Gabriel Halonen Haukiputaalta tapettu 4.1.1715 Kemi

[JHissa]

Onko jollakin tietoa Haukiputaan Haukiputaankylän n:o 11 Halosen isännän Gabriel Matinpoika Halosesta, † ryssät tappoivat 4.1.1715 Kemissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850436), ikä 40 v, esipolvista? Hän ilmestyy vaimonsa Beatan kanssa Haukiputaan henkikirjaan 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146937), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875320), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162308), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559810), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697582), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886443), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695196), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971702), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168953), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921471), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857), 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987872), jonka jälkeen tilalla näkyy vävy Antti 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699). Antin vaimo Liisa voisi olla edellisen isännän Matti Mikonpoika Halosen 30.11.1685 syntynyt tytär,jolloin Gabrielin vaimo Beata olisi Beata Heikintytär Kontio, joka näkyy Matin vaimona ja leskenä Haukiputaan henkikirjassa 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968509), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192).
Beata voisi olla sama kuin Kemissä 23.2.1715 ryssien tappama Beata Heikintytär Halonen, mutta silloin kuolinikä 80 vuotta tuntuu hieman liian korkealta, sillä isonvihan jälkeen Halosen isännäksi tuleva Matti Gabrielinpoika Halonen haudataan 24.6.1737 Haukiputaalla 40 vuotiaana. Haukiputaan hk 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791969), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922387), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314641), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303697), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975693), rk 1731-48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297484), 1748-54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297652).Toisaalta voihan Beata olla Gabrielin toinen vaimo.
Kuka muuten on Iin tileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394959) 18.4.1709 löytyvä Matti Gabrielinpoika Halonen? Lisäksi Iin tileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394976) 12.5.1717 löytyy Brita Gabrielintytär Halonen, mutta hän on luultavasti sama kuin Haukiputaan henkikirjoissa 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056) ja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871) oleva Brita.

[Jouni Kaleva]

Onpa näissä Halosissa taas mutkia matkassa!

Tuo 1737 haud. Matti Gabrielinpk. Halonen vihittiin Iissä 4.5.1718 Påhl Raasakan lesken Brita Pekantr. Kurki l. Leiston kanssa.

HK 1727 näkyykin Matilla dotter Carin, joka ei kuitenkaan voi olla Matin oma tytär, kun avioliittokin solmittu vasta 9v aiemmin, ja Matti itsekin vasta n. 30-vuotias eli kovin nuori Carinin isäksi.

Carin onkin selvästi Matin tytärpuoli; tarkemmin ottaen ei sitäkään, vaan Brita-vaimon tytärpuoli, Britan eka miehen Påhl Junnilan l. Raasakan eka aviosta, Brita Påhlintytär s. arv. 1704. Tämä vihittiin sitten Iissä 21.12.1729 Isak Antinpk. Liedeksen kanssa.

Meillä on siis 2 eri Matti Gabrielinpk. Halosta, eikös niin, toinen tuolla 1709 Iin tileissä, oliko kyseessä hänen itsensä hautausmaksu?

[JHissa]

Onpa näissä Halosissa taas mutkia matkassa!

Tuo 1737 haud. Matti Gabrielinpk. Halonen vihittiin Iissä 4.5.1718 Påhl Raasakan lesken Brita Pekantr. Kurki l. Leiston kanssa.

HK 1727 näkyykin Matilla dotter Carin, joka ei kuitenkaan voi olla Matin oma tytär, kun avioliittokin solmittu vasta 9v aiemmin, ja Matti itsekin vasta n. 30-vuotias eli kovin nuori Carinin isäksi.

Carin onkin selvästi Matin tytärpuoli; tarkemmin ottaen ei sitäkään, vaan Brita-vaimon tytärpuoli, Britan eka miehen Påhl Junnilan l. Raasakan eka aviosta, Brita Påhlintytär s. arv. 1704. Tämä vihittiin sitten Iissä 21.12.1729 Isak Antinpk. Liedeksen kanssa.

Meillä on siis 2 eri Matti Gabrielinpk. Halosta, eikös niin, toinen tuolla 1709 Iin tileissä, oliko kyseessä hänen itsensä hautausmaksu?
Ihan sivuhuomautuksena, niin Påhl Raasakka näkyy Matti Gabrielinpoika Halosen alapuolella Iin tileissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394959).

[JHissa]

Lisäksi on muistettava, että myös Matti Mikonpoika Halosen † (hk) 1697 Haukipudas, isä Mikko Paulinpoika Halonen ‡ 12.2.1699 Ii, Etelä-Ii, Hurri, ikä 59 v, muutti Iihin mentyään siellä 5.5.1690 toisiin naimisiin Margareta Antintytär Hätälän kanssa. Hurrin leski löytyy Iin rippikirjasta 1700-06 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389942), 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390145), 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390249).

[Jouni Kaleva]

Lisäksi on muistettava, että myös Matti Mikonpoika Halosen † (hk) 1697 Haukipudas, isä Mikko Paulinpoika Halonen ‡ 12.2.1699 Ii, Etelä-Ii, Hurri, ikä 59 v, muutti Iihin mentyään siellä 5.5.1690 toisiin naimisiin Margareta Antintytär Hätälän kanssa. Hurrin leski löytyy Iin rippikirjasta 1700-06 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389942), 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390145), 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390249).
Ahaa! Minulla on Iissä tiedossa tuo pariskunta Mikko+Margareta ja heillä lapset Rebekka s. 2.10.1692
Antti s. 16.11.1694 k. 1715.

Kun olen laiska, niin onko henkikirjoissa näkyvissä, että tuo Matti on tämän Mikon eka aviosta Haukiputaalla? Sopiiko Mikon pojaksi se Mikko Mikonpk. Halonen, joka vihitty Iissä 7.12.1690 Michel Michelson Haloinen ifrån Haukipudas medh pijgan Dordhe Olofsdr. Paackari ifrån Når Iiå.
Kuollessa (haud 28.2.1697 Ii) ikä "öfver sina 40".

[JHissa]

Ahaa! Minulla on Iissä tiedossa tuo pariskunta Mikko+Margareta ja heillä lapset Rebekka s. 2.10.1692
Antti s. 16.11.1694 k. 1715.

Kun olen laiska, niin onko henkikirjoissa näkyvissä, että tuo Matti on tämän Mikon eka aviosta Haukiputaalla? Sopiiko Mikon pojaksi se Mikko Mikonpk. Halonen, joka vihitty Iissä 7.12.1690 Michel Michelson Haloinen ifrån Haukipudas medh pijgan Dordhe Olofsdr. Paackari ifrån Når Iiå.
Kuollessa (haud 28.2.1697 Ii) ikä "öfver sina 40".
Laitetaan alkuun lista Haukiputaan henkikirjoja 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034), 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733), 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg), 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_45.jpg), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_013_Henki.jpg), 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649711), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650473), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648935), 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645803), 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761757), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647394), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676931), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968509), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192) ja tästä jatkuu sitten Gabriel Halonen.
Mikko Paulinpoika Halonen, * n. 1640 Haukipudas; ‡ 12.2.1699 Ii, Etelä-Ii, Hurri, ikä 59 v.
1P: Liisa Martintr, eli 1683.
Lapset:
Matti, † (hk) 1697 Haukipudas. Haukiputaan hk 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645803), 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761757), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647394), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968509), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192),
P: Haukipudas 16.12.1683 Beatha Heikintr. Kontio, * n. 1635; † tapettu 23.2.1715 Kemi, ikä 80 v. Onko Gabrielin vaimo?
Mikko Piukkunen, * n. 1657, ‡ 28.2.1697 Ii, ikä 40 v. Olhava. Haukiputaan hk 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676931), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014),
P: Ii 7.12.1690 Dordi Ollintr. Paakkari, ‡ 1718 Ii.
Karin,
P: Haukipudas 21.12.1684 Heikki Heikinp. Hekkala eli Sanio,
Jöran, Haukiputaan hk 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122),
P: Haukipudas 9.5.1686 Beatha Erikintr.,
Johan Porri, Muutti Iihin 1698. Haukiputaan hk 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968509), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192), Iin rk 1700-06 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389971),
P: Ii 12.3.1693 Brita Yrjänänt. Niemelä eli Porri,

Näin alustavasti eli lasten perässä ne henkikirjat, missä he tai ainakin heidän puolisonsa näkyvät.

[Jouni Kaleva]

Mikko Piukkunen, * n. 1657, ‡ 28.2.1697 Ii, ikä 40 v. Olhava. Haukiputaan hk 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676931), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014),
P: Ii 7.12.1690 Dordi Ollintr. Paakkari, ‡ 1718 Ii.



Kiitos runsaista tiedoista. Mistä tälle Mikolle tuli tämä Piukkunen ja Olhava? Mikko vihittiin ja haudattiin Halosena ja haudattaessa oli "Haukiputaan kylästä". Oli vihitty Dorden kanssa 1690 ja esittämäsi mukaan hän oli edelleen ainakin 1692 kotitalossaan Halosessa, mutta ei Dordi-vaimoa siellä (enkä löytänyt Iistäkään).

[JHissa]

Kiitos runsaista tiedoista. Mistä tälle Mikolle tuli tämä Piukkunen ja Olhava? Mikko vihittiin ja haudattiin Halosena ja haudattaessa oli "Haukiputaan kylästä". Oli vihitty Dorden kanssa 1690 ja esittämäsi mukaan hän oli edelleen ainakin 1692 kotitalossaan Halosessa, mutta ei Dordi-vaimoa siellä (enkä löytänyt Iistäkään).
Mikko ja Dordi löytyvät vaimon kotitalosta Pohjois-Iin Paakkarissa 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983149), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968501), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772168). Dordi näyttää muuttavan miehensä kuoleman jälkeen Piukkulaan 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043).
Piukkunen tuli kastetuista
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4otreg?fi+0110+kastetut+519)11.9.1692 12.9.1692 Olhava Mickel Mickelss: Haloinen el. (Piuckkuinen) Dorde Olofsd: Beata

[Jouni Kaleva]

Mikko ja Dordi löytyvät vaimon kotitalosta Pohjois-Iin Paakkarissa 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983149), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968501), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772168). Dordi näyttää muuttavan miehensä kuoleman jälkeen Piukkulaan 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043).
Piukkunen tuli kastetuista
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4otreg?fi+0110+kastetut+519)11.9.1692 12.9.1692 Olhava Mickel Mickelss: Haloinen el. (Piuckkuinen) Dorde Olofsd: Beata
Kyllä näyttää selvältä, että 1692 on asuttu Olhavan Piukkulassa, kun lapsi on siellä kastettu ja kummitkin kaikki (Olhavan) Piukkuloita ja Tolosia. Sieltä näköjään palattu Paakkariin, jossa ollessa Mikko kuollut 1697.

Tuossa esiin tuomassasi RK Ii 1707-13 ei Dordin suhteen ole kyseessä Olhava eikä Piukkula, vaikka sen vaikutelman sivun ylälaidasta helposti saa. Siis sivun "yläkerrassa" on Pohjois-Iin Piukkula, jossa asui kappalainen Johan Forbus. Sivun "alakerrassa" on, tosin ilman kirjattua talonnimeä, kyseessä Pohjois-Iin toinen Brusilan talo, tuolloin kersantin virkatalo, jossa asui kersantti Pehr Bergenhemb (Bergenheim). Tässä talossa on 1707-13 piikana joku Dorde Olofsdr. Paackari. On ihan hyvä syy olettaa, että kyseessä on juuri tämä leskeytynyt Dorde. Dorde on edellisellä jaksolla 1700-06 selvästi kotonaan Paakkarissa, isäntä-Matin sisareksi mainittuna. Se mikä minua "tökkii" on tuo piika-titteli. Kyseessähän oli kuitenkin leski-ihminen. Kuitenkin Paakkarin väki on joutunut luopumaan talostaan ja mm. isäntä-Matti onkin 1707 alkaen itsellisissä. Ei siis ihme, jos leski-Dorde olisi mennyt naapuriin piiaksi. Ketään muutakaan samannimistä Dordea ei ole tullut vastaan :)

[Jouni Kaleva]

Onko jollakin tietoa Haukiputaan Haukiputaankylän n:o 11 Halosen isännän Gabriel Matinpoika Halosesta, † ryssät tappoivat 4.1.1715 Kemissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850436), ikä 40 v, esipolvista? Hän ilmestyy vaimonsa Beatan kanssa Haukiputaan henkikirjaan 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146937), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875320), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162308), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559810), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697582), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886443), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695196), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971702), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168953), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921471), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857), 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987872), jonka jälkeen tilalla näkyy vävy Antti 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699). Antin vaimo Liisa voisi olla edellisen isännän Matti Mikonpoika Halosen 30.11.1685 syntynyt tytär,jolloin Gabrielin vaimo Beata olisi Beata Heikintytär Kontio, joka näkyy Matin vaimona ja leskenä Haukiputaan henkikirjassa 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968509), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192).
Beata voisi olla sama kuin Kemissä 23.2.1715 ryssien tappama Beata Heikintytär Halonen, mutta silloin kuolinikä 80 vuotta tuntuu hieman liian korkealta, sillä isonvihan jälkeen Halosen isännäksi tuleva Matti Gabrielinpoika Halonen haudataan 24.6.1737 Haukiputaalla 40 vuotiaana. Haukiputaan hk 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791969), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922387), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314641), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303697), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975693), rk 1731-48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297484), 1748-54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297652).Toisaalta voihan Beata olla Gabrielin toinen vaimo.
Kuka muuten on Iin tileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394959) 18.4.1709 löytyvä Matti Gabrielinpoika Halonen? Lisäksi Iin tileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394976) 12.5.1717 löytyy Brita Gabrielintytär Halonen, mutta hän on luultavasti sama kuin Haukiputaan henkikirjoissa 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056) ja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871) oleva Brita.
Olen tätä ajatuksella käynyt läpi ja hyvin järkeenkäypä rakennelma. Ei vain näytä löytyvän mistään Gabrielin ja Beatan vihkimerkintää, sehän pitäisi olla n. 1697-99. Ei näy myöskään Matti Gabrielinpoika Halosen synt.merkintää, sehän olisi ollut suunnilleen samoina vuosina. Jos Gabriel tuli Haloseen muualta leskiemännän mieheksi, niin todella tämä Matti voisi olla Gabrielin teoreettisesta eka aviosta ja "sukunimi" kasteella voisi olla mikä tahansa.

[JHissa]

Olen tätä ajatuksella käynyt läpi ja hyvin järkeenkäypä rakennelma. Ei vain näytä löytyvän mistään Gabrielin ja Beatan vihkimerkintää, sehän pitäisi olla n. 1697-99. Ei näy myöskään Matti Gabrielinpoika Halosen synt.merkintää, sehän olisi ollut suunnilleen samoina vuosina. Jos Gabriel tuli Haloseen muualta leskiemännän mieheksi, niin todella tämä Matti voisi olla Gabrielin teoreettisesta eka aviosta ja "sukunimi" kasteella voisi olla mikä tahansa.
http://www.genealogia.fi/genos/3/3_1.htm
Haukipudas. Kirkon sytytti ukkonen palamaan 12/8 1700, mutta sade esti enemmän tuhon. 1702 paloi kellokastari ukkosen tulesta. Isonvihan aikana ryöstettiin myös kirkkoa, tällöin ja 1742 hävitettiin osa arkistoa, jolloin venäläiset ryöstivät pappilan.
Siikajoen vihityistä löytyy
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4oxznf?fi+0488+vihityt+49) 20.12.1730 Henrich Jacobs: Nefvala Brita Gabr:dr Halonen
eli tämä Brita sopii vuosien 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056) ja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871) henkikirjoissa olevaksi Matti Gabrielinpojan siskoksi. Siikajoen rk 1730-35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805554), 1735-40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5805618), 1741-47 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813058), 1748-54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5816797),
Brita Gabrielintytär kuolee 23.10.1747 Siikajoella (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5818603) 47 vuotiaana eli olisi syntynyt noin 1700.

[tellervoranta]

Tuolla Gabrielilla ja Beatalla näiden tietojen mukaan ikäeroa 40v.No jos Beata Heikintr Kontio olisi avioitunut v.1683 esim.16-vuotiaana, niin olisi syntynyt 1667 ja silloin olisi ollut iän puolesta mahdollisuus saada lapsia vielä 1700-luvulla ja vaikka olisi avioiduttuaan ollut 26v, niin silloinkin ja ikäerokin Beatalla ja Gabrielilla jotakuinkin järkeenkäypä.
Näkyykö muuten Beataa v.1710 henkikirjassa ja myöhemmissä?

Onko jollakin tietoa Haukiputaan Haukiputaankylän n:o 11 Halosen isännän Gabriel Matinpoika Halosesta, † ryssät tappoivat 4.1.1715 Kemissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850436), ikä 40 v, esipolvista? Hän ilmestyy vaimonsa Beatan kanssa Haukiputaan henkikirjaan 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146937), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875320), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162308), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559810), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697582), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886443), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695196), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971702), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168953), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921471), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857), 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987872), jonka jälkeen tilalla näkyy vävy Antti 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699). Antin vaimo Liisa voisi olla edellisen isännän Matti Mikonpoika Halosen 30.11.1685 syntynyt tytär,jolloin Gabrielin vaimo Beata olisi Beata Heikintytär Kontio, joka näkyy Matin vaimona ja leskenä Haukiputaan henkikirjassa 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968509), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192).
Beata voisi olla sama kuin Kemissä 23.2.1715 ryssien tappama Beata Heikintytär Halonen, mutta silloin kuolinikä 80 vuotta tuntuu hieman liian korkealta, sillä isonvihan jälkeen Halosen isännäksi tuleva Matti Gabrielinpoika Halonen haudataan 24.6.1737 Haukiputaalla 40 vuotiaana. Haukiputaan hk 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791969), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922387), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314641), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303697), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975693), rk 1731-48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297484), 1748-54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297652).Toisaalta voihan Beata olla Gabrielin toinen vaimo.
Kuka muuten on Iin tileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394959) 18.4.1709 löytyvä Matti Gabrielinpoika Halonen? Lisäksi Iin tileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394976) 12.5.1717 löytyy Brita Gabrielintytär Halonen, mutta hän on luultavasti sama kuin Haukiputaan henkikirjoissa 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056) ja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871) oleva Brita.

[Jouni Kaleva]

Gabriel Matinpoika ilmestyy Haloseen 1699. Kävin läpi HK 1698 Kuivaniemestä Kelloon ja Kiiminkeihin. Löysin 8 Gabrielia, kaikki Iistä. Näille kaikille minulla on "alibi", eivät sovi tuonne Haloseen:
-Jacob Huovila bror Gabriel
-luutn. Gabriel Carlman
-Gabriel Lalli
-Jacob Pernula måg Gabriel
-Gabriel Liedes
-Gabriel Puolacka
-Gabriel Wirckula
-Gabriel (Johansson) Junnila.

[Pekka Paavola]

Gabriel Matinpoika ilmestyy Haloseen 1699. Kävin läpi HK 1698 Kuivaniemestä Kelloon ja Kiiminkeihin. Löysin 8 Gabrielia, kaikki Iistä. Näille kaikille minulla on "alibi", eivät sovi tuonne Haloseen:
-Jacob Huovila bror Gabriel
-luutn. Gabriel Carlman
-Gabriel Lalli
-Jacob Pernula måg Gabriel
-Gabriel Liedes
-Gabriel Puolacka
-Gabriel Wirckula
-Gabriel (Johansson) Junnila.

Tarkoittaako, että Kellon Halosilla ei ei ole mitään kytkyä Halosenniemen Halosiin?

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

Lappasin Suomen asutuksen yleislutteloa Kemin ja vähän Kemijokivarren muidenkin pitäjien osalta kahdelta aikajaksolta vaan ei silmään osunut Mattia, jolla Gabrielia...

[Jouni Kaleva]

Tarkoittaako, että Kellon Halosilla ei ei ole mitään kytkyä Halosenniemen Halosiin?

-Pekka Paavola-
Tähän en osaa mitään sanoa. Halusin löytää Gabriel Matinpojan jostakin.

[Jouni Kaleva]

Beata voisi olla sama kuin Kemissä 23.2.1715 ryssien tappama Beata Heikintytär Halonen, mutta silloin kuolinikä 80 vuotta tuntuu hieman liian korkealta, sillä isonvihan jälkeen Halosen isännäksi tuleva Matti Gabrielinpoika Halonen haudataan 24.6.1737 Haukiputaalla 40 vuotiaana.

Beata maksoi Halosessa henkirahan vielä 1708 (ei enää 1710), joten ei hän voi olla 80-vuotias vuonna 1715.

Jos henkirahan yläikäraja muilla kuin isännillä oli 63v, niin Beata olisi voinut syntyä n. 1645. Toisaalta hän synnytti vielä n. 1699-1700, joten hilaisin oletettua synt.vuotta myöhemmäksi, esim. 1655.

Kaikki tämä olettaen, että oli yksi ja sama Beata kahdessa aviossa.

[Jouni Kaleva]

HK 1683 näkyy 1/4 mantt. talossa Hputaalla Matz Haloinen piikansa kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160

Onko tämä se Matz Laarsson Haloinen, joka haud. Hpudas 20.3.1687?

Ja onko hänen poikansa se Garl Mattson Haloinen, joka vih. 7.7.1686 Helga Tuomaantr. Luukilan kanssa, saavat lapsia ainakin 1685(sic)-1687.

Josko se haettu Gabriel Matinpoika olisi tämän Garlin veli? Hänhän ei vielä näkyisi henkikirjassa nuoren ikänsä johdosta.

Garl synt. esim. 1666 ja Gabriel 1675 (annetusta kuoliniästään laskettuna)?

[JHissa]

Beata maksoi Halosessa henkirahan vielä 1708 (ei enää 1710), joten ei hän voi olla 80-vuotias vuonna 1715.

Jos henkirahan yläikäraja muilla kuin isännillä oli 63v, niin Beata olisi voinut syntyä n. 1645. Toisaalta hän synnytti vielä n. 1699-1700, joten hilaisin oletettua synt.vuotta myöhemmäksi, esim. 1655.

Kaikki tämä olettaen, että oli yksi ja sama Beata kahdessa aviossa.
Itse olen epäillyt Beatan kuolevan 60-vuotiaana, sillä joskus kirjoitettu 6 näyttää samalta kuin 8. Kuka on muuten Iin tileissä 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394974) oleva Anders Halosen vaimo eli onko hän Gabrielin tytär Liisa?

[Jouni Kaleva]

Itse olen epäillyt Beatan kuolevan 60-vuotiaana, sillä joskus kirjoitettu 6 näyttää samalta kuin 8.

Kemin kuolleissa on mielestäni kiistaton "80" mutta voihan se olla papin kirjauksissa siirtovirhe tai iän kertoneiden omaisten(?) muisteluvirhe.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1939&pnum=37

[Jouni Kaleva]

Kuka on muuten Iin tileissä 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394974) oleva Anders Halosen vaimo eli onko hän Gabrielin tytär Liisa?

Sopisi olemaan ao. Liisa, sillä ei kait muutakaan "Bonden Anders Halosta" ole näille vuosille? Oliko muuten Antilla (ja Liisalla) lapsia?

[tellervoranta]

Minulla on tällaiset tiedot esivanhemmistani: (jo 10 vuoden takaa)
-Kontio Heikki Markuksenpka. Kuollut ennen 1664 Kiiminki. Talollinen. Puoliso Valpuri Erkintr.
-Kontio Heikki Heikinpka. Syntynyt n.1650-1660. Kuollut tod.näk. 1709 Kiiminki. Talollinen. Puoliso Valpuri Erkintr Kanniainen. Syntynyt n.1647 Kiiminki. Kuollut 1737 Haukipudas.

Beata Heikintr Kontio on siis Heikki Heikinpka Kontion sisar, joten jos tuo isän kuolinaika on oikein, niin olisi Beata syntynyt ennen vuotta 1664.

En ole katsonut henkikirjoja enkä uusinta esipolvistoa tältä vuodelta

[tellervoranta]

Heikki Simonpoika Kontio näkyy vielä v.1665 vaan ei enää 1667.

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg)

[Jouni Kaleva]

Itse olen epäillyt Beatan kuolevan 60-vuotiaana, sillä joskus kirjoitettu 6 näyttää samalta kuin 8. Kuka on muuten Iin tileissä 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394974) oleva Anders Halosen vaimo eli onko hän Gabrielin tytär Liisa?

Ajattelin spontaanist, että kyseessä hautausmaksu, mutta tuli uskonpuute. Mikä sana siinä oikein on: förährt??

Sama sana on monta muutakin vaimoa tarkoittavana, ainakin kerran myös miesporvaria tarkoittavana.

[Kimmo Kemppainen]

Uskonpuute onkin ihan järkevää tässä, sana on oikein luettu, kyseessä on lahjoitus kirkolle. Todistaa tietenkin, että ihminen oli tuolloin vielä elossa.
Kimmo Kemppainen

Ajattelin spontaanist, että kyseessä hautausmaksu, mutta tuli uskonpuute. Mikä sana siinä oikein on: förährt??

Sama sana on monta muutakin vaimoa tarkoittavana, ainakin kerran myös miesporvaria tarkoittavana.

[Jouni Kaleva]

Uskonpuute onkin ihan järkevää tässä, sana on oikein luettu, kyseessä on lahjoitus kirkolle. Todistaa tietenkin, että ihminen oli tuolloin vielä elossa.
Kimmo Kemppainen

Hyvä, kiitos! Lahjoituksen peruste saattoi siis olla melkein mikä vain kiitollisuus, kirkkoa tai jotakin muuta kohtaan. Yksi peruste on ollut kuolema, sillä tästäkin tilikirjasta voi osoittaa tämän merkinnän koskeneen joissakin tapauksissa juuri kuolleita henkilöitä.

[Kimmo Kemppainen]

Kyllä, perustetta harvoin mainitaan. Kuolemakin voi olla tietysti taustalla, mutta yleensä hautajaisia koskevat maksut löytyvät eriteltyinä. Lahjoitusta kuvaava verbi voi olla giva, förära, offra, tms. Lahjoittajan pitäisi olla elossa. Jos on kummallisia tapauksia, laita linkkejä, perehdytään.

Hyvistä kirkontileistä saa selville, kuka oli vainaja ja kuka oli elossa ollut maksaja. Joskus voi olla epäselvyyttä näistäkin.

Kimmo Kemppainen


Hyvä, kiitos! Lahjoituksen peruste saattoi siis olla melkein mikä vain kiitollisuus, kirkkoa tai jotakin muuta kohtaan. Yksi peruste on ollut kuolema, sillä tästäkin tilikirjasta voi osoittaa tämän merkinnän koskeneen joissakin tapauksissa juuri kuolleita henkilöitä.

[Kimmo Kemppainen]

Samalla aukeamalla (vuosi 1716) on muuten harvinainen "dead donor". Länsipohjalaisen porvari Falckin haudanavauksesta on maksettu ja sitten vielä annettu hänen rahoistaan kirkolle.
Kimmo Kemppainen

[JHissa]

Ajattelin spontaanist, että kyseessä hautausmaksu, mutta tuli uskonpuute. Mikä sana siinä oikein on: förährt??

Sama sana on monta muutakin vaimoa tarkoittavana, ainakin kerran myös miesporvaria tarkoittavana.
Ehkä jotakin tietoa saa vertaamalla muita samassa kohdassa olevia maksajia 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394974) eli talollisen Anders Halosen vaimon alapuolella saman maksun maksavat Jöran Jöransson Brusila ja Olof Jacobson Niemelä. Kumpikin löytyy seuraavan vuoden vihityistä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/8.htm)
7.Julii enklingen Jöran Jöranson Brusila med Brita Anddr Wilman Hendr Tapios enkia
ja 15.Aug ungkarlen Olof Jakobson Niemelä fråm Carjalaby med Brijta Thomas dotter Leisto corporalen Huofvises enkia.
Jöran Jöraninpoika Brusila Iin rippikirjassa 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390192)
ja Olof Jakobinpoika Niemelä 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390238).

[Pekka Paavola]

1640 Haukipudas irroitettiin omaksi seurkaunnaksi Iistä. Onkohan nykyinen raja, joka on vanhan 4-tien kohdalla Härmän Kallen rakentaman talon kohdalla ollut vuodesta 1640 siinä? Kysyn siksi ,koska kiinnostaa nuot Halosenniemen Halosten historia ,että ovatko oma sukunsa vai liittyvätkö jotenkin Kellon Halosiin.Tästä kyllä jo Jouni edellä osin lausui.

-Pekka-

[Jouni Kaleva]

1640 Haukipudas irroitettiin omaksi seurkaunnaksi Iistä. Onkohan nykyinen raja, joka on vanhan 4-tien kohdalla Härmän Kallen rakentaman talon kohdalla ollut vuodesta 1640 siinä? Kysyn siksi ,koska kiinnostaa nuot Halosenniemen Halosten historia ,että ovatko oma sukunsa vai liittyvätkö jotenkin Kellon Halosiin.Tästä kyllä jo Jouni edellä osin lausui.

-Pekka-
Etelä-Iin kylän eteläisimmät talot ovat noina aikoina Räsä ja Turtinen, joten varmasti Haukiputaan kylän raja on mennyt noiden ja Halosen talojen välistä.

Halosenniemellä on ollut useampi Halonen-talo. Yhden niistä, Heikki Halosen aution otti 1683 Kiimingistä tullut Matti Laurinpk. Ukko. Nämäkin esiintyvät nimillä Ukkola l. Halonen ja Halonen l. Ukkola joissakin kirjauksissa.

Yhteyksistä Kellon Halosiin en osaa sanoa.

[Pekka Paavola]

Etelä-Iin kylän eteläisimmät talot ovat noina aikoina Räsä ja Turtinen, joten varmasti Haukiputaan kylän raja on mennyt noiden ja Halosen talojen välistä.

Halosenniemellä on ollut useampi Halonen-talo. Yhden niistä, Heikki Halosen aution otti 1683 Kiimingistä tullut Matti Laurinpk. Ukko. Nämäkin esiintyvät nimillä Ukkola l. Halonen ja Halonen l. Ukkola joissakin kirjauksissa.

Yhteyksistä Kellon Halosiin en osaa sanoa..

Tuon Kiimingistä tulleen Matin vaiheet olen tiennyt ja nehän Jouni sinun sukua koskee hyvinkin keskeisesti. Ps. Olen tullut siihen käsitykseen ,että Halosenniemen ja Kellon Halosilla ei olis toisiinsa kytköä.

-Pekka-

[s.peltonen]

Sellainen yhteys Haukiputaan ja Kellon Halosilla näyttäisi olevan, että Heikki Ollinpoika Halonen muuttaa Haukiputaalta Kelloon vuoden 1644 tietämillä.

Heikki Ollinpojan isä, Olli Pekanpoika Halonen, kirjataan Haukiputaan veroluetteloihin vuosina 1595-1635. Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että Heikki Ollinpoika isännöisi isänsä taloa vuosien 1631-1644 aikaan. Heikki toimii Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1631-1652.

Vuoden 1644 talvikäräjillä Heikki pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Olli Pulkkisen kolmannesmanttaalin talon (Talvikäräjät 08.03.1644 Ii, KO a:5, oikeanpuoleinen sivu, kolmanneksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705591)). Samaisen vuoden kesäkäräjillä Heikki pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Markus Sigfridinpojan 20 vuotta autiona olleen neljännesmanttaalin talo (Kesäkäräjät 15.07.1644 Ii, KO a:5, vasemmanpuoleinen sivu, Iin käräjien viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705611)).

Vuodesta 1645 alkaen Heikki Halonen kirjataan henkikirjoissa Kelloon ja hänen talosta aletaan käyttää nimeä Halonen. Kun talot vuoden 1728 henkikirjassa saavat numeront, tulee Heikki Halosen talosta Kellon talo numero 13.

Kun Heikki muuttaa Kelloon vuoden 1644 tietämillä, jää hänen Haukiputaalla sijainnut Halosen talonsa autioksi. Talo on autiona vuosina 1645-1666. Vuosina 1666-1680 taloa asuu Niilo Pekanpoika. Talo on jälleen autiona vuosina 1680-1683. Kuten Jouni tuossa ylempänä jo kertoikin, niin kyseisen talon ylösottaa Matti Laurinpoika Ukko vuonna 1683.

Siitä en ole löytänyt tietoa, että olisiko Olli Pekanpoika Halonen sukua Haukiputaan muiden Halosten talojen isännille (1620-luvulla Haukiputaalla näyttäisi Olli Pekanpoika Halosen talon lisäksi olevan myös Olli Ollinpoika Halosen ja Mikko Ollinpoika Halosen talot).

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[s.peltonen]

Tässä ketjussa oli mainintoja Mikko Mikonpojan muutosta Piukkulaan.
Tässä vielä linkki käräjäjuttuun, jossa kerrotaan, että Olhavan Piukkulan taloa isännöivä Heikki Kälkäjä ottaa haukiputaalaisen Mikko Mikonpoika Halosen syytinkimiehekseen: Kesäkäräjät 11-12.07.1692 (KO a:13; rr29), vasemmanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691180).

Gabriel Halosesta en onnistunut löytämään tietoja tuomiokirjoista; ehkäpä lisätietoa löytyy sitten, kun vuotta 1700 myöhempiä tuomiokirjoja tulee kansallisarkiston sivuille.
En onnistunut löytämään asiakirjoista Gabrielille patronyymiä. Osaisiko joku neuvoa, mistä lähteestä voisi etsiä mainintaa siitä, että Gabrielin patronyymi olisi Matinpoika?

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[s.peltonen]

Uskoisin, että Halosen sisarusten Matin, Mikon, Yrjön, Juhon, Heikin, Karinin ja Liisan isä saattaisi olla Mikko Yrjönpoika. Mikko Paavonpoika saattaisi olla heidän setänsä.

Tähän alkuun pieni koukkaus samaisen talon edelliseen isäntään Mikko Ollinpoika Haloseen (toivottavasti käräjäjuttujen tulkinnoissa ei ole suuria virheitä; ruotsinkielen taitoni on varsin heikko ja se saattaa tuottaa noloja tepposia).

Talvikäräjät 09-10.04.1652 Ii (KO a:7), vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707684):
Mikko Ollinpoika Halonen kertoo miten hänen omaisuutensa jaetaan perillisten kesken. Mikon talosta käytetään nimeä Halosenniemi. Jutussa mainitaan Mikon lapsista Yrjö, Grels, nuorin poika Paavo, Brita sekä vanhin tytär Anna. Yrjö poika mainitaan tuolloin jo edesmenneeksi; jutussa mainitaan Yrjön lapsille tuleva perintö, mutta Yrjön lapsia ei mainita nimeltä. Ruodutusluetteloiden mukaan Yrjö poika on syntynyt 1600-1612 vuosien aikahaarukassa. Vuoden 1640 ruodutusluettelossa mainitaan Yrjö Mikonpoika, joten tuolloin Yrjö poika on nähtävästi ollut vielä elossa. Grels poika on luultavasti sama Grels Mikonpoika Halonen, jonka nimellä henkikirjoissa vuosina 1641-1669 kirjataan Haukiputaalla sijaitsevan 1/6 manttaalin Halosen talo. Grels poika ilmeisesti menehtyy vuoteen 1671 mennessä, sillä kyseisen vuoden henkikirjaan Grelsin sijaan kirjataan Grels Halosen leskivaimo. Kotitalon syytingin Mikko antaa nuorimmalle pojalleen Paavolle, joka vuoden 1637 ruodutuksen mukaan olisi syntynyt vuoden 1617 tietämillä. Jutussa Mikon vaimon nimeksi mainitaan Liisa Martintytär. Samoin jutussa mainitaan niitty, jonka Mikko on saanut edesmenneeltä langoltaan Sigfrid Martinpojalta. Kun tämän yhdistää vuoden 1665 talvikäräjien (linkki alempana) juttuun, niin vaikuttaa siltä, että Mikon vaimo sattaisi olla nimismies Sigfrid Korvalan sisar.

Talvikäräjät 09-10.01.1665 Ii (KO a:11), oikean puoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712498):
Erkki Erkinpoika penää anoppinsa Kerttu Martintyttären perintöä Korvalan talosta edesmenneen Sigfrid Martinpojan vävyltä Joakim Jönsinpojalta. Joakim sanoo kyseessä olevan niin vanhan jutun, ettei hänellä ole siitä paljoakaan tietoa. Jutussa mainitaan myös Kertun lanko Mikko Ollinpoika Halonen.

Ruodutusluetteloiden mukaan Mikko Ollinpoika olisi syntynyt vuosien 1570-1582 välisenä aikana. Verolutteloissa talo kirjataan Mikko Ollinpojan nimellä ensimmäisen kerran vuoden 1619 maakirjassa. Henkikirjoissa Mikko Ollinpoika mainitaan patronyymillä viimeisen kerran 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (tuolloin henkirahaa maksetaan pojasta, pojan vaimosta ja itsellisestä). Samaisena vuonna kymmenykset (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589494) maksaa Paavo Mikonpoika Halonen, joka saattaisi olla Mikon nuorin poika. Vuoden 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) henkikirjassa Mikko Halosen kohdalla isännän kohdalla saattaisi mahdollisesti lukea dödh (tuolloin henkirahaa maksetaan emännästä ja pojasta).

Vuosien 1654-1671 henkikirjoissa talo kirjataan Mikko Halosen nimellä (ilman patronyymiä; vuodesta 1657 alkaen kyseessä saattaisi olla jo Mikko Yrjönpoika). Vuosina 1659-1680 Mikko Halosen talo mainitaan postitalonpojan taloksi. Vuosien 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588131), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262014), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184227)ja 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539456) maakirjoissa mainitaan vanhan isännän nimen ohella myös nykyisen isännän nimi. Näissä Mikko Ollinpoika Halosen talon uudeksi isännäksi mainitaan Mikko Yrjönpoika.

Vuoden 1674 henkikirjassa isännän nimenä näyttäisi olevan Mikko Paavonpoika ja vaimon nimenä Liisa Martintytär. Vuosien 1675-1680 henkikirjoissa Mikko Halonen kirjataan ilman patronyymiä. Vuoden 1680 henkikirjassa kirjataan Mikko Halonen, vaimo Liisa Martintytär, poika Matti Mikonpoika ja veljenpoika Mikko Paavonpoika. Seuraavan vuoden henkikirjassa on Liisa Martintytär, poika Matti Mikonpoika ja veljenpoika Mikko Paavonpoika. Vuoden 1683 henkikirjassa on Mikko Halonen (ilman patronyymia) ja vaimo Liisa Martintytär. Tämän jälkeen henkikirjoissa näkyvä Mikko on jo seuraavaa sukupolvea oleva Mikko Mikonpoika.

Henkikirjoissa vuosina 1674-1683 Mikko Halosen vaimo Liisa Martintytär on varmastikin eri Liisa kuin Mikko Ollinpoika Halosen vaimona mainittu Liisa Martintytär. Mikko Ollinpojan vaimoa tuskin olisi enää 1680-luvulla kirjattu henkikirjaan. Veikkaisin nuoremman Liisan olevan Mikko Yrjönpojan vaimo, mutta tämä on vain arvailua. Ehkäpä vuoden 1674 henkikirjassa on Mikon patronyymi kirjattuna virheellisesti Paavonpojaksi, taikka sitten Liisa olisi virheellisesti kirjattuna hänen vaimokseen. (Henkikirjoissa näyttäisi yleisesti ottaen joskus olevan virheellisyyttä patronyymeissä.)

Seuraavissa käräjäjutuissa mainitaan Mikko Yrjönpoika:
Talvikäräjät 12-13.02,15.02.1675 (KO a:17; rr14), oikean puoleinen sivu, ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722810).
Talvikäräjät 16-18.03.1680 (KO a:24; rr17), juttu 264 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728121).
Kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1; rr18), vasemmanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684485).
Talvikäräjät 18-20.02.1684 (KO a:4; rr21), oikeanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686665).
Kesäkäräjät 20-22.07.1685 (KO a:5; rr22), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687059).
Kesäkäräjät 13-15.07.1691 (KO a:11; rr28), oikeanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690516).
Talvikäräjät 19-20.02.1694 (KO a:15; rr31), vasemman sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692180).

Seuraavissa jutuissa mainitaan edesmennyt Mikko Halonen (ilman patronyymia):
Talvikäräjät 26.02,28.02.1698 (KO a:19; rr35), vasemmanpuoleinen sivu, ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695667):
Jutussa Mikko Halonen mainitaan kuolleeksi. Jutussa mainitaan myös vanhimman pojan, Matin, leskivaimo Beata. (Mikko Paavonpoika Halonen on tuolloin vielä elossa, hänet haudataan vasta 12.02.1699.)
Talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleinen sivu, toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697060).
Talvikäräjät 28.02-01.03.1700 (KO a:21; rr37), vasemmanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698310):
Jutussa mainitaan perinnönjako Mikko Halosen perillisten kesken. Mikon lapsista mainitaan: Matti, Mikko, Yrjö, Juho, Heikki, Karin ja Liisa. Kolme ensin mainittua ovat tuolloin ilmeisesti jo edesmenneitä, sillä heidän sijastaan perillisinä ovat Mikon, Matin ja Yrjön perilliset.

Talvikäräjillä 1684 mainitaan, että Mikko Yrjönpojan isä osti Satasuon niityn liminkalaiselta Kirstin Pekantytär Okkoselta. Talvikäräjillä 1694 mainitaan, että Mikko Yrjönpoika Halosen edeltäjä Mikko Ollinpoika sai Satasuon niityn liminkalaiselta Kirsti Pekantytär Okkoselta.
Mikko ei kovin hyvin sovi Yrjönpojan isäksi. Tästä tulee kuitenkin kiusaus ajatella, että Mikko Yrjönpoika saattaisi olla Mikko Ollinpojan jälkeläisiä, ehkäpä Yrjö Mikonpojan poika. Yrjö Mikonpoika menehtyi ennen isäänsä; Yrjön lapset olisivat saattaneet jäädä isovanhempiensa huomaan Halosen taloon.

Mikko Halosen talo pysyy perintötilana yli isovihan, kun taas Haukiputaan kaikki muut Halosen talot ovat muuttuneet kruununtiloiksi 1680-luvulle tultaessa. Käräjillä on yleensä juttuja, kun jokin talo myydään vieraalle. Tällaisia juttuja en vielä ole onnistunut Mikko Halosen talosta löytämään. Saattaa toki olla niinkin, että juttu ei vain ole osunut silmään.

Vuoden 1691 kesäkäräjien jutussa kerrotaan omaisuuden jaosta Mikko Yrjönpoika Halosen ja tämän nuoremman veljen pojan, Mikko Paavonpojan, kesken. Mikäli Mikko Paavonpojan ikä on kuolinkirjaan kirjattu oikein, hän olisi syntynyt vuoden 1640 tietämillä. Hänen isänsä olisi tällöin syntynyt aikaisintaan vuoden 1622 tietämillä. Mikäli Mikko Yrjönpoika on vanhempi veli, olisi hän syntynyt aikaisintaan vuoden 1620 tietämillä. Mikko Ollinpojan poika, Yrjö Mikonpoika, on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt vuosien 1600-1612 välisenä aikana. Iän puolesta Mikko Yrjönpoika saattaisi nipinnapin olla Yrjö Mikonpojan poika.

Mikäli käräjäjutussa olisi kerrottu, että Mikko Paavonpoika on Mikko Yrjönpojan isän nuoremman veljen poika, niin silloin Mikot olisivat paremmin "sopineen kuvaan"; tällöin Mikot olisivat saattaneet olla serkuksia Yrjö ja Paavo Mikonpoikien poikia. Käräjäjutussa kuitenkin sanottiin "nuoremman veljen poika", eikä "isän nuorimman veljen poika".

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[s.peltonen]

Onnistuin näköjään ujuttamaan erheen edelliseen viestiini.
"Mikko Paavonpoika saattaisi olla heidän setänsä" tilalta piti olla "Mikko Paavonpoika saattaisi olla heidän serkkunsa".

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1691 kesäkäräjien jutussa kerrotaan omaisuuden jaosta Mikko Yrjönpoika Halosen ja tämän nuoremman veljen pojan, Mikko Paavonpojan, kesken. Mikäli Mikko Paavonpojan ikä on kuolinkirjaan kirjattu oikein, hän olisi syntynyt vuoden 1640 tietämillä. Hänen isänsä olisi tällöin syntynyt aikaisintaan vuoden 1622 tietämillä. Mikäli Mikko Yrjönpoika on vanhempi veli, olisi hän syntynyt aikaisintaan vuoden 1620 tietämillä. Mikko Ollinpojan poika, Yrjö Mikonpoika, on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt vuosien 1600-1612 välisenä aikana. Iän puolesta Mikko Yrjönpoika saattaisi nipinnapin olla Yrjö Mikonpojan poika.

Mikäli käräjäjutussa olisi kerrottu, että Mikko Paavonpoika on Mikko Yrjönpojan isän nuoremman veljen poika, niin silloin Mikot olisivat paremmin "sopineen kuvaan"; tällöin Mikot olisivat saattaneet olla serkuksia Yrjö ja Paavo Mikonpoikien poikia. Käräjäjutussa kuitenkin sanottiin "nuoremman veljen poika", eikä "isän nuorimman veljen poika".

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

Hei Sari

Hämmästyttävä, etten sanoisi hengästyttävän täydellinen tietopaketti Halosesta!

Pitäisin vahvasti, että Mikko Yrjönpoika ja Mikko Paavalinpoika ovat serkut, kuten itsekin arvelet. Ainostaan HK 1674 virhekirjaus on ristiriidassa. Tuo 1691 käräjäjutussa on kyllä "yngre broder son" mutta jutussa puhutaan ymmärtääkseni, että Mikko Yrjönpoika maksoi Mikko Paavalinpojalle 30 dl. koppermynt ja yhden lehmän ja sitten "hwarmed nu nährwarande frijkallades dess fader broder och all hans efterkommande arfwingar..." Siis Mikko Yrjönpojan isänveljen ja tämän jälkeisiä mahdollisia muita perillisiä pyydettiin ilmoittamaan lisävaatimuksensa (näitä ei ilmaantunut).

Tuo kertoisi, että Mikot olivat serkut. Mutta serkku-käsitteelle ei ollut ruotsinkielessä sopivaa sanaa? Tai sitten kyseessä oli sikäli sekaannus, että tässähän Mikko Yrjönpoika esitti oikeudelle oman isänsä Yrjön aikanaan saaman perinnönjakokirjan (ehkä juuri sen 1652 käräjillä kirjatun, jonka toitkin esiin).

Tässä jäisi avoimeksi oikeastaan vain se, milloin Paavo Mikonpoika mahtoi kuolla? Joka tapauksessa tilan isännäksi ei näytä hänen jälkeensä tulleen hänen poikansa Mikko (ehkäpä alaikäisyyden takia?) vaan kuolleen Yrjö-veljen poika Mikko.

[Jouni Kaleva]

Tuo kertoisi, että Mikot olivat serkut. Mutta serkku-käsitteelle ei ollut ruotsinkielessä sopivaa sanaa?

Eikös ruotsissa käytetty termiä syskonebarn serkuista. Vaikka se on kirjaimellisesti ottaen sisaruksenlapsi.

[Jouni Kaleva]

Tässä ketjussa oli mainintoja Mikko Mikonpojan muutosta Piukkulaan.
Tässä vielä linkki käräjäjuttuun, jossa kerrotaan, että Olhavan Piukkulan taloa isännöivä Heikki Kälkäjä ottaa haukiputaalaisen Mikko Mikonpoika Halosen syytinkimiehekseen: Kesäkäräjät 11-12.07.1692 (KO a:13; rr29), vasemmanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691180).

Gabriel Halosesta en onnistunut löytämään tietoja tuomiokirjoista; ehkäpä lisätietoa löytyy sitten, kun vuotta 1700 myöhempiä tuomiokirjoja tulee kansallisarkiston sivuille.
En onnistunut löytämään asiakirjoista Gabrielille patronyymiä. Osaisiko joku neuvoa, mistä lähteestä voisi etsiä mainintaa siitä, että Gabrielin patronyymi olisi Matinpoika?

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Kiitos tästä Mikon menosta Piukkulaan.

Vihitty Iissä 7.12.1690 Michel Michelson Haloinen ifrån Haukipudas medh pijgan Dordhe Olofsdr. Paackari ifrån Når Iiå.
Kuollessa 2/1697 Haudattiin Iihin, merkinnällä Haukiputaan kylästä, ikä "öfver sina 40".Oli vielä henkirjassa 1692 kotonaan Halosessa, ilman vaimoa, samana vuonna lapsi syntyi Olhavassa, ilm. Piukkulassa. Olo Piukkulassa ei näy kestäneen kuin muutaman vuoden, sillä Mikko on vaimon kotona Pohjois-Iin Paakkarissa ainakin 1695-97.

[Jouni Kaleva]

HK 1683 näkyy 1/4 mantt. talossa Hputaalla Matz Haloinen piikansa kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160

Onko tämä se Matz Laarsson Haloinen, joka haud. Hpudas 20.3.1687?

Ja onko hänen poikansa se Garl Mattson Haloinen, joka vih. 7.7.1686 Helga Tuomaantr. Luukilan kanssa, saavat lapsia ainakin 1685(sic)-1687.

Josko se haettu Gabriel Matinpoika olisi tämän Garlin veli? Hänhän ei vielä näkyisi henkikirjassa nuoren ikänsä johdosta.

Garl synt. esim. 1666 ja Gabriel 1675 (annetusta kuoliniästään laskettuna)?
Vastaan itselleni. Tämä on epäilemättä se Matti Laurinpk Ukkola, joka tuli Kiimingistä tähän Haloseen juuri tällöin 1683. Olisihan siinä teoriaa, että Gabriel Halonen olisi tämän Matin poika, mutta Kiimingistä ei löydy siihen viittavaa.

Muuten, Sari Peltoselta oli terävä kysymys tuo, että missä Gabriel onkaan mainittu Matinpojaksi?

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteistasi!
Tuo "dess fader broder" vuoden 1691 käräjillä oli hyvä huomio!
Se, että Mikot ovat serkuksia istuu kuvaan paljon paremmin kuin se, että toinen Mikko olisi toisen Mikon veljenpoika. Vuoden 1640 tietämillä syntynyt Mikko Paavonpoika sopii hyvin vuoden 1617 tietämillä syntyneen Paavo Mikonpojan pojaksi. Tällöin Mikko Yrjöpojan syntymäaikaankin jää enemmän pelivaraa, ja hän voisi olla syntynyt myöhemminkin kuin 1620.

Pohjois-Iin Pakasen taloa vuosina 1641-1644 isännöinyt Paavo Mikonpoika Halonen saattaisi olla samainen Mikko Ollinpoika Halosen poika, joka sitten olisi muuttanut takaisin kotitaloonsa Haukiputaalle; ehkäpä isoveljen menehtyminen oli syynä kotitaloon palaamiseen.
Paavo kirjataan Pohjois-Iihin vuosien 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592895), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162031) ja 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159363) henkikirjoissa. Vuosina 1641 ja 1642 henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä. Vuosina 1643 ja 1644 henkirahaa maksetaan vain emännästä.

Pakasen talosta 1/4 manttaalia kirjataan autioksi jo vuosien 1641-1644 autiotilaluetteloissa. Vuoden 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164538) autiotilaluettelossa koko puolenmanttaalin talo näyttää olevan kruununautiona. Pakasen talo näkyy Mikon nimellä autiona vuoden 1648 (http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/vanhatkartat/maakirjakartat/highres/f1/f1_89.jpg) maakirjakartassa.

Talo näyttäisi pysyvän autiona, kunnes Matti Erkinpoika ylösottaa sen vuonna 1669; tästä on maininta vuoden 1699 kesäkäräjillä: Kesäkäräjät 12-15.07.1669 Ii (KO a:12), oikeanpuoleinen sivu, kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713734). Vielä Matti Erkinpojan aikaan talosta käytetään veroluetteloissa Halosen nimeä. Matti joutuu nihdiksi ja talo jää uudelleen autiona vuosiksi 1677-1687.

Sitten Tapani Erkinpoika ylösotaa talon; tästä on maininta vuoden 1687 kesäkäräjillä: Kesäkäräjät 14-16.07.1687 (KO a:7; rr24), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688661). (Jutussa näyttäisi lukevan "Pakaris 1/2 mantals hemman", mutta Paakkari ei tuolloin ole autiona; ja tämän jälkeen Tapani Erkinpoika kirjataan veroluetteloissa Pakasen taloon.) Tapani Erkinpojan ylösotettua talon, näyttää talon nimeksi veroluetteloissa vakiintuvan Pakanen ja Halosen nimi jää pois.

Paavo Mikonpoikaa en ole onnistunut löytämään veroluetteloista vuoden 1653 jälkeen, jolloin hänet kirjataan kymmenysluettelossa kotitaloonsa Haukiputaalla.
Mikäli vuonna 1652 olisi Grelsin ja Paavon lisäksi ollut elossa muita Yrjön veljiä, heidät todennäköisesti olisi mainittu kyseisen vuoden käräjillä.
Grels Mikonpoika ilmeisesti menehtyy vuoteen 1671 mennessä.
Paavo on hyvinkin saattanut olla elossa vuonna 1691; hän olisi tuolloin noin 74-vuotias (ruodutusluettelon mukaan). Mikäli Paavo oli elossa vuonna 1691, niin hän saattoi tuolloin asua jossain muuallakin kuin Halosen talossa.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Tuo on totta, että Mikon olo Piukkulassa on ilmeisesti jäänyt varsin lyhytaikaiseksi.

Mikäli Iistä on veroluetteloita vuosilta 1693-1695, niin en ole niitä löytänyt; niissä Mikko olisi saattanut löytyä Piukkulasta. Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983146) ja 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968500) henkikirjoissa Piukkulaan kirjataan Heikki Antinpoika Kälkäjä ja tämän vaimo Beata Pertintytär. Heikki haudataan 01.04.1697; paikaksi kirjataan Olhava. Beata vaimo haudataan 16.05.1698; tuolloin paikaksi kirjataan Karjalankylä.

Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768819) henkikirjassa Piukkulaan kirjataan Juho Juhonpoika. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772165) henkikirjassa Juho Juhonpojan mainitaan hilpaisseen muualle ja talon jääneen jälleen autioksi. Vuodesta 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774772) alkaen talo kirjataan henkikirjoissa autioksi Juho Piukkulan nimellä.

Siihen en ole löytänyt syytä, että miksi Halosen Mikko ei jäänyt Piukulaan.
Piukkula tuntui muutoinkin olevan hieman "tuulinen" talo sen jälkeen, kun se 1640-luvulla jäi autioksi Niilo Tuomaanpojalta.

Kiiminkiläinen Mikko Matinpoika ylösottaa Piukkulan 1673; tästä on maininta vuoden 1673 talvikäräjillä: Talvikäräjät 20-22.03,24.03.1673 Ii (KO a:13, rr13), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715288).

Jo vuonna 1676 Piukkula jää uudelleen autioksi.
Vuoden 1690 kesäkäräjillä Lauri Laurinpoika Koisti ja Heikki Antinpoika Kälkäjä kertovat haluavansa ylösottaa Piukkulan talon: Kesäkäräjät 10-11.07.1690 (KO a:10; rr27), oikeanpuoleinen sivu, alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689888).

Jo seuraavan vuoden talvikäräjillä käsitellään Piukkulan talon erimielisyyksiä: Talvikäräjät 16-17.02.1691 (KO a:11; rr28), oikeanpuoleinen sivu, alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690359).

Ja vuoden 1692 kesäkäräjillä Heikki otti syytinkimieheksi Halosen Mikon, mutta kauaa ei Mikkokaan Piukkulassa ehtinyt oleilla.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Onnistuinpa jälleen ujuttamaan kirjoituserheen aiempaan tekstiini.
"Vuosina 1643 ja 1644 henkirahaa maksetaan vain emännästä" (Pakasen taloon liittyen) tilalta piti olla: "Vuosina 1643 ja 1644 henkirahaa maksetaan vain isännästä".

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Talo näyttäisi pysyvän autiona, kunnes Matti Erkinpoika ylösottaa sen vuonna 1669; tästä on maininta vuoden 1699 kesäkäräjillä: Kesäkäräjät 12-15.07.1669 Ii (KO a:12), oikeanpuoleinen sivu, kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713734). Vielä Matti Erkinpojan aikaan talosta käytetään veroluetteloissa Halosen nimeä. Matti joutuu nihdiksi ja talo jää uudelleen autiona vuosiksi 1677-1687.

Sitten Tapani Erkinpoika ylösotaa talon; tästä on maininta vuoden 1687 kesäkäräjillä: Kesäkäräjät 14-16.07.1687 (KO a:7; rr24), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688661). (Jutussa näyttäisi lukevan "Pakaris 1/2 mantals hemman", mutta Paakkari ei tuolloin ole autiona; ja tämän jälkeen Tapani Erkinpoika kirjataan veroluetteloissa Pakasen taloon.) Tapani Erkinpojan ylösotettua talon, näyttää talon nimeksi veroluetteloissa vakiintuvan Pakanen ja Halosen nimi jää pois.

Paavo Mikonpoikaa en ole onnistunut löytämään veroluetteloista vuoden 1653 jälkeen, jolloin hänet kirjataan kymmenysluettelossa kotitaloonsa Haukiputaalla.
Mikäli vuonna 1652 olisi Grelsin ja Paavon lisäksi ollut elossa muita Yrjön veljiä, heidät todennäköisesti olisi mainittu kyseisen vuoden käräjillä.
Grels Mikonpoika ilmeisesti menehtyy vuoteen 1671 mennessä.
Paavo on hyvinkin saattanut olla elossa vuonna 1691; hän olisi tuolloin noin 74-vuotias (ruodutusluettelon mukaan). Mikäli Paavo oli elossa vuonna 1691, niin hän saattoi tuolloin asua jossain muuallakin kuin Halosen talossa.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

Kitos näistä, nyt loksahti paikalleen tuo Halonen-Pakanen!
Valistunut arvaukseni on, että 1669 Matti Erkinpoika oli naapurista Paakkolasta.

1687 Tapani Erkinpoika on taas siirtynyt Kellon Rautiosta Pohjois-Iihin. Hänet vihittiin 1682 Susanna Sigfridintr. Päkkilän kanssa ja Anna-tytär s. 1688 kirjataan jo nimellä Pakanen. Tapani ehtii rippikirjaankin ja kuolee 1702.

[tellervoranta]

Sotkeennunpa asiaan ihan tietämättömänä :D: kun aloin etsiä Piukkulaan siirtynyttä kiiminkiläistä Mikko Matinpoikaa vuodelta 1673. Onko se sama kuin Etelä-Iissä v.1673 Mickel Matss Paaso?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588096

Kiimingissä on siihen aikaan isäntänä Pasossa Matti Paavonpka ja Paavo Matinpka. Kaattarissa isä Matti ja Mikko Matinpka..jne

[Jouni Kaleva]

Sotkeennunpa asiaan ihan tietämättömänä :D: kun aloin etsiä Piukkulaan siirtynyttä kiiminkiläistä Mikko Matinpoikaa vuodelta 1673. Onko se sama kuin Etelä-Iissä v.1673 Mickel Matss Paaso?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588096

Kiimingissä on siihen aikaan isäntänä Pasossa Matti Paavonpka ja Paavo Matinpka. Kaattarissa isä Matti ja Mikko Matinpka..jne
Hei

Tuo esittämäsi on Etelä-Iin Paasolta, Michel Mattson eller Erich Michelson Paaso. Oli siis juuri tehty sukupolvenvaihdos. Tuo vanha Michel Mattson seurattavissa taaksepäin ainakin vuoteen 1643 (ruodutusluettelo), joten ei hän varmasti lähtenyt vanhoilla päivillään ottamaan Olhavan pientä Piukkulaa. Oikeudessa 1673 todetaan selvästi, että Piukkulaan tuli Michel Mattson Kiimingistä.

[tellervoranta]

Juu :), siis ajattelin, että Piukkula on etelä-Iissä ja jostain syystä Paaso :p:.
Minä kehuin olevani tosi viisas kun tyttö roiskii väitöskirjaansa korjausta viime tingassa ja sano olevansa ihan sekasin :rolleyes:

Hei

Tuo esittämäsi on Etelä-Iin Paasolta, Michel Mattson eller Erich Michelson Paaso. Oli siis juuri tehty sukupolvenvaihdos. Tuo vanha Michel Mattson seurattavissa taaksepäin ainakin vuoteen 1643 (ruodutusluettelo), joten ei hän varmasti lähtenyt vanhoilla päivillään ottamaan Olhavan pientä Piukkulaa. Oikeudessa 1673 todetaan selvästi, että Piukkulaan tuli Michel Mattson Kiimingistä.

[s.peltonen]

1687 Tapani Erkinpoika on taas siirtynyt Kellon Rautiosta Pohjois-Iihin. Hänet vihittiin 1682 Susanna Sigfridintr. Päkkilän kanssa ja Anna-tytär s. 1688 kirjataan jo nimellä Pakanen. Tapani ehtii rippikirjaankin ja kuolee 1702.

Paljon Kiitoksia Jounille tiedoista!

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Matti Halosen leskivaimon kanssa avioitunut Gabriel näyttäisi olevan Gabriel Heikinpoika Käyrä.

Vuoden 1701 talvikäräjillä Gabriel Heikinpoika Käyrä kertoo avioituneensa Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon, Brita Heikintytären, kanssa:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532820) (KO a:22, rr38), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu.

Vaikka etunimi on kirjattu Britaksi, niin kyseessä näyttäisi selkeästi olevan Matti Halosen leskivaimo Beata Heikintytär. Etunimi on saattanut hieman muuntua vaikkapa puhtaaksikirjoitusvaiheessa.

Seuraavan vuoden talvikäräjillä Gabrielista käytetään jo nimeä Gabriel Heikinpoika Halonen:
Talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533356) (KO a:23, rr39), vasemmalta alkava juttu.

Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983149) ja 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968501) henkikirjoissa Gabriel kirjataan kotitaloonsa Pohjois-Iihin. Tuolloin taloon kirjataan Kalle veli ja tämän Marketta vaimo sekä Gabriel. Jälkimmäisenä vuonna Gabrielista ei enää makseta henkirahaa Käyrän talosta; tuolloin Gabrielin kohdalla on kommentti, jonka mukaan hän on lähtenyt talosta.

Gabrielin isä, Heikki Yrjönpoika Käyrä (s.n.1623), haudattiin 07.07.1689.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Matti Halosen leskivaimon kanssa avioitunut Gabriel näyttäisi olevan Gabriel Heikinpoika Käyrä.

Vuoden 1701 talvikäräjillä Gabriel Heikinpoika Käyrä kertoo avioituneensa Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon, Brita Heikintytären, kanssa:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532820) (KO a:22, rr38), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu.

Vaikka etunimi on kirjattu Britaksi, niin kyseessä näyttäisi selkeästi olevan Matti Halosen leskivaimo Beata Heikintytär. Etunimi on saattanut hieman muuntua vaikkapa puhtaaksikirjoitusvaiheessa.

Seuraavan vuoden talvikäräjillä Gabrielista käytetään jo nimeä Gabriel Heikinpoika Halonen:
Talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533356) (KO a:23, rr39), vasemmalta alkava juttu.

Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983149) ja 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968501) henkikirjoissa Gabriel kirjataan kotitaloonsa Pohjois-Iihin. Tuolloin taloon kirjataan Kalle veli ja tämän Marketta vaimo sekä Gabriel. Jälkimmäisenä vuonna Gabrielista ei enää makseta henkirahaa Käyrän talosta; tuolloin Gabrielin kohdalla on kommentti, jonka mukaan hän on lähtenyt talosta.

Gabrielin isä, Heikki Yrjönpoika Käyrä (s.n.1623), haudattiin 07.07.1689.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

Olipa taas mukava löytö!

Tässä siis Halosessa 1701-02 alkaen pari Gabriel+Beata. Ja kuitenkin nämä ovat selvästi eri pari kuin Halosessa olevat Gabriel Matinpoika (s.n. 1675, k. 1715) ja Beata.

Kun alkaa tulla esiin Gabrielinlapsi Halosia vuosisadan alusta, täytyy skarpata, kummalle parille kuuluvat:rolleyes:

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

En ole ihan varma, että onko tuohon aikaan Haukiputaalla ollut Gabriel Matinpoika Halosta, jolla olisi Beata niminen vaimo. Viestiketjun alussa Gabriel Matinpoika Halosen mainittiin olevan Haukiputaankylän n:11 Halosen isäntänä ja olevan kirjattuna vuosien 1699-1712 henkikirjoissa vaimonsa Beatan kanssa Halosen taloon.

Vuoden 1701 käräjäpöytäkirjan valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että kyseisen Halosen talon isäntänä oli tuohon aikaan Gabriel Heikinpoika Käyrä, joka oli avioitunut Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon, Beata Heikintytär Kontion, kanssa.

Henkikirjoissa taikka maakirjoissa Halosen talon Gabriel isännälle ei mainita patronyymiä.
Kemin kuolinkirjassa 04.01.1715 mainitaan kuolleeksi 40-vuotias Gabriel Halonen, mutta hänelle ei mainita patronyymiä.

En onnistunut arkistolähteistä löytämään Gabriel Matinpoika Halosta tuolta ajalta (tällainen arkistolähde saattaa toki olla olemassa, mutta itselleni sellaista ei vielä ole tullut vastaan).

Tuohon aikaan Haukiputaan kolmea muuta Halosen taloa näyttäisi isännöivän Simo Matinpoika Ukkola, Heikki Heikinpoika Pekkala ja Simo (joka avioitui Kalle Matinpoika Halosen leskivaimon, Helka Tuomaantytär Luukelan, kanssa; Simon jälkeen tämän Halosen talon isännöintiä näyttäisi jatkavan tämän poikapuoli Matti Kallenpoika Halonen).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

En ole ihan varma, että onko tuohon aikaan Haukiputaalla ollut Gabriel Matinpoika Halosta, jolla olisi Beata niminen vaimo. Viestiketjun alussa Gabriel Matinpoika Halosen mainittiin olevan Haukiputaankylän n:11 Halosen isäntänä ja olevan kirjattuna vuosien 1699-1712 henkikirjoissa vaimonsa Beatan kanssa Halosen taloon.

Vuoden 1701 käräjäpöytäkirjan valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että kyseisen Halosen talon isäntänä oli tuohon aikaan Gabriel Heikinpoika Käyrä, joka oli avioitunut Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon, Beata Heikintytär Kontion, kanssa.

Henkikirjoissa taikka maakirjoissa Halosen talon Gabriel isännälle ei mainita patronyymiä.
Kemin kuolinkirjassa 04.01.1715 mainitaan kuolleeksi 40-vuotias Gabriel Halonen, mutta hänelle ei mainita patronyymiä.

En onnistunut arkistolähteistä löytämään Gabriel Matinpoika Halosta tuolta ajalta (tällainen arkistolähde saattaa toki olla olemassa, mutta itselleni sellaista ei vielä ole tullut vastaan).

Tuohon aikaan Haukiputaan kolmea muuta Halosen taloa näyttäisi isännöivän Simo Matinpoika Ukkola, Heikki Heikinpoika Pekkala ja Simo (joka avioitui Kalle Matinpoika Halosen leskivaimon, Helka Tuomaantytär Luukelan, kanssa; Simon jälkeen tämän Halosen talon isännöintiä näyttäisi jatkavan tämän poikapuoli Matti Kallenpoika Halonen).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

No nyt avautui, toivottavasti! Gabriel Matinpk. Halosta ei ollutkaan, vaan Gabriel Heikinpk. Käyrä/Halonen. Tämä taas selvensi vyyhtiä.

Tuosta muuten seuraa, että Gabrielin poika Matti (s.n.1698-1737) nai isänsä sisaren toisen miehen lesken Brita Pekantr. Kurjen l. Leiston.

Siinä 1701 oikeusjutussa Gabriel ilmoitti "för några åhr sedan" naineensa Halosen lesken. Se Matti Mikonp Halonen oli varmuudella kuollut viim. 1698 täällä siteeratun oikeusjutun perusteella. Gabriel oli poistunut Käyrältä 1696 mutta Beata on leskenä Halosessa vielä 1698 (tämän ketjun aloitusviesti). Olisikohan avio solmittu n. 1697 ja poika-Matti synt. n. 1698.

[s.peltonen]

Tuosta muuten seuraa, että Gabrielin poika Matti (s.n.1698-1737) nai isänsä sisaren toisen miehen lesken Brita Pekantr. Kurjen l. Leiston.

Tervehdys Jouni,

Tuossa on kyllä tädin ja veljenpojan välillä nätti puolisoketju :)

Matti Mikonpoika on ilmeisesti menehtynyt vuosien 1696-1697 välisenä aikana. Vuonna 1696 hänestä maksetaan vielä henkirahaa. Seuraavan vuoden henkikirjassa Matin mainitaan menehtyneen.

Gabriel on saattanut lähteä kotitalostaan vuonna 1696 tienatakseen rahaa; mutta tämä on vain arvailua. Esim. Etelä-Iin Korvalan taloon kirjataan vuosina 1696-1697 Gabriel renki; vaikkakaan jälkimmäisenä vuonna Gabriel rengistä ei enää makseta henkirahaa Korvalan talosta. Tosin Korvalan talon Gabriel renki saattaa olla joku muu Gabriel kuin Käyrän Gabriel.

Saattaa olla, että Beata vaimollakin oli juuria Pohjois-Iissä. Beatan äiti saattaisi olla Karin Jaakontytär Huovila. Karinin isä on Jaakko Ollinpoika Huovila, s.n.1585, kuollut viimeistään 1673.

Vuoden 1679 talvikäräjillä Heikki Kontion leskivaimo, Karin Jaakontytär, penää veljeltään Jaakko Jaakonpojalta perintöosuuttaan isänsä ja äitinsä jäämistöstä:
Talvikäräjät 11-13.03.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724872) (KO a:21; rr16), oikeanpuoleinen sivu, juttu 290

Vuoden 1681 kesäkäräjillä Karinin poika, Heikki Kontio, penää äitinsä perintöä Jaakko Jaakonpojalta:
Kesäkäräjät 18.07.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684517) (KO a:1; rr18), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu

Ja vuoden 1682 talvikäräjillä käsitellään vielä samaa perintöä; asiaa on pyöritelty laamannin oikeudessa saakka:
Kesäkäräjät 28-29.08.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685251) (KO a:2; rr19), oikeanpuoleinen sivu, alimmalta riviltä alkava juttu

Mikäli Beata olisi Karin Jaakontytär Huovilan tytär, niin Gabrielin ja Beatan avioitumisen aikaan Pohjois-Iin toista Käyrän taloa isännöi Gabrielin veli ja Pohjois-Iin yhtä Huovisen taloa isännöi Beatan serkku. Molemmat talot olivat olleet sukujensa hallussa useampien sukupolvien ajan. Sekä Huovisen talo että Käyrän talo näyttäisivät olleen vanhoja suuria tiloja, jotka halkaistiin kahtia 1620-1630 lukujen taitteessa (Huovila jaettiin veljesten Jaakko Ollinpojan ja Heikki Ollinpojan kesken; Käyrä jaettiin veljesten Klemet Matinpojan ja Yrjö Matinpojan kesken. Henkikirjoissa vuodesta 1695 alkaen on kolme Huovisen taloa, kun Jaakko Huovisen talon toinen puolikas kirjataan Jaakon serkun, Juho Juhonpojan, nimellä; maakirjoihin tuolloinkin kirjataan vain kaksi Huovisen taloa). Veroluetteloissa Käyrän talot ja Huovisen talot kirjataan usein peräkkäin. Saattaisi olla niinkin, että Gabrielin ja Beatan perheet tunsivat toisensa pidemmältä ajalta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Saattaa olla, että Beata vaimollakin oli juuria Pohjois-Iissä. Beatan äiti saattaisi olla Karin Jaakontytär Huovila. Karinin isä on Jaakko Ollinpoika Huovila, s.n.1585, kuollut viimeistään 1673.

Vuoden 1679 talvikäräjillä Heikki Kontion leskivaimo, Karin Jaakontytär, penää veljeltään Jaakko Jaakonpojalta perintöosuuttaan isänsä ja äitinsä jäämistöstä:
Talvikäräjät 11-13.03.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724872) (KO a:21; rr16), oikeanpuoleinen sivu, juttu 290

Vuoden 1681 kesäkäräjillä Karinin poika, Heikki Kontio, penää äitinsä perintöä Jaakko Jaakonpojalta:
Kesäkäräjät 18.07.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684517) (KO a:1; rr18), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu

Ja vuoden 1682 talvikäräjillä käsitellään vielä samaa perintöä; asiaa on pyöritelty laamannin oikeudessa saakka:
Kesäkäräjät 28-29.08.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685251) (KO a:2; rr19), oikeanpuoleinen sivu, alimmalta riviltä alkava juttu


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Hei taas

Kyllähän tuosta kiistatta käy ilmi, että Carin on Pohjois-Iin Huovisesta ja sitkeä perintöriita menossa. En oikein löytänyt noista jutun "pihviä" eli sitä, millä perusteella Carin haki osuuttansa. Ehkäpä ei tuntenut pois avioituessaan mitään osuutta saaneensa kotitalostaan. Mutta ei tule esiin Jaakko-veljen puolustustakaan? Joka tapauksessa perintö jäi saamatta.

Nyt vielä pitäisi sitoa Beata näihin vanhempiinsa. Olisikohan Beatan sisko se Liisa Heikintr. Kontio Kiimingistä, joka vih. Iissä 28.6.1690 Mikko Yrjönpk. Koppelon kanssa? Liisa haud. 2.2.1729 71-vuotiaana -> synt.n. 1657.

[JHissa]

Tervehdys Jouni,

Tuossa on kyllä tädin ja veljenpojan välillä nätti puolisoketju :)

Matti Mikonpoika on ilmeisesti menehtynyt vuosien 1696-1697 välisenä aikana. Vuonna 1696 hänestä maksetaan vielä henkirahaa. Seuraavan vuoden henkikirjassa Matin mainitaan menehtyneen.

Gabriel on saattanut lähteä kotitalostaan vuonna 1696 tienatakseen rahaa; mutta tämä on vain arvailua. Esim. Etelä-Iin Korvalan taloon kirjataan vuosina 1696-1697 Gabriel renki; vaikkakaan jälkimmäisenä vuonna Gabriel rengistä ei enää makseta henkirahaa Korvalan talosta. Tosin Korvalan talon Gabriel renki saattaa olla joku muu Gabriel kuin Käyrän Gabriel.

Saattaa olla, että Beata vaimollakin oli juuria Pohjois-Iissä. Beatan äiti saattaisi olla Karin Jaakontytär Huovila. Karinin isä on Jaakko Ollinpoika Huovila, s.n.1585, kuollut viimeistään 1673.

Vuoden 1679 talvikäräjillä Heikki Kontion leskivaimo, Karin Jaakontytär, penää veljeltään Jaakko Jaakonpojalta perintöosuuttaan isänsä ja äitinsä jäämistöstä:
Talvikäräjät 11-13.03.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724872) (KO a:21; rr16), oikeanpuoleinen sivu, juttu 290

Vuoden 1681 kesäkäräjillä Karinin poika, Heikki Kontio, penää äitinsä perintöä Jaakko Jaakonpojalta:
Kesäkäräjät 18.07.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684517) (KO a:1; rr18), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu

Ja vuoden 1682 talvikäräjillä käsitellään vielä samaa perintöä; asiaa on pyöritelty laamannin oikeudessa saakka:
Kesäkäräjät 28-29.08.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685251) (KO a:2; rr19), oikeanpuoleinen sivu, alimmalta riviltä alkava juttu

Mikäli Beata olisi Karin Jaakontytär Huovilan tytär, niin Gabrielin ja Beatan avioitumisen aikaan Pohjois-Iin toista Käyrän taloa isännöi Gabrielin veli ja Pohjois-Iin yhtä Huovisen taloa isännöi Beatan serkku. Molemmat talot olivat olleet sukujensa hallussa useampien sukupolvien ajan. Sekä Huovisen talo että Käyrän talo näyttäisivät olleen vanhoja suuria tiloja, jotka halkaistiin kahtia 1620-1630 lukujen taitteessa (Huovila jaettiin veljesten Jaakko Ollinpojan ja Heikki Ollinpojan kesken; Käyrä jaettiin veljesten Klemet Matinpojan ja Yrjö Matinpojan kesken. Henkikirjoissa vuodesta 1695 alkaen on kolme Huovisen taloa, kun Jaakko Huovisen talon toinen puolikas kirjataan Jaakon serkun, Juho Juhonpojan, nimellä; maakirjoihin tuolloinkin kirjataan vain kaksi Huovisen taloa). Veroluetteloissa Käyrän talot ja Huovisen talot kirjataan usein peräkkäin. Saattaisi olla niinkin, että Gabrielin ja Beatan perheet tunsivat toisensa pidemmältä ajalta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Heikki Markuksenpoika Kontion (ruotuluettelossa 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576913) ikä 27 v) leski mainitaan henkikirjassa 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) yhdessä tyttärensä kanssa ja seuraavassa henkikirjassa 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) mainitaan lisäksi vävy, 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (Heikki Heikinpoika Kontio&vaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (Heikki Heikinpoika Kontion vaimo, vävy&tytär), mutta seuraavissa 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (Heikki Kontion leski), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (Heikki Kontion leski), 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg) (Heikki Kontion leski, tytär Kirsti Heikintytär), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649710) (Heikki Kontion leski, tytär Kirsti Heikintytär), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650472) (Heikki Kontion leski, tytär Kirsti Heikintytär), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648934) (Kirsti Heikintytär), 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802) (lesk.tytär Kirsti Heikintytär), 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761757) (Heikki Heikinpoika Kontio), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647393) (Heikki Heikinpoika Kontio ja hänen vaimo Valborg Erikintytär), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160), (Heikki Mikoinen&Walborg), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122) (Heikki Kontio&Walborg) jne.
Eli Karin Jaakontytär Huovila olisi Heikki Markuksenpoika Kontion leski, jolloin vuosina 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) ja 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) mainittu Heikki Heikinpoika Kontio voisi olla vävy (vaimo ehkä Kirsti Heikintytär) .
Nyt pitäisi varmentaa Beatan ikä sillä hänethän vihittiin ensimmäisen kerran 16.12.1683 Matti Mikonpoika Halosen kanssa ja saanut vielä noin 1700 viimeisen lapsen (Brita, * n. 1700; † 23.10.1747 Siikajoki, ikä 47 v) niin hän olisi syntynyt joko 1650- tai 1660-luvulla eli onko hän sama kuin Kemin haudatuista 23.2.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850436) löytyvä 80 vuotiaana ryssien tappama haukiputaalainen Beata Hend.dr. Halonen

[Jouni Kaleva]

Heikki Markuksenpoika Kontion (ruotuluettelossa 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576913) ikä 27 v) leski mainitaan henkikirjassa 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) yhdessä tyttärensä kanssa ja seuraavassa henkikirjassa 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) mainitaan lisäksi vävy, 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (Heikki Heikinpoika Kontio&vaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (Heikki Heikinpoika Kontion vaimo, vävy&tytär), mutta seuraavissa 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (Heikki Kontion leski), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (Heikki Kontion leski), 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg) (Heikki Kontion leski, tytär Kirsti Heikintytär), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649710) (Heikki Kontion leski, tytär Kirsti Heikintytär), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650472) (Heikki Kontion leski, tytär Kirsti Heikintytär), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648934) (Kirsti Heikintytär), 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802) (lesk.tytär Kirsti Heikintytär), 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761757) (Heikki Heikinpoika Kontio), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647393) (Heikki Heikinpoika Kontio ja hänen vaimo Valborg Erikintytär), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160), (Heikki Mikoinen&Walborg), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122) (Heikki Kontio&Walborg) jne.
Eli Karin Jaakontytär Huovila olisi Heikki Markuksenpoika Kontion leski, jolloin vuosina 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) ja 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) mainittu Heikki Heikinpoika Kontio voisi olla vävy (vaimo ehkä Kirsti Heikintytär) .
Nyt pitäisi varmentaa Beatan ikä sillä hänethän vihittiin ensimmäisen kerran 16.12.1683 Matti Mikonpoika Halosen kanssa ja saanut vielä noin 1700 viimeisen lapsen (Brita, * n. 1700; † 23.10.1747 Siikajoki, ikä 47 v) niin hän olisi syntynyt joko 1650- tai 1660-luvulla eli onko hän sama kuin Kemin haudatuista 23.2.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850436) löytyvä 80 vuotiaana ryssien tappama haukiputaalainen Beata Hend.dr. Halonen
Hei

Heikki Markuksenpojan ja Carinin tytär siis vihitty 1663-64 ja vävy tulee henkikirjoihin, nimeltään Heikki Heikinpoika. Varmaan siis tytär oli tuo Kirsti Heikintytär, joka synt. viimeistään 1647 (olisi 16-v HK 1663). Tuo vävy oli lyhytikäinen. Täällä Sarin linkittämissä käräjäjutuissa 1681-82 on selvästi Heikki Heikinpoika, joka perää äitinsä perintöä Iin Huovilasta. Siispä hän olisi tuon Kirstin veli. Beatan haarukoisin synt. n. 1655, mutta ei missään nimessä voi olla 80-vuotias kuolleessaan 1715, mieluummin 60v. Ehkäpä tuossa hautausluettelossa on siis virhe iänmäärityksessä. Sivuseikkana tuossa näkyy, että Beatan kuolinpv on 23.2.1715, mutta hautaus (sepulti-sarake) vasta 27.3. (Mar.).

[tellervoranta]

Koska menen juuriltani Kontioihin isänisän, isänäidin sekä äidin kautta, kirjoitan tästä suvusta:

Savolainen eli Kontio Not 11 ja 16, v.1557
Juho Juhonpka Savolainen, talo jaettiin 1580-luvulla kolmeen osaan:
-Matti 1/2 mnt, jatkaja Elias, -autio 1633, 1640-luvun alkuun mennessä isännäksi Heikki Markuksenpka(verotusta huojennettiin 1/4mnt), Heikin leski, Heikki Heikinpka n.1680-alusta.
-Olli 1/2 mnt, Markus n.1620, Simo n.1630, Markus 1670-luvulla.
-Pekka 1/4 mnt, mainitaan viimeisen kerran v.1617.

Heikki Markuksenpka ja Simo Markuksenpka nähtävästi veljeksiä.

Ei Kiiminki 150 vuotta kirjassa mainita, että Heikki Heikinpka olisi vävy.

Kiiminki No11, vanha No12, on Kontio, rinnakkaisnimi Rasila. Nämä talot sijaitsivat Kiiminkijoen eteläpuolella, vastapäätä Mikkosta. Halottiin isossajaossa kahtia. (siis nykyään)

1580-luvulla erosi
Kiiminki No16, vanha No18, Autio, rinnakkaisnimi Kontio. Taloja joen pohjoispuolella Mikkosen ja Timosen välissä sekä eteläpuolella Hurun mäellä.(siis nykyään)

Kiimingin Alakylän postinnimi edelleen Kontio.

[tellervoranta]

Esipolviani.



XI. 1034
Marcus Simonpka Kontio 1.Jussila. Esipolvikato. (Lapset , 769 (http://suku.genealogia.fi/#ANC769), 517 (http://suku.genealogia.fi/#ANC517)). Syntynyt noin 1635.
Kuollut 1696 Kiimingissä.
Isäntä Jussila No:3/lautamies välillä 1670 - 1696 Haukiputaalla.


XI. 1035
Carin Simontr. Esipolvikato. (Lapset , 769 (http://suku.genealogia.fi/#ANC769), 517 (http://suku.genealogia.fi/#ANC517)).
Lapset:
Anna Marcustr Kontio (Taulu 517 (http://suku.genealogia.fi/#ANC517)). Syntynyt 1661 Alakiimingissä.
Kuollut 11.5.1740 Ylikiimingissä.

Simo Markuspka Kontio.
Elin Marcustr Kondio (Taulu 769 (http://suku.genealogia.fi/#ANC769)). Syntynyt haudattujen kirjassa arviotu ikä (laskettu) 1669.
Kuollut 1737 Ylikiimingissä.
Haudattu 15.5.1737 Ylikiimingissä.

Isag Marcuspka Kontio. Syntynyt 22.8.1680 Alakiimingissä.

[s.peltonen]

Heikki Markuksenpoika kirjataan Alakiimingin pienempään (1/4 manttaalin) Kontion taloon henkikirjoissa vuodesta 1641 alkaen. Vielä vuonna 1660 Heikki Markuksenpojan nimellä kirjatusta talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä. Heikki Markuksenpoika on elossa vielä kesällä 1661, sillä hänet mainitaan kyseisen vuoden kesäkäräjillä:
Iin kesäkäräjät 26-27.06.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711253) (KO a:11), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu

Heikki Markuksepoika menehtyy ilmeisesti vuosien 1661-1663 välisenä aikana, koska vuosien 1663 ja 1664 henkikirjoissa talo kirjataan Heikki Markuksenpojan leskivaimon nimellä; vaimon nimi on jätetty mainitsematta.

Sellainen arvelu on käynyt mielessä, että voisiko vuosien 1665 ja 1667 henkikirjoihin kirjattu Heikki Heikinpoika olla Heikki Markuksenpojan poika, jota ei syystä taikka toisesta kirjattaisi vuosien 1669-1679 veroluetteloissa Kontion taloon (olisiko Heikki voinut olla esim. sotilaana?). Siinä tapauksessa Heikin joulukuussa 1680 solmima avioliitto ei välttämättä olisi Heikin ensimmäinen liitto. Vuonna 1667 Kontion talosta maksetaan henkirahaa emännästä, vävystä ja tyttärestä. Jos silloin emäntä olisi tarkoittanut Heikki Heikinpojan vaimoa, niin tytär olisi voinut tarkoittaa Heikin sisarta.
Sellainenkin aprikointi on käynyt mielessä, että olisiko Heikki Markuksenpoika Kontion leskivaimo voinut avioitua Heikki Heikinpojan kanssa ja vuosien 1665 ja 1667 henkikirjoissa mainittu Heikki Heikinpoika olisikin ollut Heikki Markuksenpojan leskivaimon uusi mies.

En ole ihan varma siitä, onko vuoden 1683 henkikirjassa lainkaan tätä pienempää Kontion taloa (jossa olisi Heikki Heikinpoika Kontio ja tämän vaimo Valpuri Erkintytär).
Kyseisen vuoden henkikirjassa Heikki Mikkonen ja hänen Valpuri vaimonsa ovat luultavasti Heikki Heikinpoika Mikkonen (Heikki Mikonpoika Mikkosen poika) ja tämän vaimo Valpuri Juhontytär.
Juuri tuossa 1683 henkikirjassa olisi toivonut Kontion talossa näkevänsä vilauksen Beatasta.

Vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjat ovat siitä mieluisia, että niissä mainitaan vanhan isännän nimen ohella usein myös uuden isännän nimi. Kontion ja Mikkosen talojen osalla on vuosien 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588123) ja 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262014) maakirjoissa jotain erikoista. Molemmissa maakirjoissa Heikki Markuksenpojan talon uudeksi isännäksi mainitaan Juho Mikkonen ja Heikki Mikonpojan (Mikkola) uudeksi "isännäksi" mainitaan Heikki Kontion leskivaimo.
Vuoden 1676 maakirjasta alkaen tilanne "normalisoituu". Vuosien 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184227) ja 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539450) maakirjoissa Heikki Mikonpojan (Mikkola) talon uudeksi isännäksi mainitaan Juho Heikinpoika. Vuoden 1676 maakirjassa Kontion talo kirjataan Heikki Markuksenpojan leskivaimon nimellä; ja vuoden 1679 maakirjassa Heikki Markuksenpoika Kontion talon uudeksi "isännäksi" mainitaan Kirstin Heikintytär.
Sitä en osaa sanoa, että olisiko vuosien 1673 ja 1675 maakirjoissa Kontion ja Mikkosen talojen uudet isännät erehdyksessä vaihtuneet talojen välillä; taikka mikäli kirjaukset olisivat oikeellisia, niin mitä se tarkoittaisi.

Heikki Kontiolla ja Karin Jaakontyttärellä on ilmeisesti tytär, joka vuoteen 1680 mennessä avioituu oululaisen Juho Antinpoika Longin kanssa. Juho Antinpojan vaimon etunimi ei ole vielä selvinnyt; esim. voisiko kyseessä olla Kirstin taikka Beata, joka jäisi tästä liitosta leskeksi ja avioituisi myöhemmin uudelleen; vai olisiko kyseessä joku muu tytär.

Vuoden 1680 talvikäräjillä käsitellään kiiminkiläisen Karin Jaakontytären ja tämän vävyn, oululaisen Juho Antinpoika Longin, asiaa koskien perinnönjakoa Juhon appiukon, Heikki Kontion, jäämistöä:
Iin talvikäräjät 16-18.03.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728103) (KO a:24; rr17), vasemmanpuoleinen sivu, juttu 246

Vuoden 1698 kesäkäräjillä oululainen porvari Juho Nuutinpoika Pihlman penää Heikki Kontiolta edesmenneen Juho Longin saatavia; kyseessä saattaisi olla Juho Antinpoika Long, joka avioitui Heikin sisaren kanssa:
Iin kesäkäräjät 22-23.07.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695935) (KO a:19; rr35), oikeanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu

Kontion tytär, Kirstin Heikintytär, vihitään haukiputaalaisen Tuomas Filipinpoika Kurkelan kanssa joulukuussa 1690. (Tuomaan ensimmäinen vaimo, Karin Jaakontytär, oli haudattu samaisen vuoden huhtikuussa). Vihkikirjassa Tuomas Kurkelan vaimoksi mainitaan alakiiminkiläinen Kirstin (Kristiina) Heikintytär. Vuoden 1702 talvikäräjillä tulee kuitenkin vahvistusta siihen, että Tuomas Kurkelan kanssa avioitunut Kirstin on Kirstin Heikintytär Kontio:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533344) (KO a:23, rr39), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu

Haukiputaan kastekirjan mukaan Kirstin sai Tuomas Kurkelan kanssa Anna tyttären tammikuussa 1692. Kyseessä on luultavasti samainen Anna tytär, joka mainitaan Kirstinin tyttäreksi vuoden 1702 talvikäräjillä. Kirstinin mies menehtyy ilmeisesti vuonna 1698. Vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768828) Tuomaasta ja hänen Heikki veljestään maksetaan vielä henkirahaa Kurkelan talosta. Taloon kirjataan myös Tuomaan vaimo Kirstin (joka mainitaan köyhäksi) ja Heikin vaimo Anna (joka mainitaan raihnaiseksi). Vuonna 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772188) Tuomas Kurkelan talosta ei makseta henkirahaa; Tuomaan ja hänen vaimonsa mainitaan olevan kerjuulla. Vuoden 1698 kesäkäräjillä (kun Tuomaan talo kuulutetaan Heikki Heikinpoika Luukelalle) Tuomaan mainitaan menehtyneen ja Tuomaan vaimon mainitaan elävän köyhyydessä:
Kesäkäräjät 22-23.07.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695945) (KO a:19; rr35), oikeanpuoleinen sivu

Maaliskuussa 1718 haudataan Tuomas Kurkelan 80-vuotias leskivaimo. Tämän mukaan Tuomas Kurkelan leskivaimo olisi syntynyt vuoden 1638 tietämillä. Ikäluokka vastaisi Beata Heikintytär Kontion ikäluokkaa (Kemissä 1715 kuollut Beata Heikintytär Kontio mainittiin myöskin 80-vuotiaaksi; sen mukaan Beata olisi syntynyt vuoden 1635 tietämillä). Sekä Beatan että Kirstinin iät on saatettu kuolinkirjoissa kirjata hieman yläkanttiin.
Kirstin saa Anna tyttärensä tammikuussa 1692; mikäli kuolinkirjassa mainittu ikä pitäisi paikkansa, olisi Kirstin ollut tyttärensä syntyessä 53-vuotias; tämä on toki mahdollista, mutta silti hänen olettaisi olevan hieman nuorempi tyttärensä syntymän aikaan.

Vuoden 1698 kesäkäräjillä vahvistettiin alakiiminkiläisen Heikki Kontion 29.12.1681 tehty perintökirja:
Iin kesäkäräjät 22-23.07.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695959) (KO a:19; rr35), vasemmanpuoleinen sivu, viimeinen juttu

Mikäli kyseessä olisi Heikki Markuksenpoika Kontion perinnönjako, niin se hieman ihmetyttää, että miksi perinnönjako tehtiin vasta 1681, kun Heikki Markuksenpoika kuoli vuosien 1661-1663 välisenä aikana. Olisiko leskivaimo Karin Jaakontytär kuollut noihin aikoihin ja talo olisi jaettu vasta Karinin kuoleman jälkeen.

Koska Heikki Markuksenpoika Kontio oli elossa vielä 1661, niin ainakin teoriassa hän saattaisi olla Heikki Heikinpojan, Kirstinin, Betan ja Mikko Koppelon kanssa avioituneen Liisan isä. Jostakin syystä sekä Beatan että Kirstinin iät kuolinkirjoissa tuntuvat olevan hieman yläkantissa.
Kosolti mieltäaskarruttavaa epävarmuutta tähän vielä jää.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[tellervoranta]

Esipolviani. Isä Henrik Kontio...äiti Valborg


Henrik Henrikinpka Kontio. (Lapsi 262 (http://suku.genealogia.fi/#ANC262), Isä 1048 (http://suku.genealogia.fi/#ANC1048), Äiti 1049 (http://suku.genealogia.fi/#ANC1049)). lautamies Iin pitäjässä.

Puoliso, vihitty 1.12.1680 Alakiimingissä
X. 525
Walborg Erikintr Kanniainen. (Lapsi 262 (http://suku.genealogia.fi/#ANC262)). Syntynyt Syntymäaika laskettu kuolinajasta 1647.
Kuollut 90 vuotiaana 1737 Haukiputaalla.
Haudattu haudattu kirkon alle 20.3.1737.

Lapset:
Erik Henrikpka Luukela-Vanhala 1.Kontio (Taulu 262 (http://suku.genealogia.fi/#ANC262)). Syntynyt 1681.
Kuollut 1737 Haukiputaalla.
Haudattu Samalla kertaa Äitinsä Walborg Erkintr Kontion kanssa 20.3.1737 Haukiputaalla.
Isäntä Vanhala No:8 kyrk: sexman.

Charin Henrikintr Kontio. Syntynyt 15.1.1682 Alakiimingissä.

Walborg Henrikintr Kontio. Syntynyt 10.3.1686 Alakiimingissä.

Margatha Henriktr Kondio. Syntynyt 13.10.1687 Kiimingissä.
Kuollut 29.2.1772 Haukiputaalla.

Henrik Henrikinpka Kontio. Syntynyt 24.10.1690 Alakiimingissä.
Kuollut 1690 Alakiimingissä. Haudattu 21.12.1690.

Beata Henrikintr Kontio. Syntynyt 18.12.1691 Alakiimingissä.
Kuollut 1731 Kempeleessä.

X. 544

[s.peltonen]

Alakiimingin suuremmasta Kontion talosta ei tunnu löytyvän sopivan ikäistä Heikkiä, josta saisimme Beatalle isän. Beata on todennäköisesti lähtöisin pienemmästä Kontion talosta, jota on ylempänä käsitelty.

Markus Ollinpoika Kontio kirjataan veroluetteloihin vuosina 1619-1644. Ruodutusluetteloiden mukaan Markus olisi syntynyt noin 1580, hänen Simo poikansa olisi syntynyt noin 1608 ja Heikki poikansa olisi syntynyt noin 1613. Kun Markus Ollinpoika Kontion perintöä käsiteltiin vuoden 1649 talvikäräjillä perillisinä mainittiin pojat Simo Markuksenpoika ja Heikki Markuksenpoika sekä tyttäriä, joita ei mainittu nimeltä; jutussa mainitaan myös Markuksen vaimo Brita Erkintytär. Markuksen veljenpoikien, Jaakko Niilonpojan ja Yrjö Niilonpojan, mainittiin saaneen perintöosuutensa jo Markuksen eläessä:
Iin talvikäräjät 23-24.02.1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706542) Ii (KO a:6), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Markus Ollinpojan veljenpojasta, Jaakko Niilonpojasta, tulee ilmeisesti Oulun porvari, sillä vuoden 1656 talvikäräjillä oululainen porvari Jaakko Niilonpoika penää serkultaan Simo Markuksenpojalta saataviaan; Jaakon ja hänen kanssaperillistensä mainitaan saaneen perintöosansa jo vuonna 1649:
Iin talvikäräjät 11.01.1656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709634) Ii (KO a:9), oikeanpuoleinen sivu, toiseksi alin juttu

Markus Ollinpojalla on ainakin yksi sisar, Marketta Ollintytär. Vuoden 1651 kesäkäräjillä kiiminkiläinen Marketta Ollintytär penää perintöään edesmenneen veljensä Markus Ollinpojan pojalta, Simo Markuksenpojalta:
Iin kesäkäräjät 18-19.07.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707356) Ii (KO a:7), vasemmanpuoleisen sivun puolessavälissä

Näyttäisi, että Alakiiminkiin jää Simo Markuksenpoika ja Heikki Markuksenpoika. Simo jatkaa isänsä jäljistä 1/2 manttaalin Kontion talon isäntä ja Heikki alkaa isännöimään 1/4 manttaalin taloa. Vuoden 1674 tietämillä puolenmanttaalin Kontion talon isännyys vaihtuu Simon nuoremmalle pojalle, Matti Simonpojalle. Simo oli mennyt toiseen avioon Anna Tuomaantyttären kanssa, jolla oli aiemmasta liitostaan kersantti Juho Kokon kanssa lapset Valpuri Juhontytär, Liisa Juhontytär ja Dorde Juhontytär. Simon poika Matti aikoi avioitua isänsä tytärpuolen kanssa. Simon vanhempi poika, Markus Simonpoika, muuttaa Haukiputaalle Jussilan taloon.
Vuoden 1669 talvikäräjillä käsitellään Simon ja hänen poikiensa asiaa:
Iin talvikäräjät 25-27.02.1669 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713711) Ii (KO a:12), oikean puoleinen sivu, alhaalta alkava juttu

Matti poika menehtyy vuoteen 1679 mennessä, tästä on maininta vuoden 1679 talvikäräjillä, jossa käsitellään Simon tytärpuolen, Dordi Juhontyttären asiaa:
Iin talvikäräjät 11-13.03.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724865) (KO a:21; rr16), Iin käräjien ensimmäinen juttu.

Markus poika kirjataan veroluetteloissa takaisin kotitaloonsa Kontioon vuodesta 1679.
Vuoden 1681 talvikäräjillä vahvistetaan Markuksen ja hänen isänsä välisen 200 kuparitaalarin kauppa:
Iin talvikäräjät 12.02,14-15.02.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683880) (KO a:1; rr18), oikeanpuoleinen sivu, toiseksi alin juttu

Markus kirjataan Kontion taloon vielä vuoden 1698 henkikirjassa. Yksi Markuksen pojista on nimeltään Heikki (joka jatkaa tämän Kontion talon isännyyttä isänsä jälkeen); hän on kuitenkin turhan nuori ollakseen Beatan isä. Muita Heikkejä en tuolta ajalta tästä Kontion talosta löytänyt.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[JHissa]

Heikki Markuksenpoika kirjataan Alakiimingin pienempään (1/4 manttaalin) Kontion taloon henkikirjoissa vuodesta 1641 alkaen. Vielä vuonna 1660 Heikki Markuksenpojan nimellä kirjatusta talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä. Heikki Markuksenpoika on elossa vielä kesällä 1661, sillä hänet mainitaan kyseisen vuoden kesäkäräjillä:
Iin kesäkäräjät 26-27.06.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711253) (KO a:11), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu
....
Heikki Kontiolla ja Karin Jaakontyttärellä on ilmeisesti tytär, joka vuoteen 1680 mennessä avioituu oululaisen Juho Antinpoika Longin kanssa. Juho Antinpojan vaimon etunimi ei ole vielä selvinnyt; esim. voisiko kyseessä olla Kirstin taikka Beata, joka jäisi tästä liitosta leskeksi ja avioituisi myöhemmin uudelleen; vai olisiko kyseessä joku muu tytär.

Vuoden 1680 talvikäräjillä käsitellään kiiminkiläisen Karin Jaakontytären ja tämän vävyn, oululaisen Juho Antinpoika Longin, asiaa koskien perinnönjakoa Juhon appiukon, Heikki Kontion, jäämistöä:
Iin talvikäräjät 16-18.03.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728103) (KO a:24; rr17), vasemmanpuoleinen sivu, juttu 246

Vuoden 1698 kesäkäräjillä oululainen porvari Juho Nuutinpoika Pihlman penää Heikki Kontiolta edesmenneen Juho Longin saatavia; kyseessä saattaisi olla Juho Antinpoika Long, joka avioitui Heikin sisaren kanssa:
Iin kesäkäräjät 22-23.07.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695935) (KO a:19; rr35), oikeanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu
...

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Johan Longin vaimo näyttää olevan Brita 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645814) 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761768), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647404), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022188).

[s.peltonen]

Johan Longin vaimo näyttää olevan Brita 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645814) 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761768), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647404), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022188).

Paljon Kiitoksia Tiedosta!

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[s.peltonen]

Halosen taloon vuosien 1710-1713 henkikirjoissa kirjattu Antti vävy saattaisi olla Etelä-Iin Kauppilan talosta, Antti Antinpoika Kauppilan ja Liisa Heikintytär Käyrän poika, ja vääpeli Antti Tuomaanpoika Kauppilan pojanpoika.

Vuoden 1717 käräjillä Juho Kauppila penää edesmenneen veljensä, Antti Kauppilan jäämistöä Antin vaimon sisarpuolelta Brita Gabrielintyttäreltä ja Gabriel Halonen mainitaan Antin appiukkopuoleksi:
Iin ylimääräiset Käräjät 19-21.08.1717 (KO a:34, rr50), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584677).

Asiaan olisi tuonut varmuutta se, mikäli Juho Kauppila olisi tuolloin jo ollut lautamies; tällöin Juhoa olisi jutussa ehkä tituleerattu lautamieheksi. Juho mainitaan lautamieheksi ensimmäisen kerran vuoden 1719 käräjillä. Asiaan olisi tuonut varmuutta sekin, mikäli Juho Kauppilan olisi mainittu olevan Etelä-Iin Kauppilan talosta.

Haukiputaan Kauppilan talosta ei tunnu löytyvät tuolta ajalta Juho ja Antti veljeksiä.
Etelä-Iin Kauppilan talon isäntänä toimii Juho Antinpoika ja hänellä on Antti niminen veli. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390064) rippikirjassa Antti veljelle viimeinen kirjaus Kauppilan talosta on maaliskuulta 1709. Sen jälkeen on kommentti, jossa Antin mainitaan muuttaneen Haukiputaalle. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168947) henkikirjassa Antti kirjataan vielä Kauppilan taloon. Tuolloin Halosen taloon ei vielä kirjata Antti vävyä. Vuoden 1710 henkikirjassa Anttia ei enää kirjata Kauppilan taloon. Tuolloin Halosen taloon kirjataan Antti vävy Liisa vaimonsa kanssa.

Vuoden 1720 käräjillä Matti Halonen mainitaan Gabriel Halosen pojaksi:
Iin kesäkäräjät 12-14.07,16.07.1720 (KO a:36, rr52), vasemmalta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584865).

Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin perheen ollessa pakomatkalla vihollinen hyökkäsi perheen kimppuun ja löi Matin isän kuoliaaksi ja haavoitti äitiä niin pahoin, että äiti kuoli pian tämän jälkeen. En oikein osannut löytää tuosta sellaista tietoa, että tämä olisi tapahtunut Kemissä. Onko vihollinen hyökännyt perheen kimppuun jossain muualla, ja vanhempien hautaaminen olisi tapahtunut Kemissä?

Vaikuttaisi siltä, että luultavasti, vaikkakaan ei varmuudella:
- Antti Antinpoika Kauppila olisi Liisa Matintytär Halosen mies
- Liisa Matintytär Halosen vanhemmat olisivat Matti Mikonpoika Halonen ja Beata Heikintytär Kontio
- Brita Gabrielintytär ja Matti Gabrielinpoika vanhempia olisivat Gabriel Heikinpoika Käyrä ja Beata Heikintytär Kontio
- Gabriel Heikinpoika Käyrä olisi avioitunut sisarensa pojan vaimon äidin kanssa

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Halosen taloon vuosien 1710-1713 henkikirjoissa kirjattu Antti vävy saattaisi olla Etelä-Iin Kauppilan talosta, Antti Antinpoika Kauppilan ja Liisa Heikintytär Käyrän poika, ja vääpeli Antti Tuomaanpoika Kauppilan pojanpoika.

Vuoden 1717 käräjillä Juho Kauppila penää edesmenneen veljensä, Antti Kauppilan jäämistöä Antin vaimon sisarpuolelta Brita Gabrielintyttäreltä ja Gabriel Halonen mainitaan Antin appiukkopuoleksi:
Iin ylimääräiset Käräjät 19-21.08.1717 (KO a:34, rr50), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584677).

Asiaan olisi tuonut varmuutta se, mikäli Juho Kauppila olisi tuolloin jo ollut lautamies; tällöin Juhoa olisi jutussa ehkä tituleerattu lautamieheksi. Juho mainitaan lautamieheksi ensimmäisen kerran vuoden 1719 käräjillä. Asiaan olisi tuonut varmuutta sekin, mikäli Juho Kauppilan olisi mainittu olevan Etelä-Iin Kauppilan talosta.

Haukiputaan Kauppilan talosta ei tunnu löytyvät tuolta ajalta Juho ja Antti veljeksiä.
Etelä-Iin Kauppilan talon isäntänä toimii Juho Antinpoika ja hänellä on Antti niminen veli. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390064) rippikirjassa Antti veljelle viimeinen kirjaus Kauppilan talosta on maaliskuulta 1709. Sen jälkeen on kommentti, jossa Antin mainitaan muuttaneen Haukiputaalle. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168947) henkikirjassa Antti kirjataan vielä Kauppilan taloon. Tuolloin Halosen taloon ei vielä kirjata Antti vävyä. Vuoden 1710 henkikirjassa Anttia ei enää kirjata Kauppilan taloon. Tuolloin Halosen taloon kirjataan Antti vävy Liisa vaimonsa kanssa.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

Hei Sari

Minusta tämä on Antti Kauppilan meno Halosen vävyksi on näillä näytöillä täysin selvä. Ja hieno löytö taas! Oikeusjutussa Johan kirjataan Cauppinen tai Cauppi, mutta ei se asiaa muuta. Käy ilmi, että Antti oli ollut Halosessa 7 vuotta. Sitä ihmettelin, että vastaamaan joutui Brita Gabrielintytär, joka ilm. oli tuolloin alaikäinen. Ainakin olen aavistellut, että Gabriel Heikinpk. Käyrä/Halosen eka lapsi olisi ollut Matti s.n. 1697. Ehkäpä kuitenkin Brita oli vanhin ja juuri täyttänyt 18v, koska hän tässä käräjillä on vastuussa Antin jättämästä omaisuudesta, vaatetavaraa puidaan, Brita selittää, että Antin oikea appi (Matti Mikonpoika) oli kait ollut veloissa ja sinne meni Antin omaisuutta (?). Sitten arvotettiin Antin taloon tekemä 7 vuoden työ hintaan 10 Dl/v = 70 Dl, joka Brita velvoitettiin maksaamaan Juho Kauppiselle. Tuo oikeuskäytäntö kyllä minua hämää, eikös vävyn työpanos jäänytkään talolle ilman korvausvelvollisuutta?? Varmaan se kuitenkin indikoi, että Antille ja Liisalle ei jäänyt elätettäviä lapsia.

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1720 käräjillä Matti Halonen mainitaan Gabriel Halosen pojaksi:
Iin kesäkäräjät 12-14.07,16.07.1720 (KO a:36, rr52), vasemmalta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584865).

Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin perheen ollessa pakomatkalla vihollinen hyökkäsi perheen kimppuun ja löi Matin isän kuoliaaksi ja haavoitti äitiä niin pahoin, että äiti kuoli pian tämän jälkeen. En oikein osannut löytää tuosta sellaista tietoa, että tämä olisi tapahtunut Kemissä. Onko vihollinen hyökännyt perheen kimppuun jossain muualla, ja vanhempien hautaaminen olisi tapahtunut Kemissä?

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Tuossa jutussa (nimismies) Johan Bäck ajaa veljensä Casparin puolesta. Caspar oli jättänyt pakomatkallaan 1714 Haloseen 1 tynnyrin ruisjauhoja, 3/4 tynnyriä kauraa, 3/8 tynn. suolaa ja jotakin muuta. Näitä nyt perätään Matti Haloselta. Matti selittää paenneensa vanhempiensa kanssa Iihin
"och af fienden grijpen i ??? sidan om Ijo Elfen..." ja siellä isä lyötiin kuoliaaksi ja äiti haavoitettiin ja pian kuoli. Siis Iissä kuolivat, mutta kuolemat kirjattu Kemissä, kuten monelle muullekiin Iin pakolaiselle. Ajankohta täytynee olla aivan vuoden 1715 alkupäivät.

Bäckin omaisuuden Matti laittaa vävynsä Antti Cauppisen vastuulle. Antti olisi ne luovuttanut Påhl Wirkkuselle, joka oli kertonut pohjois-iiläiselle Jöran Jöranssonille, että hän oli kätkenyt Bäckin tynnyrit.

Oikeus päätti, että Matti Halosen tuli korvata 20 dl Caspar Bäckille.

Jos saa oikeudenkäyttöä arvostella, niin varsin kohtuuton päätös langettaa tapahtuma-aikana alaikäiselle orpoutuneelle pojalle sodan melkeistä johtunut velka porvarin jättämästä omaisuudesta.

[s.peltonen]

Tuossa jutussa (nimismies) Johan Bäck ajaa veljensä Casparin puolesta. Caspar oli jättänyt pakomatkallaan 1714 Haloseen 1 tynnyrin ruisjauhoja, 3/4 tynnyriä kauraa, 3/8 tynn. suolaa ja jotakin muuta. Näitä nyt perätään Matti Haloselta. Matti selittää paenneensa vanhempiensa kanssa Iihin
"och af fienden grijpen i ??? sidan om Ijo Elfen..." ja siellä isä lyötiin kuoliaaksi ja äiti haavoitettiin ja pian kuoli. Siis Iissä kuolivat, mutta kuolemat kirjattu Kemissä, kuten monelle muullekiin Iin pakolaiselle. Ajankohta täytynee olla aivan vuoden 1715 alkupäivät.

Bäckin omaisuuden Matti laittaa vävynsä Antti Cauppisen vastuulle. Antti olisi ne luovuttanut Påhl Wirkkuselle, joka oli kertonut pohjois-iiläiselle Jöran Jöranssonille, että hän oli kätkenyt Bäckin tynnyrit.

Oikeus päätti, että Matti Halosen tuli korvata 20 dl Caspar Bäckille.

Jos saa oikeudenkäyttöä arvostella, niin varsin kohtuuton päätös langettaa tapahtuma-aikana alaikäiselle orpoutuneelle pojalle sodan melkeistä johtunut velka porvarin jättämästä omaisuudesta.

Tervehdy Jouni,

Suuret Kiitokset kommenteista ja jutun selvennyksestä!

Voisiko tuossa Ii joen kohdalla lukea: ", stax söder om Ijo elf"? En ole kyllä varma.

Olen aivan samaa mieltä, että varsin kohtuuttomalta tuntuvat nuo oikeiden päätökset porvarien omaisuuden korvaamisista. Porvareiden korvausvaatimuksia on käräjillä useita. Vaikuttaa siltä, että porvarit tavallaan siirsivät vastuun omaisuudestaan talonpojille, ja talonpoikien olisi pitänyt henkensä kaupalla turvata porvarien omaisuutta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdy Jouni,


Voisiko tuossa Ii joen kohdalla lukea: ", stax söder om Ijo elf"? En ole kyllä varma.

Sari P
Hei

Oikeassa olet! Varmaan tavoiteltiin "strax söder om Ijo Elf". Eli ei pakolaiset edes joen yli ehtineet, kun vainolainen tapasi. Ehkäpä hyvinkin oltiin pyrkimässä Gabrielin kotiin Käyrälle.

Ajankohta lienee ollut 4.1.1715, joka Kemissä kirjattu Gabrielin kuolinpäiväksi. Beata kuoli vasta 23.2.1715. Voisi ajatella, että Beata sekä Gabriel-vainaja saatiin kuljetetuksi tämän tapauksen jälkeen Iistä Kemiin.

[tellervoranta]

Aloimpa tutkistella Oinas Panuman esipolviani. Ja niitähän löytyy jos mihin lähtöön. Juuso Matinpoika ja Maria Kustaantr Leskelä Kiimingin Mikkosessa, Perttu Matinpka ja Matleena Kustaantr Leskelä, joka avioituu Pertun kuoltua Olli Paavonpoika Säkkisen kanssa ja muuttavat Kempeleeseen.
Nyt huomio kiinnittyi Perttu Pertunpoika Panumaan joka avoituu esi-isäni tyttären Beata Heikintytär Kontion kanssa s. 18.12.1691.
Jälkimmäinen pari saa Pudasjärvellä lapset Kaarina ja Johannes. Johanneksen kohdalla äidin merkintä Ollila?. Beataa en löydä enää Kempeleen Korpelasta. Minulla kuolinmerkintä 1731.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/12.htm

[tellervoranta]

Pyytäisin Haukiputaan tuntijoilta tietoa henkilöstä: Vanha Talollinen Erik Halonen vuonna 1750. Hänet on pyydetty Simo Kolehmaisen kanssa käräjille todistamaan Alakiimingin Hurun talon asukkaista Ison vihan ajalta eli vuodelta 1716.

[JHissa]

Pyytäisin Haukiputaan tuntijoilta tietoa henkilöstä: Vanha Talollinen Erik Halonen vuonna 1750. Hänet on pyydetty Simo Kolehmaisen kanssa käräjille todistamaan Alakiimingin Hurun talon asukkaista Ison vihan ajalta eli vuodelta 1716.
Kyseessä on varmaan Erkki Heikinpoika Kanniainen myöh. Halonen eli Ukkola, s. 25.8.1680 Haukipudas, Alakiiminki, k. 17.2.1758 Haukipudas, joka löytyy vielä 1749-54 rippikirjasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297650

[tellervoranta]

Lämpimät kiitokseni :). Simo Kolehmainenhan oli myös alkuaan Kannianen, mutta Pekanpoika (1688-1777).

Kyseessä on varmaan Erkki Heikinpoika Kanniainen myöh. Halonen eli Ukkola, s. 25.8.1680 Haukipudas, Alakiiminki, k. 17.2.1758 Haukipudas, joka löytyy vielä 1749-54 rippikirjasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297650

[Jouni Kaleva]

Kyseessä on varmaan Erkki Heikinpoika Kanniainen myöh. Halonen eli Ukkola, s. 25.8.1680 Haukipudas, Alakiiminki, k. 17.2.1758 Haukipudas, joka löytyy vielä 1749-54 rippikirjasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297650

Tämä Erkki vihittiin isonvihan vainoissa n. 1716 kuolleen Matti Halosen lesken Anna Erkintr. Puuperän kanssa 2.2.1719, ja siten hän tuli talon isännäksi, kun myös Matti Halosen veljet kuolivat 1716-1719.

[JHissa]

Miten Iin Abraham Tuhkala ja hänen vaimonsa Karin Johansdotter liittyvät Mats Matsson Halosen tilaan ilmoitusasiat 15.1.1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733613)? Jutussa mainitaan myös isoisä Gabriel Hindersson Käyrä, joka oli mennyt naimisiin edesmenneeen Mats Michelssonin lesken Beata Hindersdotterin kanssa.
Myöhemmin tilaa käsitellään ainakin Iin ja Pudasjärven käräjillä 6.-8.7.1742 s. 197 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24697200), jolloin asialla on Gabriel Hinderssonin tytär Brita Gabrielsdotter.
Laitetaan vielä isovihan jälkeisiä Iin ja Pudasjärven käräjäotteita 19.-21.8.1717 s. 143 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584677), 12.-16.7.1720 s. 184 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584865), 16.-17.1.1748 f. 88v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24695218).

Missä on muuten lapsensurmasta 1741 teloitetun Matti Halosen piian Margareta Andersdotter Liedeksen ‡ 18.5.1741 Ii, käräjäotteet (Piispantarkastuksen pöytäkirjat 1741 s. 425 § 14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7377139) ja Iin rippikirja 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390374))?

[Jouni Kaleva]

Miten Iin Abraham Tuhkala ja hänen vaimonsa Karin Johansdotter liittyvät Mats Matsson Halosen tilaan ilmoitusasiat 15.1.1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733613)? Jutussa mainitaan myös isoisä Gabriel Hindersson Käyrä, joka oli mennyt naimisiin edesmenneeen Mats Michelssonin lesken Beata Hindersdotterin kanssa.


Vaikealukuista ainakin minulle. Jotenkin olen tavailevinani, että tila oli myönnetty edellisvuoden 6.4. Matti Matinpk. Haloselle. Ja tietoon saatettu Abraham Tuhkalalle ja tämän vaimolle, jolla vaimolla oli jotakin osuutta taloon ("Carin Johansdotters börde-jord") ja Abraham esitti jakokirjan(?) (förlikning skrift) päivätty "5. derpåföljande augusti" todistajina Rådman Niels Isacson(?) ja Matts Johansson Manninen, että Abraham luopuu osuudestaan 20 kuparitaalarin korvauksesta. Ja oliko nyt vielä tuo maksu saamatta Matti Haloselta?

En saa selvää mihin perustuu Abrahamin vaimon osuus tästä talosta.

[Jouni Kaleva]

Missä on muuten lapsensurmasta 1741 teloitetun Matti Halosen piian Margareta Andersdotter Liedeksen ‡ 18.5.1741 Ii, käräjäotteet (Piispantarkastuksen pöytäkirjat 1741 s. 425 § 14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7377139) ja Iin rippikirja 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390374))?
Sikäli kuin tiedän, tästä on vain Haukiputaalla 28.2.1741 pidetyn välikäräjien konseptikäsikirja, joka ei siis varmaan digitoituna. Hovioikeus on pitänyt näyttöä riittävänä ja vahvistanut välikäräjien langettaman kuolemantuomion 3.4.1741. Nmä tiedot olen saanut edesmenneeltä Jorma Kakolta aikanaan.

[JHissa]

Vaikealukuista ainakin minulle. Jotenkin olen tavailevinani, että tila oli myönnetty edellisvuoden 6.4. Matti Matinpk. Haloselle. Ja tietoon saatettu Abraham Tuhkalalle ja tämän vaimolle, jolla vaimolla oli jotakin osuutta taloon ("Carin Johansdotters börde-jord") ja Abraham esitti jakokirjan(?) (förlikning skrift) päivätty "5. derpåföljande augusti" todistajina Rådman Niels Isacson(?) ja Matts Johansson Manninen, että Abraham luopuu osuudestaan 20 kuparitaalarin korvauksesta. Ja oliko nyt vielä tuo maksu saamatta Matti Haloselta?

En saa selvää mihin perustuu Abrahamin vaimon osuus tästä talosta.
Abraham Tuhkala on alunperin Abraham Eriksson Pekonen Muhokselta
Iin rippikirja 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390309), 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390407), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390473), 1753-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365740), 1760-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365755), 1771-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366558), 1778-84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366655),
jonka ensimmäinen puoliso oli Iissä 1.3.1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365774) vihitty Margareta Hendriksdotter Ylitalo (haud. 16.6.1728 Ii) ja joka meni Iissä 20.10.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365776) naimisiin Matts Andersson Kälkäjän, haud. 1.11.1719 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488463) Pudasjärvi, (vihitty Pudasjärvellä 4.8.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488446)) lesken Carin Johansdotter Tuhkalan, k. 8.9.1772 Ii, kanssa
Iin rippikirja 1700-06 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389985), 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390130), 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390237), Pudasjärven rippikirja 1713-22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499468), Iin rippikirja 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390314).
Eli Carinin isä Johan Michelsson Tuhkala on Mats Michelsson Halosen veli, joka vihittiin Iissä 12.3.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369765) Brita Jöransdotter Niemelän kanssa.
En löytänyt Carinin kastetta Iistä, joten luultavasti hän on syntynyt Haukiputaalla (Iin rippikirjan mukaan 1693), sillä Haukiputaan kastetut puuttuvat vuosilta 1693-1714.

[Jouni Kaleva]

Abraham Tuhkala on alunperin Abraham Eriksson Pekonen Muhokselta
Iin rippikirja 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390309), 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390407), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390473), 1753-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365740), 1760-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365755), 1771-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366558), 1778-84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366655),
jonka ensimmäinen puoliso oli Iissä 1.3.1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365774) vihitty Margareta Hendriksdotter Ylitalo (haud. 16.6.1728 Ii) ja joka meni Iissä 20.10.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365776) naimisiin Matts Andersson Kälkäjän, haud. 1.11.1719 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488463) Pudasjärvi, (vihitty Pudasjärvellä 4.8.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488446)) lesken Carin Johansdotter Tuhkalan, k. 8.9.1772 Ii, kanssa
Iin rippikirja 1700-06 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389985), 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390130), 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390237), Pudasjärven rippikirja 1713-22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499468), Iin rippikirja 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390314).
Eli Carinin isä Johan Michelsson Tuhkala on Mats Michelsson Halosen veli, joka vihittiin Iissä 12.3.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369765) Brita Jöransdotter Niemelän kanssa.
En löytänyt Carinin kastetta Iistä, joten luultavasti hän on syntynyt Haukiputaalla (Iin rippikirjan mukaan 1693), sillä Haukiputaan kastetut puuttuvat vuosilta 1693-1714.
Kovasti lisätietoa, kiitos!
Tuota Matti Antinpk. Kälkäjää täytynee täsmentää. Tämänniminen kuoli 1719, mutta ei sopine olemaan tässä tarkoitettu Carin Tuhkalan mies, sillä linkkaamassasi rippikirjassa pariskunta käy ripillä yhtenäisesti ainakin 1722 loppuun??

[JHissa]

Kovasti lisätietoa, kiitos!
Tuota Matti Antinpk. Kälkäjää täytynee täsmentää. Tämänniminen kuoli 1719, mutta ei sopine olemaan tässä tarkoitettu Carin Tuhkalan mies, sillä linkkaamassasi rippikirjassa pariskunta käy ripillä yhtenäisesti ainakin 1722 loppuun??
Luulen, että kyseessä on sama Matti Antinp. Kälkäjä sillä Antti Erkinpoika Kälkäjän poika Matti syntyi Pudasjärvellä 8.1.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492574) hänen ensimmäisestä avioliitostaan Valpuri Matintyttären kanssa, joten haudatuissa haud. 1.11.1719 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488463) ilmoitettu 30 vuotta sopii hyvin juuri tälle Matille. Nyt pitää selvittää ovatko ripppikirjan 1713-22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499468) vuosien 1717-22 merkinnät oikein (7 nimeä, mutta 8 riviä rippimerkintöjä), sillä heitä ei näy enään myöskään seuravassa rippikirjassa 1723-32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499524). Matti Kälkäjälle ja Karin Tuhkalalle näyttää syntyneen Pudasjärvellä ainakin kaksi lasta Brita 6.3.1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488471) ja Antti 12.5.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488473) (isänä Matz Andersson Kälkäjäs junioris), jonka jälkeen heidät vielä vihitään 4.8.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488446). Karin näkyy Iin rippikirjan 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390237) mukaan muutaneen Pudasjärvelle 1715, mutta palasi Iihin vuosina 1717, 1719 ja 1721.
Juho Mikonpoika Halonen mainitaan Haukiputaan henkikirjoissa (välillä vain vaimo) yhdessä veljensä Matin Kanssa 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968509), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192).

[s.peltonen]

Halosen taloon tytärpuolena muuttanut Karin Paavontytär Raasakka sopinee jollain tapaa tähän ketjuun. Karinin isä on Paavo Juhonpoika Junnila Raasakka. Karinin äiti on ainakin itselleni tuottanut päänvaivaa. Nyt käräjäpöytäkirjoista löytyi juttu, minkä mukaan Karin on syntynyt isänsä jälkimmäisestä avioliitosta.

Paavo Juhonpoika Junnila avioitui 31.03.1697 Matti Heikinpoika Raasakan leskivaimon, Marketta Heikintyttären, kanssa. Viimeinen rippikirja merkintä Marketta vaimolle on 19.11.1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389912). Sen jälkeen on kommentti, jonka mukaan Marketta on menehtynyt. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390055) rippikirjassa taloon kirjataan Brita Pekantytär Kurki (Britasta käytetään myös lisänimeä Leisto), joka on ensin kirjattu piiaksi, mutta hänen kohdalleen on lisätty kommentti, jonka mukaan Brita on nyt talon emäntä. Paavon viimeinen kirjaus rippikirjoissa on 04.08.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390202). Brita vaimon viimeinen kirjaus Raasakan talosta on 09.03.1718. Kuolinkirjan mukaan laamanninoikeuden lautamies Paavo Raasakka menehtyi 1716 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/12.htm) vihollisen polttaman ja murhaamana.

04.05.1718 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/8.htm) vihitään haukiputaalainen nuorimies Matti Gabrielinpoika Halonen ja etelä-iiläinen Paavo Raasakan leskivaimo Brita Pekantytär Leisto. Brita ja Karin tytär muuttavat Haukiputaalle Halosen taloon. Vuosien 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303697)-1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056) henkikirjoissa Matti Halosen taloon kirjataan myös tytär Karin, joka on ilmeisesti Matin tytärpuoli. Vuoden 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900871) henkikirjaan kirjataan Matti, vaimo Brita, sisar Brita sekä tytärpuoli Karin. Karin vihitään Isak Antinpoika Liedeksen kanssa 21.12.1729 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/19.htm). Karin jää leskeksi 17.01.1742 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/26.htm). Karin avioituu 29.11.1746 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/25.htm) Juho Juhonpoika Kauppilan kanssa.

Kuolinkirjan mukaan Karin kuolee 09.02.1782 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/66.htm) ja on tuolloin 78-vuotias, eli olisi syntynyt vuoden 1704 tietämillä. Mikäli Karin olisi syntynyt vuonna 1704, hän olisi syntynyt isänsä ensimmäisestä avioliitosta. Vuosien 1760-1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365729) ja 1771-1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366535) rippikirjan mukaan Karin olisi syntynyt vuonna 1712. Mikäli Karin olisi syntynyt vuonna 1712, hän olisi syntynyt isänsä jälkimmäisestä avioliitosta.

Karinin äitiin löytyi selvyys vuoden 1738 talvikäräjiltä (KO a:58:534, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681615)). Käräjillä kerrotaan, että Marketta Heikintyttärellä oli kaksi avioliittoa. Ensimmäisestä avioliitosta, Heikki Raasakan kanssa, syntyivät tyttäret Saara, Beata ja Brita. Jälkimmäisestä avioliitosta, Paavo Raasakan kanssa, syntyivät Paavo ja Liisa. Paavo Raasakan kerrotaan saaneen toisen vaimonsa, Brita Pekantyttären, kanssa Karin tyttären, joka oli Isak Liedeksen vaimo.

Samaisessa jutussa Saara Heikintyttären ensimmäisen miehen kerrotaan olleen Simo Kuha ja jälkimmäisen Juho Antinpoika Puhakka. Vuoden 1725 talvikäräjillä Saaran edesmenneen miehen nimeksi mainitaan Simo Matinpoika Raasakka (KO a:41:1275, oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624052)). Vuosien 1707-1713 rippikirjoissa Raasakan taloon kirjattiin vuosina 1708-1711 renkipoika Simo Tiiro, tämän jälkeen hänen mainitaan menneen Kauppilan taloon. Samaisessa rippikirjassa Raasakkaan kirjataan myös piika Marketta Matintytär Tiiro. Vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390202) rippikirjassa Raasakan taloon kirjataan jälleen renki Simo Tiiro. Vuosien 1722-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390278) rippikirjassa Raasakan taloon kirjataan Simo Raasakka ja tämän vaimo Saara. Saaran ensimmäinen mies sopisi olemaan Matti Matinpoika Kuhan poika, joka muutti Tiiron taloon vuoden 1702 tietämillä; asiasta on mainita mm. vuoden 1702 kesäkäräjillä (KO a:23:571, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533438)). Matti kirjataan Tiiron taloon vuoden 1705-1706 henkikirjoissa; vuoden 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695187) henkikirjassa hänet mainitaan edesmenneeksi.

--

Mistä Brita Pekantytär Leistolle tulee nimi Kurki?
Oliko Britan isän isä Erkki Erkinpoika s.n.1626, joka ylösotti Yrjö Leiston 30 vuotta autiona olleen kokomanttaalin talon kesäkäräjillä 1665 (KO a:11:695, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712617))? Mikäli ymmärsin oikein, niin Erkin takuumiehinä olivat Erkki Kurki ja nimismies Casper Forbus. Olisiko Leiston talon ylösottanut Erkki Erkinpoika ollut Kurkela? Olisiko takuumiehenä ollut Erkki Kurkela voinut olla Erkki Erkinpojan isä? Voisiko Erkki Erkinpojan isä olla Haukiputaalla sijaitsevan Kurkela eli Erkkilä talon isäntä Erkki Erkinpoika (s.n.1602)?

Leiston talo kirjataan Erkki Erkinpojan nimellä vuosien 1667-1671 henkikirjoissa. Vuoden 1674 henkikirjassa Leiston talon kirjataan Anna Simontytär Leistola, joka on ilmeisesti Erkki Erkinpojan vaimo. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649707) vuoden henkikirjassa Leiston taloon kirjataan Erkki Erkinpoika Leistolan vaimo Anna Simontytär. Vuodesta 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761755) alkaen Leiston talosta maksetaan henkirahaa Pekka Erkinpojasta ja tämän vaimo Anna Yrjöntyttärestä. Olisiko tämä pari Brita Pekantytär Leisto eli Kurjen vanhemmat? Kuolinkirjan mukaan Brita Pekantytär oli syntynyt vuoden 1677 tietämillä (+16.02.1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319121)), joten sen puolesta hän sopisi olemaan Pekka Erkinpoika Leiston tytär. Vuoden 1692 talvikäräjillä mainitaan edesmenneen Erkki Erkinpoika Leiston poika Pekka (KO a:13:221, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691063)). Leiston talon mainitaan pahasti velkaantuneen. Samaisen vuoden kesäkäräjillä käsitellään Leiston talon velkaantumista (KO a:13:18, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691178)). Leiston talo jää autioksi vuoteen 1697 mennessä. Ja vuoden 1700 kesäkäräjillä Heikki Eskonpoika Koskela pyytää saada ylösottaa Erkki Leiston autiotalon (KO a:21:653, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698441)). Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389879) rippikirjassa Heikki Leiston eli Koskelan taloon on kirjattuna myös Brita Pekantytär ja nuori poika Pekka Pekanpoika. Voisiko Brita Pekantytär olla Pekka Erkinpoika Leiston tytär, joka seuraavassa rippikirjassa kirjataan Raasakan taloon Paavo Raasakan vaimona? Voisiko nuori poika Pekka Pekanpoika olla Pekka Erkinpoika Leiston 27.01.1684 syntynyt Pekka poika?

Vuoden 1708 talvikäräjillä kuivaniemeläinen Juho Juhonpoika Halttu kertoo ottaneensa yhtiömiehekseen Pekka Pekanpoika Leiston (KO a:29:522, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573749)). Pekka sopisi olemaan Pekka Erkinpoika Leiston 27.01.1684 syntynyt Pekka poika. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390020) rippikirjassa Haltun taloon kirjataan syytinkimies Pekka Kurki. Viimeinen kirjaus Pekalle on 24.07.1710. Pekan mainitaan muuttaneen Olhavalla sijaitsevaan Piukkulan taloon. Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963850) henkikirjassa Haltun taloon kirjataan Juho Halttu ja vaimo sekä syytinkimies Pekka. Pekasta ei kuitenkaan makseta henkirahaa; hänen mainitaan olevan kirjattuna Olhavalla sijaitsevaan Juho Piukkulan taloon.

Juho Eskonpoika Koskela pyysi saada ylösottaa Olhavalla sijaitsevan Piukkulan talon vuoden 1707 kesäkäräjillä (KO a:28:58, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535168)). Juhon veli Heikki ylösotti Leiston talon seitsemän vuotta aiemmin. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390029) rippikirjassa Piukkulan taloon kirjataan Juhon perheen lisäksi heti rippikirjan alusta alkaen mm. Pekka Kurjen leskivaimo Anna. Anna sopisi olemaan Pekka Erkinpoika Leiston leskivaimo Anna Yrjöntytär. Juhon viimeinen kirjaus Piukkulan talosta on 30.09.1710. Juhon mainitaan lähteneen sotilaaksi. Seuraavasta vuodesta alkaen taloon kirjataan isäntä Pekka Pekanpoika Kurki. Vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390178) rippikirjassa Piukkulan talon kirjataan Pekka Piukkunen, vaimo Brita ja äiti Anna. Brita vaimon viimeinen kirjaus Piukkulan talosta on vuodelta 1714. Pekan äidiltä kirjauksia on vuosilta 1714-1716. Pekalla viimeinen kirjaus Piukkulan talosta on 22.07.1716.

Vuoden 1717 kesäkäräjillä mainitaan Brita Pekantytär Raasakka ja tämän serkku Liisa Juhontytär (KO a:34:145, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584678)). Asia koskee Britan edesmenneen veljen Pekan jäämistöä. Ei ole selvinnyt, että miten Liisa serkku liittyy Britan veljen jäämistön jakamiseen. Sekään ei ole selvinnyt mitä kautta serkkuus Liisa Juhontyttäreen tulee. Yksi hatara arvaus olisi se, että Britan äiti olisi Juho Yrjönpoika Miettusen sisar. Juho Yrjönpojaika Miettuselle syntyy Liisa tytär 17.03.1682. Ja Juholla on Anna sisar, joka kirjataan vuoden 1674 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584678) henkikirjassa Miettusen taloon Matti Laurinpojan tytärpuolena. Pelkkää arvuuttelua tämä toki vain on.

Mikäli teillä on yllä mainittuun jotain korjauksia taikka asiasta jotain lisätietoja, niin kaikki tiedot otan kiitollisin mielin vastaan.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[JHissa]

Paavo Juhonpoika Junnila avioitui 31.03.1697 Matti Heikinpoika Raasakan leskivaimon, Marketta Heikintyttären, kanssa.

pitäisi olla Heikki Matinpoika Raasakan (vihitty 4.3.1688 Ii, haudattu 15.3.1696 Ii) leskivaimon, Marketta Heikintytär Käyrän, kanssa

Viimeinen rippikirja merkintä Marketta vaimolle on 19.11.1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389912). Sen jälkeen on kommentti, jonka mukaan Marketta on menehtynyt. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390055) rippikirjassa taloon kirjataan Brita Pekantytär Kurki (Britasta käytetään myös lisänimeä Leisto),

ymmärrettävää sillä hänen isänsä on Pohjois-Iin Leistolan eli Kurjen isäntä Pekka Erkinpoika Leisto eli Kurki eli Brita on syntynyt Iissä 5.9.1680 ja jonka äiti Anna Yrjänäntytär näkyy rippikirjoissa 1700-06 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389879), 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390029), 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390178) (veli Pekka Pekanpoika Kurki myöh. Piukkunen, syntynyt Iissä 27.1.1684).

joka on ensin kirjattu piiaksi, mutta hänen kohdalleen on lisätty kommentti, jonka mukaan Brita on nyt talon emäntä. Paavon viimeinen kirjaus rippikirjoissa on 04.08.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390202). Brita vaimon viimeinen kirjaus Raasakan talosta on 09.03.1718. Kuolinkirjan mukaan laamanninoikeuden lautamies Paavo Raasakka menehtyi 1716 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/12.htm) vihollisen polttaman ja murhaamana.

...

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys JHissa,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

pitäisi olla Heikki Matinpoika Raasakan (vihitty 4.3.1688 Ii, haudattu 15.3.1696 Ii) leskivaimon, Marketta Heikintytär Käyrän, kanssa

Olin näköjään mennyt typottamaan Matin etunimen ja patronyymin väärinpäin; Paljon kiitoksia korjauksesta!
Marketta Heikintyttären ensimmäinen mies on luonnollisesti Heikki Matinpoika Raasakka, Beata Jaakontytär Raasakan ja Matti Simonpojan poika.

Omaan listaani olen Marketta vaimon kohdalle kirjannut: "Marketta Heikintytär, mahdollisesti Käyrä". Marketta on omia esiäitejäni, joten mieluusti haluaisin häneltä epävarmuusmerkinnän esipolvikaavioista poistaa. Mikäli JHissalla, taikka jollakulla muulla, olisi tiedossa jokin arkistolähde, missä Matti Heikinpoika Raasakan vaimo Marketta Heikintytär mainittaisiin Heikki Käyrän tyttäreksi, niin olisi erittäin kiitollinen tiedosta!

Vihkitiedosta taikka lasten kastetiedoista en onnistunut löytämään mainintaa Marketan lisänimestä. En myöskään ole onnistunut löytämään juttua, jossa Marketta olisi mainittu Käyrän talon tyttäreksi.

Marketta Heikintytärtä epäilen Heikki Yrjönpoika Käyrän tyttäreksi seuraavista syistä; minulta kuitenkin puuttuu se varsinainen tieto, jossa asia todettaisiin:
- Kalle Heikinpoika Käyrä avioitui Marketta Matintytär Raasakan kanssa (tästä on maininta vuoden 1697 talvikäräjillä; KO a:18:403, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694638)).
- Kalle Heikinpoika Käyrän taloon kirjataan vuoden 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905119) henkikirjassa Marketta sisar; Marketta sisarta ei enää tämän jälkeen kirjata henkikirjoissa Käyrän taloon
- tuohon aikaan oli kohtalaisen yleistä, että kahden isännän lasten välillä solmittiin useampia avioliittoja

(Vuoden 1712 kesäkäräjillä on maininta Raasakan talon perinnön määrittämisestä Paavo Raasakan toisen avioliiton solmimisen yhteydessä; KO a:33:669, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589484).)

ymmärrettävää sillä hänen isänsä on Pohjois-Iin Leistolan eli Kurjen isäntä Pekka Erkinpoika Leisto eli Kurki eli Brita on syntynyt Iissä 5.9.1680 ja jonka äiti Anna Yrjänäntytär näkyy rippikirjoissa 1700-06 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389879), 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390029), 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390178) (veli Pekka Pekanpoika Kurki myöh. Piukkunen, syntynyt Iissä 27.1.1684).

Rippikirjojen osalta päädyimme samanlaiseen näkemykseen, sillä poikkeuksella että itse en hoksannut olettaa vuosien 1700-1706 rippikirjassa Leiston taloon kirjattua itsellinen Annaa ajatella Pekka Erkinpoika Leiston vaimoksi. Olet oikeassa; itsellinen Anna saattaisi hyvinkin olla Pekka Erkinpojan vaimo.

Brita Pekapojan kastetieto oli itselleni uusi; se on aiemmin tarttunut silmään. Suuret Kiitokset Britan kastetiedosta!
Kastekirjoista vaikuttaisi löytyvän seuraavat Erkki Pekanpoika Kurki Leiston lapset: Brita (s.05.09.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369686)), Erkki (s.28.05.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369687)), Pekka (s.27.01.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369688)), Lauri (s.14.08.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369690)), Johannes (s.27.07.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369692), +31.07.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369808)), Anna (s.10.01.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369696)) ja Maria (s.19.01.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369719)).

Se vielä pohdituttaa, että mistä Kurki nimitys tulee Leiston talolle; Leiston talosta ei käytetä Kurki nimeä ennen kuin Erkki Erkinpoika ylösottaa talon. Olisikohan Leiston talon ylösottanut Erkki Erkinpoika ollut lähtöisin jostain Haukiputaan Kurkelan taloista. Haukiputaalla sijaitsevaa Kurkela eli Erkkilä taloa isännöi vuosina 1642-1667 Erkki Erkinpoika (s.n.1602). Ei vain ole löytynyt käräjäpöytäkirjoista mitään sellaista, jossa Erkki Erkinpoika Kurkela eli Erkkilä olisi mainittu Leiston talon ylösottaneen Erkki Erkinpojan isäksi.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Jouni Kaleva]

Karinin äitiin löytyi selvyys vuoden 1738 talvikäräjiltä (KO a:58:534, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681615)). Käräjillä kerrotaan, että Marketta Heikintyttärellä oli kaksi avioliittoa. Ensimmäisestä avioliitosta, Heikki Raasakan kanssa, syntyivät tyttäret Saara, Beata ja Brita. Jälkimmäisestä avioliitosta, Paavo Raasakan kanssa, syntyivät Paavo ja Liisa. Paavo Raasakan kerrotaan saaneen toisen vaimonsa, Brita Pekantyttären, kanssa Karin tyttären, joka oli Isak Liedeksen vaimo.


Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Erinomainen löytö, saatiinpa tämäkin oikeaan järjestykseen ja esipolvet tältä osin ojennukseen :)

Pikku huomio tähän Leisto/Kurki-asiaan:

RK Ii 1700-06 fol.45 Etelä-Iin Korvalassa on "dreng Anders Mattson hustru Brita Kurki" merkinnät 1706 aikana. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389940 Onko tekemistä tämän kanssa? Varmaan eri Brita Kurki, kuin RK Ii 1707-13 Raasakassa näkyvä Pijgan Brita Pehrsdr. Kurki, siten pijgan tilalle merkitty "matmr". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390055 (siis jos olisi Anders Mattsonin leski mennyt Raasakkaan, ei olisi siellä alkuun kirjattu piiaksi).

[JHissa]

Tervehdys JHissa,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

...
Rippikirjojen osalta päädyimme samanlaiseen näkemykseen, sillä poikkeuksella että itse en hoksannut olettaa vuosien 1700-1706 rippikirjassa Leiston taloon kirjattua itsellinen Annaa ajatella Pekka Erkinpoika Leiston vaimoksi. Olet oikeassa; itsellinen Anna saattaisi hyvinkin olla Pekka Erkinpojan vaimo.


Rippikirjassa 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390029) lukee selvästi "Pehr Kurkis E: Anna" ja seuraavassa 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390178) hän on "modren Anna".


....
Brita Pekapojan kastetieto oli itselleni uusi; se on aiemmin tarttunut silmään. Suuret Kiitokset Britan kastetiedosta!
Kastekirjoista vaikuttaisi löytyvän seuraavat Erkki Pekanpoika Kurki Leiston lapset: Brita (s.05.09.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369686)), Erkki (s.28.05.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369687)), Pekka (s.27.01.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369688)), Lauri (s.14.08.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369690)), Johannes (s.27.07.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369692), +31.07.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369808)), Anna (s.10.01.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369696)) ja Maria (s.19.01.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369719)).
...

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Piti varmaan olla Pekka Erkinpoika Kurki Leiston lapset: ....

Pekka Pekanpoika Kurki muuten vihitään Alatorniossa 28.12.1713 leski Brita Hannuntyttären (Alatornion Wånam) kanssa, jonka ensimmäinen mies oli Pekka Pekanpoika Alku (vihitty Alatorniossa 22.1.1711) Alatornion Ala-Raumosta.

[JHissa]

Erinomainen löytö, saatiinpa tämäkin oikeaan järjestykseen ja esipolvet tältä osin ojennukseen :)

Pikku huomio tähän Leisto/Kurki-asiaan:

RK Ii 1700-06 fol.45 Etelä-Iin Korvalassa on "dreng Anders Mattson hustru Brita Kurki" merkinnät 1706 aikana. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389940 Onko tekemistä tämän kanssa? Varmaan eri Brita Kurki, kuin RK Ii 1707-13 Raasakassa näkyvä Pijgan Brita Pehrsdr. Kurki, siten pijgan tilalle merkitty "matmr". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390055 (siis jos olisi Anders Mattsonin leski mennyt Raasakkaan, ei olisi siellä alkuun kirjattu piiaksi).
Olisikohan kyseessä seuraavista rippikirjoista 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390145) ja 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390249) itsellisistä Etelä-Iistä löytyvä Anders Lahti, jonka leski näytetään haudatun Iissä 20.4.1718
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/14.htm

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

RK Ii 1700-06 fol.45 Etelä-Iin Korvalassa on "dreng Anders Mattson hustru Brita Kurki" merkinnät 1706 aikana. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389940 Onko tekemistä tämän kanssa? Varmaan eri Brita Kurki, kuin RK Ii 1707-13 Raasakassa näkyvä Pijgan Brita Pehrsdr. Kurki, siten pijgan tilalle merkitty "matmr". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390055 (siis jos olisi Anders Mattsonin leski mennyt Raasakkaan, ei olisi siellä alkuun kirjattu piiaksi).

Voisiko tuossa Korvalan talon kirjauksessa lukea Brita Kurtti?
Etelä-Iin Kurtin talossa ei kuitenkaan samaisessa rippikirjassa vaikuta olevan sellaista Britaa, joka olisi siirtynyt Korvalan taloon. Kurtin taloja on myös Haukiputaalla ja Kellossa; olisikohan Brita saattanut olla niistä lähtöisin? Mikäli Brita olisi Etelä-Iin Kurtin talosta, niin hän ilmeisesti on kirjattuna vuosina 1700-1705 johonkin muualle.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys JHissa,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

Rippikirjassa 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390029) lukee selvästi "Pehr Kurkis E: Anna" ja seuraavassa 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390178) hän on "modren Anna".

Nuo 1707-1713 ja 1714-1721 rippikirjat olivat Annan osalta selkeitä. Vuosien 1700-1706 rippikirjasta en ollut hoksannut häntä aiemmin tunnistaa. Mutta viestisi jälkeen alkoi tuntumaan, että tuolloin Leiston taloon kirjattu itsellinen Anna saattaisi hyvinkin olla Pekka Erkinpojan vaimo.

Piti varmaan olla Pekka Erkinpoika Kurki Leiston lapset: ....

Paljon Kiitoksia korjauksesta!
Tuossa tosiaan piti lukea Pekka Erkinpoika Kurki Leiston lapset; minulla on näköjään menossa vaihdetaan-patronyymiä-viikot ...

Pekka Pekanpoika Kurki muuten vihitään Alatorniossa 28.12.1713 leski Brita Hannuntyttären (Alatornion Wånam) kanssa, jonka ensimmäinen mies oli Pekka Pekanpoika Alku (vihitty Alatorniossa 22.1.1711) Alatornion Ala-Raumosta.

Tämä oli itselleni uusi tieto, Paljon Kiitoksia tiedosta!
Tuo Alatorniossa 28.12.1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939654) vihitty iiläinen Pekka Pekanpoika ja leskivaimo Anna Hannuntytär sopii hyvin olemaan Pekka Pekanpoikan Kurki; Brita vaimon ilmestyminen Piukkulan taloon sopii kyseiseen vihkimisen ajankohtaan.

Samaisesta Alatornion vihkikirjasta näytti löytyvän myös Pohjois-Iin Huovilan eli Männikkölän taloon vuoden 1712 tietämillä muuttaneen muuttaneen Josef Pekanpoika Härmän ("Joseph Pärson Herma ifrån Ijo") vihkitieto (vihitty 28.12.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939652)); kyseisen pariskunnan vihkitieto on tähän saakka omista tiedoistani puuttunnut.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!



Voisiko tuossa Korvalan talon kirjauksessa lukea Brita Kurtti?
Etelä-Iin Kurtin talossa ei kuitenkaan samaisessa rippikirjassa vaikuta olevan sellaista Britaa, joka olisi siirtynyt Korvalan taloon. Kurtin taloja on myös Haukiputaalla ja Kellossa; olisikohan Brita saattanut olla niistä lähtöisin? Mikäli Brita olisi Etelä-Iin Kurtin talosta, niin hän ilmeisesti on kirjattuna vuosina 1700-1705 johonkin muualle.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Kyllä se on Kurtti, kun tarkemmin katsoo! En äkkiseltään osaa paikallistaa Brita Kurttia.

[JHissa]

Tervehdys JHissa,

Paljon Kiitoksia kommenteista!



Nuo 1707-1713 ja 1714-1721 rippikirjat olivat Annan osalta selkeitä. Vuosien 1700-1706 rippikirjasta en ollut hoksannut häntä aiemmin tunnistaa. Mutta viestisi jälkeen alkoi tuntumaan, että tuolloin Leiston taloon kirjattu itsellinen Anna saattaisi hyvinkin olla Pekka Erkinpojan vaimo.



Paljon Kiitoksia korjauksesta!
Tuossa tosiaan piti lukea Pekka Erkinpoika Kurki Leiston lapset; minulla on näköjään menossa vaihdetaan-patronyymiä-viikot ...



Tämä oli itselleni uusi tieto, Paljon Kiitoksia tiedosta!
Tuo Alatorniossa 28.12.1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939654) vihitty iiläinen Pekka Pekanpoika ja leskivaimo Anna Hannuntytär sopii hyvin olemaan Pekka Pekanpoikan Kurki; Brita vaimon ilmestyminen Piukkulan taloon sopii kyseiseen vihkimisen ajankohtaan.

Samaisesta Alatornion vihkikirjasta näytti löytyvän myös Pohjois-Iin Huovilan eli Männikkölän taloon vuoden 1712 tietämillä muuttaneen muuttaneen Josef Pekanpoika Härmän ("Joseph Pärson Herma ifrån Ijo") vihkitieto (vihitty 28.12.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939652)); kyseisen pariskunnan vihkitieto on tähän saakka omista tiedoistani puuttunnut.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Seuraavaksi pitäisi löytää Anna Yrjänäntyttären kuolinaika, sillä hänhän on rippikirjan mukaan elossa vielä 1716. Häntä ei kuitenkaan mainita Iin ja Pudasjärven välikäräjillä 19.-21.8.1717 s. 145 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584678), joten olisikohan hän kuitenkin kuollut ennen sitä. Kenen leski on muuten jutussa mainittu Maria Matintytär Kemiläinen?

[Jouni Kaleva]

Olisikohan kyseessä seuraavista rippikirjoista 1707-13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390145) ja 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390249) itsellisistä Etelä-Iistä löytyvä Anders Lahti, jonka leski näytetään haudatun Iissä 20.4.1718
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/14.htm

Vissiin mahdoton sanoa puoleen tai toiseen näin vähillä eväillä :).

[Jouni Kaleva]

Seuraavaksi pitäisi löytää Anna Yrjänäntyttären kuolinaika, sillä hänhän on rippikirjan mukaan elossa vielä 1716. Häntä ei kuitenkaan mainita Iin ja Pudasjärven välikäräjillä 19.-21.8.1717 s. 145 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584678), joten olisikohan hän kuitenkin kuollut ennen sitä. Kenen leski on muuten jutussa mainittu Maria Matintytär Kemiläinen?

Onko tuon jutun logiikka se, että Brita Pekantytär ja "serkku" syskonebarn Lisbeta Johansdotter ovat yhteisvastuussa velasta, jonka vainaja Petter (Britan veli) on ottanut juuri ennen kuolemaansa Maria Matintr. Kemiläiseltä. Ja mainitut joutuvat velan puoliksi korvaamaan Marialle?

Outoa olisi, jos vainajan siskon "serkku" olisi jossakin tekemisissä velan kanssa. (tässä tapauksessa muuten Lisbetha olisi myös Petterin serkku...).
Logiikan kannalta panee epäilemään, että tarkoitetaan kälyä, swägerska Lisbethiä elikkä Petterin leskeä. Olisiko renovoinnissa syntynyt siirtovirhe?? Mutta miksi siinä tapauksessa päävelallinen olisi sisko-Brita eikä leski-Liisa??

Uskoisin, että Maria Matintr. Kemiläinen on se, joka oli vihitty 18.10.1694 Thomas Nisiuksenpojan kanssa, näillä ainakin lapsi Brita Tuomaantr. s. 13.9.1695 k. 27.10.1695. Thomas haud. 20.6.1697 ja tuolloin renki Etelä-Iistä.

[Jouni Kaleva]

Onko tuon jutun logiikka se, että Brita Pekantytär ja "serkku" syskonebarn Lisbeta Johansdotter ovat yhteisvastuussa velasta, jonka vainaja Petter (Britan veli) on ottanut juuri ennen kuolemaansa Maria Matintr. Kemiläiseltä. Ja mainitut joutuvat velan puoliksi korvaamaan Marialle?

Outoa olisi, jos vainajan siskon "serkku" olisi jossakin tekemisissä velan kanssa. (tässä tapauksessa muuten Lisbetha olisi myös Petterin serkku...).
Logiikan kannalta panee epäilemään, että tarkoitetaan kälyä, swägerska Lisbethiä elikkä Petterin leskeä. Olisiko renovoinnissa syntynyt siirtovirhe?? Mutta miksi siinä tapauksessa päävelallinen olisi sisko-Brita eikä leski-Liisa??


Sekoilin tuossa: Petterin vaimohan oli Brita Hannuntytär eikä Liisa. Näinollen se serkku-juttu on looginen, joskin selittämättä jää, miksi Liisa-serkku on velkajutussa mukana.

[s.peltonen]

Voi hyvän tähden tätä allekirjoittaneen kirjoituserheiden määrää ...
Kyllä minulta pitäisi ottaa näppäimistö pois.

Tuo Alatorniossa 28.12.1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939654) vihitty iiläinen Pekka Pekanpoika ja leskivaimo Anna Hannuntytär sopii hyvin olemaan Pekka Pekanpoikan Kurki; Brita vaimon ilmestyminen Piukkulan taloon sopii kyseiseen vihkimisen ajankohtaan.

Tässä tietenkin piti lukea:
Tuo Alatorniossa 28.12.1713 vihitty iiläinen Pekka Pekanpoika ja leskivaimo Brita Hannuntytär sopii hyvin olemaan Pekka Pekanpoikan Kurki; Brita vaimon ilmestyminen Piukkulan taloon sopii kyseiseen vihkimisen ajankohtaan.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

Näinollen se serkku-juttu on looginen, joskin selittämättä jää, miksi Liisa-serkku on velkajutussa mukana.

En ole varma ymmärsinkö käräjäjuttua oikein, mutta hieman sen kaltainen vaikutelma tuli, että Pekan jäämistö olisi ehkä mennyt sisar Britalla ja serkku Liisa Juhontyttärelle. Serkku saattoi joutua velkaan mukaan siksi, että oli saamassa Pekan omaisuutta, johon kohdistui velkaa.
Ihmetyttää, miksi serkku Liisa olisi ollut saamassa osan Pekan jäämistöstä, kun Pekan sisar oli elossa. Olisiko perinnönjako Pekka Erkinpoika Kurki Leiston jälkeen ollut vielä tekemättä ja serkku olisi siksi saamassa osan Pekka Pekanpojan jäämistöstä?

Maria Matintytär Kemiläinen on kummina Pekka Erkinpoika Leiston ja Anna Yrjöntyttären 10.01.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369696) syntyneelle Anna tyttärelle. Maria saataisi olla samainen pohjois-iiläinen Maria Matintytär, joka vuoden 1699 talvikäräjillä penää oikeutta edesmenneen isänsä torppaan Heikki Juhonpoika Junnila Kemiläiseltä (KO a:20:683, oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697225)). Olisiko Maria ollut korpraali Matti Pertinpoika Kemiläisen tytär (Matti Pertinpoika Kemiläinen mainitaan 1659 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19229&pnum=135) olevan sotilaana isäpuolensa pohjois-iiläisen Matti Simonpojan edestä; Matti Simonpoika Kemiläisen vaimo oli Valpuri Pertintytär)? Korpraali Matti Pertinpojan vaimo Beata Erkintytär haudattiin 56-vuotiaana 20.11.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369816). Aika kaukaa haettua, mutta olisikohan Beata saattanut olla Pekka Erkinpoika Leiston täti taikka isosisko? Korpraali Matti Pertinpoika Kemiläinen solmi uuden avioliiton 09.04.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369765) Kirstin Heikintyttären kanssa. Korpraali Matti Kemiläisen 35-vuotias vaimo Kirstin Heikintytär haudattiin 28.06.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369828). Korpraali Matti Pertinpoika Kemiläinen haudattiin 02.04.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369836); hänen iäkseen mainittiin 60 vuotta ja joitakin vuosia.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Voi, juuri sinulta ei SAA ottaa näppäimistöä pois, saat siitä minulta tarvittaessa vaikka todistuksen allekirjoitettuna "kunnian ja omantunnon kautta". Ja saattaapa tulla toinenkin leima alle, vai mitä sanoo Jouni?
Kimmo Kemppainen

Voi hyvän tähden tätä allekirjoittaneen kirjoituserheiden määrää ...
Kyllä minulta pitäisi ottaa näppäimistö pois.

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

Voi, juuri sinulta ei SAA ottaa näppäimistöä pois, saat siitä minulta tarvittaessa vaikka todistuksen allekirjoitettuna "kunnian ja omantunnon kautta".

Oikein Nöyrät Kiitokset :)
Tämä toi suurta lohtua tällaisena päivänä, kun kädet omia aikojaan lisäilevät Iin historiaan henkilöitä, joita ei ole koskaan ollut.

Sukuhenkisen Lämpimästi Kiitellen,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Niin,
kukapa sukututkija ei niitä mielikuvitushenkilöitä joskus loisi. Olennaista onkin realiteettitajun säilyminen näin kokonaisuutena arvioiden, jotta voi saada puoltavan lausunnon näppäimistön käyttöoikeuden säilyttääkseen...
Kimmo Kemppainen

Tervehdys Kimmo,



Oikein Nöyrät Kiitokset :)
Tämä toi suurta lohtua tällaisena päivänä, kun kädet omia aikojaan lisäilevät Iin historiaan henkilöitä, joita ei ole koskaan ollut.

Sukuhenkisen Lämpimästi Kiitellen,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

kukapa sukututkija ei niitä mielikuvitushenkilöitä joskus loisi.

Nöyrimmät kiitokset ymmärryksestä ja suopeudesta, jota erehtyväiset käsiparkani ovat lohdullisesti saaneet osakseen :)

Tuo mielikuvitushenkilö kuulostaa kivalta, ja saa toistuvat kirjoituserheetkin tuntumaan aika harmittomilta. Joillain lapsilla on vilkkaan mielen tuottamia mielikuvitusystäviä; minulla on vastaavasti näppäimistöavusteisesti tuotettuja mielikuvitussukulaisia.

Sukuhenkisen Lämpimästi Kiitellen,
sari p

[Jouni Kaleva]

Voi, juuri sinulta ei SAA ottaa näppäimistöä pois, saat siitä minulta tarvittaessa vaikka todistuksen allekirjoitettuna "kunnian ja omantunnon kautta". Ja saattaapa tulla toinenkin leima alle, vai mitä sanoo Jouni?
Kimmo Kemppainen

Yhdyn Kimmon mielipiteeseen ja lausuntoon ;)

[Jouni Kaleva]

Maria Matintytär Kemiläinen on kummina Pekka Erkinpoika Leiston ja Anna Yrjöntyttären 10.01.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369696) syntyneelle Anna tyttärelle. Maria saataisi olla samainen pohjois-iiläinen Maria Matintytär, joka vuoden 1699 talvikäräjillä penää oikeutta edesmenneen isänsä torppaan Heikki Juhonpoika Junnila Kemiläiseltä (KO a:20:683, oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697225)). Olisiko Maria ollut korpraali Matti Pertinpoika Kemiläisen tytär (Matti Pertinpoika Kemiläinen mainitaan 1659 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19229&pnum=135) olevan sotilaana isäpuolensa pohjois-iiläisen Matti Simonpojan edestä; Matti Simonpoika Kemiläisen vaimo oli Valpuri Pertintytär)? Korpraali Matti Pertinpojan vaimo Beata Erkintytär haudattiin 56-vuotiaana 20.11.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369816). Aika kaukaa haettua, mutta olisikohan Beata saattanut olla Pekka Erkinpoika Leiston täti taikka isosisko? Korpraali Matti Pertinpoika Kemiläinen solmi uuden avioliiton 09.04.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369765) Kirstin Heikintyttären kanssa. Korpraali Matti Kemiläisen 35-vuotias vaimo Kirstin Heikintytär haudattiin 28.06.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369828). Korpraali Matti Pertinpoika Kemiläinen haudattiin 02.04.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369836); hänen iäkseen mainittiin 60 vuotta ja joitakin vuosia.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Näitä Kemiläisiä olemme ennenkin pyöritelleet, eikä aukotonta ratkaisua vielä ole. Olen sijoitellut asian niin, että Matti Simonpojan vaimo Valpuri Pertintytär olisi korpraali Matti Pertinpk. Kemiläisen sisar. Näin siis korpraalin "isäpuoli" Matti Simonpoika olisikin lanko (siskonmies). Valpuri olisi noin 15 vuotta Matti-veljeään vanhempi, jolloin kuvio olisi uskottava ja mahdollinen.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Yhdyn Kimmon mielipiteeseen ja lausuntoon ;)

Oikein nöyrät kiitokset :)
Ihan tässä liikuttuupi, kun kirjoituserheitä generoiva käsiparini on saanut niin paljon suopeutta osaksensa.

Sukuhenkisin Terveisin Kiitteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

Näitä Kemiläisiä olemme ennenkin pyöritelleet, eikä aukotonta ratkaisua vielä ole. Olen sijoitellut asian niin, että Matti Simonpojan vaimo Valpuri Pertintytär olisi korpraali Matti Pertinpk. Kemiläisen sisar. Näin siis korpraalin "isäpuoli" Matti Simonpoika olisikin lanko (siskonmies). Valpuri olisi noin 15 vuotta Matti-veljeään vanhempi, jolloin kuvio olisi uskottava ja mahdollinen.

Olet oikeassa; saattaa hyvinkin olla, että Matti Simonpojan vaimo olisi Matti Pertinpoika Kemiläisen sisar.
Tuo on totta, että Kemiläisen talon alkutaival on varsin haasteellinen; jotain palasia siihen vielä tarvittaisiin.

Tuossa vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697225) käräjäjutussa luki Maria Matintytär Kemiläisen isästä ja isänisästä jotain seuraavan tapaista: "des fader som fahrfader stådh i roota för ben:de hem - och det så mycket mera som att des farder af proprie andell opsatt der sammastädes någre huus". Ihan en päässyt kärryille mitä siinä tarkoitettiin. Oliko Marian isä ja isänisä olleet Kemiläisen talon edestä nihtinä, vai olivatko he olleet Kemiläisen talon kanssa samassa ruodussa, vai tarkoitettiinko tuossa jotain muuta? Samassa jutussa lukee jotain seuraavantapaista: "men hwadh dhe af hennes fader opsette huus anbelangar, hwars refucion hon pratenderar, så skall Kemiläinen anten efter goda mäns och mätismanna wärdering dhe samma betala, eller och afstå till henne dhe huus hon bewijligen kan påstå af des fader wara opbygde". Oliko Marian isällä ollut jonkinlainen osuus Kemiläisen maista? Jutusta tuli sellainen vaikutelma, että Marian isällä olisi ollut torppa Kemiläisen mailla, mutta hän ei olisi ollut Kemiläisen isäntä. Siitä tuli epäilys, että Marian ei ehkä olisi Matti Simonpoika Kemiläinen, ja että hänen isänsä saattaisi mahdollisesti olla korpraali Matti Pertinpoika. Saatoin hyvin ymmärtää jutun väärinkin; siinä oli itselleni paljon vieraita sanoja.

Se edelleen pohdituttaa, miten Kemiläisen talon leskivaimo Marketta liittyy Matti Simonpoikaan, Elina Simontyttäreen ja Marketta Simontyttäreen.
Kemiläisen talo kirjattiin uudistilana Jaakko Grellinpojan nimellä vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (taitaa olla vuoden 1608 maantarkastus). Jaakko Grellinpoika on lautamiehenä Iin käräjillä vuosina 1629-1631. Vuoden 1633 talvikäräjillä pohjois-iiläinen Jaakko Kemiläinen saa kolmen markan sakot (KO a:2:149, vasemmanpuoleisen sivun lista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704447) sakotetuista). Talo kirjataan Jaakko Grellinpojan nimellä vielä vuoden 1637 maakirjaan. Vuosien 1641-1642 maakirjoihin talo kirjataan Marketta leskivaimon nimellä. Vuosien 1642-1644 henkikirjoista talo tuntuu puuttuvan, Jaakko Kemiläisen leskivaimo kirjataan kuitenkin vuosien 1642 ja 1644 kymmenysluetteloihin. Vuodesta 1645 alkaen talo kirjataan jälleen Marketta leskivaimon nimellä. Talo kirjattiin autiona verotalona vuosien 1641-1642 autiotilaluetteloihin ja ylösotettuna vuosien 1643-1644 autiotaloluetteloihin; siinä tohinassa Kemiläisen talo ilmeisesti tippui kruununtilaksi. Vuoden 1642 talvikäräjillä haukiputaalainen Tuomas Svennepoika pyysi saada ylösottaa Pohjois-Iissä sijaitsevan Jaakko Grellinpojan neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:5:94, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705206)). Taloa ei kuitenkaan kirjata veroluetteloihin Tuomaan nimellä, vaan talo kirjataan edelleen leskivaimo Marketan nimellä. Tuomas on ilmeisesti Tuomas Svennepoika Torvela, Lauri Svennepoika Torvelan veli. Tuomas ja Lauri mainitaan veljeksiksi vuosien 1627 ja 1629 ruodutusluetteloissa. (Tuomas Svennepoika mainitaan vielä vuoden 1661 talvikäräjillä; KO a:11:14, oikeanpuoleisen sivun toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711207)). Vuoden 1647 talvikäräjillä Jaakko (Kauppi) Kemiläisen leskivaimo Marketta Svennetyttären kerrotaan olevan velkaa Skepper:lle (KO a:6:220, oikeanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706129)). Vuoden 1651 kesäkäräjillä pohjois-iiläinen leskivaimo Marketta penää perintöosuuttaan veljenpojaltaan Kalle Laurinpoika Torvelalta (KO a:7:307, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707358)).

Vuoden 1630 ruodutusluettelossa (SE/KrA/0022/1630/20) peräkkäin kirjatut 62-vuotias Jaakko Grellinpoika ja 40-vuotias Simo Jaakonpoika sopisivat Kemiläisen talon kirjauksiksi. Toisessa samaisen vuoden ruodutusluettelossa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=125) Kemiläisen talon kirjaukseksi sopisi 32-vuotias Simo Jaakonpoika. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194) ruodutusluettelossa ruodutuksen ulkopuolelle jätettyjen listalle kirjataan Pohjois-Iihin 32-vuotias Simo Jaakonpoika. (Leiston taloon ruodutuksissa kirjattu Simo Jaakonpoika vaikuttaa olevan Kemiläisen taloon kirjattua Simo Jaakonpoikaa vanhempi.) Hämmennystä aiheuttaa vuoden 1627 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_42.jpg) ruodutusluettelo; siinä Jaakko Grellinpojan lisäksi taloon kirjataan 30-vuotias Simo Jaakonpoika, mutta Simoa ei mainita pojaksi, vaan rengiksi. Mikäli Simo Jaakonpoika olisi ollut Jaakko Grellinpojan poika, niin Matti Simonpoika ja tämän sisaret olisivat sopineet Jaakko Grellonpojan mahdollisiksi pojanlapsiksi. Olisiko Simo Jaakonpoikia saattanut olla kaksi? Taikka olisiko Simo Jaakonpoika voinut olla Kemiläisen talon syytinkimies? Taikka olisiko Simo Jaakonpojasta saattanut tulla Kemiläisen talon vävy? Saattaa olla niinkin, että Simo Jaakonpoika oli Kemiläisessä joitakin vuosia renkinä, eikä sen kummemmin liity Kemiläisen talon myöhempiin asukkaisiin.

Vuoteen 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144505) saakka Kemiläisen talosta maksetaan henkirahaa vain emännästä. Vuonna 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183943) henkirahaa maksetaan pojasta ja tyttärestä; se ei ole selvinnyt ovatko he Marketan lapsia, vaiko ylseimmin ottaen talon poikia ja tyttäriä. Vuosina 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184173)-1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593591) henkirahaa maksetaan emännästä, pojasta ja tyttärestä. Vuonna 1654 henkirahaa maksettiin 15-63-vuotiasta; vasta seuraavasta vuodesta alkaen talon isännistä maksettiin henkirahaa iästä riippumatta. Näin ollen Marketan ehkä voisi olettaa syntyneen aikaisintaan vuoden 1591 tietämillä. Vuoden 1630 ruodutuksen mukaan Jaakko Grellinpoika oli syntynyt vuoden 1568 tietämillä. Myös se mietityttää, oliko vuosien 1641-1642 henkikirjaan kirjattu leskivaimo Marketta sama leskivaimo Marketta, joka kirjattiin taloon sen jälkeen, kun talo jäi autioksi ja Tuomas Svennenpojan ylösotti sen vuonna 1643. Voisivatko Matti Simonpoika ja tämän sisaret olla Jaakko Grellinpojan lapsenlapsia? Siinä tapauksessa ihmetyttää se, että talo kirjattiin niin pitkään Marketta leskivaimon nimellä. Olisiko Marketan "tiukka kiinnitys" taloon saattanut tulla siitä, että talo ehti autioitua ja hänen veljensä Tuomas ylösotti talon? Vähän kaukaa haettua tämä toki on.

Vuonna 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1655/1655_071_Henki.jpg) Kemiläisen talo kirjattiin leskivaimo Marketan nimellä ja talosta maksettiin henkirahaa pojasta ja vävystä. Vuosina 1657-1660 ja 1663-1664 henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä; lisäksi vuonna 1663 henkirahaa maksetaan myös tyttärestä. Olisivatkohan isäntä ja emäntä kirjaukset tuolloin jo nuoremmalle polvelle? (Vuonna 1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_070_Henki.jpg) talo kirjattiin leskivaimo Marketan nimellä, ja vuosina 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_090_Henki.jpg) ja 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_082.jpg)-1660 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2599&pnum=184) ja 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623032)-1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617894) talo kirjattiin Marketta Kemiläisen nimellä.) Vuodesta 1665 (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1665/1665_102_Henki.jpg) alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Matti Simonpojan nimellä. Vuonna 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_015_Henki.jpg) talosta maksetaan henkiraha Matti Simonpojasta ja sisar Elina Simontyttärestä. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan Matin ja Elina sisaren lisäksi tytär Marketta Matintyttärestä. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649707) ruodutusluettelossa Matti Simonpoika Kemiläisen talon kohdalla olevan kommentin mukaan poika Antti Matinpoika on isänsä talon edestä nihtinä. Vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650469) henkikirjassa taloon kirjataan Matti Simonpoika Kemiläinen, vaimo Elina Simontytär sekä tytär Anna Matintytär. Ehkäpä Elina sisar on tuolloin tullut epähuomiossa kirjatuksi vaimoksi.

Vuoden 1690 kesäkäräjillä Antti Matinpoika Kemiläinen ja Lambukarin talon ylösottanut Matti Yrjönpoika Pernu kiistelevät kalastuspaikasta (KO a:10:29, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689882)). Kalastuspaikan kerrotaan kuuluneen Jaakko Simonpoika Kemiläiselle, joka antoi vävynsä Erkki Lambukarin siinä kalastaa. Seuraavan vuoden talvikäräjillä kerrotaan, että Lambukarin ensimmäinen asukas oli Kemiläisen vävy (KO a:11:135, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690347)). Lambukari tuli veroluetteloihin uudistilana vuonna 1620. Kemiläisen vävy on siis ilmeisesti Erkki Paavonpoika (s.n.1570), jonka nimellä Lambukari kirjattiin vuosina 1620-1643. Mutta tuo Jaakko Simonpoika ei kuulosta Kemiläisen isännältä; olisikohan Jaakon patronyyminä pöytäkirjassa pitänyt olla Grellinpoika?

Kuva Kemiläisen talon alkutaipaleesta on vielä turhan repalinen; joitain tiedonpalasia kun vielä löytyisi...

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tuossa vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697225) käräjäjutussa luki Maria Matintytär Kemiläisen isästä ja isänisästä jotain seuraavan tapaista: "des fader som fahrfader stådh i roota för ben:de hem - och det så mycket mera som att des farder af proprie andell opsatt der sammastädes någre huus". Ihan en päässyt kärryille mitä siinä tarkoitettiin. Oliko Marian isä ja isänisä olleet Kemiläisen talon edestä nihtinä, vai olivatko he olleet Kemiläisen talon kanssa samassa ruodussa, vai tarkoitettiinko tuossa jotain muuta? Samassa jutussa lukee jotain seuraavantapaista: "men hwadh dhe af hennes fader opsette huus anbelangar, hwars refucion hon pratenderar, så skall Kemiläinen anten efter goda mäns och mätismanna wärdering dhe samma betala, eller och afstå till henne dhe huus hon bewijligen kan påstå af des fader wara opbygde". Oliko Marian isällä ollut jonkinlainen osuus Kemiläisen maista? Jutusta tuli sellainen vaikutelma, että Marian isällä olisi ollut torppa Kemiläisen mailla, mutta hän ei olisi ollut Kemiläisen isäntä. Siitä tuli epäilys, että Marian ei ehkä olisi Matti Simonpoika Kemiläinen, ja että hänen isänsä saattaisi mahdollisesti olla korpraali Matti Pertinpoika. Saatoin hyvin ymmärtää jutun väärinkin; siinä oli itselleni paljon vieraita sanoja.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Hei Sari

Tässä taas hieno löytö!

Nähdäkseni jutun pointti on, että Marian isä on Kemiläisen ruotusotilas ja hänellä siihen perustuen on Kemiläisen mailla torppa ja sen lisäksi hän oli rakentanut tilalle useita rakennuksia. Ja niiden arvo tuli nyt isäntä Henrik Johanssonin hänelle korvata. Ja lautamiehet ja arviomiehet saavat tämän korvausarvon selvittää.

Myös isänisä olisi ollut ruodussa.

"des fader som fahrfader stådh i roota för ben:de hem - och det så mycket mera som att des farder af proprie andell opsatt der sammastädes någre huus"

Hänen (Marian) isä sekä isänisä olivat ruodussa mainitun talon puolesta ja vielä lisäksi isä on omasta osuudestaan rakentanut joitakin rakennuksia.


Siis isä-Matti on ollut ruotusotilas - vieläpä yleni korpraaliksi - ja myös isänisä oli ruodussa (olematta talon isäntä? - koska se seikka varmaan olisi tässä jutussa mainittu) joten korpraali Matti Pertinpojan isä Pertti oli taloon ulkoa ruotusotilaaksi tullut, ellei sitten ollut talon vävy?

[Jouni Kaleva]

Kemiläisessä siis
isäntä Jaakko Grellinpoika, jonka pitkäaikainen leskiemäntä on Margeta Svenintr. Torvela.

Talossa ollut ruotusotilaina Bertil NN. ja poika Matti Bertilinpoika. Bertilin tytär Valpuri vihitty Matti Simonpojan kanssa, joka saattaisi olla mainitun Jaakon pojanpoika. Hämmennystä herättää lähinnä vuoden 1627 ruodutusluettelossa olevan Simo Jaakonpojan kirjaaminen rengiksi eikä pojaksi. Ehkäpä ei ollut tavatonta, että isännän poika olisi kirjattu rengin tittelillä. Silloin kaikki alkaisi olla loogista. Jos renki-titteli kuitenkin tarkoittaisi ei-sukulaisuutta, niin sitten jää myöhemmän isännän Matti Simonpojan lähtökohta edelleen auki ja kaikki esittämäsi vaihtoehdot mahdollisia.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia Kemiläisen käräjäjutun selvennöksestä!

Nähdäkseni jutun pointti on, että Marian isä on Kemiläisen ruotusotilas ja hänellä siihen perustuen on Kemiläisen mailla torppa ja sen lisäksi hän oli rakentanut tilalle useita rakennuksia. Ja niiden arvo tuli nyt isäntä Henrik Johanssonin hänelle korvata. Ja lautamiehet ja arviomiehet saavat tämän korvausarvon selvittää.

Myös isänisä olisi ollut ruodussa.

"des fader som fahrfader stådh i roota för ben:de hem - och det så mycket mera som att des farder af proprie andell opsatt der sammastädes någre huus"

Hänen (Marian) isä sekä isänisä olivat ruodussa mainitun talon puolesta ja vielä lisäksi isä on omasta osuudestaan rakentanut joitakin rakennuksia.


Siis isä-Matti on ollut ruotusotilas - vieläpä yleni korpraaliksi - ja myös isänisä oli ruodussa (olematta talon isäntä? - koska se seikka varmaan olisi tässä jutussa mainittu) joten korpraali Matti Pertinpojan isä Pertti oli taloon ulkoa ruotusotilaaksi tullut, ellei sitten ollut talon vävy?

Matti Pertinpoika Kemiläisen isä kaihertaa mieltä. Ruodutusluetteloista ei vielä ole löytynyt Kemiläisen talon edestä nihtinä ollutta Perttiä. Ei ole tiedossa tarkkaa aikaa, milloin Pertti olisi ollut Kemiläisen talon edestä nihtinä. Ehkä Pertti on mainittu Kemiläisen talon nihdiksi sellaisen vuoden ruodutusluettelossa, mikä on jäänyt löytämättä. Vuoden 1640 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=79) nihtiluettelossa on Pohjois-Iin listaan kirjattu suutari Pertti (Bertill skomakare i NorrIjo). Samaisen vuoden ruodutusluetteloon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=14) on kirjattuna neljännesmanttaalin taloon 40-vuotias Antti Tuomaanpoika ja 22-vuotias Pertti suutari. Kyseisen talon paikka taikka isäntä ei oikein sovi Kemiläisen taloon. Olisiko Antti Tuomaanpojan ja suutari Pertin kirjaus manttaaliluvusta huolimatta Karhun talon kirjaus? Kyseisestä luettelosta ei tunnu löytyvän taloa, jonka tunnistaisi Kemiläisen taloksi; kyseisestä luettelosta tuntuu puuttuvan muitakin taloja. Vuoden 1640 talvikäräjillä suutari Pertti Matinpoika sai sakot, koska oli kahdesti mennyt nimittämään lukkari Matti Heikinpoikaa varkaaksi (KO a:5:11, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704994)). Myöhemmin suutari Pertti kirjataan Etelä-Iihin; hänet kirjataan kymmenysluetteloihin vielä vuonna 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617985) (vuoden 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622862) kymmenysluettelossa suutari Pertti kirjattiin Etelä-Iihin torpparina). Ei ole löytynyt mitään sellaista, mikä linkittäisi Pertti suutarin Kemiläisen taloon. Suutari Pertti on luultavasti eri henkilö kuin Matti Pertinpoika Kemiläisen isä.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia Kemiläisen käräjäjutun selvennöksestä!



Matti Pertinpoika Kemiläisen isä kaihertaa mieltä. Ruodutusluetteloista ei vielä ole löytynyt Kemiläisen talon edestä nihtinä ollutta Perttiä. Ei ole tiedossa tarkkaa aikaa, milloin Pertti olisi ollut Kemiläisen talon edestä nihtinä. Ehkä Pertti on mainittu Kemiläisen talon nihdiksi sellaisen vuoden ruodutusluettelossa, mikä on jäänyt löytämättä. Vuoden 1640 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=79) nihtiluettelossa on Pohjois-Iin listaan kirjattu suutari Pertti (Bertill skomakare i NorrIjo). Samaisen vuoden ruodutusluetteloon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=14) on kirjattuna neljännesmanttaalin taloon 40-vuotias Antti Tuomaanpoika ja 22-vuotias Pertti suutari. Kyseisen talon paikka taikka isäntä ei oikein sovi Kemiläisen taloon. Olisiko Antti Tuomaanpojan ja suutari Pertin kirjaus manttaaliluvusta huolimatta Karhun talon kirjaus? Kyseisestä luettelosta ei tunnu löytyvän taloa, jonka tunnistaisi Kemiläisen taloksi; kyseisestä luettelosta tuntuu puuttuvan muitakin taloja. Vuoden 1640 talvikäräjillä suutari Pertti Matinpoika sai sakot, koska oli kahdesti mennyt nimittämään lukkari Matti Heikinpoikaa varkaaksi (KO a:5:11, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704994)). Myöhemmin suutari Pertti kirjataan Etelä-Iihin; hänet kirjataan kymmenysluetteloihin vielä vuonna 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617985) (vuoden 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622862) kymmenysluettelossa suutari Pertti kirjattiin Etelä-Iihin torpparina). Ei ole löytynyt mitään sellaista, mikä linkittäisi Pertti suutarin Kemiläisen taloon. Suutari Pertti on luultavasti eri henkilö kuin Matti Pertinpoika Kemiläisen isä.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Hei Sari

Eikös tämä suutari-Pertti ole erinomainen ehdokas Matin isäksi! Pertti on todistetusti ollut nihti 1640, sopisi ikävuosiin (Matti synt. karkeasti n. 1630). Tuossa 1640 ruodutuksessa on käsittääkseni kaikki kylän asekuntoiset 15-60-vuotiaat miehet, eikä luettelon järjestys sido peräkkäisiä miehiä samaan manttaalilukuun. Siis manttaaliluvuttomat miehet ovat talottomia, that´s all? Näin ollen ei voisi päätellä, minkä nimenomaisen talon puolesta Pertti-suutari on nihtinä.

Maria Matintr. Kemiläisen lyhytikäiseksi jäänyt puoliso oli Tuomas Nisiuksenpoika. Iissä harvinaisen patronyymin perusteella voisin spekuloida hänen veljekseen Juho Nisiuksenpojan, joka oli Iin pitäjänsuutari (Suutareita Iissä oli 1700-luvun alussa kaksi: Johan skomakare minor ja Johan Nisiuksenpoika eli Johan skomakkkare major). Juho-suutarin äiti oli Anna Pertintytär (Haudattu 18.5.1697 Johan Skomakares Moor Anna Bertillsd: Etelä-Iistä, ikä 50v., siis Annan elinvuodet n. 1647-1697).

Jos annetaan mielikuvituksen lentää, niin Anna Pertintytär olisi em. suutari-Pertin tytär ja korpaali Matti Pertinpojan sisar. Annan Juho-poika olisi saanut suutarinammatin äidinisältään.

Tuossa tapauksessa Tuomas Nisiuksenpoika olisi nainut serkkunsa, Maria Matintr. Kemiläisen.

[Kimmo Kemppainen]

Voihan se olla,
pakko kylläkin sanoa, että en osaisi kysyttäessä nimetä yhtään dokumentoitua serkkuavioliittoa Pohjanmaalta 1600-luvun ajalta.
Kimmo Kemppainen



Tuossa tapauksessa Tuomas Nisiuksenpoika olisi nainut serkkunsa, Maria Matintr. Kemiläisen.

[Jouni Kaleva]

Voihan se olla,
pakko kylläkin sanoa, että en osaisi kysyttäessä nimetä yhtään dokumentoitua serkkuavioliittoa Pohjanmaalta 1600-luvun ajalta.
Kimmo Kemppainen

Niinpä! Muistelen, että Sursillianasta löytyisi, mutta siellä onkin säätyläiset asialla :)

[Kimmo Kemppainen]

Ok,
sielläkin voi olla dokumentaation suhteen kyseenalaista materiaalia, mutta kerta se on ensimmäinenkin, jos pystyt osoittamaan, niin tietenkin uskotaan.
Kimmo Kemppainen


Niinpä! Muistelen, että Sursillianasta löytyisi, mutta siellä onkin säätyläiset asialla :)

[Kimmo Kemppainen]

Pravi nos Sursilliani - pervoja me sursillit.
Kimmo Kemppainen

Niinpä! Muistelen, että Sursillianasta löytyisi, mutta siellä onkin säätyläiset asialla :)

[Jouni Kaleva]

Ok,
sielläkin voi olla dokumentaation suhteen kyseenalaista materiaalia, mutta kerta se on ensimmäinenkin, jos pystyt osoittamaan, niin tietenkin uskotaan.
Kimmo Kemppainen

Kävisikö näin ensihätään pikkuserkut?

Ainakin Johan Casparinpk. Forbus (n.1628-1678, Iin khra) ja vmo Kirstin Henrikintr. Limingius (k. 1683) olivat pikkuserkut. Kaivelen vielä muistiani, löytyisikö serkun lapsia eli n. 2,5 sukupolvea....

[Kimmo Kemppainen]

Joo,
tuo pikkuserkkujen välinen liitto on jo ihan uskottavaa kamaa. Serkun lapsen nainti on omien esivanhempieni joukossa graavein temppu, mitä on vastaan tullut, ja sekin vasta 1700-luvulla.
Kimmo Kemppainen

Kävisikö näin ensihätään pikkuserkut?

Ainakin Johan Casparinpk. Forbus (n.1628-1678, Iin khra) ja vmo Kirstin Henrikintr. Limingius (k. 1683) olivat pikkuserkut. Kaivelen vielä muistiani, löytyisikö serkun lapsia eli n. 2,5 sukupolvea....

[JHissa]

Joo,
tuo pikkuserkkujen välinen liitto on jo ihan uskottavaa kamaa. Serkun lapsen nainti on omien esivanhempieni joukossa graavein temppu, mitä on vastaan tullut, ja sekin vasta 1700-luvulla.
Kimmo Kemppainen
Äkkiseltään Sursill-suvusta serkkuavioliittoja löytyy ainakin 1700-luvulta esim.
Arvid Arvidinpoika Sorthan, * (rk) 1767 Leppävirta, † 22.5.1830 Parikkala, (äiti: Anna Maria Abrahamintytär Hoffrén, * 4.4.1730 Kuopio, † 1780 Leppävirta, (GS 6093)), oli naimisissa serkkunsa
Brita Margaretha Johanintytär Cantelian, * 4.9.1753 Joroinen, † 12.1.1823 Kerimäki, (GS 6088), (äiti: Margareta Elisabeth Abrahamintytär Hoffrén, * 1722, † 11.12.1785 Joroinen, (GS 6084)), kanssa.

[Kimmo Kemppainen]

Tuossa vaiheessa varmasti jo löytyykin ja aina kuninkaan luvalla, olettaisin. Omassa suvussani tosiaan ei koskaan ole serkun lasta läheisempää naitu ja sekin taisi olla vasta 1800-luvun alussa eikä 1700-luvulla niin kuin aikaisemmin muistelin.

Sinälläänhän tuo kysymys on todella mielenkiintoinen. En ihan oikeasti osaa sanoa, kuinka kauan ja kuinka ankarasti kanoninen laki noita avioliittoja käytännössä sääteli. Toinen kysymys on tuo erikoislupa-asia paavilta / kuninkaalta.
Kimmo Kemppainen


Äkkiseltään Sursill-suvusta serkkuavioliittoja löytyy ainakin 1700-luvulta esim.
Arvid Arvidinpoika Sorthan, * (rk) 1767 Leppävirta, † 22.5.1830 Parikkala, (äiti: Anna Maria Abrahamintytär Hoffrén, * 4.4.1730 Kuopio, † 1780 Leppävirta, (GS 6093)), oli naimisissa serkkunsa
Brita Margaretha Johanintytär Cantelian, * 4.9.1753 Joroinen, † 12.1.1823 Kerimäki, (GS 6088), (äiti: Margareta Elisabeth Abrahamintytär Hoffrén, * 1722, † 11.12.1785 Joroinen, (GS 6084)), kanssa.

[JHissa]

Tuossa vaiheessa varmasti jo löytyykin ja aina kuninkaan luvalla, olettaisin. Omassa suvussani tosiaan ei koskaan ole serkun lasta läheisempää naitu ja sekin taisi olla vasta 1800-luvun alussa eikä 1700-luvulla niin kuin aikaisemmin muistelin.

Sinälläänhän tuo kysymys on todella mielenkiintoinen. En ihan oikeasti osaa sanoa, kuinka kauan ja kuinka ankarasti kanoninen laki noita avioliittoja käytännössä sääteli. Toinen kysymys on tuo erikoislupa-asia paavilta / kuninkaalta.
Kimmo Kemppainen
1600-luvulla taisivat serkkuavioliitot olla aatelisia lukuunottamatta vielä tiukassa, jos on uskomista Kemin kirkkoherran (isänsä) apulaisen Johannes Johannis Tuderuksen 852 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852) (yo 1651/52, † 1699) naimaluvan hakemista vuodelta 1657 vaikka sukulaisuus oli jo kolmatta astetta:
Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 44–45 (24.1.1657, D. Joh. Tuderus, som är i fränskap mz past. saligh dotter i Carlöö, begerer henne till echta ... dät synes wara nogot när i 3 gradu ... synes icke denna graden wara aldeles förbuden ... hafua och varit i feem åhr förlofuadhe, och hon i medlertid recuserat monga andra. Sent. Tillåtass till echtenskap, och böter D. Joh. Tuderus 5 R:dr, dhem han bötte och wthlade strax).
Eli tulevan vaimon Susannan († 1693) isä oli siis edesmennyt Hailuodon kirkkoherra Sigfridus Canuti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2273).

[Kimmo Kemppainen]

Joo,
vastaa hyvin ennakkokäsitystäni.
Kimmo Kemppainen

1600-luvulla taisivat serkkuavioliitot olla aatelisia lukuunottamatta vielä tiukassa, jos on uskomista Kemin kirkkoherran (isänsä) apulaisen Johannes Johannis Tuderuksen 852 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852) (yo 1651/52, † 1699) naimaluvan hakemista vuodelta 1657 vaikka sukulaisuus oli jo kolmatta astetta:
Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 44–45 (24.1.1657, D. Joh. Tuderus, som är i fränskap mz past. saligh dotter i Carlöö, begerer henne till echta ... dät synes wara nogot när i 3 gradu ... synes icke denna graden wara aldeles förbuden ... hafua och varit i feem åhr förlofuadhe, och hon i medlertid recuserat monga andra. Sent. Tillåtass till echtenskap, och böter D. Joh. Tuderus 5 R:dr, dhem han bötte och wthlade strax).
Eli tulevan vaimon Susannan († 1693) isä oli siis edesmennyt Hailuodon kirkkoherra Sigfridus Canuti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2273).

[s.peltonen]

Kiitoksia Kimmolle, Jounille ja JHissalle mielenkiintoisesta serkkukeskustelusta!

Vuoden 1734 (http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html) valtakunnan laissa määritellään, ketkä eivät saa sukulaisuuden perusteella avioitua keskenään. Siinä 'Naimisen kaaren' kolmannessa luvussa on seuraava 3. pykälä: "Orpanat ei mahda otta toinen toistans awioxi, ellei Cuningas sijhen lupaa anna."
Orpana tarkoittanee tässä serkkua? Olen eräittäin kiitollinen korjauksesta, mikäli ymmärsin tämän väärin.

Samaisen kaaren viidennessä pykälässä kielletään avioituminen mm. oman veljen lesken kanssa taikka edesmenneen vaimon sisaren kanssa: "Siwu heimolaisudesa ei mahda mies naida weljens leske; weljens-pojan, eli sisarens-pojan, weljens eli sisarens pojan-pojan, eli tyttären pojan leske; Setäns eli enons, isän-isäns eli isän-äitins weljen leske; äitin-isäns eli äitin-äitins weljen leske; Ei myös edesmennen waimons sisarta; waimons weljen, eli waimons sisaren tytärtä, eli tyttären tytärtä, ja heistä tulleita; waimons isän sisarta, eli äitin sisarta; waimons isän-isän eli isän-äitin sisarta; waimons äitin-isän, eli äitin-äitin sisarta."

Seitsemännessä pykälässä mainitaan, että laki koskee samalla tavalla myös naisia: "Mitä täsä säätty on miehestä awioskäskyn asiasa, pitä myös waimosta ymmärrettämän."

Kahdeksannessa pykälässä mainitaan mm. että isä voi avioitua poikansa vaimon äidin kanssa. Pojan ei kuitenkaan isänsä eläessä ole sallittua avioitua isänsä uuden vaimon äidin kanssa: "Heimolaisus luetan miehen ja hänen waimons suculaisten wälillä, ja waimon ja hänen miehens suculaisten wälillä; waan ei molembain heidän suculaistens wälillä keskenäns. Sentähden mahta caxi weljeä otta caxi sisarta, ja isä otta äitin, cosca poica otta tyttären. Waan ei mahda poica otta äitiä, hänen isäns eläisä, jolla tytär on, ettei cunniata ricotais wanhembain ja lasten waihella."

--

Kristoffer (http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/kris/nai1.html) kuninkaan maanlain 'Naimisen kaaresta' (arvioidaan suomennetun n.1548), 'Ruotsin valtakunnan maan eli talonpoikain (http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lju.ml_rdf.xml) lain' (1601) 'Naimisen menosta' osiosta taikka 'Kaupungin (http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lju.kl_rdf.xml) laki Ruotsin valtakunnassa' (1609) 'Naimisen menosta' osiosta en pikaisesti lukemalla löytänyt määrityksiä avioliiton esteenä olevista sukulaisuuksista. Olisikohan tuolloin määritelmät olleet kirkkolaissa taikka joissakin asetuksissa?

--

Vuoden 1686 kirkkolaistakaan (http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/flor1688_rdf.xml) en pikaisella lukemisella löytänyt avioliiton estävien sukulaisuuksien määrityksiä. Siinä XV luvun 'Kihlamisest ja Awioskäskystä' ensimmäisessä pykälässä mainitaan: "Että Awioskäskyn Asiat owat sencaltaisest Tilasta / että ne puolittain tulewat Mailmalliseen / puolittain Hengelliseen Oikeuteen".

Listassa "nijn että Mailmallisen Duomion ala tule" ensimmäisenä mainitaan "Cuca Luonon puolest mahta naida / eli ei". En ihan päässyt kärryille, että minkä tyyppisistä asioista tässä olisi kyse.

"Sitä wastan tule Pispan ja Duomio-Capitlumin tutkistella ja duomitta seurawaisia asiota / nijncuin" listalla ensimmäisenä kohtana mainitaan: "Lukea cuinga lästä sucu ja heimolaisus on / cosca sijtä rijdellän / ja ne jotca suculaiset owat / toinen toisens omaxens pyytäwät". Tarkoittaisikohan tämä sukulaisuuksia, jotka ovat esteenä avioliitolle? Tuossa kohdin ei tarkemmin määritelty, mitä tällaiset sukulaisuudet olisivat; ehkäpä määritelmä on jossain muualla.

Kolmannessa pykälässä määritellään sanktioita, jotka hienovaraisesti motivoivat pappeja vihkimään vain sellaisia henkilöitä, joiden oli luvallista avioitua: "Heidän" (= pappien) "pitä myös carttaman sitä / ettei he Kihla eli Wihi ketän / Lakia ja meidän Säätyjäm wastan. Jos jocu Wircans wäärinkäyttä / ja wihki sencaltaiset Personat yhten / joiden ei ole luwallinen Awioskäsky sito / nijn se pitä / nijncuin Meidän sijtä uloskäynyt Placati waati / ruokittaman Wedell ja Leiwällä Fangiudes / yhden Cuucauden / ja sijtte Maasta poisajettaman"

Kymmenes pykälä oli reipas, ehkä jopa hieman las-vegas-henkinen. Annettiinkohan tuohon aikaan paljonkin avioliittolupauksia "cowin juowuxis", minkä jälkeen mielen valtasi vilpitön "catumus"?
"Ei ketän pidä kihlattaman wastoin oma hywä wapa tahtoans / ja nijden suostumista / cuin sijhen tule. Ei pidä myös kihlaisia pidettämän / josa ei cahta cunniallista Todistajata / Mies-wäestä / yxi cummaldakin puolelda / ilman Wanhemmita ja Förmyndäreitä läsnä ole. Ei yxikän / joca ei ole oikiaan Ikääns tullut / ja on toisen Wallan alla / pidä itzens salaisest Awioskäskyyn lupaman / taicka kirjoituxel / eli walalla; Jos jocu sen teke / nijn olcon se Työ särjetty / ja kärsikön hän ricoxens edestä. Sama Laki olcon nijsä kihlamisis / cuin tapahtuwat jongun canssa / cuin on cowin juowuxis / ja sijtte sitä catu."

Pykälässä 24 määritellään suruajat; nyt vasta pisti silmään, että suruaika oli eri miehille ja naisille: "Leskiwaimon pitä murhetiman edesmennyttä Puolisotans coco Wuoden / ja Leskimiehen wähimmäxikin puolen Ajastaica / ennen cuin he andawat itzens wastutiseen Naimiseen".

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

Eikös tämä suutari-Pertti ole erinomainen ehdokas Matin isäksi! Pertti on todistetusti ollut nihti 1640, sopisi ikävuosiin (Matti synt. karkeasti n. 1630).

Mikäli suutari Pertti Matinpoika on Matti Pertinpoika Kemiläisen isä, niin Matti Pertinpoika ja Matti Simonpoika Kemiläisen vaimo Valpuri Pertintytär eivät oikein sovi saman isän lapsiksi. Suutari Pertti Matinpoika haudataan 80-vuotiaana 09.02.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369812). Simo Matinpoika Kemiläisen vaimo Valpuri Pertintytär haudataan 80-vuotiaana 15.11.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369832).

Olisiko mahdollista, että Valpuri Pertintyttären sisar olisi Yrjö Laurinpoika Glasilan leskivaimo Agneta Pertintytär, joka haudataan 90-vuoden ikäisenä 09.04.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369817)? Käräjäpöytäkirjoista ei ole löytynyt tietoa Valpurin taikka Agnetan sisaruksista, joten pelkkää hakuammuntaa tämä toki vain on.

Agneta Pertintytär Glasila käy pitkällistä perintöriitaa velipuolensa pojan Matti Grellinpojan kanssa, joka käsittääkseni toimii Tukholmassa henkivartijana. Matin äidin nimeksi käräjäjutuissa mainitaan Malin Pekantytär. Matin isän patronyymiä ei käräjäjutuissa mainita. Agnetan isän patronyymiä ei käräjäjutuista löytynyt, mutta vuoden 1670 kesäkäräjillä Agneta Pertintyttären isän kerrotaan asuneen Glasilan talossa (KO a:12:428, oikeanpuoleisen sivun juttu numero 423 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713972)). Tuolloin Pakasen talon ylösottanut Matti Erkinpoika penäsi pohjois-iiläiseltä Agneta Pertintyttäreltä Pakasen talolle kuuluvaan rantapatoa. Agneta kertoo, että kyseinen pato oli kuulunut hänen talolleen jo Ottesonin maantarkastuksen aikoihin. Agnetan isän kerrotaan asuneen Glasilan taloa ja 30 vuotta sitten käyttäneen hänelle kuuluvaa patopaikkaa; Pakasen talon jäätyä autioksi Agnetan isä oli siirtänyt patonsa Pakasen patopaikalle.

Agnetan isä saattaisi ehkä olla Pertti Markuksenpoika, jonka nimellä Glasilan talo vaikuttaisi olevan kirjattuna vuosina 1601-1637. Vuosien 1599-1601 maakirjoissa Pertti Markuksenpojan puolenmanttaalin talo kirjataan Etelä-Iin listan viimeiseksi taloksi; ei ole selvinnyt olisiko kyseessä Glasilan talo, joka siirtyisi vuodesta 1602 alkaen Pohjois-Iin listalle. Pertti Markuksenpoika kirjataan Pohjois-Iihin Glasilan talon "paikalle" kymmenysluetteloissa vuodesta 1601 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1602 alkaen. Tuota aiemmin ei Pohjois-Iin listalta tunnu löytyvän Glasilan taloksi tunnistettavaa taloa; käräjäjuttujen perusteella tulee kuitenkin sellainen vaikutelma, että talo saattaisi olla vanhempi. Vuosien 1602 ja 1603 maakirjoissa Pertin talo mainitaan autioksi; olisiko Pertin talo ollut tuolloin vapaavuosilla? Vuosien 1610-1611, 1613-1616, 1619 ja vuoden 1620 vanhemmassa maakirjassa talo kirjataan yllättäen Pertti Mikonpojan nimellä. Vuoden 1620 uudemmassa maakirjassa, vuoden 1624 maantarkastuskirjassa ja vuosien 1627, 1631, 1633-1634 ja 1637 maakirjoissa talo kirjataan jälleen Pertti Markuksenpojan nimellä. Vuosien 1626-1627 ja 1635 karja- ja kymmenysluetteloissa talo kirjataan Pertti Antinpojan nimellä. Ei ole selvinnyt keitä Pertti Mikonpoika ja Pertti Antinpoika olisivat.

Vuoden 1653 talvikäräjillä Agnetaan viitataan nimellä "H Agneta Bertilsdr i Rasacka" (KO a:8:10, vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707951)), joten Glasilan talo saattaisi olla niitä taloja, joista toisinaan käytetään nimeä Raasakka. Vuoden 1648 maakirjakartan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759967) mukaan Glasilan talo vaikuttaisi olevan Raasakankosken pohjoispuolella sijaitsevien Kukon talojen naapuritalo.

Vuoden 1665 talvikäräjillä tukholmalaisen henkivartijan Matti Grellinpojan valtuuttama Esko Yrjönpoika vaatii isänsä sisarpuolelta Agneta Pertintyttäreltä isänsä kiinteää ja irtainta omaisuutta; Matin isän ja Agnetan mainitaan olevan syntyisin samasta äidistä (KO a:11:629, oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712472)). Agneta kertoo Matin äidin, Malin Pekantyttären, jättäneen talon autioksi ja näin ollen talo ei olisi enää perintömaata. Jutussa mainitaan Porkanmaa (Pårkalanmaa / Pårkama), mutta en saa selvää käytetäänkö Glasilasta nimeä Porkanmaa vai kerrotaanko Matin äidin muuttaneen Porkanmaa taloon. Porkanmaa ei kuulosta kovin tutulta. Karjalankylään vaikuttaisi olevan kirjattuna talo, joka kirjataan vuosien 1573-1577 kymmenysluetteloissa Paavo Porkan nimellä ja vuoden 1579 kymmenysluettelossa Tuomas Porkan nimellä. Maakirjoissa talo kirjataan vuosina 1577-1579 Tuomas Paavonpojan nimellä. Vuosien 1580-1582 maakirjoihin talo kirjataan vihollisen polttamaksi; ja vuosien 1583-1584 maakirjoihin talo kirjataan autioksi. Myöhemmistä veroluetteloista en ole tätä taloa osannut tunnistaa. Ehkäpä tämä talo ei mitenkään liity Porkanmaahan.

Vuoden 1665 kesäkäräjillä (KO a:11:697, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712621)) ja vuoden 1666 talvikäräjillä (KO a:11:875, vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712951)) jatketaan Glasilan talon perintöriitaa; Matti Grelinpojan mielestä hänellä on perintöoikeus taloon ja Agnetan mielestä talo ehti olla autiona. Vuoden 1666 kesäkäräjillä jatketaan samaista kiistaa; Matti Grellinpojan isän kuoleman jälkeen Yrjö Laurinpojan (Agnetan mies) kerrotaan alkaneen isännöidä taloa (KO a:11:892, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712988)). Kukaan ei oikein tiedä oliko talo siinä välissä autiona vaiko ei.

Vuoden 1668 kesäkäräjillä tukholmalaisen henkivartijan Matti Grellinpojan vaimo Dorde Valtterintytär penää miehelleen kuuluvaa Glasilan talon perintöoikeutta Agneta Pertintyttäreltä (KO a:12:146, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713390)). Matti Grellinpojan isän kerrotaan lähteneen Glasilan talosta reilut 30 vuotta aiemmin. Hänen isänsä mainitaan joutuneen kruunun sotilaaksi; en saa selvää joutuiko sotilaaksi Matin isä vaiko Matin isänisä; mikäli Matin isä oli syntyisin äitinsä aiemmasta avioliitosta, niin sotilaaksi joutui ilmeisesti Matin isä. Lautamies Tuomas Huttu kertoo, että hän ei muista Glasilan talon olleen autiona. Vuoden 1670 talvikäräjillä kiistellään edelleen Glasilan talon perintöoikeudesta. Leskivaimo kuningattaren henkivartija Matti Grellinpoika oli valtuuttanut asiaa ajamaan oululaisen raatimies Henrik Forbuksen, joka puolestaan oli valtuuttanut asialle lääninsihteeri Nuutti Witting:n (KO a:12:414, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713942)). Agneta ei tuolloin ollut paikalla ja asia siirrettiin seuraaville käräjille, johon Agneta asianmukaisesti kutsuttaisiin.

Vuoden 1670 kesäkäräjillä leskikuningattaren henkivartija Matti Grellinpojan vaimo Dorde Valtterintytär vaatii miehelleen kuuluvaa Glasilan talon perintöoikeutta Agneta Pertintyttäreltä (KO a:12:434, oikeanpuolselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713984)). Arkistoista ei ollut löytynyt merkintää, että Glasila olisi ollut autiona vuosien 1737-1766 välisenä aikana. Agneta kertoi miehensä Yrjö Laurinpojan ylösottaneen Glasilan talon autiosta noin 30 vuotta sitten. Lautamiehet eivät muistaneet, että Glasila olisi koskaan ollut autiona. Agnesilla ei ollut kirjettä, jossa Glasilan talon vapaavuosille ottamisesta olisi kerrottu.

Glasilan talo kirjataan Yrjö Laurinpojan nimellä veroluetteloissa vuodesta 1641 alkaen. Yrjö Laurinpoika oli talonsa edestä nihtinä vuonna 1644. Vuoden 1669 ruodutusluettelossa ja nihtiluettelossa mainitaan, että Yrjö Glasilan leskivaimon vävy Paavo Erkinpoika oli ruotunsa edestä nihtinä. Agneta oli maksanut vävylleen sata kuparitaaleria sotilaanpestistä ja sai näin oman poikansa Antti Yrjönpojan vapautettua palveluksesta.

Käräjäjutuissa ei mainita kumpi Agnetan äidin avioliitoista oli ensin. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Glasilan talon "paikalle", Jaakko Paavonpoika (Paakkolan) ja Tuomas Erkinpoika (Kukon) talojen väliin, kirjataan Pertti Markuksenpoika, jonka taloon isännän lisäksi kirjataan kaksi poikapuolta. Näin ollen saattaisi olla niin, että Matti Grellinpojan isä oli syntyisin äitinsä ensimmäisestä avioliitosta ja Agneta oli syntyisin jälkimmäisestä avioliitosta. Glasilan talon kuitenkin katsottiin aikoinaan kuuluneen Matti Grellinpojan isälle. Veroluetteloista ei tunnu löytyvän Pohjois-Iihin kirjattua Grels nimisen isännän taloa. Ehkä talo kirjattiin isäpuolen, Pertti Markuksenpojan, nimellä niin kauan, että taloa ei ehditty veroluetteloihin kirjata Grellin nimellä. Vuoden 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106) karja- ja kylvöluettelossa listataan nihtien vaimot; tuolloin listalla on pohjois-iiläinen Grels Tuomaanpojan vaimo. Voisiko Matti Grellinpojan isä olla kyseinen Grels Tuomaanpoika? Miksi Glasilan perintöoikeus kuuluu Matti Grellinpojan isälle, eikä Agneta Pertintyttärelle? Mikäli Glasila olisi kuulunut Agnetan isälle, ei Matti Grellinpojalla olisi ollut taloon perintöoikeutta. Oliko Glasilan talo jokin vanha talo, jota aikoinaan olisi isännöinyt Matti Grellinpojan isänisä; ja jota sitten olisi tullut isännöimään tämän leskivaimon uusi puoliso? Oliko talo Agnetan äidin talo, ja perintöoikeus olisi kuulunut Matti Grellinpojan isälle, koska tämä oli Agnetaa vanhempi? Oliko Matti Grellinpojan isä hankkinut Glasilan talon, mutta talo olisi veroluetteloihin tullut kirjatuksi isäpuolen nimellä? Olisiko Matti Grellinpojan isä ostanut Glasilan talon isäpuoleltaan?

Pertti Markuksenpoika mainitaan vuoden 1631 talvikäräjillä (KO a:1:167, vasemmanpuoleisen sivun neljäs juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703931)). Kemin kesäkäräjillä vuonna 1740 mainitaan maxniemeläinen Olli Niilonpoika ja tämän isän veli iiläinen Pertti Markuksenpoika (KO a:5:17, vasemmanpuoleisen sivun viides juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705198)). Olisiko tuolloin kyseessä Pertti Markuksenpoika Glasila?

Mikäli ymmärsin käräjäjuttuja väärin, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[JHissa]

Kiitoksia Kimmolle, Jounille ja JHissalle mielenkiintoisesta serkkukeskustelusta!

Vuoden 1734 (http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html) valtakunnan laissa määritellään, ketkä eivät saa sukulaisuuden perusteella avioitua keskenään. Siinä 'Naimisen kaaren' kolmannessa luvussa on seuraava 3. pykälä: "Orpanat ei mahda otta toinen toistans awioxi, ellei Cuningas sijhen lupaa anna."
Orpana tarkoittanee tässä serkkua? Olen eräittäin kiitollinen korjauksesta, mikäli ymmärsin tämän väärin.

Samaisen kaaren viidennessä pykälässä kielletään avioituminen mm. oman veljen lesken kanssa taikka edesmenneen vaimon sisaren kanssa: "Siwu heimolaisudesa ei mahda mies naida weljens leske; weljens-pojan, eli sisarens-pojan, weljens eli sisarens pojan-pojan, eli tyttären pojan leske; Setäns eli enons, isän-isäns eli isän-äitins weljen leske; äitin-isäns eli äitin-äitins weljen leske; Ei myös edesmennen waimons sisarta; waimons weljen, eli waimons sisaren tytärtä, eli tyttären tytärtä, ja heistä tulleita; waimons isän sisarta, eli äitin sisarta; waimons isän-isän eli isän-äitin sisarta; waimons äitin-isän, eli äitin-äitin sisarta."

Seitsemännessä pykälässä mainitaan, että laki koskee samalla tavalla myös naisia: "Mitä täsä säätty on miehestä awioskäskyn asiasa, pitä myös waimosta ymmärrettämän."

Kahdeksannessa pykälässä mainitaan mm. että isä voi avioitua poikansa vaimon äidin kanssa. Pojan ei kuitenkaan isänsä eläessä ole sallittua avioitua isänsä uuden vaimon äidin kanssa: "Heimolaisus luetan miehen ja hänen waimons suculaisten wälillä, ja waimon ja hänen miehens suculaisten wälillä; waan ei molembain heidän suculaistens wälillä keskenäns. Sentähden mahta caxi weljeä otta caxi sisarta, ja isä otta äitin, cosca poica otta tyttären. Waan ei mahda poica otta äitiä, hänen isäns eläisä, jolla tytär on, ettei cunniata ricotais wanhembain ja lasten waihella."

--

Kristoffer (http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/kris/nai1.html) kuninkaan maanlain 'Naimisen kaaresta' (arvioidaan suomennetun n.1548), 'Ruotsin valtakunnan maan eli talonpoikain (http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lju.ml_rdf.xml) lain' (1601) 'Naimisen menosta' osiosta taikka 'Kaupungin (http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lju.kl_rdf.xml) laki Ruotsin valtakunnassa' (1609) 'Naimisen menosta' osiosta en pikaisesti lukemalla löytänyt määrityksiä avioliiton esteenä olevista sukulaisuuksista. Olisikohan tuolloin määritelmät olleet kirkkolaissa taikka joissakin asetuksissa?

--

Vuoden 1686 kirkkolaistakaan (http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/flor1688_rdf.xml) en pikaisella lukemisella löytänyt avioliiton estävien sukulaisuuksien määrityksiä. Siinä XV luvun 'Kihlamisest ja Awioskäskystä' ensimmäisessä pykälässä mainitaan: "Että Awioskäskyn Asiat owat sencaltaisest Tilasta / että ne puolittain tulewat Mailmalliseen / puolittain Hengelliseen Oikeuteen".

Listassa "nijn että Mailmallisen Duomion ala tule" ensimmäisenä mainitaan "Cuca Luonon puolest mahta naida / eli ei". En ihan päässyt kärryille, että minkä tyyppisistä asioista tässä olisi kyse.

"Sitä wastan tule Pispan ja Duomio-Capitlumin tutkistella ja duomitta seurawaisia asiota / nijncuin" listalla ensimmäisenä kohtana mainitaan: "Lukea cuinga lästä sucu ja heimolaisus on / cosca sijtä rijdellän / ja ne jotca suculaiset owat / toinen toisens omaxens pyytäwät". Tarkoittaisikohan tämä sukulaisuuksia, jotka ovat esteenä avioliitolle? Tuossa kohdin ei tarkemmin määritelty, mitä tällaiset sukulaisuudet olisivat; ehkäpä määritelmä on jossain muualla.

Kolmannessa pykälässä määritellään sanktioita, jotka hienovaraisesti motivoivat pappeja vihkimään vain sellaisia henkilöitä, joiden oli luvallista avioitua: "Heidän" (= pappien) "pitä myös carttaman sitä / ettei he Kihla eli Wihi ketän / Lakia ja meidän Säätyjäm wastan. Jos jocu Wircans wäärinkäyttä / ja wihki sencaltaiset Personat yhten / joiden ei ole luwallinen Awioskäsky sito / nijn se pitä / nijncuin Meidän sijtä uloskäynyt Placati waati / ruokittaman Wedell ja Leiwällä Fangiudes / yhden Cuucauden / ja sijtte Maasta poisajettaman"

Kymmenes pykälä oli reipas, ehkä jopa hieman las-vegas-henkinen. Annettiinkohan tuohon aikaan paljonkin avioliittolupauksia "cowin juowuxis", minkä jälkeen mielen valtasi vilpitön "catumus"?
"Ei ketän pidä kihlattaman wastoin oma hywä wapa tahtoans / ja nijden suostumista / cuin sijhen tule. Ei pidä myös kihlaisia pidettämän / josa ei cahta cunniallista Todistajata / Mies-wäestä / yxi cummaldakin puolelda / ilman Wanhemmita ja Förmyndäreitä läsnä ole. Ei yxikän / joca ei ole oikiaan Ikääns tullut / ja on toisen Wallan alla / pidä itzens salaisest Awioskäskyyn lupaman / taicka kirjoituxel / eli walalla; Jos jocu sen teke / nijn olcon se Työ särjetty / ja kärsikön hän ricoxens edestä. Sama Laki olcon nijsä kihlamisis / cuin tapahtuwat jongun canssa / cuin on cowin juowuxis / ja sijtte sitä catu."

Pykälässä 24 määritellään suruajat; nyt vasta pisti silmään, että suruaika oli eri miehille ja naisille: "Leskiwaimon pitä murhetiman edesmennyttä Puolisotans coco Wuoden / ja Leskimiehen wähimmäxikin puolen Ajastaica / ennen cuin he andawat itzens wastutiseen Naimiseen".

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Laitetaan viestini juridiset kysymyksissä olevasta Serkusten välinen avioliitto -viestiketjusta viiden vuoden takaa
KRISTOFFER KUNINKAAN MAANLAKI: NAIMISEN KAARI, joka oli voimassa vuoden 1734 lakimuunnokseen asti, löytyy netistä
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/nai1.html
En löytänyt siitä suoralta kädeltä serkkuavioliittoa kieltävää kohtaa, joten kielto oli perua kanonisesta oikeudesta.
Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön 1608 ns. "Mooseksen laki", jossa useista rikoksista voitiin tuomita kuolemaan mutta yleisesti kuolemantuomiosta pystyi selviämään sakoilla jos oli varaa. Kanoninen oikeuden noudattaminen heikkeni 1700-luvun alkuun mennessä, jolloin serkukset pääsivät naimisiin kuninkaan luvalla. Lopulta vuoden 1734 lain muutoksessa se kirjattiin lakiin:
Naimisen Caari II. Lucu
3.§. Orpanat ei mahda otta toinen toistans awioxi, ellei Cuningas sijhen lupaa anna
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175903.html
Käytännössä 1600-luvulla luvan antoi näköjään vielä kirkko, kuten Turun tuomiokapitulin Johan Tuderukselle vuonna 1657 antama avioliittolupa osoittaa. Onko muuten Turun tuomiokapitulin vanhat pöytäkirjat jo digitoitu, sillä löysin digitoituna vain vuodet 1755 (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=242911), 1756 (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=242912) ja 1757 (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=242913)?
Venäjän keisarin antaman asetuksen mukaan serkukset saivat mennä naimisiin ilman lupaa vasta vuodesta 1872.

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!


Mikäli suutari Pertti Matinpoika on Matti Pertinpoika Kemiläisen isä, niin Matti Pertinpoika ja Matti Simonpoika Kemiläisen vaimo Valpuri Pertintytär eivät oikein sovi saman isän lapsiksi. Suutari Pertti Matinpoika haudataan 80-vuotiaana 09.02.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369812). Simo Matinpoika Kemiläisen vaimo Valpuri Pertintytär haudataan 80-vuotiaana 15.11.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369832).


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Hei Sari

Tuohon ikävertailuun kaatui hieno teoriani, ellei jo serkkuuskysymykseen:cool:

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1668 kesäkäräjillä tukholmalaisen henkivartijan Matti Grellinpojan vaimo Dorde Valtterintytär penää miehelleen kuuluvaa Glasilan talon perintöoikeutta Agneta Pertintyttäreltä (KO a:12:146, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713390)). Matti Grellinpojan isän kerrotaan lähteneen Glasilan talosta reilut 30 vuotta aiemmin. Hänen isänsä mainitaan joutuneen kruunun sotilaaksi; en saa selvää joutuiko sotilaaksi Matin isä vaiko Matin isänisä; mikäli Matin isä oli syntyisin äitinsä aiemmasta avioliitosta, niin sotilaaksi joutui ilmeisesti Matin isä.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Hei Sari

Kylläpäs taas latasit tietopaketin Glasilasta!

Tuon 1668 jutun ymmärsin niin, että Matin isä oli reilu 30 v sitten joutunut sotilaaksi ja siten joutunut poistumaan (affträdt) talosta. Hänet (isä) mainitaan kuolleeksi.

Se paikka johon Malin Pekantytär meni kanssa-asujaksi oli Pårkalanmaa (mikä se sitten onkaan).

Missä järjestyksessä olivat Malinin aviot?

Agneta Bertilintytär synt. n. 1603. Ja Grels elossa ja sotilaaksi noin 1635-38. Siis väistämättä ensin oli Bertil ja tämän kuoltua (joskus 1630 tietämillä?) tuli Grels. Grelsin on täytynyt tulla taloon leskiemännän puolisoksi ilman sukuoikeutta. Kuinka sitten Matti voisi hakea isänsä jälkeen perintöoikeutta talosta? Oliko niin, Malinilla oli talon perintöoikeus (Bertil olisi myös tullut kotivävyksi) ja talo olisi periytynyt hänen lapsilleen, kuitenkin niin, että poika ohittaa tytön? Olisikohan Matti äitinsä ainoa poika? Agneta implisiittisesti tunnusti, että Matilla olisi ollut perintöoikeus, ellei talo olisi välillä ehtinyt mennä autioksi (kuten Agneta väitti).

Agneta synt. n. 1603 ja Matti ehkä noin 1628 - siis 25 vuotta ikäeroa samasta äidistä - ei ole mahdotonta.

[Jouni Kaleva]

Jos Glasilan isännäksi vaihtui joskus 1628-1635 Bertilin jälkeen Grels, niin jommankumman luulisi näkyvän ruodutusluetteloissa.

1629 ruodutuksessa ei satu silmääni kumpaakaan.

1630-35 on Pohjois-Iissä Clemmet Bertillsson 27v 1/4 mantt. talossa - Agnetan veli?? Ei näy Grelsiä eikä myöskään Bertiliä ikämiesten joukossa.

[s.peltonen]

Tervehdys JHissa,

Laitetaan viestini juridiset kysymyksissä olevasta Serkusten välinen avioliitto -viestiketjusta viiden vuoden takaa

...

Käytännössä 1600-luvulla luvan antoi näköjään vielä kirkko, kuten Turun tuomiokapitulin Johan Tuderukselle vuonna 1657 antama avioliittolupa osoittaa. Onko muuten Turun tuomiokapitulin vanhat pöytäkirjat jo digitoitu, sillä löysin digitoituna vain vuodet 1755 (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=242911), 1756 (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=242912) ja 1757 (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=242913)?
Venäjän keisarin antaman asetuksen mukaan serkukset saivat mennä naimisiin ilman lupaa vasta vuodesta 1872.

Paljon Kiitoksia tiedosta!
Kävin äsken lukemassa kyseisen keskusteluketjun (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11857), ja se siinä oli itselleni myös uutta tietoa.

Turun tuomiokapitulin muiden pöytäkirjojen digitoiduista versioista en ole löytänyt tietoa.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

Jos Glasilan isännäksi vaihtui joskus 1628-1635 Bertilin jälkeen Grels, niin jommankumman luulisi näkyvän ruodutusluetteloissa.

1629 ruodutuksessa ei satu silmääni kumpaakaan.

1630-35 on Pohjois-Iissä Clemmet Bertillsson 27v 1/4 mantt. talossa - Agnetan veli?? Ei näy Grelsiä eikä myöskään Bertiliä ikämiesten joukossa.

Käräjäpöytäkirjojen mukaan vaikuttaisi siltä, että Agneta Pertintytär ja Grels (Matti Grellinpojan isä) olivat sisarpuolia ja syntyisin samasta äidistä. Esim. vuoden 1665 talvikäräjillä (KO a:11:629, oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712472)) Matti Grellinpoika (valtuuttamansa asiamiehen välityksellä) penäsi perinnönjakoa itsensä ja isänsä sisarpuolen Agneta Pertintyttären välillä (pöytäkirjassa vaikuttaisi lukevan jotain tämän tapaista: "een arfz saak emellan honom och des faders halfsyster såwäl af det fasta som sielfwa? lösörerne, Agneta Bertilsdotter be:dh, bägge födde af een moder"). Malin Pekantytär vaikuttasi olevan Agneta Pertintyttären velipuolen vaimo. Agnetan ja Grellin äidin nimestä en ole löytänyt mainintaa.

Matin isän iästä taikka patronyymistä en ole onnistunut löytämään mainintaa. Siitäkään en käräjäjutuissa onnistunut löytämään mainintaa, että oliko Agnetan äiti ensin avioliitossa Agnetan isän vaiko Grellin isän kanssa. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Pertti Markuksenpojan taloon kirjataan isännän lisäksi kaksi poikapuolta. Tästä nousi mieleen epäilys siitä, että ehkä Agnetan äiti oli ensin avioliitossa Grellin isän kanssa ja vasta sen jälkeen Agneta Pertintyttären isän kassan. Mikäli vuosien 1601-1637 veroluetteloihin ja vuoden 1618 ruodutusluetteloon Glasilan talon "paikalle" kirjattu Pertti Markuksenpoika olisi Agnetan isä, niin vuoden 1618 ruodutusluettelossa mainitut kaksi velipuolta saattaisivat olla Grels ja tämän täysveli (taikka sitten kaksi Grellin täysveljeä).

Vuosien 1630 ja 1633 ruodutusluetteloihin kirjattu Klemet Pertinpoika sopisi Glasilan talon kirjaukseksi. Ikänsä puolesta Klemet Pertinpoika sopisi olemaan Agnetan veli. Ikänsä puolesta Klemet Pertinpoika sopisi olemaan myös Pertti Markuksenpojan poika (Pertti Markuksenpoika kirjattiin veroluetteloissa Glasilan talon "paikalle" vuodesta 1601 alkaen). Tuota samaa olen ihmetellyt, että miksi Perttiä ei kirjattu vuoden ikämiesten luetteloon vuoden 1633 ruodutuksessa; missä Pertti olisi silloin asunut. Mikäli Pertti olisi tuolloin asunut Glasilan talossa isäpuolen eikä vanhan isännän roolissa, niin olisiko hänet siinä tapauksessa voitu jättää pois ikämiesten listalta? Pohjois-Iin Klemet Pertinpojasta en ole löytänyt tietoja veroluetteloista. (Kellon kylässä on myös Klemet Pertinpoika, mutta hän vaikuttaa olevan Pertti Ollinpoika Kokkareen poika; ruodutusluettelon mukaan Kellon kylän Klemet Pertinpoika on vain hieman Pohjois-Iin Klemet Pertinpoikaa vanhempi). Grels olisi saatettu jättää pois ruodusluettelosta, mikäli hän jo ennestään toimi sotilaana.

Pohjois-Iistä en ole löytänyt nihtinä toiminutta Grelsiä, joka voisi olla Matti Grellinpojan isä. Vuoden 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106) karja- ja kylvöluettelossa listataan nihtien vaimot. Kyseiseen listaan kirjataan pohjois-iiläisen Grels Tuomaanpojan vaimo. Nihti Grels Tuomaanpoika saattaisi ehkä olla yksi vaihtoehto Matti Grellinpojan isäksi ja Malin Pekantyttären mieheksi. Mutta pelkäksi arvuutteluksi tuo on jäänyt, koska nihdeistä ja nihtien vaimoista on löytynyt vain satunnaisia kirjauksia. Epävarmuutta lisää myös se, että käräjäjutuissa ei mainittu Matti Grellinpojan isän patronyymiä.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!



Käräjäpöytäkirjojen mukaan vaikuttaisi siltä, että Agneta Pertintytär ja Grels (Matti Grellinpojan isä) olivat sisarpuolia ja syntyisin samasta äidistä. Esim. vuoden 1665 talvikäräjillä (KO a:11:629, oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712472)) Matti Grellinpoika (valtuuttamansa asiamiehen välityksellä) penäsi perinnönjakoa itsensä ja isänsä sisarpuolen Agneta Pertintyttären välillä (pöytäkirjassa vaikuttaisi lukevan jotain tämän tapaista: "een arfz saak emellan honom och des faders halfsyster såwäl af det fasta som sielfwa? lösörerne, Agneta Bertilsdotter be:dh, bägge födde af een moder"). Malin Pekantytär vaikuttasi olevan Agneta Pertintyttären velipuolen vaimo. Agnetan ja Grellin äidin nimestä en ole löytänyt mainintaa.

Matin isän iästä taikka patronyymistä en ole onnistunut löytämään mainintaa. Siitäkään en käräjäjutuissa onnistunut löytämään mainintaa, että oliko Agnetan äiti ensin avioliitossa Agnetan isän vaiko Grellin isän kanssa. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Pertti Markuksenpojan taloon kirjataan isännän lisäksi kaksi poikapuolta. Tästä nousi mieleen epäilys siitä, että ehkä Agnetan äiti oli ensin avioliitossa Grellin isän kanssa ja vasta sen jälkeen Agneta Pertintyttären isän kassan. Mikäli vuosien 1601-1637 veroluetteloihin ja vuoden 1618 ruodutusluetteloon Glasilan talon "paikalle" kirjattu Pertti Markuksenpoika olisi Agnetan isä, niin vuoden 1618 ruodutusluettelossa mainitut kaksi velipuolta saattaisivat olla Grels ja tämän täysveli (taikka sitten kaksi Grellin täysveljeä).

Vuosien 1630 ja 1633 ruodutusluetteloihin kirjattu Klemet Pertinpoika sopisi Glasilan talon kirjaukseksi. Ikänsä puolesta Klemet Pertinpoika sopisi olemaan Agnetan veli. Ikänsä puolesta Klemet Pertinpoika sopisi olemaan myös Pertti Markuksenpojan poika (Pertti Markuksenpoika kirjattiin veroluetteloissa Glasilan talon "paikalle" vuodesta 1601 alkaen). Tuota samaa olen ihmetellyt, että miksi Perttiä ei kirjattu vuoden ikämiesten luetteloon vuoden 1633 ruodutuksessa; missä Pertti olisi silloin asunut. Mikäli Pertti olisi tuolloin asunut Glasilan talossa isäpuolen eikä vanhan isännän roolissa, niin olisiko hänet siinä tapauksessa voitu jättää pois ikämiesten listalta? Pohjois-Iin Klemet Pertinpojasta en ole löytänyt tietoja veroluetteloista. (Kellon kylässä on myös Klemet Pertinpoika, mutta hän vaikuttaa olevan Pertti Ollinpoika Kokkareen poika; ruodutusluettelon mukaan Kellon kylän Klemet Pertinpoika on vain hieman Pohjois-Iin Klemet Pertinpoikaa vanhempi). Grels olisi saatettu jättää pois ruodusluettelosta, mikäli hän jo ennestään toimi sotilaana.

Pohjois-Iistä en ole löytänyt nihtinä toiminutta Grelsiä, joka voisi olla Matti Grellinpojan isä. Vuoden 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106) karja- ja kylvöluettelossa listataan nihtien vaimot. Kyseiseen listaan kirjataan pohjois-iiläisen Grels Tuomaanpojan vaimo. Nihti Grels Tuomaanpoika saattaisi ehkä olla yksi vaihtoehto Matti Grellinpojan isäksi ja Malin Pekantyttären mieheksi. Mutta pelkäksi arvuutteluksi tuo on jäänyt, koska nihdeistä ja nihtien vaimoista on löytynyt vain satunnaisia kirjauksia. Epävarmuutta lisää myös se, että käräjäjutuissa ei mainittu Matti Grellinpojan isän patronyymiä.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p
Hei Sari

Sotkin pahasti sukupolvia ajatuksissani, nyt taas selveni.

Juuri samoin luen tuota 1665 juttua: Grels NN ja Agneta Bertilintytär ovat sisarpuolia samasta äidistä.

Nyt siis täytyykin olla näin päin:
Grelsin isä oli talon isäntä ensiksi. Hänellä ja toistaiseksi nimettömällä vaimolla oli (ainakin) 2 poikaa.
Grels kuoli 1601 mennessä.
Grelsin leskivaimo otti taloon Bertil Markuksenpojan (2 poikapuolta 1618 luettelossa).
Bertil pysyi isäntänä noin 1637 saakka, jolloin viimeinen maininta veroluetteloissa. (maakirja 1637 ei tarvitse välttämättä olla ajan tasalla, Bertil on saattanut olla vainaja jo hieman aiemmin?)

Vuoden 1640 käräjäjuttu Maxniemen Olli Niilonpojan osalta on kiinnostava: Ollin isänveli Bertil Markuksenpoika Iistä sopisi tähän. Ymmärränkö, että jutussa Olli oikeutetaan saamaan Bertililtä Maxniemessä sijaitseva kalapato, joka kuuluu sinne alkuperäiseen taloon (siis että Bertil olisi lähtöisin Maxniemestä ja hallinnut kotitilansa kalapatoa, mutta nyt ehkäpä kuollut, jolloin pato palautettaisiin kotitilalle).

Siispä vuoden 1635 tienoilla vävyisäntä Bertill Markuksenpoika kuolee. (ehkäpä vanhaemäntäkin jo kuollut) Vanhan suvun perillinen Grels joutuu talon puolesta sotilaaksi. Grelsin vaimo Malin Pekantytär joutuu myös (köyhyyttään?) lähtemään talosta ja siis hylkää sen autioksi.

Agneta Bertilintyttärellä ei ole enää mitään perintöosuutta taloon (sekä hänen äitinsä että isänsä ovat tulleet taloon ulkopuolelta, äiti miniäksi ja isä leskiemännän mieheksi). Silti Agneta on voinut talossa asustaa ja hänen miehensä Yrjö Laurinpoika aletaan kirjata isännäksi 1641 alkaen. Kaiketi tuosta autioksi jättämisestä ja aution ylösottamisesta ei ole jäänyt kirjausta verotustietoihin, vaan on tapahtunut hiljaisesti tosiasiat tunnustaen. Ehkäpä ei ajateltu, että Grels sotapalveluksesta saati tämän poika tulisi vuosikymmenien perästä enää mitään vaatimaan.

Milloinkahan Matti Grelsinpoika sitten oli syntynyt? Kait ennenkuin Grels lähti sotaan ja Malin Porkkalanmaalle? Mutta kummanko matkassa pikku-Matti silloin kulki ja kuinka päätyi drabantiksi Tukholmaan...

[Jouni Kaleva]

Pohjois-Iistä en ole löytänyt nihtinä toiminutta Grelsiä, joka voisi olla Matti Grellinpojan isä. Vuoden 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106) karja- ja kylvöluettelossa listataan nihtien vaimot. Kyseiseen listaan kirjataan pohjois-iiläisen Grels Tuomaanpojan vaimo. Nihti Grels Tuomaanpoika saattaisi ehkä olla yksi vaihtoehto Matti Grellinpojan isäksi ja Malin Pekantyttären mieheksi. Mutta pelkäksi arvuutteluksi tuo on jäänyt, koska nihdeistä ja nihtien vaimoista on löytynyt vain satunnaisia kirjauksia. Epävarmuutta lisää myös se, että käräjäjutuissa ei mainittu Matti Grellinpojan isän patronyymiä.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

Jos etsimämme olisi Grels Tuomaanpoika, niin 1590-luvulta pitäisi löytyä Glasilaan Tuomas-isäntä.

Maakirjassa 1598 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663701
Iiåbyn kylässä on ainakin
Thomas Nilsson
Thomas Caupson
Thomas Johansson
Thomas Erichsson
Thomas Olson
Thomas Anderson

Valinnanvaraa siis on Tuomaksissa :D:

Tykkäisin, että tämä Iiåby tässä tarkoittaa nimenomaan Pohjois-Iitä, sillä seuraavalla sivulla löytyy Söder Iiå.

[Jouni Kaleva]

Jos etsimämme olisi Grels Tuomaanpoika, niin 1590-luvulta pitäisi löytyä Glasilaan Tuomas-isäntä.

Maakirjassa 1598 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663701
Iiåbyn kylässä on ainakin
Thomas Nilsson
Thomas Caupson
Thomas Johansson
Thomas Erichsson
Thomas Olson
Thomas Anderson

Valinnanvaraa siis on Tuomaksissa :D:

Tykkäisin, että tämä Iiåby tässä tarkoittaa nimenomaan Pohjois-Iitä, sillä seuraavalla sivulla löytyy Söder Iiå.

Lieneekö mahdollista identifioida kaikki mainitut Tuomakset? Ainakin Thomas Johansson on kadonnut 1601, jolloin Bertill Marcusson ensi kertaa näkyy kymmenysluettelossa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659380

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Jos etsimämme olisi Grels Tuomaanpoika, niin 1590-luvulta pitäisi löytyä Glasilaan Tuomas-isäntä.

Maakirjassa 1598 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663701
Iiåbyn kylässä on ainakin
Thomas Nilsson
Thomas Caupson
Thomas Johansson
Thomas Erichsson
Thomas Olson
Thomas Anderson

Valinnanvaraa siis on Tuomaksissa :D:

Tykkäisin, että tämä Iiåby tässä tarkoittaa nimenomaan Pohjois-Iitä, sillä seuraavalla sivulla löytyy Söder Iiå.

Mielestäni nuo (Pohjois-)Iin listalle kirjatut Tuomaat menisivät seuraavasti (saatan toki olla väärässäkin):
Tuomas Niilonpoika Leisto (vanhemman Leiston talon isäntä)
Tuomas Kaupinpoika Paakkari
Tuomas Juhonpoika Hiivala (kirjataan vuosien 1595 ja 1598 maakirjoissa nimellä Tuomas Juhonpoika, muutoin nimellä Tuomas Jönsinpoika; talon "paikka" ja koko veromarkoissa täsmää patronyymistä huolimatta Hiivalan taloon myös vuosina 1595 ja 1598)
Tuomas Erkinpoika Kukko
Tuomas Ollinpoika Kälkäjä
Tuomas Antinpoika Raasakka (kirjataan Pohjois-Iin listalle vuoden 1598 maakirjassa; seuraavasta vuodesta alkaen Raasakan talo kirjataan maakirjoissa Etelä-Iihin).

Mielestäni (Pohjois-)Iin listalle kirjatut talot kyseisen vuoden maakirjassa menisivät siten, että ensin on kirjattuna Pohjois-Iin talot Leiston talosta Virkkusen taloon saakka, sitten tulee Karhunsaaren taloista Karhun talot ja Hiivala, sitten Pohjois-Iin talot Huovisesta Kukkoon, sitten Pirttitörmän taloista Päkkilä ja Pulkkinen, sitten molemmat Kälkäjän kylän talot ja lopuksi Raasakan talo.

Kälkäjän kylän talot vaikuttaa olevan kirjattuna Pohjois-Iin listalle vuosien 1593-1606 maakirjoissa. Tuolloin Kälkäjän kylässä on kaksi taloa: Tuomas Ollinpojan ja Jöns Heikinpojan talot. Vuoden 1606 maantarkastuskirjassa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) ja maakirjoissa vuodesta 1607 alkaen Kälkäjän kylän talojen määrä nousee neljään taloon.

Simo Nilonpoika Päkkilän ja Heikki Pulkkisen talot kirjataan tuohon aikaan maakirjoissa Pohjois-Iin listalle; vuoden 1620 jälkeen ne vakiintuvat maakirjoissakin Pirttitörmän listalle.

Raasakan taloksi tunnistettava talo tulee mielestäni kymmenysluetteloihin vuodesta 1593 ja maakirjoihin vuodesta 1598. Talo kirjataan vuosien 1593-1595 ja 1599-1600 kymmenysluetteloissa Pirttitörmän listalle ja vuoden 1598 maakirjassa Pohjois-Iin listalle; talo näyttäisi tämän jälkeen vakiintuvan Etelä-Iin listalle. Ns. Raasakan kylään kuuluvien talojen kirjauksissa on tuohon aikaan "heiluntaa"; esim. Raasakan talo sittemmin vakiintuu Etelä-Iihin, Kukon talo Pohjois-Iihin ja Rajalan talo Pirttitörmälle.

Vuoden 1598 maakirjassa Glasilan talon olisi odottanut olevan kirjattuna Paavo Pekanpojan (Paakkola) ja Tuomas Erkinpojan (Kukko) talojen väliin. Paakkolan ja Kukon talon välissä ei tuolloin kuitenkaan ole kirjattuna yhtään taloa, mikä tuntuu hämmentävältä. Agneta Pertintyttärestä käytettiin 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707951) talvikäräjillä nimeä "H Agneta Bertilsdr i Rasacka". Olisiko Glasila kuulunut myös ns. Raasakan kylän taloihin, jotka kirjattiin vaihtelevasti vuosijaksoista riippuen eri kyliin. Pirttitörmän talojen joukosta en oikein osannut löytää sopivaa Tuomasta. Karjalankylään kirjataan vuosien 1573-1579 kymmenysluetteloissa talo, joka vuosina 1573-1578 kirjataan Paavo Porkan nimellä ja vuonna 1579 Tuomas Porkan nimellä. Vuosien 1577-1579 maakirjoissa talo vaikuttaisi olevan kirjattuna suuren Iin kylän listalle Tuomas Paavonpojan nimellä. Vuosien 1580-1582 maakirjoissa talo kirjattiin vihollisen polttamaksi ja vuosien 1583-1584 talo kirjattiin autioksi. Tälle talolle en ole löytänyt jatkumoa myöhemmistä veroluetteloista. Vuosien 1566-1572 veroluetteloissa sekä vuosien 1573-1575 maakirjoissa veroluetteloihin on kirjattuna Paavo Raasakka; en ole varma olisiko tuo talo Paavo Antinpoika Rajalan talo vaiko Paavo Porkan talo. Ei ole löytynyt tietoa siitä, onko Porkan talolla ja Glasilan talolla keskenään mitään tekemistä keskenään. Mikäli Tuomas Porkan talo olisi Glasila, niin hämmentävän kauan se olisi ollut poissa verolutteloista, ennen kuin se alettiin kirjata Pertti Markuksenpojan nimellä. Säilyikö vihollisen tuhojen jälkeen talon perintöoikeus pidempään kuin muina aikoina? Voi hyvin olla niinkin, että Porkan talo on jokin ihan muu talo kuin Glasilan talo.

Mieltä hämmentää se, että Paakkolan ja Kukon talon välistä ei tunnu löytyvän Glasilan talolle sopivia kirjauksia ennen Pertti Markuksenpoikaa. Niitä olisi odottanut olevan, koska talon perintöoikeuden katsottiin kuuluvan Agnetan velipuolen pojalle.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Pieni korjaus äskeiseen viestiini:

Mielestäni (Pohjois-)Iin listalle kirjatut talot kyseisen vuoden maakirjassa menisivät siten, että ensin on kirjattuna Pohjois-Iin talot Leiston talosta Virkkusen taloon saakka, sitten tulee Karhunsaaren taloista Karhun talot ja Hiivala, sitten Pohjois-Iin talot Huovisesta Kukkoon, sitten Pirttitörmän taloista Päkkilä ja Pulkkinen, sitten molemmat Kälkäjän kylän talot ja lopuksi Raasakan talo.

Tuo Paavo Virkkusen talo on eri talo kuin myöhempi Pohjois-Iin Virkkusen talo. Paavo Mikonpoika Virkkusen talo vaikuttaa olevan kirjattuna Karhunsaaren talojen yhteyteen (en ole varma sijaitsiko Paavo Virkkusen talo Karhunsaaressa, vai kirjattiinko se jostain muusta syystä Karhunsaaren talojen "joukkoon"), ja vaikuttaa myöhemmin jäävän autioksi (saattaa olla, että siitä liitettiin maata myöhempään Virkkusen taloon).

Joten tässä olisi pitänyt lukea:

Mielestäni Pohjois-Iin listalle kirjatut talot kyseisen vuoden maakirjassa menisivät siten, että ensin on kirjattuna Pohjois-Iin talot Leiston talosta Brusilan taloon saakka, sitten tulee Paavo Virkkusen talo (sijaitsi mahdollisesti Karhunsaaressa), sitten Karhunsaaren taloista Karhun talot ja Hiivala, sitten Pohjois-Iin talot Huovisesta Kukkoon, sitten Pirttitörmän taloista Päkkilä ja Pulkkinen, sitten molemmat Kälkäjän kylän talot ja lopuksi Raasakan talo.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Hei Sari

Eikös tämä suutari-Pertti ole erinomainen ehdokas Matin isäksi! Pertti on todistetusti ollut nihti 1640, sopisi ikävuosiin (Matti synt. karkeasti n. 1630). Tuossa 1640 ruodutuksessa on käsittääkseni kaikki kylän asekuntoiset 15-60-vuotiaat miehet, eikä luettelon järjestys sido peräkkäisiä miehiä samaan manttaalilukuun. Siis manttaaliluvuttomat miehet ovat talottomia, that´s all? Näin ollen ei voisi päätellä, minkä nimenomaisen talon puolesta Pertti-suutari on nihtinä.

Maria Matintr. Kemiläisen lyhytikäiseksi jäänyt puoliso oli Tuomas Nisiuksenpoika. Iissä harvinaisen patronyymin perusteella voisin spekuloida hänen veljekseen Juho Nisiuksenpojan, joka oli Iin pitäjänsuutari (Suutareita Iissä oli 1700-luvun alussa kaksi: Johan skomakare minor ja Johan Nisiuksenpoika eli Johan skomakkkare major). Juho-suutarin äiti oli Anna Pertintytär (Haudattu 18.5.1697 Johan Skomakares Moor Anna Bertillsd: Etelä-Iistä, ikä 50v., siis Annan elinvuodet n. 1647-1697).

Jos annetaan mielikuvituksen lentää, niin Anna Pertintytär olisi em. suutari-Pertin tytär ja korpaali Matti Pertinpojan sisar. Annan Juho-poika olisi saanut suutarinammatin äidinisältään.

Tuossa tapauksessa Tuomas Nisiuksenpoika olisi nainut serkkunsa, Maria Matintr. Kemiläisen.
Palaan sitkeästi tähän teemaan, jota sivuttiin myös Heikki Junnila-Kemiläisen Kempeleestä tullut vaimoa koskevassa keskustelussa.


Yritän kehitellä, millä tavalla Kemiläisen pitkäaikainen emäntä Margareta Svennetytär Torvela saataisiin mahtumaan ”yhtenäisteoriaan”.


Vuoden 1699 käräjäjutussa luki Maria Matintytär Kemiläisen isästä ja isänisästä jotain seuraavan tapaista: "des fader som fahrfader stådh i roota för ben:de hem - och det så mycket mera som att des farder af proprie andell opsatt der sammastädes någre huus"... Nähdäkseni jutun pointti on, että Marian isä on Kemiläisen ruotusotilas ja hänellä siihen perustuen on Kemiläisen mailla torppa ja sen lisäksi hän oli rakentanut tilalle useita rakennuksia. Ja niiden arvo tuli nyt isäntä Henrik Johanssonin hänelle korvata. Ja lautamiehet ja arviomiehet saavat tämän korvausarvon selvittää. Myös isänisä olisi ollut ruodussa. "des fader som fahrfader stådh i roota för ben:de hem - och det så mycket mera som att des farder af proprie andell opsatt der sammastädes någre huus" Hänen (Marian) isä sekä isänisä olivat ruodussa mainitun talon puolesta ja vielä lisäksi isä on omasta osuudestaan rakentanut joitakin rakennuksia. Siis isä-Matti on ollut ruotusotilas - vieläpä yleni korpraaliksi - ja myös isänisä oli ruodussa (olematta talon isäntä? - koska se seikka varmaan olisi tässä jutussa mainittu) joten korpraali Matti Pertinpojan isä Pertti oli taloon ulkoa ruotusotilaaksi tullut, ellei sitten ollut talon vävy?


Ajankohta 1699 Marian vaatimuksille sopii siihen, että hänen isänsä, Matti Pertunpoika Kemiläinen oli kuollut 1697, samoin oli Marian mies Tuomas Nisiuksenpoika kuollut 1697 ja Kemiläisen talon hallinta oli siirtynyt 1698 uutta sukua edustavalle Heikki Juhonpk. Junnilalle, kun isäntä Antti Matinpk. Kemiläinen oli tullut kyvyttömäksi ja joutunut kerjuulle. Henkikirjassa 1698 on 1/4 mantt. talossa Anders Kemiläin huomautuksella "tigger, öfvergifv. hemman" ja hänen alleen kirjattu uudeksi isännäksi Henrich Johansson, jolla vaimo Chirstin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772165


Maria Matintr. Kemiläisen vanhemmat ovat epäilemättä korpraali Matti Pertinpoika Kemiläinen (k. 1697) ja hänen 1. vaimonsa Beata Erkintytär (n. 1636-1692).
Kemissä pidetyssä katselmuksessa 18.3.1671 mainitaan: ”Matz Bertillsson Kemiläin för stiufadren Matz Simonsson”. Olemme miettineet, että tämä ”isäpuoli” ei tarvitse olla kirjaimellisesti totta, vaan voisi olla myös lankoussuhde. Matti Simonpoika oli tullut taloon vävyisännäksi (jo 1644? jolloin Isak Simonpoika Kemiläisen mainitaan olleen nihtinä veljensä Matti Simonpojan talon edestä) ja Matti Simonpojan vaimo on Valpuri Pertintytär. Näin ollen talon pitkäaikainen leskiemäntä Margareta on Valpuri Pertintyttären äiti, epäilemättä myös korpraali Matti Pertinpojan äiti. – mutta mutta, kun hän oli Jaakko Grellinpoika Kemiläisen leski!


Tästä nyt ”yhtenäisteoria”:
Margareta oli alkuaan talon sotilastorppaan tulleen Pertin vaimo. Pariskunta sai ainakin lapset Valpurin (n. 1616-1696) joskin synt.vuosi perustuu vain pyöreään kuolinikään ”90 vuotta”, jossa voi olla paljonkin klappia. Matti Pertinpoika oli kuollessaan 1697 "Een gammal corporal Matts Bertillss: Kemiläinen 60 o. några år" eli syntymäaika samoin jää epämääräiseksi.


Talon isäntä Jaakko (Kauppi) Grellinpoika oli leskimies jo 1616, hänelle oli tuolloin aikuistuva tytär NN, joka avioitui 1620-luvulla Lampukarin uudistilalliseksi tulleen Erkki Paavalinpojan kanssa.


Teoriani mukaan Pertti-sotilas kuoli joskus sanokaamme 1630-1635 (jos Matti-poika olisi syntynyt tässä samassa vuosihaarukassa) ja talon ikääntyvä leski-isäntä Jaakko Grellinpoika nai saman tien Pertin jättämän leski-Margaretan. Kovin pitkäaikainen ei tuo avio ehtinyt olla. Jaakko lienee kuollut n. 1635, perustuen siihen, että vuoden 1642 talvikäräjillä haukiputaalainen Tuomas Svennenpoika (Torvela)(ilmeisesti Marketan veli) pyysi saada ylösottaa talon, hän ilmoitti, että talo oli ollut autiona jo 7 vuoden ajan.


Tähän rakennelmaan mahtuu sekin teoria, että tuleva vävysisäntä Matti Simonpoika (n.1623-1689) olisi Jaakko Grellinpojan pojanpoika, mutta siitä ei ole tullut esiin dokumenttia puoleen eikä toiseen.


Onko joku ajatusharha, jota en huomaa: siis tuleeko esiin joku seikka, joka tekisi tämän rakennelman loogisesti mahdottomaksi?

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Onko joku ajatusharha, jota en huomaa: siis tuleeko esiin joku seikka, joka tekisi tämän rakennelman loogisesti mahdottomaksi?

Mielestäni ei ole tullut vastaan mitään sellaista, mikä olisi vasta-aihe tälle vaihtoehdolle.
Mahdollisia vaihtoehtoja on kuitenkin useita, eikä mikään niistä vaikuta merkittävästi todennäköisemmältä kuin jokin toinen vaihtoehto.
Yksi vaihtoehto olisi sellainen, että Valpuri Pertuntytär oli ruotusotilas Pertun leskivaimo avioituessaan Matti Simonpoika Kemiläisen kanssa; ja että Valpuri Pertuntytär olisi Matti Pertunpojan äiti (siinä tapauksessa pitäisi paikkaansa katselmuksen maininta, jonka mukaan Matti Simonpoika oli Matti Pertunpojan isäpuoli).
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, että Matti Simonpoika oli aiemmin ollut avioliitossa ruotusotilas Pertun leskivaimon kanssa, ja Matti Simonpoika olisi Matti Pertunpojan isäpuoli ja Valpuri Pertuntytär olisi isäpuolen uusi vaimo (tässäkin tapauksessa pitäisi paikkaansa katselmuksen maininta, jonka mukaan Matti Simonpoika oli Matti Pertunpojan isäpuoli).
Kolmas vaihtoehto olisi sellainen, että Matti Simonpoika olisi Matti Pertunpojan kasvatti-isä ja katselmuksessa häntä olisi tituleerattu isäksi.

Kemiläisen talon hallinta oli siirtynyt 1698 uutta sukua edustavalle Heikki Juhonpk. Junnilalle, kun isäntä Antti Matinpk. Kemiläinen oli tullut kyvyttömäksi ja joutunut kerjuulle.

Jonkinlainen sukulaisuus (vaimon kautta) oli aiemman isännän Antti Matinpoika Kemiläisen ja uuden isännän Heikki Juhonpoika Junnilan välillä. Antti Matinpoika Kemiläisen vaimon Klaara Paavontytär Virkkulan (n.1657-19.06.1697) veli Juho Paavonpoika Virkkula eli Junnila oli uuden isännän Heikki Juhonpoika Junnilan (eli Kemiläisen) isä.

Antti Matinpoika Kemiläinen velkaantui Oulun porvari Perttu Ohukaisella, tästä on maininta vuoden 1695 kesäkäräjillä (KO a:16:87, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693120)).
Ja Heikki Juhonpoika Junnilan isä, lautamies Juho Junnila, "osti" Kemiläisen talon porvari Perttu Ohukaiselta 20.03.1697. Mainitusta Perttu Ohukaisesta tuli sittemmin Heikki Juhonpoika Junnilan vaimon (Kirstin Samuelintytär Tuohinojan) serkun Juho Gabrielinpoika Bäckin appiukko. Vuoden 1709 kesäkäräjillä lautamies Juho Junnila kertoi yli kymmenen vuotta aiemmin ostaneensa Kemiläisen neljännesmanttaalin talon Oulun porvari Perttu Ohukaiselta sadalla kuparitaalerilla (KO a:30:740, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573150)). Kauppasummasta oli maksettu 65 kuparitaaleria. Mutta Kemiläisen talo oli osoittautunut kruununtaloksi, joten se ei ollut myytävissä. Asian käsittelyä jatkettiin seuraavan vuoden talvikäräjillä (KO a:31:75, oikeanpuoleiselta sivulta alava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24571932)). Mikäli oikein ymmärsin, niin Ohukainen ei ollut myynyt Kemiläisen taloa (ei olisi voinutkaan, koska talo oli kruunun omistama), vaan hän oli myynyt vain sen asukasoikeuden (eli kruununtalon isännöintioikeuden). Junnila tuomittiin maksamaan loput maksusta Ohukaiselle. Juho Junnila kertoi poikansa Heikin asuvan mainittua taloa, joten Heikki saisi hoitaa maksun.
Mikäli ymmärsin nämä jutut oikein, niin se jää hämmästyttämään, miten lautamies Junnila (joka muutoin vaikuttaa olleen asioiden hoitamisessa varsin tarkka) luuli ostaneensa Kemiläisen talon perintöoikeudet, vaikka kyseessä oli vain kruununtalon asukasoikeus. Oliko ostovaiheessa tapahtunut aito sekaannus, vai oliko myöhemmin tullut jokin motiivi riitauttaa Ohukaiselle maksettava loppusumma?

Kemissä pidetyssä katselmuksessa 18.3.1671 mainitaan: ”Matz Bertillsson Kemiläin för stiufadren Matz Simonsson”. Olemme miettineet, että tämä ”isäpuoli” ei tarvitse olla kirjaimellisesti totta, vaan voisi olla myös lankoussuhde. Matti Simonpoika oli tullut taloon vävyisännäksi (jo 1644? jolloin Isak Simonpoika Kemiläisen mainitaan olleen nihtinä veljensä Matti Simonpojan talon edestä) ja Matti Simonpojan vaimo on Valpuri Pertintytär. Näin ollen talon pitkäaikainen leskiemäntä Margareta on Valpuri Pertintyttären äiti

Mikäli Matti Simonpoika olisi tullut Kemiläisen taloon vävyksi ja mikäli Valpuri Pertintytär olisi ollut hänen ainoa avioliittonsa, niin yksi vaihtoehto Vapuri Pertintyttären vanhemmaksi olisi tällöin leskivaimo Marketta. Toisaalta, ei ole tietoa tuliko Matti Simonpoika taloon vävyksi, taikka tuliko Valpuri Pertintytär taloon miniäksi, vai tulivatko he taloon pariskuntana (esim. syytingille).

On mahdollista, että leskivaimo Marketta olisi joko Matti Simonpojan taikka Valpuri Pertuntyttären äiti, isoäiti, äitipuoli taikka isoäitipuoli. Toisaalta voi olla niinkin, että leskivaimo Marketta ei ollut sukua Matti Simonpojalle taikka Valpuri Pertuntyttärelle; ehkä Matti Simonpoika taikka tämän isä oli leskivaimo Marketan syytinkimies.
Talo kirjataan varsin pitkään leskivaimo Marketan nimellä. Vielä vuoden 1658 kesäkäräjillä kalastusasiassa (KO a:10:425, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710735)) asiaan liittyvien talojen isäntiä lueteltaessa mainitaan Kemiläisen talo nimellä Marketta Kemiläinen (asia tosin liittyy vuoden 1651 asiaan). Ja vuoden 1654 kesäkäräjillä (KO a:8:250, vasemmanpuoleisen sivun neljäs juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708465)) listataan myöskin isäntiä ja tuolloin listalla ovat mm. Marketta leskivaimo (luultavasti Kemiläinen, koska Hiivalan Marketta on listalla omana nimenään). Ja Isak Simonpojan mainittiin lähteneen sotilaaksi Matti Simonpojan talon edestä jo vuonna 1641 (Matti olisi tuolloin ollut noin 18-vuotias, mikäli kuolinkirjassa mainittu ikä on oikeellinen).

Mikäli Matti Simonpoika olisi ollut syytinkimies taikka syytinkimiehen poika, niin se voisi olla syynä siihen, että talo kirjattiin niin pitkään leskivaimo Marketan nimellä. Talo olisi kirjattu syytinkiäiti Marketan nimellä hänen elinaikansa, ja tämän kuoltua talo alettiin mainita Matti Simonpojan talona.
Maria Matintytär mainitsi käräjillä vain sen, että hänen isällään oli ollut torppa Kemiläisen talon mailla; hän ei maininnut sitä, että isä olisi ollut Kemiläisen talon poikia. Vävyt harvemmin toivat sisaruskatraansa appivanhempiensa taloon (toki poikkeuksia tähänkin on). Matti Simonpojan sisaruksista niin monta mainitaan Kemiläisen nimellä, että tuntuisi todennäköisemmältä, että Matti Simonpojalla olisi ollut jokin linkki Kemiläisen taloon (esim. hän saattaisi olla entisen isännän lapsenlapsi taikka syytinkimiehen poika).

Siitä ei ole tietoa oliko Matti Simonpoika Kemiläisen ja Valpuri Pertuntyttären avioliitto kummallekaan ensimmäinen. Yksi vaihtoehto voisi olla sellainen (tämä on toki pelkkää arvailua), että Marketta olisi ottanut taloon syytinkimieheksi Simon, jonka lapsia olivat ainakin Matti Simonpoika (n.1623-10.03.1689), Isak Simonpoika, Elina Simontytär (n.1617-28.03.1697) ja Marketta Simontytär (n.1627-28.03.1697). Matti Simonpoika olisi sitten avioitunut talon ruotusotilas Pertun lesken Valpuri Pertuntyttären kanssa ja Matti Pertunpoika olisi Valpuri Pertuntyttären poika.

Sitäkään ei oikein voi poissulkea, että Matti Simonpoika sisaruksineen olisivat Jaakko Grellinpojan lapsenlapsia (taikka lapsenlapsenlapsia) ja heidän perintöoikeutensa Kemiläisen taloon olisi mennyt talon tiputtua kruununtaloksi (mikäli Marketan veli sai kruununtaloksi tippuneen talon isännyyden ja siirsi asukasoikeuden sisarelleen, ei tämän edesmenneen miehen lapsilla olisi enää ollut perintöoikeutta taloon). Tämä tuntuisi kuitenkin epätodennäköiseltä, koska tuomiokirjoista ei ole löytynyt talon perintöoikeuteen liittyneitä riita-asioita.

Sellainenkin vaihtoehto on teoreettisesti mahdollinen, että Valpuri Pertuntytär olisi Perttu Markuksenpoika Glasilan tyttäriä (eli että Agneta Pertuntytär Glasila s.n.1603 ja Valpuri Pertuntytär s.n.1616 olisivat sisaruksia). Pelkkää arvailua on toki tämäkin.

Sekin auttaisi, mikäli olisi tiedossa, milloin Maria Matintyttären isän isä oli Kemiläisen talon edestä sotilaana. Todennäköisesti hän oli sotilaana ennen poikaansa, mutta siltikin aikahaarukka jää kovin suureksi.
Eräitä vaihtoehtoja voisivat olla Perttu Simonpoika, Perttu Tuomaanpoika tai korpraali Perttu Jaakonpoika. Mutta yhtä hyvin voi olla, että korpraali Matti Pertunpojan isä on joku muu Perttu.

Vuoden 1624 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053025_00073) katselmukseen on kirjattu pohjoisiiläinen Perttu Tuomaanpoika. Lienekö kyseessä sama sotilas kuin vuoden 1630 kesäkäräjillä (KO a:1:147, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703891)) mainittu sotilas Perttu Tuomaanpoika, jolle herra Henrik ja nimismies tuomittiin maksamaan Pertun saamiset Harissiuon niitystä (en saa tekstistä selvää mikä sarka on kyseessä). Jutussa mainittu äiti olisi käsittääkseni sotilas Perttu Tuomaanpojan äiti? Mainitaanko jutussa, että äiti perinyt mainitun Harissuon osuuden Pyhäjoelta? Jutussa mielestäni mainitaan, että herra Henrik ja nimismies olivat ylösottaneet talon. Olisiko tässä nyt sitten kyseessä Hiivalan talo, jonka herra Henrik ja nimismies Sigfrid Korvala ylösottivat (asiasta oli maininta vuoden 1628 talvikäräjillä, KO a:1:55, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703676)). Voisikohan sotilas Perttu Tuomaanpojan isä olla Tuomas Jönsinpoika Hiivala, jonka talo oli jäänyt autioksi vuoden 1613 tietämillä?
Vuoden 1633 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053207_00094) katselmuksessa mainitaan iiläinen Perttu Tuomaanpoika; mikäli oikein tulkitsin, niin hänen mainitaan menehtyneen vuonna 1631. On kuitenkin epäselvää, ketä Perttu Tuomaanpoikaa tässä tarkoitetaan. Sotilas Perttu Tuomaanpoikia taisi olla useampia.
Ihan kuin vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00030) katselmuksessa ennen vuotta 1629 kirjattujen nihtien luettelossa olisi kaksi Perttu Tuomaanpoikaa Iin kirkonkylään kirjattuna. Viides nimi on Perttu Tuomaanpoika; ja toisen nimen etunimi on Perttu ja patronyymi vaikuttaisi olevan Tuomaanpoika, vaikkakin kirjoitusasu on erilainen. Seuraavalla sivulla vuoden 1629 nihdeissä on kolmas Perttu Tuomaanpoika, jonka mainitaan olevan Raasakasta (patronyymi kirjattu samalla tavalla kuin edellisen sivun ensimmäisen Perttu Tuomaanpojan patronyymi; samoin Tuomas Jönsinpojan ja Tuomas Laurinpojan etunimessä on käytetty samanalaista T-kirjainta). Voisikohan vuoden 1629 nihti Perttu Tuomaanpoika (i Rasaka) olla Etelä-Iin Sarkisen talon (talo kulkee sittemmin nimellä Paaso) edestä vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00042) ruodutuksessa nihdiksi kirjattu 30-vuotias Perttu Tuomaanpoika (lieneekö sama Perttu Tuomaanpoika, jonka nimellä Etelä-Iin Kortin talo kirjataan autiona vuodesta 1635 alkaen; ja lieneekö hänen isänsä Tuomas Maununpoika, jonka nimellä Kortin talo kirjattiin vuosina 1599-1620). Ja sitten yhdessä vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00145) katselmuksessa luetteloon kirjataan ylikiiminkiläinen Perttu Tuomaanpoika (lieneekö tämä jompikumpi aiemman luettelon ensimmäiselle sivulle kirjatuista Tuomas Pertunpojista, vai onko tämä jo kolmas Perttu Tuomaanpoika).

Vuosien 1639 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053375_00260), 1640 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053396_00155) ja 1641 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053418_00129) katselmuksissa vuoden 1638 nihtien joukkoon kirjataan pohjoisiiläinen Perttu Simonpoika. Vuoden 1638 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053351_00034) luettelossa Perttu Simonpojan mainitaan syntyneen Oulussa ja olevan pohjoisiiläisen Matti Yrjönpojan renki. 18-vuotias Perttu Simonpoika näkyy vuoden 1638 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053351_00111) ruodutusluettelossa kirjattuna nihdiksi Matti Yrjönpojan kuudennesmanttaalin talon edestä (talo on kirjattuna Päkkilän ja Lambukarin talojen jälkeen, ennen Virkkulan taloa). On epäselvää, mikä talo tässä on kyseessä. Kuudennesmanttaalin taloa Pohjois-Iissä ei tuohon aikaan oikein ole, joten kyseessä lienee jokin verotuksellisesti alennettu manttaali. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576910) ruodutusluettelossa näkyvät muutoin samat talot, mutta juuri tuo Marti Yrjönpojan talo puuttuu. Mielestäni vuoden 1638 ruodutusluettelon talot ovat: Nuutti Jaakonpoika (Päkkilä), Erkki Eskonpoika (Lambukari), Matti Yrjönpoika (mikä talo?), Paavo Heikinpoika (Virkkula), Matti Sigfridinpoika (Paakkari), Antti Klemetinpoika (Junnila), Matti Heikinpoika (Piukkula), Yrjö Matinpoika (Käyrä), Antti Tuomaanpoika (Karhula), Matti Heikinpoika (Palukka), Klemet Matinpoika (Käyrä), Heikki Ollinpoika (Huovila), Antti Jaakonpoika (Huovila), Heikki (Yrjönpoika) Meriläinen (Halonen eli Pakanen), Erkki Paavonpoika (Paakkola), Sigfrid Tapaninpoika (Veijola), Yrjö Laurinpoika (Glasila) ja veljekset Pentti Jönsinpoika ja Matti Jönsinpoika (Kukko). Listalta puuttuvat siis Kemiläisen talo, molemmat Leiston talot, molemmat Brusilan talot, Hiivala (oli tuolloin nimismies Korvalalla), toinen Karhun talo (herra Henrikillä) ja Tiiron talo. Matti Yrjönpojan talo olisi siis jokin näistä taloista, mutta mikä niistä?

Vuoden 1637 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053332_00165) katselmuksessa mainitaan iiläinen korpraali Perttu Jaakonpoika. Tarkoittaneeko tässä "Ijo" vain pitäjää ja olisikohan kyseessä samainen korpraali Perttu Jaakonpoika, joka vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00067) katselmuksessa mainitaan kellolaiseksi?

Vuoden 1640 (http://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00080) katselmuksessa mainitaan pohjoisiiläinen suutari Perttu. Hän tuskin on korpraali Matti Pertunpojan isä. Olisiko suutari Perttu sama henkilö kuin vuoden 1640 talvikäräjillä mainittu suutari Perttu Matinpoika (joka sai sakot nimiteltyään lukkari Matti Heikinpoika valehtelijaksi) ja joka 1650-luvulta alkaen kirjataan henkikirjoissa Etelä-Iihin (eteläiiläinen 80-vuotias suutari Perttu Matinpoika haudattiin 09.02.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369812)).

Voi hyvin olla niinkin, että mikään näistä Pertuista ei ole korpraali Matti Pertunpoika Kemiläisen isä. Tuon ajan katselmukset ovat surullista luettavaa, kun kuolleeksi kirjattuja on valtaisa määrä (poikien ja miesten verellä joutuivat talonpojat kruunulle maksamaan oikeutensa viljellä talojaan).
Ehkä Matti Pertunpojan isä menehtyi pian sotilaaksi ryhdyttyään ja luetteloa, jossa hänen nimensä ehkä oli, ei vain olisi osunut silmään.
Jos olisi selvillä edes vuosikymmen, jolloin Matti Pertunpojan isä oli Kemiläisen talon edestä ruotusotilaana, niin sekin helpottaisi Matin isän arvuuttelua.

Toivottavasti kävisi onnenkantamoinen ja jostain löytyisi jotain lisätietoa, joka toisi valoa Kemiläisen talon asukkaisiin.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1624 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053025_00073) katselmukseen on kirjattu pohjoisiiläinen Perttu Tuomaanpoika. Lienekö kyseessä sama sotilas kuin vuoden 1630 kesäkäräjillä (KO a:1:147, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703891)) mainittu sotilas Perttu Tuomaanpoika, jolle herra Henrik ja nimismies tuomittiin maksamaan Pertun saamiset Harissiuon niitystä (en saa tekstistä selvää mikä sarka on kyseessä). Jutussa mainittu äiti olisi käsittääkseni sotilas Perttu Tuomaanpojan äiti? Mainitaanko jutussa, että äiti perinyt mainitun Harissuon osuuden Pyhäjoelta? Jutussa mielestäni mainitaan, että herra Henrik ja nimismies olivat ylösottaneet talon. Olisiko tässä nyt sitten kyseessä Hiivalan talo, jonka herra Henrik ja nimismies Sigfrid Korvala ylösottivat (asiasta oli maininta vuoden 1628 talvikäräjillä, KO a:1:55, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703676)). Voisikohan sotilas Perttu Tuomaanpojan isä olla Tuomas Jönsinpoika Hiivala, jonka talo oli jäänyt autioksi vuoden 1613 tietämillä?

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei Sari


Kiitos taas lisätiedoista ja erityisesti loogisista päätelmistäsi, joiden yhteenvetona täytyy nöyrästi todeta, että Kemiläisen väkeä ei ole voitu aukottomasti sijoittaa perheyhteyksiinsä.


Tuo yllä oleva Tuomas Pertunpojan niittyjuttu näyttää minusta olevan kuten esität. Hariusuon niitty kyseessä, mitä sarkaa tarkoitit? Harjusuo nimenä on kait yleinen eikä sen perusteella voi niittyä mihinkään taloon sitoa. (Minunkin mummolassani Kalevalla oli ja on Harjusuo, joka ääntyy "Harissuo")

Joka tapauksessa niitty on Tuomaan äidin perintöä Pyhäjoelta. Kaiketi äiti on perintönsä jotenkin vaihtanut tähän nimenomaiseen niittyyn, siltä osin en saa tekstistä selvää.

Oikeus päätti nimetä Markus Olofzonin ja Lars Kanniaisen tarkastamaan (ransaka) niittyä "...om Matz Olofzons och Staphan Bertillsons Engien".

Minulle jäi kyllä ihan hämäräksi, keitä nämä viimeksi mainitut ovat ja mistä hyppäsivät tähän juttuun.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Hariusuon niitty kyseessä, mitä sarkaa tarkoitit?

Tarkoitin sitä, että en tuomiokirjan tekstistä saanut selvää, mitä osaa Harissuon niitystä asia koski (Harissuon niitty on tuolloin ollut ilmeisesti useammassa osassa, ja niityllä oli useampia omistajia).
Ihan kuin tekstissä olisi lukenut: "een engh Hariussuo be:dh, " Yppärin? "sarka, hwilcken hans moder ifrån Pyhäjoki sochn hijt ärfft hafwer tillförenne, till dedh hemman som de nu efter rijksens rådz bref opdragit hafwa".
Mutta tuon "Yppärin" sijasta tekstissä saattaa lukea jokin muukin nimi.

(Minunkin mummolassani Kalevalla oli ja on Harjusuo, joka ääntyy "Harissuo")

Omassa mummilassani oli myös Hariussuolla heinäniitty ja tyttösenä suurekseni ilokseni pääsin kesälomilla nostamaan siellä heinää seipäille. Missään ei maistu kahvi yhtä hyvälle kuin heinäpellonlaidassa juuri seipäille nostettua heinää katsellessa :)

Joka tapauksessa niitty on Tuomaan äidin perintöä Pyhäjoelta. Kaiketi äiti on perintönsä jotenkin vaihtanut tähän nimenomaiseen niittyyn, siltä osin en saa tekstistä selvää.

Olin ymmärtävinäni jutun niin, että Pertun äiti olisi saanut kyseisen niityn perintönä Pyhäjoelta ja että kyseinen perintöniitty oli tullut Pertun äidille siihen taloon, jonka herra Henrik ja nimismies olivat nyt ylösottaneet; saattaa olla, että ymmärsin väärin.
Voisiko tuo olla niin, että Pertun äidin vanhemmat olisivat olleet Pyhäjoelta ja Pertun äiti olisi vanhemmiltaan niityn perinyt?
Ehkä Pertun äidin vanhemmat (taikka toinen heistä) oli alkujaan Iistä ja niitty olisi siten ajautunut Pyhäjoella asuneen omistukseen.
Taikka vaihtoehtoisesti joku pyhäjokelainen olisi ostanut Iissä sijaitsevan niityn (niittykauppoja käytiin silloin tällöin yli pitäjärajojen) ja ostajan jälkipolviin kuuluva tytär olisi sitten avioitunut Iihin.

Pyhäjoen Hourun talolla taisi olla Iissä omistuksia. Olisiko sotilas Perttu Tuomaanpojan äidin niittykin voinut olla Hourun talolta, josta tytär olisi sitten avioitunut Hiivalan taloon ja saanut kotoaan perintönä Iissä sijaitsevan niityn?
Pelkkää arvuuttelua tämä toki vain on. Yhtä hyvin niitty saattoi olla lähtöisin joltain muulta pyhäjokelaiselta.

Hourun talon tytär tuskin olisi avioitunut riutuneeseen Hiivalan taloon. Mutta Hiivalan talo oli aikoinaan hyvinvoiva talo; Hourun talon tytär olisi saattanut avioitua Hiivalaan talon vielä ollessa voimissaan. Hiivalan talo on mukana jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa, jossa mainitaan isäntien nimiä (vuodelta 1547). Hiivalaa isännöi tuolloin Sigfrid Hannunpoika Long, jota toimi Iin käräjillä lautamiehenä 1544 ja 1548-1549 sekä toimi Iin nimismiehenä vuosina 1562-1564. (Sigfridistä käytetään lisänimeä Lång jo 1560-luvulla; Hiivala nimi on tullut vastaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1612 Tuomas (Jönsinpoika) Hiivalan yhteydessä). Sigfridin isännöinnin aikaan Hiivala on mukavan kokoinen talo. Hiivalan isännyys vaihtuu Sigfridiltä vuoden 1579 tietämillä Jöns Sigfridinpojalle. Hiivalan isännyys siirtyy vuoden 1593 tietämillä Tuomas Jönsipojalle. Hiivalan talo jää autioksi 1600-luvun alussa (se mainitaan autioksi jo vuoden 1602 maakirjassa). Ja vuonna 1628 talon sitten ylösottavat nimismies Sigfrid Martinpoika Korvala ja kappalainen herra Henrik.

Vuoden 1681 Iin kesäkäräjillä (KO a:1:710, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684531)) käsitellään Johan Bockmöllerin manttaalin kalastusoikeutta Iissä. (Asiaa oli käsitelty jo edellisen vuoden kesäkäräjillä; KO a:24:166, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728326).) Iiläiset ihmettelivät miten Bockmöllerille olisi syntynyt kalastusoikeus Iihin. Bockmöller esittää todisteena asiakirjoja yli sadan vuoden takaa, ensimmäisessä kohdassa mainitaan 16.07.1561 ja 26.08.1562 päivätyt kauppakirjat; kohdassa 2 mainitaan Jöns Knutinpojan laamannin päätös 09.02.1566; kohdassa 3 mainitaan Iin käräjillä tuomari Erik Ollinpojan 14.07.1593 antama päätös; kodassa 4 mainitaan Ottesonin maantarkastus 03.12.1608 ja vuoden 1577 laamannin kirje; kohdassa 5 mainitaan alilaamanni Jöran Jönsinpojan 03.02.1617 antama vahvistus; ja kohdassa 6 mainitaan alilaamanni Johan Jaakonpojan päätös 27.02.1607. Jutussa kerrotaan, että Iin käräjillä 14.07.1593 oli kyseisen kalastuksen todettu kuuluvan pyhäjokelaiselle Olli Ollinpojalle. Lisäksi kerrottiin, että 27.02.1607 oli Pyhäjoen nimismies Mikko Simonpojan mainittu saaneen kyseisen kalastuksen vaimonsa isän isän perintönä. Iissä sijaitseva kalastus vaikuttaisi siis tulleen Olli Ollinpoika Hourulta tämän pojan tyttärelle, joka oli avioliitossa Pyhäjoen nimismies Mikko Simonpojan kanssa. Bockmöller oli ostanut kyseisen kalastuksen pormestari Antti Yrjönpojan (Lytter) perikunnalta.
Se minulle jäi epäselväksi, että miten Olli Ollinpoika Hourulla aikoinaan ollut Iin kalastus oli ajautunut Lytterin omistukseen; vuoden 1680 tuomiokirjan mukaan kyseinen kalastusoikeus oli ollut pitkän aikaa pormestari Antti Yrjönpojalla ja tämän isällä Yrjö Antinpojalla.
Samoin epäselväksi jäi, miten Limingan pitäjän Virkkulan kylässä asuva Heikki Jönsinpoika liittyi kauppojen ketjuun; käsittääkseni kohdassa neljä kerrottiin, että Ottesonin maantarkastuksessa 03.12.1608 oli vuoden 1577 laamannin kirjeen nojalla todettu Iissä sijaitsevan kalastuksen kuuluneen liminkalaisen Heikki Jönsinpojan vanhemmille, ja heiltä Heikki oli sitten kalastuksen perinyt. Oliko tässä nyt kyseessä eri kalastus kuin pyhäjokelaisen Olli Ollinpojan hallussa ollut kalastus? Vai oliko kyseessä sama kalastus, joka sitten olisi jakautunut ajan saatossa eri osiin ja useamman talon haltuun? Oliko Heikki Jönsinpojalla ollut kalastus koskaan kuulunut Olli Ollinpoika Hourulle, vai oliko se ajautunut jotain muuta kautta pormestari Lytterille?

Jutussa mainittu Heikki Jönsinpoika saattaisi olla Limingan pitäjän Virkkulan kylässä sijaitsevaa Seikkulan taloa isännöinyt Heikki Jönsinpoika. Vuoden 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650011) maakirjassa Limingan pitäjän Virkkulan kylään kirjataan Jöns Heikinpojan suurehko talo; voisikohan Jöns Heikinpoika olla jutussa mainitun Heikki Jönssinpojan isä? Ja vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656741) maantarkastuksessa (mikä ilmeisesti kuitenkin on vuoden 1608 maantarkastus) Virkkulan kylään kirjataan kokomanttaalin Heikki Jönsinpojan talo. Ja vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00057) ruodutuksessa Virkkulan kylässä sijaitsevaan kokomanttaalin taloon kirjataan 55-vuotias Martti Heikinpoika, 20-vuotias poika Jöns Martinpoika ja renki. Ja vuoden 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622075) kymmenysluettelossa, johon on kirjattu talojen nimet, Virkkulan kylään kirjataan kokomanttaalin Martti Heikinpoika Seikkulan talo. Limingan talot ovat itselleni kuitenkin vieraita ja tein luetteloihin poimintoja niin harvakseltaan, että ei ole mitenkään varmaa, että näissä poiminnoissa olisi kyseessä sama talo.

Tidskriff kirjasen sivulta 99 (https://books.google.fi/books?id=FCcwAQAAMAAJ&pg=PA99&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false) alkaa J. Serlachiuksen mielenkiintoinen ja ansiokas artikkeli "Om Kemi och Ijo laxfisken". Sivulla 104 kerrotaan: "Genom köpebref af den 26.08.1592 försäljer Markus Olsson borgare i Sigtuna "all den jord och fiskevatten både i våto och torro liggiandes i Iio, i Siikajoki, i Pathjoki, i Piehinki, i Pyhäjoki och i Merijärff byar" till sin broder Oluff Olson i Salo." Tämä on päivälleen 30 vuotta myöhemmin kuin toinen Bockmöllerin esittämistä kauppakirjoista. Olisikohan tässä kyse samasta kauppakirjasta ja olisiko artikkeliin tullut päiväys kirjattua 30 vuodella todellista myöhemmäksi (artikkelissa on Virkkulan kylän Heikki Jönsinpoikaan liittyvässä kohdassa mainitun laamannin kirjeen vuosilukuna 1517, kun taas vuoden 1681 tuomiokirjassa vuosilukuna tähän on 1577; tuomiokirjassa ollut vuosiluku tuntuisi loogisemmalta)?

Samaisessa artikkelissa kerrotaan: 'Lagmannen Jöns Knutsson utfärdar den 09.02.1566 fastebref åt Olof Olson i Salo, bland annat, å "jord och laxvatten i Ijo by" sampt "jord och laxvatten i Ikala by, utgörande sju skilda possessioner, som denne genom köp af namngifna personer åtkommit, sampt å den "andel i våto och i torro intill (oläsligt) ligginades i Yppari by" af Salo socken, som Olof Olson köpt af Erik Mattsson'.
Tässä on sama päiväys (09.02.1566) ja sama nimi (Jöns Knutinpoika) kuin oli mainittu vuoden 1681 tuomiokirjan jutussa kohdassa 2. Lisäksi mainittiin, että Olli oli ostanut omistuksia Yppäristä. Mikäli vuoden 1681 tuomiokirjan jutussa Harissuon niitty osaksi mainittiin Yppärin sarka (en ole varma luinko sen oikein), niin olisiko nimitys saattanut tulla siitä, että sen omistajalla oli omistuksia myös Yppärissä?

Samaisessa artikkelissa kerrotaan: 'I dombref af den 14.07.1593 tilldömes Erik Olson i Pyhäjoki till evärdlig ego i Ijo 2 2/3 "nätjevatten" vid "Rassan" (Rasti?), som han dels sjelf ärft dels tillöst sig af sin hustrus slägt och fått med henne såsom hennes arf, sampt 1/3 "näjtevatten" i "Kålka", som Olof Olson köpt af Anders Persson i Piehingi, hvilka fösketällen ingen af dem "som lottager och ärfvade äro uti Ijo å fiskie", kunde bestrida vara Olof Olson tillhöriga.'
Tätä artikkelia viitteenä käyttävissä eri kirjoituksissa on tätä kohtaa tulkittu eri tavoin. Joissain tämä on tulkittu niin, että 14.07.1593 oli pyhäjokelaiselle Erkki Ollinpojalle myönnetty Iijoen kalastus, jonka hän itse oli osin perinyt, osin vaimon suvulta ostanut ja osin vaimon suvulta perinyt. Joissain (esim. "Iijoen varrelta" kirjassa s.52) tämä sama kohta (yhdistäen 26.08.1592 tehtyyn kauppaan) on tulkittu niin, että Sigtunan porvari Markus Ollinpoika myi veljelleen Olli Ollinpojalle Iin kalastuksen, jonka hän oli osaksi perinyt, osaksi ostanut vaimonsa suvulta ja osaksi saanut vaimonsa suvulta perintönä.
Iin vuoden 1681 käräjillä Bockmöllerin esittämissä asiakirjoissa mainitaan kohdassa 3 sama päivä (14.07.1593) ja sama nimi (Erik Ollinpoika), ja tuomiokirjasta sain sellaisen käsityksen, että 14.07.1593 Iin käräjillä tuomari Erik Ollinpoika oli todennut Iissä olleen kalastuksen olevan Olli Ollinpojan ja tämän perillisten omaisuutta. Mikäli tämän nyt yhdistää tuohon artikkelissa olleeseen tekstiin, niin oliko alkuperäisessä asiakirjassa kerrottu, että Olli Ollinpoika (Houru) oli tämän Iissä sijaitsevan kalastuksensa itse osin perinyt, osa oli vaimon perintöä ja osan Olli ostanut vaimonsa suvulta?
Artikkelissa mainittu kalastuspaikka "vid Rassan" kuulostaa hieman vieraalta. Voisikohan tuossa olla kyseessä kalastus Raasakassa?

Ja hieman jäljempänä (s.114) kerrotaan: "Af ett dombref den 28.02.1627 erfares, att de två laxfisken i Ijo om tillhopa 3 nätjevatten, hvilka genom det å s.105 omnämbda dombref den 14.07.1593 tillbömts Erik Olsson i Pyhäjoki, numera egdes af hans sonson länsmannen Michel Simonsson; och upplyser förstnämbda dombref vidare, att antalet nätjevatten, hvilket fordom varit sextio, dåmera okändt"
Tässäkin on sama päiväys (14.07.1593) ja sama nimi (Erkki Ollinpoika) kuin oli mainittu vuoden 1681 tuomiokirjan jutussa kohdassa 3.
Artikkelista minulle jäi sellainen käsitys kuin Iissä oleva kalastus olisi kuulunut Erkki Ollinpojalle ja että Mikko Simonpoika olisi ollut hänen pojanpoikansa (ehkä ymmärsin artikkelin aivan väärin).
Mutta mihin tuo "hans" artikkelissa viittaa; viittaako se johonkin muuhun henkilöön kuin Erkki Ollinpoikaan? Olisiko viivatussa tuomiokirjeessä edempänä mainittu joku muu henkilö, mikä kohta olisi sitten jätetty artikkelista pois merkityksettömänä (artikkelin tarkoitushan ei niinkään ole tuoda esiin sukulaisuuksia, sen sijaan lainausten tarkoitus oli osoittaa kalastusten olleen henkilökohtaista omaisuutta)?
Vuoden 1681 tuomiokirjasta samaisesta 14.07.1593 päivän asiasta olin ymmärtävinäni siten, että iiläiset olisivat jo tuolloin kyseenalaistaneet Olli Ollinpojan oikeutta Iissä olevaan kalastukseen ja tuomari Erkki Ollinpoika oli päättänyt kalastuksen kuuluvan Olli Ollinpojalle ja tämän perillisille. Siitä ei tullut vaikutelmaa, että kalastus olisi jossain vaiheessa kuulunut Erkki Ollinpojalle. Ja tuomiokirjassa mainittiin vuonna 1607 todettu kalastuksen kuuluneen Mikko Simonpojalle, jonka vaimo oli perinyt kyseisen kalastuksen isänsä isältä.

Tietääkö kukaan onko näitä vuoden 1681 tuomiokirjassa ja Serlachiuksen artikkelissa mainittuja asiakirjoja säilynyt ja jos on, niin ovatko ne netissä luettavissa?
Jossain tuo tieto on ollut 1800-luvun lopulla, joko alkuperäisenä tekstinä taikka sitten viittauksina myöhempinä aikoina tulleissa käräjäjutuissa.
Eritoten suuresti kiinnostaisi päästä lukemaan kokonaisuudessaan nuo 14.07.1593 ja 28.02.1627 päivätyt päätökset.

Oikeus päätti nimetä Markus Olofzonin ja Lars Kanniaisen tarkastamaan (ransaka) niittyä "...om Matz Olofzons och Staphan Bertillsons Engien".

Minulle jäi kyllä ihan hämäräksi, keitä nämä viimeksi mainitut ovat ja mistä hyppäsivät tähän juttuun.

Uskoisin, että nuo kolme viimeistä riviä (Tapani Pertunpojan ja Matti Ollinpojan niittyjä koskeva juttu) ovat jo seuraavaa juttua; nämä kaksi peräkkäistä juttua oli vain kirjoitettu aika kiinni toisiinsa. Markus Kanniainen lienee lautamies Marku Ollinpoika Kondio ja Lauri Kanniainen saattaisi olla ylikiiminkiläinen Lauri Matinpoika Kanniainen. Tapani Pertunpoika saattaisi olla pudasjärveläinen Tapani Pertunpoika Parkkinen (s.n.1585), joka tuohon aikaan asui vielä Hetejärven kylässä. Matti Ollinpojan identiteetti on epäselvä; kyseessä saattaisi ehkä olla ylikiiminkiläinen Matti Ollinpoika Tornio. Siitäkään en ole varma, että oliko Tapani Pertunpojalla ja Matti Ollinpojalla yhteisiä niittyjä, vai oliko ne vain mainittu samassa yhteydessä, kun arvioinnin suorittivat sekä Tapanin että Matin niittyjen osalla samat henkilöt.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Tarkoitin sitä, että en tuomiokirjan tekstistä saanut selvää, mitä osaa Harissuon niitystä asia koski (Harissuon niitty on tuolloin ollut ilmeisesti useammassa osassa, ja niityllä oli useampia omistajia).
Ihan kuin tekstissä olisi lukenut: "een engh Hariussuo be:dh, " Yppärin? "sarka, hwilcken hans moder ifrån Pyhäjoki sochn hijt ärfft hafwer tillförenne, till dedh hemman som de nu efter rijksens rådz bref opdragit hafwa".
Mutta tuon "Yppärin" sijasta tekstissä saattaa lukea jokin muukin nimi.

...
Olin ymmärtävinäni jutun niin, että Pertun äiti olisi saanut kyseisen niityn perintönä Pyhäjoelta ja että kyseinen perintöniitty oli tullut Pertun äidille siihen taloon, jonka herra Henrik ja nimismies olivat nyt ylösottaneet; saattaa olla, että ymmärsin väärin.
Voisiko tuo olla niin, että Pertun äidin vanhemmat olisivat olleet Pyhäjoelta ja Pertun äiti olisi vanhemmiltaan niityn perinyt?
Ehkä Pertun äidin vanhemmat (taikka toinen heistä) oli alkujaan Iistä ja niitty olisi siten ajautunut Pyhäjoella asuneen omistukseen.
Taikka vaihtoehtoisesti joku pyhäjokelainen olisi ostanut Iissä sijaitsevan niityn (niittykauppoja käytiin silloin tällöin yli pitäjärajojen) ja ostajan jälkipolviin kuuluva tytär olisi sitten avioitunut Iihin.


Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei Sari


Paljon kiitoksia täsmennyksestäsi, nyt pääsin kartalle! Olin sivuuttanut käsittämättömänä tuon "Yppäri"-sanan.


Kyllä se todella on minunkin mielestäni "Yppärin". Mutta jos seuraava sana olisi "sarka" (joka on selvää suomea), niin se taas hankaloittaa kokonaisuuden ymmärtämistä. Sarka (ruots. fält tai teg) on kaistale viljely- tai metsäalasta, joka on tavallisesti ojittamalla erotettu. Nyt kuitenkin täytyy olla kyse merenrannan niitystä, en oikein näkisi, että 1500/1600-luvulla siellä olisi heilunut Jussi ja kuokka??


Jospa tuossa lukee "Yppärin särkä" eli Yppärin särkkä? Silloin se olisi kontekstissaan täysin ymmärrettävä. (Iin murteessa särkkä = säikkä).
Kertoisi, että niitty sijaitsee Yppärissä, Pyhäjoella ja se on Pertun äidin perintöä, joka on sittemmin (hallinnollisesti) liitetty äidin iiläiseen taloon (=Hiivalaan). Melko vahvasti näyttäisi, että äiti olisi syntyisin Pyhäjoelta. Nyt Perttu halusi osoittaa, että Yppärinsärkkä ei kuuluisi Hiivalaan, vaan olisi hänelle perintönä tuleva erillinen omistus.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Mutta jos seuraava sana olisi "sarka" (joka on selvää suomea), niin se taas hankaloittaa kokonaisuuden ymmärtämistä.

Tuon ajan tuomiokirjoissa paikkojen nimien yhteydessä on usein suomen kieltä. En tiedä onko se tarkoituksellista, vai onko kirjurilla vain ollut vaikeuksia erottaa paikan nimeen kuuluva osa ja paikan sijaintiin kuuluva osa toisistaan. Esim. vuoden 1689 talvikäräjillä (KO a:9:168, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667195)) mainitaan niityn yhteydessä "påhias puolen salmia" ja "Kåukisten lammen sarka ylises pääs".

Sarka nimitys vaikuttaa toistuvan usein niittyjuttujen yhteydessä siten, että ensin on mainittu niityn nimi ja sitten niittysaran nimi. Joskus jutuissa mainitaan vain niittysaran nimi, ja itse niityn nimi on jätetty pois. Toisinaan sarka on osana saran nimeä. Esim. vuoden 1693 kesäkäräjillä (KO a:14:69, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691488)) mainitaan "een tegh benemdh Kukolansarka uthi Hylckilachdela ängh belägen"
Joskus jutuissa mainittiin vain niityn nimi, ja saran nimi oli jätetty pois (ehkä osuus niitystä on tullut esille niityn omistajan nimestä). Esim. vuoden 1630 kesäkäräjillä (KO a:1:147, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703891)) mainittiin Harissuon niitty, jonka Esko Fransinpoika oli myynyt Erkki Jakulle.

Uskoisin, että tuon ajan jutuissa sarka ei niinkään ottaisi kantaa siihen, onko alue viljeltyä taikka ojitettua. Saattaa olla, että se vain ilmentää rajattua osuutta niitystä (taikka pellosta).
"Isojako ja torpparijärjestelmät (https://docplayer.fi/597026-Isojako-ja-torpparijarjestelmat.html)" artikkelissa mainitaan (s.70), että "Sarkajako on vanhin historiallisesti dokumentoitavissa oleva kiinteistöjaotus maarekisterijärjestelmän piirissä (Pietilä 1981 s.15). Säännöksiä siitä löytyy vuoden 1296 Uplannin laista sekä noin vuodelta 1350 olevasta Maunu Eerikinpojan maanlaista ja Kristoferin maanlaista vuodelta 1442."
Samaisen artikkelin seuraavalla sivulla mainitaan: "Pietilän mukaan sarkajaon yhtenä peruspiirteenä oli tonttimaan ja pellon sekä niityn kuuluminen yksityisnautintaan. Toinen perusominaisuus oli metsän ja vesialueen pysyttäminen kylän yhteisnautinnassa. Talo hallitsi usein pyykitettyä tonttialuetta ja useita rajamerkeillä merkitsemättömiä pelto ja niittysarkoja eli pelto- tai niittylohkon osia."

Jollain tapaa minusta vieläkin tuntuisi, että sotilas Perttu Tuomaanpojan äidin perintöniitty olisi ollut Harissuon niityllä oleva Yppärin sarka (ja että Harissuolla oli muitakin sarkoja, ja niillä oli toiset omistajat). Voin kyllä hyvin olla tässä väärässäkin :)

Nyt Perttu halusi osoittaa, että Yppärinsärkkä ei kuuluisi Hiivalaan, vaan olisi hänelle perintönä tuleva erillinen omistus.

Äidin henkilökohtaiseksi perintöniityksi tuo ilmeisesti katsottiin, koska herra Henrik ja nimismies tuomittiin maksamaan Pertulle siitä korvaus.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Tuon ajan tuomiokirjoissa paikkojen nimien yhteydessä on usein suomen kieltä. En tiedä onko se tarkoituksellista, vai onko kirjurilla vain ollut vaikeuksia erottaa paikan nimeen kuuluva osa ja paikan sijaintiin kuuluva osa toisistaan. Esim. vuoden 1689 talvikäräjillä (KO a:9:168, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667195)) mainitaan niityn yhteydessä "påhias puolen salmia" ja "Kåukisten lammen sarka ylises pääs".

Sarka nimitys vaikuttaa toistuvan usein niittyjuttujen yhteydessä siten, että ensin on mainittu niityn nimi ja sitten niittysaran nimi. Joskus jutuissa mainitaan vain niittysaran nimi, ja itse niityn nimi on jätetty pois. Toisinaan sarka on osana saran nimeä. Esim. vuoden 1693 kesäkäräjillä (KO a:14:69, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691488)) mainitaan "een tegh benemdh Kukolansarka uthi Hylckilachdela ängh belägen"
Joskus jutuissa mainittiin vain niityn nimi, ja saran nimi oli jätetty pois (ehkä osuus niitystä on tullut esille niityn omistajan nimestä). Esim. vuoden 1630 kesäkäräjillä (KO a:1:147, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703891)) mainittiin Harissuon niitty, jonka Esko Fransinpoika oli myynyt Erkki Jakulle.

Uskoisin, että tuon ajan jutuissa sarka ei niinkään ottaisi kantaa siihen, onko alue viljeltyä taikka ojitettua. Saattaa olla, että se vain ilmentää rajattua osuutta niitystä (taikka pellosta).
"Isojako ja torpparijärjestelmät (https://docplayer.fi/597026-Isojako-ja-torpparijarjestelmat.html)" artikkelissa mainitaan (s.70), että "Sarkajako on vanhin historiallisesti dokumentoitavissa oleva kiinteistöjaotus maarekisterijärjestelmän piirissä (Pietilä 1981 s.15). Säännöksiä siitä löytyy vuoden 1296 Uplannin laista sekä noin vuodelta 1350 olevasta Maunu Eerikinpojan maanlaista ja Kristoferin maanlaista vuodelta 1442."
Samaisen artikkelin seuraavalla sivulla mainitaan: "Pietilän mukaan sarkajaon yhtenä peruspiirteenä oli tonttimaan ja pellon sekä niityn kuuluminen yksityisnautintaan. Toinen perusominaisuus oli metsän ja vesialueen pysyttäminen kylän yhteisnautinnassa. Talo hallitsi usein pyykitettyä tonttialuetta ja useita rajamerkeillä merkitsemättömiä pelto ja niittysarkoja eli pelto- tai niittylohkon osia."

Jollain tapaa minusta vieläkin tuntuisi, että sotilas Perttu Tuomaanpojan äidin perintöniitty olisi ollut Harissuon niityllä oleva Yppärin sarka (ja että Harissuolla oli muitakin sarkoja, ja niillä oli toiset omistajat). Voin kyllä hyvin olla tässä väärässäkin :)



Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari


Kiitos selvennyksistäsi sarka-sanan käytöstä näissä yhteyksissä!
On se näin ollen selvää, että kyseessä on "Harissuon niityllä oleva Yppärin sarka". Nyt kun vielä tiedettäisiin, sijaitsiko se Iissä vai Pyhäjoella! Käsittääkseni Yppäri on kylän tai alueen nimi, ei minkään yksittäisen talon nimi. Siis joskus tuo sarka olisi ollut kyläkunnan yhteiskäytössä? Ja se viittaisi, että se olisi sijainnut Yppärin lähistöllä? Kun äiti oli saanut sen perintönä epäilemättä Pyhäjoella sijainneesta kotitalostaan, niin olisi voinut ajatella, että sen nimi vastaisi ao. taloa??


Vuoden 1681 Iin kesäkäräjillä (KO a:1:710, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684531)) käsitellään Johan Bockmöllerin manttaalin kalastusoikeutta Iissä. (Asiaa oli käsitelty jo edellisen vuoden kesäkäräjillä; KO a:24:166, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728326).) Iiläiset ihmettelivät miten Bockmöllerille olisi syntynyt kalastusoikeus Iihin. Bockmöller esittää todisteena asiakirjoja yli sadan vuoden takaa, ensimmäisessä kohdassa mainitaan 16.07.1561 ja 26.08.1562 päivätyt kauppakirjat; kohdassa 2 mainitaan Jöns Knutinpojan laamannin päätös 09.02.1566; kohdassa 3 mainitaan Iin käräjillä tuomari Erik Ollinpojan 14.07.1593 antama päätös; kodassa 4 mainitaan Ottesonin maantarkastus 03.12.1608 ja vuoden 1577 laamannin kirje; kohdassa 5 mainitaan alilaamanni Jöran Jönsinpojan 03.02.1617 antama vahvistus; ja kohdassa 6 mainitaan alilaamanni Johan Jaakonpojan päätös 27.02.1607. Jutussa kerrotaan, että Iin käräjillä 14.07.1593 oli kyseisen kalastuksen todettu kuuluvan pyhäjokelaiselle Olli Ollinpojalle. Lisäksi kerrottiin, että 27.02.1607 oli Pyhäjoen nimismies Mikko Simonpojan mainittu saaneen kyseisen kalastuksen vaimonsa isän isän perintönä. Iissä sijaitseva kalastus vaikuttaisi siis tulleen Olli Ollinpoika Hourulta tämän pojan tyttärelle, joka oli avioliitossa Pyhäjoen nimismies Mikko Simonpojan kanssa. Bockmöller oli ostanut kyseisen kalastuksen pormestari Antti Yrjönpojan (Lytter) perikunnalta.
Se minulle jäi epäselväksi, että miten Olli Ollinpoika Hourulla aikoinaan ollut Iin kalastus oli ajautunut Lytterin omistukseen; vuoden 1680 tuomiokirjan mukaan kyseinen kalastusoikeus oli ollut pitkän aikaa pormestari Antti Yrjönpojalla ja tämän isällä Yrjö Antinpojalla.



Kirjoitit tuolla Knut Johanssonia koskevassa keskustelussa, että 24.03.1666 Johan Bochmöller kertoo, että oli tehnyt laillisen kaupan raatimies Tuomas Yrjönpojan kanssa Pyhäjoella sijaitsevasta Hourulan talosta. Talo oli tuli tullut Bockmöllerin haltuun Hourulan talon edesmenneen isännän Matti Laurinpojan kruununrästien johdosta. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=290441&postcount=74
Ehkä tämä selittäisi, miten Iin kalastusoikeus oli siirtynyt Hourun talosta Bochmöllerille? Toisaalta siinä oli myös tuo Lytter-vaihe. Menikö kaupat järjestyksessä Olli Ollinpoika Houru -> Lytterit -> Bochmöller? Jälkimmäiset kaupat olisivat olleet Oulun pormestareiden keskinäistä kauppaa ilman sen kummempia sukuyhteyksiä tms. tunnesiteitä, "business as usual".

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Nyt kun vielä tiedettäisiin, sijaitsiko se Iissä vai Pyhäjoella!

Tuo on totta, että hieman auki tuossa jää niityn sijainti.
Mikäli niitty olisi sijainnut Pyhäjoella, niin luultavasti jutussa olisi mainittu niityn sijaitsevan Pyhäjoella, mutta nyt jutussa ei mainittu missä pitäjässä niitty sijaitsi. Toisaalta, on saattanut olla niinkin, että niityn sijainti toisessa pitäjässä olisi jäänyt mainitsematta, jos se olisi sijainnut siinä pitäjässä, jossa sen omistus oli aikoinaan ollut.

Iin pitäjässä on tuohon aikaan Harissuo niminen niitty.
Pyhäjoen niittyjen nimiä en tunne lainkaan. Tietääkö kukaan, onko tuohon aikaan Pyhäjoella ollut Harissuo taikka Harjusuo nimistä niittyä?

Tuohon aikaan mm. vanhemmalla Leiston talolla oli niittyomistus Harissuolla.
Vuoden 1652 talvikäräjillä (KO a:7:483, oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707690)) Matti Paaso, jonka mainitaan asuvan Hiastinhaarassa, penäsi eteläiiläiseltä Sigfrid Tapaninpojalta Harissuon niittyä (Casper Forbuksen entinen palkollinen Matti Matinpoika Paaso oli ylösottanut vanhemman Leiston talon vuonna 1648, ja kyseisen talo sijaitsi Hiastinhaaran rannalla). Matti kertoi kyseisen niityn kuuluvan Leiston talolle, jonka hän oli ylösottanut. Heikki Virkkunen todisti, että Simo Leisto oli niittänyt samaa niittyä 15 vuotta aiemmin asuessaan mainitussa (Leiston) autiotalossa (Simo Jaakonpoika s.n.1580 asui tätä vanhempaa Leiston taloa vuosina 1619-n.1635). Matti Paaso sai näin niityn takaisin Leiston talolle (tästä Leiston talosta aletaan 1660-luvulla käyttää nimeä Paaso, ilmeisesti nimi tuli uuden isännän lisänimestä).

Joissain käräjäjutuissa mainitaan Harisojan niitty ja Harissuosalmi niitty. Ovatko nämä Harissuolla vaiko jossain muualla?
Esim. vuoden 1654 kesäkäräjillä (KO a:8:249, oikeanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708463)) Elina Jaakontytär (ihan kuin patronyyminä olisi ensin lukenut Ollintytär ja sen päälle olisi sitten kirjoitettu Jaakontytär) penäsi Hiivalan Marketalta (edesmenneen nimismies Korvalan edesmenneen vävyn Martti Pekanpojan jälkimmäinen puoliso Marketta Mikontytär) Hariusoja niittyä, joka Hannu Jaakonpojan tuomiokirjelmän mukaan oli kuulunut Elinan isälle herra Jaakolle. Sitten jutussa mainitaan Lätekä? niitty. Sijaitseeko se Harissuolla, vai onko kyseessä jossakin muualla sijaitseva niitty? Nämä niittyjen nimet ja niiden sijainnit ovat itselleni usein varsin epäselviä. Tuomari Hannu Jaakonpojan päätöksiä mm. vuosilta 1604 ja 1616 mainitaan myöhempien käräjäjuttujen yhteydessä, joten jutussa Elinan isäksi mainittu herra Jaakko sopii olemaan herra Jaakko Olavinpoika (josta myöhemmin on käytetty sukunimeä Fellman).

Hopmanni Nils Figrell osti asumisoikeuden Hiivalan taloon vouti Jöns Ollinpojalta vuonna 1665. Vuoden 1666 talvikäräjillä (KO a:11:879, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712688)) listataan Hiivalan taloon kuuluvat omistukset, niin kalastukset kuin niitytkin. Ihan kuin tuossa olisi mukana Lätäke? niminen niitty (oikeanpuoleisen sivun 10. alin rivi; nimi on hieman tuhriutunut; Lätäke niitty mainittiin myös Elina Jaakonyttären ja Hiivalan Marketan jutussa).

Harisojalla vaikutti olleen niitty myös uudemmalla Leiston talolla.
Vuoden 1666 talvikäräjillä (KO a:11:874, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712949)) Josef (Klemetinpoika) Kurtti oli Leiston talon aiemman asukkaan Yrjö Leiston (kyseessä lienee Yrjö Leisto junior, eli Ouluun porvariksi muuttaneen Tuomas Yrjönpoika Leiston veli) luvalla viljellyt Leiston taloon kuuluvaa Harisojan niittyä. Kurtilla ei kuitenkaan ollut mitään kirjallista todistusta oikeudestaan niittyyn, ja niitty tuomittiin takaisin Leiston talolle. Tämän Leiston talon oli edellisenä vuonna ylösottanut Erkki Erkinpoika (Kurki).

Vuoden 1681 talvikäräjillä (KO a:1:91, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683896)), vuoden 1691 talvikäräjillä (KO a:13:225, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691067)), vuoden 1692 talvikäräjillä (KO a:13:225, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691067)) ja vuoden 1694 kesäkäräjillä (KO a:15:120, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692407)) käydään erikoista kiistaa niityistä, jotka Yrjö Leisto (uudemmasta Leiston talosta) oli vuonna 1637 myynyt iilinsaarelaiselle Heikki Tuomaanpojalle (Tenhu eli Tenu eli Hemmilä, sittemmin tämän Heikin talosta käytetään nimeä Säävälä). Niittyjen nimistä en saa kunnolla selvää, ehkä Pahkahaka (vaiko Puskahaka?) ja Purosuo (vaiko Purasuo?). Näiden juttujen yhteydessä mainitaan myös Harissuosalmi niitty. Onko Harissuosalmi niitty Harissuolla? Ovatko Pahkahaka ja Purosuo niityt Harissuolla vai sijaitsevatko ne jossain muualla?
Niityt todettiin ensin vanhastaan kuuluvaksi Leiston taloon. Niityn nimi ja sijainti tuottivat asian selvittelyssä epäselvyyttä. Vuoden 1694 kesäkäräjillä Antti Pentinpoika Säävälä (joka tuli vuonna 1671 illinsaarelaisen Heikki Tuomaanpoika Tenhun eli Tenun eli Hemmilän syytinkimieheksi; Heikillä oli ollut ainakin kolme syytinkimiestä ennen Anttia, joista yksi oli ollut Iin kirkkoherra Johannes Henrikinpoika) esittää 11.03.1637 päivätyn asiakirjan, josta ilmenee Yrjö Leiston myyneen Pahkahaan ja Purosuonojan niityt illinsaarelaiselle Heikki Tuomaanpojalle, joka tuolloin isännöi taloa, jotta Antti Sääväläinen nyt isännöi. Jutussa mainitaan, että niityllä, jota Säävälä kutsuu Harissuonsalmeksi, ei koskaan ole ollut sellaista nimeä. Käräjillä käy useampia todistajia, jotka eivät tiedä mainittua niittyä kutsutun Harissuonsalmeksi, vaan Purosuoksi. Kaksi lautamiestä käyvät hakemassa todistuksen vuoteenomana makaavalta vanhalta Yrjö Mikonpoika Koppelolta. Lopulta Antti Pentinpoika Säävälä saa niittynsä takaisin. Vanhassa tuomiokirjassa oli niityn nimenä lukenut Purosuonoja ja myöhemmässä oli nimenä lukenut Purosuo, ja se oli aiheuttanut sekaannusta.

Kirjoitit tuolla Knut Johanssonia koskevassa keskustelussa, että 24.03.1666 Johan Bochmöller kertoo, että oli tehnyt laillisen kaupan raatimies Tuomas Yrjönpojan kanssa Pyhäjoella sijaitsevasta Hourulan talosta. Talo oli tuli tullut Bockmöllerin haltuun Hourulan talon edesmenneen isännän Matti Laurinpojan kruununrästien johdosta.

Mainitussa kaupassa ostajan roolissa ollut raatimies Tuomas Yrjönpoika oli Oulun porvarina toimineista Tuomas Yrjönpojista se, joka oli avioitunut Hannu Mikonpoika Hourun tyttären Marketta Hannuntytätären kanssa. Oulun porvarina toiminut Tuomas Yrjönpoika Leisto oli menehtynyt jo vuonna 1658, ja Oulun porvari Tuomas Yrjönpoika Karhu mainittiin edesmenneenä jo vuonna 1639.

Menikö kaupat järjestyksessä Olli Ollinpoika Houru -> Lytterit -> Bochmöller?

Kun Bockmöller myi Hourun talon raatimies Tuomas Yrjönpojalle, oli pormestari Antti Yrjönpoika vielä elossa; pormestari Antti Yrjönpoika taisi menehtyä vuoden 1678 tietämillä.
Vuoden 1681 tuomiokirjassa Bockmöller kertoi ostaneensa kalastusoikeuden Antti Yrjönpojan perukunnalta.
Vuoden 1680 tuomiokirjassa mainittiin, että Bockmöllerin ostama kalastus oli ollut pitkään pormestari Antti Yrjönpojan ja tämän isän Yrjö Antinpojan omistuksessa. Pormestari Yrjö Antinpoika mainitaan edesmenneeksi jo vuoden 1635 raadinoikeuden pöytäkirjoissa.
Ehkä Hourun suku oli myynyt kyseisen kalastuksen Lytterille vuosien 1617-1635 välisenä aikana (joko suoraan taikka kalastus olisi ensin myyty jollekin, joka sitten olisi myynyt sen Lytterille).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Esim. vuoden 1654 kesäkäräjillä (KO a:8:249, oikeanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708463)) Elina Jaakontytär (ihan kuin patronyyminä olisi ensin lukenut Ollintytär ja sen päälle olisi sitten kirjoitettu Jaakontytär) penäsi Hiivalan Marketalta (edesmenneen nimismies Korvalan edesmenneen vävyn Martti Pekanpojan jälkimmäinen puoliso Marketta Mikontytär) Hariusoja niittyä, joka Hannu Jaakonpojan tuomiokirjelmän mukaan oli kuulunut Elinan isälle herra Jaakolle. Sitten jutussa mainitaan Lätekä? niitty. Sijaitseeko se Harissuolla, vai onko kyseessä jossakin muualla sijaitseva niitty? Nämä niittyjen nimet ja niiden sijainnit ovat itselleni usein varsin epäselviä. Tuomari Hannu Jaakonpojan päätöksiä mm. vuosilta 1604 ja 1616 mainitaan myöhempien käräjäjuttujen yhteydessä, joten jutussa Elinan isäksi mainittu herra Jaakko sopii olemaan herra Jaakko Olavinpoika (josta myöhemmin on käytetty sukunimeä Fellman).

Hopmanni Nils Figrell osti asumisoikeuden Hiivalan taloon vouti Jöns Ollinpojalta vuonna 1665. Vuoden 1666 talvikäräjillä (KO a:11:879, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712688)) listataan Hiivalan taloon kuuluvat omistukset, niin kalastukset kuin niitytkin. Ihan kuin tuossa olisi mukana Lätäke? niminen niitty (oikeanpuoleisen sivun 10. alin rivi; nimi on hieman tuhriutunut; Lätäke niitty mainittiin myös Elina Jaakonyttären ja Hiivalan Marketan jutussa).


Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
hei Sari


Kiitos taas lisävalaistuksesta asiaan!


Tuossa Elina Jaakontyttären jutussa on minunkin silmissäni "ängh Hariusoja" sekä "Lätekä Engh". Ja 1666 Hiivalalle kuuluu "Lätäke". Uskoisin, että on tavoiteltu nimeä Lätäkkö. Voi vain kuvitella, miten kirjuri on kynää pyöritellyt hakiessaan tälle ruotsalaisen oloista kirjoitusmuotoa. Nykykartassa Lätäkkö-niminen suo löytyy mm. Kuivaniemestä läheltä Simon rajaa.


Mutta mitä meidän tulisi ajatella siitä, että tuossa 1654 jutun jälkeisessä kappaleessa (= uusi juttu?) esiintyy Elin tällä kertaa patronyymillä Olåfsdr? Ja onko sama Elin kyseessä? Näin yritän tavailla:


"..sadh dhen Elin Olåfsdr öffuerstående dhe råår som nämbdemannerne Jacob Olson och Erich Sigfridson på Pahanoja Ängh åpprättat hafuer emellan Ländzman och Elin Olåfsdåtter, då skall hon...."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708463

[Jouni Kaleva]

Tidskriff kirjasen sivulta 99 (https://books.google.fi/books?id=FCcwAQAAMAAJ&pg=PA99&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false) alkaa J. Serlachiuksen mielenkiintoinen ja ansiokas artikkeli "Om Kemi och Ijo laxfisken". Sivulla 104 kerrotaan: "Genom köpebref af den 26.08.1592 försäljer Markus Olsson borgare i Sigtuna "all den jord och fiskevatten både i våto och torro liggiandes i Iio, i Siikajoki, i Pathjoki, i Piehinki, i Pyhäjoki och i Merijärff byar" till sin broder Oluff Olson i Salo." Tämä on päivälleen 30 vuotta myöhemmin kuin toinen Bockmöllerin esittämistä kauppakirjoista. Olisikohan tässä kyse samasta kauppakirjasta ja olisiko artikkeliin tullut päiväys kirjattua 30 vuodella todellista myöhemmäksi (artikkelissa on Virkkulan kylän Heikki Jönsinpoikaan liittyvässä kohdassa mainitun laamannin kirjeen vuosilukuna 1517, kun taas vuoden 1681 tuomiokirjassa vuosilukuna tähän on 1577; tuomiokirjassa ollut vuosiluku tuntuisi loogisemmalta)?

Samaisessa artikkelissa kerrotaan: 'Lagmannen Jöns Knutsson utfärdar den 09.02.1566 fastebref åt Olof Olson i Salo, bland annat, å "jord och laxvatten i Ijo by" sampt "jord och laxvatten i Ikala by, utgörande sju skilda possessioner, som denne genom köp af namngifna personer åtkommit, sampt å den "andel i våto och i torro intill (oläsligt) ligginades i Yppari by" af Salo socken, som Olof Olson köpt af Erik Mattsson'.
Tässä on sama päiväys (09.02.1566) ja sama nimi (Jöns Knutinpoika) kuin oli mainittu vuoden 1681 tuomiokirjan jutussa kohdassa 2. Lisäksi mainittiin, että Olli oli ostanut omistuksia Yppäristä. Mikäli vuoden 1681 tuomiokirjan jutussa Harissuon niitty osaksi mainittiin Yppärin sarka (en ole varma luinko sen oikein), niin olisiko nimitys saattanut tulla siitä, että sen omistajalla oli omistuksia myös Yppärissä?

Samaisessa artikkelissa kerrotaan: 'I dombref af den 14.07.1593 tilldömes Erik Olson i Pyhäjoki till evärdlig ego i Ijo 2 2/3 "nätjevatten" vid "Rassan" (Rasti?), som han dels sjelf ärft dels tillöst sig af sin hustrus slägt och fått med henne såsom hennes arf, sampt 1/3 "näjtevatten" i "Kålka", som Olof Olson köpt af Anders Persson i Piehingi, hvilka fösketällen ingen af dem "som lottager och ärfvade äro uti Ijo å fiskie", kunde bestrida vara Olof Olson tillhöriga.'
Tätä artikkelia viitteenä käyttävissä eri kirjoituksissa on tätä kohtaa tulkittu eri tavoin. Joissain tämä on tulkittu niin, että 14.07.1593 oli pyhäjokelaiselle Erkki Ollinpojalle myönnetty Iijoen kalastus, jonka hän itse oli osin perinyt, osin vaimon suvulta ostanut ja osin vaimon suvulta perinyt. Joissain (esim. "Iijoen varrelta" kirjassa s.52) tämä sama kohta (yhdistäen 26.08.1592 tehtyyn kauppaan) on tulkittu niin, että Sigtunan porvari Markus Ollinpoika myi veljelleen Olli Ollinpojalle Iin kalastuksen, jonka hän oli osaksi perinyt, osaksi ostanut vaimonsa suvulta ja osaksi saanut vaimonsa suvulta perintönä.
Iin vuoden 1681 käräjillä Bockmöllerin esittämissä asiakirjoissa mainitaan kohdassa 3 sama päivä (14.07.1593) ja sama nimi (Erik Ollinpoika), ja tuomiokirjasta sain sellaisen käsityksen, että 14.07.1593 Iin käräjillä tuomari Erik Ollinpoika oli todennut Iissä olleen kalastuksen olevan Olli Ollinpojan ja tämän perillisten omaisuutta. Mikäli tämän nyt yhdistää tuohon artikkelissa olleeseen tekstiin, niin oliko alkuperäisessä asiakirjassa kerrottu, että Olli Ollinpoika (Houru) oli tämän Iissä sijaitsevan kalastuksensa itse osin perinyt, osa oli vaimon perintöä ja osan Olli ostanut vaimonsa suvulta?
Artikkelissa mainittu kalastuspaikka "vid Rassan" kuulostaa hieman vieraalta. Voisikohan tuossa olla kyseessä kalastus Raasakassa?

Ja hieman jäljempänä (s.114) kerrotaan: "Af ett dombref den 28.02.1627 erfares, att de två laxfisken i Ijo om tillhopa 3 nätjevatten, hvilka genom det å s.105 omnämbda dombref den 14.07.1593 tillbömts Erik Olsson i Pyhäjoki, numera egdes af hans sonson länsmannen Michel Simonsson; och upplyser förstnämbda dombref vidare, att antalet nätjevatten, hvilket fordom varit sextio, dåmera okändt"
Tässäkin on sama päiväys (14.07.1593) ja sama nimi (Erkki Ollinpoika) kuin oli mainittu vuoden 1681 tuomiokirjan jutussa kohdassa 3.
Artikkelista minulle jäi sellainen käsitys kuin Iissä oleva kalastus olisi kuulunut Erkki Ollinpojalle ja että Mikko Simonpoika olisi ollut hänen pojanpoikansa (ehkä ymmärsin artikkelin aivan väärin).
Mutta mihin tuo "hans" artikkelissa viittaa; viittaako se johonkin muuhun henkilöön kuin Erkki Ollinpoikaan? Olisiko viivatussa tuomiokirjeessä edempänä mainittu joku muu henkilö, mikä kohta olisi sitten jätetty artikkelista pois merkityksettömänä (artikkelin tarkoitushan ei niinkään ole tuoda esiin sukulaisuuksia, sen sijaan lainausten tarkoitus oli osoittaa kalastusten olleen henkilökohtaista omaisuutta)?
Vuoden 1681 tuomiokirjasta samaisesta 14.07.1593 päivän asiasta olin ymmärtävinäni siten, että iiläiset olisivat jo tuolloin kyseenalaistaneet Olli Ollinpojan oikeutta Iissä olevaan kalastukseen ja tuomari Erkki Ollinpoika oli päättänyt kalastuksen kuuluvan Olli Ollinpojalle ja tämän perillisille. Siitä ei tullut vaikutelmaa, että kalastus olisi jossain vaiheessa kuulunut Erkki Ollinpojalle. Ja tuomiokirjassa mainittiin vuonna 1607 todettu kalastuksen kuuluneen Mikko Simonpojalle, jonka vaimo oli perinyt kyseisen kalastuksen isänsä isältä.

Tietääkö kukaan onko näitä vuoden 1681 tuomiokirjassa ja Serlachiuksen artikkelissa mainittuja asiakirjoja säilynyt ja jos on, niin ovatko ne netissä luettavissa?
Jossain tuo tieto on ollut 1800-luvun lopulla, joko alkuperäisenä tekstinä taikka sitten viittauksina myöhempinä aikoina tulleissa käräjäjutuissa.
Eritoten suuresti kiinnostaisi päästä lukemaan kokonaisuudessaan nuo 14.07.1593 ja 28.02.1627 päivätyt päätökset.


Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei taas!


Olet todella tarkasti (ja aiheellisesti!) käynyt läpi Serlachiuksen artikkelissa viitatut dokumentit päivämäärineen, kun niin näyttää olevan ristiriitaisuuksia.


Minusta alkaa näyttää, että Serlachius jotenkin väärin viittaa Erkki Ollinpoikaan. Alkaa näyttää, että Erkki Ollinpoika on tuomari eikä suinkaan Houru-sukuinen veljes. Erkki Ollinpoika olisi vain tuominnut, että kalastusoikeuksia kuuluu Olli Ollinpojalle, jotka sitten siirtyivät Mikko Simonpojalle. Olli Ollinpojalla näyttäisi olleen veli Markus Ollinpoika, joka oli porvari Sigtunassa. Tämä sinänsä ei ole ihme, kun näiden veljesten äiti näyttää olleen Fordell-mahtisukua.



Tässä yhteydessä täytyy mainita ja kehua väitöskirjatyö: Juha Joona: Valtion Lohiregaali. Juridica Lapponica 40. Rovaniemi 2015. Tässä Joona käy läpi ja laajasti referoi mm. em Serlachiuksen kirjoitusta; ei tosin nyt puheena olevia yksityiskohtia.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Uskoisin, että on tavoiteltu nimeä Lätäkkö. Voi vain kuvitella, miten kirjuri on kynää pyöritellyt hakiessaan tälle ruotsalaisen oloista kirjoitusmuotoa.

Totta; sieluni silmin näen hämmentyneen kirjurin pohtimassa sopivaa kirjoitusasua :)

Mutta mitä meidän tulisi ajatella siitä, että tuossa 1654 jutun jälkeisessä kappaleessa (= uusi juttu?) esiintyy Elin tällä kertaa patronyymillä Olåfsdr? Ja onko sama Elin kyseessä? Näin yritän tavailla:

"..sadh dhen Elin Olåfsdr öffuerstående dhe råår som nämbdemannerne Jacob Olson och Erich Sigfridson på Pahanoja Ängh åpprättat hafuer emellan Ländzman och Elin Olåfsdåtter, då skall hon...."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708463

Uskoisin, että tässä jälkimmäisessä jutussa olisi kyseessä Elina Jaakontyttären käly eli Elina Jaakontyttären veljen Klemet Jaakonpoika Valtarin (s.n.1577) vaimo Elina Ollintytär.
Useimmiten Klemetin vaimo mainitaan tuomiokirjoissa vain etunimellä Elin, mutta vuoden 1650 talvikäräjillä (KO a:7:37, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706782)) Klemet Jaakonpojan vaimon nimeksi mainitaan Elin Ollintytär.
Pahanojan niitystä kiistelivät nimismies Casper Fobus ja eteläiiläinen Klemet Jaakonpoika jo vuoden 1652 kesäkäräjillä (KO a:7:507, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707735)). Forbus valitti Klemetin koettaneen omia Pahanojan niitystä myös Forbukselle kuuluvan osan. Klemet oli mielestään ostanut kyseisen niityn Heikki Haloselta (kyseessä on ilmeisesti Haukiputaan kokomanttaalin Halosen talossa asunut Heikki Ollinpoika Halonen, joka vuonna 1644 ylösotti Kellossa sijaitsevan Olli Pulkkisen talon, josta Heikin muutettua taloon alettiin käyttää nimeä Halonen). Tässäkin jutussa asiaa olivat selvittelemässä Jaakko Ollinpoika (ilmeisesti lautamies Jaakko Ollinpoika Huovila) ja Erkki Sigfridinpoika (mahdollisesti lautamies Erkki Sigfridinpoika Kurtti). (Tämä on viimeisiä juttuja, joissa Klemet itse on ajamassa Valtarin talon asioita käräjillä; jatkossa Valtarin asioita käräjillä tuntuvat ajavan joko vaimo Elina taikka poika Erkki.)

Vuoden 1655 kesäkäräjillä (KO a:9:54, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708896)) kerrotaan, että Pahanojan niitty oli tullut Casper Forbukselle perintönä appiukolta herra Jönsiltä (eli kirkkoherra Johannes Henrikinpojalta). Jutussa mainitaan, että Casper oli kiistellyt kyseisestä niitystä Ella Ollinttytären kanssa (mainittu Ella on ilmeisesti jälleen Klemet Jaakonpoika Valtarin vaimo Elina Ollintytär; myöhemmin osasta Valtarin taloa käytetään nimeä Ellala, olisikohan Ellalan nimi voinut olla peräisin Ella Ollintyttären nimestä?).

Ja vuoden 1667 talvikäräjillä (KO a:12:163, oikeanpuoleisen sivun viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713147)) Pahanojan niittyä tuntuu omivan Niilo Pekanpoika (ilmeisesti Niilo Pekanpoika Kurkela, joka oli ylösottanut Haukiputaalla sijaitsevan Heikki Halosen kokomanttaalin autiotalon). Erkki (Klemetinpoika) Valtari kertoo, että oli aikoinaan ostanut kyseisen niityn Heikki Haloselta (ostaja oli ilmeisesti ollut jo Erkin isä, mutta tuomiokirjoissa aiempia kauppoja käsitellessä myyjät ja ostajat vaihtuvat uudemmissa jutuissa herkästi alkuperäisten ostajien jälkipolviksi).

Tässä yhteydessä täytyy mainita ja kehua väitöskirjatyö: Juha Joona: Valtion Lohiregaali. Juridica Lapponica 40. Rovaniemi 2015. Tässä Joona käy läpi ja laajasti referoi mm. em Serlachiuksen kirjoitusta; ei tosin nyt puheena olevia yksityiskohtia.

Kuulostaa todella mielenkiintoiselta! Suuret Kiitokset Hyvästä Vinkistä!

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Minusta alkaa näyttää, että Serlachius jotenkin väärin viittaa Erkki Ollinpoikaan. Alkaa näyttää, että Erkki Ollinpoika on tuomari eikä suinkaan Houru-sukuinen veljes. Erkki Ollinpoika olisi vain tuominnut, että kalastusoikeuksia kuuluu Olli Ollinpojalle, jotka sitten siirtyivät Mikko Simonpojalle. Olli Ollinpojalla näyttäisi olleen veli Markus Ollinpoika, joka oli porvari Sigtunassa. Tämä sinänsä ei ole ihme, kun näiden veljesten äiti näyttää olleen Fordell-mahtisukua.

Yrjö Blomstedtin laaja tutkimus: Laamannin ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla. Historiallisia tutkimuksia LI. Suomen historiallinen seura. Helsinki 1958.

sivu 129:

"Karl Henrikinpoika Hornin sijaiseksi [Pohjanmaan kihlakunnantuomarin virkaan] tuli hänen tuomarikautensa alussa Mustasaaren läänitysvouti Eerik Olavinpoika, eräs tunnetuimpia nuijasodan "aiheuttajia", joka istui myös Flemingin sijaisena. Hänen koko sijaisuuskautensa kesti vuodesta 1586 vuoteen 1596. Eerik Olavinpojan ollessa Ruotsissa tutkittavana rötöstensä vuoksi asetti Fleming 1596 sijalleen Nuhjalan Mikko Paavalinpojan (Munck)."


Jotenkin käsittäisin, että Klaus Fleming ja Pohjanmaan Fordellit (ja epäilemättä myös Hourut) olivat nuijasodassa vastapuolilla, joten tämä Flemingin uskottu tuomarinsijainen Eerik Olavinpoika ei varmaankaan olisi ollut jälkimmäisiä sukuja?

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1655 kesäkäräjillä (KO a:9:54, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708896)) kerrotaan, että Pahanojan niitty oli tullut Casper Forbukselle perintönä appiukolta herra Jönsiltä (eli kirkkoherra Johannes Henrikinpojalta). Jutussa mainitaan, että Casper oli kiistellyt kyseisestä niitystä Ella Ollinttytären kanssa (mainittu Ella on ilmeisesti jälleen Klemet Jaakonpoika Valtarin vaimo Elina Ollintytär; myöhemmin osasta Valtarin taloa käytetään nimeä Ellala, olisikohan Ellalan nimi voinut olla peräisin Ella Ollintyttären nimestä?).

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari


Niinpähän tietysti, hyvin sopii, että on Valtarin miniä/emäntä Elin/Ella Ollintytär kyseessä. Näkyy olleen topakka emäntä. Klemetti-mies lienee tullut toimintakyvyttömäksi 1650-luvulla, ellei peräti kuollut niihin aikoihin.


Olen vuosia pyöritellyt, mistä tuli talon nimi Ellala. Joskus Liedeksen Eliaksesta on käytetty nimeä Elli ja olen pohtinut, että olisiko sieltä Ellalan nimi tullut, kun Ellalan ja Liedeksen suvuilla oli ristiinnaimisia. Mutta tämä Ella Ollintytär näyttäisi selvästi paremmalta vaihtoehdolta.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Yrjö Blomstedtin laaja tutkimus: Laamannin ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla. Historiallisia tutkimuksia LI. Suomen historiallinen seura. Helsinki 1958.

sivu 129:

"Karl Henrikinpoika Hornin sijaiseksi [Pohjanmaan kihlakunnantuomarin virkaan] tuli hänen tuomarikautensa alussa Mustasaaren läänitysvouti Eerik Olavinpoika, eräs tunnetuimpia nuijasodan "aiheuttajia", joka istui myös Flemingin sijaisena. Hänen koko sijaisuuskautensa kesti vuodesta 1586 vuoteen 1596. Eerik Olavinpojan ollessa Ruotsissa tutkittavana rötöstensä vuoksi asetti Fleming 1596 sijalleen Nuhjalan Mikko Paavalinpojan (Munck)."


Suuret Kiitokset vinkistä!
Kyseinen tutkimus (https://www.doria.fi/handle/10024/167607) näytti löytyvän netistä. Se vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta!
Tutkimuksessa oli mainittu viitteitä arkistolähteisiin ja niistä muutaman tuolta ajalta katsastin, osassa niistä Eerik Olavinpoika käytti itsesään titteliä kihlakunnantuomari (vaikkakin sijaisista taidettiin usein käytettää lainlukijan titteliä). Kyllä tämä tutkimuksessa mainittu Mustasaaren läänitysvouti Eerik Olavinpoika sopii mainiosti olemaan samainen kihlakunnantuomari Eerik Olavinpoika, jonka 14.07.1593 antamaan tuomioon viitattiin vuoden 1681 Iin kesäkäräjillä ja johon viitattiin myös J. Serlachiuksen artikkelissa.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[OivaLL]

Noniin, lopulta sain selattua ketjun loppuun saakka. Sanatarkasti en jokaista viestiä lukenut, mutta jo otsikossa mainittuun Gabriel Haloseen ja etenkin hänen esipolviinsa ja patronyymiinsä liittyen minulla on hieman erilainen teoria, kuin mitä ne teoriat, joita on tämän ketjun varrella palloteltu.

Kirjoitin viime vuonna useamman artikkelin paikallislehti Rantapohjaan liittyen Haukiputaan Halosten historiaan. Näitä juttuja kirjoittaessani tein luonnollisesti taustatutkimusta aiheesta, ja käyttämistäni lähteistä ylivoimaisesti tärkeimpiä olivat isoisäni serkun, haukiputaalaisen Suoma Haapalahden (1924-2002) tekemät tutkimukset aiheesta. Hän on myös kirjoittanut vuonna 1986 samaiseen Rantapohjaan pitkän artikkelin Haukiputaan Halosten historiasta, jonka minä sitten viime kesänä kirjoitin tavallaan "puhtaaksi", ja juttu julkaistiin lehdessä uudelleen.

Ainakin Suoma Haapalahden tutkimuksissa tämän Gabriel Halosen patronyymiksi mainitaan Mikonpoika. Kuten jo tässäkin ketjussa kävi ilmi, ei Gabrielille ja hänen vaimolleen Beatalle ole löytynyt mitään vihkipäivämäärää. Seuraavaksi Halosen talosta N:o 11 kertova lainaus jo aiemmin mainitsemastani lehtiartikkelista:

HALONEN N:o 11

Tileistä saattoi poimia Halosen talon asujista jonkinlaisen sukusuoran, joka alkaa jo aiemmin mainitusta Mikko Ollinpojasta, joka asui talossa vuosina 1635–1663, ja jolla on ainakin viisi poikaa, nimiltään Matti Mikonpoika, Gabriel Mikonpoika, Juho Mikonpoika, Mikko Mikonpoika ja Pauli Mikonpoika.

Vuosina 1663–1676 isäntänä toimii Matti Mikonpoika Halonen ja tämän vaimo Pieta,kunnes vuonna 1680 isäntänä näkyy taas poikien isä Mikko Ollinpoika Halonen vaimonsa Liisan kanssa, sekä pojista Matti Mikonpoika Halonen. Lisäksi talossa asuu tällöin myös yksi Mikko Ollinpoika Halosen pojanpoika, nimittäin Pauli Mikonpoika Halosen poika Mikko Paulinpoika Halonen.

Vuonna 1691 talon isäntänä on sitten veljeksistä Mikko Mikonpoika Halonen, kun taas vuonna 1695 taloa isännöi Juho Mikonpoika Halonen, ja tämän vaimo Riitta. Heidän lisäkseen talossa asuvat tuolloin taas Matti Mikonpoika Halonen ja hänen vaimonsa Pieta.

Talossa on mahdollisesti tapahtunut jotain kohtalokasta vuosien 1691–1704 välillä, sillä kesken kaiken onkin vuonna 1704 isäntänä Gabriel Mikonpoika Halonen, ja vaimo Pieta. Tämä antaa syyn miettiä sitä mahdollisuutta, että Matti Mikonpoika Halosen vaimo Pieta olisi jäänyt leskeksi, ja Gabriel Mikonpoika Halonen olisi tullut Greukselta isännäksi Haloselle. Ei selviä, että joutuuko uusi isäntä pian sotaan, vai sattuuko hänelle jokin muu turma, mutta kohta vaimo Pieta jää kuitenkin yksin. Lisäksi hänet on merkitty ainoaksi veronmaksajaksi talossa, ja samalla Gabrielin kohdalle on merkitty vain pelkkä viiva nimen perään

Gabrielille on kuitenkin syntynyt poika Matti vuoden 1697 tienoilla. Matti oli noin 16 vuotta vanha isonvihan vainojen alkaessa täällä vuonna 1713, joten hän ei ole vielä isäntänä Halosenniemessä, vaan Greuksen uusi isäntä Heikki Halonen on sijoittanut sinne vävynsä Antin talonpitäjäksi."


Kyllä, sekavaa on. Samaisessa artikkelissa on myös Greuksen taloa N:o 34 käsittelevä kappale, jonka ensimmäiseksi (1649-1663) isännäksi mainitaan juuri Gabriel Mikonpoika Halonen. Tässä kappaleessa ei kuitenkaan mainita mitään Gabriel Mikonpoika Halosen alkuperästä. Halosen taloa N:o 11 käsittelevän kappaleen alussa kuitenkin mainitaan ko. talon ensimmäinen isäntä Mikko Ollinpoika Halonen, jolla mainitaan olevan ainakin viisi poikaa, mukaanlukien Gabriel Mikonpoika Halonen.

Tässä vaiheessa siis herää kysymys, että onko Greuksen talon N:o 34 ensimmäinen isäntä Gabriel Mikonpoika Halonen sama henkilö, kuin Halosen talon N:o 11 ensimmäisen isännän, Mikko Ollinpoika Halosen poika Gabriel Mikonpoika Halonen? Vedenpitävää todistetta tästä ei ainakaan artikkelista löydy, eikä ilmeisesti muualtakaan. Tämähän siis tarkoittaisi, että Gabriel Mikonpoika Halosen vaimo Beata olisi Gabrielin veljen, Matti Mikonpoika Halosen leski. Alla vielä Greuksen taloa käsittelevä kappale:

Greus-Halonen N:o 34

Tuo nimi Greus ja numero ovat myöhempiä liitteitä, sillä tileissä ei useimmiten ollut lainkaan numeroa, vaan vain nimi Halonen, 1/6 kruununtalo. Se seurasi melkein aina isomman naapurinsa jäljessä luetteloissa, koska Halonen oli kuitenkin 1/4 manttaalin verotalo. Greus-Halosen asukkaista saadaan tileistä seuraava luettelo:

1649–1663 isäntänä toimii Gabriel Mikonpoika Halonen, jonka jälkeen vuosina 1676–1680 taloa isännöivät Gabrielin poika ja tytär, Juho Gabrielinpoika Halonen ja Anna Gabrielintytär Halonen.

Vuoden 1695 tileissä on sitten tuo jostakin ilmestynyt Heikki Halonen Greuksen isäntänä, ja hänen tyttärensä Kaisa ja tämän aviomies Tuomas jatkavat talonpitoa vielä vuonna 1737. Lasten syntymäkirjoissa isä Tuomas mainitaan kuudennusmiehenä. Kuka Tuomas oli lähtöjään ja miten suku jatkuu, jääköön mielenkiintoiseksi tutkimuksen aiheeksi sille, joka tuntee tämän suvun omakseen.




Mikä sitten onkaan kaikista järkevin ja loogisin teoria?


- Oiva Latvalehto

[OivaLL]

Jatkoa edelliseen

Haukiputaalla on vihitty 21.12.1684 Henric Hindersson Heckala ja Gharin Michelsdotter Halonen.

Voisiko tämä Gharin Michelsdotter olla Halosen talon N:o 11 ensimmäisen isännän, Mikko Ollinpoika Halosen tytär? Olisiko hänen miehensä Henric Hindersson tullut sittemmin Greus-Halosen N:o 34 isännäksi, ja ottanut silloin itselleen nimen Halonen? Tämähän paljastaisi artikkelissa mainitun, arvoituksellisen Heikki Halosen henkilöllisyyden.

- Oiva Latvalehto

[s.peltonen]

Tervehdys Oiva,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Ainakin Suoma Haapalahden tutkimuksissa tämän Gabriel Halosen patronyymiksi mainitaan Mikonpoika.

Gabrielille ei arkistolähteissä (veroluettelot, ruodutusluettelot, tuomiokirjat) mainita patronyymiksi Mikonpoikaa taikka Matinpoikaa. Henkikirjoihin hänet kirjataan nimellä Gabriel Halonen, aina ilman patronyymiä. Olisivatko patronyymit Mikonpoika ja Matinpoika tulleet Gabrielille siitä, että häntä olisi arvailtu Mikko Halosen pojaksi taikka Matti Halosen pojaksi?
Gabrielin patronyymi on Heikinpoika, se mainitaan useammassa tuomikirjassa. Gabrielin alkuperäinen nimi, Gabriel Heikinpoika Käyrä, mainitaan ainakin neljässä tuomiokirjassa.

Kuten jo tässäkin ketjussa kävi ilmi, ei Gabrielille ja hänen vaimolleen Beatalle ole löytynyt mitään vihkipäivämäärää.

Mikäli Gabriel ja Beata vihittiin Haukiputaalla, niin se selittäisi sen, että vihkitietoa ei löydy. Gabriel ja Beata vihittiin vuosien 1698-1699 välisenä aikana, ja Haukiputaan vihkikirjat puuttuvat vuosilta 1693-1716.

Tileistä saattoi poimia Halosen talon asujista jonkinlaisen sukusuoran, joka alkaa jo aiemmin mainitusta Mikko Ollinpojasta, joka asui talossa vuosina 1635–1663, ja jolla on ainakin viisi poikaa, nimiltään Matti Mikonpoika, Gabriel Mikonpoika, Juho Mikonpoika, Mikko Mikonpoika ja Pauli Mikonpoika.

Näistä Mikko Ollinpojan lapsia on vain Pauli Mikonpoika.
Sen sijaan Matti Mikonpoika, Juho Mikonpoika ja Mikko Mikonpoika ovat nuorempaa polvea, heidän isänsä on Mikko Yrjönpoika Halonen.
Kummallakaan Mikko Halosella ei ole Gabriel Mikonpoika nimistä poikaa, jota löytyisi veroluetteloista, ruodutusluetteloista taikka tuomiokirjoista. Tämä ei kuitenkaan todenna sitä, etteikö Gabriel nimistä poikaa olisi koskaan ollut. Mikäli jommallakummalla Mikko Halosella olisi ollut Gabriel niminen poika, niin tämä ilmeisesti menehtyi pienenä taikka ainakin ennen isäänsä ja ilman elossa olevia jälkeläisiä.

Veroluetteloista tietoa sukulaisuuksista saa kovin niukasti. Tuon ajan ihmisistä vain pieni osa tuli kirjattua veroluetteloihin. Ruodutusluetteloista löytyy osa niistä pojista, joita ei koskaan kirjattu veroluetteloihin. Vuoteen 1671 saakka veroluetteloihin on kirjattu vain isännän nimi (joka saattaa olla elossa ja asua talossa taikka on vaihtoehtoisesti jo entinen isäntä). Henkikirjoihin ja kymmenysluetteloihin on yleensä kirjattu elossa olevan isännän nimi, mutta tämänkin suhteen on poikkeuksia. Veroluetteloista on vaikea havaita sukupolvien vaihtumista, eritoten silloin, kun isännyys hyppää jonkin sukupolven ylitse taikka seuraava isäntä onkin talon vävy. Mikäli uusi isäntä on kaukaisempaa sukua taikka eri sukua kuin edellinen ja uuden isännän patronyymi sattuu osumaan yksiin edellisen isännän etunimen kanssa, tulee uusi isäntä herkästi virheellisesti tulkittua edellisen isännän pojaksi.

Vuodesta 1674 alkaen henkikirjoissa mainitaan isännän lisäksi nimeltä myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Henkikirjoissa mainitaan myös sukulaisuuksia, mutta ne on usein aika kirjavasti kirjattu; esim. poika taikka tytär saattaa olla samaan taloon kirjatun henkilön lapsipuoli, sisarus taikka jonkun edesmenneen henkilön lapsi; henkikirjassa mainittu sukulaisuus kuvastaa kuitenkin henkilön roolia talossa. Maakirjoista saa tietoa talon roolista, esim. maanluonnosta, oliko talon verotuksellista kokoa vähennetty, toimiko talo postitalona taikka kestikievarina. Esim. maakirjoista ja ruodustusluetteloista käy ilmi, että tarkastelemamme Halosen talon isäntä toimi postitalonpoikana vuosina 1649-1680.

Kun tullaan 1700-luvulle ja rippikirjat alkavat, saa niistä usein hyvin tietoa sukulaisuuksista.
Aiemmalta ajalta tarkempaa tietoa sukulaisuuksista löytyy usein tuomiokirjoista.

Veroluetteloista tämän Halosen talon (joka vuoden 1727 maakirjassa, jossa talot saivat talonumerot, sai talonumeron N:o 11) tunnistaa vuodesta 1606 alkaen (kymmenysluetteloihin se tuli reilut 10 vuotta aiemmin). Talo saattaa olla olemassa jo paljon ennen tätäkin, mutta tätä taloa en aiemmista veroluetteloista osaa tunnistaa.
Kun talot vuoden 1606 maantarkastuksessa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) saavat manttaaliluvut, tulee tästä talosta 1/4 manttaalin talo ja talo kirjataan tuolloin Olli Halosen nimellä. Olli Haloselle ei mainita patronyymiä maakirjoissa taikka kymmenysluetteloissa.
Talo kirjataan maakirjoissa Olli Halosen nimellä vuoteen 1618 saakka ja lisäksi vielä vuoden 1620 toisessa maakirjassa. Kymmenysluetteloissa talo kirjataan Olli Halosen nimellä vuoteen 1620 saakka. Talo kirjataan Mikon nimellä vuoden 1619 maakirjassa ja vuoden 1620 toisessa maakirjassa ja vuodesta 1621 alkaen kaikissa veroluetteloissa. Toisinaan Mikko kirjataan veroluetteloon nimellä Mikko Ollinpoika ja toisinaan nimellä Mikko Halonen.
Siihen ei ole löytynyt selvyyttä, oliko Halosen taloa vuodesta 1619 saakka isännöineen Mikko Ollinpoika Halosen isä samaista taloa vuosina n.1600-1618 isännöinyt Olli Halonen.

Mikko Ollinpoika Halosen vaimo oli nimismies Korvalan sisar Liisa Martintytär Korvala.
Mikko Ollinpojan lapsia ovat: Yrjö Mikonpoika (menehtyi ennen vanhempiaan), Grels Mikonpoika, Anna Mikontytär, Brita Mikontytär ja Paavo Mikonpoika. Lapsia on saattanut olla enemmänkin, mutta vuonna 1652 heistä olivat elossa enää Grels, Anna, Brita ja Paavo, lisäksi elossa tuolloin oli edesmenneen Yrjö pojan lapsia. Tämä käy esiin vuoden 1652 talvikäräjillä, kun Mikko Ollinpoika Halosen testamentti vahvistetaan (KO a:7:480, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805191840&aineistoId=648144739)).
Testamentissa mainitaan, että Mikon ja Liisan nuorin poika Paavo jäisi isännöimään Halosen taloa ja huolehtisi iäkkäistä vanhemmistaan.

Paavo Mikonpoika ilmeisesti isännöi (joko itsenäisesti taikka yhdessä isänsä kanssa) Halosen taloa vuosina 1653-1655, sillä hänen nimellään talo kirjataan vuoden 1653 kymmenysluetteloon ja vuosien 1653-1655 ruodutusluetteloihin. Ei ole selvinnyt, mitä Paavolle tapahtui. Ehkä hän menehtyi ollessaan Halosen isäntänä. Tai ehkä Halosen isännyys siirtyi Paavon isoveljen pojalle Mikko Yrjönpojalle ja Paavo joko muutti muualle taikka jatkoi talossa asumista.

Muita Grels Mikonpoikia kuin Greus talon isäntä Grels Mikonpoika Halonen ja Mikko Ollinpoika Halosen poika Grels Mikonpoika Halonen ei Iin pitäjästä ole löytynyt veroluetteloista, ruodutusluetteloista eikä tuomiokirjoista. Näin ollen Greus taloa 1640-luvun alusta isännöinyt Grels Mikonpoika Halonen on luultavasti sama henkilö kuin Mikko Ollinpoika Halosen poika Grels Mikonpoika Halonen.

Vuosina 1663–1676 isäntänä toimii Matti Mikonpoika Halonen ja tämän vaimo Pieta

Matti Mikonpoika Halosen ja Beata Heikintytär Kontion avioliito solmittiin vasta 16.12.1683 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603883&aineistoId=1243005602).
Haukiputaan Halosen taloissa ei ole aikavälillä 1663-1676 Matti nimistä isäntää. Tämän Halosen talo kirjataan vuosien 1654-1671 henkikirjoihin Mikko Halosen nimellä, ilman patronyymiä. Henkikirjoista ei näin ollen pysty päättelemään, milloin isännyys siirtyi Mikko Ollinpojan pojanpojalle Mikko Yrjönpojalle. Halosen talon isännyys on siirtynyt Mikko Yrjönpojalle viimeistään vuonna 1673 (vuosien 1673, 1676 ja 1679 maakirjoissa vanhan, mahdollisesti jo edesmenneen, isännän nimen ohella mainitaan taloa isännöivän isännän nimi; mainituissa maakirjoissa Mikko Ollinpoika Halosen talon isännäksi mainitaan Mikko Yrjönpoika), luultavasti Halosen isännyys on siirtynyt Mikko Yrjönpojalle jo 1650-luvun lopulla taikka 1660-luvun alussa.

kunnes vuonna 1680 isäntänä näkyy taas poikien isä Mikko Ollinpoika Halonen vaimonsa Liisan kanssa

Vuonna 1680 taloon kirjattu Mikko Halonen on Mikko Ollinpoika Halosen pojanpoika Mikko Yrjönpoika.
Mikko Ollinpoika Halonen oli ruodutuslutteloiden mukaan syntynyt vuosien 1570-1582 välisenä aikana. Mikäli Mikko Ollinpoika olisi vuonna 1680 ollut vielä elossa, olisi hänestä maksettu henkirahaa vain, mikäli hän olisi toiminut talossa isäntänä. Ja Halosen isännyys siirtyi Mikko Yrjönpojalle viimeistään vuonna 1673, joten Mikko Ollinpojasta ei olisi maksettu henkirahaa enää vuonna 1680 vaikka hän olisi ollut elossa.
Mikko Ollinpojan vaimosta Liisa Martintytär Korvalasta ei olisi vuonna 1680 maksettu enää henkirahaa; vain isännistä henkirahaa maksettiin ilman yläikärajaa, muista henkirahaa maksettiin vain 15-63 vuotiaista.
Nuoremman polven Mikon vaimon etunimi ja patronyymi vain sattuvat olemaan samat kuin Mikon mummulla.

Mikko Yrjönpoika Halosen lapsia olivat: Matti Mikonpoika (+n.1697), Mikko Mikonpoika (s.n.1657, +28.02.1697), Yrjö Mikonpoika (kuollut ennen isäänsä), Juho Mikonpoika (+1716), Heikki Mikonpoika, Karin Mikontytär ja Liisa Mikontytär. Lapsia on saattanut olla enemmänkin, mutta siinä tapauksessa he (ja heidän hypoteettiset jälkeläisensä) olisivat menehtyneet ennen isäänsä.
Mikko (Yrjönpoika) Halosen 13.04.1698 pidetty perinnönjako vahvistetaan vuoden 1700 talvikäräjillä (KO a:21:523, keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401810089&aineistoId=650659283)). Siinä perillisinä mainitaan pojat Juho ja Heikki, tyttäret Karin ja Liisa sekä edesmenneiden poikien Matin, Mikon ja Yrjön perilliset.

Aikoinaan itseäni hämäsi vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) henkikirjaan Mikko Haloselle kirjattu patronyymi Paavonpoika. Samaisen vuoden ruodutusluettelossa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054877_01443) taloon kuitenkin kirjattiin postitalonpoika Mikko Yrjönpoika. Olin tuolloin hieman epävarma, koskiko tämä 13.04.1698 pidetty perinnönjako Mikko Yrjönpojan vaiko Mikko Paavonpojan jäämistöä. Mutta kyllä siinä kyseessä on Mikko Yrjönpoika Halosen perinnönjako. Mikko Yrjönpoika Halosen tiedetään toimineen Halosen isäntänä ainakin vuosina 1673-1694. Ja Mikko Paavonpoika Halonen oli edesmenneen Mikko Halosen perinnönjaon aikaan vielä elossa. Mikko Paavonpoika Halonen oli avioitunut eteläiiläisen Marketta Antintytär Hätälän kanssa ja muuttanut Etelä-Iin kylään. Mikko Paavonpoika Halonen haudattiin Iissä 12.02.1699 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914895&aineistoId=1243048921). Vuoden 1677 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054885_00190) ruodutusluettelossa Haukiputaalla sijaitsevaan 1/4 manttaalin taloon on kirjattuna postitalonpoika Mikko Yrjönpoika Halonen ja renki Mikko Paavonpoika. Seuraavan (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054887_00882) vuoden ruodutusluetteloon tähän taloon on kirjattu postitalonpoika Mikko Halonen, poika Matti Mikonpoika ja renki Mikko Paavonpoika. Vuoden 1680 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5950695715&aineistoId=1592276370) henkikirjassa 1/4 manttaalin Halosen taloon on kirjattuna Mikko Halonen, vaimo Liisa Martintytär, poika Matti Mikonpoika ja veljenpoika Mikko Paavonpoika. Ja seuraavan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274263526&aineistoId=1592367504) vuoden henkikirjassa on talon taloon kirjattu Liisa Martintytär Halonen, poika Matti Mikonpoika Halonen ja veljenpoika Mikko Paavonpoika. Vaikuttaa siis siltä, että vuoden 1674 henkikirjaan Mikko Yrjönpojan patronyymiksi on virheellisesti kirjattu Paavonpoika. Virheellisesti kirjattuja patronyymejä on veroluetteloissa jonkin verran. Usein virheellinen patronyymi on korjattu seuraavaan veroluetteloon, mutta joskus kertaalleen tehty virhe toistuu useammissa peräkkäisissä veroluetteloissa. Usein asia selviää esim. tuomiokirjojen avulla tai seuraavien vuosien veroluetteloiden avulla, mutta joskus virheellisellä patronyymillä kirjatun henkilön identiteetti jää ikuiseksi arvoitukseksi. Vaikkakin Mikko Paavonpoika mainittiin Mikko Yrjönpoika Halosen veljenpojaksi, on luultavampaa, että mainitut Mikot ovat serkkuja (eli luultavammin Mikko Paavonpoika olisi Mikko Yrjönpojan isän veljenpoika; tästä oli keskustelua aiemmin tässä ketjussa).

Talossa on mahdollisesti tapahtunut jotain kohtalokasta vuosien 1691–1704 välillä, sillä kesken kaiken onkin vuonna 1704 isäntänä Gabriel Mikonpoika Halonen, ja vaimo Pieta.

Monelle Pohjois-Pohjanmaan talolle vuodet 1696-1697 olivat kohtalokkaita. Vuosia 1695-1697 kutsutaan suuriksi kuolonvuosiksi, vuosien 1695-1697 aikana menehtyi lähes 30% suomalaisista; Pohjois-Pohjanmaalla kuolleisuus oli 40% tietämillä. Myös Iin seurakunnan kuolinkirja vuosilta 1696-1697 on varsin murheellista luettavaa. Pieni jääkausi oli kylmentänyt ilman ja kasvukaudet jäivät lyhyeksi, 1600-luvun lopulla oli useita peräkkäisiä katovuosia.

Matti Mikonpoika vaikuttaa henkikirjojen mukaan menehtyneen vuosien 1696-1697 välisenä aikana. Tuolta ajalta eivät Haukiputaan kuolinkirjat ole säilyneet, joten ei ole tiedossa, menehtyikö Matti nälkään taikka nälkiintyneen kansa keskuudessa leviävään kulkutautiin vaiko johonkin muuhun. Vuonna 1696 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955657272&aineistoId=1593382102) Matista maksettiin vielä henkirahaa. Tuolloin neljännesmanttaalin Halosen talosta maksettiin henkirahaa Juho (Mikonpoika) Halosesta ja tämän Brita vaimosta sekä veli Matista ja hänen Pieta vaimostaan (nimien kirjoitusasut olivat tuohon aikaan vielä aika huolettomia, Matin vaimon etunimi kirjoitettiin veroluetteloihin ja tuomiokirjoihin toisinaan muodossa Beata ja toisinaan muodossa Brita, tässä veroluettelossa nimi kirjoitettiin muodossa Brijta). Seuraavan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5323602171&aineistoId=1593495460) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Juho Halonen ja tämän vaimo Brita (mainitaan raihnaiseksi) sekä veli Matti (mainitaan kuolleeksi) ja tämän vaimo Beata.

Vuoden 1698 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953338965&aineistoId=1593624261) henkikirjassa taloon kirjataan Juho Halonen (hänestä ei makseta henkirahaa, hänen mainitaan olevan vaimonsa kanssa kerjuulla) sekä veljen leskivaimo Beata.

Matti Mikonpoika Halosen leskivaimo Beata Heikintytär ja Gabriel Heikinpoika Käyrä vihittiin ilmeisesti vuosien 1698-1699 välisenä aikana, sillä vuoden 1699 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953496441&aineistoId=1593732762) henkikirjassa taloon kirjataan Gabriel Halonen ja hänen vaimonsa Beata (Betasta ei makseta henkirahaa, hänet mainitaan köyhäksi).

Tämä antaa syyn miettiä sitä mahdollisuutta, että Matti Mikonpoika Halosen vaimo Pieta olisi jäänyt leskeksi, ja Gabriel Mikonpoika Halonen olisi tullut Greukselta isännäksi Haloselle.

Greus talon isännän nimi ei ollut Gabriel Mikonpoika. Greus talon isäntä Grels Mikonpoika Halonen (s.n.1600) menehtyi vuoteen 1671 mennessä, jonka jälkeen talossa asusteli hänen leskivaimonsa lasten kanssa. Matti Mikonpoika Halosen menehtymisen aikaan Greus taloa isännöi Heikki Heikinpoika Pekkala. Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon kanssa avioitunut Gabriel oli pohjoisiiläinen Gabriel Heikinpoika Käyrä.

Ei selviä, että joutuuko uusi isäntä pian sotaan, vai sattuuko hänelle jokin muu turma, mutta kohta vaimo Pieta jää kuitenkin yksin. Lisäksi hänet on merkitty ainoaksi veronmaksajaksi talossa, ja samalla Gabrielin kohdalle on merkitty vain pelkkä viiva nimen perään

Se, että Gabrielista ei maksettu henkirahaa, ei tarkoita sitä, että hän olisi kuollut taikka muuttanut pois talosta. Hänestä ei vain tuolloin maksettu henkirahaa. Esimerkiksi vuonna 1705 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922983722&aineistoId=1594586166) Gabrielista ei makseta henkirahaa, hänet mainitaan tuolloin raihnaiseksi ja köyhäksi. Seuraavana (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923079169&aineistoId=1594917698) vuonna henkirahaa maksetaan jälleen sekä Gabrielista että hänen Beata vaimostaan.
Toisinaan henkikirjaan saatettiin kirjata henkilöitä, joista ei maksettu henkirahaa, ja toisinaan henkikirjasta jätettiin pois sellaisten talossa asuvien henkilöiden nimiä, joista ei maksettu henkirahaa. Joskus henkilön nimi kirjattiin ensimmäisen kerran, kun hänestä ei maksettu henkirahaa ja kommentissa saatettiin mainita syy siihen, miksi henkirahaa ei tarvinnut maksaa; ja sitten henkilön nimi saatettiin jättää pois henkikirjasta seuraavilta vuosilta, jolloin henkirahaa ei maksettu. Joskus taas henkilön nimi saattoi olla useampina vuosina kirjattuna henkikirjaan, vaikka hänestä ei maksettu henkirahaa. Kirjauskäytännöt olivat aika vaihtelevia.

Gabriel ja Beata vaimo menehtyivät alkuvuonna 1715. Kemin kuolinkirjan mukaan Gabriel menehtyi 04.01.1715 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961014782&aineistoId=1243917161) ja Beata 23.02.1715 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961014782&aineistoId=1243917161). Tuomiokirjasta käy ilmi, että he olivat isovihan aikaan pakomatkalla, ja vihollinen surmasi Gabrielin ja haavoitti Beata vaimoa siten, että hän myöhemmin menehtyi saamiinsa vammoihin (Iin kesäkäräjät 1720, KO a:36:184, vasemmanpuoliselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401450773&aineistoId=651207640)).

Gabrielille on kuitenkin syntynyt poika Matti vuoden 1697 tienoilla.

Gabrielille syntyy myös tytär Brita. Siikajoen kuolinkirjan mukaan Brita olisi syntynyt vuoden 1700 tietämillä; Brita menehtyi 23.10.1747 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962423018&aineistoId=1247892732) ja kuolinkirjan mukaan hän oli tuolloin 40-vuotias.
Siitä ei ole tietoa kumpi lapsista oli vanhempi. Kuolinkirjoissa Matti pojan ikää on saatettu pyöristää ylöspäin ja/tai Brita tyttären ikää on saatettu pyöristetää alaspäin. Vuoden 1717 käräjillä talon asioista oli vastaamassa Brita tytär. Ehkä Matti poika oli tuolloin vielä alaikäinen. Toisaalta voi olla niinkin, että Matti poika olisi ollut sisartaan vanhempi ja hän ei vain olisi ollut paikkakunnalla vuonna 1717. Haukiputaalainen nuorimies Matti Gabrielinpoika Halonen ja eteläiiläisen Paavo Raasakan leskivaimon Brita Pekantytär vihittiin Iissä 04.05.1718 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/8.htm). Ja vuoden 1720 käräjillä Matti on käräjillä vastaamassa Halosen talon asioista.

Brita Gabrielintytär Halonen vihittiin Siikajoella 20.12.1730 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/siikajoki/syntyneet-vihityt-kuolleet_1722-1743_ik50/61.htm) Heikki Jaakonpoika Nevalan kanssa. Vihkikirjassa ei mainita Britan kotipaikkaa, joten siitä ei pysty päättelemään Britan kotipitäjää taikka vanhempia. Britan isä mainitaan Iin käräjien tuomiokirjoista; siikajokelainen Heikki Nevalan vaimo Brita Gabrielintytär penäsi veljenpojaltaan Matti Matinpojalta useammilla käräjillä edesmenneen isänsä Gabriel Heikinpojan perintöä Haukiputaalla sijaitsevasta Halosen perintötalosta (mm. Iin talvikäräjät 1742, KO a:62:138, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6810072003&aineistoId=652456225)).

Matti oli noin 16 vuotta vanha isonvihan vainojen alkaessa täällä vuonna 1713, joten hän ei ole vielä isäntänä Halosenniemessä, vaan Greuksen uusi isäntä Heikki Halonen on sijoittanut sinne vävynsä Antin talonpitäjäksi.

Greus talon isäntä ei olisi voinut sijoittaa isäntää Halosen taloon, sillä Halosen talo oli perintötalo. Jos Halosen talo olisi ollut kruununtalo, olisi uuden isännän nimittämisen hoitanut kruunun virkamies. Koska Halosen talo oli perintötalo, päätti omistaja itse kuka taloa isännöi (jos omistajat olivat alaikäisiä, asiasta päätti heille nimetty edunvalvoja).

Halosen taloon vävyksi tullut Antti ei vaikuta olleen aiemmin vävynä Greus talossa. Halosen taloon vuosien 1710-1713 henkikirjoissa kirjattu vävy Antti oli Antti Kauppila (ilmeisesti eteläiiläinen Antti Antinpoika Kauppila). Vaikkakin Antti kirjattiin henkikirjoissa taloon Gabriel Halosen vävynä, hän oli Gabrielin vävypuoli. Antin vaimo oli edesmenneen Matti Mikonpoika Halosen tytär Liisa Matintytär Halonen. Gabriel ja vävypuoli Antti isännöivät yhdessä Halosen taloa (Iin kesäkäräjät 1717, KO a:34:143, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401877126&aineistoId=651190602)).

---

Matti Gabrielinpojan poika Matti Matinpoika Halonen oli vaarassa menettää Halosen talon omistuksen 1730-luvulla.
Halosen talo oli perintötalo. Mikäli perintönä saatu talo haluttiin myydä, piti se kuuluttaa kolmasti käräjillä ja myyjän sukulaisilla (sen puolen suvulla, josta talo oli peritty) oli oikeus riitauttaa kauppa ja ostaa talo itselleen. Mikäli perintötalo oli hankittu ostamalla, sen sai myydä kenelle tahansa; toki sekin kauppa piti kuuluttaa käräjillä kolmasti, jotta muilla oli mahdollisuus tarpeen vaatiessa riitauttaa myyjän omistusoikeus taloon taikka tuoda esiin taloon kohdentuva kiinnitys tai rasite.

Matti Mikonpoika Halonen oli perinyt Halosen talon isältään, joten Matin vaimolla Beata Heikintyttärellä taikka Beatan jälkimmäisellä puolisolla Gabriel Heikinpojalla ei ollut perintöoikeutta taloon. Matti Mikonpojan lapsilla oli perintösoikeus taloon. Heidän kuoltuaan perintöoikeus olisi Matti Mikonpojan sisaruksilla ja heidän perillisillään.

Halosen talo oli 1690-lopussa kuitenkin pahoin velkaantunut, velkaa oli miltei yhtä paljon kuin oli koko tilan arvo. Velkaa oli verorästeinä kruunulle, velkaa oli yksityisille, ja mm. talon edestä nihdiksi lähteneen Juho Junkosen pestirahaa oli maksamatta. Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon kanssa avioitunut Gabriel Heikinpoika Käyrä maksoi talon velat, niin kruunulle kuin yksityisillekin. Gabriel haki taloon kiinnityksen maksamiensa velkojen pantiksi.

Vuoden 1698 Iin talvikäräjillä kauppias Antonius Bogman penäsi reilun 134 kuparitaalerin velkaa edesmenneen haukiputaalaisen Mikko (Yrjönpoika) Halosen perikunnalta (KO a:19:377, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401816061&aineistoId=650562344)). Vanhimman pojan Matin leskivaimo Beata oli käräjillä vastaamassa. Seuraavan vuoden talvikäräjillä Antonius Bogman hakee ensimmäisen kuulutuksen Halosen taloon velkojensa pantiksi (KO a:20:515, vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809723978&aineistoId=650618798)).

Vuoden 1701 talvikäräjillä Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon kanssa avioitunut Gabriel Heikinpoika Käyrä kertoi, että talossa oli pidetty perinnönjako 13.04.1698 (KO a:22:402, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809727561&aineistoId=650684497)). Halosen talon kiinteän ja irtaimen yhteenlasketuksi arvoksi oli arvioitu 431 taaleria ja yksi äyri. Talolla oli kuitenkin velkaa yli 407 taaleria. Koska Gabriel maksoi talon velkoja miltei kiinteistön ja irtaimiston arvon verran, hän lainhuudatti talon itselleen vakuudeksi ensimmäisen kerran. Toisen lainhuudatuksen Gabriel sai vuonna 1712. Mutta kolmas lainhuudatus hänellä jäi hakematta.

Gabriel Heikinpoika Käyrän eli Halosen poika Matti Gabrielinpoika haudattiin 24.06.1737 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675673&aineistoId=1243017706). Tässä avautui talon aiemmille perillisille paikka "kalastaa" joko koko taloa taikka rahaa, kun miltei talon arvon verran talon velkoja omista rahoistaan maksanut Gabriel Heikinpoika ja nyt myös hänen poikansa olivat menehtyneet.

Edesmenneen Matti Mikonpoika Halosen pikkuveli Juho Mikonpoika oli ylösottanut Karjalankylässä sijaitsevan Tuhkalan kruununtalon vuonna 1705 (asiaa käsiteltiin vuoden 1704 talvikäräjillä ja vuoden 1705 talvikäräjillä). Juho Mikonpoika oli menehtynyt vuonna 1716. Tuhkalan talo autioitui, ainakin verotuksellisesti, vuonna 1715. Vuoden 1728 tietämiltä sitä alkoi isännöidä muhoslainen Abraham Erkinpoika Pelkonen, joka leskeydyttyään avioitui Juho Mikonpoika Halosen eli Tuhkalan tyttären Karin Juhontytär Tuhkalan kanssa 20.10.1728.

Vuoden 1738 talvikäräjillä (KO a:58:490, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6810025523&aineistoId=652139232)) Abraham (Erkinpoika Pelkonen eli) Tuhkanen ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Tuhkanen) katsoivat, että heillä oli perintöoikeus Karinin isän (Juho Mikonpoika Halosen) veljen Matti Mikonpojan neljännesmanttaalin perintötaloon, jota nyt isännöi Matti (Matinpoika) Halonen ja tämän äiti Brita Pekantytär (Matti Gabrielinpoika Halosen leskivaimo). Matti Halonen kertoi, että vuoden 1700 talvikäräjillä pidetyn perinnönjaon mukaan talon arvo oli ollut 431 taaleria ja yksi äyri, ja velkoja oli ollut yli 407 taaleria. Matin isän isä Gabriel Heikinpoika Käyrä, joka oli avioitunut Matti Mikonpoika Halosen leskivaimon kanssa, oli omista rahoistaan maksanut talon velat ja kuuluttanut talon itselleen ensimmäisen kerran talvikäräjillä 1701 ja toisen kerran laamanninkäräjillä 07.07.1712. Matti ja hänen äitinsä saivat luvan asua Halosen talossa seuraaviin käräjiin ja siinä välissä asiaa arvioisi pitäjänkirjuri Antell ja kaksi lautamiestä. Mikäli Gabriel Heikinpoika olisi aikoinaan tehnyt taloon myös kolmannen lainhuudon, olisi talon omistus ollut selkeämpi. Riitauttaa asian olisi voinut toki silloinkin, mutta omistusoikeus taloon olisi ollut selvempi ja pitävämpi. Mutta kun lainhuutoja oli tehty vain kaksi, tuli selvittää Abraham Tuhkalan ja tämän vaimon oikeus sukulunastaa talo. Mikäli Abraham vaimoineen olisi lunastanut talon, olisi heidän toki pitänyt maksaa Matille tämän, tämän isän ja isänisän talon hyväksi käyttämät omat rahat sekä taloon eteen tehdystä työstä. Ihan pikkusummalla Tuhkalat eivät siis olisi saaneet Halosen taloa lunastettua. Ehkä Tuhkalan pariskunnalla ei ollut tietoa siitä kuinka paljon rahaa Matin isoisä oli taloon omia rahojaan käyttänyt. Taikka ehkä tarkoituksena oli vain saada Halosen talolta jonkin verran rahaa.
Asiaa käsitellään vielä vuoden 1739 talvikäräjillä (KO b:1; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6026220718&aineistoId=654738162)) ja vuoden 1740 talvikäräjillä (KO a:60:151, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24679507)). Asiassa päästiin sopuun siten, että Matti Halonen maksoi Tuhkalan pariskunnalle 21 kuparitaaleria. Matti Matinpoika sai sen jälkeen kolmannen lainhuudatuksen Halosen taloon ja talo julistettiin Matin, hänen vaimonsa ja perillistensä perintötaloksi.

Haukiputaalla on vihitty 21.12.1684 Henric Hindersson Heckala ja Gharin Michelsdotter Halonen.

Voisiko tämä Gharin Michelsdotter olla Halosen talon N:o 11 ensimmäisen isännän, Mikko Ollinpoika Halosen tytär?

Tämä Karin Mikontytär Halonen on nuorempaa sukupolvea, hän on Mikko Yrjönpoika Halosen tytär, eli Mikko Ollinpoika Halonen on Karin Mikontyttären isopappa (isänisänisä).

Olisiko hänen miehensä Henric Hindersson tullut sittemmin Greus-Halosen N:o 34 isännäksi, ja ottanut silloin itselleen nimen Halonen?

Tämä pari ei muuttanut Greus taloon. Heikki Heikinpoika Hekkala ja Karin Mikontytär asuivat vuosina 1689-1700 Saanion talossa ja muuttivat vuonna 1700 Kellon kylässä sijaitsevaan Takun taloon (Heikki ylösotti Tuomas Mikonpoika Takun autioksi jääneen Kellon kylässä sijaitsevan puolenmanttaalin Takun talon, asiaa käsiteltiin vuoden 1699 kesäkäräjillä ja vuoden 1700 talvikäräjillä).

>> 1649–1663 isäntänä toimii Gabriel Mikonpoika Halonen, jonka jälkeen vuosina 1676–1680 taloa isännöivät Gabrielin poika ja tytär, Juho Gabrielinpoika Halonen ja Anna Gabrielintytär Halonen.

Greus talon isännän etunimi ei ole Gabriel, vaan Grels. Talon nimi Greus/Kreus/Reus saattaa olla johdettu Grels Mikonpojan etunimestä. Grels etunimi ei Iin pitäjässä ollut kovinkaan yleinen. Ehkäpä etunimi oli Korvalan suvun peruja; Mikko Ollinpoika Halosen vaimon Liisa Martintytär Korvalan isän isä oli nimeltään Grels.
Esim. vuoden 1647 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946914149&aineistoId=1590942547) kymmenysluetteloon, jossa on isännille kirjattu sekä patronyymit että lisänimet, on 1/6 manttaalin Greus talo kirjattuna nimellä Grels Mikonpoika Halonen ("Grellss Mickellss Halojnen", Haukiputaan kylän toiseksi alin talo). Samoin esim. vuoden 1659 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001767_00084) henkikirjassa on Greus talo kirjattu Grels Mikonpojan nimellä ("Grells Michelsån", Haukiputaan kylän 8. alin talo), tuolloin henkirahaa maksetaan vain emännästä.
Grels Mikonpoika isännöi Greus taloa vuoden 1640 tietämiltä; henkikirjoissa Grels kirjataan Greus taloon vuodesta 1641 alkaen. Grels Mikonpoika Halonen menehtyy vuoteen 1671 mennessä, sillä mainitun vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Grels Halosen leskivaimo. Vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) henkikirjassa 1/6 manttaalin Greus taloon kirjataan sisarukset Dorde Grellintytär Halonen, Anna Grellintytär sekä Juho Grellinpoika ("1/6 Dårde Grelsdr Haloine, sy Anna Grelsdr, brod. Johan Grelson", oikeanpuoleisen sivun oikeanpuoleinen sarake, 3. alin talo).

Vuoden 1695 tileissä on sitten tuo jostakin ilmestynyt Heikki Halonen Greuksen isäntänä, ja hänen tyttärensä Kaisa ja tämän aviomies Tuomas jatkavat talonpitoa vielä vuonna 1737.

Greus taloon isännäksi tullut Heikki Heikinpoika on ylikiiminkiläinen Heikki Heikinpoika Pekkala (jonka vaimona on Elina Erkintytär). Hän kertoi vuoden 1684 kesäkäräjillä (KO a:4:15, oikeanpuoleiselsta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809647058&aineistoId=650107820)) haluavansa ylösottaa Grels Mikonpoika Halosen 1/6 manttaalin talon, joka oli ollut autiona kolme vuotta (talo oli ilmeisesti autiona vain verotuksellisesti, sillä henkikirjoissa taloon kirjattiin sisarukset Dorde Grellintytär ja Anna Grellintytär).

Tuomas Ristonpojan Karin vaimo on Karin Simontytär (s.n.1686, haudattu 01.04.1739). Vaimon patronyymi tulee esille perukirjassa sekä lasten kastetiedoissa. Tästä liitosta syntyneistä lapsista oli isänsä kuoleman aikaan elossa kaksi: Karin ja Brita.
Tuomas Ristonpojan viimeisin vaimo oli Juho Jaakonpoika Hookanan leskivaimo Beata Yrjöntytär (s.08.1689, +14.04.1769, vihitty Tuomaan kanssa 02.12.1739); tästä liitosta ei syntynyt lapsia.

Tuomas Ristonpoika Halosen perukirja on päivätty 04.02.1760 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458422975&aineistoId=1065020773). Siinä mainitaan hänen leskivaimonsa Beata Yrjötytär ja kerrotaan, että tästä liitosta ei syntynyt lapsia.
Lisäksi mainitaan, että Tuomas Ristonpojan aiemmin menehtynyt vaimo oli Karin Simontytär ja tästä liitosta olivat tyttäret Karin ja Brita. Karin tyttären puolisoksi mainitaan Simo Haipus. Brita tyttären puolisoksi mainitaan Heikki Halonen (kyseessä Kreus-Halosen taloon vävyksi tullut Heikki Eskonpoika, joka jatkoi talon isännöintiä appiukkonsa jälkeen). Tuomas ja Karin Simontyttären avioliitosta oli syntynyt enemmänkin lapsia, mutta isänsä kuoleman aikaan heitä oli elossa nämä kaksi tytärtä.

Koska Tuomas Ristonpoika Halosen perukirjassa ei mainita Karin Simontytärtä ennen ollutta vaimoa, voidaan olettaa, että mikäli Tuomas oli avioliitossa Heikki Halosen tyttären kanssa, tästä liitosta ei syntynyt lapsia taikka lapset olivat menehtyneet lapsettomina ennen isäänsä. Toinen vaihtoehto olisi sellainen, että Tuomaan vaimo Karin Simontytär olisi katsottu Greus talon tyttäreksi, mutta että hän ei olisi ollut Heikki Halosen tytär. Vaikka Tuomas Ristonpoika kirjattiin Greus taloon Heikki Halosen vävynä vuosien 1710 ja 1711 henkikirjoissa, se ei todenna sitä, että Tuomaan vaimo olisi ollut Heikki Halosen tytär; esim. tytärpuolten puolisot kirjattiin henkikirjoihin yleensä vävyinä.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari