Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kollanius - Collan
Minulle on vuosien varrella kertynyt tutkimuslöytöjä, joita en ole ehtinyt työstää julkaisukelpoisiksi artikkeleiksi. Otan tässä esille yhden, joka koskee Karkun kirkkoherran Matthias Matthiae Kollaniuksen (k. 1639) talollissukuhaaraa. Annan vain yleiskuvan ilman tarkkoja henkilötietoja.
Kollaniuksella oli kaksi poikaa, Abraham ja Eskil. Abrahamin pappissukuhaara on ennestään tunnettu, mutta on epäselvää, onko se jatkunut 1700-luvulle. Eskilin talollissukuhaara, jota ei ole aiemmin tunnettu, on ollut varsin runsaslukuinen ja elää varmasti tänäkin päivänä Satakunnassa ja ehkä muuallakin. Eskil Mattsson sai haltuunsa Karkun (myöh. Suoniemen) Kauniaisten Kiparin autiotalon ja oli isäntänä siellä 1643-1676, k. 1687. Hänellä oli kolme poikaa: Anders (Kiparin isäntä 1677-1691, k. 1691), Abel (Kauniaisten Kelan isäntä 1676-1700, haud. isoisänsä hautaan Karkun kirkon kuoriin 1710) ja Henrik (asui perheineen Kiparilla vielä 1700).
Kiparilla suku jatkui Anders Eskilssonin jälkeen viidessä polvessa Matts Michelssonin kuolemaan saakka (1811), ja kun talo pian tämän jälkeen yhdistettiin Kauniaisten kartanon yhteydessä olevaan Maurin taloon, viimeisen isännän poika oli siellä torpparina. Edellisten sukupolvien aikana oli syntynyt useita sivuhaaroja.
Abel Eskilssonin talo Kela säilyi itsenäisenä vielä hänen poikansa Per Abelssonin isännyyskaudella (1700-1720), mutta sen jälkeen se yhdistettiin Kauniaisten kartanoon. Per Abelssonilla oli paljon jälkeläisiä Karkussa poikiensa Johanin ja Michelin kautta. Edellinen oli isäntänä Vahalahden Knuutilassa ja jälkimmäinen Vihtiälän Punkalla. Myös kolmannella pojalla Matts Perssonilla on saattanut olla jälkeläisiä.
Sekä Kiparin että Kelan sukuhaaroissa on myöhemmissä polvissa tapahtunut siirtymistä pois talollissäädystä. En ole voinut seurata suvun vaiheita nykypäivään saakka. Arvattavasti se on edustettuna eri yhteiskuntaluokissa ja monilla eri ammattialoilla.
Abel Eskilssonin nuorempi poika Joakim siirtyi sotilasuralle ja otti käyttöön isoisänsä isän sukunimen lyhennettynä muotoon Collan. Vääpeli Joakim Collan ja luultavasti myös hänen vaimonsa Karin kuolivat 1697 Pastin tilalla Vesilahden Narvassa ”suuressa kurjuudessa”. Karkun nimismies Daniel Tallqvist hoiti kuolinpesän asiat ja huolehti Collanin pojan Gabrielin (s1695) kasvatuksesta. Hän oli käräjäpöytäkirjan mukaan ”lankoussuhteessa” Collaniin, mikä tarkoitti että hänen puolisonsa Katarina Svarthafra oli Collanin pikkuserkun tytär (Vesilahden ja Lempäälän käräjät 27.2.1723, nn 32:109-110).
Gabriel Collan oli vuodesta 1709 armeijan palveluksessa, joutui sotavankeuteen Venäjälle ja palasi 1721. Hän vaati käräjillä 1723 Tallqvistilta selvitystä isänsä jäämistöstä. Hän palveli Porin jv. rykmentissä ja kuoli eronsaaneena rykmentinvääpelinä 1748. Hänellä oli avioliitossaan Maria Cannelinin kanssa kolme poikaa: Gustaf (ks. alla), Gabriel, ylioppilas 1750, matrikkelin mukaan pehtoori, ja Joakim, joka oli 1753 räätälinopissa Turussa.
Gustaf Collan toimi ensin perämiehenä ja sitten ravintoloitsijana Raumalla ja noin v:sta 1780 Tampereella. Hän oli naimisissa 1:o Hedvig Rennerin ja 2:o Emerentia Gebhardin kanssa. Toisessa avioliitossa syntyi kaksi poikaa: Johan Gustaf, s. 1772, hallituskonseljin talousosaston kamariviskaali v:sta 1811, k. 1814), omisti Piikkiön Isokartanon, ja Carl, s. 1783, ylioppilas 1800, matrikkelin mukaan merimies.
Kamariviskaali Collanilla oli vaimonsa Fredrika Gustava Wilhelmsin kanssa useita tyttäriä ja poika Carl Gustaf Constantin, s. 1807, ylioppilas 1825, matrikkelin mukaan kauppalaivaston laivuri, pso Maria Ulrika Thurman. Collan-sukuhaara on saattanut jatkua paitsi hänestä myös hänen isänsä sedistä Gabriel ja Joakim Collanista (ks. edellä).
Henrik Impola
Hei
Olen merkinnyt ylös tuomiokirjapoimintoja Sarkolan Kesosta johon liittyy myös Kipari. Näiden mukaan Eskil Mattsson on Sarkolan Kesolta.
Sarkolan Keson isäntä 1607-1637 oli Matts Mattsson, hänellä pojat Lars, Eskil ja Eric.
Vesilahti, lakimääräiset käräjät 18.4.1628 kerrotaan että Lars Mattssonin veli Eskil Mattsson on Anian Anders Siukon vävy (Vesilahden Anian Heikkilä)
Vesilahti, lakimääräiset käräjät 18.4.1628 Lars Mattsson velkoo saataviaan Anian Anders Siukossonilta.
Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1679 Henric Larsson Kesoi Sarkoilasta poikansa Michel Henricssonin välityksellä, perintöriita jossa mainitaan edesmenneen Matts Mattssonin lapset ja perilliset joita ovat vanhimman poika Lars Mattssonin lapset Henric ja Wellan Larssoner, Anna, Margareta, Carin och Beata (Brita) Larsdöttrar ja nuoremman pojan Eskil Mattssonin perilliset sekä Willamin vävy Henric (po Fredric) Henricsson Vesilahden Vännilästä vaimonsa Kirstin Willamsdotterin puolesta.
Vesilahti, lakimääräiset käräjät 18.4.1628 Eskil Mattsson i Sarkoila vastaan Bertil Persson i Ania (Äiäjälä)
Karkun käräjät v. 1681: Escil Mattsson i Cauniais yli 80 vuotias, isän veli Jöns Mattsson asunut Tuomolan taloaa hemman (Sarkola). Edesmennyt isä Matts Mattsson kuollut yli 40 vuotta sitten.
Karkun käräjät v. 1694: Abel Eskilsson Kauniaisista, veljenpoika Matts Andersson Kipari, Abelin isän veljenpoika (po pojanpoika) Michel Henricsson Keso Sarkolasta, hakee isänsä perintöä Keson perintötalosta. Michelin vaimo Agnis Olofsdotter. Abelin isä edesmennyt Eskil Mattsson Kipari.
Minun viestini menee reippaasti sivuun tästä Collanus-suvusta, mutta kirjoitan kuitenkin.
Olen jäljittämässä erään Piikkiöstä (s. 1787) kotoisin olevan Lisa Jacobsdotterin palveluspaikkoja. Lähti maailmalle äitinsä heinäkuisen kuoleman jälkeen syksyllä 1811. Ensin Maariaan, seuraavana vuonna Turkuun.
Hiskiä selatessani löysin Turun työnantajaksi tuon Johan Gustaf Collanin, varhainen HISKI:n haudattu tieto kertoi, että haudattu Piikkiöön. Sitä ehdin tässä muutaman päivän ihmetellä.
Näin se selvisi.
Täytyypä lukea uudestaan Piikkiön kirjoja "sillä silmällä".
Lisan Maariaan meno saattaa johtua siitä, että isosisko Anna jo oli siellä, toisaalta tämä Collanin puoliso, 1855 kuollut Fredrica Gustava Wilhelms oli kotoisin Maariasta.
Joku osaa varmaan kertoa tuosta "Wilhelms-suvusta" enemmänkin.
Ylippilasmatrikkelissa Collanuksen etunimeksi on merkitty "Jan", liekö se perheen sisäinen kutsumanimi.
Fredrica Gustava Wilhelms on haudattujen luettelossa "kammar Fiskalen i Kejserliga Senaten Härädshöfvdingin" leskirouva. Ylioppilasmattrikkelissa Collan on "varalääninsihteeri", kumpi kuulostaa komeammalta?
Ja oikeastaan viestini tässä on se, miten piikatyttöjä rekrytoitiin tai miten he palveluspaikkaansa pääsivät, joutuivat? Minkälaiset suosituskirjeet piti olla.
Lisan seuraava palveluspaikka Turussa oli joku Capitain Prytz...
T. PäiviKL
Bodniemi37
21.08.13, 09:33
... toisaalta tämä Collanin puoliso, 1855 kuollut Fredrica Gustava Wilhelms oli kotoisin Maariasta.
Joku osaa varmaan kertoa tuosta "Wilhelms-suvusta" enemmänkin.
Fredrica Gustava Wilhelmsin vanhemmat löytyvät täältä (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11686). Hän oli Kaarinan Alalemun omistajattaren Fredrica Charlotta Wilhelmsin ja everstiluutnantti Nils Fredrik von Wallwijkin avioton tytär, joka syntyi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8416326) Messukylässä 18.1.1783.
Bertel Rosenbröijerin selvitys Wilhelms-suvusta löytyy Wilskmanin Släktbok II:sta, http://www.genealogia.fi/litt/kirj3ms.htm.
Terveisin,
Esko Karisalmen arvokkaat tuomiokirjatiedot kumoavat teoriani Kollanius-suvun ”talollishaarasta” - mitään muuta kuin työhypoteesi se ei ollutkaan. Minulla on aika paljon tällaisia tutkimuslöytöjä, jotka ovat jääneet keskeneräisiksi juuri sen takia, että tuomiokirjojen laajempi käyttö oli hyvin hankalaa ennen nettiaikakautta.
Päättelyketjuni, joka johti harhaan, oli tällainen: Joakim Abelssonin täytyi olla Abel Eskilssonin poika, koska ketään muuta Abelia ei löytynyt lähialueilta. Ja koska hän otti sukunimen Collan ja oli vuoden 1723 tuomiokirjatiedon mukaan sukulaisuussuhteissa Kollanius-suvun päähaaraan, niin Abel Eskilssonin täytyi kuulua Kollanius-sukuun.
Kun asia ei siis ole näin, täytyy uutta ratkaisumallia hakea kahdelta vaihtoehtoiselta linjalta: A. Joakim Collan oli Abel Eskilssonin ja jonkun Kollanius-sukuisen naisen poika. B. Joakim Collanin isä Abel oli tuntemattomaksi jäänyt Kollanius-suvun jäsen. Kummallakin linjalla häviää se ongelma, joka minua kaikkein eniten mietitytti. En oikein voinut uskoa, että Joakim Collanin ja Daniel Tallqvistin lankoussuhde olisi ollut niin kaukaista laatua, että Collan oli Tallqvistin vaimon Katarina Svarthafran isän pikkuserkku. Kun Tallqvist otti huolehtiakseen Collanin lapsista, täytyi sukulaisuussuhteen olla paljon läheisempi.
A. Abel Eskilsson oli vuoden 1703 henkikirjan mukaan ”yli 80-vuotias”. Tässä oli varmasti paljon liikaa, mutta joka tapauksessa hän lienee syntynyt viimeistään 1630. Hän tuli Kelan isännäksi 1676. En ole saanut selville hänen aikaisemmista vaiheistaan muuta kuin että hän oli lampuotina Tyrvään Pohjalassa 1671-1672. Hänellä oli vaimo Margareta, joka kuoli ennen vuotta 1676, koska silloin Abelilla oli Valborg-niminen vaimo. Tämän A - vaihtoehdon mukaan Margareta olisi ollut Joakim Collanin äiti. Hän olisi voinut olla Sauvon kappalaisen Johan Kollaniuksen tytär ja Karkun pitäjänkirjurin Matias Kollaniuksen sisar sekä Katarina Svarthafran isän serkku. Sukulaisuus olisi ollut vielä läheisempi, jos hän olisi ollut Hans Svarthafran ja Margareta Kollaniuksen tytär. Silloin Joakim Collan ja Katarina Svarthafra olisivat olleet serkukset, mutta Collan-nimen omaksuminen olisi vaikeampi ymmärtää. - Tätä vaihtoehtoa puoltaa erityisesti se että Abel Eskilsson haudattiin 1710 Karkun kirkon kuoriin, ilmeisesti kirkkoherra Matthias Matthiaen hautaan. Kuorissa ei ollut muita kuin kirkkoherrojen hautoja.
B. Collan-nimi selittyisi parhaiten, jos Joakim Collanin isä olisi kuulunut Kollanius-sukuun. Ketään Abel-nimistä suvun jäsentä ei tunneta, mutta on olemassa se mahdollisuus, että kantaisän pojalla, kappalainen Abraham Kollaniuksella olisi ollut tämänniminen poika. Kollasen ratsutilan jakamisesta käytiin Karkun käräjillä 8-9-3-1647 perintökiistaa, jota Seppo Perälä on selostanut (Genos 2004:74-76). Matthias Matthiaella oli viisi lastenlasta, kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Muiden nimet on lueteltu, mutta kolmannen pojan nimi puuttuu käräjäpöytäkirjasta, mahdollisesti siksi että hän oli silloin vielä alaikäinen. Perälä on pohtinut, oliko tämän pojan nimi Matthias, mutta toteaa samalla, että asiakirjoissa mainittu Matthias Kollanius voi yhtä hyvin tarkoittaa seuraavaan sukupolveen kuuluvaa Karkun pitäjänkirjuria. Tämä tuntematon poika on selvästikin kuollut varsin nuorena. Hänen nimensä on voinut olla Abel ja häneltä on hyvin voinut jäädä Joakim-niminen poika.
Ehkä joku Forumin jäsen on jo löytänyt tuomiokirjoista ratkaisevan tiedon, joka tekee nämä pohdiskelut tarpeettomiksi?
Henrik Impola
Benedictus
22.08.13, 08:20
Laitan tähän eräät Karkun Järventaan perintöön littyvän käräjäkirjan.
Siinä jaetaan kappalainen Söfringin tyttärien perintöä.
Kiinnostavaa, että asianhoitajana on alilaamanni Abraham Kollanus.
-voi olla vain viranpuolesta, mutta toisaalta Järventaassa näkyy myös Hans Svarthafra, joka nimi myös tulee esille noissa aiemmissa viesteissä.
Anna Andersdr on Anders Bertilssonin tytär. Vuonna 1666 hän oli alaikäinen ja huoltajana oli underlagman Abraham Kollanius. Ohessa linkki juttuun jossa käsitellään lyhyesti Samuel Bursetin ja Annan omistusta Järventaasta.
Turun raastupa 1666
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11476251
Anders Bertilsson oli Sipoon Härtsbystä. Tässä linkki juttuun josta se löytyi.
Turun raastupa 1670
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11572423
Severinus Josephi (mainitaan 1626–1631)
Söfring Josefsson
S oletettavasti Tyrvää. V Tyrvään kirkkoherra Josephus Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1232) ja Anna Sigfridsdotter.
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) apulaispappi, oletettavasti vt. kirkkoherra isänsä kuoltua 1626 (mainitaan käräjäpöytäkirjassa kirkkoherrana 1626 ja varapastorina 1628); Tyrvään kappalainen, mainitaan 1628–1631.
P1 N.N.; P2 Susanna Mårtensdotter, eli leskenä vielä 1644, jolloin yhdessä lastensa kanssa myi maatilan Tyrvään Kallialassa.
Olisiko mahdollista, että Söfringin 1. vaimo oli khr Mathias Mathiaen tuntematon tytär.
Vaimon sisarhan oli Turun pormestari Mårten Sigfridssonin 1.vaimo.
Mathias Mathiae mainitaan 1583 Kokemäen kappalaisena, eli voisi olla ajallisesti mahdollista, että hänellä on ollut poika tai tytär, jonka lapsia olisivat nuo sisarukset, mukaan lukien ehkä Keso-Kiparin porukka.
Mathias Mathiean 1. vaimo lienee olleen Lars Henriksson Hordeelin sisar.
espoon-lasse
22.08.13, 15:17
Wilhelms-suvusta on olemassa Wilskman:Släktbok:ssa sukuselvitys, joka ulottuu noin vuoteen 1916. Selvityksessä mainituista sukuhaaroista ilmeisesti vain maanmittari Albin Alarik Wilhelmsin jälkeläisten suku jatkuu nykyaikaan.
Terveisin Espoon-lasse
Hei!
Paljon olen miettinyt tuota Eskill Mattssonia ja verrannut asiasta esiin tulleita tietoja ja tullut siihen tulokseen, että on ollut olemassa kaksi Eskill Mattssonia, Keso ja Kipari, joilla molemmilla isänä Matts Mattsson ja toinen on kirkkoherra Kollanius. On kaksi eri perhekuntaa.
Lainaus keskustelupalstalta, Kerisalmi:
Sarkolan Keson isäntä 1607-1637 oli Matts Mattsson, hänellä pojat Lars, Eskil ja Eric.
…
Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1679 Henric Larsson Kesoi Sarkoilasta poikansa Michel Henricssonin välityksellä, perintöriita jossa mainitaan edesmenneen Matts Mattssonin lapset ja perilliset joita ovat vanhimman poika Lars Mattssonin lapset Henric ja Wellan Larssoner, Anna, Margareta, Carin och Beata (Brita) Larsdöttrar ja nuoremman pojan Eskil Mattssonin perilliset sekä Willamin vävy Henric (po Fredric) Henricsson Vesilahden Vännilästä vaimonsa Kirstin Willamsdotterin puolesta.
...
Näiden tietojen mukaan tämä Eskill kuului Kesoon ja oli 1679 jo kuollut, koska perintöriidassa oli mukana Eskill Mattssonin perilliset, ja mielestäni perillisistä puhutaan vain kuolleen henkilön jälkeen.
Sitten lainaus:
Karkun käräjät v. 1681: Escil Mattsson i Cauniais yli 80 vuotias, isän veli Jöns Mattsson asunut Tuomolan taloaa hemman (Sarkola). Edesmennyt isä Matts Mattsson kuollut yli 40 vuotta sitten.
…
Karkun käräjät v. 1694: Abel Eskilsson Kauniaisista, veljenpoika Matts Andersson Kipari, Abelin isän veljenpoika (po pojanpoika) Michel Henricsson Keso Sarkolasta, hakee isänsä perintöä Keson perintötalosta. Michelin vaimo Agnis Olofsdotter. Abelin isä edesmennyt Eskil Mattsson Kipari....
Tässä Eskill mainitaan olevan 1681 yli 80 vuotias eli hän elää vielä tuolloin 1681 ja hänen kuolinajakseen onkin mainittu 1687.
Edesmennyt isä mainitaan kuolleen yli 40 vuotta sitten ja Matthias Matthiae kuoli 1639.
Johtopäätökseni on, että ylemmissä tiedoissa ennen 1679 kuollut Eskill Mattsson on tuntemattoman Matts Mattssonin ja alemmat tiedot Kauniasiten Kiparin 1687 kuolleesta Eskill Mattssonista, Kollaniuksesta. Tätä vahvistaisi vielä sekin, kun tämän Eskilin poika Abel haudattiin isoisänsä hautaan Karkun kirkon kuoriin.
Epäselväksi kuitenkin jää, mistä yhteys 1687 kuolleella Eskilillä oli Kesoon.
Tuomiokirjoja en osaa lukea mutta nämä päätelmäni ovat toisten, Impolan ja Kerisalmen, tulkintojen perusteella tehtyjä.
Vilppula.com:n sivuilta löytyy Eskill Matinpoika Kollanius s. noin 1610, lapset Anders, Abel ja Henrik, ja jonka isä on Matthias Matthiae Kaskala, syntynyt Liedossa noin 1550.
http://www.vilppula.com/people/p00000ct.htm#I140952
Biografiakeskuksen tietoa on Matthias Matthiaen isän tiedot
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1670
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1624
Lainaus:
Matthias Martini (K noin 1596)
Matthias Marthini, Matts Mårtensson
S ilmeisesti Lieto. V Liedon Kaskalan kylän talollinen Martti N.N. (Mårten i Kaskala i Lundo) ja N.N.
Karkun kirkkoherra 1557–1588
...
Koska Eskil Mattsson oli talonpoika ei häntä ole liioin mainittu samassa yhteydessä ja samalla tavalla kuin veli Abraham, joka oli lukenut ja mm. kappalainen.
Tietojen oikeellisuuteen en voi ottaa kantaa, koska en ole niitä itse syvällisemmin tutkinut mutta käräjätietoja pidän oikeina.
Marjatta Laine
Benedictus
07.12.13, 10:18
Sitten lainaus:
Karkun käräjät v. 1681: Escil Mattsson i Cauniais yli 80 vuotias, isän veli Jöns Mattsson asunut Tuomolan taloaa hemman (Sarkola). Edesmennyt isä Matts Mattsson kuollut yli 40 vuotta sitten.
…
Karkun käräjät v. 1694: Abel Eskilsson Kauniaisista, veljenpoika Matts Andersson Kipari, Abelin isän veljenpoika (po pojanpoika) Michel Henricsson Keso Sarkolasta, hakee isänsä perintöä Keson perintötalosta. Michelin vaimo Agnis Olofsdotter. Abelin isä edesmennyt Eskil Mattsson Kipari....
Edellisen viestin myötä tulee esille iso ristiriita.
On siis kaksi Eskil Mattssonia.
1. Keson poika Eskil Mattsson kuollut ennen 1679.
2. Kauniaisten Eskill Mattsson kuollut 1687.
Yllä mainitaan Abelin isän veljenpojaksi Michel Henriksson Keso(isäntänä Kesolla 1691-1708)
Toisaalta Kauniaisten Eskil Mattsson oli syntynyt ennen vuotta 1600.
Onkohan nyt niin, että Abelin isän Kauniaisten Eskil Matssonin veli oli Lars Matsson, Keson isäntä ennen 1645.
Lars Mattsoninsta on maininta, että oli nimismies.
Lars Matssonin vaimo oli Lena Matssdotter, joka voisi paremminkin olla Keson tytär ja Lars Matson siis vävy Kesolla.
Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1679 Henric Larsson Kesoi Sarkoilasta poikansa Michel Henricssonin välityksellä, perintöriita jossa mainitaan edesmenneen Matts Mattssonin lapset ja perilliset joita ovat vanhimman poika Lars Mattssonin lapset Henric ja Wellan Larssoner, Anna, Margareta, Carin och Beata (Brita) Larsdöttrar ja nuoremman pojan Eskil Mattssonin perilliset sekä Willamin vävy Henric (po Fredric) Henricsson Vesilahden Vännilästä vaimonsa Kirstin Willamsdotterin puolesta.
Selviääkö yltä, että Henrik Larsson on Mats Matssonin pojan Lars Matsonin poika?
Toinen vaihtoehto on,että Abelin isän veljenpojaksi mainittu Michel Henriksson Keso ei ole veljenpoika eikä veljen pojanpoika vaan Abelin isän sisaren pojanpoika.
Tällöin Eskil Matsson Kauniaisista ja Lena Matsdotter Kesolta olisivat sisaruksia ja mahdollisesti khr Mathias Mathiaen lapsia.
Jos Lena on saanut isältään varoja, joilla Keso on lunastettu muilta perillisiltä , voisi se olla aihe, miksi Abel hakee isän perintöä Keson Micheliltä.
Olen käsittänyt,e ttä lankoakin saatettiin ennen kutsua veljeksi, eli olisiko tässä se sekoittamassa asiaa.
Melkein kallistuisin sen puolelle, että Kauniaisten Eskill Matsson ja Keson Lena Matsdotter olivat sisarukset, khr Mathias Mathiaen lapsia ja siis Kollanus sukua.
1679 kuollut Eskil Matsson oli Kauniaisten Eskilin sisarenmiehen nimismies Lars Matssonin veli eikä muuta.
Tällöin Abel Eskilsson oli khr Mathien pojanpoika ja siis Kollanus kuten Abraham Kollanuksenkin lapset.
Marjatta Laineen tarkkanäköisyyden innostamana minäkin katsoin asioita vähän tarkemmin. Kahta Eskil Mattssonia ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut olemassa. Vertasin Esko Karisalmen tuomiokirjatietoja veroluetteloihin. Henkikirjoissa mainitaan Sarkolan Kesolla 1635-36 ja 1638 isännän Lars Mattssonin jälkeen veli Eskil Mattsson ja vaimonsa Gertrud Andersdotter. Tämä pariskunta siirtyy Kauniaisten Kiparille ja on siellä henkikirjoissa 1643-44. Gertrud kuoli noin 1645 ja Eskil Mattsson oli sen jälkeen isäntänä vuoteen 1676 toisen vaimonsa Valborgin kanssa. Hänet haudattiin Karkussa 1687 (”Gubben hos Kipari”). Hänellä oli henkikirjojen mukaan 7 aikuiseksi elänyttä lasta, pojat Anders (Kiparin seurava isäntä), Abel (Kauniaisten Kelan isäntä ja Henrik sekä tyttäret Sofia, Valborg, Brita ja Karin. Käsittämättömältä tuntuu, kuinka häntä on 1679 voitu pitää vainajana.
Kollanius-suvun talollissukuhaara näyttää olevan todellisuutta, vaikka ehdin sitä jo välillä epäillä. Abel Eskilssonin pojan Joakim Collanin nimi ja ”lankoussuhde” Karkun nimismiehen Daniel Tallqvistin kanssa sekä varsinkin Abelin hautaaminen Karkun kirkon kuoriin ovat hyvin vahvoja indisiotodisteita Eskil Mattssonin kuulumisesta Kollanius-sukuun. Abel Eskilsson oli 1695 menettänyt itsenäisen talollisen aseman ja tullut kapteeni Jakob Finckenbergin lampuodiksi. Häntä ei olisi voitu muutenkaan haudata kuoriin, jossa oli vain kirkkoherrojen hautoja, jollei hän olisi ollut läheistä sukua kirkkoherra Matthias Matthiaelle, ilmeisesti hänen pojanpoikansa. Tällaisten todisteiden perusteella monia sukujohtoja on pidetty todennäköisinä, jopa varmoinakin.
Koska Eskil Mattsson tuli Kiparille Kesolta, tuntuu Benedictuksen ensimmäinen vaihtoehto, että myös vanhempi veli Lars Mattsson oli kirkkoherra Matthias Matthiaen poika, hyvältä lähtökohdalta jatkopohdinnoille. Tämä Lars kuului Karkun silloisen yhteiskunnan ylätasolle. Hän oli SAY:n mukaan nimismies vuoden 1635 vaiheilla, vaikka Piilosen Sastamalan historia ei häntä sellaisena tunne. Olen Collinus-artikkelissani (Genos 4/1995, s. 163, nootti 36) kertonut, että hän oli 1624 mukana häissä Rainiossa, joissa varmaankin Karkun koko johtava kerros oli läsnä. Keso oli hänen aikanaan myös ratsutalo.
Lars Mattsson on veroluetteloissa vasta vuodesta 1635, mutta hän on ollut Keson isäntänä paljon aikaisemmin. Ennen häntä mainitaan tilalla Matts Mattsson (1607-1638). Hän on voinut olla edellisen isännän Matts Henrikssonin poika, mutta varmemmalta kuitenkin tuntuu, että nimi tarkoittaa noin vuodesta 1620 lähtien kirkkoherra Matthias Matthiaeta. Silloin Keson 3 äyrin talo laajenee kylän suurimmaksi 5 äyrin taloksi. Olettamukseni mukaan sen on täytynyt olla kirkkoherran hankkima, koska siellä ilmeisesti oli kaksi hänen poikaansa, Lars ja Eskil. Kolmas, ehkä kaikkein vanhin poika Abraham sai päätilan Karkunkylän Kollasen.
Henrik Impola
Marjatta Laineen tarkkanäköisyyden innostamana minäkin katsoin asioita vähän tarkemmin. Kahta Eskil Mattssonia ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut olemassa. Vertasin Esko Karisalmen tuomiokirjatietoja veroluetteloihin. Henkikirjoissa mainitaan Sarkolan Kesolla 1635-36 ja 1638 isännän Lars Mattssonin jälkeen veli Eskil Mattsson ja vaimonsa Gertrud Andersdotter. Tämä pariskunta siirtyy Kauniaisten Kiparille ja on siellä henkikirjoissa 1643-44. Gertrud kuoli noin 1645 ja Eskil Mattsson oli sen jälkeen isäntänä vuoteen 1676 toisen vaimonsa Valborgin kanssa. Hänet haudattiin Karkussa 1687 (”Gubben hos Kipari”). Hänellä oli henkikirjojen mukaan 7 aikuiseksi elänyttä lasta, pojat Anders (Kiparin seurava isäntä), Abel (Kauniaisten Kelan isäntä ja Henrik sekä tyttäret Sofia, Valborg, Brita ja Karin. Käsittämättömältä tuntuu, kuinka häntä on 1679 voitu pitää vainajana.
Kollanius-suvun talollissukuhaara näyttää olevan todellisuutta, vaikka ehdin sitä jo välillä epäillä. Abel Eskilssonin pojan Joakim Collanin nimi ja ”lankoussuhde” Karkun nimismiehen Daniel Tallqvistin kanssa sekä varsinkin Abelin hautaaminen Karkun kirkon kuoriin ovat hyvin vahvoja indisiotodisteita Eskil Mattssonin kuulumisesta Kollanius-sukuun. Abel Eskilsson oli 1695 menettänyt itsenäisen talollisen aseman ja tullut kapteeni Jakob Finckenbergin lampuodiksi. Häntä ei olisi voitu muutenkaan haudata kuoriin, jossa oli vain kirkkoherrojen hautoja, jollei hän olisi ollut läheistä sukua kirkkoherra Matthias Matthiaelle, ilmeisesti hänen pojanpoikansa. Tällaisten todisteiden perusteella monia sukujohtoja on pidetty todennäköisinä, jopa varmoinakin.
Koska Eskil Mattsson tuli Kiparille Kesolta, tuntuu Benedictuksen ensimmäinen vaihtoehto, että myös vanhempi veli Lars Mattsson oli kirkkoherra Matthias Matthiaen poika, hyvältä lähtökohdalta jatkopohdinnoille. Tämä Lars kuului Karkun silloisen yhteiskunnan ylätasolle. Hän oli SAY:n mukaan nimismies vuoden 1635 vaiheilla, vaikka Piilosen Sastamalan historia ei häntä sellaisena tunne. Olen Collinus-artikkelissani (Genos 4/1995, s. 163, nootti 36) kertonut, että hän oli 1624 mukana häissä Rainiossa, joissa varmaankin Karkun koko johtava kerros oli läsnä. Keso oli hänen aikanaan myös ratsutalo.
Lars Mattsson on veroluetteloissa vasta vuodesta 1635, mutta hän on ollut Keson isäntänä paljon aikaisemmin. Ennen häntä mainitaan tilalla Matts Mattsson (1607-1638). Hän on voinut olla edellisen isännän Matts Henrikssonin poika, mutta varmemmalta kuitenkin tuntuu, että nimi tarkoittaa noin vuodesta 1620 lähtien kirkkoherra Matthias Matthiaeta. Silloin Keson 3 äyrin talo laajenee kylän suurimmaksi 5 äyrin taloksi. Olettamukseni mukaan sen on täytynyt olla kirkkoherran hankkima, koska siellä ilmeisesti oli kaksi hänen poikaansa, Lars ja Eskil. Kolmas, ehkä kaikkein vanhin poika Abraham sai päätilan Karkunkylän Kollasen.
Henrik Impola
Hei
Tässä pari tuomiokirjapoimintaa joista selviää lisää sukulaisuussuhteita,
Pirkkala, lakimääräiset käräjät 12-13.10.1629: Lars Mattsson i Sarkoila Karkku socken kärde til Michel Sorkkala om sin moders Brita Michelsdotters arf (Pirkkala Sorkkala Sikala). Svarade Michel Michelsson (Sikala) och löfvade betala sin fadermoders (fadersysters) andel.
Karkku, lakimääräiset käräjät 28.3.1628: Sikstus Olofsson i Vackala i Vesilax socken (Sisto) kärde til Lars Mattson i Sarkoila at han hafwa löst hans hustrus systers sylbället ifrån Åbo. Svarade Lars at hans fadersysters dotter Margareta Henricsdotter hafwa pantsatt bälletet för 15 daler hos Årrapää Philip.. Så är Sikstus hustru Margaretas kiötlig syster och är så mycket närmare til at lösa bälletet.
Karkku, lakimääräiset käräjät 24-25.10.1631: Dömdes Maisa Henricsdotter i Vackala i Vesilax socken (Sisto) bekomma af Lars Mattsson i Sarkoila 8 daler kopparmynt, Maisas syster Maisa Henricsdotter.
Benedictus
08.12.13, 11:43
Matthaeus Matthiae (K 1639)
Matthaeus Matthaei, Matthias Matthiae, Matts Mattsson
V mahdollisesti Karkun edellinen kirkkoherra Matthias Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1670) ja N.N.
Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kappalainen, mainitaan 1583 ja 1587; Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) kirkkoherra ainakin jo 1589. Matthaeus Matthiae oli Turun linnanpäällikön lanko, ja ilmeisesti tämän suosittelemana piispa Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimitti hänet virkaan (Paarman mukaan vasta 1591) vastoin pitäjänmiesten tahtoa. Nämä olisivat halunneet kirkkoherraksen Karkun Mouhijärven kappalaisen Henricus Petrin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=995). Matthaeus Matthiae antoi 23.2.1590 todistuksen, jonka mukaan oli muuttanut Kokemäeltä Karkun kirkkoherraksi.
. Matthaeus Matthiae omisti Karkun Karkunkylässä Kollasen tilan vuodesta 1602, yhdisti siihen 1608 neljä muuta saman kylän tilaa ja muodosti niistä ratsutilan 1618. Tämän ratsutilan mukaan hänen poikansa, Karkun Mouhijärven kappalaisen Abrahamus Matthiaen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=12) jälkeläiset käyttivät sukunimeä Collanius / Kollanius.
K Karkku 1639 (haudattiin Karkun vanhan kirkon kuoriin).
P Brita N.N.
Pirkkala, lakimääräiset käräjät 12-13.10.1629: Lars Mattsson i Sarkoila Karkku socken kärde til Michel Sorkkala om sin moders Brita Michelsdotters arf (Pirkkala Sorkkala Sikala). Svarade Michel Michelsson (Sikala) och löfvade betala sin fadermoders (fadersysters) andel.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=609250
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=593639
Vaikuttaisi, että yllä oleva Khr Mathiaksen vaimo Brita olisi sama kuin Brita Michelsdotter.
Britan isä lienee Sorkkalan Sikalassa näkyvä Michel Henriksson.
Kysymys : onko Michel Henriksson Turun linnanpäällikkö Lars Henriksson Hordellin veli Kokemäeltä, jos Mathias Mathiaeta nimitetään Hordelin lankoksi?
Huomattavaa,että Lars Hordellin veli Mats Henriksson muutti Kiikan Ruotsilan isännäksi, naimalla kihlakunnakirjuri Simon Sigfridssonin lesken.
Karkun käräjät v. 1681: Escil Mattsson i Cauniais yli 80 vuotias, isän veli Jöns Mattsson asunut Tuomolan taloaa hemman (Sarkola). Edesmennyt isä Matts Mattsson kuollut yli 40 vuotta sitten.
Tuon mukaan on ollut setä Jöns/Hans Matsson.
Kiitokset Esko Karisalmelle tuomiokirjatiedoista. Tiedämme nyt kirkkoherra Matthias Matthiaen todennäköisen puolison nimen ja kotipaikan, ainakin toisen puolison, sillä Abraham Kollanius lienee ollut isänsä 1. avioliitosta. Tiedämme myös että Matthias Matthiaella on ollut sisar, joka oli naimisissa Henrik-nimisen miehen kanssa.
Kollanius-suvun tuntemuksessa päästäisiin ehkä yksi sukupolvi taaksepäin, jos Matthias-kirkkoherran veli Jöns Mattsson löytyisi. Häntä ei mainita SAY:ssa Sarkolan Tuomolassa, missä hänen pitäisi olla tuomiokirjatiedon mukaan, eikä muissakaan Sarkolan taloissa.
H.I.
Benedictus
09.12.13, 00:12
Lainaus Henrik Impola:
Kollanius-suvun tuntemuksessa päästäisiin ehkä yksi sukupolvi taaksepäin, jos Matthias-kirkkoherran veli Jöns Mattsson löytyisi.
Lainaus Henrik Impola:
Huittisten nimismiehellä Knut Olofsson Takulla oli ainakin kolme poikaa, joista yhdestä tuli pappi nimellä Matthias Canuti. Hän oli Tyrvään kirkkoherrana noin 1553-1562 ja Huittisten kirkkoherrana v:sta 1564 sekä kuoli pian vuoden 1580 jälkeen. Hän omisti Huittisissa Kivirannan eli Tapanilan yksinäistalon, Huittistenkylän Jäppilän ja mahdollisesti myös Loimankylän Rytin. Pso 1o N.N. Larsdotter Hämeenkyrön Laitilasta, k. ennen 1580 (Hämeenkyrön kär. 21-23.11.1625); mahd. 2:o Karin, main. Rytillä kymmenysluetteloissa 1600-1601.
Matthias Canutin ainoa varmuudella tunnettu poika Jöns Mattson mainitaan veroluetteloissa Kivirannassa ja Jäppilässä. Hän oli ratsumies ja ratsutalollinen, ratsasti 1595-1604 ensin oman 2½ äyrin talonsa puolesta yhdellä hevosella ja sitten Sammun kylästä saamansa 13½ äyrin läänityksen turvin 2-3 hevosella Axel Kurckin, Bengt Larssonin ja Lindved Classonin lipustoissa. Vahtimestari 1602 ja neljännesmestari vuodesta 1603 viimeksi mainitussa lipustossa. Mahdollisesti kaatui Kirkholman taistelussa 17.9.1605, jossa suuri joukko Lindved Classonin alasatakuntalaisia ratsumiehiä jäi sotakentälle. Pso Karin, main. kuolleena 1623 (Huitt. kär. 30.9.1623).
Lapsia:
Anders Jönsson, main. isäntänä ja ratsutalollisena Loimankylän Rytillä 1611-1612. Talollinen Vampulan Soinilan Harakalla 1617-1635. Talo oli hänen jälkeläisillään suorassa mieslinjassa vuoteen 1726 (Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 904).
Tytär, k. paastonaikaan 1623 oltuaan vuodepotilaana 12 vuotta (Huitt. kär. 18.9.1632). Pso luutnantti, myöh. lääninkivalteri Sven Påvalsson hänen 1. aviossaan (pso 2:o Brita, main. Rytillä 1634-1643). Sven Påvalsson oli Rytin isäntänä lankonsa jälkeen 1615-1645 ja jatkoi appensa ratsupalvelusta. Hän haki käräjillä kirkkoherra Matthias Canutin saatavia, mikä osaltaan vahvistaa tässä esitetyn sukulinjan oikeaksi. (Huitt. kär. 30.9.1623).
Yllä on Jöns Mattsson Tacku, joka oli khr Mathias Tackun poika.
Karkun khr Mathias Mathiaen isää ei varmuudella tunneta, mutta ei liene mahdotonta, että tämä olisi ollut Mathias Canuti Tacku, ajallisesti sopii hyvin yhteen.
Karkku, lakimääräiset käräjät 28.3.1628: Sikstus Olofsson i Vackala i Vesilax socken (Sisto) kärde til Lars Mattson i Sarkoila at han hafwa löst hans hustrus systers sylbället ifrån Åbo. Svarade Lars at hans fadersysters dotter Margareta Henricsdotter hafwa pantsatt bälletet för 15 daler hos Årrapää Philip.. Så är Sikstus hustru Margaretas kiötlig syster och är så mycket närmare til at lösa bälletet.
Karkku, lakimääräiset käräjät 24-25.10.1631: Dömdes Maisa Henricsdotter i Vackala i Vesilax socken (Sisto) bekomma af Lars Mattsson i Sarkoila 8 daler kopparmynt, Maisas syster Maisa Henricsdotter.
Yllä mainitaan Lars Mattsson Keson isänsisaren tytär Margareta Henriksdotter. Kumma kyllä puhutaan kahdesta samannimisestä sisaresta?
En kyllä oikein ymmärrä noita ilmauksia, mutta on olemassa eräs Margareta Henriksdotter, joka ratkaisisi monta kysymystä.
Hämeenkyrön Laitilan isännän (1602-29)Henrik Jönsson Laitilan 1. vaimo on tuntematon.
Melkein uskaltaisin väittää, että Henrik Jönsson Laitilan vaimo 1. oli Karkun khr Mathias Mathiaen tytär, siis Lars Matssonin täti.
Margareta Henriksdotter oli Laitilan emäntä, jonka 2. puoliso oli khr Henrik Finnån poika.
Jos Mathias Mathiea oli Mathias Canutin ja N.Larsdotter Laitilan poika, olisi Mathiaksen sisar nainut serkkunsa Jöns Michelsson Laitilan pojan Henrik Jönssonin.
Lars Matsson Keson pojan poika Michel Henriksson nai Sikstus olofsson Siston lapsenlapsen tyttären.
1585-1635 Sixtus Olofss 861 556 Margareta Henricsd
861 557 1637-39 po Eric Sixtuss Sisto 861 558 Walborg Ericsd
861 559 1643-79 po Olof Ericss Sisto
Benedictus
09.12.13, 07:57
Jatkoa edelliseen viestiin.
Abraham Mathiea Kollanuksen vaimoi oli Brita Hansdotter Osara, Hämeenkyrön Osaran yhditäjän Hans Larsson Rothin ja Kirstin Hansdotterin tytär.
Kirstin Hans/Jönsdotterin 2. puoliso oli pohjanmaan vouti, nimismies Carl Påhlsson, joka isännöi Hämeenkyrön Osaraa ja Tuokkolaa. Olen esittänyt, että Kirstin Hans/Jönsdotter oli Laitilan isännän Henrik Jönssonin sisar.
Edellä esitetyn sukuyhteyden valossa olisivat Brita Hansdotter Osara ja Abraham Mathiae Kollanus olleet pikkuserkut.
Myös vaikuttaisi, että siltavouti Johan Johansson Packalenin, jonka isoäiti oli Margareta Henriksdottet Laitila, puoliso Magdalena Matsdotter olisi ollut samaa sukuperää.
Hei
Sarkolan Kesosta vielä sen verran että Eskil Mattssonin puoliso oli siis Gertrud Andersdotter jonka isä oli Vesilahden Anian Heikkilän isäntä Anders Sikstusson joka myy Heikkilän Sjöstedt-suvun kantavanhemmalle Tottijärven kartanovoudille Matts Mattssonille (pso Christina Michelsdotter Wallenius), Matts Mattssonin äiti oli Sarkolan kylästä (Karkku, lakimääräiset käräjät 29-30.5.1629: Matts Mattsson edle välbördig Axel Kurcks gårdsfogde vid Tottijärfwi gårdh kärde til Lars Mattsson i Sarkoila...där de kommo at trästa i Matts Mattssons modernes gård). Ovatko Sjöstedtit siis samaa Kollanius sukua ?.
Tottijärven Matts Mattssonin äiti oli Sarkolasta, hän ei siis voinut olla Lars Mattssonin täysiveli, ja jos hän olisi ollut velipuolikin, niin tuomiokirjassa olisi luultavasti ollut: kärde till sin broder. Mutta jotain toisenlaista yhteyttä näiden sukujen välillä ehkä on ollut. Gertrud Andersdotterin syntyperä on mielenkiintoinen ja osoittaa, että tässä on kautta linjan kyse Satakunnan väestön ylemmästä kerroksesta.
H.I.
Benedictus
10.12.13, 07:34
Kartano vouti Mats Matsson taitaisi ikänsä suhteen sopia Keson Lars Matssonin vaimon Lena Matsdotterin veljeksi.
Matts Mattssonin äiti oli Sarkolan kylästä (Karkku, lakimääräiset käräjät 29-30.5.1629: Matts Mattsson edle välbördig Axel Kurcks gårdsfogde vid Tottijärfwi gårdh kärde til Lars Mattsson i Sarkoila...där de kommo at trästa i Matts Mattssons modernes gård).
Koska kuitenkin puhutaan äidin talosta, ei Mats Matsson oikein sovi Keson Mats Henrikssonin pojaksi, vaan jonkun kylän ulkopuolisen pojaksi.
Benedictus
12.12.13, 00:36
Lainaus:
Sarkolan Kesosta vielä sen verran että Eskil Mattssonin puoliso oli siis Gertrud Andersdotter jonka isä oli Vesilahden Anian Heikkilän isäntä Anders Sikstusson joka myy Heikkilän Sjöstedt-suvun kantavanhemmalle Tottijärven kartanovoudille Matts Mattssonille (pso Christina Michelsdotter Wallenius), Matts Mattssonin äiti oli Sarkolan kylästä (Karkku, lakimääräiset käräjät 29-30.5.1629: Matts Mattsson edle välbördig Axel Kurcks gårdsfogde vid Tottijärfwi gårdh kärde til Lars Mattsson i Sarkoila...där de kommo at trästa i Matts Mattssons modernes gård). Ovatko Sjöstedtit siis samaa Kollanius sukua ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563040
2 Heikkilää, Mats Matsson ja Anders Sixtusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=560978
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=580652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=571895
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563116
Sixtus Olsson, vaimo Margareta Henriksdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=580728
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561055
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=571972
Mistä tulee Anders Sixtussonin nimi?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=562929
Tarkoittaako ylläoleva, että Keson Lars Matssonin poika Wellam Larsson oli vouti Mats Matssonin tyttären Saaran puoliso?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563812
Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1679 Henric Larsson Kesoi Sarkoilasta poikansa Michel Henricssonin välityksellä, perintöriita jossa mainitaan edesmenneen Matts Mattssonin lapset ja perilliset joita ovat vanhimman poika Lars Mattssonin lapset Henric ja Wellan Larssoner, Anna, Margareta, Carin och Beata (Brita) Larsdöttrar ja nuoremman pojan Eskil Mattssonin perilliset.
Olisiko Mats Matssonin äiti joku ylläolevista Lars Matssonin sisarista?
Hei
Mistä tulee Anders Sixtussonin nimi?Anders Sixtussonin isä oli Sixtus eli Siuko Davidsson.
Vesilalahden käräjät 21.8.1624: Anders i Ania och des styffmoder sahlig Sikstus ächta hustru.
Vesilahti, lakimääräiset käräjät 27.8.1628: Anders Siukosson, des fadher salig Siuko Davidsson joka lainannut Urjalan Olof Swartilta.
Vesilahti, lakimääräiset käräjät 27.8.1628: Matts Mattsson öfver Anders Siukosson som har lagligen såldt honom hemmannet.
Vesilahti, lakimääräiset käräjät 18.4.1628: Axel Kurcks gårdsfogde Matts Mattsson ifrån Tottijärvi köpt sit hemman af Anders Sixtusson i Ania.
Tarkoittaako ylläoleva, että Keson Lars Matssonin poika Wellam Larsson oli vouti Mats Matssonin tyttären Saaran puoliso?Tarkoittaa juuri sitä joten Matts Mattssonin äiti ei voine olla Kesolta kun Wellam ja Sara siinä tapauksessa olisivat serkkuja.
Benedictus
12.12.13, 08:38
Anian Andsers Sixtussonin isän nimi on Sixtus, samoin Vakkalan Siston Sixtus Olofssonin. Nimi on senverran outo, että voi pohtia onko Vakkalan Sixtus Olofssonin isoisä Sixtus 1550 luvulta Sixtus Davidsson Anian mahdollinen äidin isä tai jotain sellaista.
Wellam Larssonin vaimo Sara kai olisi serkun tytär, jos Mats Matssonin äiti olisi Kesolta. Olisiko tuo sukulaisuus silti liian läheinen avioitumiselle?
Kiinnostavaa, että Anders Sixtusson Heikkilän vävy oli Eskill Matsson Kesolta, jonka veljen Lars Matssonin poika Wellam Larsson nai Heikkilän ostaneen vouti Mats Matssonin tyttären.
Antti Järvenpää
12.12.13, 21:22
Laitetaan nyt tähän, vaikka asia ei aivan suoraan liity nyt meneillään olevaan keskusteluun, mutta koskee kuitenkin Karkun Kollanius - Collan sukua.
Heikki Hämäläinen on kirjoittanut 3 sivun mittaisen selvityksen Ähtärin Collin suvun alkuperästä Ähtäri Seuran perinnelehti 23 Ympyriäisessä 2013 (ilmestyi joulukuun alussa 2013).
Tähän astiset lähteet mainitsevat tai arvelevat Ähtärin kpl Johannes Collaniuksen isän seuraavasti:
- Vanhan Ruoveden Historia I, 1959; arvelee vanhemmiksi Tyrvään Pohjolan omistajaa luutnantti Johan Collinia, vanhemmiksi epäillään myös Karkun kpln Abrahamus Matthiae (Karkun Sarkolankyläläisillä oli vanhastaan eräkappale Ähtärin Peränteellä)
- Entisestä Ähtäristä, Gummerus 1976, Eino Nyyssölä, Sauvon kpl. Johannes Abrahaminpoika Collinius
- Genos 66(1995), s. 150-164, 191-192 mainitsee vanhemmiksi luutnantti Collaniin
Heikki Hämäläinen on löytänyt Ähtärin kplsen ja Ruoveden khra Johannes Colliniukselle patronyymin kahdesta kastekirjauksesta Pedersören pitäjän Lehtimäen ja Soinin kylistä: 5.12.1702 Cappelan i hango Capell försambl: wyrdigh och wällärde H: Johan Jac Collin. ja 28.6.1703 bleff Christnadt aff H. Johan Jac Collino i Hango.
Mainittakoon nyt, että Ähtärin pappila oli Hankola, josta tuo Hango.
Heikki Hämäläinen katsoo, että näiden kirjausten perusteella Ähtärin kappalaisen isä on Uskelan khra Jacob Collinus, jonka II vaimon kuollessa oli elossa tytärten lisäksi kaksi nimeltä mainitsematonta poikaa, joista toinen oli tämä myöhempi Ähtärin kappalainen ja Ruoveden khra ja toiseksi pojaksi Hämäläinen arvelee yo. Petter Collinusta joka hukkui 1693 ja haudattiin Karkkuun 1694.
PS. Ympyriäistä myy ainakin Honkaniemen kirjakauppa Ähtärissä, jos artikkeli kiinnostaa jotakuta.
Benedictus
13.12.13, 07:29
Kollanus ja Collinius suvut lienevät eri sukuja, kuten Henrik Impola on todennut erinomaisessa Collinius suvun tutkimuksessaan.
Tieto on kiinnostava lisä Colliniusten piiriin.
Collinus, Jacobus Johannis (K 1683)
Collin, Jakob Johansson
S todennäköisesti Karkku 1630-luvun alussa. V Karkun kirkkoherra Johannes Matthiae Collinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=459) ja Elisabet Johansdotter Särki (Mört).
Ylioppilas (Satacundensis; ei matrikkelissa) Turussa 1651–1652, respondentti (Jacobus Johannis Collinus Carcku-Finl.) 19.12.1652 ja maaliskuussa 1654; anoi stipendiä 4.4. ja 20.6.1655; stipendiaatti kevätlukukausi 1654 – syyslukukausi 1655.
Vihittiin papiksi Turussa 1655 Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherran apulaiseksi, valitti maaliskuussa 1657 Turun tuomiokapituliin, ettei kirkkoherra halunnut maksaa hänelle palkkaa; Huittinen pitäjänapulainen ja vt. kirkkoherra (varapastori) 1658. Tapeltuaan käsirysyssä toisen huittislaisen pappismiehen Henricus Matthiae Takun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2432) kanssa Collinuksen määrättiin tuomiokapitulin päätöksellä 30.3.1659 tappelun aloittajana istumaan kaksi vuorokautta tuomiokapitulin "prubbassa" (karsserissa) ja maksamaan sakkoa yhden riikintaalarin. Kevättalvella 1661 eräät Hämeenkyrön seurakuntalaiset anoivat häntä kappalaisekseen, mutta hän ei saanut virkaa. Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalainen 1661, astui virkaan Hellströmin mukaan luultavasti 1.5.(1661/62?); Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1663, astui virkaan 1.5.1665. Collinus oli kirkkoherrana Tukholman kaupungin konsistorin jäsen ja tuli tunnetuksi kiivasluontoisena, omavaltaisena ja riidanhaluisena pastorina, Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla tuomiokapitulia kuulematta ja sen ehdokkaan sivuuttaen 6.5.1669, astui virkaan virallisesti 1.5.1670, mutta erosi Tukholman kaupungin konsistorista vasta 18.5.
Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 14.12.1653 ja 27.5.1654; väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 27.2.1674, marraskuu ja 10.12.1675 ja lokakuu 1681.
Osti 1680 Uskelan Lopen kylästä kaksi ratsutilaa.
K Uskela 18.6.1683.
P1 Hämeenkyrö 30.6.1661 Valborg Turosdotter (Thuronis) Thuronia, S Hämeenkyrö 5.4.1637, K Tukholma 8.6.1665, PV Hämeenkyrön kirkkoherra Thuro Theodorici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2521) ja Valborg Abrahamsdotter; P2 Tukholma 19.7.1666 Katarina Petersdotter Hacks, S Turku 27.11.1642, K Uskela 28.1.1680, P2 V Uudenkaupungin porvari, kauppias ja raatimies Peter Hacks (Hakes) ja Brita Hansdotter Hornick; P3 noin 1681 Maria Jöransdotter Alana, asui leskeksi jäätyään Turussa, jossa omisti talon Kirkkokorttelissa, K Turku (haudattiin 18.8.) 1727, P3 V Turun akatemian 1. teologian professori ja Turun tuomiorovasti, filosofian maisteri, teologian tohtori Georgius Christophori Alanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=62) ja Elisabet Nilsdotter.
Uskelassa asui myös Jacobus Collinuksen sisar Brita miehensä kihlakunnanvouti ym. Erik Larssonin kanssa.
Benedictus
13.12.13, 07:44
Laitoin väärän nimen edelliseen viestiin Uskelan vouti Erik Larssonin vaimo oli siis Elin Johansdotter Collinius.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16178
Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1679 Henric Larsson Kesoi Sarkoilasta poikansa Michel Henricssonin välityksellä, perintöriita jossa mainitaan edesmenneen Matts Mattssonin lapset ja perilliset joita ovat vanhimman poika Lars Mattssonin lapset Henric ja Wellan Larssoner, Anna, Margareta, Carin och Beata (Brita) Larsdöttrar ja nuoremman pojan Eskil Mattssonin perilliset sekä Willamin vävy Henric (po Fredric) Henricsson Vesilahden Vännilästä vaimonsa Kirstin Willamsdotterin puolesta.
Ei ole tarkaan selvää milloin Erik Larsson kuoli.
Ylläoleva perintöriita käytiin 1679.
Olemme etsineet Erik Larssonin vanhempia suurennuslasilla, mutta ei ole löytynyt, liioin ei vaikuttaisi olleen lapsia perimässä.
Tuosta perintöriidasta tulee ajatus, josko Erik Larsson oli Lars Matssonin kolmas poika , joka oli kuollut jo ennen perintöriitaa lapsettomana, minkävuoksi ei mainita siinä?
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-16178.html
Hei
Yrjö Punkari kirjoittaa seuraavasti:
http://www.narva.sci.fi/historia/lanajoki/
Lainaus:
Kuralan ja Salospohjan miehet olivat rakentaneet jalkamyllynsä 1600-luvun alkupuolella omalle maalleen Lanankoskeen, Laukon myllyn yläpuolelle. Laukon vouti Matti Matinpoika Skierner väitti myllyn tuottavan suurta haittaa Laukon myllylle. Uskottujen miesten katselmuksen perusteella Kurjen asiamies Håkan Antinpoika vaati talvikäräjillä 1671 jalkamyllyn hävittämistä, koska se haittasi Laukon omavaraismyllyä sekä Pajulahden asukkaiden myllyä. Oikeus totesi 5 syltä leveän padon laittomaksi ja myllyn purettavaksi. Kuralaiset ja salospohjalaiset velvoitettiin lisäksi korvaamaan niin Laukolle kuin Karkun Sarkolan kylän asukkaillekin aiheutuneet vahingot. (Raevuori 1963, 110-111)
Olisiko yllä oleva Matti Matinpoika Skierner mahdollisesti sama joka 1628 osti Heikkilän Anders Siukonpojalta. Ainakin aika ja nimi sopisi muuten paitsi tuo Skierner-sukunimi. Muualta en ole tuota nimeä löytänyt.
Marjatta Laine
Heikki Hämäläinen on kirjoittanut 3 sivun mittaisen selvityksen Ähtärin Collin suvun alkuperästä Ähtäri Seuran perinnelehti 23 Ympyriäisessä 2013 (ilmestyi joulukuun alussa 2013).
Heikki Hämäläinen on löytänyt Ähtärin kplsen ja Ruoveden khra Johannes Colliniukselle patronyymin kahdesta kastekirjauksesta Pedersören pitäjän Lehtimäen ja Soinin kylistä: 5.12.1702 Cappelan i hango Capell försambl: wyrdigh och wällärde H: Johan Jac Collin. ja 28.6.1703 bleff Christnadt aff H. Johan Jac Collino i Hango.
Hämäläinen toteaa tämän patronyymilöydön viittaavan siihen, että kirkkoherra Johan Collinin (ei Collinius) isä ei ole luutnantti Johan Collin, kuten Mauno Jokipii ja allekirjoittanut ovat esittäneet, vaan hänen veljensä Uskelan kirkkoherra Jakob Collinus. Löytö on ristiriidassa monien asioiden kanssa, erityisesti sen kanssa että Johan Collinia sanotaan Karkun käräjäpöytäkirjoissa nimismies Per Michelsson Pakkalan tyttärenpojaksi. Tässä esimerkki kesäkäräjiltä 16.7.1696:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=3673737&kuvanumero=344&ay=1655332&sartun=211670.KA&atun=315585.KA&amnimeke=Yl%C3%A4-Satakunnan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=%0AVarsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kir jat+1696-1696+%28KO+a%3A16%29%0A&ay2=79932
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=3673739&kuvanumero=345&ay=1655332&sartun=211670.KA&atun=315585.KA&amnimeke=Yl%C3%A4-Satakunnan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=%0AVarsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kir jat+1696-1696+%28KO+a%3A16%29%0A&ay2=79932
Vanhalla nimismiehellä oli paljon huolta sekä tyttäriensä että tämän tyttärenpoikansa moraalin johdosta ja hän yritti puolustaa heitä oman asemansa uhalla. Tyttäret Katarina ja Elisabet olivat naimisissa veljesten luutnantti Johan Collinin ja kirkkoherra Henrik Collinuksen kanssa. Elisabetin ja Henrikin lapset tunnetaan; heillä ei ollut Johan-nimistä poikaa. Sen sijaan Johan Collinilla ja Katarina Pacchaleniuksella oli poika Johan, kast. Tyrväällä 11.7.1673, joka täyttää kriteerit nyt löytynyttä patronyymilyhennettä lukuunottamatta. Hän oleskeli ylioppilasaikanaan 1690-luvulla paljon Karkussa ja oli jo silloin naimisissa 1. vaimonsa Sofia Katarina Wialeniuksen kanssa. Hän sai 1699 immissionin Heinoon Paavin kruununtaloon. Hänen ensimmäinen papinvirkansakin oli Karkussa ja hän lähti sieltä vasta tullessaan Ähtärin kappalaiseksi 1702. Kaikki tämä sopii huonosti Uskelan kirkkoherran poikaan.
Ellei sitten ole niin, että luutnantti Collinin oma poika olisi kuollut pienenä ja hän olisi ottanut kasvatikseen samannimisen täysorvoksi jääneen veljenpoikansa Uskelasta. Jakob Collinuksella oli toisessa avioliitossaan yksi tuntemattomaksi jäänyt poika. Nimismies Per Michelsson on voinut suhtautua häneen kuin todelliseen tyttärenpoikaan eikä käräjäkirjurikaan ehkä ole ollut turhantarkka sukulaisuussuhteita merkitessään. Ottopoikasuhde selittäisi myös ei-papillisen nimen Collin. Tämä uusi löytö kaivannee kuitenkin lisävahvistusta ennen kuin kysymystä Johan Collinin syntyperästä voidaan pitää ratkaistuna.
Henrik Impola
Antti Järvenpää
13.12.13, 22:08
Hämäläinen toteaa tämän patronyymilöydön viittaavan siihen, että kirkkoherra Johan Collinin (ei Collinius) isä ei ole luutnantti Johan Collin, kuten Mauno Jokipii ja allekirjoittanut ovat esittäneet, vaan hänen veljensä Uskelan kirkkoherra Jakob Collinus. Löytö on ristiriidassa monien asioiden kanssa, erityisesti sen kanssa että Johan Collinia sanotaan Karkun käräjäpöytäkirjoissa nimismies Per Michelsson Pakkalan tyttärenpojaksi. Tässä esimerkki kesäkäräjiltä 16.7.1696: ….
Henrik Impola
En lähtenyt referoimaan koko artikkelia, mutta Hämäläinen on käsitellyt myös käräjä asioita ja esittää siihen toisen selityksen. Hämäläisen mukaan kyseessä on eri käräjillä esiintyvät kaksi eri Johania, jotka ovat serkuksia.
Siis tämä täydennyksenä. Hämäläisen tulkinta on kokonaisuutena myös näiltä osin tuossa artikkelissa. En ole itse perehtynyt sen kummemmin tähän Ähtäri haaraan, mutta laitoin tiedoksi, kun sattui silmiini, ja saattaisi ehkä kiinnostaa keskustelijoita.
Kiitos, Antti Järvenpää, oli hyvä saada tieto Hämäläisen artikkelista. Tarkistan, olisiko lehti Kansallisirjastossa.
Henrik Impola
Benedictus
15.12.13, 13:44
Lainaus:
Abel Eskilssonin nuorempi poika Joakim siirtyi sotilasuralle ja otti käyttöön isoisänsä isän sukunimen lyhennettynä muotoon Collan. Vääpeli Joakim Collan ja luultavasti myös hänen vaimonsa Karin kuolivat 1697 Pastin tilalla Vesilahden Narvassa ”suuressa kurjuudessa”. Karkun nimismies Daniel Tallqvist hoiti kuolinpesän asiat ja huolehti Collanin pojan Gabrielin (s1695) kasvatuksesta. Hän oli käräjäpöytäkirjan mukaan ”lankoussuhteessa” Collaniin, mikä tarkoitti että hänen puolisonsa Katarina Svarthafra oli Collanin pikkuserkun tytär (Vesilahden ja Lempäälän käräjät 27.2.1723, nn 32:109-110).
Gabriel Collan oli vuodesta 1709 armeijan palveluksessa, joutui sotavankeuteen Venäjälle ja palasi 1721. Hän vaati käräjillä 1723 Tallqvistilta selvitystä isänsä jäämistöstä. Hän palveli Porin jv. rykmentissä ja kuoli eronsaaneena rykmentinvääpelinä 1748. Hänellä oli avioliitossaan Maria Cannelinin kanssa kolme poikaa: Gustaf (ks. alla), Gabriel, ylioppilas 1750, matrikkelin mukaan pehtoori, ja Joakim, joka oli 1753 räätälinopissa Turussa.
Yllä impola esittää Gabriel Joachimsson Collanin vaimoksi ja lasten äidiksi Maria Cannelinin.
Yo-matrikkeli antaa äidiksi 1. vaimon Anna Henriksdotterin.
kl. 1750 Gabriel Collan 7536 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7536). * Kangasalla 15.1.1724. Vht: rumpali Gabriel Collan ja hänen 1. puolisonsa Anna Henriksdotter. Mainitaan edesmenneen vääpelin pojaksi 1748. Porin triviaalikoulun oppilas (1737, cl. etymol.) – (1738) (cl. syntact.). Ylioppilas Turussa kl. 1750 Collan Gabr _ ‹–›. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 13.3.1750 [1750 Die XIII Martii] Gabriel Kollan. Messubyensis | Inspector Prædiorum. — Perniön Melkkilän kartanonvouti (1757). † 10.2.1790. Pso: 1757 Anna Frögdman († 1806).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 42b; HYK ms., Satak. osak. matr. I #792. — K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska skolväsendets historia I (1884) s. 86 (Porin koulun oppilasluettelo 19.12.1748: 23 år, Fadren afliden Fältväbel); V. Lagus, Studentmatrikel II (1892–95) s. 68 (CI); J. R. Aspelin (utg.), Förteckning [1752]. HArk 13:1 (1894) s. 193 (Wistas i Messuby och lärer wara der observerad.); K. Jäntere, Porin triviaalikoulun oppilasluettelot... SSJ 2 (1926) s. 32.
Kumpi on tuo oikea äiti?
Gabriel Gabrielsson Collanin sijoittuminen Melkkilään on kiinnostavaa, sillä siellä ja monissa muissa paikoissa seudulla vaikutti aiemmin Pihl-sukuisia vouteja, joilla oli yhteys myös Ylä-Satakuntaan.
Joachim Abelsson Collan kuoli Vesilahden Narvan Pastilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=565292
1695 Joachim Abelsson ja vaimo Karin
Tila yhdessä Karjaisen tilan kanssa 1 1/8 mantaalia
1710 Karjais Mats Jachtfougde vaimo Karin. Onko Collanin leski?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=564422
1686 Sergeant Joachims folk vaimo Karin
1675-83 leutenant Erik Jöransson , vaimo Kirstin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563913
1655-74 Erik Jöransson, vaimo Kirstin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=562992
1635 Jöran Mareusson
vaimo Karin Sixtusdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563097
1630 fänrik Jöran Markusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561036
1655 alkaen Erik Jöranssonin mukana näkyy piika Karin.
Ylläolevan perusteella voisi ajatella, että Joachim Collanin vaimo Karin oli luutnantti Erik Jöranssonin tytär.
Erik Jöransson lienee vänrikki Jöran Markussonin ja Karin Sixtusdotterin poika.
Karin Sixtusdotter lienee Sixtus Olofsson Siston tytär, sillä isännimi on melko harvinainen.
Olisiko siis, että on naitu suvusta, silllä Sixtuksen vaimo oli Eskil ja Lars Matssonin serkku(isän sisarentytär) Margareta Henriskdotter.
Luutnatti Erik Jöransson ja Abel Eskilsson olivat pikkuserkut, Karin ja Jochim 3 serkut.
Karkun nimismies Daniel Tallqvist hoiti kuolinpesän asiat ja huolehti Collanin pojan Gabrielin (s1695) kasvatuksesta. Hän oli käräjäpöytäkirjan mukaan ”lankoussuhteessa” Collaniin,
Voisiko tuo lankoussuhde tullakin Jochimin vaimon Karinin kautta.
II. Hans Hansson Svarthafra (son till Hans Eskilsson, tab. 1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1)), nämnes från 1636 som innehavare av Hannula, med vilket på 1630-talet förenades Karttiala i Tursola by. Var 1639 länsman i Kangasala. Var i juni 1646 »till Tyskland frånvarande» som kvartermästare vid major Karl Bäcks kompani av Åbo läns kavalleriregemente, men vistades i oktober s.å. i Kangasala och nämnes då första gången med namnet Svarthafra. [5] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5) Torde senast från 1649 åter ha varit bosatt på Hannula. Död ca. 1654. Arvskifte efter honom förrättades 26.10.1655 och det bekräftades vid Kangasala ting 30-31.10.1665. - Gift 1) med Kristina Klasdotter, nämnd 1638-1645; 2) senast 1647 med Margareta Abrahamsdotter (Kollanius), levde ännu 1678, [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1) dotter till kapellanen i Karkku Abrahamus Matthiae Kollanius och Brita Hansdotter. Vid Karkku ting 8-9.3.1647 behandlades de anspråk Hans Hansson och Jakob Israelsson (Wessel) för sina hustrur ställde på arvsrätt till Kollais gård, som innehades av hustrurnas broder, underlagmannen Abrahamus Kollanius. [6] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6) Vid arvskiftet efter Hans Hansson tillföll Karttiala Margareta Abrahamsdotter och hennes barn.
III. Barn (ordningsföljden är oviss):
1. Kristina, nämnd som »syster» på Hannula 1657 och 1682-1683. 1. Karin, nämnd som »syster» på Hannula 1659-1660. Möjligen den sergeantshustru Karin, som nämnes där 1663-1664. Antingen Karin eller Kristina är troligen mor till den Karin, vilken 1693 nämnes som systerdotter på Hannula. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1)
Voisiko Erik Jöranssonin vaimo Kirstin olla Svarthafra
(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1)
Benedictus
15.12.13, 22:33
Mathias Mathiaen veljeksi mainitaan Jöns Mattsson Sarkkolan Tuomolassa, missä häntä ei kuitenkaan näy SAY:n mukaan.
Omistajat eivät useinkaan näy, olihan Järventaan omistajanakin Johannes Frisius, jota ei tiedetty aiemmin.
Mathias Mathiaen isää ei varmuudella tunneta, joten Huittisten kirkkoherra Mathias Canuti Tacku sopii aivan hyvin, koska häneltä tiedetään poika Jöns Matsson.
Mathias Mathiaen aiempi toiminta Kokemäen kappalaisena on kiinnostava, sillä sitä ennen hänen sanotaan olleen Huittisten kappalainen 1580.
Matthaeus Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1624) mainitaan 1583 ja 1587
Matthias Sigfridi (mainitaan 1578–1584)
Matts Sigfridsson, Matthias Matthiae
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kappalainen, mainitaan 1578–1579 ja vielä 1584. Vuonna 1580 Huittisten kappalaisena mainitaan kuitenkin Matthias Matthiae, joka Kokemäen pitäjänhistorian kirjoittajan Tapio Salminen (2007) mukaan saattoi olla myöhempi Kokemäen kappalainen ja Karkun kirkkoherra Matthaeus Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1624). Olettamukselle ei kuitenkaan löydy tukea lähteistä.
Takku, Matthias Canuti (K 1580)
Tackou / Tacku, Matts Knutsson
S Huittinen. V Suur-Huittisten nimismies, Sammun kylän Takkulan talollinen Nuutti / Knut Takku ja N.N.
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherra piispa Paulus Juustenin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257) nimittämänä ilmeisesti aivan alkuvuodesta 1564, sai kuninkaallisen valtakirjan virkaan 13. toukokuuta, jolloin hänelle vahvistettiin samat palkkaedut kuin edellisellä kirkkoherralla.
Mahdollisesti sama henkilö kuin Tyrvään kirkkoherra (1553–1559), Ylä-Satakunnan rovastikunnan rovasti (1554–1556) Matthias Canuti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1646).
K Huittinen 1580.
Yllä huomaa, että Huittisissa on ollut kappalainen Mathias Sigfridi 1578-84.
Lisäksi mainitaan 1580 kappalaisena Mathias Mathiae 1580.
Tackua seuraa Petrus Thomae 1581.
Olisiko niin, että Mathias Tackun kuollessa hänen virkaansa hoitaa kappalaisena 1580 poikansa Mathias Mathiae, minkä jälkeen siirtyy Kokemäelle?
Mathias Sigfridi jatkaa kappalaisena.
Onko Tapio Salmisella ollut jokin huomio, johon hän on ajatuksensa perustanut?
Lainaus: Yllä impola esittää Gabriel Joachimsson Collanin vaimoksi ja lasten äidiksi Maria Cannelinin.
Yo-matrikkeli antaa äidiksi 1. vaimon Anna Henriksdotterin.
Ylläolevan perusteella voisi ajatella, että Joachim Collanin vaimo Karin oli luutnantti Erik Jöranssonin tytär.
Erik Jöransson lienee vänrikki Jöran Markussonin ja Karin Sixtusdotterin poika.
Karin Sixtusdotter lienee Sixtus Olofsson Siston tytär, sillä isännimi on melko harvinainen.
Olisiko siis, että on naitu suvusta, silllä Sixtuksen vaimo oli Eskil ja Lars Matssonin serkku(isän sisarentytär) Margareta Henriskdotter.
Luutnatti Erik Jöransson ja Abel Eskilsson olivat pikkuserkut, Karin ja Jochim 3 serkut.
Yo-matrikkelin tieto äidistä on väärä. Gabriel Collan palasi sotavankeudesta 1721 ja vihittiin Kangasalla 3.1.1722 Maria Candelin l. Cannelinin kanssa (nimi vihittäessä Candel ja hänen kuollessaan Messukylässä 3.4.1751 Cannelin). Poika Gabriel syntyi rippikirjojen mukaan 1725 (Messukylän kastekirja puuttuu vuoteen 1751 saakka). Tämä Maria oli ehkä Keuruun lukkarin Henrik Candelin sisar ja Hausjärven kapplaisen Abraham Candelin täti.
Luutnantti Erik Jöransson, jolla oli palkkatiloja peräkkäin Tyrväällä, Pirkkalassa ja Vesilahdella, kuului minun tietojeni mukaan Tyrvenius-sukuun, vht luutnantti Jöran Josefsson ja Magdalena Bäck i Finland. Hän palveli enonsa Carl Bäckin komppaniassa T. ja P. läänin ratsuväkirykmentissä, samassa yksikössä kuin isänsä, setänsä Abraham Tyrvenius (sotilaspappina) sekä veljensä Carl, Clas ja Jöran. Perhe menetti Jöran Josefssonin velkaantumisen johdosta Haunian ratsutalon Tyrväällä. Erik Jöransson mainitaan tässä yhteydesä esim. käräjillä 1659 (nn 62:479).
On tietysti mahdollista, muttei kovin todennäköistä, että samaan aikaan olisi asunut kaksi Erik Jöransson-nimistä luutnanttia näin lähekkäin.
Henrik Impola
Yo-matrikkelin tieto äidistä on väärä. Gabriel Collan palasi sotavankeudesta 1721 ja vihittiin Kangasalla 3.1.1722 Maria Candelin l. Cannelinin kanssa (nimi vihittäessä Candel ja hänen kuollessaan Messukylässä 3.4.1751 Cannelin). Poika Gabriel syntyi rippikirjojen mukaan 1725 (Messukylän kastekirja puuttuu vuoteen 1751 saakka). Tämä Maria oli ehkä Keuruun lukkarin Henrik Candelin sisar ja Hausjärven kapplaisen Abraham Candelin täti.
Luutnantti Erik Jöransson, jolla oli palkkatiloja peräkkäin Tyrväällä, Pirkkalassa ja Vesilahdella, kuului minun tietojeni mukaan Tyrvenius-sukuun, vht luutnantti Jöran Josefsson ja Magdalena Bäck i Finland. Hän palveli enonsa Carl Bäckin komppaniassa T. ja P. läänin ratsuväkirykmentissä, samassa yksikössä kuin isänsä, setänsä Abraham Tyrvenius (sotilaspappina) sekä veljensä Carl, Clas ja Jöran. Perhe menetti Jöran Josefssonin velkaantumisen johdosta Haunian ratsutalon Tyrväällä. Erik Jöransson mainitaan tässä yhteydesä esim. käräjillä 1659 (nn 62:479).
On tietysti mahdollista, muttei kovin todennäköistä, että samaan aikaan olisi asunut kaksi Erik Jöransson-nimistä luutnanttia näin lähekkäin.
Henrik Impola
Gabrielin kaste Kangasalan kastetuissa 18.1.1724
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12744270
Gabrielin kaste Kangasalan kastetuissa 18.1.1724
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12744270
Virhemerkintä "Anna Henriksdotter" on jo tässä kastekirjasssa ja on sieltä kulkeutunut yo-matrikkeliin Hiskin välityksellä. Tämänniminen nainen ei ole voinut olla nuoremman Gabriel Collanin äiti, koska isä oli avioitunut Maria Cannelinin kanssa runsas vuosi ennen pojan syntymää, ja jos poika olisi syntynyt aviottomana, olisi siitä selvä merkintä kastekirjassa.
Gabriel Collanille syntyi Kangasalla vielä kaksi lasta 1726 ja 1727, joiden äidiksi on merkitty Maria Candelin ja Maria Josefsdotter. Perhe näyttää muuttaneen pois vuoden 1728 vaiheilla, ilmeisesti jo heti Messukylään, jonka kirkonkirjat ovat säilyneet vain vuodesta 1751.
Kangasalankin rippikirjasarjassa on valitettavati aukko 1715-1728. Collania ei sotilashenkilönä heti merkitty henkikirjaan. Vv. 1724-1725 on Luhalan Käpällä Maria trumslagarehustru ja 1726-1727 Kollan trumslagare ja Maria hustru. Sama pari on vielä 1728 Suomelan Isotalossa. En ole tarkistanut Messukylän osalta, mutta luultavasti he löytyvät sieltä vuodesta 1729 lähtien.
Eiköhän tämä riitä korjauksen tekemiseksi yo-matrikkeliin?
H.I.
Benedictus
09.03.14, 13:06
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506030
Yllä näkyy Karkun pappilassa kirkkoherra Mats Mathie sekä Brita Hans/Jönsdotter, lisänä Abran? ja Susanna Abrahamsdotter.
Brita Hansdotter lienee siis Abraham Kollanuksen vaimo Brita Hansdotter Osara ja tyttärensä Susanna.
1638 näkyy alla Agnis Särcki.
Vaikka samoissa sarakkeissa on kolme muutakin Agnista ei Agnis Särki vaikuttaisi olevan kukaan heistä.
Voitaisiin melkoisella varmuudella sanoa, että Agnis Särcki on alla näkyvän Karkun kappalaisen Johannes Colliniuksen vaimon Elisabeth Särjen sisar, muuten sattuma samasta sukunimestä olisi liian suuri.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698440
Suoniemen Sarkkolan Keson isännän Lars Matssonin vaimona mainitaan 1643 Agata, jonka Hiski kertoo kuoleen 1662 nimellä Agata Jönsdotter Kesoi.
Olisiko mahdollista, että Agnis Särcki on sama kuin Agata Jönsdotter/Johansdotter Kesoilta?
Onko nimi Agnis ja Agata käsitettävissä samaksi nimeksi?
Kun tiedetään Lars Mattsson Keson olleen khr Mats Mathiaen pojan, ei liene mahdotonta, että 2. vaimonsa olisi ollut Janakkalan ja Lempäälän khr Johannes Särjen tytär.
Lars Mattsson keso vaikuttaisi olevan vanhin poika, veljensä Eskill Matsson mainitaan 1681 yli 80-vuotiaaksi eli olisi syntynyt ennen 1600-vuotta.
Tuon mukaan Lars Mattsson on vielä vanhempi eli syntynyt 1590-luvulla.
Heidän äitinsä Brita Michelsdotter oli syntynyt aikaisintaan 1580-luvun alussa luultavimmin 1570-luvulla.
Brita Michelsdotterin isä lienee Pirkkalan Sorkkalan Sikalassa näkyvä Michel Henriksson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=593639
1609 Sikalassa näkyy Michel Henriksson
1611 Michel Henriksson ibm
1622 tilalla Michel Michelsson
Jos ajatellaan Brita Michelsdotterin syntyneen 1570-luvulla ja Michel Henrikssonin kuolleen 1611 sopivat ajat yhteen.
Matthaeus Matthaei, Matthias Matthiae, Matts Mattsson
V mahdollisesti Karkun edellinen kirkkoherra Matthias Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1670) ja N.N.
Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kappalainen, mainitaan 1583 ja 1587; Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) kirkkoherra ainakin jo 1589. Matthaeus Matthiae oli Turun linnanpäällikön lanko, ja ilmeisesti tämän suosittelemana piispa Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimitti hänet virkaan (Paarman mukaan vasta 1591) vastoin pitäjänmiesten tahtoa. Nämä olisivat halunneet kirkkoherraksen Karkun Mouhijärven kappalaisen Henricus Petrin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=995). Matthaeus Matthiae antoi 23.2.1590 todistuksen, jonka mukaan oli muuttanut Kokemäeltä Karkun kirkkoherraksi.
Abrahamus Carchubinus, Abraham Mattsson
S oletettavasti Karkku. V Karkun kirkkoherra Matthaeus (Matthias) Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1624) ja Brita N.N.
Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) (Mouhijärven) kappalainen ainakin jo 1621.
Synodaaliväitöksen respondentti (synod. resp.) (Abrahamus Carchubinus) Turussa 1629.
K Karkku 1637.
P Brita Hansdotter, K leskenä Karkussa 1668, PV vänrikki Hans Larsson Hämeenkyrön Osarasta ja Kristina N.N. (Jälkeläiset käyttivät sukunimeä Collanius / Kollanius isoisän Karkun Karkunkylässä omistaman Kollasen ratsutilan mukaan.)
Yllä olevan mukaan Abraham Matsson oli kappalainen jo 1621. Papiksi vihittiin kai vasta aikaisintaan 25 vuotiaana eli Abraham voisi olla myös 1590-luvulla syntynyt.
Lars Henriksson Hordellin lanko maininta ei voi olla mahdollista hänen sisarensa muodossa, sillä Hordell sisarukset olivat syntyneet niin aikaisin,ettei tyttäret olisivat olleet jo aikalailla vanhoja 1580-luvulla Mathias Mathiaen vaimoksi.
Paljon lookisempi on arvella, että kyseessä oli veljentytär eli lanko sana sopii myös tällöin aiheeseen.
Mielestäni voidaan ajatella, että Pirkkalan Sikalan Michel Henriksson on yksi Hordeel veljeksistä, jonka tytär Brita Michelsdotter oli khr Mats Matssonin vaimo.
Michel Henriksson lienee ollut poikansa luona Pirkkalan Sikalassa ennen kuolemaansa.
Oliko Michel Henriksson sama kuin Ala-Satakunnan vouti Michel Henriksson, jonka sinetissä on kuvattuna lintu, huomioiden,että myös Lars Hordellin sinetissä oli lintu aihe.
Toisaalta tiedetään,e ttä Hordel veljeksiä on ollut ainakin 5 kappaletta,kuten selviää Genos 4/2009 Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän Keisari artikkelista.
Yksi veli lisää mahtuu kuvioon, taikka sitten sisaria useampikin.
Mitä haluan korostaa, on se, että Pirkkalan Sorkkalan Sikala oli pikkutila eli ei tunnu lookiselta, että kirkkoherra Mathias Mathiae olisi nainut merkityksettömän vaimon, ollen itse hyvin varakas ja arvokas. Eikä hän tuolloin ollut liioin vanhakaan, että olisi tarvinnut vain sängynlämmittäjää.
Brita Michelsdotterin on täytynyt olla merkittävää sukua ja varakas.
Oliko Porin rykmentin korpraali, Tyrvään Kaukolan Vänniän isäntä Michel Josefsson k. 1660 luutnantti Jöran Josefssonin veli?
Benedictus
09.03.14, 20:29
Esko Karisalmi mainitsee viestissään, että Lars Matsson Kesolla oli myös poika Erik Larsson.
Lainaus Karisalmi:
Olen merkinnyt ylös tuomiokirjapoimintoja Sarkolan Kesosta johon liittyy myös Kipari. Näiden mukaan Eskil Mattsson on Sarkolan Kesolta.
Sarkolan Keson isäntä 1607-1637 oli Matts Mattsson, hänellä pojat Lars, Eskil ja Eric.
Onko tuosta Erikistä mitään tietoa.
Perinnön jakoriidassa 1679 ei häntä mainita.
Mahtaisiko Karisalmi pystyä selvittämään mistä tuo Erik olisi tullut viestiin?
Hei
Eric taitaa olla edellistä sukupolvea tässä poiminta Karkun käräjiltä
Karkku, Syyskäräjät 29-30.11.1625: Eric Mattsson i Siukola (Tottijärvi Siukola)...gaf sin bror Matts Mattsson sin arf rätt som honom bör hafwa, utaf deras fadernes hemman i Sarkoila såsom löse och fasta...
Benedictus
11.03.14, 22:40
Kiitos Karisalmelle.
Tuo käräjäkirja onkin kiinnostava, sillä siinä mainitaan Mats Matsson Sarkolassa, jolle veli Erik antaa perintöosansa isäinsä taloon.
Kysymys kuuluu, jos kyse olisi khr Mathias Mathiaesta, miten voisi olla isän talo.
Huomattavaa. että Lars Matsson Keson isänveli mainitaan Jöns Matssonina Tuomolassa, missä ei näy häntä.
Hei
Pykälä löytyi helposti ja tässä linkki.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1623-1627_es1962_nidenn1/122.htm
Kaikissa esiin tulleissa käräjäjutuissa Keson Matts Mattsson esiintyy tavallisena talonpoikana joten en usko että voi olla kirkkoherra.
Benedictus
12.03.14, 22:01
Yksi kiitos lisää Karisalmelle. Hienoa, että on tuollainen tiedon etsijä ja löytäjä keskuudessamme.
Mats Matsson löydöistä voitaneen siis päätellä, että Sarkolassa oli Mats Matsson, joka ei ollut sama kuin khr Mats Matsson.
Olisiko tuo talonpoika Mats Matsson se, joka näkyy Kesolla ja olisi 1620-luvulla jo niin vanha ettei näy missään listoissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=513899
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698322
Hei
Olisiko tuo talonpoika Mats Matsson se, joka näkyy Kesolla ja olisi 1620-luvulla jo niin vanha ettei näy missään listoissa.SAY 1600-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698322
SAY 1620-1639
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698379
Eli maakirjan mukaan Matts Keso on merkitty omistajaksi vielä 1637 ja Lars Mattsson vasta 1639
Henkikirjan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698440 mukaan Lars Mattsson on isäntä jo 1634.
Kesoon liitetään autioksi jäänyt Sorri
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698319
Samalla vuosikymmenellä myöskin Tuomola kasvaa kun tässä Keson alapuolella mainittu nimetön talo liitetään siihen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698322
Benedictus
22.03.14, 09:09
Karisalmen löytämien tietojen mukaan Lars Matsson olisi Kesolla vasta 1634 mainittuna.
Heikki Impolan Collinius kirjoituksen viitteissä mainitaan Lars Matsson Sarkkolasta jo 1624 , eli oli Sarkkolassa viimeistään tuolloin.
Jos khr Mats Matsson on hankkinut tilan 1620 paikkeilla, jolloin siihen liitetään toinen tila, sopisi se Lars Matssonin paikalla oloon.
Margareeta Hannuntyttären häissä Rainiossa oli Sarkolan Lauri Matinpoika kadottanut rahaa, jota hän vaati Margareetan isäpuolelta Niilo Eerikinpojalta. Asia oli ollut v. 1625-1626 esillä kolmilla käräjillä. Niilo Eerikinpojan veljen, Halikon kihlakunnan voudin Simo Eerikinpojan tytär Karin oli löytänyt rahat ja antanut ne talon emännälle Beatalle, joka siis silloin vielä oli elossa. Kun perunkirjoitus Beatan jälkeen toimitettiin elokuussa 1624, on häät täytynyt pitää viimeistään saman vuoden alkupuoliskolla. Karkun käräjät 16.12.1626, VA Ylä-Satakunta KO a 1:157
Onkohan niin, ettei Lars Matssonin 1. vaimosta ole mitään tietoa?
Hei
Kesolla siis mainitaan maakirjassa isäntänä Matts Mattsson tai useammin Matts Keso vuoteen 1637 asti sekä Lars ja Eskil Mattssonin isänä käräjäpöytäkirjoissa Matts Matsson ja äitinä Brita Michelsdotter Pirkkalan Sorkkalasta.
Kirkkoherraa ei siis mainita Kesolla missään vaiheessa.
Lainaus Henrik Impolan aikaisemmasta viestistä:
En oikein voinut uskoa, että Joakim Collanin ja Daniel Tallqvistin lankoussuhde olisi ollut niin kaukaista laatua, että Collan oli Tallqvistin vaimon Katarina Svarthafran isän pikkuserkku. Kun Tallqvist otti huolehtiakseen Collanin lapsista, täytyi sukulaisuussuhteen olla paljon läheisempi.Nuon kaukaiseen lankoussuhteeseen en usko minäkään.
Benedictus
23.03.14, 12:01
Lainaus Henrik Impola:
Marjatta Laineen tarkkanäköisyyden innostamana minäkin katsoin asioita vähän tarkemmin. Kahta Eskil Mattssonia ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut olemassa. Vertasin Esko Karisalmen tuomiokirjatietoja veroluetteloihin. Henkikirjoissa mainitaan Sarkolan Kesolla 1635-36 ja 1638 isännän Lars Mattssonin jälkeen veli Eskil Mattsson ja vaimonsa Gertrud Andersdotter. Tämä pariskunta siirtyy Kauniaisten Kiparille ja on siellä henkikirjoissa 1643-44. Gertrud kuoli noin 1645 ja Eskil Mattsson oli sen jälkeen isäntänä vuoteen 1676 toisen vaimonsa Valborgin kanssa. Hänet haudattiin Karkussa 1687 (”Gubben hos Kipari”). Hänellä oli henkikirjojen mukaan 7 aikuiseksi elänyttä lasta, pojat Anders (Kiparin seurava isäntä), Abel (Kauniaisten Kelan isäntä ja Henrik sekä tyttäret Sofia, Valborg, Brita ja Karin. Käsittämättömältä tuntuu, kuinka häntä on 1679 voitu pitää vainajana.
Kollanius-suvun talollissukuhaara näyttää olevan todellisuutta, vaikka ehdin sitä jo välillä epäillä. Abel Eskilssonin pojan Joakim Collanin nimi ja ”lankoussuhde” Karkun nimismiehen Daniel Tallqvistin kanssa sekä varsinkin Abelin hautaaminen Karkun kirkon kuoriin ovat hyvin vahvoja indisiotodisteita Eskil Mattssonin kuulumisesta Kollanius-sukuun. Abel Eskilsson oli 1695 menettänyt itsenäisen talollisen aseman ja tullut kapteeni Jakob Finckenbergin lampuodiksi. Häntä ei olisi voitu muutenkaan haudata kuoriin, jossa oli vain kirkkoherrojen hautoja, jollei hän olisi ollut läheistä sukua kirkkoherra Matthias Matthiaelle, ilmeisesti hänen pojanpoikansa. Tällaisten todisteiden perusteella monia sukujohtoja on pidetty todennäköisinä, jopa varmoinakin.
Koska Eskil Mattsson tuli Kiparille Kesolta, tuntuu Benedictuksen ensimmäinen vaihtoehto, että myös vanhempi veli Lars Mattsson oli kirkkoherra Matthias Matthiaen poika, hyvältä lähtökohdalta jatkopohdinnoille. Tämä Lars kuului Karkun silloisen yhteiskunnan ylätasolle. Hän oli SAY:n mukaan nimismies vuoden 1635 vaiheilla, vaikka Piilosen Sastamalan historia ei häntä sellaisena tunne. Olen Collinus-artikkelissani (Genos 4/1995, s. 163, nootti 36) kertonut, että hän oli 1624 mukana häissä Rainiossa, joissa varmaankin Karkun koko johtava kerros oli läsnä. Keso oli hänen aikanaan myös ratsutalo.
Lars Mattsson on veroluetteloissa vasta vuodesta 1635, mutta hän on ollut Keson isäntänä paljon aikaisemmin. Ennen häntä mainitaan tilalla Matts Mattsson (1607-1638). Hän on voinut olla edellisen isännän Matts Henrikssonin poika, mutta varmemmalta kuitenkin tuntuu, että nimi tarkoittaa noin vuodesta 1620 lähtien kirkkoherra Matthias Matthiaeta. Silloin Keson 3 äyrin talo laajenee kylän suurimmaksi 5 äyrin taloksi. Olettamukseni mukaan sen on täytynyt olla kirkkoherran hankkima, koska siellä ilmeisesti oli kaksi hänen poikaansa, Lars ja Eskil. Kolmas, ehkä kaikkein vanhin poika Abraham sai päätilan Karkunkylän Kollasen.
Joku ei passaa yhteen.
Kesoon liitettiin Sorri eli oliko niin, että Keson ja Sorrin omisti khr Mats Matsson ja Kesoa isännöi tämän poika Lars Matsson ja Eskil Matsson, Sorrilla olisi asunut Mats Matsson Keso, joka oli tilan myynyt kirkkoherralle?
Tämä voisi selittää, että Mats Keso mainitaan Kesolla, vaikkei ole omistaja?
Onkohan Lars Matssonista muuta tietoa aiemasti, kuin tuo Rainion 1624 rahahukkaus. Piti olla jo tuolloin varakas, jos hukkasi pörssin, jossa rahaa käräjöinnin aiheeksi asti.
1) Tyrvään Vihattulassa kastettiin (HisKi) 12.2.1680 Susanna Israelsdotter. Oliko hän Wessel- ja Kollanius-sukua?
2) Karkun Haapaniemessä kastettiin (HisKi) 7.4.1686 Fredrich Henrikssonin lapsi, jonka nimeä ei mainita.
3) Ilmeisesti sama Fredrich haudattiin (HisKi) 1.11.1705 maininnalla "broder" ja omaisena Platzman.
4) Sauvon (Karunan) Kärkniemessä syntyi (HisKi) 10.12.1712 Andreas, jonka vanhemmat olivat Anders Fritzsson ja Susanna Israelsdotter. Kärkniemi oli kartano, joten olisiko mahdollista, että tässä olisi kyse säätyläisistä eli Tyrvään Vihattulan tyttärestä ja Karkun Haapaniemen pojasta?
______________
Matti Pesola
Hei!
Olen pannut merkille, että kirkkoherrasta on mainintana maakirjoissa Herr...,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506030
Kirkkoherra
Herr Matts Mathiae, taikka Herr Matts
Ajatuksiini on tullut, että Keson isäntä Matts Mattsson on eri kuin kirkkoherra Matts Matthiae ja eri kuin Heikkilän ostanut Matti Matinpoika.
Genos 2004: Kollasesta kertovassa artikkelissa perintökiistaa koskevasta käräjäpöytäkirjasta selviävän, että Karkun vanhalla kirkkoherralla Matthias Matthiaella oli viisi perillistä. Perilliset olivat keskenään sisaruksia ja vanhan kirkkoherran lapsenlapsia. Perillisten patronyymi oli Abraham joten Matthias Matthiaella on ollut tämän niminen poika.
Poika Abrahamin mainitaan kuolleen (1638) ennen isäänsä (1639). Jos kirkkoherralla olisi ollut enemmän lapsia olisivat ilmeisesti heidän jälkeläisensä olleet perimässä. Ei ole mainittuna Eskiliä ei Larssia eikä muita, eli olivatko he lainkaan kirkkoherran poikia.
Myöskään Genoksen artikkelissa ei mainita kirkkoherran ostaneen muiden tilojen lisäksi Sarkolasta tiloja.
Sarkolan Kesolla on isäntänä 1638 saakka Matts Mattsson - Matts Keso. Näyttäisi esitettyjen eri käräjä-, perinnönjako- ja muiden tietojen perusteella siltä että Lars ja Eskil ovat veljeksiä ja heillä isänä pitkään Kesolla isännöinyt Matts Mattsson - Matts Keso, mikä kuitenkaan mahdollisesti ei ole edellä mainittu kirkkoherra. Ei Larsia ja Eskiliä tai heidän jälkeläisiään koskevissa käräjätiedoissa ole mainittuna Abrahamia, joka oli kirkkoherran perillinen. Ei tämä Matts Mattsson ole oletettavasti myöskään sama kuin Heikkilän ostanut Matti Matinpoika, jonka alkuperää ei ole mainittuna muuta kuin Akseli Kurjen kartanovoutina ja että äiti on Sarkolasta talollisen tytär, sekä vaimo Kristiina Mikontytär Vallenius. Tämä Matti Matinpoika s 1588 oli suurin piirtein samaa ikää kuin arvelujen perusteella Lars ja Eskil Mattsson ja mahdollista sukua.
Oliko sitten vielä Erik, joka luopui isänperinnöstään Kiparilla.
Lainaus: Karkku, lakimääräiset käräjät 29-30.5.1629: Matts Mattsson edle välbördig Axel Kurcks gårdsfogde vid Tottijärfwi gårdh kärde til Lars Mattsson i Sarkoila...där de kommo at trästa i Matts Mattssons modernes gård.
Akseli Kurki oli Tottijärvellä 1555-1630. Hänen kartanovoutinsa Matts Mattsson osti 1628 Heikkilän Vesilahdelta Anders Siukonpojalta, jonka tytär oli Eskil Mattssonin vaimo.
Sjöstedt-sivun juhlapuheessa mainitaan Lars Keson pojan vaimona juuri kantaisä Matti Matinpojan tytär Saara.
Lainaus:
”Opintiellä oli yritellyt jo Matti Matinpojan vävy Vilhelm Laurinpoika, joka käytti oppineisuudesta kertovaa sukunimeä Kesonius. Hän palasi kuitenkin talonpojaksi ja isännöi Anian Heikkilääkin pari vuotta ennen lankonsa Mikko Matinpojan aikuistumista. Ilmeisesti Sarkolan Kesosta lähteneen Vilhelmin ja hänen Saara-puolisonsa mahdollista jälkeläistöä ei ole ainakaan vielä tutkittu.”
Vielä Eskil Mattssonista
Lainaus:
Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1679 Henric Larsson Kesoi Sarkoilasta poikansa Michel Henricssonin välityksellä, perintöriita jossa mainitaan edesmenneen Matts Mattssonin lapset ja perilliset joita ovat vanhimman poika Lars Mattssonin lapset Henric ja Wellan Larssoner, Anna, Margareta, Carin och Beata (Brita) Larsdöttrar ja nuoremman pojan Eskil Mattssonin perilliset sekä Willamin vävy Henric (po Fredric) Henricsson Vesilahden Vännilästä vaimonsa Kirstin Willamsdotterin puolesta.
Karkku - haudatut
Haetaan vuodet 1676 - 1676
Etunimi: ESKIL => Eskell
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/57ekwo?fi+0171+haudatut+608)8.12.1676
8.12.1676
Cauniais
Eskell Massonsdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579279
Eskil Mattsson viimeksi v. 1676, sitten poika Anders jatkaa Kauniaisten Kiparilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579221
Tässä myös Erik-veli.
Karkku - haudatut
Haetaan vuodet 1710 - 1710
Etunimi: ABEL => Abel, Abels http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/57eghr?fi+0171+haudatut+1276)1710
1710
Cauniais
Abel Eskelsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=699504
Abel Eskilsson 1701 Kauniaisten Kelalla, sitten ei hänestä siellä merkintää. Onko kuolinvuosi oikein?
Marjatta Laine
Benedictus
29.03.14, 08:26
Kivipää toi esille Susanna Israelsdotterin avioliiton Sauvossa.
Tässä eräs kiinnostava yhteys Wesseleillä ja Sauvolla.
Kukahan tuo Gertrud Wessell oli?
sl. 1667 Johan Wessell Johannes Jacobi, Satacundensis 1918 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1918). Vht: Tyrvään Rautajoen omistaja, luutnantti Jakob Israelsson Wessel ja Susanna Abrahamsdotter Kollanius. Ylioppilas Turussa sl. 1667 Weselius Johann. [Jacobi _ 93]. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1667/68] Johannes Wessell. ‡ Karkussa 1668. Eno: Sauvon kappalainen Johan Kollanius 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75) (yo 1640, † 1667).
Veli: vääpeli Abraham Wessell 1919 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1919) (yo 1667).
Lanko: tilanomistaja Nakkilassa Jonas Roselius 2492 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2492) (yo 1676).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 209a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #157; KA mf. ES 2000 (nn 62) Tyrvään käräjät 27.–28.9.1665 f. 801 (Leutenampten Jacob Israellsson i Vihattula), Tyrvään käräjät 19.–20.3.1666 f. 945; KA mf. ES 2001 (nn 62) Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–23.9.1667 f. 1091v (Leutenampten Ehrligh och Manhafftig Jacob Israelss: i Wihaittula), 1093 (Leutenampten Manhafftigh Jacob Israellsson [i] Rauta Jokj och Tyrffuis Sochn, Anhölt om godhe män, som skulle Hans Swågers Sal: Mag: Abraham Collanij 114 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=114), Utstående gieldh Utmäta), 1093 (Leutenamptenn Jacob Israellsson beswäradhe sigh öffwer Cappelan H:r Henrick (katso 2310 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2310)) och Abraham i Luonssj, at dhe hafua huggadt een Swedie på Tyrffuis Utmark och in om sielfue Sochne Råån), Tyrvään käräjät 29.–30.10.1667 f. 1128; KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Karkun ja Mouhijärven käräjät 20.–23.10.1671 f. 390; KA mf. ES 1963 (nn 5) Tyrvään käräjät 4.–5.7.1678 f. 335 (Fältwäblens Israel Jacobssons hustro, dygdesamma Anna Johansdotter gaff nu Rätten tilkänna huruledes hennes Swärfadher Leutnanten Manhaftig Jacob Israelsson skall updragit bem:te hennes Man att rusta för Äijälä hemman i Wihattula by, Hwar före han och Mundteringen aff sine egne medhel uthsatt, Nu beswärar hon h:o Anna, bem:te sin Swärfadher willia drijfwa henne dher ifrån); KA mf. ES 1964 (nn 5) Tyrvään käräjät 3.–5.2.1680 f. 837v (att Liquidera Leutnamptens Sahl: Jacob Israelssons och Underlagmans Sahl: Anders Michelsons Erfwingar (katso 1826 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1826)) emellan om dee geldh och twistige Rächningar dee sins emellan hafwa), 838 (Leutnampten Manhaftigh Israel Jacobsson opå Äijälä hemmans i Wihattula wegnar kärde till Underlagmans Sahl: Anders Michelsons Enckia dygdesamme hustro Sophia Mårtensdotter i Riddarla); KA mf. ES 1968 (nn 10) Tyrvään käräjät 20.–21.10.1693 f. 562 (Lieutenampten Manhaftigh Israel Jacobsson gaf Rättan tilkänna, det han är sinnat sigh j annat gifte begifwa, hwarföre begiärer någon som hans ägendom sine Barn till afwittringz annotera kunde); KA mf. ES 1753 (cc 20) Halikon ja Uskelan käräjät 11.–12.8.1692 s. 71 (... een förlijkningz skrift emellan Ryttmestarens [Sahl. Niels Meibohm] Faders Sahl. Abraham Nielssons arfwingar d: 19. Octobr. 1658 oprättadt [Abraham Nilssonin (katso 3724 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3724)) leski Gertrud Wessel lahjoitti Sauvon kirkolle alttaritaulun 1648]). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 122 (XXVIII); C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 1: 1639–1662. SSLS 230 (1932) s. 196 #149 (7.11.1661, isä); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #157. — A. R. Cederberg, Hjelt-suvun kantaäiti ja hänen sukunsa. Genos 12 (1941) s. 5; S. Perälä, Karkun Kollanius-suvun varhaispolvet. Genos 75 (2004) s. 79.
Benedictus
30.03.14, 13:25
KA mf. ES 1976 (nn 28) Karkun ja Mouhijärven käräjät 18.–19.10.1709 s. 943 (Hustru Anna Grubb framkom och inlade i Rätten en d: 30 Junij 1702 uppå Hapaniemj Börde Rusthåld, efter hennes förra Man, Ombudzman Christop:r Platzman, emellan des Barn, så af förra som senare Kullan, uprättat Arfskiftes Längdh, I anledning hwaraf, uppå hennes, med bem:te Platzman aflade 2:ne Söner Fredrich och Carl Platzman, hwar för sig belupit 92 D:r 4 ö: K:m:t, som hoos Stiuf Sonen, och nästn:de hennes Barns half Broder Sochnskrif:n Christopher Platzman, ännu skall innestå, till hwilka andehlar, Nl:n efter Fredrich, som är aflijden, och Carl, hwilcken, medelst en af honom åth Moderen gifwen Skrift, öfwanbem:te hustru Anna Grubb gifwer tillstånd, hans och Broderens Arf, hoos deras half broder infordra ... [Christopher Platzman] begiärte Dilation till Nästa Ting, emedan ... i synnerheet skall utj den Högl: Kongl: Hoff Rätten ännu intet fallit Uthslag, antingen Hapaniemj Rusthåld är Börde eller intet, som doch, wid Ofwanber:de Arfskifte, för Börde Wärderat blifwit ... mehrn:de Carl Platzman sielf intet skrifwa kan ... Carl ännu är hemma i Orten och intet uthmarcherat till Fälldt);
Vaikuttaisi, että tuo 1705 haudattu Fredrik olisi tuossa yllä oleva Anna Grubbin poika?
Olisiko 1686 mainittu Fredrik Henriksson, Cristoffer Henriksson Platzman vanhemman veli ?
Tommy Koukka
14.07.15, 20:46
Laitanpa tähän viestiketjuun pienen huomion läänintilejä selatessani. Nimittäin Pieksämäen pastori Claudius Collanus on käynyt 14.3.1692 Viitasaaren pappilassa allekirjoittamassa kuitin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11822405). Kuka lienee kuitissa mainittu mons: Jonas Coll?
Olen yrittänyt etsiä ja selvitellä, että olisiko seuraavilla mitään yhteyttä Karkun Colliniuksiin?
Andreas Matthiae, Anders Mattson
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/113
- syntynyt noin 1610?
- 1632-1641 Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis) oli joku Andreas Matthiae. Liekö sama? Sopisi ajallisesti seuraavaan virkaan.
- 1642-1676 Kirkkoherra, Köyliö
pso. Elisabet Johansdotter
Lapsi
Gabriel Andreae, käytti sukunimeä Collinius/Collenius
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/443
Anders sopisi ajallisesti Karkun kirkkoherran Matthaeus Matthiaen (Matts Mattson) k 1639 Karkku pojaksi, mutta mitään yhteyttä en ole löytänyt.
Biografian mukaan Anders oli kohtalainen änkyrä, sillä oli riidoissa ainakin suntion ja oman poikansa kanssa.
Poika Gabriel saarnaili muiden "tonteilla" ja oli enemmän kirkkoviineihin päin kallellaan. Olisko tässä syitä, ettei Colliniusten "päähaarassa" heistä pidetty suuremmin meteliä?
Vai onko joku saanut selviteltyä ovatko aivan muita sukuja?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.