Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Värälän suku
Haluaisin vielä varmistusta kuka ja kenenkä poika sotilas Pehr Pehrsson Värälä eli Silfverkula oikein oli. Tarkkaa syntymäaikaa ei ole löytynyt vuodelta 1775. Jospa hänen vanhempansa eivät olleetkaan Erik Laitila, Hierpa ja Lisa Constenius vaan aivan jotkut muut?
Pehr Pehrson s. 1775 vaimoineen muutti Alavojakkalaan Silfverkulan taloon Arpelasta Wärälän talosta no 29, jonne hän oli muuttanut jostakin (rippikirjan sivulta 1271, jota ei ole skannattuna). Talo oli ilmeisesti uudistalo, en saa selvää mitä tuon nybygg sanan jälkeen lukee? Linkki: rk 1800–18 s. 145: http://digi.narc.fi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4944681)
Lisäksi tiedetään että Karl Johansson Majala vihittiin Eva Lovisa Pehrsdotter Silfverkulan kanssa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...5_ik211/32.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/vihityt_1814-1845_ik211/32.htm)
Eva Lovisan syntymä 10.3.1805 kertoo vanhemmiksi Pehr Person Wärälän ja Malin Pehrsdotterin.
Ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla
http://aforum.genealogi.se/discus/me...tml?1333215246 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/354665.html?1333215246)
keskustellaan Per Ericssonista s. 1755 ja kerrotaan hänen avioituneen leski Brita Jönsdotterin kanssa. Tässä samalla pohditaan oliko Per Erik Ersson Hierpan poika ja samalla toisen käden tiedot tekstissä kertovat että tämä Per oli ollut sotilaana Silfverkulan nimellä Vojakkalan ruodussa no 133. Tiedetään että vuonna 1755 Ala Raumolla syntyivät kaksoset, tarkemmin 5.7.1755 eli Peter ja Erik vanhemmille Erik Laitila ja Lisa Constenia: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=1707&pnum=17 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1707&pnum=17)
MUTTA, oliko edelleen Per Pehrsson Värälä eli Silfverkula edellisten poika. Tässä linkissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...03-204/265.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1797_ik203-204/265.htm)
nähdään AlaVojakkalan Silfverkulan no 133 talossa sotilas Per Erson s. 1755 ja vaimo Margeta Pehrsdotter s. 1755. Lapset Brita s. 1778, Maria s. 1779, poika Pehr s. 1781, Johan s. 1782 ja Christiern s.1784. Kuuluisa HISKI ei anna Sifverkulalle Pehr poikaa s. 1775 vaan 1781, enkä ole löytänyt merkintöjä syntymätiedoistakaan.
Toisaalta taas Arpelassa asuvat Pehr Hinriksson Wärälä ja Carin Ersdotter. Tilan/talon numero rippikirjassa 26, nybygg:… (nimestä en saa selvää). Perheeseen syntyy ainakin yhdeksän lasta, joista yksi on Petrus s. 26.11.1775. Voisiko Eva Lovisan isä olla kuitenkin tämä Petrus Värälä, joka asui Silfverkulan ruotutorpassa ja sai sieltä nimen vai oliko hän Per Silfverkulan poika, mutta tällöin hänen olisi täytynyt syntyä vuonna 1781, ollakseen Pehr Silfverkulan poika. Vai olisiko Eva Lovisa voinut olla vanhemman Pehrin tytär kun hän esiintyi kirkonkirjoissa Silfverkulan nimellä? Tämän sivun
merkinnöistä en saa selkoa kaikilta osin: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...8_ik204/76.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1800-1818_ik204/76.htm)
Kiitän jo etukäteen jos joku osaisi auttaa asiassa, jotta saan esipolvet selviteltyä täysin oikein.
jatkokeskustelu:
Lainaa:
1. äidinäiti s. 19xx
2. Alarik Helmerik Majala s. 11.10.1875
3. Petter Abraham Majala s. 7.9.1837 Ruottala, Alatornio: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...=5620&pnum=356 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5620&pnum=356) & Kaisa Greta Suopanki s. 17.9.1837 Kemijärvi
4. Karl Johansson Majala 1802 Sigtuna, Liedakkala & Eva Lovisa Pehrsdotter Silfverkula 10.3.1805 Arpela
Eva Lovisan suku:
5. isä sotilas Pehr Persson Värälä s. 1775 Vojakkala: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._ik204/488.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1800-1818_ik204/488.htm)
Ks. Kiveliöitten kansaa -keskustelu, siellä virheellinen esitys kohdassa 6. Silverkula se siellä on kummitellut jo valmiiksi koska Eva Lovisa on kirjattu Silverkulan sukunimellä Karl Johansson Majalan vaimoksi. Oikein hyvä jos asia nyt selviää. En vielä ole niin pitkälle edennyt korjauksissani että tietäisin Pehrin vanhempien Pehr Hindersonin ja Carinin kotikylän. Voisiko siitä jonkinlaista vihjettä saada.
HUOM: KOHTA 6 ON VIRHEELLINEN: pitäisi olla Pehr Hendrichson Vörölä s. 1732 ja Carin Ersdotter s. 1732.
[FONT=Verdana][SIZE=2]Haluaisin vielä varmistusta kuka ja kenenkä poika sotilas Pehr Pehrsson Värälä eli Silfverkula oikein oli.
En oikein ymmärrä mikä tässä vielä on epäselvää? Minusta tämä tuli aika selvästi todistettua tuolla Konstin ketjussa, mutta laitetaan vielä tämän otsikon alle, niin löytyypä jatkossa helpommin.
AR 1780-1797 s 444 tilattoman väen joukossa ovat
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1797_ik203-204/215.htm
Inhys Pehr Henriksson Värölä s 1732
hustru Charin Ersdr s 1732
nybygg Arpela son Pehr s 1775
dott Charin s 1772
Seuraavasta RK:sta Arpelasta löytyy s 145 Värälän talo (nybygg) jossa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1800-1818_ik204/76.htm
Pehr Pehrsson Värälä s 1775 vihitty 1801
hustru Malin Pehrdr s 1774
ja vastaavasti Arpelan tilattomista löytyy s 1043
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1800-1818_ik204/530.htm
Pehr Henriksson Väärälä s 1732
hustru Caisa Ersdr s 1732
dott Catharina s 1772
Hiskin mukaan Pehr Pehrsson Vörölä Arpelasta ja Malin Pehrsdr Erkinantti Ruottalasta menevät 27.7.1800 naimisiin.
Pehr Henriksson ja Charin Ersdr saavat hiskin mukaan mm seuraavat lapset:
3.5.1762 Anna
1.7.1772 Carin
26.11.1775 Petrus
vihkimerkintää ei löydy, sillä vihittyjen luetteloa ei tuolta ajalta ole. Pehr Henriksson Värälä kuolee Arpelassa 14.12.1807.
Pehr Pehrsson Silfverkula s. 31.1.1781 löytyy myöhemmin Karungin / Karl Gustavin seurakunnasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karl_gustav/rippikirja_1784-1820_gh449/133.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karl_gustav/vihityt_1798-1809_gh451/33.htm (ks no 315).
- Pekka -
Ei tässä mitään epäselvää Värälän osalta ole. Siirsin vain keskustelun omalle alueelleen. Jos meni epäselvästi niin pahoittelen.
Lähinnä minä nyt olen kiinnostunut mistä Pehr Hindersson ja Carin Ersdotter olivat lähtöisin. Tutkailin Hiskistä pikaisesti ja esikoinen Anna syntyi 1762 eikä tietenkään vihkitietoja Alatorniolla ole juuri tätä edeltävältä ajalta. Carin (Caisa) Eriksdr Värälä kuoli 72 vuoden iässä Arpelassa (vanhuuteen) 8.9.1806. Caisa olisi tämän mukaan syntynyt 1734 ja lasten syntymäaikojen perusteella Hiski tarjoaa syntymävuodeksi 1734, 37 ja 36. Alueella on syntynyt tuohon aikaan Carin nimisiä: Alatorniolla Erich Hinderson Junes ja Brita Larsdr Snäll Carin s. 1734, Ylivojakkalassa Erich Eriksson Kantojärvi ja Anna Jönsintytär Carin s. 1736. Kemin maaseurakunnassa Erich Attu ja Catharina Johanintytär Maunu Carin s. 1731 sekä Tervolassa knihti Erich Henriksson Juhlkrantz Carin s. 1735.
Pehr Henrikinpoikia tuona aikana syntyi useita Alatorniolla. Ylivojakkalassa missä heidän omat lapsensa syntyivät syntyi mm Henrik Persson Kaupilalle ja Lisa Henriksdr:lle Pehr v. 1731.
Tietysti jos tulivat jostakin muualta...
Eipä juuri auta, mutta laitan tiedoksi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851222
- Pekka -
Kiitos tästä. Ihmettelinkin miksei Arpelan tietoja näkynyt ko. ajalta olevassa rippikirjassa, elikkä olivat kirjattuina Ylivojakkalaan. Linkissä näkyykin Pehr Hinderssonin perhe. Pehr syntynyt 1732 ja vaimo Carin Ersdotter. Lapset Pehr, Brita (kuollut?) ja Kaisa 1776. Mihinkähän tässä kirkonkirja viittaa, mainitaan sivu 7, jota ei löydy. Pitänee etsiä lasten tietoja, johtaisiko se eteenpäin.
Katselin lisäksi edellistä vuoden 1750 rippikirjaa ja mietin toiveikkaana voisiko tuo Kaupila olla Pehrin koti, kotikylään jääneenä olisi perustanut perheen ja asustellut Arpelassa? Rippikirjassa 1750 nähdään perhe Henrik Person ja Lisa Henriksdotter sekä poika Pehr vuonna 1750: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1532&pnum=35
Olisiko Pehr Hindersson kuitenkaan Kau(p)piloita koska Hiski ilmoittaa Pehr Henriksson Kaupilan kuolleen 61 vuotiaana vuonna 1798 ja samainen Hiski ilmoittaa että Pehr Henrikson Wärälä on kuollut 76 vuotiaana vuonna 1807. Joten tuskin oli Kaupilan poika. En myöskään löydä Alatornion syntyneistä Britaa s. 1766 enkä Caisaa s. 1766. Mistähän he olivat tulleet Ylivojakkalaan, Arpelaan?
Olisiko Pehr Hindersson kuitenkaan Kau(p)piloita ...
En myöskään löydä Alatornion syntyneistä Britaa s. 1766 enkä Caisaa s. 1766. Mistähän he olivat tulleet Ylivojakkalaan, Arpelaan?
Sillä lailla! Ota yksitellen mahdolliset vahhemmat, etsi heidät v 1750 rippikirjasta ja katso näkyykö merkintää lapsien avioista joka sulkisi pois listalta. Jos löytyy sopiva tarjokas, etsi sama tila seuraavasta RK:sta. Koska Anna syntyy jo 1762, luulisi avion näkyvän 1750-62 RK:ssa, mutta tätä ei voi taata.
Esim tämän Kauppilan kohdalla kun katsot 1750 rippikirjaa, näet Pekan nimen alta mistä tämän vaimo tulee (nimestä oli vähän vaikea saada selvää). Tuolta sivulta sitten näet kuka puolestaan lähtee Kauppilan sivulle ja sieltä paljastuu vaimon nimi, eli Anna. Eli ei ole meidän Pekka:)
3.5.1762 Anna
2.11.1763 Brita
26.7.1765 Eric (+)
16.1.1767 Maria (+)
11.6.1769 Anna (+)
1.7.1772 Carin
7.7.1774 Eva (+)
26.11.1775 Petrus
2.10.1778 Nils (+)
Kun katson esim Annan syntymäpaikkaa arvaat nopeasti mistä tiesin hakea perhettä Ylivojakkalasta.
- Pekka -
Juhani Mäkitalo
11.08.13, 14:49
Sillä lailla ! Teille on jo selvinnyt, että Arpelan tiedot on Ylivojakkalan alla,
vaikka kylän alueelle on tullut asukas Hans Arpi jo 1600-luvun alussa.
(On tämä kamalaa luettavaa, kun parin päivän tauon jälkeen yrittää
seurata mitä on kirjoitettu. Jo tämä otsikointi ja kaikki huh, huh !)
Voitaisiinko sopia, että Arpelan uudistila on Väärälä, se on sitä ollut
jo 200 v. sitten ja nimi löytyy yhä puhelinluettelosta.
Tämän tietäminen on erittäin tärkeää, jotta tietäisi mistä Väärälää
hakea. Se on simolainen nimi ja Simohan kuului alkuaan Kemiin.
Se mitä nybygge sanan jälkeen lukee rippikirjassa 1800 - on, sökande,
selviää varmasti jostain sukututkimuksen oppikirjasta.
------------------
Koska tässä kaikki muutkin kirjoittele mitä sattuu mihin sattuu, niin..
eipä ole tullut sen yhden hra Konstin lähtötiedoista selkoa, ei taida olla
ihan päällimmäisenä arkistossa ??
Asian tutkinta on edennyt ja muutosten vuoksi siirsin keskustelun omalle alueelleen, juuri siitä syystä että tiedettäisiin mistä puhutaan. Itse haluan aina pitäytyä juuri niissä nimissä, jotka dokumenteista luen eli en edes nimiä -dr/-son muuta ns. nykymuotoon. Pääasiassa kirkonkirjoissa on käytetty tuohon aikaan Värälän nimeä, myös Wärälä. Talon nimikin on Wärälä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1800-1818_ik204/76.htm
Olen seulonut useita paikkakuntia lähinnä Hiskin avulla ja joitakin tarkistanut rippikirjoista. Simosta en löydä Värälöitä, Wärälöitä enkä Väärälöitä kun vasta 1800 luvun puolivälin tietämiltä. Pudasjärvellä on merkintöjä, mutta Väärälän nimellä. Pyhäjoella asui Wärälöitä yhdellä ä :llä. Muun muassa Erik Henriksson Wärälä. Hiskistä löytyy 1713 syntynyt Henrich Värälä, Jöran Värälän ja Wallborg Eskellsdotterin poika. Teoriassa olisi ehkä mahdollista olla Pehr Henrikssonin s. 1732 isä?
Minäkin tavasin sökande -sanaa, muttei tullut mitään loogista mieleen eikä sitä sukututkijan sanakirjastakaan löytynyt. Söka verbi on kyllä tuttu normaalikäytössä, en tiedä miten liittyy tähän.
Juhani Mäkitalo
13.08.13, 12:33
Täällä on joka tapauksessa Väärälä !
JM
Juhani Mäkitalo
13.08.13, 12:43
Sopii katsoa Alatornion rippikirjoja 1800-luvulta, mikä se sukunimi
loppujen lopuksi on, kun pappi saa sen oikeinkirjoitetuksi !
Vängätäänkö lisää ?
JM
Juhani Mäkitalo
13.08.13, 13:22
Sökande sanasta ei tietysti tule mitään mieleen, jos ei esim
tunne uudistilan hakumenettelyä. Syytä olisi, että ei vain luule,
että joku vanha tila oli hukassa.
Väärälä- nimellä on varmasti merkitys tässä asiassa, sehän on selvästi
sukunimi, ei mikään esim paikkaa kuvaava nimi. Per oli tilan perustaja
ja tila sai tietysti nimen Väärälä hänen mukaansa. Alatorniolla ei
Väärälää esiinny tätä ennen, eikä taida esiintyä tämän jälkeenkään
muualla kuin tässä Väärälän-suvussa. Osoittaa mielikuvituksen puutetta,
etsiä Perin vanhempia Alatorniolta ja veikkailla jotain Kauppilaa.
Mitähän asiaa edistää kirjurien/pappien kirjoitusvirheiden esim. Värälä/
Värölä toisteleminen vuosisatojen jälkeen -selkeyttääkö ????
Onko esim. katsottu alkup. synt.luet. vai onko käytetty vain HISKI:ä,
jossa joka toinen nimimi (lähes) on väärin kirjoitettu, paikallistuntemus
kun kirjaajilta on useimmiten puuttunut. Jos sielläkin on Värälä, ei tietysti
muuta mitään.
Vänkäilkäähän ! JM
Mitähän asiaa edistää kirjurien/pappien kirjoitusvirheiden esim. Värälä/
Värölä toisteleminen vuosisatojen jälkeen -selkeyttääkö ????
Onko esim. katsottu alkup. synt.luet. vai onko käytetty vain HISKI:ä,
jossa joka toinen nimimi (lähes) on väärin kirjoitettu, paikallistuntemus
kun kirjaajilta on useimmiten puuttunut. Jos sielläkin on Värälä, ei tietysti
muuta mitään.
Vänkäilkäähän ! JM
Ihan hyviä ohjeita. Sinulle voisin suositella, että lukisit mitä toiset kirjoittavat;)
Kun tekstissäni oli linkki rippikirjaan ja sen alla kursiivilla kirjoitettu, mitä tuossa rippirkijassa (mielestäni) lukee, niin ei kai se silloin Hiskistä voi olla? Ja kun kirjoitan lainauksen jostain, niin olisi aika kummallista, että lähtisin normalisoimaan nimiä - silloin se ei enää olisi lainaus. Jos toisaalta kerron, että Hiskin mukaan..., niin kai tuo tieto sitten on se mitä Hiskissä tosiaankin lukee.
Näillä lainauksilla puolestaan halusin esittää, että mainituista lähteistä löytyy sangen vankat todisteet sille, että etsitty Pekka on Pekka Heikinpoika Väärälän poika, minkä asian kuvittelin tämän ketjun ensimmäisen viestin perusteella olevan varmistamatta.
Per oli tilan perustaja ja tila sai tietysti nimen Väärälä hänen mukaansa. ... Osoittaa mielikuvituksen puutetta,
etsiä Perin vanhempia Alatorniolta...
..., jotta tietäisi mistä Väärälää hakea. Se on simolainen nimi ja Simohan kuului alkuaan Kemiin.
En minäkään usko, että Pekka Heikinpoika olisi lähtöjään alatorniolainen. Siitä huolimatta tämä kannattaa minusta kuitenkin tarkastaa, ennen kuin lähtee häntä muualta hakemaan. Sen verran pieni vaiva on katsoa muutama Hiskin antama tulos läpi rippikirjasta. Sukunimien käyttö tilattomalla väellä oli kuitenkin varsin sekavaa, joten ei tästä ainakaan vahinkoa ole.
Jonkin verran olen Simon 1700-luvun rippikirjoja muissa yhteyksissä selaillut, mutta en muista siellä Väärälä tai Väärä -nimiin törmänneeni.
- Pekka -
Poika Pehr s. 1775 asui Värälän uudistilaa Arpelassa vuosina 1800–18 ja muutti samana vuotena Arpelasta perheineen Alavojakkalaan Silfverkulan no 133 ruodun torppaan (rippikirjan sivu 959). Ilmeisesti hänkin oli sotilas koska sotilastorppaan muutti? Vaimo Magdalena, Malin Pehrsdotter s. 1774 oli nimeltään Erkinantti. Saattoiko hän olla omaa sukuaan Blind / Sokia. En tiedä ovatko nämä kaksi samaa tarkoittavaa sanaa olleet eri sukuisten nimenä kun niitä on käytetty molempiakin vai onko kyseessä sama suku. Linkki Ruottalan kylän Blind / Erkinanti taloon: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3444&pnum=166
Eikä tässä vänkäämiseen ole aihetta, mieluummin kun löytyisi tie eteenpäin. Sukututkimuksessa kai kaipaillaan tietä taaksepäin. Väräläksi oli pappi ristinyt paikan ja olihan pappikin oppinut mies, joten varmaan näissä muunnoksissa on ajan mukaan pientä vaihtelua. Nimi on vääntynyt useampaan muotoon aikojen kuluessa Wärälä, Wärölä, Värälä, Väärälä. Kenties Väärälä nykymuodossaan, tiedä häntä miten se rauhansopimuksen paikka Värälä, Werele taipuisi nykymuotoon? Linkki: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0c/Ilmoitus_Varalanrauhasta.png
Varmaan heillä ei ollut tekemistä Värälän rauhan kanssa, mutta lähinnä pohdin tätä nimen taipumisasiaa, josta on keskustelu varsin kovasti.
Vaimo Magdalena, Malin Pehrsdotter s. 1774 oli nimeltään Erkinantti.
Tiedetään Erkinantilla asuneiden olleen Sokian eli Blindin sukua. Mietin olivatko he mahdollisesti Lappalaissukua joko Suomen tai Ruotsin puolelta. Löysin tiedon Anders Erson Blindistä vuodelta 1701: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12177&pnum=61
Mitä sivulta voidaan päätellä koskien Anders Ersonia.
Voisikohan Erkinantti nimi tulla juuri hänen nimestään, Antti Erkinpoika eli Erkinantti vai tiedetäänkö Erkinantin tilan olleen vielä kauempaa perua? Tähän kun en ole perehtynyt.
Poika Pehr s. 1775 asui Värälän uudistilaa Arpelassa vuosina 1800–18 ja muutti samana vuotena Arpelasta perheineen Alavojakkalaan Silfverkulan no 133 ruodun torppaan (rippikirjan sivu 959). Ylivojakkalaan ja Arpelaan 1760 luvun alkuvuosina asettuneet Pekka Heikinpoika (1732) ja vaimonsa Carin Erikintytär (1732) ovat edelleen täysin tuntemattomia, mistä tulivat. Tuskin Pekka Heikinpoika Wärälä (Väärälä) oli sotamies ollenkaan ja hänet on kirjattu 1764 rippikirjaan Per Hinderson i Arpela, mutta jatkossa mainitaan sukunimi Väärälä (Wärälä) ja luultavasti juuri poika Pekka perusti Väärälän talon Arpelaan 1799. Perhe mainitaan Alatornion rippikirjassa 1764 sivulla 78 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1534&pnum=24) ja tässä kohtaa on viittaus rippikirjan sivulle seitsemän (7) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851306). En löydä mitään vihjettä, mikä selittäisi viittauksen sivulle seitsemän?
Vuento kertoo kirjassa Maahengen mailla seuraavaa Väärälästä:
Väärälä (no 6) on perustettu vuonna 1799 ja merkitty 1800 luvun rippikirjaan uudistilana. Asukkaat vaihtuivat torpassa usein ja isäntänä tunnetaan vävy Pekka Aataminpoika Sax Mattilasta ja tämä Väärälä toimi kylän kuudennusmiehenä ja palotarkastusmiehenä 1830 – 40 luvuilla. Kerrotaan tilan perustajan Väärälän kaikonneen pois ja vävymiehen asettuneen Väärälhään. Tyttäristä Mustakummun Maija oli Pirttimaan Iivarin äiti. Iivarin sisareta asuivat Haaparannalla, Karuliina, Iita ja Hanna ja heitä luonnehditaan isoiksi ja tummiksi naisiksi.
Laitasaaren Väärälöitä Pekka Heikinpoika ei tiettävästi ollut, mutta myös Pyhäjoella oli Wärälän talo sekä Elimäellä Kymessä vanhimmat maininnat. Olisiko mitään vihjeitä kenelläkään tämän parin taustojen selvittämiseksi.
Mistä Väärälä tuli Alatorniolle? Hiskistä löytyy 1713 syntynyt Henrich Värälä (17.3.1713), Jöran Värälän ja Wallborg Eskilintyttären poika. Pyhäjoen Väärälän Henrik saattoi olla Pehr Henrikssonin (1732) isä. Limingojankylässä 1690 ja 1691 mainitaan vain kolme taloa Tuomas Simonpoika Limingoja (1/6 mtl), Bonfius Brusiuksenpoika Limingoja (1/8 mtl) ja Juho Pekanpoika Pållus (1/6 mtl), mutta jo vuonna 1692 tiloja oli yhteensä yksitoista, mukaan lukien Eskil Wärälän talo. Wärälän Eskil Eskilinpoika asui 1/8 mantaalin taloaan jo 1692 maakirjassa Limingojalla Pyhäjoella (Pohjanmaan läänin tilejä, mk 1695 sivu 99 jakso 51). Limingojan Wärälän Eskil Eskilinpojan taloon tuli isännäksi poika Göran Simonpoika Värälä vaimonsa Valpuri Eskilintyttären kanssa vuonna 1700 (Pohjanmaan läänin tilejä, mk 1700 sivu 96 jakso 53). Pyhäjoella Limingojan 1/8 mantaalin Wäärälän talossa asui edelleen Jöran 1700 - 1705, jolloin tila oli kruunulla naapuritilojen tapaan (Pohjanmaan läänin tilejä, mk 1705 sivu 252 jakso 134; mk 1711 sivu 341 jakso 175), mutta tila ilmeisesti ylösotettiin kruunulle 1729 ja palautui 1730 verolle takaisin. Erik Wärälä (7) asui talossaan vuonna 1729 ja Matt Wärälä (7) vuonna 1737 (Pohjanmaan läänin tilejä, mk 1737 sivu 708 jakso 359; tositekirja 1700 sivu 477 jakso 460). Vuonna 1759 Limingojan Wärälässä asui Anna vuonna 1742 - 1751 (Pohjanmaan läänin tilejä, hk 1751 sivu 294 jakso 280) ja Maria talossa no 7 (Pohjanmaan läänin tilejä, mk 1759 sivu 278 jakso 179).
Jöran Simonpoika Värälä vihittiin Valpuri Eskilintyttären kanssa ja pari sai lapset Brita (4.9.1699), Walborg (21.2.1702), Anna (14.11.1704), Jöran (10.4.1708) ja Henrich (17.3.1713). Jöran käytti nimeä Parhaniemi Valpurin syntyessä ja Niemi sukunimeä kun Anna ja Jöran syntyivät, mutta jälleen Värälän nimeä kun Henrik syntyi. Toinen Jöran Eskilinpoika Wäärälä vihittiin 23.7.1694 Liisa Jöranintyttären kanssa Pyhäjoella (Pyhäjoki vihityt 1691 – 1733 sivu 296 kuva 3). Parille syntyi Matti (8.8.1699), Johannes (17.8.1702), Margeta 3.4.1705) ja Antti 1708 (kastettu 21.11.1708). Pariskunnan tytär Liisa (19.3.1696) vihittiin Pirttikoskelle Haapakosken eli entisen Nahkalan taloon.
En oikein tiedä millä keinoin tätä voisi tarkistaa. Toivon, että joku on tutkinut Pyhäjoen Väärälöitä ja josko Pyhäjoen Heikistä tiedettäisiin tarkempaakin. Saattoihan Heikki tulla vävyksikin Väärälään (josko vaimonsa Carin Erikintytär olikin Väärälä??)
Wärälä eli Värälä mainitaan lisäksi Elimäellä, Rautalammilla, Isokyrössä ja Lapualla. Wärälä eli Värälä Elimäellä on kirjattu muinaisina aikoina nimellä Werrelä ja tulosuunta oli luultavasti Virolahti tai Särkijärvi Hämeestä (Säärkijärf i Tavastland). Myöhemmin Wärre nimeä esiintyi Rautalammella, Isossakyrössä 1500 luvun alussa ja Lapualla 1500 luvun lopulla (Anbytarforum, Werre). Pohjois-Satakunnassa erästeli Rauald aff Varala, jolla oli Valkialahdella eräsija käytössään, noin 20 mailin päässä kotoaan (Satakunta, Kotiseutututkimuksia V, sivu 79). Elimäen Värälän Juho Heikinpojalla ilmeisesti mainitaan vuonna 1688 pojat Tuomas ja Henrik, muttä tämä Henrik lienee liian vanha.
Juhani Mäkitalo
31.07.16, 14:27
Siinäpä kysymys, ei ole vieläkään selvinnyt.
JM
Hei Outika! Kaisa Greta oli Gretant Suopanki. Hän oli synt. 6.11 1812. Isä Nils Nilsinpoika
Suopanki. Hän oli s.11.6.1777. Perhe löytyy täältä sivun alaosasta.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5526853
tv arskap
Kiitos kommenteista ja täydennyksistä. Värälä on tosiaan edelleen "hukassa", mistä tuli Alatorniolle. Ehkä tuohon Limingojan paikkaan täytyisi paneutua. Sitä vain tässä toivoin, että jollakin olisi jo tiedossa jotakin mikä joko kumoaisi ehdotukset tulosuunnaksi tai vahvistaisi, että tuota johtolankaa kannattaisi seurata.
Kiitos paljon myös Suopangin Kaisan vihjeestä. Jotakin olen rippikirjoista jo löytänytkin. Isätönhän se Kaisa Gretantytär Suopanki taisi tosiaan olla jo patronyyminkin perusteella. Äitinsä Gretan äiti kuoli jo Gretan ollessa muutaman vuoden ikäinen ja Greta on taidettu kirjata ruotuvaivaisena (kunnan holhoama?) vuoden 1824 rippikirjassa. Greta käsittääkseni teki töitä eri taloissa ylläpitoa vastaan (?) ja mainitaan että Greta Niilontytär Suopanki ilmeisesti oli piikomassa tai asui Soppelassa koska hänen osalleen on kirjattu 1841 alkavassa kirjassa "å Soppela". Gretan tytär Kaisa Greta (1837) muutti käsittääkseni pariinkin otteeseen ja ensimmäinen maininta taisi olla vuodelta 1857 ja toinen muutto vuonna 1862.
Jatkan:
Katso ogifta pigor och Lägrade Qvinnor: RK 1856-1865:
Näyttäis,että äiti ja tytär muuttavat Tornioon v.1858
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527877
arskap
Jatkan:
Katso ogifta pigor och Lägrade Qvinnor: RK 1856-1865:
Näyttäis,että äiti ja tytär muuttavat Tornioon v.1858
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527877
arskap
Tätä kohtaa olen miettinyt, muuttiko Greta tyttärensä Kaisa Gretan kanssa pois Kemijärveltä koska muuttokirjassa ei mainita Gretaa, ainoastaan Kaisa ja lisäksi tuossa sivulla näkyy heikosti sana "siuklig" eli Greta taisi olla jo sairaana tuolloin. Se mikä ihmetyttää, en löydä Gretan hautaustietoja mistään. Kaisa Greta (17.9.1837) lähti Kemijärveltä maaliskuussa 1857 Susanna Mikontytär Kiviniemen (11.1.1836) kanssa. Kaisa Gretalle on kirjattu papin luvalla matka Tornioon tammikuussa 1862 (Digiarkisto, Kemijärvi rk 1856 sivu 256 jakso 257)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).Sitten en taasen löydä hänen matkaansa takaisin Kemijärvelle kun hän kuitenkin muuttaa jälleen Alatorniolle vuonna 1862. En oikein ymmärrä näitä mutkia. Lisäksi on mielenkiintoista, että Petter Abrahamin (1837) ja Kaisan (1837) esikoinen Juho Petteri syntyi jo heinäkuussa 1862.
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemijärvi rk 1856 piiat http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527877
Juhani Mäkitalo
09.08.16, 16:28
Väestörekisterikeskuksen tilastot kertovat:
VÄÄRÄLÄ-nimeä (Nykyisenä/entisenä/kuolleilla) 650 kpl
Värälä vastaavasti 46 (kirjoitusvirheitä ?)
Ranualta löytyy VÄÄRÄLÄN SUKUSEURA.
Löytyykö näille kirjoitusvirhe Värälöille oma seuransa ?
JM
Juhani Mäkitalo
09.08.16, 16:38
Vastaan vielä em. rek.keskuksen puolesta:
Ikävä kyllä yhtään VÖRÖÄ eikä VÖRÖLÄÄ ei heidän rekistereistään löydy.
Ilmoittakaahan sinne jos korjattavaa on.
JM
Markku Pelttari
09.08.16, 18:51
Vängätään nyt vähän, kun Juhani Mäkitalo sitä jossain vaiheessa halusi. Turha tähän on sotkea Väestörekisterikeskusta, josta 1800-luvun alussa ei tiedetty hölkäsen pölähtävää. Suomenkieliset sukunimenä käytetyt nimet olivat kyllä pääsääntöisesti tuolloin talon nimiä. Toki lukuisissa tapauksissa varmaan Värälällä tarkoitettiin oikeasti Väärälää. Nykyisessä kotikunnassani Kouvolassa sijaitsevat sekä Värälän kartano että kylä eikä niitä tiettävästi ole haluttu Vääräläksi muuttaa.
Väestörekisterikeskuksen auktoriteetista sen verran, että edesmenneen anoppini tyttönimi Weissman oli jossain vaiheessa väännetty muotoon Veissman ja siellä varmaan pysyy maailman tappiin.
Toteaa suomen kielen puolustajan Johan Matinpoika Isotalon tyttärentyttärenpojanpoika.
Terveisiä vaan entiseen koulukaupunkiini Tornioon.
Terv. Markku Pelttari
Juhani Mäkitalo
09.08.16, 19:51
Markku Pelttarui sotkee tähän asiaan jopa anoppinsa ????
Selvittelin mistä Arpelaa lähimmät tunnetut WÄÄRÄLÄT
eli simolaiset ovat tulleet:
lähtöpaikka oli Pudasjärven Kollajan kylä, mutta tulivat tännepäin
vasta 1850-luv.
Terrveisiä anopillesi ! Toivottavasti ei mennyt koulunkäynti Torniossa hukkaan !
JM
Juhani Mäkitalo
09.08.16, 19:58
..ja vielä lisäyksenä, että Ranua syntyi juuri ent. Pudasjärven
osasta.
Sukututkimus on historiantutkimusta ja siksi mielelläni käytän niitä nimimuotoja, jotka asiakirjoihin on aikanaan kirjattu. Nyt me 2000 luvulla puhumme nimien normalisoinnista, mutta yhtälailla 1600 - 1700 luvuilla papit normalisoivat nimiä, muuntamalla niitä ruotsalaismuotoon (jne) ja tästä syystä me myöhemmät jälkipolvet emme pääse tietämään sitä rikasta ja arvokasta nimistöä, jota muinaisina aikoina on käytetty. Ehkä tässä on enemmän kysymys filosofiasta, mutta myös nimiä muuntamalla voidaan johtaa harhaan.
Sukuforumin palsta on sikälikin aivan mainio, että täällä voi pohtia ja arvioida asioita, jokainen tavallaan (kunhan käyttää lähdeviitteitä ym asianmukaisella tavalla eli arvo sen ansaitsijalle). Julkaisut ovat eri kategoriassa ja niissäkin toivoisi esitettävän ne kaikki versiot nimistä, joita aikojen kuluessa on käytetty.
JM mainitsee Väärälöiden ilmaantuneen Kemi-Tornion seudulle vasta 1850 luvulla ja kuitenkin nimeä (alkuperäisten asiakirjojen mukaan eri muodossa käytetty) käytettiin jo 1750 luvulla Arpelassa. Jostakin tämäkin pari sinne ilmaantui ja jospa sekin joskus selviää, mistä he tulivat. Saattoivat olla lähtöisin Kouvolan suunnalta tai Pohjanmaalta tai jopa Pudasjärveltä, elleivät Pudasjärven tulijat todellakin tulleet seudulle vasta 1800 luvulla.
Juhani Mäkitalo
12.08.16, 14:47
Täälläkö opetetaan sukututkimusta ja minkähänlaisella kokemuksella ?
Oma kokemus on 34 v. muistaakseni ja olen opettanutkin aihetta jopa paikoissa. joista olen saanut palkkaakin.
Kerroin tässä edellä sen mistä Arpelaa lähin lähtöpaikaltaan VARMASTI tunnettu Väärälä tuli Simoon. Arpelan VÄÄRÄLÄN tulopaikkahan ei taida olla kenenkään tiedossa
Väärälän lisäksi Arpelasta tiedän jokaisen talon syntyajan ja tämän lisäksi
Alatornion kaikkien muidenkin kylien talojen syntyajat, Tornion kirjastosta
löytyy isäntäluettelot vanhimmista vuosista aina kirkonkirjojen alkuun,
vastaavaa tietoa löytyy kotoa myös lähes kaikista Ylitornion kylistä.
Annan tietoja näistä kohtuullista korvausta vastaan (pyytäjästä riippuen)
Jotkut pitävät ansionaan luetella ja toistella kirjurien virheitäkin, esim.
Väärälän yhteydessä puhumalla vaikkapa VÖRÖSTÄ (hyvin perisuomalainen
nimi, jota ei ole koskaan esiintynyt missään, mutta "tutkija" on sen niin
lukenut, niin pitäähän tuo tuoda esille)
En aio osallistua tämän aiheen keskusteluun tämän enempää.
JM
Juhani Mäkitalo
12.08.16, 15:33
Hra Pelttarille sanoisin, että luotan melkoisella varmuudella
Väestörekisterikeskuksen tilastoihin suku-ja etunimien esiintyvyydestä
Suomessa, ne koskevat nykyaikaa, jospa Pelttari julkaisee omat tietonsa ??
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on myös tietoja näistä asioista.
Mikähän lähteistä on luotettava ja mikä ei ??
Yksi mainitsee, että JOSTAKIN nämä Väärälät tulivat, saattoivat olla Kouvolan suunnalta, tai Pohjanmaalta tai jopa Pudasjärveltä ?? Arvokasta tietoako ?
Maitsemani tieto Simon VÄÄRÄLÖISTÄ oli OIKEASTI TIETO ei haihattelua.
Suvun yhden jäsenen muutto aiheutti usein toistenkin sukulaisten muuttoa
samaan suuntaan.
Anteeksi, että vielä puutuin !
JM
Juhani Mäkitalo
12.08.16, 16:16
Vielä pitää puuttua, kun tietoa on niin paljon ! Rantatalon Alatornion historian
(s. 71) mukaan VÄÄRÄLÄ (juuri näin kirjoitettuna) perustettiin 1799,
tämähän ei ole tietenkään sama kuin asukkaiden tulovuosi.
Saisikohan tietää missä asiakirjassa ja millä sivulla VÄÄRÄLÄ esiintyy
Arpelassa 1750-luv.
Vielä pitää puuttua, kun tietoa on niin paljon ! Rantatalon Alatornion historian
(s. 71) mukaan VÄÄRÄLÄ (juuri näin kirjoitettuna) perustettiin 1799,
tämähän ei ole tietenkään sama kuin asukkaiden tulovuosi.
Saisikohan tietää missä asiakirjassa ja millä sivulla VÄÄRÄLÄ esiintyy
Arpelassa 1750-luv.
Häntä ei nähdä 1750 luvulla Arpelassa Väärälän eikä Wärälänkään nimellä vaan pelkkänä Pekka Henrikinpoikana vuonna 1764 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1534&pnum=24). Jo vuoden 1780 rippikirjassa perhe on kirjattuna Värälän nimellä. Vuonna 1780 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6719646) alkavassa rippikirjassa perhe on Pekka Värölän nimellä. Väärälä (no 6) on perustettiin vuonna 1799 ja on merkitty 1800 luvun rippikirjaan uudistilana (Vuento, Maahengen mailla). Wärölänä 1791 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1536&pnum=15) ja Wäärälän nimellä 1800 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3444&pnum=530)rippikirjassa.
Juhani Mäkitalo
13.08.16, 15:02
Nyt tulee välillä oikeaakin tietoa nimim. Outikalta (muut kirjoittavat omilla nimillään !!)
Siis 1764 rippikirjassa VÄÄRÄLÄÄN viittaava nimi esiintyy ensi kerran Alatorniolla.
Alatornion kinkerikuulustelukirjassa (förhörsbok) 1800- s. 1043
taitaa nimi olla täällä ensi kerran oikeassa muodossaan - VÄÄRÄLÄ
(On syytä pitää erossa COMMUNIONBOK/FÖRHÖRSBOK)
Tottakai tälläkin suvulla on OIKEA nimi, joka ei ei vaihdu kirjurin virheiden
mukaan ja esim. tällä palstalla kahden päivän välein. 10/8 on Vörölä
12/8 Värölä (kirjoittaja tietää)
Pitää tarkistaa ensi viikolla, kun kirjasto aukeaa, mitä sukunimikirjat
tästä nimestä, sen alkuperästä ja esiintyvyydestä sanovat.
Kirjurien virheet ovat VIRHEITÄ eikä mitäään arvokasta ja rikasta
perintöä, jota meidän tulee säilyttää.
JM
Juhani Mäkitalo
13.08.16, 16:04
Sotketaanpa taas Väestörekisterikeskus tähän:
Värälöitä on Suomessa 8/8 2016
20 (kaksikymmentä) kpl
Onko jollakin uudempia tietoja ?? Ei taida vielä kannattaa
perustaa sukuseuraa ?
JM
Juhani Mäkitalo
14.08.16, 14:48
Pitääpä vielä tarkentaa/korjata Per Henrikson (Väärälän) tuloa
Alatorniolle - ensimmäinen lapsi syntyy 3/5 1762 Ylivojakkalassa, luultavasti
tosiasiassa Arpelassa, perhe pitäisi siis löytyä jo Alat. v. 1750 rippikirjasta,
mutta eipä löydy. liekö vika hakijassa vai papissa.
JM
Maitsemani tieto Simon VÄÄRÄLÖISTÄ oli OIKEASTI TIETO ei haihattelua.
Suvun yhden jäsenen muutto aiheutti usein toistenkin sukulaisten muuttoa
samaan suuntaan.
Katsoin hieman Pudasjärven Kollajan Väärälöitä ja mielestäni Väärälä-nimi ilmestyy rippikirjaan 1805, ja isäntänä on aiemmin Mikko Mikonpoika Hanhelana tunnettu mies. Hänen pojanpoikansa Hannu (s. 1828) muuttaa 1850 Simoon kuten Juhani mainitsi. Mikko on syntynyt Timosen tilalla (1766) ja hänen isänsä Mikko (Heikinpoika) Hiltulassa (1733).
Todennäköisesti siis Alatornion Väärälät eivät ole nimeään tätä kautta saaneet.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1799-1804_ik381/52.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1805-1812_ik381_i/90.htm
T Pekka
Juhani Mäkitalo
15.08.16, 19:16
Pirjo Mikkosen plus jonkun toisen kirjoittama: Uusi suomalainen nimikirja
n. 1000 sivua, ehkä 10.000 nimeä kertoo VÄÄRÄLÄSTÄ:
ensisijaisesti Ranualla ja Pudasjärvellä, paikoin muuallakin esiintyvä ..
Värälöitä eikä Vörölöita kirja ei tunne ollenkaan.
Edelleen on auki se mistä Alatornion VÄÄRÄLÄT tulivat ja olivatko he
alunperin jollakin muulla nimellä, joka matkalla unohtui ???
JM
Pirjo Mikkosen plus jonkun toisen kirjoittama: Uusi suomalainen nimikirja
n. 1000 sivua, ehkä 10.000 nimeä kertoo VÄÄRÄLÄSTÄ:
ensisijaisesti Ranualla ja Pudasjärvellä, paikoin muuallakin esiintyvä ..
Värälöitä eikä Vörölöita kirja ei tunne ollenkaan.
Edelleen on auki se mistä Alatornion VÄÄRÄLÄT tulivat ja olivatko he
alunperin jollakin muulla nimellä, joka matkalla unohtui ???
JM
Nimi saattoi tosiaan unohtua matkan varrella ja pulpahti muistiin kun tilaa nimettiin. Sehän taisi olla vasta Pekka Henrikinpojan pojan Pekan aikana kun tila nimettiin Väärälän uudistilaksi? En tunne Uuden suomalaisen nimikirjan sisältöä, mutta totean vain sen, että kaikki ne nykykielestä poikkeavat nimet eivät kuitenkaan ehkä olleet kirjurin tai papin virheitä, vaan senaikaista kieltä. Kieli muuttuu kokoajan ja ehkäpä joku sukututkija kolmensadan vuoden kuluttua arvelee meidän aikamme kielen normalisoinnit virheiksi.
Vaikka edellämainitussa kirjassa ei pääasiassa tunneta Väärälöitä muualla kuin Pudasjärvellä ja Ranualla, tästä huolimatta Pyhäjoelle ilmaantui 1692 Eskil Wärälä, jonka taloon ilmeisesti vävyisännäksi asettautui vuonna 1700 Göran Simonpoika, joka otti talon nimen ja mainitaan Värälän nimellä. Vaimonsa oli luultavasti Eskilin tytär, Valpuri. Pariskunnalle syntyi useita lapsia, joista 17.3.1713 syntynyt Henrik voisi teoriassa olla Pekka Henrikinpojan (n 1732) isä. Vielä vanhempia mainintoja löytyy sitten Kymin seudulta Elimäeltä.
Tosin Pyhäjoen Limingojalta löytyy 1727 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=9347947&aytun=2579291.KA&j=15) Erik ja Carin Wärälä, josko olivat Pekka Henrikinpojan puolison Carin Erikintyttären vanhemmat?
Juhani Mäkitalo
16.08.16, 14:03
Sanoinkin edellä, että paikoin muuallakin esiintyvä ja muistaakseni mainittiin
Pyhäjokikin, tekijät todenneet senkin VÄÄRÄLÄKSI
Todettakoon vielä kirjasta, että sisältää yli 12.000 nimeä, josta yli
90 % suomalaisista löytää omansa, sivuja tarkasti 1031 kpl.
Tekijöistä toinen Paikkala Sirkka, molemmat tekijät väitelleitä
tohtoreita. Tohtorit ei tee väitöskirjoja kirjurien virheistä
JM
Tosin Pyhäjoen Limingojalta löytyy 1727 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=9347947&aytun=2579291.KA&j=15) Erik ja Carin Wärälä, josko olivat Pekka Henrikinpojan puolison Carin Erikintyttären vanhemmat?
Carin on syntynyt n. 1676, joten tuskin on 1730-luvulla syntyneen Carinin äiti.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajoki/rippikirja_1756-1763_mko14-19/62.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajoki/rippikirja_1736-1741_mko4-8/60.htm
T Pekka
Sanoinkin edellä, että paikoin muuallakin esiintyvä ja muistaakseni mainittiin
Pyhäjokikin, tekijät todenneet senkin VÄÄRÄLÄKSI
Todettakoon vielä kirjasta, että sisältää yli 12.000 nimeä, josta yli
90 % suomalaisista löytää omansa, sivuja tarkasti 1031 kpl.
Tekijöistä toinen Paikkala Sirkka, molemmat tekijät väitelleitä
tohtoreita. Tohtorit ei tee väitöskirjoja kirjurien virheistä
JM
"Joka kysymystä voi katsella kahdelta puolelta" - Pythagoras -
Kun Pudasjärven Väärälät näyttävät olevan myöhempää perua eikä Pyhäjokikaan kovin hyvältä näytä, niin heitetään väliin tämmöinen ehdotus.
Kannattaisiko tarkastaa Korpikylän Henrik Henriksson Tuohea (s. n. 1710, k. 1743). Hänellä on poika Pehr (s. 1733). Löytyisikö Isä-Henrikin jälkeen perunkirjaa. Toinen mahdollisuus löytää lisätietoja olisi 1756 kuolevan Henrik Tuohean (kenties Pehrin veli) perunkirja.
Puolison Carin Eriksdotterin varalle voisi samalla tavoin etsiä Erik Kantojärven perunkirjaa (k 1756).
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 16:25
Johan löytyi vinkki Väärälän löytämiseen ja kotitehtäviäkin annettiin !
Minäpä siirrän tehtävän takaisin, sillä en aio asiaa tutkia. Henrik Henrikson
Tuohean perinnönjako löytyy Alat. tuomiokirjasta marras 1743 s. 690.
asiakirjakopiota en löytänyt papereistani, mutta OMA:sta löytyy mikrofilmiltä.
Tämä haara Tuoheaa ei ole esi-isiäni, vaan olen toisen veljeksen jälkeläisiä ja
siksi jakokirjaa ei ole tullut kopioitua (ehkä ?)
Tuoheassa on sama suku asunut ainakin vuodesta 1619 alk. Mitenkähän
näistä VÄÄRÄLÖITÄ tehdään ??
Hiskillä kun pelataan. se on sitten tätä !
Mistäs se on selvitetty, että Per Henriksonin (Väärälä ?) vaimo oli Kantojärviä ??
Näyttää, että Kantojärven Karin on yksin kotitilallaan 1762, jolloin Väärälän Anna jo syntyi ???? Mikä on parin vihkiaika ja -paikka
JM
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 16:43
Tässä tämä Kantojärven tila 1750-luv. Alatorniolla
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1750-1762_ik203/37.htm
JM
Hyvin hoidit kotitehtävän. Ei ole minunkaan esi-isiäni, joten tarkastaminen jää jonkun toisten harteille, mutta sinun ansiostasi se käy varsin helposti.
Hiskillä pelailemalla löysin myös Kantojärven tytön. Kovin vähäiset on Carinin merkinnät kotitilalta rippikirjassa, tai ylipäänsä kenestäkään isännän kuoleman jälkeen. Vai oliko tietosi henkikirjoista - niitä en ole katsonut.
Alatornion vihityt puuttuvat 1759-62.
T Pekka
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 16:49
Jokaiseen kysymykseen löytyy usein kahdenlaisia vastauksia - oikeita
ja sitten vääriä, sanoi jo Pythagoras aikoinaan.
JM
Tässäpä tulikin mainioita ehdotuksia ja vielä Alatorniolta. Nyt täytyy paneutua näihin vinkkeihin josko se Väärälän sakki selviäisi, mitä olivat miehiään ja naisiaan. Vieläkö noita tuomiokirjoja jostakin löydän ja josko vielä selvänkin niistä saisin. Kiitokset vihjeistä.
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 17:42
Tämä Henrik Henrikson Tuohean perinnönjako löytyy OMA:sta
mikro filmeiltä:
FR 672 - FR 673, jommalta kummalta. ehkä jälkimmäiseltä, koska
kysymys syyskäräjistä.
Filmejä voi myös tilata omaan kirjastoon.
Sukututkija olet vasta sitten kun olet lukenut näitä pöytäkirjoja
muutaman tuhat sivua. edes selannut ketä siellä on kantajina ja ketä
vastaajina ja sitten lukenut kiinnostavat jutut.
JM
Tässäpä tulikin mainioita ehdotuksia ja vielä Alatorniolta. Nyt täytyy paneutua näihin vinkkeihin josko se Väärälän sakki selviäisi, mitä olivat miehiään ja naisiaan. Vieläkö noita tuomiokirjoja jostakin löydän ja josko vielä selvänkin niistä saisin. Kiitokset vihjeistä.
Täytyy nyt kyllä tunnustaa, että en huomannut yhtä olennaista seikkaa. Heikit ovat kuolleet ennen oletettua avioa ja Arpelaan muuttoa. Tuskin jakokirjasta selviää Pekasta mitään ihmeellistä, kun asuu vielä kotitilalla.
T Pekka
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 18:47
Kerrottakoon noista tuomiokirjoista, että esim. Alatorniolta kunnolliset
tuomiokirjat alkavat muistaakseni 1650 luv., sitä aiemmin löytyy vain sakkoluetteloja.
1700-luv. kirjat käsittävät parhaimmillaan/pahimmillaan n. 200 s. kaksi kertaa vuodessa ja jos otetaan Ylitornio mukaan se on sitten tupla. Paljonkohan
se sitten tekee jos selaa kirjat esim. v. 1800 asti - sen ole tehnyt.
Taisi olla vielä niin, että numerointi on aukeamakohtainen, eli siis sivuja
on tuplasti ilmoittamani. Siitä on jo aikaa kun olen näitä lukenut/selannut,
että siksi vähän epävarmoja muistikuvia.
Jos aikoo näihin enemmälti paneutua kannattaa hankkia ensin kohtalainen
vanhojen käsialojen lukutaito ja sitten ehkä sanoutua irti vakinaisesta
työpaikasta tai hankkiutua eläkkeelle.
JM
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 23:33
Tässä näitä Pyhäjoen VÄÄRÄLÖITÄ
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=%22Pyh%C3%A4joki+V%C3%A4%C3%A4r%C3%A4l%C3%A4%2 2
vaikka rippikirjassa lukee muka selvästi Värälä se on KIRJOITUSVIRHE !
Vääräläksi em. tohtorit nimen ilmoittavat.
JM
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 23:37
Anteeksi nyt kovasti, että ed. viestin otsikkoon jäi vielä tuo VÄÄRÄ SUKUNIMI
JM
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 23:44
Tässä lisää VÄÄRÄLÖITÄ Pyhäjoella: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajoki/rippikirja_1824-1830_ik78/199.htm
JM
Juhani Mäkitalo
17.08.16, 23:52
Aina vain lisää VÄÄRÄLÄÄ Limingojan kylässä:
Jokohan lakkaa Värälä näkymästä tällä palstalla. sitä ei ole todettu
löytyvän mistään muuna kuin kirotusvirheenä !
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ilpo.julkaisee.fi/Kruununtilat/maakirj/olki_ha1_16_maakirja1905_pyhajoki.pdf
JM
Perhe mainitaan Alatornion rippikirjassa 1764 sivulla 78 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1534&pnum=24) ja tässä kohtaa on viittaus rippikirjan sivulle seitsemän (7) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851306). En löydä mitään vihjettä, mikä selittäisi viittauksen sivulle seitsemän?
Tässä tämä viittaus arkistolaitoksen dokumentissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851222
Sitten mieleeni tulleet mahdolliset kohteet joihin tämä voisi viitata:
Rippikirja 1750: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851477
Kinkerikuulustelukirja 1764: kirjasta puuttuu sivut 1-37, tässä ensimmäinen tallessa oleva sivu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851370
Rippikirja 1764: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851306
Rippikirja 1780: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851740
Kinkerikuulustelukirja 1780: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6719642
Kuten tästä nähdään, viittaus ei ole yhteenkään näistä rippi- ja kinkerikuulustelukirjoissa tallessa olevista sivuista 7. V 1764 kinkerikuulustelukirjasta (jonka sivulla 78 tämä merkintä siis on) kuitenkin puuttuvat alkupään sivut, joten sinne se tietysti voi viitata. Oletettavasti puuttuvassa osassa on Karungin seurakunan sivut, jotka repäistiin irti seurakunnan jaon johdosta. Sivulla 7 voisi muiden kirjojen kyläjärjestyksen perusteella olla Korpikylän tietoja.
Tämän vuoksi tarkastin edeltävästä, eli v 1750 rippikirjasta Korpikylän ja löysin sieltä sivulta 9 Henrik Henriksson Tuohean, jolla veli Pekka - Hiskillä pelaamalla se ei siis löytynyt.
Tilan isä Heikki ja äiti Carin ovat kuolleet 1743 ja nuori isäntä Heikki Heikinpoika kuolee 1756. Muun perheen kohtalosta en osaa sanoa muuta kuin, että 1780 tilaa isännöi Staphan Stapahnsson eikä aiempia asukkeja näy.
Liian iso aukko ja monta avointa kysymystä tuohon jää, mutta näin tämä idea siis syntyi.
Juhani Mäkitalo
18.08.16, 13:43
Melkein väitöskirja tuli SIVUSTA 7 (jota ei näytä olevan)
Minä muistaakseni olin löytävinäni perheen sivulta 7x, eli se
toinen numero on ehkä haalistunut näkymättömiin tai se on
jäänyt kokonaan kirjoittamatta, tai filmatessa jotenkin on
katveessa aukeaman keskitaitteessa. Aina on useampi mahdollisuus
sanoi jo Pythagoras, vai miten se meni.
Tuoheasta kerroin jo aiemmin, että minulla on tiedot jo 1600-luvun alusta.
Ei muuta kuin hyvää kesän jatkoa tämän kysymyksen parissa.
Koettakaa nyt ainakin saada otsikosta pois tuo Värä.., se on varmasti väärä.
JM
Jokainen saa tietysti olla mitä mieltä haluaa tuosta kyseisestä seiskasta - tässä se liitteenä nähtäväksi.
Missähän kirjassa tuo 70-alkuinen sivu mahtoi olla?
Tässä tarjolle nämä 1780 kirjojen sivut, joissa Väärälän perhe on:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1787_ik203/20.htm s. 31
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1797_ik203-204/215.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1797_ik203-204/215.htm)s. 443
ja 1760 Kinkerikuulustelukirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1764-1770_ik203/121.htm s. 33.
Tuoheasta ei niinkään kiinnosta aika ennen rippikirjoja, vaan mitä tapahtui perheelle ja tilalle (nro 9) v 1756 jälkeen.
Mitä ää-kirjainten määrään tulee, niin keskustelujen otsikoihin en ole kajonnut, enkä kajoa. Replyän suoraan kiinnostavaan viestiin ja kone antaa sen otsikon, jonka haluaa. Jos oma mielipiteeni kiinnostaa, niin kirjoittaisin nimen Vääräläksi. Pyrin normalisoimaan sukunimet nykymuotoon, jos paikallistuntemus antaa myöten. Mutta ymmärrän miksi Outi tekee toisin - ja sen hänelle suon :)
Hyvää kesän jatkoa minunkin puolestani sinne syntymäkaupunkiini (ja muuallekin). Olisi hauska joskus nähdä ihan kasvotusten, kun olen niin monesti apua saanut. Pysyn linjoilla ja kirjoittelenkin, jos aihetta ilmenee.
Ystävällisin terveisin
Pekka
Kyllä tässä voidaan olla yhtä mieltä siitä, että nykykielellä nimi on Väärälä. Joskin edelleen toivon voitavan hyväksyä myös sen, että kirjaus on vuonna 1600 - 1700 toteutettu ajan tapaan koska kielioppia on tuolloin vasta väsätty eikä yhteisiä ohjeitakaan ole varmaksi asti ollut. Ei tästä enempiä.
Joka tapauksessa erittäin suuret kiitokset näistä viimeisistä vinkeistä. Jospa tuo Alatornion rippikirjan puuttuva sivu seitsemän olisi se ratkaiseva tekijä tässä, kun arvioidaan edellisen kirjan tiedot samalta kohtaa. Lisäksi sekin tukee tätä esitystä, että Pekka Pekanpoika (1775) vihittiin Magdalena Pekantytär Erkinantin kanssa ja tämän Magdalenan vanhemmat olivat Pekka Antinpoika Blind (Erkinanti) ja mitä todennäköisimmin Pekka Pekanpojan (1775) äiti oli Anna Jönsintytär Vuopio. Perustelen Annan taustaa sillä, että Pekan ja Annan poika Aapeli syntyi 1781 ja tämännimisiä ei ollut kovinkaan paljon tuohon aikaan nimettyinä ja Anna Vuopion veli oli myös Aapeli (17.2.1749) ja vielä lisäksi, Pekka Pekanpojan (1775) renkikummina mainitaan Aapeli Jönssinpoika, joka sopisi Annan veljeksi.
Kovin on huonosti tietoja Länsi-Pohjan vuosista 1701 - 50 väliltä, ja nämä vuodet olisivat ratkaisevia. Vuoden 1739 tilikirjassa luetellaan Korpikylän asukkaita ja ilmeisesti tässä kirjassa mainitaan Henrik Tuohea (?) (Länsipohjan läänin neljännen voutikunnan tilit 1739 jakso 20) ja epäilen että Henrik Henrikinpojan ja Pekka Henrikinpojan isä oli vuoden 1698 maakirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12174&pnum=32) mainittu Henrik Niilonpoika.
Minulla ei ole kokemusta noiden mikrofilmien tilaamisesta eikä myöskään katselustakaan (etenkin jos tarvitsee jonkinlaisen lukulaitteen), joten siihen liittyen kaikki ohjeistus on tervetullutta. Aika on toistaiseksi kortilla, joten voi olla, että täytyy laittaa jäitä hattuun tämän osalta vielä.
epäilen että Henrik Henrikinpojan ja Pekka Henrikinpojan isä oli vuoden 1698 maakirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12174&pnum=32) mainittu Henrik Niilonpoika.Korjaus - Henrik ja Pekka Henrikinpoikien isä taisi olla Henrik Henrikinpoika (n 1710) ja tuo 1698 kirjassa mainittu Henrik Niilonpoika voisi olla veljesten isän Henrikin isä (?) Joskin taas tästä taaksepäin nimet eivät oikein sovi jos talot kirjattiin samassa järjestyksessä.
Kovin on huonosti tietoja Länsi-Pohjan vuosista 1701 - 50 väliltä, ja nämä vuodet olisivat ratkaisevia.
...
Aika on toistaiseksi kortilla, joten voi olla, että täytyy laittaa jäitä hattuun tämän osalta vielä.
Mielestäni ratkaisevia olisivat vuodet 1756-1770 (-1800), eli aika jolloin Pehr lähti jostain ja tuli Arpelaan ja asettui siellä aloilleen. Tuolta ajalta voisi henkikirjoista tai tuomiokirjoista löytyä jotain. Myös Tuohean osalta tämä olisi kiinnostava aika, sillä isännyys vaihtui tuolloin. Aiemmin mainitsemani isä- ja veli-Heikin perunkirjat ovat mielestäni liian varhaisia, jotta niistä löytyisi jotain uutta.
Jäitä kannattaa tosiaan laittaa hattuun. Tämä sivun 7 tarina on vain vihje, joka herätti kiinnostuksen Tuohean suuntaan. Ei se mitään todista.
Tapani Kovalaine
19.08.16, 09:32
Kemin Lautiosaaressa Juneksen talon nro 7 isäntä Lauri Ollinpoika Halonen kuoli 29.4.1750 ja leski Maria Niilontytär Niemi (1709-1780) avioitui todennäköisesti Limingan Temmeksestä syntyisin olevan Samuli Jaakonpoika Väärän kanssa 3.11.1751 Kemissä. Samuli kuoli 4.9.1786 Juneksessa. Kemin asutuksen historiaa kirjassa Martti Helistö kirjoittaa sivulle 285 tästä Samuel Jaakonpoika Juneksesta, mitä hän oli vuoden 1782 talvikäräjillä kertoillut.
Samuli Väärä saattaisi liittyä tähän Värälän sukuun, sillä Kemin rippikirjan mukaan hän oli vuonna 1751 nimeltään Samuel Wärä.
Digikuva 104 rippikirjasta, Kemi, Junes: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1742-1756_msrk_ik270_ab/104.htm
Kemin Lautiosaaressa Juneksen talon nro 7 isäntä Lauri Ollinpoika Halonen kuoli 29.4.1750 ja leski Maria Niilontytär Niemi (1709-1780) avioitui todennäköisesti Limingan Temmeksestä syntyisin olevan Samuli Jaakonpoika Väärän kanssa 3.11.1751 Kemissä. Samuli kuoli 4.9.1786 Juneksessa. Kemin asutuksen historiaa kirjassa Martti Helistö kirjoittaa sivulle 285 tästä Samuel Jaakonpoika Juneksesta, mitä hän oli vuoden 1782 talvikäräjillä kertoillut.
Samuli Väärä saattaisi liittyä tähän Värälän sukuun, sillä Kemin rippikirjan mukaan hän oli vuonna 1751 nimeltään Samuel Wärä.
Digikuva 104 rippikirjasta, Kemi, Junes: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1742-1756_msrk_ik270_ab/104.htm
Tämäpä yllätys että Kemissä asui samoihin aikoihin toinenkin samanniminen, "yhdellä äällä". Tämä Samuel mainitaan vaimonsa Dorden kanssa Limingan rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11966&pnum=223). Ilmeisesti vaimo kuoli noin 1749. Mitäpä tässä nyt arvaisi arvella.
Tapani Kovalaine
19.08.16, 20:41
Arvelen tässä, että Hiskiin voi luottaa vain silloin tällöin.
Liminka, Temmes, kuolleita: 27.6.1763 3.7.1763 Temmes Cocko Enk: Dorde Mattzd:r i ålderdom 81
omainen: Samuel Wäärä
Ja tapahtui aikaisemmin: 12.3.1753 18.3.1753 Temmes Torp: Samuel Wärä af åld: 70
Arvelen tässä, että Hiskiin voi luottaa vain silloin tällöin.
Liminka, Temmes, kuolleita: 27.6.1763 3.7.1763 Temmes Cocko Enk: Dorde Mattzd:r i ålderdom 81
omainen: Samuel Wäärä
Ja tapahtui aikaisemmin: 12.3.1753 18.3.1753 Temmes Torp: Samuel Wärä af åld: 70
Kiitos, tässä todistettiin Samuel ja Dordi Värän (Väärän) kuolleen Temmeksessä, eli kyseessä ei voinut olla tämä Samuel. Kemin myöhemmissä rippikirjoissa mainitaan Juneksessa isäntänä Samuel, joka oli syntynyt muistini mukaan kesäkuussa 1705, eli hän voisi periaatteessa olla tämän pariskunnan poika koska hautaustiedoista laskettuna Temmeksessä kuollut Samuel Wärä olisi syntynyt noin 1683. MUTTA, Samuelille on annettu patronyymi Jaakonpoika, Samuel Jacobi. Olikohan kyseessä sukulaiset? Harmi kun muuttokirjoja tuolta ajalta ei löytynyt.
Juhani Mäkitalo
20.08.16, 14:49
Tässä tämä viite sivulle 7 rippikirjassa 1764 niinkuin näkyy http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1764-1770_ik203/24.htm
Olin panevinani ylös sen 7x sivun jonka kuvittelin olevan Per Hindersonin (Väärälän) lähtösivu, mutta enpäs löydäkään muistiinpanoa, pitää katsella
uudelleen, kun aikaa sattuu olemaan.
Sitten TUOHEA, vaikka ei paljon asiaan kuulukaan: Myöhemmistä vaiheista
en paljon tiedä, mutta sijainti on Tornionjoen länsipuolella, siis Ruotsin
Korpikylässä n. 40 km Haaparannalta. Siellä on komea MATKAKOSKI,jota
jo yksistään kannattaa tulla katsomaan. Kosken alla joki levenee ja siinä
TUOHEANLAHTI, tilan tarkempaa sijaintia en tiedä, mutta paikalliset varmasti
tietävät.
Tämän verran tiedän Tuohean vanhoista asukkaista, että Johan Henrikson s. 1853 muutti Suomen Karunkiin YLIROUSUUN ja otti sen nimekseen. Jälkeläisiä
mm. Hooli, Raudasvirta, Rintala avioliittojen kautta.
JM
Juhani Mäkitalo
20.08.16, 15:14
Se jäi vielä sanomatta, että turhaa Per Hinderson (Väärälää)
on mistään sivulta 7 hakea, sehän on jokaisessa Alatornion kirjassa
KORPIKYLÄÄ ja tavallisesti viite on samaan kirjaan, jossa se on. Ja meillähän tarkka tieto siitä mikä Per Hindersonin
asuinpaikka oli esim. 1760-luv. alussa, kun ensimmäiset lapset syntyivät
sehän oli ÖVERVOJAKKALA, ehkä tarkemmin sanottuna Arpelaa, ei
kai kukaan jätä vasta asuttamaansa tilaa jokivarressa ja lähde korpeen
eli Arpelaan.
JM
Se jäi vielä sanomatta, että turhaa Per Hinderson (Väärälää)
on mistään sivulta 7 hakea, sehän on jokaisessa Alatornion kirjassa
KORPIKYLÄÄ ja tavallisesti viite on samaan kirjaan, jossa se on. Ja meillähän tarkka tieto siitä mikä Per Hindersonin
asuinpaikka oli esim. 1760-luv. alussa, kun ensimmäiset lapset syntyivät
sehän oli ÖVERVOJAKKALA, ehkä tarkemmin sanottuna Arpelaa, ei
kai kukaan jätä vasta asuttamaansa tilaa jokivarressa ja lähde korpeen
eli Arpelaan.
JM
Kiitos noista edellisistä tiedoista. Olisiko kuitenkin mahdollista, että Pekka Henrikinpoika olikin Tuoheasta. Eikö ollut ajan tapa se, että vanhin pojista otti isännän pestin ja muut saivat hakea asuinpaikan mistä sattuivat löytämään, elleivät sitten muuttaneet vävyisänniksi vaimon kotitilalle. Tiedä häntä.
Tässä jotain Tuohean sisarusparvesta, vaikka olisi ehkä ollut parempi jatkaa näistä oman otsikon alla.
Henrik (s.1721, k 1756): Vihitty 1744 Anna Mårttensdr Martimon kanssa; kahdeksan lasta. Henrik ja viisi lapsista kuolee ja vanhin jäljelle jäävä - Johannes (s. 1745) on Lil Martimon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1797_ik203-204/39.htm) isäntänä 1780 rippikirjassa ja myöhemmin Alkkulan Sikasessa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hietaniemi/rippikirja_1801-1814_fr1526/15.htm). Kaksi muuta ovat Nikolaus (s. 1748) ja Liisa (1755), joiden myöhemmistä vaiheista ei minulla ole tietoa.
Nils (s. n. 1723): V 1750 rippikirjan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851478) mukaan Lulajassa. Anbytarforum (http://forum.genealogi.se/index.php?topic=14202.0) kertoo, että hän voisi olla Luulajan Nils Henriksson Norström, joka oli tuomiokirjojen mukaan tullut Korpikylästä (16.4.1753) ja että tällä oli tilallinen veli Henrik Henriksson Korpikylässä. Tämä Nils avioituu 5.6.1754 Luulajassa ja palaa myöhemmin Kopikylään (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karl_gustav/rippikirja_1784-1820_gh449/74.htm).
Johan (1726): Rippikirja on tältä kohdalta hieman epäselvä, mutta olisiko vaimo Brita Eriksdr. En löytänyt heitä myöhemmin. Sen sijaan Korpikylässä on Johan Henriksson Vuopio (s. 1726), jonka taustoja en tunne.
Elisabet (1728): Avioituu sotilas Henrik Suon kanssa (sotilasnimi Kårp). Heille syntyy ainakin kolme lasta Korpikylässä (1754-1757). Karungin seurakunnan erottua Alatorniosta en löytänyt heitä enää pienellä vaivalla.
Brita (1731): en ole löytänyt
Petter (1733): en ole löytänyt
Aadam (1736): Avioituu Laitilan Henrik Anderssonin tyttären Karinin kanssa. Perheeseen syntyy 1760 alkaen Kukkolassa ainakin viisi lasta ja Aadam tunnetaan sotilasnimellä Orätt. 1780-luvulla perhe asuu Tallbomin torpassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1797_ik203-204/45.htm) ja muuttaa 1790 pois seurakunnasta. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karl_gustav/rippikirja_1784-1820_gh449/70.htm
Anna (1739): en ole löytänyt.
Kukaan Henrik Henriksson Tuohean lapsista, eli ym. sisaruksista ei jää jokivarren kotitilalleen. Jostain syystä kaikki lähtevät sieltä pois. Tuohean asukit 1780 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1780-1797_ik203-204/12.htm) ovat Staphan Staphansson (s. n. 1740) ja vaimonsa Malin Johansdotter (s. n. 1746). Malinin vanhemmat ovat Johan Johansson Alamaa ja Ella Jönsdotter. Tapanin taustat ovat minulle tuntemattomat, mutta ei ainakaan suoraa voi olla Henrikin jälkeläisiä.
Tässä tämä viittaus arkistolaitoksen dokumentissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851222
Sitten mieleeni tulleet mahdolliset kohteet joihin tämä voisi viitata:
Rippikirja 1750: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851477
Kinkerikuulustelukirja 1764: kirjasta puuttuu sivut 1-37, tässä ensimmäinen tallessa oleva sivu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851370
Rippikirja 1764: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851306
Rippikirja 1780: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851740
Kinkerikuulustelukirja 1780: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6719642
Kuten tästä nähdään, viittaus ei ole yhteenkään näistä rippi- ja kinkerikuulustelukirjoissa tallessa olevista sivuista 7. V 1764 kinkerikuulustelukirjasta (jonka sivulla 78 tämä merkintä siis on) kuitenkin puuttuvat alkupään sivut, joten sinne se tietysti voi viitata. Oletettavasti puuttuvassa osassa on Karungin seurakunan sivut, jotka repäistiin irti seurakunnan jaon johdosta. Sivulla 7 voisi muiden kirjojen kyläjärjestyksen perusteella olla Korpikylän tietoja.
Tämän vuoksi tarkastin edeltävästä, eli v 1750 rippikirjasta Korpikylän ja löysin sieltä sivulta 9 Henrik Henriksson Tuohean, jolla veli Pekka - Hiskillä pelaamalla se ei siis löytynyt.
Tilan isä Heikki ja äiti Carin ovat kuolleet 1743 ja nuori isäntä Heikki Heikinpoika kuolee 1756. Muun perheen kohtalosta en osaa sanoa muuta kuin, että 1780 tilaa isännöi Staphan Stapahnsson eikä aiempia asukkeja näy.
Liian iso aukko ja monta avointa kysymystä tuohon jää, mutta näin tämä idea siis syntyi.
Kirjastoreissu tuotti tulosta, ainakin Tuohean (no 4) osalta, ei vielä vahvista Pekka Henrikinpojan taustaa, mutta epäily on vahva kun katsoo näitä edellisiä tietoja koskien esim Pekan syntymävuotta. Juhani Mäkitalon vuonna 2003 kokoama Alatornion isäntäluettelo 1539 – 1741 kertoo Tuohean Henrik Henrikinpojan kuolleen 1.10.1743 ja vaimonsa Karin Henrikintyttären syntyneen 1698 ja kuolleen samoihin aikoihin 3.10.1743. Henrikin vanhemmat olivat Henrik Niilonpoika ja Lisbeta Ollintytär. Henrik Niilonpoika mainitaan isäntänä 1696. Lisbetan isä oli Olli Henrikinpoika Vanhatalo. Henrik Niilonpojan vanhemmat olivat Niilo Joosepinpoika ja Brita, edelleen 1657 – 85 isäntänä Tuoheassa mainitaan Jooseppi Niilonpoika ja Brita Niilontytär. Tuohean ensimmäinen Mäkitalon mainitsema isäntä oli Niilo Jönssinpoika, joka isännöi taloa 1650 – 56.
Henrik Henrikinpojan jälkeen Tuoheassa asui ilmeisesti pojanpoika Johan Henrikinpoika (tässä kohtaa viittaus Vähämartimoon no 21).
Juhani Mäkitalo
27.08.16, 16:46
Puhdistetaanpa Adam Henrikson Tuohean s. 8/8 1736 mainetta:
tiettävästi hän ei ollut edes sotilasnimeltään Orätt (viärä/kiero),
vaan ORÄDD (peloton).
(Ei muuta kuin Värälän otsikolla painetaan menemään, kukahan täältäkin
osaa tietoja hakea ja mihin asiaan ??)
Muuten Henrik Henrikson Tuohean perinnönjako löytyy Alat. tuomiokirjasta
marras 1743 s. 690.
(Kukahan saa seuraavan tuomiokirjaviitteen palstalle ?)
JM
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.