kultaseppä Jöns Andersson Pori

[Benedictus]

Löytyisköhän porilaisen kultasepän Jöns Anderssonin suvusta tietoa?
Tytär Elsa Jönsdotter oli nimismies ja vouti Anders Larsson Spilbomin vaimo.

Heidän tyttärensä taasen Jaakkolan ratsutilan emäntä Kiukaisissa.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581470

Breiviikissä mainitaan kultaseppä Tomas ja vaimo Elin parilla tilalla. Toisella Anders Jönsson. Kummatkin tilat autioita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576527
Tässä Elin enkia
Jöns Gålsmedh
Hans Guldsmedh
Hans Hansson
Mats Stallar
Thomas Thomasson

Elin enkialla 2 tilaa Hans Ragvaldsson Ramilla? 3 tilaa kylässä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576792
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576795
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576786

[haapiot]

Heistä oli pari puheenvuoroa Varsinais-Suomen puolella 17.4.2010. Minulla on edelleen epäselvää Anders Larsson Spilbomin alkuperä.
TH

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10302&highlight=spilbom

Onko kellään Porin kultasepistä tarkempaa tietoa, koska tuossa aiemmin heitä on useampia ja ainakin osa näyttäis olevan sukua.

[Tillander]

Minulla on Tyra Borgin teos "Guld- och silversmeder i Finland 1373-1873"
joka mainitsee Anders Jönssonin, porvari 1670-78; hänen isänsä oli myös kultaseppä Jöns Andersson, porvari 1631-51. Kultaseppä David Jönsson on myös Jöns Anderssonin poika; hän vaikutti Porissa 1655-59 ja muutti sitten Turkuun.
Jöns asui Kirkkokorttelissa ja hänen vaimonsa Elin erillään Malmikorttelissa.
Andersin vaimo oli Karin Jöransdotter, joka eli Eurassa vielä 1702 Andersin kuoltua ennen 1681.
Davidin leski Sara Larsdotter Qvist meni uuteen avioon turkulaisen kultasepän Jacob Braskin kanssa.
Jos kiinnostaa voisin skannata artikkelit viitteineen ja lähettää ne yksityisesti.
terveisin

[Benedictus]

Oikein hienoa, tuo Jöns Andersson ja vaimo Elin ovat varmaankin tuolla Preiviikissä näkyvät Jöns ja Elin.
Otan ilolla vastaan nuo tiedot, josko niistä saisi lisää tietoa henkilöistä. Kiitos paljon.
Ratkaisevaa liene tuon Elinin suku, sillä Preiviikin muut tilat kuuluivat Ramille, jonka vaimo taisi olla khr Mårtenin tytär.

[Benedictus]

Lainaus:Tyra Borgin Alkuperäinen teos on painettu 1935 Malmössa, Malmö Grafiska
AB. Minun kappaleeni on uusintapainos 1972, Akateeminen kirjakauppa,
Hki. . Toinen
hakuteos on L. Bäcksbackan "S:t Petersburgs juvelerare,
guld- och silversmeder 1714-1870". Näissä kirjoissa olevia tietoja
sukututkijat joskus kyselevät.

Borg esittelee kulta- ja hopeasepät kaupungeittain ja kronologisesti.
Jöns Andersson on vanhimpia, häntä ennen mainitaan vain kaksi mestaria.

Kiitos Tillanderille kirjan tiedoista.

Jöns Andersson oli naimisissa Elin Thomasdotter Guldsmedhin kanssa, siis Thomas Guldsmedh on tuo Preiviikissä näkyvä kahden tilan omistaja.
Mahtoiko muita lapsia olla, koska Elin näkyy tilojen myöhempänä omistajana.

Jönsillä oli ainakin pojat David Jönsson, joka muutti Turkuun kultasepäksi ja Anders Jänsson, joka jatkoi Porissa isänsä ammattia.
Tytär Elsa Jönsdotter oli siis vouti Spilbomin vaimo.

[Benedictus]

Homma meneekiin kinkkiseksi:
Kirjan mukaan Thomas Guldsmedhin vaimo oli Brita, joak maksoi veroja 1615 miehnesä jälkeen.
Toisaalta 1628 Bredwiikissä näkyy hust. Elin
Myöhemmin Elin Enkia viimeksi 1634.
Jöns Andersson kuitenkin myy Thomaksen kaalimaan jo 1632 eli ei voi olla oikein Jönsin vaimo tuo Elin Enkia.

Koska Jöns ja Hans ovat sama nimi, tuntuisi että kyseessä on sama Jöns Andersson.
Voisiko Elinillä ollut puoliso aiemmin ja sitten tämä kuollut ja tilalle otettu Jöns Andersson, ja tuo 1634 maininta Elin enkiasta on kirjaus virhe.

Seuraava ongelma onkon kysymys, oliko Spilbomin vaimon Elsan isännimi Jöns?

Onkohan ketään taitavaa, joka pystyisi avittamaan tuota solmua?

Breiviikissä oli jo 1605 Thomas Guldsmedhillä kolme tilaa hallussaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581470
Olivatko tilat mahdollisesti vaimon perua?

[Benedictus]

466

Spihlbom (Spillbom), Lauri (Henrikinpoika?). Main. 1699. eli 1710. Sedäksi mainitaan porv. Simo Pärttylinpoika Rotkerus. Sisaren kotipaikaksi ilmoitataan 1679 Tukholma.P:o Kaarina Henrikintytär, eli 1710.


304

Mille (Mill, Mild), Pietari. Raatimies 1658-90. Kaupunginkatsastaja 1656. Kaupungin edusmies Turun maapäivillä 1676.P:o 1) Elina Tuomaantytär, k. 1680. Kultaseppä Juhana Antinpojan leski.
P:o 2) 1681 Susanna Hannuntytär. Pormestari Henrik Tuomaanpojan vävyn Hannu Pietarinpojan tytär Närpiön Finpyyn kylästä ja kolleega Mathias Epagiuksen leski.


465

Ei Henrikinpoika, vaan Antinpoika. Vhmt Anolan kartanon vouti Antti Laurinpoika ja Elsa Juhanantytär.


"Sedäksi" mainittu Simo Rotkus olikin ilmeisesti vaimon setä.

[Benedictus]

Uudenkaupungin RO 23.9.1648 (Framsteegh Captenen manhafftigh Israell Brask och begärade een sanferdigh witnesbördh af Bårgerskapet här i Staden så wäll som af någre troowärdige, redelige och gamble boofaste bönder af Nykyrckie Sochn, hwilka här och tillstädes woro, som hafua kändt fordom hans föräldrar S:g Jönss Brask en swensk man och H: Lijsbetha Hendrickzdåtter boendes i Palssaby och be:de Nykyrckie Sochn att han är deris Echta barn. Alldenstund be:te Captenen föregifuer att Kyrckeherden ifrå Säxmäki Sochn hederligh och wällärde H:r Thomas Canuti skall hafwa honom defamerat och skällt för oechta barn ...); KA mf. ES 1142 (a 3) Porin RO 27.4.1659 (Företrädde Mattz Knuttsson Hyppignh, Rätten tillkenna gaff, att M:r Dawidh Gullsmedh [jonka pso Sara Qvist] skulle hafwa bekommitt breff aff sin Brodher Wella:t Larss Jönsson (katso 4014 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4014)) Befalningzman ...); KA mf. ES 1143 (a 4) Porin RO 28.3.1681 s. 20 (Opstegh Rådman Nilss Larsson och efter sin Systers Sal: Gulsmedens Jacob Brasks Enckias ifrån Åbo dygdesamma Hustru Sara Larssdotters skriftelige begäran af d: 23 hujus fordrade af Grefskaps Gewaldiern Henric Hansson först 8 D:r Kopp:r M:t

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3601

Yllä paljastuu, että kultaseppä Jöns Anderssonin yksi poika oli kihlakunnanvouti Lars Jönsson , joka omisti Ylöjärven Sivikkalan ratsutilan.

Lars Jönssonin vaimo oli Kirstin Henriksdotter Platzman, jonka veli oli vouti Cristoffer Platzman.

Lars Jönssonin sisar Carin mainitaan Siivikkalassa ja nai kihlakunnakirjuri Matts Erikssonin.

Yllä myös kerrotaan Larsin veljen David Jönsson Guldsmedhin vaimon Sara Larsdotter Qvistin veljen ollevan raatimies Nils Larsson Porissa ja toinen puoliso kultaseppä Jacob Jönsson Brask Turussa.
Jacobin veli Israel Brask aateloitiin 1651. Isänsä oli Uudenkirkon Palssabyn ruotsalaissukuinen Jöns Brask.

Kiinnostava kysymys on, onko Lars, David, Anders ja Carin Guldsmedhin sisar Elsa Jönsdotterin puoliso Anders Larsson Spilbom, nimismies ja vouti mahdollisesti myös Lars Qvistin poika? Eli Davidin puolison veli.

[LaaksonLilja]

Kiinnostava kysymys on, onko Lars, David, Anders ja Carin Guldsmedhin sisar Elsa Jönsdotterin puoliso Anders Larsson Spilbom, nimismies ja vouti mahdollisesti myös Lars Qvistin poika? Eli Davidin puolison veli.

Tätä itsekin veikkailen. Yritin selvittää Anders Larsson Spilbomin sukua näiden lastenlasten kummien avulla. Kummeissa ovat Qvistit hyvin edustettuina, ehkä liiankin hyvin ollakseen “vain” enon vaimon sukulaisia.

Anders Larsson Spihlbomin ja Elsa Johansdotterin tytär Karin oli Mats Olofsson Stickun puoliso.

Näiden tytär Elssa (synt.1691 Pori)
kummit:
Magnus Jordan
H:r Jon
Nils Larssons (Qvist?) hust: Stadhen
h: Elssa Andersd:r Sonnäs (Anders Spihlbomin tytär, pso Erich Härpman, vouti Sonnäs)
Jungfru Maria Oselia (isä: Abraham Abrahami Ikalensis, pso1 Per Gabrieli Arctopolitanus, pso 2 Johan Lepus/Lagus)

poika Anders (synt. 1689 Pori)
kummit:
H:r Probsten
Befalln: på Sonnäs Erich Härpman (Sonnäs vouti, Elsa Andersdr:n pso, Anders Spihlbomin vävy)
tulskrifar: Johan Markusson
H:r Johan Wijnqwists hustru
J: Sara Qwist


Tytär Lijsa (synt. 11.5.1695)
kummit:
Johan Wijnqwist
Adrian (Gottleben?)
Thomas Perssonsh:
Thomas Johanssons h:
P: Anna Henrichsd:r

1677/78*Jöran Herpman*Georgius Thomæ, Satacundensis*2599. Kotoisin Porista (Melander, Personskrifter #737). Sukunimi saattaa juontua Ulvilan Härpöstä eli Harjunpäästä (Jokipii 1954). Ylioppilas Turussa 1677/78*Herpman Georg. Thomæ _ 134. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin*[1677/78] Georgius Hærpman. | Pastor in Keuru. | obiit 1729. — Längelmäen Kuoreveden kappalainen 1679. Keuruun kirkkoherra 1698. Joutui venäläisten vangitsemaksi poikiensa sissitoiminnan takia 1715, viety Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen Helsinkiin ja Tallinnaan. Kupanitsan vt. kirkkoherra Inkerissä noin 1720. Palasi Keuruun kirkkoherraksi 1722. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1701. † Keuruulla 1729.
Pso: 1:o 1680*Katarina Danielsdotter Reuter*tämän 2. avioliitossa († 1709); 2:o ~1720*Anna Dorotea Schütz*tämän 2. avioliitossa.
Pson edell. aviomies 1:o: Kuoreveden kappalainen*Elias Roos*1472*(yo 1661, † 1679).
Pson edell. aviomies 2:o: Kupanitsan kirkkoherra*Johan Melartopaeus*4013*(yo 1694, † 1716).
Appi: Oriveden kirkkoherra*Daniel Reuter*48*(yo 1640, † 1685).
Poika: sissi*Gabriel Herpman*4991*(yo 1707, † 1715).
Poika: sissi*Johan Herpman*5133*(yo 1710, † 1715).
Poika: sissi*Gustaf Herpman*5163*(yo 1711, † 1715).
Tyttärenpoika: Virtain kappalainen*Johan Georg Långhjelm*6954*(yo 1744, † 1782).
Lanko: pedagogi*Johan Schütz*3944*(yo 1693).
Vävy: pataljoonansaarnaaja (Hattulan nim. kirkkoherra)*Benjamin Sackelius*4634*(yo 1701, † 1728).
Vävy: Hailuodon kirkkoherra*Simon Solinius*4752*(yo 1703, † 1735).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 86b; HYK ms., Satak. osak. matr. I #229; KA mf. ES 3366 (Sääksmäki 1) Längelmäen ja Keuruun käräjät 23.5.1696 f. 121v (skyldig till Sacellanen wäll:de H:r Jören Herpman); KA mf. ES 1925 (mm 12) Ulvilan käräjät 25.–26.6.1680 f. 46v (Länsman Erich Herpman); KA mf. ES 1927 (mm 16) Ulvilan käräjät 18.–20.9.1688 s. 352 (För detta Lensmannens härsammastädes Sahl: Anders Larssons änckia hustru Ellssa Johansdotter i Gammelby leet igenom sin Måg Ombodzmannen på Sonnääs gård Erich Harpman anmähla); KA mf. ES 1965 (nn 6) Oriveden käräjät 1.8.1683 s. 1137 (Cappellan uti Cuorewesi H:r Jören Härpman); KA mf. ES 1965 (nn 7) Oriveden käräjät 15.–16.2.1686 s. 74, Ruoveden ja Keuruun käräjät 1687 s. 339 (Capellanen i Cuorewesi Wörd:ge H: Jöran Herptman insinuerade nu i Rätten Sal:ge Kyrkioherdens fordom Ehrewyrdige H: Isach Lättz*1223*effterlåtne Enckias dygdesamme hustru Maria Wisiæ sigh gifne fullmacht), Oriveden käräjät 2.9.1687 s. 344; KA mf. ES 1967 (nn 9) Oriveden käräjät 12.–13.2.1692 f. 18, Oriveden käräjät 30.9.1692 f. 278v; KA mf. ES 1967 (nn 10) Oriveden käräjät 15.9.1693 f. 474v; KA mf. ES 1968 (nn 11) Oriveden käräjät 9.–10.3.1694 f. 93, 96, Oriveden käräjät 8.–9.6.1694 f. 241v, 243; KA mf. ES 1966 (nn 8) Oriveden käräjät 23.5.1698 s. 674, Ruoveden ja Keuruun käräjät 22.–23.1.1700 s. 1075; KA mf. ES 1970 (nn 16) Ruoveden ja Keuruun käräjät 1.–3.3.1699 f. 127; KA mf. ES 1972 (nn 20) Ruoveden ja Keuruun käräjät 4.–5.3.1703 f. 136 (angående den Brand uthj Keuru Prästegårdh om Natten emot 2:dra dagen Påsk 1700 sig tilldragit, hwaruthj 8 Personer äro i Röken förqwäfde); KA mf. ES 1972 (nn 21) Oriveden käräjät 8.–9.3.1704 f. 198 (Cappellanen i Cuorewesi Wällärde H:r Axel Palander ... H:r Axels Antecessor nu warande Kyrckioheerden i Ceuru Ehrewyrdige och Wällärde H:r Georg Herpman ... kommit ifrån Cuorewesi till Ceuru 1699); KA mf. ES 1143 (a 5) Porin RO 4.4.1698 s. 24 (Befalningzman på Sonnäs Wälb:de Erich Harpman). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 167 (XXXVIII); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #229. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 283, 288; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #141D, 2625D; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 166; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1373; G. Luther, Herdaminne för Ingermanland II. SSLS 620 (2000) #427.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2599

Johan Wijnqwistin lapsen kummien joukosta löytyy samoja henkilöitä:
Nils Larsson Qvistin vaimo Sara Kristiansdotter, Maria Oselius (Arctopolitana) ja Mats Olofsson Sticku.

1688
8.2.1688
Biörneborgh
*
H: Johan Wijnqwist
*
Andreas
1690
14.4.1690
Biörneborg
*
H:r Johan Wijnqwist
*
Maria

alkup - KUMMI:*Conrector Paulinus

alkup - KUMMI:*Mag: Abraham Thuronius

alkup - KUMMI:*Rådh: Adrian Gotleben

alkup - KUMMI:*Rectoris h:

alkup - KUMMI:*H:r Borgm: h:

alkup - KUMMI:*Rådh: Nils Larssons hustru


1692
30.4.1692
Biörneborg
*
H:r Johan Wijnqwist
*
Chatarina

alkup - KUMMI:*Rector Henricius

alkup - KUMMI:*H:r Grels

alkup - KUMMI:*Mattz Olofsson

alkup - KUMMI:*Caplans h:

alkup - KUMMI:*H:r Grels h:

alkup - KUMMI:*J: Maria Arctopolitana

[LaaksonLilja]

Anders Larsson Spihlbomin pitäisi olla Anolan kartanon vouti, mutta AYL:stä en häntä sieltä kuitenkaan löytänyt, vuosilta 1654-1664 kun ei löydy Anolasta merkintöjä. V.1665 Ulvilan Vanhakylän Santerilla asustaa kuitenkin jo Befallningsman Anders Larsson väkensä kanssa ja vaimo Elsa mainitaan, myös lapset Johan, Karin ja Elsa. V.1669 Santerilla asuu enää leski Elsa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Vuoteen 1689 leski Elsa Santerilla.

1677-80 samalla sivulla Elsan alla Eric Hartman ja vaimo Lisa. Tässä ilmeisesti on kysymyksessä vävy Eric, joka myöhemmin toimi voutina (Sonnäs) Eric Härpman-nimisenä sekä Spihlbomin tytär Elsa/Lisa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578721

Spihlbomin tytär Mariahan menee Kiukaisten Jaakkolan ratsutilalle emännäksi ja hänen poikansa Johan nai Lähteenojalla asuvan kruunuvouti Lars Hauffin (adoptio)tyttären Saran (isä Lars Hauffin veli, turkulainen hatuntekijämestari Johan Hauff). Näiden esivanhempieni kautta minäkin liityn tämän kultaseppä-ketjun jäseneksi.

[LaaksonLilja]

Tässä ilmeisesti Anders Spihlbomin vävy Eric Härpman:

Porin Hartikkoihin kuuluvaksi katsomme empimättä myös kuuluisan Porin kreivin Kustaa Eevertinp. Hornin lesken sekä sittemmin heidän poikansa Kaarle Kustaanp. Hornin omistaman, 7 virstan päässä Porin kaupungista sijaitsevan Sunniemen (Sonnäs) kartanon »befallningsman, välbetrodde» (raastuvanoikeudenpöytäkirja 14.9.1689) Erik Har(d)tmanin, jonka nimi ensin vuoroitteli Harpman nimen kanssa, mutta vakiintui lopulta Harpmaniksi, mikä nimi ilmeisesti johtuu Porin maaseurakuntaan kuuluvan Harjunpään kylän ruotsalaisesta nimestä Härpö, Harpö (alkuaan Härkäpä). Hänen vaimonsa oli Elisabet niminen. Erik kuoli Sunniemellä (haud. 8. 6.) 1718, ja oli hänen tyttärensä se Anna Erkintytär Hartman (kuollut Porissa 20.6.1747, »60 v. 4 kk. 3 pvn vanhana» ja sen mukaisesti siis syntynyt n. 17.2.1687), joka n. 1702 meni naimisiin Porin porvarin Karl Juhananpoika Moliisin [1] kanssa. Annaa kutsutaan nimittäin raastuvanoikeuden vanhoissa pöytäkirjoissa toisinaan myös Hartikaksi. Annan isä Erik Hartman oli niinmuodoin myös Porin Hartikoita. Kukaties hän oli kruununvouti Hartmanin veli? Että Anna Erkintytär Hartmania mainitaan Hartikaksi, olemme jo toistakymmentä vuotta sitten tehneet merkinnän kappaleeseemme Wilskman, Släktbok, Moliis-suvun kohdalla, tällä kertaa, ikävä kyllä, raastuvanoikeudenpöytäkirjoista päiväyksiä mainitsematta. Mutta varmasti päivämäärätkin ovat löydettävissä muistiinpanovihoistamme, joitten - saatikka sitten alkup. tuomiokirjain - läpikäymiseen tätä tarkoitusta varten nyt ei ole ollut aikaa, mutta josta havainnostamme olemme vastaisten tutkijain varalle tahtoneet huomauttaa koska se ehkä selvittää Hartikka-Hartmanein sukulaisuussuhteita ainakin jossakin kohdin.

http://www.genealogia.fi/genos/7/7_69.htm

[LaaksonLilja]

Liittyisikö tämä Kokemäen Haistilan sotilas, Upsalassa syntynyt Lars Andersson Spijhlbom, tähän sukuun? Ikää miehellä on, jos tämän olen oikein ymmärtänyt, jo 65 vuotta. Aika vanha sotilaaksi. Koskahan tämä pääkatselmusluettelon 1716-1720 kohta on kirjoitettu? Tämän mukaan Lars olisi syntynyt joskus vuosien 1651 ja 1655 välillä. Voisiko tässä olla porilaisvoudin Anders Larsson Spihlbomin poika? Saisikohan joku taitavampi lukija lopustakin kohdan tekstistä selvää?

http://abload.de/img/spijhlbom2k1r1i.png

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18458&pnum=42

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18458&pnum=136

[haapiot]

Kiva löytö. Eli Spilbomit voivat olla tulleet Ruotsista. Muuten onko kyse Kokemäen vai Ulvilan Haistilasta? TH

[LaaksonLilja]

Muistaakseni tässä oli tosiaankin kyse Kokemäen Haistilasta. Kököttelen tällä kertaa lentokentällä enkä pääse tarkistamaan asiaa. Joo, Upsalasta kannattaisi varmaankin aloittaa suvun etsintä ja kunhan ArkivDigitalilla on taas ilmaispäivät, niin koetan katsoa, löytyisikö sieltä joitakin tiedon murusia...

[Benedictus]

Eräs Jacob Spilbom näkyy hiskissä Tottijärvellä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5h43ix

[Benedictus]

22.7.1700 25.7.1700 Jac. Spilbom Christ. Jör.dr. Jacob

[LaaksonLilja]

2.9.1705 5.9.1705 Pajulax chargiant Jacob Spielbom Kirst. Jör.dr. Andreas

Andreas/Anders/Antti-niminen poikakin pariskunnalla näyttää Tottijärvellä olevan. Kersantti Jacob voisi olla Anders Larssonin pojanpoika, jollei peräti poika.

[Benedictus]

Minulla on Tyra Borgin teos "Guld- och silversmeder i Finland 1373-1873"
joka mainitsee Anders Jönssonin, porvari 1670-78; hänen isänsä oli myös kultaseppä Jöns Andersson, porvari 1631-51. Kultaseppä David Jönsson on myös Jöns Anderssonin poika; hän vaikutti Porissa 1655-59 ja muutti sitten Turkuun.
Jöns asui Kirkkokorttelissa ja hänen vaimonsa Elin erillään Malmikorttelissa.
Andersin vaimo oli Karin Jöransdotter, joka eli Eurassa vielä 1702 Andersin kuoltua ennen 1681.
Davidin leski Sara Larsdotter Qvist meni uuteen avioon turkulaisen kultasepän Jacob Braskin kanssa.
Jos kiinnostaa voisin skannata artikkelit viitteineen ja lähettää ne yksityisesti.
terveisin

Tässä Karin Jöransdotter.

Lainaa:
Paltschik Tab 1 ...
Henrik Hansson ...
Gift 1:0 men änkan Brita Jönsdotter, hustru i ML 1663-1678. Brita Jönsdotter från Ytterö begrovs i Bg 8 maj 1678. Hon synes vara dotter till Jöns andersson Guldsmed och Elin Tomasdotter samt änka efter stadsskrivaren Markus Jöransson, son dog ca. 1651
Vigd 2:o i Bg 22 mars 1681 med Elisabet Mattsdotter, dr till Matts Sillinsuu och hans hustru Lisa Mattsdotter, som gifte om sig med Simon Kari. Elisabet var dotter i Kari i ML 1674 och 1680. Gewaldier änka inhyses i TQ Hakuni i ML 1688, hp i MQ i Kares Lisa Gevaldiers i ML 1701-1703. Hon vigdes 2:o i Bg 14 nov 1694 med tullbesökaren Matts Mattsson. BR 26/9 1696: Matts besökares hustru Lisa Mattsdotter. BR 7/5 1739: Lisa Mattsdotter begav sig på flykten 1713, hon ägde tompten nr. 167, den var i tullbesökaren Matts Mattssons namn år 1696. Se vidare Sillinsuu.
Barn:
(Anna, dotter i ML 1665-1672, styvdotter. Vigd 1:o i Bg 12 [?] 1674 med Erik Eriksson, bonde på Savo i Inderö, vigd 2:o i Bg 12 okt. 1679 med bd Tomas Sigfridsson Savo, se Rotkus.)
(Karin, dotter i ML 1672, styvdotter. g.m. skeppsbyggmästares Erik Eskilsson i Sthlm.)
- (1) Samuel, son i ML 1678. Tullskrivare. Tab 2.
- (1) Elin, dotter i ML 1680, hustru i ML 1681-1686. Änka i ML 1689, hustru i ML 1692-1710. BR? 17/2 1702, 12/4 1702: Elin och guldsmed Anders Jönssons änka Karin Jöransdr äro svägerskor och närskyl [...] te förvanter. Hans Ytters änka dog i Bg 4 febr. 1717. Vigd 1:o i Bg 12 okt 1680 med stadskrivaren i Bg Tomas Henriksson Rördrom, d. 7/10 1688, se Indrenius. - Vigd 2:o i Bg 11 febr 1691 med tullskrivare Hans Eriksson Ytter.
- (1) Henrik, f. ca 1664. UT 14/3 1681: gevaldier Henrik Hansson säger, att hans son Henrik är på sitt 18 år. Son hemma i ML 1678-1680. Svåger hos Tomas Rördrom i ML 1686. Borgare. Tab 4
- (1) Samuel, döpt i Bg 6 mars 1667, far Henrik Hansson. Måhända är dopnamnet felskrivet i doplängden, ty gevaldiers son tullskrivaren är född ungerfär 1658. BR 1686, s. 50: gewaldiern sal. Henrik Hanssons änka Elisabet Mattsdr och son Samuel.
- (2) Johan, f. 3/12 1681. Borgare. Tab 11. Böpt i Bg 6 jan. 1682
- Markus, båtsman. Tab 13.
Om styvdöttrarna: BR 1681 s. 19: gevaldier Henrik Hanssons gård och grund, hans styvdöttrar Anna och Karin Markusdöttrar. Obs! Det kan hända, att gevaldiern bodde på gamla dagar i Bg, kanske i styvdöttrarnas gård MQ Keisari.
BR 1697 s. 80: borgaren Henrik Henriksson, hans halvsyster hustru Karin Markusdotter och hennes man skeppsbyggmästaren i Stockholm Erik Eskilsson, deras son Erik Eriksson döpt i Bg 19/5 1674.
__________________
Terveisin,
Kaisa Kyläkoski

Yllä siis yksi Guldsmed lapsi eli Brita Jönsdotter lisää.

[LaaksonLilja]

Kiitos Benedictus tiedoista!

Olen miettinyt Anders Larssonin sukunimeä 'Spihlbom/Spijlbom' (saks. Spillbaum), joka tarkoittaa suomeksi euroopansorvarinpensasta (euonymus europaeus).

Spilbomin isäkandidaatin Lars Ericssonin poika Nils Larsson ainakin näyttää käyttävän sukunimeä Qvist eli 'Oksa'. Jos Lars Ericsson olisikin Euroopansorvarinpensaan sukua, niin sukupuussa jälkeläisen olisi hyvinkin sopivaa käyttää nimeä (pensaan)'oksa'. Bom-muotoa saksan sanasta 'baum' löytyy ainakin tanskasta ja olettaisin Pohjois-Saksan rannikon plattdeutschinkin muodon puusta olevan 'bom'. Tosin Ruotsi-Suomessa plattdeutsch oli varmaankin yleisimmin kuultu saksan murre.

[Benedictus]

Hyvin mielenkiinstoista ja avartavaa, nimittäin Euonymus europaeus on hieno koristekasvi, mutta tuskin sitä paljon arvostettiin sen takia 1600-luvulla.
Kasvi on myrkyllinen, joten onko sillä ollut jokin lääkinnällinen merkitys ei selvinnyt nettihaulla pikaisesti.

Se, mikä voi selittää myös Anders Larsson Spilbomin nimen on Euonymus europaeuksen puuaineksen ominaisuus.
Lainaus;
Sorvarinpensaat ovat saaneet nimensä luunkovasta puuaineesta, joka soveltuu hyvin sorvaustöihin, kunhan pensaat saavat rauhassa tukevoitua sitä varten.
Puuaines on siis sorvipuuta, josta on tehty kovuutta vaativia sorvituotteita.

Puusepät ja erityisesti puusorvarit olivat melko spesiaali ammattiryhmä 1600-luvulla.
Ruotsi-Suomen mahtavuuden aika vaati koristeellisia mööpeleitä, mutta myös käytännön esineitä, joilla oli lujuutta ja kulutuskestävyyttä.
esim. erilaiset pyörivät rullat, joiden kautta vedettiin köysiä tai johtoja.
esimerkiksi laivojen rissat, joilal purjeet vedettiin ylös. niissä oli puusta tehdyt rullat. Usein rullat olivat omenapuuta, mutta sorvaripensas tai puu on ollut varmaan yhtä kovaa tai kovempaa.
Puu niissä oli parempaa, sillä se ei kuluta köyttä kuten rautarulla.
Myös puisten rattaiden ja muiden pyörivien osien tekoon luunkova puuaines oli omiaan.
Pori oli satamakaupunki ja siellä oli aikamonta laivanrakennus telakkaa, Luvialta Merikarvialle saakka.Eli bisnestä varmaan löytyi mestarille.

Olisiko Porin porvareissa tuolta ajalta ketään Lars tai Lorentz puuseppää?

Ei liene mahdotonta, että Anders Larsson Spihlbomin isä olisi ollut joku Saksasta Poriin tullut puusorvariseppä, jonka poika nai kultasepän tyttären.

[Benedictus]

19.6.1706 20.6.1706 Biörneborg Lars Spihlbom Johannes

alkup - KUMMI: Johan Bergman
alkup - KUMMI: Anders Colliander
alkup - KUMMI: Joenssons hust: Brijta
alkup - KUMMI: Marcus Pavolans hust:

[Benedictus]

Tottijärvi - kastetut

Haetaan vuodet - 1740
Isän sukunimi: SPI => Spilbom, Spilboom, Spielbom, Spinnerus, Spielboom Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hvxma?fi+0559+kastetut+85)22.7.1700 25.7.1700 Jac. Spilbom Christ. Jör.dr. Jacob
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hvxma?fi+0559+kastetut+88)22.7.1700 25.7.1700 Pajulax Jacob Spilboom Kirstin Sim.dr. Jacob
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hvxma?fi+0559+kastetut+131)2.9.1705 5.9.1705 Pajulax chargiant Jacob Spielbom Kirst. Jör.dr. Andreas

[Benedictus]

Tukholman suomalainen srk - Stockholms finska förs - kastetut

Haetaan vuodet - 1740
Äidin sukunimi: SPI => Spihlbom, Spiring Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5hvxma?fi+4883+kastetut+1555) 15.6.1718 Eskelstuna sämskmak: M:r (f: Stÿckjunck: Lars Lin siöm: Jürgen Jöransson) Swen Almroth (f: Maja Gustafsd hu: Anna Johansd ju: Cath: Stickelia) Elsa Spihlbom Catharina

[Benedictus]

1.6.1702 Pajulax Jac. Jac.ss. Spielboom 1 10

alkup - ALKUP: und.kyrk.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1246601

Tuossa lienee Lars Spilbomin vaimo Kirstin sr inh. corpolans hust. eli veli Michel Jöransson Tottijärven Pajulahden Jutilan isäntä.

[Aimo]

Tuo yhteys Tottijärven Pajulahteen kiinnostaa.

Etsiskelin taannoin vanhempia Henrik Pihlrothille (1673-1738)
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29404

Jos Anders Spillbom on Lars Eriksson Qvistin poika niin:

Lars Erikss Qvist
pso Saara Henriksdr

po Anders Larss Spilbom
pso Elsa (Elin) Jönsdr Guldsmed

po Lars Anderss Spijhlbom
pso Kirstin Jöranss Jutila (Tottijärvi Pajulahti)


toisaalta myös:

Lars Erikss Qvist
pso Saara Henriksdr

po Nils Larss Qvist
pso Sara Kristiansdr

tr Vendla Nilsdr Qvist
pso Anders Abrahamss Ikalensis Oselius

tr Sophia Andersdr Oselia
pso Henrik Pihlroth (ehkä Tottijärven Pajulahdesta)

toisaalta pohdin mahdollisuutta, että Henrik Pihlrothin vanhemmat olisivat Viipurista Christer Christersson Pihlroth ja Anna Maria Haberman.
Saattaa kuitenkin olla, että Christer Pihlrothin juuret ovat Tottijärvellä.

Aimo

[LaaksonLilja]

Saattaa kuitenkin olla, että Christer Pihlrothin juuret ovat Tottijärvellä.

Entäpä jos Spihl olisi huonosti suomenkielen ääntämykseen sopivana, varsinkin kun poistutaan rannikolta, muuntunut helpommin sanottavaksi Pihl-muodoksi? Olisiko Pihlroth tällöin Sorvarinpensaan juuri (vrt. Qvist=Oksa)?

Pohjois-Saksan rannikolta etelään siirryttäessä "laivanrakennustilpehöörin" tarve laskee ja Alppiseudulla sorvarinpensasta nimitetäänkin seudulla yleisenä esiintyvien katolilaisten pappien lakkien mukaan Pfaffenkapperl-nimellä eli Papinhattunen. Pensaan punainen marja nimittäin muistuttaa suuresti katolilaisen papin punaista myssyä.

Sorvarinpensaan mahdollinen puunsepän ammattiin liittyminen oli oiva huomio Benedictukselta. Tulevaisuudessa sorvarin ammatti saattaa kuolla sukupuuttoon ja sorvauksen tuotokset tulevat korvatuksi 3D-kopioilla suoraan koneesta. Tulevaisuuden sukututkijat sitten mietiskelevät, että mistäköhän Herra Kolmedeekopisti mahtaa olla kotoisin ja Tampereeltakin löytyy ehkä näille sukua oleva Kolmereekopisti:)

[LaaksonLilja]

Törmäsin juuri sattumalta sanaan 'piilipuu', mutta tässä on ilmeisesti kysymys ihan eri asiayhteydestä. Piilipuu-nimeä käytetään salavasta, jota on käytetty nuolten raaka-aineena (vrt. ruots. 'pil' = nuoli), mutta tässä meidän tapauksessamme on varmaankin kyse sorvarinpensaasta ('Spillbaum'/ 'Pfaffenkapperl').
http://abload.de/img/pfaffenkapperl6pjuh.png
"Papinhattunen"

[LaaksonLilja]

http://abload.de/img/kultasepp33uh0.png

Porin historia s.288

http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunnanhistoria/5uzXbMfIX/ensimmainenjakso.pdf

[kkylakos]

Innostuin keräämään Anders Larssonin Tuokko-kortteja ja hyödynsin myös täällä jaettuja tietoja, kiitos!
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2015/01/anolan-vouti-anders-larsson-ja-spihlbom.html

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Kiitos Kaisa Kyläkoskelle kiinnostavasta huomiosta, sillä tuo Ulvilan Gammalbyn Santerin tila antaa uuden ulottuvuuden mahdollisesti Elsa Johansdotterin sukuun.

Annen Anders Larssonia Santerilla näkyy Erland Johansson jolla vaimo Agnis.

Karkun käräjät 27.–28.3.1648 f. 420 (Kom förrätta åå satte Tingh fordom Munsterskrifware Erland Johanson, och gaf tilkenna, huru såsom hans hustru Sophia Pållsdåtter (katso 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51)), Kyrckieherdens i Mouhj Järfwj herr Erichz Stiufdåtter, hafwer i bemelte sin Mans, Utj dennes frånwaru, emot Echtenskaps förbundz förplichtellse sigh försedt och aflat barn medh en Ryttare Staffan N:),

Tämä sama Erland mainitaan Hugo Lagströmin Prytz suku-jutussa Agnis Prytzin puolisona.
Kirjoitusta ei enää löydä netistä, kun Genoksen vanhat jutut eivät ole saatavilla.
III. Lapsia :
Georgius, kirkkoherra
Valborg, asui kotonansa 1635 - 1639.
Agnes, asui kotonansa 1638 - 1639. - Puoliso jo 1649 Porin kuninkaankartanon rehunhankkija, sittemmin tallimestari Erland Johansson.
Margeta, asui kotonansa 1642 - 1645. - Puoliso jo 1647 Porin koulun apologista Jonas Wrigstadius, haud. Porissa 14.3.1686. Omisti appensa talon.
Tytär, jonka tytär Marketta oli 1668 - 1676 naimisissa Porin kaupunginkirjurin ja raatimiehen Antti Antinpojan kanssa

Erland Johanssonin perheestä on myös kirjoituksia jotka liittävät hänet Porin porvareihin, tätä käsiteltiin jo Astrenius ketjussa, mutta lienevät noita kadonneita tietoja.

Porin RO 30.6.1651 (Tildömdes Jacobo Wilstadio (katso 2716 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2716)) efter Her Swens påfordran aff Erland Johansson Stalskrifuare Penningar 30 D:r K: M:t efter be:de Erlandz handskriftz lydelsse och egen bekennelse), Porin RO 15.2.1654 s. 19 (Hederligh och Wällärde Her Swen Collega ahnhölte uthj rätten om det Slagzmåll såssom Erland Johansson opå honom begådt hafuer),

Vendela Eriksdr.n mainitaan omistaneen maatilan Ulvilassa. siihen liittyy viite.
Vendela Erkintytär - jolla oli maatila Ulvilassa; U. KO. 18/6 1655

Löytyisikö tuo kohta, ja olisiko siinä mainintaa mikä tuo tila oli eli onko kyseinen Santerin tila Gammalbyssä?

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842&highlight=erland&page=99
Yllä löytyy laajasti selvitystä Santerilaisista.

Vaikuttaisi, että Elsa Johansdotter voisi olla hyvinkin Tallimestari Erland Johanssonin sisar ja Vendela Eriksdotterin tytär.

[Aimo]

http://www.genealogia.fi/genos-old/27/27_10.htm

mainitsemasi Genos-artikkelin linkki
(kaikkiin vanhoihin linkkeihin pitää päivittää tuo /genos-old/)

Aimo

[Benedictus]

Oliko jossain käräjätiedoissa tai muussa varmassa tiedossa jotain, mikä yhdistää Elsa Johansdotterin kultaseppä Jöns Anderssonin tyttäreksi?
Yritin löytää sellaista tietoa, mutten löytänyt.

Anders Larsson Spihlbomin ja Elsa Johansdotterin tytär Karin oli Mats Olofsson Stickun puoliso.
Elssa Andersd:r Sonnäs (Anders Spihlbomin tytär, pso Erich Härpman, vouti Sonnäs)
Lainaus Lilja:
Anders Larsson Spihlbomin pitäisi olla Anolan kartanon vouti, mutta AYL:stä en häntä sieltä kuitenkaan löytänyt, vuosilta 1654-1664 kun ei löydy Anolasta merkintöjä. V.1665 Ulvilan Vanhakylän Santerilla asustaa kuitenkin jo Befallningsman Anders Larsson väkensä kanssa ja vaimo Elsa mainitaan, myös lapset Johan, Karin ja Elsa. V.1669 Santerilla asuu enää leski Elsa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Vuoteen 1689 leski Elsa Santerilla.

1677-80 samalla sivulla Elsan alla Eric Hartman ja vaimo Lisa. Tässä ilmeisesti on kysymyksessä vävy Eric, joka myöhemmin toimi voutina (Sonnäs) Eric Härpman-nimisenä sekä Spihlbomin tytär Elsa/Lisa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578721

Spihlbomin tytär Mariahan menee Kiukaisten Jaakkolan ratsutilalle emännäksi ja hänen poikansa Johan nai Lähteenojalla asuvan kruunuvouti Lars Hauffin (adoptio)tyttären Saran (isä Lars Hauffin veli, turkulainen hatuntekijämestari Johan Hauff)

Liittyisikö tämä Kokemäen Haistilan sotilas, Upsalassa syntynyt Lars Andersson Spijhlbom, tähän sukuun? Ikää miehellä on, jos tämän olen oikein ymmärtänyt, jo 65 vuotta. Aika vanha sotilaaksi. Koskahan tämä pääkatselmusluettelon 1716-1720 kohta on kirjoitettu? Tämän mukaan Lars olisi syntynyt joskus vuosien 1651 ja 1655 välillä. Voisiko tässä olla porilaisvoudin Anders Larsson Spihlbomin poika? Saisikohan joku taitavampi lukija lopustakin kohdan tekstistä selvää?

Sisaren kotipaikaksi ilmoitetaan 1679 Tukholma.
perheeseen kuuluivat poika Johan (maininnat 1668-1670), tytär Karin (1668-1671) ja tytär Elsa (1670 ja 1673)
tytär Margareta, joka mainitaan naimattomana 1681-1684.


Sukututkijat ovat tehneet hänestä myös nimismiehen, eli esiintyykö jo Loimaan käräjillä 1634 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625422)? Tai lampuotivoutina Kokemäen käräjillä 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625424) ja Huittisten käräjillä 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625426) (sama (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458789))? Kokemäen käräjillä 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625427) on rälssivouti Anders Larsson. Ulvilan käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458777) on samana vuonna lampuotivouti Anders Larsson, joka on selvästi Anolasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458781). Samoin Ulvilan käräjillä 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458810). Rälssivoudiksi Anders Larssonia kutsutaan Kokemäen käräjillä 1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458821).


Tähän mennessä Andersille oli jo kertynyt perhettä, sillä Ulvilan käräjillä 1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458832) mainitaan hänen hankkineen lapsilleen kotiopettajan

Lapsia:Karin, Elsa,Johan,Maria,Lars, Margareta. Tytär Tukholmassa?


Tuo alla oleva Liljan lainaus meni alas vahingossa.


http://abload.de/img/spijhlbom2k1r1i.png

[haapiot]

Tässä yksi Ulvilan tuomiokirja 16.1.1671, jossa Elsa ja todennäköinen veljensä David TH

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/494.htm

[Benedictus]

Kiitos Haapio tuosta käräjäjutusta, harmikyllä kiemurat ovat kyllä kauniita, mutta ainakin minulle täysin mahdottomia tulkita. Voisikohan joku tutkia tuosta, mitä siinä sanotaan Elsasta ja Davidista?

Oliko se Kaisa Kyläkoski kun alkujaan löysi jonkin jutun, joka yhdistäisi Spilbomia tuohon Kultaseppään?

[Benedictus]

Löysin Kaisa Kyläkosken Blogista:
perjantai 23. toukokuuta 2008

Kultaseppä-sukua (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2008/05/kultasepp-sukua.html)


Aimo Halilan kirja Me raatiherrat ja porvarit (1944) alkaa luvulla ”Vaikka oletkin pormestari Porissa, olet Helsingissä vain rajasuutari”. Tämän viisauden lausui alkoholin vaikutuksen alaisena porilainen kultaseppä David Jönsson. Vuonna 1659 hän muutti vaimonsa Sara Nilsdotter Qvistin kanssa Turkuun.

David oli oppinut ammattinsa isältään Jöns Anderssonilta ja samaan tapaan hän itse opetti poikaansa Micheliä. David ei ehtinyt nähdä pojan mestarityönäytettä, hän kuoli jo vuoden 1669 paikkeilla. Leski Sara meni naimisiin miehensä kisällin Jacob Braskin kanssa. Tämä haudattiin 2.5.1680 Turun tuomiokirkon ison portaikon alle.

Porissa kultasepälle oli sopinut sukunimen tapaiseksi ”Guldsmed”, mutta isossa kaupungissa tarvittiin varsinainen sukunimi. Michel valitsi tällaisesi Biörman, mahdollisesti vanhempiensa kotikaupungista muistuttamaan.

Sara Nilsdotter Qvist haudattiin tuomiokirkkoon 15.6.1690 suureen portaikkoon. Toisesta avioliitosta syntynyt poika Jacob (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3601) oli jo ylioppilas akatemiassa ja ystäviensä kanssa kirjoitti muistorunot painettavaksi hautajaisiin. Koska Jacob oli akatemian tuomiovallan alla, yhteisen äidin perinnönjakoa selviteltiin konsistorin edessä lokakuussa. Siellä oli mukana myös Jakobin sisko ja pöytäkirja viittaa siihen että sisaria saattoi olla useampiakin.

Michel Biörman kuoli maaliskuussa 1720 ollessaan Tukholmassa isoa vihaa paossa. Hän sai siirrettyä ammattinsa vielä yhdelle sukupolvelle. Poika Hinrich ei kuitenkaan tehnyt kunniaa aikaisempien sukupolvien työlle vaan kuoli Turussa varattomana ja haudattiin 10.2.1734 ammattikunnan kustannuksella.

Lähteet:

Tyra Borg: Guld och silversmeder i Finland. 1935
Alex Paltschikin sukumuistiinpanot
Turun akatemian konsistorin pöytäkirja
Kirjoittanut Kaisa Kyläkosk (https://plus.google.com/113576115599670477041)i

[haapiot]

Kiitos Haapio tuosta käräjäjutusta, harmikyllä kiemurat ovat kyllä kauniita, mutta ainakin minulle täysin mahdottomia tulkita. Voisikohan joku tutkia tuosta, mitä siinä sanotaan Elsasta ja Davidista?

Oliko se Kaisa Kyläkoski kun alkujaan löysi jonkin jutun, joka yhdistäisi Spilbomia tuohon Kultaseppään?

Haastavaa tällä a:n ruåtsilla, mutta jotensakin Elsa määrättiin maksamaan velkansa, jonka hän itsekin myönsi, 46,16 (kai jotain rahayksikköä) Davidin perillisille. Rahanpuutteesta johtuen velka kai tuli kiinnittää taloon jossa Elsa asui. TH

[Benedictus]

Eli periaatteessa tuossa jutussa ei mainita Elsaa Davidin sukulaisena vaan velallisena?

Tuo Santerin asujaimisto kiusaa minua.
Kiinnostavaa, että Santerista käsittääkseni tuli Ulvilan papintalo Elsan kuoleman jälkeen.

Periaatteessa sekä Guldsmedien suku kuin Vendela Eriksdotterin suku sopisivat Elsan sukulaisiksi, sillä molemmissa oli vaurautta ja vouteja, mikä passaa myös Spilbomiin.

[Masari]

Anolan omistaja Katarina Elisabeth Kurki lahjoitti 1660-luvulla Antti Laurinpojalle tilan (Ryssä) Arantilasta. Ko. herra sopisi hyvin olemaan Anolan vouti Antti Spilbom. Ks. SAY ja Niilo Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Anders Larsson näkyy Gammelby Santerilla 1664.Kuolee 1668, jolloin Elsa enka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577874
1666 lukee förlänt till Adders Larsson.

Tilalla näkyy asujana Erik Henriksson perheineen. Ei Anders Larssonin perhettä, eli tila lienee annettu palkkatilaksi saamisista.

[LaaksonLilja]

Tilalla näkyy asujana Erik Henriksson perheineen. Ei Anders Larssonin perhettä, eli tila lienee annettu palkkatilaksi saamisista.Vuosina 1669-1673 mainitaan Ryssällä Erikin veli (veljet?) Diderich/Dawid. Dawid ainakin sopisi hyvin Elsa Jönsdotterin (jos on kultaseppä Jöns Anderssonin tytär) sukuun melko harvinaisen nimensä takia.

Haeskelin jo Upsalan kirjoista Spilbomeja, mutta tuloksetta. Jos Anders Larsson on tosiaankin ollut ilman "sukunimeä", niin pelkän etunimen ja patronyymin avulla haku on kyllä aika vaikeaa.

[Masari]

Mielenkiintoista, että tässä Spilbom keskustelussa vilahtelee tallimestareita useampiakin: Wendla Eriksdotterin pso Nils Olofsson, Qvist suku kantaisä Lars Eriksson ja Gammelbyn Santerin omistaja Erland Johansson (em. Wendlan poika).

[Aimo]

Löysin Kaisa Kyläkosken Blogista:
perjantai 23. toukokuuta 2008

Kultaseppä-sukua (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2008/05/kultasepp-sukua.html)


Aimo Halilan kirja Me raatiherrat ja porvarit (1944) alkaa luvulla ”Vaikka oletkin pormestari Porissa, olet Helsingissä vain rajasuutari”. Tämän viisauden lausui alkoholin vaikutuksen alaisena porilainen kultaseppä David Jönsson. Vuonna 1659 hän muutti vaimonsa Sara Nilsdotter Qvistin kanssa Turkuun.

David oli oppinut ammattinsa isältään Jöns Anderssonilta ja samaan tapaan hän itse opetti poikaansa Micheliä. David ei ehtinyt nähdä pojan mestarityönäytettä, hän kuoli jo vuoden 1669 paikkeilla. Leski Sara meni naimisiin miehensä kisällin Jacob Braskin kanssa. Tämä haudattiin 2.5.1680 Turun tuomiokirkon ison portaikon alle.

Porissa kultasepälle oli sopinut sukunimen tapaiseksi ”Guldsmed”, mutta isossa kaupungissa tarvittiin varsinainen sukunimi. Michel valitsi tällaisesi Biörman, mahdollisesti vanhempiensa kotikaupungista muistuttamaan.

Sara Nilsdotter Qvist haudattiin tuomiokirkkoon 15.6.1690 suureen portaikkoon. Toisesta avioliitosta syntynyt poika Jacob (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3601) oli jo ylioppilas akatemiassa ja ystäviensä kanssa kirjoitti muistorunot painettavaksi hautajaisiin. Koska Jacob oli akatemian tuomiovallan alla, yhteisen äidin perinnönjakoa selviteltiin konsistorin edessä lokakuussa. Siellä oli mukana myös Jakobin sisko ja pöytäkirja viittaa siihen että sisaria saattoi olla useampiakin.

Michel Biörman kuoli maaliskuussa 1720 ollessaan Tukholmassa isoa vihaa paossa. Hän sai siirrettyä ammattinsa vielä yhdelle sukupolvelle. Poika Hinrich ei kuitenkaan tehnyt kunniaa aikaisempien sukupolvien työlle vaan kuoli Turussa varattomana ja haudattiin 10.2.1734 ammattikunnan kustannuksella.

Lähteet:

Tyra Borg: Guld och silversmeder i Finland. 1935
Alex Paltschikin sukumuistiinpanot
Turun akatemian konsistorin pöytäkirja
Kirjoittanut Kaisa Kyläkosk (https://plus.google.com/113576115599670477041)i

Ylioppilasmatrikkelissa kultaseppämestari Jakob Braskin († 1680) puolisoksi (2. aviossaan) ilmoitetaan Sara Larsdr Qvist, (ei Nilsdr).

Tämä Sara Larsdr vaikuttaa kronologisestikin uskottavammalta kuin veljentyttärensä Sara Nilsdr, joka on syntynyt 1674 ja avioitui Adrian Gottlebenin kanssa. Vai onko Kaisan artikkelissaan tarkoittama joku toinen Sara Nilsdr Qvist. Tämä olisi kiintoisaa, koska silloin täytyy esiintyä toinenkin Nils Qvist kuin Nils Larsson Qvist (k. 1709)

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3601

Aimo

[Masari]

Porissa oli porvarina Lars Andersson Spilbom (main. 1699, 1710) ja Kokemäen Haistilassa oli sotilaana Lars Andersson Spilbom n.10 vuotta myöhemmin. Haistilan Lars oli syntynyt Upsalassa. Jos kyseessä on sama hlö (porvari=sotilas) niin Spilbom-suvun juuria pitäisi etsiä lähinnä Ruotsin Upsalasta.

[Benedictus]

Kaivelin noita kultaseppä Jöns Anderssonin lapsia, kaikilla tuntuu maininnoissa olevan isännimenä Jöns ei Johan tai Hans, vaikka noita nimiä usein synonyymeinä käytetäänkin.

Tuntuisi, että Elsa Johansdotter ei ole Jön Anderssonin tytär, sillä hänestä käytetään kaikissa maininnoissa nimeä Johandotter.

Sivikkalan vouti oli Lars Jönsson, kultaseppä David oli Jönsson.

Tuntuu siltä, että Elsa Johansdotter voisi paljon vahvemmalla epäilyksellä olla Vendela Eriksdotterin ensimmäisen avion tytär ja siis pormestarin vaimon Elisabeth Johansdotterin ja tallimestari Erland Johanssonin sisar.

Löytyyköhän Ulvilan tiedoista mainintaa, missä Vendela Eriksdotterin maatila sijaitsi. Hänenhän kerrotaan asuneen siellä ja palanneen sitten takaisin kaupunkiin asumaan.
Voisiko Santeri olla tuo tila, koska poikansa asui siellä.

Vendelan 2 poikaa aateloitiin ja tyttärenpoika myös.
Yleensä aatelointien taustalla oli jossain suvussa aatelinen juuri, joko isänäidin tai äidin kautta.

Olikohan Vendelan puoliso Nils Olofsson aatelis-sukuinen vai oliko Vendela Eriksdotter itse jonkin suvun jäsen. Tyttärenpojan aatelointi viittaisi Vendelaan.

[LaaksonLilja]

Tuntuu siltä, että Elsa Johansdotter voisi paljon vahvemmalla epäilyksellä olla Vendela Eriksdotterin ensimmäisen avion tytär ja siis pormestarin vaimon Elisabeth Johansdotterin ja tallimestari Erland Johanssonin sisar.Onko 'Elsa' lyhyt muoto jostakin muusta nimestä vai ihan 'oikea' nimi sellaisenaan? Jos 'Elsa' olisi lyhennös Elisabethistä, niin silloin perheessä olisi ollut kaksi tavallaan samannimistä ja Elsa ja Elisabeth tuskin olisivat sisaria.

Mietin sitäkin, että voisiko Elsan yhteys Davidiin tulla puolisoiden kautta eli voisivatko Sara Larsdotter ja Anders Larsson olla sukua toisilleen? Patronyymihän näillä on sama, joten sisaruksetkin nämä kaksi voisivat olla. Mutta miksi Sara olisi Qvist ja Anders Spilbom? Toinen Oksa ja toinen Puu? Vai onko Anders Larsson ylipäänsä Spilbom? Missä tämä nimi ensimmäisen kerran mainitaan? Käräjäjutussa käytetään muotoa 'David Jönssonin perilliset' eikä viitata leski Sara Larsdotteriin? Oliko Sara silloin vielä leskenä ylipäänsä elossa?

[Masari]

Kiinnostaavaa että Elsa nimeä käytetään tässä tapauksessa systemaattisesti vaikka se on vaikuttaa olevan aika harvinainen nimi/nimimuoto 1600 luvulla.

Santerin ed. omistan Johan von Birckholzin veljellä Erikillä oli Elsa niminen vaimo (Elsa von Rapp).

Porin porvareita ja kauppiaita koskevasta kirjasta löytyy Qvistin suvun Laurista seuraava maininta

http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm

Eerikinpoika, Lauri. Kot. Ruotsista. Porv. 25.8.1655. Mahdollisesti se L. E., joka vaimonsa Saara Henrikintyttären kanssa asui v. 1656 T:ssa. Näiden poika oli porv. ja raatimies Niilo Laurinp. Qvist. L. E. oli raatim. 1657-59. Kts. 406.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus
Tuntuu siltä, että Elsa Johansdotter voisi paljon vahvemmalla epäilyksellä olla Vendela Eriksdotterin ensimmäisen avion tytär ja siis pormestarin vaimon Elisabeth Johansdotterin ja tallimestari Erland Johanssonin sisar.

Onko 'Elsa' lyhyt muoto jostakin muusta nimestä vai ihan 'oikea' nimi sellaisenaan? Jos 'Elsa' olisi lyhennös Elisabethistä, niin silloin perheessä olisi ollut kaksi tavallaan samannimistä ja Elsa ja Elisabeth tuskin olisivat sisaria.

Mietin sitäkin, että voisiko Elsan yhteys Davidiin tulla puolisoiden kautta eli voisivatko Sara Larsdotter ja Anders Larsson olla sukua toisilleen? Patronyymihän näillä on sama, joten sisaruksetkin nämä kaksi voisivat olla. Mutta miksi Sara olisi Qvist ja Anders Spilbom? Toinen Oksa ja toinen Puu? Vai onko Anders Larsson ylipäänsä Spilbom? Missä tämä nimi ensimmäisen kerran mainitaan? Käräjäjutussa käytetään muotoa 'David Jönssonin perilliset' eikä viitata leski Sara Larsdotteriin? Oliko Sara silloin vielä leskenä ylipäänsä elossa?


3527 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3527) Qvist, Erik, ylioppilas (yo 1688, † 1699) 3978 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3978) Qvist, Lars, FM, Vähänkyrön kirkkoherra (yo 1693/94, † 1714) 4241 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4241) Qvist, Abraham, Ahlaisten kappalainen (yo 1696, † 1722)
Kiitos Laaksoliljalle kiinnostavasta pohdinnasta, nimittäin pohdein tuota samaa ajatusta, että olisivatko Anders Larsson ja Sara Larsdotter sisarukset.

Nimethän eivät tuohon aikaan mitenkään rajanneet ihmisiä, vaan jokainen käytti nimeä, joka häntä huvitti tai sopi itselle.

Spilbom nimikin voi olla vasta jonkun jälkeläisen kehittämä, koska Anders Larsson ei sitä käyttänyt ja kuitenkin voutina ym. oli henkilö, joka olisi nimeä varmaankin käyttänyt jos se oliis ollut aiemmin suvun käyttämä.

Esimerkiksi vakiintuneenkin nimen epämääräisyydestä on Blom-Florinus suvun menettely, jossa saman perheen jäsenillä voi olla joko Blom tai Florinus nimi, mikä sotkee asioita erinomaisen perusteellisesti.

Elsa nimestä ajattelisin, että se on vakiintunut nimi Elisabetin rinnalla, sillä monet sen nimiset käyttivät sitä, ilman erillisiä Elisabeth mainintoja,
Joten Elsa ja Elisabeth voisivat olla saman perheen tyttäriä

406

Qvist, Niilo Laurinpoika. Raatimies 1678-1709. Tullinhoitaja 1694-1705. K. 1709.Vhmt tallimestari Lauri Eerikinpoika, ilmeisesti Ruotsista kotoisin oleva, ja Saara Henrikintytär (43).
P:o Saara Kristianintytär, eli 1696.
Heidän tyttärensä Saara 69.

43

Eerikinpoika, Lauri. Kot. Ruotsista. Porv. 25.8.1655. Mahdollisesti se L. E., joka vaimonsa Saara Henrikintyttären kanssa asui v. 1656 T:ssa. Näiden poika oli porv. ja raatimies Niilo Laurinp. Qvist. L. E. oli raatim. 1657-59. Kts. 406.

Sukututkijat ovat tehneet hänestä myös nimismiehen, eli esiintyykö jo Loimaan käräjillä 1634 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625422)? Tai lampuotivoutina Kokemäen käräjillä 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625424) ja Huittisten käräjillä 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625426) (sama (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458789))? Kokemäen käräjillä 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1625427) on rälssivouti Anders Larsson. Ulvilan käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458777) on samana vuonna lampuotivouti Anders Larsson, joka on selvästi Anolasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458781). Samoin Ulvilan käräjillä 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458810). Rälssivoudiksi Anders Larssonia kutsutaan Kokemäen käräjillä 1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458821).


Tähän mennessä Andersille oli jo kertynyt perhettä, sillä Ulvilan käräjillä 1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29458832) mainitaan hänen hankkineen lapsilleen kotiopettajan

Yllä on koostetta eri tutkijoiden havainnoista.
Kaisa Kyläkosken kommentti tuntuu osuvan oikeaan, sillä tuntuisi oudolta, että Anders Larsson mainitaan 1634 ja vasta 1651 seuraavan kerran lampuotivoutina.
Kyseessä lienee 2 eri henkilöä.

JOS Anders Larsson olisi ollut Lars Erikssonin poika, olisi syntynyt jo melko aikaisin suhteessa Lars Erikssonin poikaan Nils Larsson Qvistiin.

Jos he olisivat veljeksiä, olisi Lars Erikssonilla pitänyt olla 2.vaimo 1650-luvulla, jonka lapsia Nils olisi.

Kiinnostavaa on Nilsin tiedoissa oleva maininta, että Lars Eriksson olisi ollut tallimestari, kuten Masari aiemmin mainitsi.

Vendela Erkintytär - jonka nimi tiettävästi tässä ensi kerta esitetään sukututkimuskirjallisuudessa - niinmuodoin oli sekä Ehrenskiöld sukujen kantaäiti että Adlerström suvun perustajan äidin, Elisabet Juhanantyttären, äiti. Ja Ehrenskiöld sukujen kantaisäksi samalla osoittautuu, ei mikään Niilo Erkinpoika vaan Niilo Olavinpoika, josta jo tässä samalla sanottakoon, että hän aikanaan oli Porin kuninkaankartanon tallimestari, »Ehrligh och Manhaftigh». Koska siis Johan Curnovius-Adlerströmin äiti vastaansanomattomasti oli Elisabet Juhanantytär ja taas Ehrenskiöld-veljekset yhtä riidattomasti olivat Niilonpoikia, mutta heitä kuitenkin sanotaan sisaruksiksi, näemme että Ehrenskiöldit olivatkin vain Elisabet Juhanantyttären velipuolia, t.s. että näitten yhteinen äiti Vendela Erkintytär, ennenkuin hän meni naimisiin tallimestari Niilo Olavinpojan kanssa, oli ollut naimisissa erään Johan-nimisen kanssa, josta aviosta Elisabet Juhanantytär oli syntynyt. Että Vendela Erkintyttären avioitten järjestys oli tämä, näkyy siitä, että sittenkuin Niilo Olavinpoika v. 1643 oli saanut eron Porin kuninkaankartanon (Porin RO. ptk. 18/9 1638 ja 15/8 1642) tallimestarintoimesta Vendela hänen kanssaan asui Porissa (mantt. luettelot sekä RO. 7/3 ja 7/12 1646), jonka Kirkkoneliössä he omistivat talon, mutta että Vendelaa myöhemmin (RO:n ptk:ssa ensi kerran 13/7 1653, sittemmin 15/3 ja 27/11 1654 y.m.) mainitaan tämän leskeksi. - Niilo Olavinpojan kuolinaikaa ei voida ainakaan toistaiseksi tarkalleen määrätä: v. 1647 mantt. luettelossa pariskunta vielä mainitaan, vv. 1648 ja 1653 luettelot ovat hävinneet ja vv. 1649-1652 luetteloissa heitä ei näy (mikä viittaa siihen, että leskeksi joutunut Vendela Erkintytär olisi tällöin asettunut muuanne asumaan) [2] (http://www.genealogia.fi/genos/2/2_122.htm#2). Tuntuu siis kuin olisi Niilo Olavinpoika kuollut joko v. 1647 tai 1648; Vendela Erkintytär - jolla oli maatila Ulvilassa; U. KO. 18/6 1655 - palasi piankin takaisin Poriin, jossa hänen päivänsä päättyivät vasta toukok. 24 p. 1670, minkä jälkeen pormestarin leski Elisabet Juhanantytär ynnä hänen kanssaperillisensä (RO. ptk. 18 ja 21/3 1674) 130 kuparitalarin hinnasta myivät hänen talonsa jalosukuiselle rouva Katarina Falckenkloulle.

Eräs ajatus on myös huomioitava. Nimittäin Vendela Eriksdotter ja Lars Eriksson sopisivat ajallisesti mahdollisiksi sisaruksiksi.
Tällöin ajatus, että Anders Larsson olisi Lars Erikssonin poika ja Elsa Johansdotter Vendela Eriksdotterin tytär ei onnistu, koska serkku aviot olivat tuolloin aika harvinaisia.

[LaaksonLilja]

Elsa nimestä ajattelisin, että se on vakiintunut nimi Elisabetin rinnalla, sillä monet sen nimiset käyttivät sitä, ilman erillisiä Elisabeth mainintoja,
Joten Elsa ja Elisabeth voisivat olla saman perheen tyttäriä

Oikeassa olet, Benedictus! Olen sen jopa itse tällä samalla kultaseppä-osastolla jo osoittanut :rolleyes: Pöhkö minä!

Siteeraan itseäni :oo::
Anders Larsson Spihlbomin ja Elsa Johansdotterin tytär Karin oli Mats Olofsson Stickun puoliso.


poika Anders (synt. 1689 Pori)
kummit:
H:r Probsten
Befalln: på Sonnäs Erich Härpman (Sonnäs vouti, Elsa Andersdr:n pso, Anders Spihlbomin vävy)
tulskrifar: Johan Markusson
H:r Johan Wijnqwists hustru
J: Sara Qwist


Näiden tytär Elssa (synt.1691 Pori)
kummit:
Magnus Jordan
H:r Jon
Nils Larssons (Qvist?) hust: Stadhen
h: Elssa Andersd:r Sonnäs (Anders Spihlbomin tytär, pso Erich Härpman, vouti Sonnäs)
Jungfru Maria Oselia (isä: Abraham Abrahami Ikalensis, pso1 Per Gabrieli Arctopolitanus, pso 2 Johan Lepus/Lagus)


Tytär Lijsa (synt. 11.5.1695)
kummit:
Johan Wijnqwist
Adrian (Gottleben?)
Thomas Perssonsh:
Thomas Johanssons h:
P: Anna Henrichsd:r


Oikeastaan tämä ennemminkin vain vahvistaisi arveluasi siitä, että Elisabeth Johansdotter ja Anders Larssonin vaimo voisivat olla sisaruksia. Vaihdoin sitaatissa lasten järjestystä vanhimmasta nuorimpaan.

[LaaksonLilja]

Onpa tässä kultaseppäketjussa esiintynyt paljon puita ja puuainesta:


Sorvarinpensas (Spihlbom)
Oksa (Qvist)
Viininoksa (Wijnqvist)
Koivupuu (Birkholtz)
Salavanjuuri (Pihlroth)


Olisiko tässä joku tietty klikki ottanut järjestään puiden ja niiden osien nimiä vai olivatko puiden ja niiden osien nimet 1600-luvulla jokin muoti-ilmiö? Tässä näyttää koko ajan tulevan aina vaan enemmän kysymyksiä eikä paljonkaan vastauksia.

[Benedictus]

Anders Larsson Spihlbomin ja Elsa Johansdotterin tytär Karin oli Mats Olofsson Stickun puoliso.


poika Anders (synt. 1689 Pori)
kummit:
H:r Probsten
Befalln: på Sonnäs Erich Härpman (Sonnäs vouti, Elsa Andersdr:n pso, Anders Spihlbomin vävy)
tulskrifar: Johan Markusson
H:r Johan Wijnqwists hustru
J: Sara Qwist


Näiden tytär Elssa (synt.1691 Pori)
kummit:
Magnus Jordan
H:r Jon
Nils Larssons (Qvist?) hust: Stadhen
h: Elssa Andersd:r Sonnäs (Anders Spihlbomin tytär, pso Erich Härpman, vouti Sonnäs)
Jungfru Maria Oselia (isä: Abraham Abrahami Ikalensis, pso1 Per Gabrieli Arctopolitanus, pso 2 Johan Lepus/Lagus)


Tytär Lijsa (synt. 11.5.1695)
kummit:
Johan Wijnqwist
Adrian (Gottleben?)
Thomas Perssonsh:
Thomas Johanssons h:
P: Anna Henrichsd:r
-------------------------------
669/70 Johan Winqvist Johannes Thomæ, Satacundensis 2064 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2064). Kotoisin Porista. Turun katedraalikoulun oppilas. Ylioppilas Turussa 1669/70.Porin triviaalikoulun ylempi kollega 1680. Lapin kirkkoherra 1698, Ruoveden 1704. Vangittu perheineen isonvihan aikana 1715, viety Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen Pietariin. 1703. † vangittuna Pietarissa 1718. Pso: (jo 1684) Katarina Andersdotter Keckonius.
Appi: Huittisten kirkkoherra Anders Keckonius U62 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U62) († 1675).


Kummi siis vaimonsa Katarina Keckonius


1689 her probsten Gabriel Erici Fortelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=716) 1683 † 1721


Fortelius, Gabriel Erici (1637–1721)

Gabriel Eriksson
S Pietarsaari 1637. V Pietarsaaren kirkkoherra, lääninrovasti, filosofian maisteri Ericus Matthiae Fortelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=715) ja hänen 1. puolisonsa Magdalena Eriksdotter Alftana.
Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa kevätlukukausi 1656; stipendiaatti kevätlukukausi 1664 – syyslukukausi 1669; respondentti 5.5.1665; pro gradu maaliskuu 1668; filosofian maisteri 26.5.1668.
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Gustav Hornin rykmentin) rykmentinpastori noin 1669; Turun katedraalikoulun konrehtori 22.10.1670, myöhemmin rehtori 19.3.1677–31.7.1682; Turun tuomiokapitulin jäsen 1677–1694; ; Turun akatemian itämaisten kielten (kreikan ja heprean) professori 15.4.1682; Ulvilan ja Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kirkkoherra 1683;
K Ulvila 8.11.1721.
P1 (jo 1681) Sofia Paul(sdotter?) hänen 2. avioliitossaan, K Ulvila 26.11.1694; P2 Pori 31.1.1697 Maria Gabrielsdotter Arctopolitana, S Pori (kastettiin 3.5.) 1674, K 1741, P2 V Ulvilan ja Porin edellinen kirkkoherra, lääninrovasti, filosofian maisteri Gabriel Gregorii Arctopolitanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=137) ja Kristina Petersdotter Udnie.
Sofia Paulin P1 jo 1661 Ikaalisten kirkkoherra, filosofian maisteri Abrahamus Abrahami Ikalensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1070), K Ikaalinen 1675.


Kummi jungfru Maria Oselia khr Forteliuksen tytärpuoli.


http://hiski.genealogia.fi/hiski/5vg16n
Johan Markussonin lasten kummit osin samoja kuin yllä.


30.11.1680 F: i Raumo Stadh Tullskrifware Johan Marcusson Wendila Eskillsd:r F: i B:bgh
Yllä vaimolla sama nimi kuin Vendela Eriksdotterilla.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5vg2jl

Magnus Jordan
von Jordan, Magnus (taulusta 4. Isä: von Jordan, Mikael) k. Ulvila, Villilä, haudattu 05.12.1697 Ulvila. Luutnantti (aatelinen, sukunro 243, 21).

Kallas kornett 1680, löjtnant 1690. Ägde Leistilä i Ulvsby från 1672. Begr. i Ulvsby 5.12.1697.


Puolisot:
¤¤ 1) von Eneskjöld, Catarina k. 1697 Ulvila, Villilä, haudattu 21.02.1697. (Aatelinen, sukunro 585, 48). Vihitty viim. 1671.

Her Jon voi olla Johannes Utter ellei ole Johan Winqvist
Utter, Johannes Johannis (K 1722)

Vtter, Iohan / Iohannes, Johan Johansson
S oletettavasti Kangasala 1650-luvun loppupuolella. V Kangasalan kappalainen Johannes Gregorii Utter (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2585) ja Agneta Johansdotter Walstenia hänen 1. avioliitossaan.


Turun katedraalikoulun vt. kollehtori (collector) 1690; vihittiin papiksi Turussa helatorstaina 21.5.1691 Nauvon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5070) vt. kirkkoherraksi; Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) triviaalikoulun konrehtori ja samalla papiston apulainen 1691; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) katedraalikoulun konrehtori ja samalla papiston apulainen 1693; Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) kirkkoherra 1694;
K Orivesi (haudattiin yhdessä vaimonsa kanssa 16.9.) 1722.
P Beata Gustafsdotter Collinia, S noin 1672, K Orivesi (haudattiin yhdessä miehensä kanssa 16.9.) 1722., PV Nauvon kirkkoherra, filosofian maisteri Gustavus Johannis Collinius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=447) ja Kristina Abrahamsdotter Thauvonia hänen 1. avioliitossaan.


Utter, Johannes Gregorii (K 1670)

Vtter, Johan Grelsson
S oletettavasti Pöytyä 1620-luvulla. V Pöytyän kirkkoherra Gregorius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835) ja Valborg Mårtensdotter.


Gregorius Olai (K 1654)

Grels Olofsson
S Pori. V Porin Yyterin talollinen Olavi Paavalinpoika / Olof Pålsson ja N.N.
Pöytyän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5088) Yläneen kartanonsaarnaaja Turun hovioikeuden asessorin, hovijunkkari Hieronymus Birckholtzin ja tämän langon, Tarton hovioikeuden asessorin Johan Månssonin kutsumana 1626; Pöytyän ja Yläneen kappalainen 1627, astui virkaan ilmeisesti 1628; Pöytyän kirkkoherra kaiketi jo 1629 (mainitaan kirkkoherrana 1630).
Otti viljelykseen autiotilan Pöytyän Kolkkisten kylässä 1629.
K Pöytyä maaliskuu 1654.
P Valborg Mårtensdotter, eli leskenä 29.1.1659, jolloin irtisanoi talonpidon Pöytyän Kalkkisten kylässä. Pariskunnan lapset ottivat käyttöön sukunimen Utter.


Utter eli Ytter suku oli siis Yyterin kartanon lampuotiperhe, jonka jäseniä oli porvareina Porissa.


Huomaa, että Ulvilan Santerin tila kuului aiemmin Hieronymus Birckholtzin pojalle Johanille.


kl. 1712 Gabriel Gottleben Gabriel Adriani, Björneburgensis 5189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5189). * Porissa 18.11.1693. Vht: porilainen kauppias, raatimies Adrian Gottleben († 1710) ja Sara Nilsdotter Qvist.


Thomas Perssons hustru:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5vg2jl
Samoja kummeja kuin yllä.


Thomas Johanssons hustru
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5vg2jl


Anna Henriksdotter
l. 1688 Tomas Cupilenius Thomas Thomæ, Arctopolitanus 3530 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3530). Kastettu Porissa 19.12.1666. Vht: porilainen porvari Tomas Markusson (Kupi) ja Brita. Ylioppilas Turussa sl. 1688 Cuplenius Thom. Thomæ Arctop _ 177 ‹Viimeinen numero näkyy heikosti, ehkä 175 tai 178?›. — Porvari Porissa 1699. Otettu sotilaaksi 1710. † Turussa 12.6.1710.
Pso: 1698 Anna Henriksdotter (Indrenius) († 1751).
Lanko: ylioppilas Henrik Indrenius 3780 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3780) (yo 1691, † 1697).
Sukulainen(?): ylioppilas Henrik Cupilenius 2899 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2899) (yo 1680/81, † 1697).


Porin RO 4.3.1701 s. 22 (Till Thomas Cuplenij begäran förordnades Rådhman Adrian Gottleben att Liqvidera emellan honom och des Swär Fader Henrich Thomasson, effter Oprättade Inventarium om des hustros Mödernes andehl och portion),


Vaikuttaisi, että osa kummeista on isän ja osa äidin puolta.


Kiinnostavaa, että kummit ovat Porin sosiaalista ylintä luokkaa, tavallisen porvarinkin perhesuhteilla korkealla.

[Benedictus]

476

- Tuomas Juhananpoika. Porv. 10.4.1682. Main. 1682-1712.P:o 1683 Brita Olavintytär, eli 1712, jonka isä porv. Olavi Pentinpoika Stikku 475.
Tytär luult. 614.

Britan veli lapsen isä Mats Olofsson Sticku

http://www.genealogia.fi/genos-old/24/24_61.htm
Tässä Lagströmin selvitystä, Utterit ja Mats Sticku lähisukua.

473a

- Matti Olavinpoika. 475:n poika. K. n. 1701.
P:o 1) 1679 Margareta Henrikintytär, jonka kotipaikaksi ilmoitetaan Tukholma, missä asuu holhooja.
P:o 2) Kaarina Antintytär, eli 1703.
Poika Stickelius, 461.
473b

Stickelius, Antti Matinpoika. Edellisen poika. Hakeutuu porvariksi 1709. K. 1710-12.P:o Maria Kustaantytär, k. n. 1726, jonka toinen p:o tykkijunkkari Lind. Antti S:n poika oli Lapveden kappalainen Gustaf Stickelius-Lindblad.

474

- Mikko Olavinpoika, Isä porv. O. Pentinpoika Stikku 475. Porv. 23.4.1683. Main. asustavan 1696 Ruotsissa.P:o 1682 Kaarina Jaakontytär.
475

- Olavi Pentinpoika.Eli 1688 (as. M.).P:o 1646-49 Maalin, 470:n tytär, eli 1685.
Poika Mikko 474, tytär Brita 476.

470

Stikku (Sticku, Tikku), Stikkula (talo?), N. N.P:o Kerttu, eli 1639.

374

Pietarinpoika, Tuomas,k. 1699. Veli 368.P:o 1) 1671 Maria Juhanantytär, kot. Yyteristä.
P:o 2) 1688 Kirsti Eerikintytär, kot. Porista, k. noin 1704

151

Juhananpoika, Eskil.Main. 1643-48. Asui K. Komennetaan v. 1648 lähtemään Sielin hospitaaliin, koskapa sairastaa "pitaalitautia".P:o Ingeborg (Ingrid), eli leskenä 1652.
Voisikohan olla Vendela Eskilssonin isä ja Vendela Eriksdotterin poika, siis Erland Johanssonin veli?

509

Tuomaanpoika, Henrik,kot. Kokemäensaaresta, missä asui vielä 1670-luvulla. Isä siellä tilallinen Tuomas Mikonpoika. (Vrt. Henrik Laurinpoika Storfinger 477.) K. 1707.P:o 1) 1667 Agneta Pärttylintytär, eli 1698.
P:o 2) 1700 Margareta Sigfridintytär, eli leskenä. Lapset omaksuivat isän synnyinseudun mukaan muodostetun nimen Indrenius.

69

Gottleben, Adrian. K. 31.3.1710. Seuraavan poika. Porv. ja kauppias. Raatim. 1688-1709. Ehdolla porm. virkaan, mutta kuoli ennenkuin virka täytettiin.P:o Saara Niilont. Qvist, s. 1674, k. n. 1739. Vhmt 406.

406

Qvist, Niilo Laurinpoika. Raatimies 1678-1709. Tullinhoitaja 1694-1705. K. 1709.Vhmt tallimestari Lauri Eerikinpoika, ilmeisesti Ruotsista kotoisin oleva, ja Saara Henrikintytär (43).
P:o Saara Kristianintytär, eli 1696.
Heidän tyttärensä Saara 69.

[Benedictus]

Lisään tähän oheen Johan Markussonin lasten kummit.

Samuel Henriksson tullskrivare.

8.6.1680 Biörneborgh inv: o: handelsm: Benjamin Packalenius J: Maria Hindichsd:r 25.9.1699 26.9.1699 Biörneborg Benjamin Paqvalin Wendela

alkup - KUMMI: Mag: Henr: Bonerus Biörneborg
alkup - KUMMI: Stud: AbrahamQwist Biörneborg
alkup - KUMMI: Adrian Gotlebens h: Biörneborg
alkup - KUMMI: Matz Olofssons h: Biörneborg
alkup - KUMMI: JohanKellanders h: Biörneborg

16.9.1688 Biörneborgh Johan Marcusson Mathias

alkup - KUMMI: Erich Qwist Stad:
alkup - KUMMI: Samuel Henrichsson Stad:
alkup - KUMMI: Hans Ytter Stad:
alkup - KUMMI: Tulnärskan Maria Henr:d:r Stad:
alkup - KUMMI: h: Carin Andersd:r Stad:
alkup - KUMMI: J:Sara Qwist Stad:
17.9.1690 Biörneborg Johan Markusson Johannes

alkup - KUMMI: Rådh: Adrian Dotleben
alkup - KUMMI: Ericus Qwist
alkup - KUMMI: Grels Marcusson
alkup - KUMMI: h: Sara Qwist
alkup - KUMMI: h: SusannaMatzsd:r
alkup - KUMMI: Rachel Östvijk
sl. 1653 Henrik Henricius Henricus Nicolai, Satacundensis 990 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=990). Kotoisin Satakunnasta. Ylioppilas Turussa sl. 1653. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1653/54] Henricus Nicolai. | Sacellanus Biörneburgensis. | obiit Anno 1699. — Porin kappalainen 1672. ‡ Porissa 4.6.1699. Pso: Elisabet Lönblad († 1716).
Poika: Porin triviaalikoulun rehtori, FM Anders Henricius 2490 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2490) (yo 1676, † 1693).
Vävy: Porin tullinhoitaja Benjamin Pacchalenius, myöh. Pacqvalin 1827 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1827) (yo 1665/66, † 1707).
Vävy: Porin kappalainen Jonas Pacchalenius 2787 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2787) (yo 1679, † 1706).


Voisi epäillä, että tämä Henricus Nicolai olisi Nils Olofssonin ja Vendela Eriksdotterin poika.


En oikein osaa kopioida noita hiskin juttuja, eikä ne kopioidu otsikollakaan, sorry




Yterö Samuel Hindrichsson Dorde Thomasd:r Tianen B:bgh

11.2.1691 Biörnborg Hans Erichsson Ytter Elin Hindersd:r

[Benedictus]

Sorry, että noi aiemmat viestit ovat sotkuisia, mutta toivottavasti niistä saa juonenpäästä kiinni.

Vaikuttaisi melko varmalta, että Anders Larssonin vaimo ei ollut Kultaseppä Jöns Anderssonin tytär, sillä suhde Sara Larsdotterin ja muiden Qvistien kanssa on liian läheinen vain veljenvaimon suhteeksi.

Uskallan ennemmin arvella, että Anders Larsson Spilbomiksi sanottu ja Sara Larsdotter Qvist olisivat sisaruksia, tosin luultavasti eri äideistä.

Henricius pappi olisi hyvinkin Elsan velipuoli, joita voi olla useampiakin Nilssoneja ja Nilsdottereita.Samoin Johanssoneja ja Johansdottereita.

Samoin Johan Thomae Wijnqvistin isä voi olla samaa sakkia.

Nimi Vendela on eräs johtolanka, sillä se on erinomaisen harvinainen.

Löytyisköhän side noiden allaolevien Vendeloiden ja Vendela Eriksdotterin välillä?


24.5.1670 Biörneborgh H:ru Wendela Ericksd:r
1683 20.5.1683 Biörneborgh Wendela Eskelsd:r
1704 16.6.1704 Södermarck Anders Larssons b: Wendela
1705 15.10.1705 Biörneborg Wendela Qwist
24.12.1752 17.1.1753 Biörneb: G:la Pig: Vendela Thomasd:r 78 3 18
25.8.1768 1768 B:borg Handelsm: H: Johan Gotlebens d:r Wendla

F: i Raumo Stadh Tullskrifware Johan Marcusson Wendila Eskillsd:r F: i B:bgh

15.9.1685 H: Andreas Oselius Vendila Nilsd:r Qvest
28.1.1761 B:borg Hand: Joh: Gottleben J: Vendela Grönlund

[Masari]

Tuolla alla olevalla sivulla Vendla Ehrensiöld käyttää nimeä Elsa (siis kääntyykö -> Vendla, Edla, Elsa ?)


www.myheritage.com/.../wendla_stridbech%20-%20vo...

[Benedictus]

Ei oikein tunn uskottavalta, ennemmin on ajateltava, että tällä oli kaksi nimeä, mikä ei ollut harvinaista säätyläisillä.

Kiinnostava seikka on, että kummina olleella Magnus von Jordanilla oli sisar Vendela.

[LaaksonLilja]

Lübeckin klikkiä kuten Porin Adrian Gottleben (http://juhansuku.blogspot.co.at/2012/04/gottleben-suvun-tiimoilta.html):

Näissä saksalaisperäisissä suvuissa vilisee ihan samassakin perheessä niin Elsa-, Elisabeth- kuin Vendela-nimeäkin:

http://www.geni.com/people/Johan-von-Streitbach/6000000001389338103


Johan von Streitbachin ja Vendela Ehrenskiöldin tytär Maria Margareta von Streitbach:


Esaias Olofsson Groop
husband

Elsa Elisabet Esaiasdotter Groop
daughter

Anna Vendela Groop
daughter

Jöran Jöransson Rajalin
husband

Vendela Ehrenskiöld
mother

Johan Henriksson von Streitbach
father

Cecilia von Streitbach
sister

Kristina von Streitbach
sister

Johan Henrik von Streitbach
brother

Georg Rajalin
stepson

Fredrik Rajalin
stepson

Elisabet Tersera
stepmother


Pitäisiköhän tästä nyt loikata Lübeckin dokumentteja selailemaan! Tietääkö kukaan, mistä nettiosoitteesta sellaisia löytyisi? Saksaa osaan, koukeroitten luku tosin takkuaa, mutta yrittäisin parhaani.

[Benedictus]

Koska myös von Jordaneilla oli Vendela ja kummiyhteys, niin eräs vaihtoehto Vendela Eriksdotterin alkuperälle voisi olla Balttian saksalaissuvusto.

Magnus Jordanin äiti tai isoäiti voisi olla mahdollisia, sillä jokin yhteys aateliin Vendelalla oli, muuten ei ole selitettävissä, että hänen jälkeläisensä niin nopeasti aateloitiin.

Von der Linder suku olisi hyvä lähtökohta, mutta Erik Larssonilla oli harmikyllä 1615 syntynyt tytär Vendela, jonka vaiheet tiedetään.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_der_Linde_nr_179

Anna Larsdotter, † 1638 i Stockholm. Gift 1:o i Stockholm med Philip Hansson, † 1608 i Stockholm. 2:o 1610 i Stockholm med Erich Jonsson, † 1635 i Stockholm.Eräs mahdollisuus olisi yllä olevan Anna Larsdotterin 2. puolison Erik Jonssonin lapsi.

[Aimo]

Lars Eriksson Qvistin (jonka sisar ehkä Vendela Eriksdr) jälkeläistössä nimi Vendla tulee esiin usein:


Lars Eriksson Qvist
pso (2?) Saara Henriksdr

poika Nils Larsson Qvist (k.12.05.1709)
pso Sara Kristiansdr

tytär Vendla Nisdr Qvist (1669-1705)
pso Anders Abrahamsson Oselius (k.11.05.1692)

tytär Sofia Andersd Oselia (1686 Pori - 1723 Kemiö)
pso Henrik Pihlroth (1673 - 10.01.1738 Kemiö)

tytär Vendela (1722 - 1723 Kemiö)

ed poika Anders Henriksson Pihlroth (1711-1762 Kemiö)
pso(2) Anna Hansdr (1708-1792 Kemiö)
tytär Vendela (s. 2.11.1752 Kemiö)

Aimo

[Benedictus]

Vendela Erkintytär - jolla oli maatila Ulvilassa; U. KO. 18/6 1655 - palasi piankin takaisin Poriin, jossa hänen päivänsä päättyivät vasta toukok. 24 p. 1670, minkä jälkeen pormestarin leski Elisabet Juhanantytär ynnä hänen kanssaperillisensä (RO. ptk. 18 ja 21/3 1674) 130 kuparitalarin hinnasta myivät hänen talonsa jalosukuiselle rouva Katarina Falckenkloulle.

Mahttakohan noita ylläolevia tietoja löytyä digimuodossa eli löytyykö tuosta maatilasta tarkempaa tietoa?
Toisaalta onko tuossa kauppakirjassa mitään tietoa kanssaperillisistä?

Katarina Falckenkloun perhe on kiinnostava, sillä puolisonsa Hans Hansson Ramin äiti oli Porin khr Martinus Olain tytär Racel Mårtensdotter, jonka äiti oli Tyrvääläistä sukua(Junnila).
Martinus Olain sisar oli Turkulaisen Kyrön kauppahuoneen leskipomo Valborg Olofsdotter, heidän isänsä oli Tyrvään nimismies Olof Tyrväänkylästä.

Täsä Falckeja onnistuneesti laitettuna tiedostona.

http://www.ft-genealogy.net/docs/FalckJBengt.pdf

Alkeista löytyisi parinin Erikiä, jotka ajallisesti sopisivat Vendelan isäksi.

[Aimo]

Joissain nettijulkaisuissa Katarina Falckenkloulle on esitetty kuolinvuotta, joka on ennen mainittua Porin talokauppaa 1674. Ramsay mainitsee hänet elossa vielä 1682. Onko sama Katarina Falckenklou, joka kuolee Muurlassa maaliskuussa 1696, 89-vuotiaana, josta laskien synt. 1607. (HisKi, Salo, haudatut: 1696 25.3.1696 Muurla fru Catharina Falkenklow 89 )

Sisarensa Christina Falkenklou kuoli 1680, Hänen puolisonsa Hans Lindtman kuoli Halikon Immalassa 08.11.1676 ja haudattiin Perttelin kirkkoon.

Aimo

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Yllä on ongelmallinen kohta.
1668 mainitaan Elsa h.

1669 Elisabeth enka ja samoin 1670 ja 1671

1672 mainitaan Elsa enka aina Elsan kuolemaan asti.

Miksi erilaiset nimet?

Kyseessä ei oikein voi olla Elisabeth Johansdotter ja Elsa Johansdotter, silla Elisabetin mies kuoli vasta 1671.
Olisiko kirjoittaja sotkenut henkilöt, jos olivat sisaria?

104

Henrikinpoika, Kustaa. Isä pormestari Henrik Tuomaanpoika. Sai oikeuden kaupan harjoittamiseen 1658. Palveli maatullissa 1649-1671 ja oli silti pormestarina 1659-1671. K. 1671.P:o Liisa Juhanantytär, k. 1685.

Olisi kiinnostavaa tietää, mitä alkuperäisissä lähteissä mainitaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576904
Aiemmin tilalla Gabriel Michelsson vouti.
Lienee herr Michelin poika.
Her Michel oli entinen Ulvilan kappalainen.
Mymmaeus, Michael Martini (K 1639)

Mynemeus?, Michel Mårtensson
Ulvilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen ainakin jo 1615; Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kirkkoherra 1634.
K Eura 1639.
P Brita N.N., mainitaan leskenä 1640.


Lisäksi mainitaan her Bertill


Sartorius, Bartholdus Nicolai (K 1657)

Bertil Nilsson
Ulvilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen 1634. Oli viimeiset elinvuotensa sairaalloinen.
K Ulvila 28.4.1657.
P (ainakin jo 1649) Margareta (Margeta) Sigfridsdotter, joka eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä kesällä 1660.

Santeri siis vaikuttaisi olleen kappalaispappilanakin.

[Aimo]

Täsä Falckeja onnistuneesti laitettuna tiedostona.

http://www.ft-genealogy.net/docs/FalckJBengt.pdf

Alkeista löytyisi parinin Erikiä, jotka ajallisesti sopisivat Vendelan isäksi.

Svensk Biofrafiskt Handlexikon ilmoittaa (Catharina Falkenkloun ilmeisten veljien) Daniel ja Anton Falkenkloun isän olevan Daniel Simonsson Falck (k. ennen 1636) Tämän Narvassa vaikuttaneen linnankirjurin tullipäällikön ym. isä olisi saman lähteen mukaan Simon Hansson skrivare kotoisin Kalmarista - ei siis kenenkään Bengt Erikssonin jälkeläinen, kuten yllä olevassa linkissä esitetään.

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=15010

Aimo

[haapiot]

Tässä lisää Ulvilan tuomiokirja 10.1.1670, jossa samalla aukeamalla kaksikin Davidin perillisiä koskevaa juttua. Ensimmäinen koskee kait samaa asiaa kuin aiemmin mainittu 1671 tuomiokirja. Siinä valtuutetaan kihlakunnan kirjuri ja ombudsman selvittämään ilmeisesti velka, josta en saa selvää - d???gelds (?) Elsan ja Davidin perillisten välillä. Joku viisaampi voinee selvittää! TH

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/370.htm

[LaaksonLilja]

Todella hieno vinkki, haapiot!

Selasin näitä tuomiokirjatekstejä eteenpäin ja löytyi pitkä tarina (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/374.htm) Anders Larssonin leskestä Elsa Johansdotterista, rentmästare Olof Månsson Norlanderin (porilaissuutari Joachim Hagnerin vaimon Caisa Olofsdotterin isä) vaimosta Margreta Larsdotterista (ehkä saman Caisa Olofsdotterin äiti, tosin rentmästarella oli toinenkin vaimo Margaretan jälkeen, Maria Henricsdotter Dirits) ja Anders Larssonin pojasta Anders Anderssonista, Dno Olaus Hamniuskin jutussa vilahtaa.

Tästä voisi hyvä koukeron- ja vanhan ruotsin lukija saada paljonkin irti. Yritän sitä nyt itsekin. Palataan asiaan...

P.S. Tässä olisi Norlanderin vaimolla taas sama patronyymi kuin Anders Larssonillakin!

[LaaksonLilja]

Visingön koulun (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/hakutulos.php?select=2344) oppilaiden joukosta löytyy mielenkiintoisia nimiä:

Lars Brask:

ehkä Sara Larsdotter Qvistin 2.:n puolison Jacob Braskin veli?
26.9.1651 Lars Brask Laurentius Erici, Ostrogotus 825. Vht luult.: Östra Tollstadin kirkkoherra Erik Brask (Ericus Laurentii, yo Uppsalassa 17.10.1614, † 1672) ja N.N. Visingsön koulun oppilas 4.1649 Laurentius Erici Brask OsterGhotus. Ylioppilas Turussa 26.9.1651 Brask Laur. Erici _ 43. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1731 Smålandilaisen osakunnan matrikkeliin [1651] d. 26 Sept. Laurentius Erici Brasch.
Viittauksia: HYK ms., Index s. 29a; HYK ms., Smål. osak. matr. #59. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 52 (XII); P. Wilstadius, Smålands nation i Åbo 1640–1798 (1946) #59; [P. Wilstadius (utg.)], Braheskolans på Visingsö matrikel 1636–1816 (1947) s. 23.


Håf, Bengt, Börstigin kirkkoherra

[I]Lars Johansson Håf/Hauff oli Anders Larssonin tyttären Marian miniän Sara Johansdotter Hauffin setä. Olisivatko Börstingin kirkkoherra tätä samaa sukua?
17.9.1665 Bengt Håf (myös Hovenius ja Hovander) Benedictus Erici, Vestrogotus 1771. Kotoisin Acklingasta Visingsborgin kreivikunnasta. Visingsön koulun oppilas 1654 Benedictus Erici Acklingensis. Ylioppilas Turussa 17.9.1665 Hovenius Bened. Erici VG _ 85. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1665/66] \ 1662.‹¿› d. 17. Sept. \ Benedictus Erici Howenius. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1667 – sl. 1668. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1669 – sl. 1670. Stipendianomus 20.10.1670. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1671 – sl. 1673. Vihitty papiksi Skaran hiippakunnassa 1675. — Apulaispappi Gökhemissä 1675. Skaran koulun apologista 1678. Börstigin kirkkoherra 1688. † Börstigissä 1713.
Pso: 1:o 1680 Maria Larsdotter Baaz; 2:o 1703 Anna Pettersdotter Undén tämän 1. avioliitossa.
Veli: Skaran lukion lehtori, FM Anders Håf 2750 (yo 1679, † 1697).
Kaima: Hamnedan komministeri Bengt Junander, myöh. Junell 1528 (yo 1662, † 1694).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 93a; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #64; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (20.10.1670, s.d. 2 kpl). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 111 (XXVI); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 27 (XXX); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 184 (Benedictus Erici), 233 (Benedictus Erici Junander), 265 (Bened. E. Hovander Vest.), 266, 305 (Bened. E. Vestrog.), 345, 358 (Benedictus Westrogothus), 453 (20.10.1670, Petri‹!› Håfs supplication om att komma in supremam classem blef lagd ad acta), 453, 472, 522; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 31, 81, 107, 147, 178; C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 2: 1662–1680. SSLS 264 (1938) s. 152–153 #309 (6.1673, stud. Benedictus Hååff Wisingzburgensis); H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 89; [P. Wilstadius (utg.)], Braheskolans på Visingsö matrikel 1636–1816 (1947) s. 26. — J. Warholm, Skara stifts herdaminne I (1871) s. 470; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #3768G; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1384G, 3749H (vih. 7.1680), 4400D.


Håf, Anders, FM, Skaran lukion lehtori

28.7.1679 Anders Håf Andreas Erici, Vestrogotus 2750. * noin 1657. Kotoisin Acklingasta Länsi-Götanmaalta. Visingsön koulun oppilas 22.8.1669 Andreas Erici de Angarp och Håfwe. | Magister. Ylioppilas Turussa 28.7.1679 Hååf Andr. Erici V. G. _ 143. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1679/80] \ 1679. d. 28 Julii \ Andreas Erici Håf. | de eo vid Stiern. Ab. Lit. p. 117. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1680 – kl. 1682. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1682 – sl. 1685. Respondentti 8.12.1683 pro exercitio, pr. Petter Laurbecchius 914. Respondentti 9.5.1685 pro gradu, pr. Petter Hahn 2187. FM 21.7.1685. Stipendianomus 13.3.1686. Preeses 12.5.1688. Ylioppilas Uppsalassa 5.2.1689 Mag:r Andreas Håff ex Academia Aboënsi, ibidem edito iam ante peregregio Specimine de Decretis Dei, sub formali, ut loqvuntur, Philosophico, suo sub præsidio. Vihitty papiksi Skaran hiippakunnassa 1694. — Skaran koulun konrehtori 1690, pidätettynä virantoimituksesta 1692, rehtori 1694. Skaran lukion kaunopuheisuuden ja runousopin lehtori s.v. † Skarassa 6.1.1697.
Pso: 1690 Maria Hadelin tämän 1. avioliitossa.
Appi: kihlakunnantuomari Tyres Galt, myöh. Gunnarsson 833 (yo 1651, † 1687).
Veli: Börstigin kirkkoherra Bengt Håf 1771 (yo 1665, † 1713).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #91; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (13.3.1686, s.d.). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 182 (XL); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 32, 110, 111, 241, 293, 326, 383, 408, 470, 486, 488; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VI 1685–1690 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 14, 66, 67, 90, 95, 323, 366, 499; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 408; Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 323; B. Lundqvist, Västgöta nation i Uppsala I 1595–1720 (1928–46) s. 207 (inskrevs ej i nationen); H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 88; [P. Wilstadius (utg.)], Braheskolans på Visingsö matrikel 1636–1816 (1947) s. 37; Akademiska konsistoriets protokoll XIX 1688–1690 (Uppsala 1976) s. 184 (15.6.1689, ... Item [begärer testimonium] Mag:r Andreas Hoff hwilckom tillijka med dhe förrige bewilliades ett hederligit testimonium), 209 (14.8.1689, Uplästes episcop. Scarensis swar på ett testimonium som Consistorium gifwit nyl. Mag. Andreæ Håff), 386, 396, 402, 403. — J. Warholm, Skara stifts herdaminne I (1871) s. 88; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #19G, 1429G, 1513R, 1761P, 2188R, 2196D, 2196G, 2198G, 4003G, 4224G, 4258G; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 127; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #113, 1094G, 1837R, 1958, 2288R, 3063H (prom. 1685), 3442, 4263, 4395H (prom. 1685), 4400G, 4412G (painovirhe "And. E. Hök").


Qvist, myöh. Wijnqvist, Gudmund, tilanomistaja Marttilassa (yo 1675, † ~1690)

Qvist joka myöhemmin on Wijnqvist-niminen kuten Porin Johan Wijnqvist, mielenkiintoista!
28.9.1675 Gudmund Qvist, myöhemmin Wijnqvist Gudmundus Andreæ, Vestrogotus 2405. Kotoisin Länsi-Götanmaalta. Visingsön koulun oppilas 3.11.1668 Gudmundus Andreæ de Åby. | Studiosus. Ylioppilas Turussa 28.9.1675 [Qvist] Gudmund Andreæ VG _ 119. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1675/76] \ 1675. d. 28 Sept. \ Gudmund. Andreæ Qvist. — Vuokraaja. Omisti Marttilan Huovariston vuodesta 1684. Ylioppilas Gudm. Wijnqvistin vuonna 1685 Huovariston kylän kallioon hakkaama teksti oli luettavissa vielä 1900-luvulla. † luult. noin 1690.
Pso: Katarina Eriksdotter Holm tämän 1. avioliitossa († 1725).
Pson seur. aviomies: ratsumies Daniel Tacku 2596 (yo 1677/78).
Pojanpojan poika: FM Gustaf Winqvist 8458 (yo 1763).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 155a; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #81; KA mf. ES 1749 (cc 10) Marttilan käräjät 3.–4.10.1682 f. 157v (Oppå Studiosi D:ni Gudmundi Wijnqwistz begäran, blef om Håfwaris byss lägenheet i Rätten ransakat); KA mf. ES 1750 (cc 12) Marttilan käräjät 14.–15.5.1684 f. 92v, 99; KA mf. ES 1751 (cc 15) Marttilan käräjät 7.–8.1.1687 f. 6v (Opbödz Första gången Hofvaris Ryttare Hemman till den dehl som det Skatte finnes hwilket Wälb. F: Marta Catharina von Wolfstrams till Arrendat: Gudmund Vinqvist för 800 D: K:m:t försålt hafwer som Kiöpbrefwet af d: 10 Octobris A:o 1684 det uthwijsar); KA mf. ES 1848 (kk 11) Marttilan käräjät 9.–10.2.1694 f. 244v (Såsom Rätten kommit i Ehrfahrenheet att Sahl: ombudzman Gudmund Wijnqwistz Efterlefwerska hustro Karin Mattzd:r i Håfwaristo låtit wijga sig wed Föraren Daniel Tacku ... Sahl: Wijnqwistz barn Nembl:n 2:ne omyndige Söner ... emedan ingen å Fädernes sijda här i Landet finnes, som förmynderskapet antager att uthsee Cappellan Wällärde H:r Erich Reilinus 3154 som ähr dhe omyndigas moor syster man); KA mf. ES 1848 (kk 12) Marttilan käräjät 11.–12.10.1695 f. 370 (Studenten Simon Sadenius 3808 som läsit för Förarens Daniel Tackus Stiufsöner Hendrich och Gustaf Wijnquister); KA mf. ES 1852 (kk 23) Marttilan käräjät 30.–31.10.1705 f. 52v–54 (H:r Befallningzman Nyholm oppwijste Ombudzmans Erich Wijnqvists skrifwelsse af d: 1. Augustii sidstl: der uthi han begierar af Befallningzman att han så wähl för dess Broders Lieut:n Fredrich Wijnqvistz innestående Fädernes arff hoos deras Moder Catharina Erichsd:r Holm, ifrån Håfwaris by i S:e Mårtens Sochn, som trädt i annat gifte med Ryttaren Daniel Hindrichsson Tacku, måtte Lagel: dem till säkerheet fram för andra Creditorer inprotocolleras, För den skull blefwo efter fölljande egendomb hwar öfwer Befallningzman inlade een Specification ber:de Wijnqvister till säkerheet för deras Fädernes Arff, den Befal: berättar wara 893 D:r 10 ö: K:m:t som dem efter deras Sahl: Fader Ombudz Man Gudmund Wijnqvist skall tillkomma in qvantum juris intecknadt Nembl:n ...). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 157 (XXXVI); H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 91; [P. Wilstadius (utg.)], Braheskolans på Visingsö matrikel 1636–1816 (1947) s. 36. — A. Oja, Marttilan pitäjän historia (1959) s. 213.


Pijlhqvist, Gunnar, ylioppilas (yo 1680)

11.8.1680 Gunnar Pijlhqvist Gunnarus Erici, Smolandus 2859. Vht: grännalainen raatimies Erik Andersson ja Sara Joensdotter. Visingsön koulun oppilas 27.7.1669 Gunnarus Erici Grennensis. Ylioppilas Turussa 11.8.1680 Piilquist Gunnar. Erici Smol _ 147. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1731 Smålandilaisen osakunnan matrikkeliin [1680] d. 11 Aug: Gunnarus Erici Pijhlqvist. Respondentti 9.4.1687, pr. Anders Wanochius 2021. † luultavasti ylioppilaana 1687...1694.
Viittauksia: HYK ms., Index s. 150b; HYK ms., Smål. osak. matr. #243; KA mf. ES 1750 (cc 11) Sauvon käräjät 30.–31.7.1683 f. 58 (D:ns Studiosus Gunnarus Pijhlquist, uppå Wälb: Fru Anna Lindlöfs till Kerkis wegnar. Myös (cc 12) Halikon ja Uskelan käräjät 29.–30.1.1684 f. 36, Perniön käräjät 11.–12.2.1684 f. 68v ja Perniön käräjät 6.–9.6.1684 f. 165v). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 190 (XLI); [P. Wilstadius (utg.)], Braheskolans på Visingsö matrikel 1636–1816 (1947) s. 36; J. Vallinkoski, Kolme Turun ylioppilasluetteloa 1600-luvun lopulta. Genos 21 (1950) s. 60 (I 23.2.1681 Smol.: "Gunnarus Pijlqwist i Pargas"); P. Wilstadius (†), Smålands nation i Åbo 1640–1798 II (utg. S. Carlsson, 1985) #243. — J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #4234R; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #4342R.


Brask, Jakob, ylioppilas (yo 1689, † 1694)

meidän Jacobimme Turussa!
sl. 1689 Jakob Brask Jacobus Jacobi, Aboensis 3601. * noin 1671. Vht: turkulainen kultaseppämestari Jakob Brask († 1680) ja Sara Larsdotter Qvist tämän 2. avioliitossa. Visingsön koulun oppilas 22.11.1683 Jacobus Jacobi Brask. Aboensis. Ylioppilas Turussa sl. 1689 [Brask] Jacob Jacobi Aboens _ 183. Stipendianomus 28.4.1692. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1692 – sl. 1693. — Asui kuollessaan Losköld-suvun omistamassa Akaan Konhossa. † ylioppilaana, ‡ Akaassa 12.8.1694.
Serkku: ylioppilas Erik Qvist 3527 (yo 1688, † 1699).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 29a; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (28.4.1692); KA mf. ES 1142 (a 2) Uudenkaupungin RO 23.9.1648 (Framsteegh Captenen manhafftigh Israell Brask och begärade een sanferdigh witnesbördh af Bårgerskapet här i Staden så wäll som af någre troowärdige, redelige och gamble boofaste bönder af Nykyrckie Sochn, hwilka här och tillstädes woro, som hafua kändt fordom hans föräldrar S:g Jönss Brask en swensk man och H: Lijsbetha Hendrickzdåtter boendes i Palssaby och be:de Nykyrckie Sochn att han är deris Echta barn. Alldenstund be:te Captenen föregifuer att Kyrckeherden ifrå Säxmäki Sochn hederligh och wällärde H:r Thomas Canuti skall hafwa honom defamerat och skällt för oechta barn ...); KA mf. ES 1142 (a 3) Porin RO 27.4.1659 (Företrädde Mattz Knuttsson Hyppignh, Rätten tillkenna gaff, att M:r Dawidh Gullsmedh [jonka pso Sara Qvist] skulle hafwa bekommitt breff aff sin Brodher Wella:t Larss Jönsson (katso 4014) Befalningzman ...); KA mf. ES 1143 (a 4) Porin RO 28.3.1681 s. 20 (Opstegh Rådman Nilss Larsson och efter sin Systers Sal: Gulsmedens Jacob Brasks Enckias ifrån Åbo dygdesamma Hustru Sara Larssdotters skriftelige begäran af d: 23 hujus fordrade af Grefskaps Gewaldiern Henric Hansson först 8 D:r Kopp:r M:t). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 239 (L); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 23, 193, 204, 205, 265, 322, 408, 444; [P. Wilstadius (utg.)], Braheskolans på Visingsö matrikel 1636–1816 (1947) s. 46. — E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 180; A. Ekman, Genealogiska strönotiser... SSV 33–34 (1949–50) s. 10; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #4205G; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2192, 2432.

[LaaksonLilja]

Kruununvouti Lars Johansson Hauff mainitsi testamentissaan turkulaisen hyvän ystävänsä Bertil Lässle (Lessle), joka tämäkin löytyy Visingön koulusta:


kl. 1694 Johan Lässle (myös Lessle) Johannes Bartholdi, Aboensis 4022. Vht: turkulainen raatimies Bertil Jakobsson Lässle (Visingsön kouluun 11.1655, † Tukholmassa 1717) ja hänen 1. puolisonsa Hebla Simonsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa kl. 1694 Lesle Joh. Ab _ 206. Stipendianomus [3.4.1701]. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1701 – sl. 1704. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1705 – sl. 1712. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1713. — Turun kaupunginviskaali 1713. Pakeni sotaa Ruotsiin (1714). † 1715/16.
Pso: Anna Jakobsdotter Collinus († 1738).
Appi: Uskelan kirkkoherra Jakob Collinus 923 (yo (1652), † 1683).
Äidin isä: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (yo 1640, † 1654).
Lanko: Oulaisten pitäjänapulainen Henrik Hourenius 3611 (yo 1689, † 1697).
Lanko: Turun hovioikeuden asianajaja Johan Willstadius 3995 (yo 1693/94, † 1710).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 115a; HYK ms. AKA:5, Konsistorin registratuura 1699–1712 s. 109 (21.6.1701), 149 (16.12.1701); HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 ([3.4.1701]); KA valtakunnanregistratuura 15.8.1684 f. 480 (Till Stats Contoiret för Johanna Lesle på 8 T:r Spannemåhl ... Wij hafwe i anseende både till frambledne Majorens under Carelische Dragonerne Bengt Danielssons långlige och trogne giorde tienster, så wähl som dess effterlåtne Enckia Johanna Lisles torfftige tillstånd, nådigst bewilliat henne 8 Tunnor Spanmåhl till åhrligit underhåld i lijfztijden); KA mf. ES 1752 (cc 17) Kiskon käräjät 14.–15.2.1689 f. 29v (dygdesamma Matrona Hustru Maria Alana ... sin omyndiga dotter Anna Collina); KA mf. ES 2082 (ss 8) Pietarsaaren pitäjän käräjät 9.–11.3.1686 s. 257 (Bårgaren i Jacob Stadh Johan Arfwedsson Fullmechtigat af Rådhman i Åbo Wel:t Bertil Letzle, förmedelst des breef af d: 26 7:bris 1685 insinuerade een af bemelte Rådman till Retten Stylicerat Supplique af innehåldh att Ehuruwel han skall hafwa giordt Ansöökningh, så hoos Rådman i Christina Elias Gavelius som Befallnings Man Swen Månsson Brochius om sin Hustrus hoos dem innestående Arff, dåch lijkwehl beklagar han sigh icke kunna medh dem till endskap komma), Pietarsaaren pitäjän käräjät 30.–31.8.1686 s. 192; KA mf. ES 2082 (ss 9) Pietarsaaren pitäjän käräjät 10.–11.2.1687 s. 82; KA mf. FR 136 (Vol. 5) Saloisten käräjät 7.–8.3.1667 s. 60 (Jacob Letzle Borgare i Brahestadh); KA mf. ES 2031 (rr 11) Iin käräjät 7.–9.7.1664 f. 430–433v (een bårgare utj Brahestadh Jacob Lessle). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 264 (LIV); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 127, 128, 151, 172, 192, 203, 244, 286, 295, 350, 375, 376, 443, 468, 481; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat IX 1705–1709 (julk. T. Carpelan, 1942) s. 11, 16 (musicanten Lesle), 40, 103, 139, 164, 282, 308, 471, 473, 504; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat X 1709–1719 (julk. T. Carpelan, 1943) s. 14, 59, 129, 149, 219 (... försumlighet och olydna angående musiquen), 233, 234, 257, 334, 350, 351; G. Thimon, Stockholms nations studenter i Uppsala 1649–1800. Vinculum Stockholmense. Del I 1649–1700 (1982) s. 17 (Carpelan påstår i sitt arbete Åbo i genealogiskt hänseende, s. 176, att Jacob Letzle hade två söner, Matts och Bertil, men detta torde vara helt orimligt. Om det föreligger någon släktskap mellan Matts och Bertil Letzle och Jacob Letzle är mycket osäkert.). — T. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende. Länsi-Suomi 3 (1890) s. 176 (Längd öfver borgmästare och rådmän, not 77); E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 190; Sursillin suku. Tillägg och rättelser (av L. Nyholm). Genos 50 (1979) s. 21; J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #2448 (1714), 3385 (1715), 4541 (1716, död), 5748 (1719, änka); Sursillin suku. Tillägg och rättelser (av L. Nyholm). Genos 66 (1995) s. 71; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2523 (1700, Johannes Lässle); O. Elm, Var rådmannen i Åbo Bertil Jacobsson Lessle smålänning? Släktforskarnas årsbok 2008 s. 209.

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842&highlight=norlander&page=166

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842&highlight=norlander&page=167

Porin raastupa 2.5.1634
Kyse jostain peltotilkusta, jota edesmennyt Påwel Peersson nauttinut ja joka kuuluu edesmenneelle kultaseppä Thomasille ja nykyään Thomasin vävylle kultaseppä Johanille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11202948

Porin raastupa 26.3.1636
Jöns Guldsmed riitelee Mats Simonssonin kanssa peltotilkusta, jonka Jönsin anoppi Brita antanut yli 30 vuotta sitten entisen koulumestari Henrikin edesmenneelle puolisolle Dordille. Mats kertoo pellon tulleen vaimonsa perintönä edesmenneeltä Påwel Peerssonilta, josta todistus vuodelta 1618. Entinen pormestari Melkior Larsson puolestaan kertoo saaneensa tämän 6 kapanalan alueen hustru Britan siskonlapselta Mats Bertilssonilta ja Melkior antanut pellon tyttärelleen Margetalle, joka myynyt entiselle koulumestari Henrikille ja siirtyi sitten koulumestarin poikapuolelle Gorgoniukselle. Edesmenneen Gorgoniuksen lasten isäpuoli Mats Peersson oli sittemmin käyttänyt peltoa ja lopulta alue siirtyi Mats Simonssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11202970

Porin raastupa 13.4.1646
Kaupunginkirjuri Marcus Jöransson saanut tontin appiukoltaan kultaseppä Jönsiltä, jonka Jöns oli aikoinaan ostanut Walborg Kissilältä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11203223

Porin raastupa 26.5.1649
Stallskrifware Erland Johanssonin vaimo Agneta, jonka isä Claas Jöransson. Kyse hopeatuopista, joka lopulta päätyi Pohjanmaan inspektoori Stallbomille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11203269

Hans L. Stålbom. - Huolimatta sukunimen »ruotsalaisesta» kirjoitusasusta (oheinen näyte v. 1654 ja toinen v. 1645 VA 9117:163) hänen voi otaksua olleen syntyperältään saksalainen, tai ainakin Suur-Ruotsiin kotiutunut saksalaisen kieliyhteisön kasvatti [1] (http://www.genealogia.fi/genos-old/32/32_52.htm#1). - Siinä Turussa 5/12 1649 päivätyssä asiakirjassa, jolla Pietari Brahe perusti Koppön kaupungin (v:sta 1651 »Christinae Stadh») ja nimitti sen ensimmäiseksi pormestariksi Hans Ståhlbomin (!), häntä sanotaan a u d i t ö ö r i k s i [2] (http://www.genealogia.fi/genos-old/32/32_52.htm#2). Kyseinen juridiikkaan perehtymistä (ja opiskelua yliopistossa?) edellyttävä sotilastoimi hänellä oli tietenkin ennen v. 1640, jolloin hän jo huolehti ylimääräisten apuverojen kannosta Pohjanmaalla (Östra Norlanden); kamarikollegion kanssa 3/3 1641 tehdyn sopimuksen mukaan hän sitoutui vastaamaan »itäpuolen» pikkutulleista; seur. vuoden joulukuussa hän uudisti vuokrasopimuksen [3] (http://www.genealogia.fi/genos-old/32/32_52.htm#3).
http://www.genealogia.fi/genos-old/32/32_52_1.gif Pormestari Hans L. Stålbomin nimikirjoitus Kristiinankaupungin v:n 1654 manttaaliluettelon alla.
Stålbom oli usein poissa oikeuden istunnoista, hän kun jatkuvasti hoiteli pikkutullin yli-inspehtorin tehtäviä. Mutta ainakin 12/10 1659 hän istui taas pormestarin paikalla ja kertoi kuulleensa, että porvarit olivat hänen poissa ollessaan omin päin valinneet kaupungin edustajaksi Göteborgissa pidettäville valtiopäiville Niklas Reichenbachin. Siellä he olivat joka tapauksessa jouluk. 1659 molemmat. Tukholman valtiopäivillä 27/9 1660 hän oli kaupunkinsa ainoa edustaja [4] (http://www.genealogia.fi/genos-old/32/32_52.htm#4). Hän omisti talon kaupungissa ja viljeli erästä tilaa Öfwer Tiöckån (nyk. Tjöck) kylässä. - Helmik. 25 pnä 1661 ilmoitettiin raastuvassa, että pormestari on kuollut ja jo 2/3 todettiin, että eräät, jotka olivat suorittaneet hänen puolestaan kruunulle tullimaksuja sekä hänen Oulussa asuva takaajansa Bockmöller vaativat kuolinpesältä huomattavan suuria summia. Pöytäkirjojen liitteissä mainitaan irtaimesta omaisuudesta yhtä ja toista, mutta takavarikoidun omaisuuden kokonaismäärä ei niistä ilmene. Huhtik. 1662 päätettiin tiedustella maaherralta, kenen perillisistä pitäisi - maaherran mielestä - esiintyä vastaajana kaupungin ja kuolinpesän välisissä riita-asioissa: lesken, vävyjen vai poikien. Vävyt eivät tiettävästi halunneet vastata.


Yllä siis Hans L. Stallbom
toisaalta Anders Larsson Spilbom
-voisikohan noilla olla jokin yhteys?
http://www.genealogia.fi/genos-old/32/32_52.htm



Porin raastupa 17.7.1650
Mats Peerssonin poikapuoli Aron Gorgonius myynyt maapalan Erland Johanssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11203341

373

Pietarinpoika, Matti. 1631-50. Haud. 28.10.1680. Raatimies 1633-59.P:o jo 1631 Sigrid Antintytär (Olavintytär?), eli vanhana 1682, jonka edellinen mies Gorgonius Cornelii 35.
Heidän poikansa Iisakki 274.


35

Cornelii, Gorgonius. Vainaja 1631.P:o Sigrid Antintytär (Olavint.?), jonka toinen p:o porv. ja raatimies Matti Pietarinp. 373.






Porin raastupa 29.10.1659
Velkajuttu Mats Bengtsson Sämiskmakaren ja pormestari Gustaf Henrikssonin sekä tämän anopin edesmenneen Nils Olofssonin lesken Wendelan välillä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11203595

362

Pentinpoika, Matti.Main. 1633-1660. Raatimies 1649.P:o jo 1633 Kaarina Klementintytär, eli 1658.

https://ssl.gstatic.com/ui/v1/icons/mail/images/cleardot.gif

[Benedictus]

Olin hakemassa ihan muuta turkulaista tästä sisäsiittoisesta virkamies/pappi/sotilas-jengistä ja löysinkin Olof Månsson Norlanderille toisen tyttären suutari Hagnerin Caisa-vaimon lisäksi:

http://www.genealogia.fi/genos/36/36_71.htm

Lainaa:
Johan Andersson Frantz*förordnades genom fullmakt den 10 februari 1709 till länsman i Kimito och den sedvanliga eden avlade han vid sommartinget samma år. Före utnämningen hade han varit uppbördsskrivare.*[42]*Hur länge han omhänderhade länsmanstjänsten kan inte med exakthet fastställas. Det verkar som om han skulle ha avgått 1712, ty följande år hade Lars Malmberg redan flyttat in på gården i Engelsby.*[43]*Gardbergs påstående att J.F. skötte tjänsten över Stora ofreden är således bevisligen felaktigt.*[44]
Vid sidan av sin ordinarie befattning innehade J.F. även andra förtroendeposter i socknen. Tidigare har nämnts, att allmogen var missnöjd med jaktfogden Erik Korp. Trots klagomålen avgick han först 1709 och då på egen begäran. Han efterträddes av J.F., som påstods vara en "skickelig och flijtig Karl".*[45]
Till oktober 1722 från tiden "för Rijske infallet" var J.F. sockenskrivare i Kimito. Han efterträddes den 10 oktober 1722 av Bengt Flodin, som enligt egen utsago var "en främlinge" i socknen.*[46]
J.F. berättas "i förstone under Rijske öfwerwäldets tid warit som Rijsk beställare eller wid uppbörden behielpelig", men i juni 1714 måste han bege sig på flykten till Sverige. Han lämnade Skarpböle rusthåll, som han innehaft redan 1709, i sin landbonde Henrik Johanssons vård. Rusthållaren Måns Larsson från Smedsböle inträngde under Frantz' frånvaro på rusthållet och lade beslag på hans boskap och egendom. Efter återkomsten i juni 1722 försökte han få ut sin rätt av Måns Larsson, som av domstolen befriades från redovisning för åren 1714- 1721.*[47]*En slutgiltig likvidering noterades i domboken för vintertinget 1723.*[48]
År 1725 gjorde herrskapsbefallningsmannen Anders Strömbom gällande, att Skarpböle rusthåll under hans omyndighet av styvfadern, kaplanen Johan Stening i Pargas, enligt ett kontrakt den 19 april 1712 avståtts åt Frantz. Han begärde nu likvidation av J.F. för den mellanliggande tiden.*[49]*Länsmannen satt dock kvar på Skarpböle fram till 1728.*[50]
Under det första decenniet efter Stora ofreden kallas J.F. omväxlande häradsskrivare och herrskapsbefallningsman. Enligt en instruktion daterad den 16 juli 1723 och utfärdad av Axel Gabriel Oxenstierna var han befullmäktigad å hela sterbhusets vägnar "att noga bewaka och förswara samme Herrskapz Frelse ägor här i Sochnen".*[51]*Som ombud för ätten Oxenstierna bodde han under början av 1730-talet på Skinnarvik rusthåll och på Västankärr.*[52]*Fram till sin död representerade han sitt herrskap i Kimito, fastän han från 1736 innehade Ylitalo rusthåll i Immola by och Halikko socken. Under en av sina tjänsteresor i socknen avled han på Skinnarviks rusthåll den 3 februari 1738.*[53]
J.F. var gift med*Maria Regina Olofsdotter Norlander, död i Halikko 1750 (beg. 4.5).*[54]*Elaka tungor i Kimito kallade henne "Wåph, took och skånöga".*[55]
Barn:
Johan, född i september 1710 (döpt 9.9.) i Engelsby, Kimito.*[56]*Denne är antagligen identisk med borgaren*Johan Frantz*i Nystad, gift med*Maria Hansdotter.*[57]
Elisabet, född i december 1711 (döpt 20.12.) i Engelsby, Kimito.*[58]*Hon gifte sig den 28 oktober 1729 med fogden på Wiks gård*Ludvig Ullberg*(se nedan).*[59]
Gustav, född i april 1713 i Skarpböle, Kimito (döpt 23.4.).*[60]
Hedvig, antagligen född under Stora ofreden. Hon var gift med*Erik Mattsson*från Halikko.*[61]
Anders.*[62]

Johan Frantz asui täällä:
*Fram till sin död representerade han sitt herrskap i Kimito, fastän han från 1736 innehade Ylitalo rusthåll i Immola by och Halikko socken.

Joissain nettijulkaisuissa Katarina Falckenkloulle on esitetty kuolinvuotta, joka on ennen mainittua Porin talokauppaa 1674. Ramsay mainitsee hänet elossa vielä 1682. Onko sama Katarina Falckenklou, joka kuolee Muurlassa maaliskuussa 1696, 89-vuotiaana, josta laskien synt. 1607. (HisKi, Salo, haudatut: 1696 25.3.1696 Muurla fru Catharina Falkenklow 89 )

Sisarensa Christina Falkenklou kuoli 1680, Hänen puolisonsa Hans Lindtman kuoli Halikon Immalassa 08.11.1676 ja haudattiin Perttelin kirkkoon.

Aimo

Kiinnostavaa, että tuossa yllä Halikon Immala on sama paikka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9890

[Aimo]

Hans Lindmanin osalta lähteeni on ollut Ramsay:

Lindtman
Tab. II.

Hans Lindtman (tab. I). Kapten vid
Tavastehusläns reg:te. Fick 1652 d/lh under
Norrköpings besluts vilkor, Immala i Halikko, samt
Strandby och Lempis i Pargas socken (1).
Adlad 1652 22/10 jämte sin broder. Introducerad
1668 under n:r 756. Sårad 1656 vid
stormningen af Ingeris skans, fick en månads aflöning
.till vederkvickelse" (2). Major. Afsked 1663,
med pension (3); — † 1676 8/n, på Immala,
begrafd i St. Bertils kyrka. — Gift l:o med
Barbara Weisspfenning, dotter af kaptenen
Joakim Weisspfenning; — 2:o 1660 med Kristina
Falkenclou, f. 1617 ^ i Narva, † 1680, dotter
af licentmästaren i Narva, Daniel Simonsson
Falk. hvars söner 1648 blefvo adlade Falkenclou,
men icke introd.


Adelsvapen/Lindtman:

Hans Lindtman, adlad Lindtman. Kom i tjänst 1624. Kapten vid Tavastehus läns regemente. Adlad 1652-10-22 jämte sin broder Vilhelm (introd. 1668 under nr 756). Sårad 1656 vid stormningen av Ingeris skans3 och fick en månads avlöning »till vederkvickelse». Major vid nämnda regemente. Död 1676-11-08 Immala 'Han fick 1652-11-09 av drottning Christina i donation för sig och sina manliga bröstarvingar 5 mantal i Pargas socken och 3 1/2 mantal i Uskela och Muurla snr, vilka dock dels voro öde, dels stodo under frihetsår.'. Gift 1:o med Barbara Weisspfenning, dotter av kaptenen Joakim Weisspfenning. Gift 2:o 1660 med Christina Palckenklou, född 1617-12-12 i Narva, död 1680, dotter av licentmästaren Narva Daniel Simonsson Falk, vars söner 1648 bluvo adlade Falckenklou, men ej introd.

Tässä mainitaan myös tila Muurlassa, jossa ilmeisesti Christinan sisar Katarina Falkenklou kuoli.


Hans Lindtmanin kuolemasta Immalassa 1676 on aikaeroa 1736 Benedictuksen mainitsemaan Frantziin 60 vuotta.
En tiedä mitä siinä välissä onkaan ehtinyt tapahtua.

Aimo

[LaaksonLilja]

Täältäkin löytyy jotakin (http://runeberg.org/anrep/2/0783.html), mutta ei välttämättä mitään uutta.

Johan Andersson Frantz*förordnades genom fullmakt den 10 februari 1709 till länsman i Kimito och den sedvanliga eden avlade han vid sommartinget samma år. Före utnämningen hade han varit uppbördsskrivare.*[42]*Hur länge han omhänderhade länsmanstjänsten kan inte med exakthet fastställas. Det verkar som om han skulle ha avgått 1712, ty följande år hade Lars Malmberg redan flyttat in på gården i Engelsby.*[43]*Gardbergs påstående att J.F. skötte tjänsten över Stora ofreden är således bevisligen felaktigt.*[44]
Vid sidan av sin ordinarie befattning innehade J.F. även andra förtroendeposter i socknen. Tidigare har nämnts, att allmogen var missnöjd med jaktfogden Erik Korp. Trots klagomålen avgick han först 1709 och då på egen begäran. Han efterträddes av J.F., som påstods vara en "skickelig och flijtig Karl".*[45]

Kruununvouti Lars Hauffin sisar Elisabeth Johansdotterin puoliso oli melkein Korp, Anders Eriksson Korps. Täällä (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=238190&highlight=hauff#post238190)me joskus keskusteltiin asiasta.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1154718
Simon Korpeus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1154977
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151497
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149099
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145409
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143948
1603 Simon Korp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142783
Simon KorP
Vaikuttaisi, että Paimion Kaljala, Kalliala, Callia on ollut Korp suvun paikka, koska vielä 100 vuotta myöhemminkin siellä on lukkari Simon Korpeus.

Itse arvelen, että kyseessä on myös Callia vouti suvun paikka, sillä nimet viittaavat siihen.
Calliat taasen olivat 1600-luvun johtava vouti-suku Satakunnassa.

[Benedictus]

Oliko tiedossa, että kultaseppä Jöns olisi ollut Raumalla ennenkuin vannoi porvarinvalan Porissa 13.3.1631. Raumalla esiintyi nimittäin 1620-luvun puolivälistä alkaen Jöns Guldsmed, jolla oli joitain kähinöitä paikallisten kanssa ja vuonna 1634 tämä entinen Rauman porvari riitelee katkeraan sävyyn jutuistaan, joita käsitelty myös hovioikeudessa. Ennen Jönsiä Rauman alkuaikojen tuomiokirjoissa vilahtelee Erik Guldsmed.

Eli tuosta ei voi vannoa, että olisi sama kuin porin Jöns Andersson Guldsmed.

[LaaksonLilja]

Valitettavasti ei vastausta tässäkään, vaan lisäkysymys. Miksi Lars Hauff ja Nils Qvistin vaimo ovat maanmittarin lapsen kummeina? Oliko Mört vain työasioissa Porissa vaimonsa kanssa ja lapsi vain sattui syntymään siellä ja "lähistöltä" (Eurasta) piti löytää jotkut kummit?
http://abload.de/img/olofmrtspetrusndaml.png

Wikipedia:
Olof Mört (s. ? – k. 1703 Ulvila) oli ruotsalaissyntyinen maanmittari ja kartoittaja. Hän toimi vuodesta 1684 lähtien Turun ja Porin läänin vakinaisena maanmittarina. Sitä ennen Mört oli työskennellyt muun muassa Liivinmaan reduktiokomissiossa vuosina 1681–1684.

Mört oli erittäin tuottelias kartoittaja, hän piirsi Suomesta yli 400 karttaa. Mört kartoitti lähinnä Varsinais-Suomea sekä Satakuntaa, joka tuolloin ulottui nykyisen Keski-Suomen alueelle saakka, mutta myös Hämettä ja Ahvenanmaata.

Maaseudun tiluskarttojen lisäksi hän piirsi myös kaupunkikarttoja. Mört on laatinut muun muassa vanhimman säilyneen paikan päällä tehtyihin mittauksiin perustuvan Porin kartan, joka on vuodelta 1696. [1]

Olof Mört asui Suomeen muutamisensa jälkeen aluksi Turussa ja myöhemmin Ahlaisissa. Vuonna 1695 hän osti tilan silloin Ulvilaan kuuluneesta Kokemäensaaresta, jossa asui syyskuussa 1703 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. [2] [3]

[LaaksonLilja]

Kultaseppä Qwist Norrköpingin Pyhän Olavin seurakunnassa 1690-1691:
http://abload.de/img/kultaseppqwistckaw4.png

[Benedictus]

sl. 1652 Johan Enholm Johannes Eliæ, Nerpensis 926 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=926). Vht: Närpiön kirkkoherra, valtiopäivämies Elias Holmius (Elias Petri, yo Uppsalassa 5.1622, † 1684) ja hänen 1. puolisonsa Anna Reichenbach. Ylioppilas Turussa sl. 1652. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1652] Iohannes Eliæ Nerpensis. Oraatio 25.3.1659. — Kamarikollegion kamariviskaali (1666–74). Valtakunnandrotsin sihteeri (1677). Lääninviskaali (1680). Turun ja Porin läänin sotatuomari 1686. Asui Ahlaisissa ja vuodesta 1692 Porin Toukarissa (Torbonäs). Elossa 1713. Pso: 1:o 1666 Elisabet Persdotter Thesleff († 1692); 2:o 1693 Agneta Beata Giers (elossa 1712).
Appi: Turun hovioikeuden asessori Petter Thesleff U65 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65) († 1663).
Veli: Närpiön kirkkoherra Jakob Holmius 925 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=925) (yo 1652, † 1697).
Pojanpoika: ylioppilas Lars Johan Enholm 7164 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7164) (yo 1746, † 1746).
Pojanpoika: Turun hovioikeuden asianajaja Gustaf Fredrik Enholm 7624 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7624) (yo 1751, † 1769).
Lanko: luutnantti Nils Giers 4075 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4075) (yo 1694/95).
Vävy: Ulvilan pitäjänapulainen Anders Lindsten 5684 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5684) (yo 1729, † 1765).
Vävy: Ulvilan pitäjänapulainen Karl Magnus Rydeen 5903 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5903) (yo 1732, † 1741).


Yllä olevat ovat suurinosa kummeina maanmittari Mörtin lapsella, syynä lienee, että Mörtin vaimo oli Elisabeth Enholm, lienee Johan Enholmin tytär 1. avoista.
Mört nainut Elisabethin 1686, hiskissa nimi väärin siinä on Lenholm.
Viskaalin vaimo oli siis Agneta Giers.



Kuka oli Eskel Lijnman ja Lars Hansson Eurasta

[virpinissila]

Tässä ketjussa on keskusteltu myös Spilbomeista. Tässä sukua, varmaankin keskustelua seuraavaa sukupolvea, Euran käräjiltä 1738 (KA Euran käräjät 17.–23.3.1738: 218–219) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26827323

Kun en tunne sukua, voi olla, ettei ole uutta tietoa. Haastajina näyttää olevan Kiukaisten Matts Johaninpoika Jaakkola (jonka vaimon ainoana tiedän kuuluneen sukuun), porvarin vaimo Elsa Mattsintytär Stikelia ja porvari Thomas Johaninpoika Granholm Porista ja haastettuna [Clara Listzenin palveluksessa] Vaaniissa oleva Anders Spilbom. Jos oikein ymmärrän, on kyse edesmenneen tädin Elsa Spilbomin perinnöistä.


Virpi Nissilä

[LaaksonLilja]

Tässä ketjussa on keskusteltu myös Spilbomeista. Tässä sukua, varmaankin keskustelua seuraavaa sukupolvea, Euran käräjiltä 1738 (KA Euran käräjät 17.–23.3.1738: 218–219) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26827323

Kun en tunne sukua, voi olla, ettei ole uutta tietoa. Haastajina näyttää olevan Kiukaisten Matts Johaninpoika Jaakkola (jonka vaimon ainoana tiedän kuuluneen sukuun), porvarin vaimo Elsa Mattsintytär Stikelia ja porvari Thomas Johaninpoika Granholm Porista ja haastettuna [Clara Listzenin palveluksessa] Vaaniissa oleva Anders Spilbom. Jos oikein ymmärrän, on kyse edesmenneen tädin Elsa Spilbomin perinnöistä.


Virpi Nissilä
Muistelisin, että Matts Johaninpoika Jaakkolan äiti olisi ollut Anders Spihlbomin ja Elsa Johanintyttären tytär Maria Spihlbom. Matts Sticku oli naimisissa toisen tyttären, Karinin kanssa. Eli tässä mainitut Matts Jaakkola ja Elsa Stikelia olisivat tällöin serkuksia. Kukaa mahtaa olla Thomas Johaninpoika Granholm? Ehkä kolmas serkku? Voisiko Andersin ja Elsan pojalla Johanilla olla tämän niminen poika, joka on muuttanut nimensä Granholmiksi? Minkähän takia Johan Johaninpoika Jaakkolaa, Matts Jaakkolan veljeä ja Lähteenojan isäntää, ei tässä ole mainittu, jos muutkin olivat serkuksia? Onko täti Elsa Spihlbom siis Eric Härpmanin, Sonnäsin voudin puoliso? Entä kenen poika mahtoi haastettu Anders Spihlbom olla?

[LaaksonLilja]

Elsa Spihlbomia tituleerataan Jungfruksi ja mainitaan tämän olevan Faster eli isän sisar? Silloin tämä ei voisi olla vouti Härpmanin vaimo. Kenen isän sisar? Haastetun Anders Spihlbominko? Ehkä joku muu osaa lukea tätä sivua paremmin kuin minä.

[Benedictus]

Anders Larsson Spihlbomin pitäisi olla Anolan kartanon vouti, mutta AYL:stä en häntä sieltä kuitenkaan löytänyt, vuosilta 1654-1664 kun ei löydy Anolasta merkintöjä. V.1665 Ulvilan Vanhakylän Santerilla asustaa kuitenkin jo Befallningsman Anders Larsson väkensä kanssa ja vaimo Elsa mainitaan, myös lapset Johan, Karin ja Elsa. V.1669 Santerilla asuu enää leski Elsa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Vuoteen 1689 leski Elsa Santerilla.

1677-80 samalla sivulla Elsan alla Eric Hartman ja vaimo Lisa. Tässä ilmeisesti on kysymyksessä vävy Eric, joka myöhemmin toimi voutina (Sonnäs) Eric Härpman-nimisenä sekä Spihlbomin tytär Elsa/Lisa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578721

Spihlbomin tytär Mariahan menee Kiukaisten Jaakkolan ratsutilalle emännäksi ja hänen poikansa Johan nai Lähteenojalla asuvan kruunuvouti Lars Hauffin (adoptio)tyttären Saran (isä Lars Hauffin veli, turkulainen hatuntekijämestari Johan Hauff)

Yllä tulee esiin, että vouti Erik Hartmanin vaimo oli Lisa, josta lienee käytetty myös Elsa muotoa.
Koska tiedetään myös oleen Elsa nimisen tyttären, niin tämä kuollut neiti Elsa Spilbomin täytyy olla suvun vanhapiika Elsa Andersdotter Spilbom.

[Masari]

Tuomas Granholm oli Anna Eerikintr Har(t)pmanin vävy eli selittää hänen rooliaan.

http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077bs.htm

837 Granholm, Thomas, kauppias, s. 1710
P:o 1737 Anna Kaarlentytär Moliis, s. 21.1.1715, vhmt porvari Karl M. ja Anna Hartman, 1167.

http://ec2-176-34-226-31.eu-west-1.compute.amazonaws.com/genos-old/69/69_189.htm

Juho Soini kaupungista oli kummina vuonna 1717 Leväsjoen Pentti Erkinpojan pojalla. Muina kummeina olivat Elias Erkinpoika ja Riitta Juhontytär Preiviikistä. Pentti Erkinpoika Soini puolisonaan Ebba Matintytär viljeli isonvihan jälkeen pari vuotta Merikarvian Alakylän Rikalaista ja sitten Ahlaisten Ylikylän Ollilaa. Pentti kuoli tyttärensä luona Luvian Korven kylän Marttilassa. Leväsjoen Soinin isäntänä oli Erkki Tuomaanpojan jälkeen Juho Erkinpoika (1686-1728), jonka poika oli Porin porvari Tuomas Granholm

[haapiot]

Joo. Vaikka tekstistä voisi olettaa, että Thomas Granholm olisi Spihlbom-sukua, kyse lienee vaimostaan, jonka äiti on Elsa Andersd Spihlbom.
Jutussa mainittu Anders Spihlbomin Vaanista (veljen poika) isän isä on siis Anders Larsson, jolla oli ainakin poika Anders - ehkä oli muitakin poikia?
Kuten Virpi mainitsikin, jutusta ei taida löytyä aineksia nimismies Andersin tai vaimonsa alkuperän selvittämisessä. TH

[Aimo]

1677-80 samalla sivulla Elsan alla Eric Hartman ja vaimo Lisa. Tässä ilmeisesti on kysymyksessä vävy Eric, joka myöhemmin toimi voutina (Sonnäs) Eric Härpman-nimisenä sekä Spihlbomin tytär Elsa/Lisa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578721

Spihlbomin tytär Mariahan menee Kiukaisten Jaakkolan ratsutilalle emännäksi ja hänen poikansa Johan nai Lähteenojalla asuvan kruunuvouti Lars Hauffin (adoptio)tyttären Saran (isä Lars Hauffin veli, turkulainen hatuntekijämestari Johan Hauff)

Yllä tulee esiin, että vouti Erik Hartmanin vaimo oli Lisa, josta lienee käytetty myös Elsa muotoa.
Koska tiedetään myös oleen Elsa nimisen tyttären, niin tämä kuollut neiti Elsa Spilbomin täytyy olla suvun vanhapiika Elsa Andersdotter Spilbom.


Kun SAY:n tietoja tarkkaan lukee näkyy Santerilla vuonna 1679 sekä Erik Hartmanin vaimo Lisa että Spilbomin tytär Elsa. Sen mukaan siis olisi kaksi eri henkilöä. Miten lie alkuperäisissä asiakirjoissa?

Aimo

[virpinissila]

Edelleenkään en tiedä Spilbomeista (Jaakkolan emännänkin sijoitin väärään sukupolveen), mutta juuri tuli vastaani tieto: Vaaniissa renkinä ollut Anders Spilbomin on matkustanut Ruotsiin. KA Eurajoen käräjät 25.–30.10.1738: 744v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26827868

Vaaniin rippikirjassa hänen edellään mainitaan J. Lisa Carlsd. Moliis. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20052&pnum=53

Virpi Nissilä

[Aimo]

Anna Eriksdr Hartmanin s.17.02.1687 puoliso on Karl Johanss Moliis s.21.07.1678. olisiko näillä ollut tytär Lisa Carlsdr Moliis ?

http://www.genealogia.fi/genos-old/28/28_7.htm
http://www.genealogia.fi/genos-old/7/7_69.htm

Aimo

[Masari]

Liittyisikö tämä Kokemäen Haistilan sotilas, Upsalassa syntynyt Lars Andersson Spijhlbom, tähän sukuun? Ikää miehellä on, jos tämän olen oikein ymmärtänyt, jo 65 vuotta. Aika vanha sotilaaksi. Koskahan tämä pääkatselmusluettelon 1716-1720 kohta on kirjoitettu? Tämän mukaan Lars olisi syntynyt joskus vuosien 1651 ja 1655 välillä. Voisiko tässä olla porilaisvoudin Anders Larsson Spihlbomin poika? Saisikohan joku taitavampi lukija lopustakin kohdan tekstistä selvää?

http://abload.de/img/spijhlbom2k1r1i.png

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18458&pnum=42

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18458&pnum=136

Tuo viite Upsalan seudusta näyttää olevan ainoa johtolanka mistä suunnasta Spilbom-sukua kannattaa etsiä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Aiemmin toin esille ajatusta, että Anders Larsson Spilbomin vaimo Elsa Johansdotter olisikin ollut Vendela Eriksdotter ja tämän 1. tuntematon puoliso Johan.

Yllä on Ulvilan Gammelbyn eli Ulvilankylän Santerin tilan tiedot SAY:ssä.
Siinä tilalla 1665 alkaen vouti Anders Larsson Spilbom ja vaimonsa Elsa.
1663 ja 1664 tallimestari Erland Johansson ja vaimonsa Agnes Classdotter Pryts, aatelista Pryts-sukua.Porin porvari Clas Prytsin tytär.
Erland Johansson on siis Vendela Eriksdotterin poika.

1664 Gabriel Michelsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576904
-Gabriel Michelsson
-1638 Gabriel Michelsson commiss. 1642 fougde
- tilldelt corn. Johan Sigfrisson

-1634 her Michel
Mymmaeus, Michael Martini (K 1639)

Mynemeus?, Michel Mårtensson
Ulvilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen ainakin jo 1615; Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kirkkoherra 1634.
K Eura 1639.
P Brita N.N., mainitaan leskenä 1640.


Yllä oleva her Michel on siis Ulvila kappalainen ja sitten Euran khr.
Nimi Mynemeus viittaa Mynämäkeen.



Gabriel Michelsson lienee hänen poikansa, vaimon nimi Kirstin kyllä viittaa her Michelin tyttäreen Kirstiin

Kuka oli vaimonsa Brita?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576638
-tildelt corneten Johan Sigfridsson
-her Michel
-huomaa! manttaali 1/4 ,1626. vuonna 1630 manttaali 1 1/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576640
Cristoffer Larsson , Birita enka. öde manttaali 2/3.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581511
-Birita enka
-her Ericus Laurentii Wenne



Her Michelin tilaa vaikea tunnistaa.


Kuka oli Vendela Eriksdotterin isä?


Vahva viite on khr Ericus Laurentii Wenno, Euran khr Laurentius Wennen poika.
Kummallisesti her Michel Mymmaeus siirtyy Euran khr:ksi.
-onko vaimo Ericus Wennen tytär?


Ajallisesti ja sosiaalisesti Vendela Eriksodotter sopii täysin Ericus Wennen tyttäreksi.


Ericus Wenno omistaa Gammelbyssä tilan, mahdollinen vävynsä Euran khr Michel omistaa tilan, joka siirtyy Vendelan pojalle Erland Johanssonille ja sitten Spilbomin vaimolle Elsa Johansdotterille.
-ylitetäänkö tässä sattuman raja?


193. Laurentius Wenne (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies193.jpg), Euran kirkkoherra, 1578. Katso Ruuth sivu 297. (2307; 73.).
194. Her Jönns Wenne (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies194.jpg), Euran kirkkoherra, 1571. Katso Ruuth sivu 297. (2239: 99. - 2248; 49.).

[Matti A. Nieminen]

Hei

Tässä vähän lisävalaistusta Jöns Guldsmedin vaimon Elin Tomasdotterin historiaan:

Elin Tomasdotterin isä oli Tomas Albrechtsson Guldsmed. Tämä "Mester Tommas Guldsmed boandes i Biörneborgh" kuittasi omalla allekirjoituksellaan "Tomes Albrechson mijn egen handh" saaneensa voudilta yhteensä 8 tynnyriä viljaa 29.12.1600.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1779547

Muutettuaan Porista Preiviikiin vuoden 1605 tienoilla Mestari Tomas suoritti ratsupalvelusta Erkkilän talon puolesta ainakin vuosina 1611-15 ja joinakin vuosina myös Hannulan puolesta. Hän oli mm. Rikhard Isakssonin lippueen ratsumiehenä 1613: "Thomas Albrecht Bredwijk 4 1/2 öre".

Elinin ensimmäinen aviomies oli ratsumies Henrik Mickelsson, joka appensa jälkeen suoritti ratsupalvelusta Preiviikin Erkkilän talon puolesta 1616: "Henrich Michelsson i Bredewijck 4 1/2 öre". Henrik oli venäläisten vankina 1617 ja hänen uskottiin jo kuolleen, kun leskeksi mainitulle Elinille myönnettiin armosta vielä yksi verovapausvuosi Erkkilän taloon. Eliniä neuvottiin anomaan kuninkaalta lisää vapausvuosia, mikäli Henrik ei enää palaisi Venäjältä.

Elinillä ja ratsumies Henrikillä oli ainakin yksi poika – Mickel Henriksson Guldsmed, joka näkyy Jöns Guldsmedin poikapuolena "Michel styfson" Porin henkikirjassa 1637. Tämä "Michel Hendersson Gullsmedh" esiintyi myös Porin raastuvassa useita kertoja, mm. 5.5.1647 ja 16.10.1652, jolloin kyseli kaupungin kristillisiltä ihmisiltä maineensa perään. Mickel asui Porissa vuonna 1647 samassa taloudessa äitinsä Elinin kanssa tämän erottua miehestään Jöns Guldsmedista.

Terveisin
Matti Nieminen

[Jaybeam]

Hei

Tässä vähän lisävalaistusta Jöns Guldsmedin vaimon Elin Tomasdotterin historiaan:

Elin Tomasdotterin isä oli Tomas Albrechtsson Guldsmed. Tämä "Mester Tommas Guldsmed boandes i Biörneborgh" kuittasi omalla allekirjoituksellaan "Tomes Albrechson mijn egen handh" saaneensa voudilta yhteensä 8 tynnyriä viljaa 29.12.1600.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1779547

Muutettuaan Porista Preiviikiin vuoden 1605 tienoilla Mestari Tomas suoritti ratsupalvelusta Erkkilän talon puolesta ainakin vuosina 1611-15 ja joinakin vuosina myös Hannulan puolesta. Hän oli mm. Rikhard Isakssonin lippueen ratsumiehenä 1613: "Thomas Albrecht Bredwijk 4 1/2 öre".

Elinin ensimmäinen aviomies oli ratsumies Henrik Mickelsson, joka appensa jälkeen suoritti ratsupalvelusta Preiviikin Erkkilän talon puolesta 1616: "Henrich Michelsson i Bredewijck 4 1/2 öre". Henrik oli venäläisten vankina 1617 ja hänen uskottiin jo kuolleen, kun leskeksi mainitulle Elinille myönnettiin armosta vielä yksi verovapausvuosi Erkkilän taloon. Eliniä neuvottiin anomaan kuninkaalta lisää vapausvuosia, mikäli Henrik ei enää palaisi Venäjältä.

Elinillä ja ratsumies Henrikillä oli ainakin yksi poika – Mickel Henriksson Guldsmed, joka näkyy Jöns Guldsmedin poikapuolena "Michel styfson" Porin henkikirjassa 1637. Tämä "Michel Hendersson Gullsmedh" esiintyi myös Porin raastuvassa useita kertoja, mm. 5.5.1647 ja 16.10.1652, jolloin kyseli kaupungin kristillisiltä ihmisiltä maineensa perään. Mickel asui Porissa vuonna 1647 samassa taloudessa äitinsä Elinin kanssa tämän erottua miehestään Jöns Guldsmedista.

Terveisin
Matti Nieminen




Elina Tuomaantyttären historiaan jatkoa (http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm)

Mille (Mill, Mild), Pietari. Raatimies 1658-90. Kaupunginkatsastaja 1656. Kaupungin edusmies Turun maapäivillä 1676.
P:o 1) Elina Tuomaantytär, k. 1680. Kultaseppä Juhana Antinpojan leski.
P:o 2) 1681 Susanna Hannuntytär. Pormestari Henrik Tuomaanpojan vävyn Hannu Pietarinpojan tytär Närpiön Finpyyn kylästä ja kolleega Mathias Epagiuksen leski.

Juhana Antinpojan/Jöns Anderssonin kuolinajasta ei liene tietoa? Oliko Matin mainitsemassa taloudessa v. 1647 Porissa mahdollisesti Pietari Millekin jo kuvioissa mukana?

// JP

[Timo W]

UTTER FRÅN YTTERÖ.
(YTTER, YTRAEUS, STICHELIUS)
Denna släkt härstammar från Ytterö i Björneborgs landsförsamling, där den uppträder
under 1500-talets sista decennier. Släktnamnet synes vara taget av hembyn.
En av stamfaderns sonsöner antog, sedan han gift sig med en dotter av borgaren
Sticku i Björneborg dennes släktnamn (gårdsnamn). En del av hans efterkommande
kallade sig Stichelius. Två generationer av denna släktgren levde sedan såsom präster,
varefter grenen nedsjönk i allmogeståndet. Grenen fortlever, huvudsakligen i östra Finland
( Juga), under namnet Lindblad, men har här icke följts.
Namnet Utter bäres numera endast av två manliga släktmedlemmar, av vilka den
yngre överflyttat till Sverige.



I. Pål Mickelsson. Landbonde i Ytterö.
Mantalslängderna för år 16003) upptager honom
såsom bosatt i Ytterö under namnet
»Påffual Mich:ss.», vilken betalade i skatt
8 öre 5 sk. Tiondelängden för samma år4)
upptager »Pouel Michilzon, Landbo». Död
före 16175. Hustruns namn okänt.
II. Barn:
Olof Pålsson. Bonde. Tab. 2.
TAB. 2.
II. Olof Pålsson (son till Pål Mickelsson,
tab. 1). Bonde i Ytterö åtminstone från
1617, då han i skatt erlade 8 öre 6 sk.5 )
III. Barn (ordningsföljden oviss, födda
omkr. 1590-1600)6):
Grels Olofsson (Gregorius Olai). Kyrkoherde.
Död mars 1654. Tab. 3.
Bengt Olofsson. Bonde. Död 9 maj 1675.
Tab. 15.
Marcus Olsson. Borgare och rådman.
Död 21 jan. 1683. Tab. 22.


III.Marcus Olsson (son till Olof Pålsson,
tab. 2). Borgare i Björneborg, rådman där
1650-80. Uppgives 1682 varit över 80 år
gammal. Hade tillbragt 30 år i sin faders
gård i Ytterö41). Upptagen i 1637 års mantalslängd,
uppfödde 1 häst, 2 kor, 4 får och
4 unga får"). Identisk med den borgare
Marcus Olofsson, som angives hava varit
bosatt i staden 1635-8039). Förordnades av
magistraten 2 maj 1674 att hava uppsikt
över Bärnäs åkergård samt 31 okt. s.å. att
verkställa utmätning. Köpte 16 sept. 1633
en åkertäppa av sal. Anders Bertilssons arvingar
och fick 7 mars 1646 första uppbud42,
ävensom 21 mars 1635 en åkertäppa av
Brita Mattsdotter42). Synes varit en av stadens
rikare invånare att döma av 1645 års
tiondelängd. Död i Björneborg 21 jan.
1683. - Gift (redan 1635) med Anna
Stensdotter, dotter av rådmannen Sten
Andersson och hans hustru Brita.
Barn:
Michel Markusson. Borgare i Björneborg.
Död där 15 april 1683. - Gift 166743)
med Maria Eskilsdotter i hennes första
gifte, omgift 7 febr. 1684 med borgaren
Henrik Mårtensson.
Johan Ytraeus. Student (satak.) i Åbo
1662. Enligt Lagusl) studentmatrikel coadjutor
i Sahalax. Anträffas icke i mantalslängderna
för Sahalax.
Till denna släkt hörde med största sannolikhet
följande personer:



http://www.sls.fi/sites/default/files/pdf/2251.pdf

[Masari]

Elin Tomasdotterin isä oli Tomas Albrechtsson Guldsmed. Tämä "Mester Tommas Guldsmed boandes i Biörneborgh" kuittasi omalla allekirjoituksellaan "Tomes Albrechson mijn egen handh" saaneensa voudilta yhteensä 8 tynnyriä viljaa 29.12.1600.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1779547

Muutettuaan Porista Preiviikiin vuoden 1605 tienoilla Mestari Tomas suoritti ratsupalvelusta Erkkilän talon puolesta ainakin vuosina 1611-15 ja joinakin vuosina myös Hannulan puolesta. Hän oli mm. Rikhard Isakssonin lippueen ratsumiehenä 1613: "Thomas Albrecht Bredwijk 4 1/2 öre".

Tällainen tieto skotlantilaisten”liikemiesten”puuhista 1500 luvun lopulta.
In 1577, Gilbert Guthrie owed money to Albert Thomson Guldsmed and David Paterson both of Malmo. He paid taxes at Vae in 1584, and was mentioned as a councillor on 10/1/1585

https://www.st-andrews.ac.uk/history/ssne/item.php?id=780


Kiinnitti vain huomiota näiden kultaseppien nimet.

[Matti A. Nieminen]

Hei

Vilkaisin pikaisesti Malmön Pyhän Pietarin seurakunnan kirkontilejä 1564-1590.

Albert Thomson Guldsmedista ei löytynyt mainintoja. Sen sijaan muita Guldsmedeja mainitaan useita: Jacob, Willem, Hagen, Nils, Anders, Peder, Erich.
Albert-etunimi esiintyy tileissä hyvin harvoin: Albrit Raffn, Albrit Oxe. Ehkä Albert Thomson ei ollenkaan kuulunut tähän seurakuntaan, vaikka vuonna 1577 sanotaankin olevan "of Malmo".

Toinen Guthrien velkojista, David Paterson näkyy kirkontileissä useita kertoja, esim. näissä:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0068139_00044 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0068139_00044)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0068139_00049 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0068139_00049)

Terveisin
Matti Nieminen