluva ehdokas Erkki Matinpojan isäksi, Matti Niileksenpoika (s. 2.1686), mutta mitään yhdistävää merkintää en ole löytänyt. Kastemerkinnän pitäisi ola Teuvalla, ei ole. Teuvan rippikirjoistakaan en löydä merkintää, että Matti Niileksenpojalla olisi ollut poika Erkki.
Erkki ja Anna saivat Kauhajoella ollessaan neljä lasta eivätkä kummitkaan oikein viittaa sukusuhteisiin Aroon, ennemminkin Harjaan. Mutta sekään, miten olisivat Harjan sukua, ei ole selvillä. Pitäisi löytää kummankin alkuperä, ei tämä muuten selviä. Sekin on epävarmaa, mihin Erkin ja Annan perhe Kauhajoelta on muuttanut. Ehkä Alavudelle, josta ei ole kastettujen luetteloa eikä rippikirjoja seuraavilta vuosikymmeniltä, mikä selittäisi tietojen puuttumisen. Lisäksi Alavudella kuoli 1808 Erkki Matinpoika, joka oli 76-vuotias.
Ehkä oli sama mies, joka oli Arossa puoli vuosisataa aiemmin, mutta vaatii parempaa Alavuden tuntemusta, kuin itselläni, sanoa tästä Alavuden Erkki Matinpojasta mitään varmaa.
Tämän enempää en pysty selventämään tilannetta.
Terv. Kari
Onko sama Anna Jaakontytär
Kauhajoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7026879
Jalasjärvi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7638&pnum=186
Jalasjärven Anttilassa, Johanna Erkintytär on syntynyt ja vihitty Kauhajoella isä Erkki Forsberg ja Anna Jaakontytär.
Onko sama Anna Jaakontytär
Kauhajoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7026879
Jalasjärvi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7638&pnum=186
Jalasjärven Anttilassa, Johanna Erkintytär on syntynyt ja vihitty Kauhajoella isä Erkki Forsberg ja Anna Jaakontytär.
Olet oikeassa.
Matti Erkinpoika on ryhtynyt sotilaaksi ja on myös rippikirjan jaksolla 1762-1768 Kauhajoella, Hautaniemessä s. 95.
Sivulla on myös tieto, että Matti Erkinpoika on kuollut 1763.
Alavuden Erkki Matinpoika on siis täysin eri henkilö.
Leski Anna Jaakontytär on avioitunut Korhosen vanhan isännän Martti Matinpojan kanssa 11.6.1780 Kauhajoella. Vihkimerkinnässä Annalla on väärä patronyymi, Erkintytär.
Martti Matinpoika Korhonen kuoli 3.11.1796 ja rippikrjan mukaan Anna Jaakontytär muutti 12.4.1797 todistuksen kanssa Jalasjärvelle.
Annan tytär Liisa Erkintytär kuoli Korhosessa 16.12.1793.
Tässä nyt lisätiedot, mitä Kauhajoen rippikirjoista löytyi.
Mutta mitään uutta ei tiedossa Erkin ja Annan alkuperästä.
Terv. Kari
Minua on askarruttanut v. 1732 syntyneeksi merkityn Aron rengin päätyminen vävyksi, mistä hän lienee muuttanut, en ole saanut varmuutta. Olisiko yhteyksiä Kurikan tai Alajärven suuntaan? Ja mitä perheelleen lopulta tapahtui? Arosta on suuri suku lähtenyt, tutkin olenko samaa juurta.
Hei!
Erkki Matinpojan alkuperä pysyy edelleen salattuna.
Kun esitin epäilyn, ettei Anna ole Arosta, niin esitän nyt hypoteesin, mistä hän oli. Sitovaa todistusta tuskin löytyy mistään, ellei käräjäpöytäkirjoista, mutta esitän tässä perustelut hypoteesilleni. Perustelut ovat kyllä aika laajat. Jos jollakulla on tieto, että perusteluissani on ristiriita, toivon, että se tieto tuodaan esiin.
Vaikka täydellistä seurantaa Annan vaiheista ei ole, niin hänet löytää Kauhajoen rippikirjoista vuosina 1777-1782 Kauran sivulta (RK 1776-1782 s. 90), sivun yläreunasta yliviivattuna tyttärensä Liisan kanssa, täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.kakuid=7026852.
Annan sukuverkosta voi muodostaa jonkinlaisen kuvan lasten kummien ja asuinpaikkojen perusteella.
Voi myös ajatella, että Anna oli syntynyt Kauhajoella, koska kastemerkintää ei ole ja Kauhajoen kastemerkinnät puuttuvat 1720-luvulta. Ja koska rippikirjakaan ei yhdistä Annan vanhempiinsa, on aika todennäköistä, että vanhemmat ovat kuolleet melko aikaisin.
Johtolanka Annan mahdolliseen sukutaustaan tuli oikeastaan edelliseltä rippikirjan sivulta, jossa on Kauran alun lisäksi Ala-Ikkelä. Ala-Ikkelän emäntä on Susanna Jaakontytär s. 3.12.1729. Susannan alkuperän olen hakenut jo vuosia sitten, häntäkään ei voi rippikirjojen perusteella yhdistää vanhempiinsa. Rippikirjoissa on vielä kolmaskin Jaakontytär, Liisa, jota rippikirjat eivät yhdistä vanhempiinsa, mutta rippikirjan hieman virheellsestä syntymäajasta huolimatta voi päätellä, että kastemerkintä on Kauhajoen kastetuissa elokuussa 1732.
Susanna Jaakontytär oli Nummijärvellä Frantissa ainakin vuodet 1745,1747-1754 ja sen jälkeen Ikkelässä. Vihitty Ikkelän Kalle Martinpojan (jonka isä Korhosesta) kanssa 28.10.1753 Kauhajoella. Päätelmä on, että Susanna oli jotenkin Frantin sukua.
Kolmas sisar (oletukseni) Liisa syntyi rippikirjan mukaan 7.1732.
Liisa oli Laurusessa vuosina 1749-1754 ja 1755-1759 (s.55). Liisa ja Heikki Heikinpoika Koski vihittiin Kauhajoella 2.6.1755.
Heikki Heikinpoika Koski oli Heikki Erkinpoika Kosken ja Anna Matintyttären (tod.näk. Könnö) poika, joka syntyi 2.6.1734 Kauhajoella.
Heikki Heikinpoika oli rk:n mukaan Koskessa 1749-1754 (rk s. 15) ja Frantissa 1755-1759 (rk s. 44). Vuodesta 1760 lähtien Heikki oli Kurikassa Lohikosken sotilas Heikki Steen. Heikin äidinäiti oli Frantista.
Liisa Jaakontyttären rippikirjan antama syntymäaika on väärin, koska ainut Kauhajoella heinäkuussa 1732 syntynyt Liisa Jaakontytär (Könnö) kuoli jo nelivuotiaana.
Seuraava Liisa Jaakontytär Kauhajoella syntyi 9.8.1732 ja ilmeistä on, että tämä Liisa oli Heikki Heikinpojan vaimo. He olivat sukua keskenään siten, että Liisa Jaakontyttären äiti oli Heikin pikkuserkku. Aika tavallista tuolloin.
Liisan kastemerkinnässä mainitaan vain isä, Korhosen sotilas Jaakko Forsman.
Kauhajoen vihityistä löytyy 15.4.1722 merkintä Korhosen sotilaan Jaakko Antinpojan ja Frantin piian Liisa Yrjänäntyttären vihkimisestä.
Heidän ilmeisesti ensimmäinen lapsensa Liisa kuoli Kauhajoella 14.6.1724 ja iästä, 1v 6kk, laskemalla syntymäaika oli 14.12.1722. Siten olisi juuri ja juuri mahdollista, että 9.1723 olisi syntynyt seuraava lapsi Anna.
Keitä he sitten olivat? Heidän sukutaustaansa on syytä avata, että voi ymmärtää Susannan ja Anna Jaakontyttärienkin suhteiden sopivan siihen.
Rippikirjan mukaan Korhosen sotilas Jaakko Antinpoika syntyi 1.5.1687 ja kuoli 24.4.1743 Kauhajoella. Kuollessaan hän oli vanhana sotilaana Juonen asukkaana (rk s. 11). Jaakon alkuperä voidaan jäljittää Päntäneen Keturiin.
Liisa Yrjänäntytär s. 9.5.1701 Kauhajoella. Liisan vanhempina mainitaan Yrjänä Matinpoika Kampikoskesta ja Kerttu. E.m. Juonen sivulla mainitaan äiti (Liisa Yrjänäntyttären) Kerttu Niileksentytär. Kertun kastemerkintä on Ilmajoen kastetuissa s. 17.02.1678 Kauhajoki, k. 23.12.1740 Kauhajoki. Kerttu Niileksentytär oli kotoisin Nummijärven Frantista, hän oli siis Susanna Jaakontyttäreen isoäiti (päätelmäni). Susanna (s.1729) on oletettavasti ollut Frantissa vanhempiensa ja isoäitinsä kuoltua.
Yrjänä Matinpoika Kampikoskesta lienee sama mies, joka oli ensimmäisessä avioliitossaan Yrjänäisen vävy ja kotoisin Kauhajoen Koskesta, s. arviolta n. 1655, kuollut ehkä jo n. 1702 luultavasti Honkajoella, ainakin merkinnät SAY:ssa hänestä loppuvat. Täysin sitova Yrjänä Matinpojan tunnistus ei kuitenkaan ole. En nyt laajemmin esittele näitä sukuyhteyksiä, niitä löytyy moniin taloihin Kauhajoella. Näyttä myös siltä, että Anna Jaakontytär palasi toisessa avioliitossaan Korhoseen, jossa hän ilmeisesti oli lapsuudessaan sotilasisänsä tyttärenä.
Jos kukaan ei löydä päättelyissä virheitä, niin tässä esittämääni Anna Jaakontyttären sukutaustaa voi pitää hyvin todennäköisenä. Vanhemmat olivat siis sotilas Jaakko Forsman e Keturi ja Liisa Yrjänäntytär. Mitään kovin läheistä sukuyhteyttä Aroon en kummankaan taustasta tiedä.
Koska sitovaa todisteketjua ei ole, ei voi kuitenkaan sanoa, että tämä on täysin varma tapaus.
Terv. Kari
[QUOTE=
Vanhemmat olivat siis sotilas Jaakko Forsman e Keturi ja Liisa Yrjänäntytär. Mitään kovin läheistä sukuyhteyttä Aroon en kummankaan taustasta tiedä.
Koska sitovaa todisteketjua ei ole, ei voi kuitenkaan sanoa, että tämä on täysin varma tapaus.
Terv. Kari[/QUOTE]
Hei!
Ei ollut varma tapaus. Yön yli nukuttuani muistin tarkistaa vielä yhden lähteen, Seija Ollilan toimittaman Kauhajoen Pantin sukukirjan. Siellä Anna Jaakontytär mainitaan Påhlmaniksi. Ja tarkisteltuani, kuka oli Jaakko Påhlman, näyttää siltä, että Pantin sukukirja on Annan suhteen oikeassa.
Muuten olen edelleen päättelyni takana, mutta Anna Jaakontytär ei sittenkään kuulunut Jaakko Forsmanin perheeseen ja ollut Susannan ja Liisan sisar.
Ratkaisun avain on tämä Kurikan rippikirjan merkintä, mistä selviää, minne Anna Jaakontytär muutti vuoden 1768 jälkeen Hautaniemestä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7608932.
Eli Kurikkaan Lohiluomalle, jossa mainitaan sotilaan leski Anna Jaakontytär ja hänen alapuolellaan äiti, leski Johanna Antintytär, tullut Kauhajoelta.
Ja jo Kauhajoella Hautaniemessä leski Johanna Antintytär mainitaan vuosina 1762-1769. Ei kyllä mainita äidiksi.
Rippikirjan mukaan Johanna Antintytär oli syntynyt 5.1692.
Kurikassa vihittiin 14.6.1708 Jaakko Simonpoika ja Johanna Antintytär.
Kurikan kastetuissa on merkintä Johannan syntymästä 1692 exaudi, isä Antti Antinpoika.
Kyse on ilmeisesti Jalasjärven Komsista, SAY: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65955.
Jalasjärvellä on kastettu 15.4.1735 Joel, jonka vanhemmat olivat sotilas Jaakko Påhlman ja Johanna Antintytär.
Eli tarpeeksi tietoja oli Anna Jaakontyttären taustan selvittämiseksi, kunhan vain olisi etsinyt tarpeeksi.
Erkki Matinpojasta ei kuitenkaan ole tullut esiin edes sen vertaa, että kannattaisi tehdä oletuksia.
Terv. Kari
Hei!
Eteläpohjalaisista Juurissa 3/2008 on ollut Irja Hirsivaaran juttu " Jalasjärven komsilaisia".
Siinä kerrotaan Anna Jaakontyttären vanhemmista tarkempaa tietoa.
Tosin Annan vanhempien lapsista mainitaan, että puuttuvien kirkonkirjojen takia on löytynyt vain yksi lapsi Joel, joka syntyi 1735 ja kuoli 1740. Mutta rippikirjamerkintä Lohiluomalla 1772-1773 on todiste siitä, että myös Anna Jaakontytär oli Jaakko Simonpojan ja Johanna Antintyttären lapsi sen lisäksi, että leskenä Johanna Antintytär kulkee Anna Jaakontyttären kanssa yhdessä.
Hirsivaaran mukaan Johanna Antintyttären isä oli Antti Antinpoika Komsi, joka oli kotoisin Kurikan Nisulasta. Äiti oli Anna Matintytär Jalasjärven Lammista, Matti Eskonpojan tytär.
Jaakko Simonpoika oli siis Antti Antinpojan vävy ja Komsin isäntä ainakin 1709-1713. Isonvihan jälkeen hän oli renkinä ja sotilaana.
Kauhajoen rippikirjoista ilmenee, että Jaakko Simonpojan ja Johanna Antintyttären perhe muutti n. 1748 Kauhajoelle, aluksi Ikkelän sotilastorppaan "Wähälucki", jossa olivat 1748-1754. RK:n jaksolla 1755-1761 he olivat Päntäneen Kaarlelassa. Jaakko Simonpoika Kuoli Kauhajoella 1.3.1760.
Johanna Antintytär kuoli Kurikassa 10.12.1773.
Jaakko Simonpojan syntymäaika on Kauhajoen rippikirjoissa 1.5.1686, mutta vuosi taitaa olla 1685, sillä Ilmajoella on kastettu 3.5.1685 Havuselan vävyn Simo Pertunpojan poika Jaakko. Jaakko on mainittu Ilmajoen rippikirjoissa Havuselan renkinä 1704-1705 ja ilmeisesti sama mies on sitten Komsissa vuodesta 1707.
Hänen vanhempansa Simo Pertunpoika ja Anna Simontytär mainitaan SAY:ssa Kaukolan uudisraivaajina jaksolla 1675-1694 samalla sivulla Komsin kanssa. Siten näyttää selvältä, että Jaakko Simonpoika oli Komsin naapurista Kaukolasta.
Ehkä näistä tiedoista voi olla hieman apua Erkki Matinpojankin taustan löytämisessä.
Terv. Kari
Erkki Matinpojan syntyperästä.
Silläkin uhalla, että epätäydellisten todisteitten takia voi päätyä vääriin tuloksiin, esitän seuraavassa mahdolliset Erkki Matinpojan vanhemmat.
Ensiksi tuli mieleen kysymys, miksi Anna Jaakontytär muutti vuoden 1768 jälkeen Kurikkaan Lohiluomalle. Olisiko Erkki ollut Lohiluomalta, kun siellä isäntäkin oli Matinpoika, Jaakko s. 10.5.1724. Jaakko on syntynyt Teuvalla, josta hänen vanhempiensa perhe on tullut Lohiluomalle n. 1731. Jaakon isän Matti Matinpojan syntymäaika 30.7.1699 rippikirjassa täsmää Kurikan kastettujen luetteloon, joten Matti Matinpojan voi todeta syntyneen Kurikan Hirvelässä. Mitään merkintää ei kuitenkaan löydy, mikä osoittaisi Erkin olleen Matti Matinpoika Lohiluoman poika.
Sen sijaan Erkki Matinpoika löytyy Päntäneen Nirvasta eli Nirvalasta vuosina 1749-1754. Siten ei ole todennäköistä, että hänestä löytyisi enää aikaisempaa rippikirjamerkintää. Merkintä täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7026666. Erkki on Nirvalan listassa alinna. Kuva on hyvin tumma, selvemmältä näyttää SSHY:n kuva Kauhajoen 1748-1754 rippikirjassa, kuva 8.
Tämä nyt kuitenkin viittaa, että vanhemmat olisivat kauhajokelaisia, joten päätin katsoa tarkasti, mitä Kauhajoelta löytyy. Periaatteessa 1732 syntyneen Erkin nimen pitäisi löytyä Kauhajoen kastetuista, mutta ei kuitenkaan ole siellä. Syitä voi olla montakin. Syntymäaika voi olla väärä, voi olla syntynyt jo sinä aikana, jolta Kauhajoen kastettujen tiedot ovat kadonneet, vanhemmat ovat olleet 1732 jossakin muualla, mistä kastettujen tietoja ei ole säilynyt tai se nyt vain jostakin syystä on jäänyt Kauhajoella kirjaamatta.
Seuraava askel oli karsintamenettely sellaisten perheitten karsimiseksi, joihin Erkki ei voinut sopia. Kun hakee HisKi:sta vuosina 1705-1731 Kauhajoella vihityt Matit, niin löytyy 15 paria. Tämä ei tietenkään ole täydellinen luettelo kaikkien mahdollisten perheitten löytämiseksi, mutta kuitenkin ensiaskel.
Kun sitten hakee kastetuista ja haudatuista ne parit, joiden lapsi on syntynyt liian lähellä toukokuuta 1732, niin jäljelle jää selvitettäväksi oikeastaan vain kaksi Matti Jaakonpoikaa, Knuuttilassa ja Havusessa. Samalla huomaa, että kaikkia haudatuissa mainittuja lapsia ei löydy kastetuista, vaikka lasketun syntymäajan perusteella pitäisi.
Kauhajoen varsinaiset rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1736, joten täysin tarkkaa seurantaa k.o. Matti Jaakonpoikien perheitten liikkeistä ei voi saada.
Näiden kahden Matin vihkimerkinnät ovat vuosilta 1723 ja 1729:
22.9.1723 on vihitty Matti Jaakonpoika ja piika Liisa Tuomaantytär, jotka olivat molemmat Korhosesta, rippikirjoissa myöhemmin Knuuttilassa mainitaan tämä Matti Jaakonpoika Korhonen.
Ja 16.11.1729 on vihitty renki Matti Jaakonpoika ja piika Brita Matintytär, molemmat Havusesta.
Ilmeisesti vanhimmat rippikirjat ovat aika huonossa kunnossa, koska kuvat sivuista ovat vaikeasti luettavia, ehkä SSHY:n kuvat käsittelemättä ovat hieman selkeämpiä. Olen tässä yhtydessä käyttänyt vain rippikirjojen selvennyksiä kirjassa "Cauhajoki Kyrka 1732-1782".
Siitä huonosta kunnosta saattaa johtua, että selville saaduissa syntymäajoissa on aika lailla virheitä, joista osa on varmaan tulkinnan vaikeudesta johtuvia. Se taas vaikeuttaa henkilöiden tunnistusta.
Vaikuttaa kuitenkin aika selvältä, että Liisa Tuomaantytär oli Korhosen tytär ja Matti Jaakonpoika muualta, samoin Brita Matintytär oli Havusesta ja Matti Jaakonpoika muualta.
Brita Matintytär s. 1696 (rk: 10.16979), k. 11.7.1737 Kauhajoki. Rippikirjassa Matti Jaakonpojalla on syntymäaika 8.1703, hänet on haudattu 16.5.1773 Lapväärttissä. Matti muutti Britan kuoltua tarkemmin sanottuna Karijoelle, minne muutti myös hänen äitinsä Maria Martintytär (Inh E, mainittu Havusessakin). Mikään ei erityisemmin näyttäisi liittävän Erkkiä tähän Havusen pariin, Mattiin ja Britaan, joten katsotaan Knuutilassa mainttua Matti Jaakonpoikaa.
Kauhajoen rippikirjassa 1736-1743 Knuuttilassa (SSHY kuva 37) on peräkäin kolme Matti Jaakonpoikaa, ensimmäisenä Matti Jaakonpoika Korhonen s. 1691. Syntymäaika on myöhemmin muutettu muotoon 9.1706. Ripilläkäyntejä on kirjattu 36-38,-40. Tämä on sikäli hämmentävää, että Knuuttilan renki Matti Jaakonpoika haudatiin 23.4.1738 Kauhajoella, ikä 35, mikä ei oikein täsmää muihin merkintöihin. Ehkä se on laskettu Havusen Matti Jaakonpojasta, mutta hän ei kuollut 1738. Merkintöjen sekavuuden selityksen täytyy olla se, että Knuuttilaan on tullut toinen Matti Jaakonpoika, jonka syntymäaika on tuo korjattu ja hän on käynyt ripillä 1740. Onko tämä toinenkin ollut Korhonen, on selvittämättä, ehkä ei.
Knuuttilan sivulla rivillä 17 on sitten rengin vaimo Liisa Tuomaantytär s. 8.1689.
RK:n seuraavalla jaksolla 1744-1747 maintaan Knuuttilassa (SSHY kuva 38)
itsellinen leski Liisa Tuomaantytär ja tytär Maria Matintytär.
RK:n jaksolla 1748-1754 Knuuttilassa (rk:n sivu 22) maintaan rivillä 6 poika Matti Matinpoika s. 1.8.1734, rivillä 15 leski Liisa Tuomaantytär s. 2.1691 ja rivillä Maria Matintytär s. 18.11.1725. Matti Matinpojan kastemerkintä löytyy ja isä on Matti Jaakonpoika Knuuttilasta.
Kauhajoen kastetuista ei löydy rippikirjojen päivämäärillä Liisa Tuomaantytärtä, mutta 1699 15.Trin. on syntynyt Tuomas Laurinpoika Korhosen tytär Lisbetha.
Tämä aika sopiikin paremmin vihkimisvuoteen 1723, muuten Liisa olisi ollut aika vanha avioituessaan. Liisa on miehensä kuoleman jälkeen pysytellyt Knuuttilassa, mistä on sitten muuttanut Kurikaan n. 1777. Kurikan Vähä-Kurikassa on 22.4.1778 kuollut vanha leski Liisa, jonka ikänä on nyt 83 vuotta. Ilmeisesti tämä Liisa oli Tuomaantytär. Muuton syy ei itsestään selvästi ilmene, joten siitä ei ole käsitystä.
Mistä sitten tuli Korhosen vävy Matti Jaakonpoika?
Kauhajoen kastetuista löytyy vain yksi Matti Jaakonpoika ajanjaksolla 1691-1700, nimittäin 2.2.1695 (Festo Purif.) syntynyt Jaakko Pertunpojan (Jacob Bertilson) poika Matti.
Tuolta ajalta Kauhajoelta ei ole tiedossa ketään muuta lapsia saanutta Jaakko Pertunpoikaa, kuin Nummijärven Kestikievarin isäntä. Ja hän taas oli alunperin kotoisin Harjasta. Korhosesta Nummijärveen on suoraan mitattuna matkaa reilu 10 km, tosin Kestikievariin jonkin verran enemmän, mutta etäisyys oli aika pieni.
Tämä kytkentä Harjan sukuun on mielenkiintoinen, sillä Erkin ja Annan kahden lapsen kummeina ovat Jaakko Harja (Arvinp. Ala-Harja) ja vaimonsa Susanna Tanelintytär ja Matti Harja ja vaimo Marketta (Matti Juhonp. Yli-Harja ja Marketta Heikintytär). Ainakin tämä on jonkinlainen aihetodiste, jos ei nyt sitova. Alunperinkin kummisuhteiden perusteella näytti siltä, että Erkki Matinpojalla tai Anna Jaakontyttärellä oli sukusuhteita todennäköisemmin Harjaan kuin Aroon. Ja Annan taustasta ei mitään läheisisiä sukusuhteita Harjaan ole toistaiseksi tunnistettu. Tosin Jaakko Simonpojan isän (Simo Pertunpoika!) alkuperä ei ole tiedossani.
Nytkään en väitä, että tämä on täysin varma tapaus, mutta vaikuttaa kyllä aika todennäköiseltä. Nyt voi sitten itse kukin asiasta kiinnostunut jatkaa hakemalla tietoja, jotka kyseenalaistavat tai vahvistavat esitetyt johtopäätökset.
Tämä on tietysti pelkistetty esitys siitä, mitä tietoja tässä on punnittu, mutta olen tarkoituksella jättänyt kirjaamatta tähän ne kaikki sivut, joita olen lueskellut, koska viitteitä olisi pitänyt kirjata kymmeniä ja se olisi tehnyt selvityksestä kovin sekavan.
Terv. Kari
Riikka Kalmi
10.09.13, 00:02
Forsman on minullakin, mutta taitaa olla eri sotilas Forsman Kauhajoelta. Minun Forsman on Mikki Heikinpoika Forsman s.27.9.1736, sotilaana Ylikorhosessa 1760-luvulla (eli selvästi myöhemmin kuin aiemmin mainittu Jaakko) Mikin vht todennäköisesti Heikki Eliaanpoika Pahlman ja vmonsa Susanna Yrjänäntytär. Taisi siis sukunimi olla ruotukohtainen.
Tällä Mikki Forsmanilla oli ainakin yhteys Aron taloon. Hänen vaimonsa oli nimittäin Maria Antintytär Kiviluoma s. 4.1.1734, joka oli Niilo Sipinpoika Aron pojantytär.
t. Riikka
Forsman on minullakin, mutta taitaa olla eri sotilas Forsman Kauhajoelta. Minun Forsman on Mikki Heikinpoika Forsman s.27.9.1736, sotilaana Ylikorhosessa 1760-luvulla (eli selvästi myöhemmin kuin aiemmin mainittu Jaakko) Mikin vht todennäköisesti Heikki Eliaanpoika Pahlman ja vmonsa Susanna Yrjänäntytär. Taisi siis sukunimi olla ruotukohtainen.
Tällä Mikki Forsmanilla oli ainakin yhteys Aron taloon. Hänen vaimonsa oli nimittäin Maria Antintytär Kiviluoma s. 4.1.1734, joka oli Niilo Sipinpoika Aron pojantytär.
t. Riikka
Forsman oli ainakin aikavälillä 1732-1789 Kauhajoen Hyypässä yhden ruodun sotilasnimi. Sinä aikana sotilaana oli useita miehiä, jotka eivät olleet erityisemmin sukua toisilleen. Suurimman osan tuosta ajasta sotilaan asuinpaikka on ollut Korhosessa.
Tässä ketjussa esiin tuomani Jaakko Forsman ei ollut Anna Jaakontyttären (s.9.1723) isä ja hänen mainitsemisensa oli erehdykseni, mikä johtui siitä, että en seurannut Anna Jaakontyttären vaiheita rippikirjoista riittävän pitkälle.
Kauhajoen RK 1762-1768 Hautaniemi s.95 kyllä mainitsee Anna Jaakontyttären jälkeen leski Johanna Antintyttären s. 5.1692. Häntä olisi tietysti voinut epäillä jo sillä perusteella Annan äidiksi, mutta vasta Kurikan Lohiluomalla RK 1766-1762 (aukeama 107) sotilaan lesken Anna Jaakontyttären jälkeen mainitaan " Modr. E Johanna Andersdr från Cauhajoki med att".
Mutta selvisi tämäkin harha-askelten jälkeen.
Terv. Kari
Kiitos Kari vaivannäöstä, on isoksi avuksi näin avoimeksi jättävien kirjojen osalta, kun joku tuntee paikkoja ja sukuja! Olen täällä sormien ja varpaiden kanssa laskenut näitä sukulaisuuksia ja tarkkoja selvityksiäsi, poissulkeminen tosiaan vaikuttaa toimivalta menetelmältä, ihan suurella todennäköisyydellä olet osannut jäljittää perheitä. Selasin myös Udden sukupuita tutustuakseni vähän sukupiireihin. Paljon on todella tuolloin muutettu Kurikkaan. Vielä etsin viimeistä vahvistusta polveudunko tästä Ericistä, voisi hyvinkin olla mahdollista Kauhajoella, että syntymäpäivä on sinne päin, mutta ei tarkasti kirjattu muuton yhteydessä, ja siksi pieni epävarmuus jäänyt. Muitakin yhteyksiä Kauhajoelle on, joten pitäjä tulee pian tutummaksi.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.