Inkerinmaan ritarikunta

[Heikki Jokipii]

Inkerinmaan ritarikuntaa koskeva keskustelu saatiin ("ihmeen kaupalla") talteen, ja palautan sen tänne tärkeimmiltä osin (kunhan kerkeän).

Mutta avaan keskustelun asiasta uudelleen tällä kysymyksellä:

Baltian maista löytyy kuta kuinkin täydellisiä luetteloja kartanoista. Löytyykö jostain teoksesta / lähteestä valmista listaa Inkerinmaan kartanoista 1600-luvulla?

Eli jos ryhdyn - läänintilien pohjalta - tekemään tällaista listaa, teenkö "kaksinkertaista työtä"?

[Erkki A Tikkanen]

Minulla on useita kirjoja Viron kartanoista, mutta näköjään haaviin ei ole tarttunut yhtään Inkerin kirjaa. Ehkäpä sellaista ei ole edes tehty.

[Heikki Jokipii]

Minulla on useita kirjoja Viron kartanoista, mutta näköjään haaviin ei ole tarttunut yhtään Inkerin kirjaa. Ehkäpä sellaista ei ole edes tehty.

Luulen minäkin näin.

Mutta tällainen aavistus tuli nyt: olisiko Venäjällä tehty kirjaa/luetteloa tms. Inkerin kartanoista 1700-luvulla ja siitä eteenpäin?

Ne luultavasti olisivat, ainakin aluksi, luultavasti juuri samoja vanhoja entisiä ruotsalaisia kartanoita.

[Heikki Jokipii]

Jo tuossa 1934 Genos-artikelissa "Ur ingermanländska handlingar" (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm) mainittu tärkeä ja vanha (jo 1859 painettu) lähde, Jordeböcker öfver Ingermanland, Писиовьгя книги Ижоркой земли, 1618-1623, on nyt luettavissa netissä

täällä (http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00001.html).

PS. Merkillistä muuten, etten löytänyt kyseistä kirjaa enää Kansalliskirjaston Helka-hakemistosta. Onko joku varastanut sen?

[JHissa]

Jo tuossa 1934 Genos-artikelissa "Ur ingermanländska handlingar" (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm) mainittu tärkeä ja vanha (jo 1859 painettu) lähde, Jordeböcker öfver Ingermanland, Писиовьгя книги Ижоркой земли, 1618-1623, on nyt luettavissa netissä

täällä (http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00001.html).

PS. Merkillistä muuten, etten löytänyt kyseistä kirjaa enää Kansalliskirjaston Helka-hakemistosta. Onko joku varastanut sen?
Kirjastojen yhteistietokannan MELINDAn mukaan Jordeböcker öfver Ingermanland = Piscovyâ knigi Ižorskoj zemli. Tom" 1, Gody 1618-1623, löytyy

Itä-Suomen yliopiston kirjasto
JOE Kampuskirjasto, Siimes. Kirkinen. Lainattavat kirjat
Sijainti: P Kir Jordböcker
Tila:Paikalla
Huomautukset: ValokopioKansalliskirjasto
Kokoelma:KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Sijainti: -1972 Suom. hist. 3 Jordeböcker
Niteiden lukumäärä:2
Tila:PaikallaÅbo Akademis bibliotek
Bibliotek:Åbo Akademis bibliotek
Samling:Huvudbiblioteket
Signum: HB Vb13 f IV:641
Antal exemplar:1
Status:Tillgänglig

[Heikki Jokipii]

Tällaisella kokooma- tai hakueoksella saattaisi olla käyttöä Inkerinmaan alueen kartanoiden (ja sitä kautta sukujen) tutkijoille:

Мурашова Н.В. Сто дворянских усадеб Санкт-Петербургской губернии: Исторический справочник. СПб., 2005

Google-kääntäjällä:
Murashova NV One hundred manors of St. Petersburg Province: Historical reference. St. Petersburg., 2005

Itse en lue venäjää, mutta uskoisin itsekin osaavani sitä silti käyttää, vähän vielä internetistä apua hakien ….

Luulisin, että tuo auttaisi myös Ruotsin vallan aikaa tutkiessa - venäläiset aatelisethan käsittääkseni ottivat usein sellaisinaan aiemmat kartanot käyttöönsä silloin 1708 jälkeen, kun Inkerinmaa Ruotsilta meni.

***

Lähetin sähköpostitse ehdotuksen Seuran kirjastolle tämän hankkimiseksi, mutta ymmärrän, jos rahatilanteen ym. takia ehdotusta ei (heti) toteuteta.

Vai olisiko tämä jossain Suomessa lainattavissa?

[Heikki Jokipii]

Inkerinmaan karttoja löytyy hyvin netistä.

Tästä osoitteesta …

Maps of Leningrad Oblast (http://expositions.nlr.ru/eng/len_obl/)

…. löytyy koko joukko Inkerinmaan vanhoja karttoja. Niiden resoluutio on kyllä huono, mutta ehkä "suurennuslasi" -työkalulla voisi saada jotain selvää.

Tässä on toinen karttasivusto, hiukan parempi, mutta vähän sama puute.

Rysslandskartor (http://goran.baarnhielm.net/Kartor/Rysslandskartor/Rysslandskartor.htm)


Belingin ja Andersinin kartta (1704, mutta kuvaa n. 1680-luvun tilannetta), tosi iso tiedosto, latautuu kauan. Mutta on sitten myös hyvin tarkka.

Andersinin kartta, hyvin tarkka versio (http://www.vsevinfo.ru/History/map_1704.htm)

Se ei tietysti tule kuin pieneltä osin kerrallaan ruutuun. Mutta sitä voinee hyvin käyttää niin, että avaa toiseen ikkunaan pienemmän kartan.

(Pitäisi löytää uudelleen se nettisaitti, jossa Belingin ja Andersin 1704 kartta on zoomattavissa).

Tässä moderni (ilm. vuodelta 1925) kartta alueesta, jossa nimet on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin (onko eestiläinen?)

Inkerinmaa 1900-luvun alkupuolella. (http://www.aroundspb.ru/maps/history/1925_ingria_est1.jpg)

***

Tuosta Andersinin kartasta saisi tietysti poimimalla jonkinlaisen (kaipaamani) perusluettelon Inkerinmaan kartanoista 1600-luvun loppupuolella.

[Topi]

Tervehdys,

Oliskohan se tässä ?

http://www.kb.se/samlingarna/digitala/kartor/ingermanland/

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Kyllä, tuossahan se on.

Lisäksi löytyy tällainen

outo Venäjän karttojen sivusto (http://www.aroundspb.ru/maps/)


Ei siinä mitään, linkit toimivat, mutta selitystekstit ovat minulle täysin käsittämätöntä kirjoitusta ja kieltä. Annoin siitä pätkän Google Kääntäjän tunnistettavaksi, ja se väitti kielen olevan vietnamia, mutta ei silti saanut tekstistä tolkkua toiselle kielelle.:)

Vuosiluvun avulla suunistaen sieltä löytyi em.

Andersinin kartan 1800-luvulla puhtaaksikirjoitettu ja painettu versio (http://www.aroundspb.ru/maps/ingermanland/1676/inger1676.php)

joka voi olla käyttökelpoinen.

Vaikka se onkin johtanut täällä kerrottuun (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=228496#post228496) pikku sekaannukseen. :cool:

[Heikki Jokipii]

Paljonko on "obs" (monikko "obser") Inkerinmaalla 1600-luvulla?

Netistä löytyi tämä palanen Ruotsin akatemian (http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/171/73.html) sanakirjaa , jonka mukaan
"obs" olisi siellä tuolloin ollut n. 30 tynnyrinalan (tunnland) alue (aluksi epämääräisempi 30-40 ta). Jos tarkistetaan vielä Wikipediasta (http://sv.wikipedia.org/wiki/Tunnland)tynnyrinalan koko ...

I Sverige och Finland fastställdes ett tunnland genom lantmäteriinstruktioner på 1630-talet till 14 000 kvadratalnar (http://sv.wikipedia.org/wiki/Aln) (56 000 kvadratfot), vilket motsvarar 4937 m². Därmed sattes exakt mått på en då knappt sekelgammal princip att använda tunnland.... niin lopputulema olisi, että yksi "obs" on noin 15 hehtaaria.

Niinpä kun vaikkapa tuolla toisaalla tutkimani v. Termon perheen tilukset olivat 22 obsia, se on hehtaareina vähän yli 300, eli suurinpiirtein sen verran mitä lehtitietojen mukaan Björn Wahlroosilla on nykyisin viljeltyä maata.

[Heikki Jokipii]

Huomaan, että tuohon 1800-luvulla tehtyyn jäljennökseen Andersinin kartasta kannattaa suhtautua varoen - vaikka se on siististi piirretty ja nimet kauniilla käsialalla. Jo toinen huomattu huolimattomuusvirhe lyhyen ajan sisällä: pitäjän nimi on kirjoitettu "Svidotskoj" - se on kaikissa alkuperäislähteissä Sviditskoj, eli i-kirjain toisessa tavussa.

***

Tässä vielä pari linkkiä Pentti Papusen Anders Andersinin ja Osmo Järvenpään (1960) karttojen pohjalta piirtämään n. vuoden 1700

Inkerin pitäjäkarttaan (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/304833.jpg)

Se löytyy myös täältä (http://www.aroundspb.ru/maps/history/1700_ingria.jpg).

(Kartta on ilmestynyt teoksessa Kyösti Väänänen: Herdaminne för Ingermanland I, 1987)

Tuo kartta on erityisen käyttökelpoinen toisessa ikkunassa (tai printattuna), jos käyttää edellä mainittua jättiversiota Anders Andersinin kartasta. Ja oikeastaan silloinkin, jos käyttää tuota zoomattavaa versiota.

[Heikki Jokipii]

Inkerinmaan ritarikunta on varmasti ollut olemassa - sitä nyt ei täällä varmaan kukaan epäilekään, mutta haluan sitä nyt vielä vähän todistella.

Haulla NAD:ista löytyi hakusanalla "ridderskapet i Ingermanland"

näin paljon materiaalia (http://www.nad.riksarkivet.se/Arkiv?Sokord=ridderskapet+i+Ingermanland&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&DatumFran=&DatumTill=&AvanceradSok=False)


***

Suunnittelen tässä kirjettä, jossa kysyn Ruotsin ritarihuoneelta, mitä he tietävät tästä muinoin olemassa olleesta "veljesjärjestöstään".

[Topi]

Tervehdys,

Eestistä löytyy myös aiheeseen materiaalia:

http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=4&tyyp=2&otsing_id=&kokku=1&id=200100001082&f=1&active=&sess_id=7cb7c1a063eb8eb2b0ae483a7e88d531

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Kappas vain. Nyt en tuosta kyllä osaa tulkita, millaista materiaalia, kuinka paljon ja missä arkistossa se on. Autatko, Topi, selvästi tottuneempana Eestin arkistojen käyttäjänä, vähän tässä.

[Heikki Jokipii]

Olin tuossa äsken jopa tyhmä. Perushaulla päätasolta tuli sieltä sanoilla "ingerimaa rüütelkond" heti tällainen määrä (http://ais.ra.ee/index.php?tyyp=3&sess_id=7cb7c1a063eb8eb2b0ae483a7e88d531&module=201&op=2&otsing_id=20131101200031705038&query=Ingerimaa+r%C3%BC%C3%BCtelkond&Submit2=OTSI) lähteitä.

Olisivatko siis Inkerinmaan ritarikunnan jälkeen jääneet paperit pääosin siellä, Eestissä eli siis Tartossa? Tai Tallinnassa?

[Topi]

Tervehdys,

Kyllä noista lähes kaikki näyttävät olevan Tartossa Eesti Ajalooarhiivissa (EAA) ja vain yksi Riigiarhiivissa Tallinassa (ERA).

Valitettavasti vain muutamasta näkyy sivujen lukumäärä. Kuten jo totesitkin, voi yhdessä paketissa olla satoja sivuja tai sitten vaikka vain yksi.

Omalla kohdallani oli kerran yhdessä dokumentissa yli 300 sivua ja Tarton virkailijat kysyivätkin olenko ihan tosissani että haluan ne kaikki skannatuksi. En ollut...

Terv
Topi

[Olarra]

Olin tuossa äsken jopa tyhmä. Perushaulla päätasolta tuli sieltä sanoilla "ingerimaa rüütelkond" heti tällainen määrä (http://ais.ra.ee/index.php?tyyp=3&sess_id=7cb7c1a063eb8eb2b0ae483a7e88d531&module=201&op=2&otsing_id=20131101200031705038&query=Ingerimaa+r%C3%BC%C3%BCtelkond&Submit2=OTSI) lähteitä.

Olisivatko siis Inkerinmaan ritarikunnan jälkeen jääneet paperit pääosin siellä, Eestissä eli siis Tartossa? Tai Tallinnassa?

Komea luettelo ja hyvä hakuri, josta oli heti iloa minullekin. Kiitos! Olikos von Termolla vaakuna, tuossahan on heti joku Inkerinmaan ritarikunnan aatelisvaakunoita esittelevä juttu?

[Heikki Jokipii]

Komea luettelo ja hyvä hakuri, josta oli heti iloa minullekin. Kiitos! Olikos von Termolla vaakuna, tuossahan on heti joku Inkerinmaan ritarikunnan aatelisvaakunoita esittelevä juttu?

En tiedä Termon vaakunasta, mutta jos hän ko. ritarikuntaan kuului ... hei, jos tuo vaakunadokumentti on täydellinen, niin sehän on samalla Inkerimaan ritarikuntaan kuuluvien sukujen luettelo! Löytö!!!

(Ja jos siellä on mukana kuva tai heraldinen kuvaus von Termon vaakunasta, se voi myös kertoa, mistä suku on peräisin.)

Ja muutenkin - huonolla eestilläni - tuosta olen osaavani lukea viittauksia Inkerinmaan ritarikunnan arkistoon, jota säilytetään jossain päin Eestiä.

[Heikki Jokipii]

Jos tuo vaakunatiedosto on sellainen kuin luulen, eikö se voisi olla Eestin, Suomen tai Ruotsin sukututkimusseurojen oikeus ja velvollisuus - erikseen tai yhteisvastuullisesti - hoitaa se nettiin?

Siitä se alkaisi. Lopulta saataisiin - täällä ja Anbytarforumissa (http://aforum.genealogi.se/discus/) ja ehkä myös Eesti Genealoogia Seltsin (http://www.genealoogia.ee/index.html) palstoilla, yhteistyössä - rakennettua tämä vanhasta 1600-luvun yhteisestä Ruotsistamme puuttuva aatelismatrikkeli.

Kyllä minäkin sen skannauksen voin maksaa ja laittaa johonkin netin nurkkaan, mutta jos sen tekisi joku näistä tutkimusseuroista, olisi se varmasti paremmin kiinnostuneiden tavoitettavissa.

No, myönnettään, on siinä se rahakin. Jos - olettaen, että se on sen väärtti - ko. tiedoston tilaa skannattavaksi halvimpaan perushintaan 0,38 euroa sivu, ja siinä on 47 arkkia ("lehti"), eli sivuja siis 94, yhteensä siitä tulisi siis 35,72, niin tuon summan tämän kohta eläkkeelle siirtyvänkin budjetti kestää.

Mutta jos siitä halutaan näyttävä, laadukas kopio nettiin, hinta on 2,24 per sivu, silloin loppuhinnaksi tulee 210,56 euroa ja silloin tämä jne. ryhtyy kyllä miettimään.

[Heikki Jokipii]

Obsista vielä. Tästä kirjasta ...

Bidrag till kännedom om Ingermanlands historia och förvaltning (https://archive.org/details/bidragtillknnedo00hlan)

... opin, että yhdeltä obsilta oli odotettavissa noin 30 tynnyriä "utsäde" eli (tulkitsen) viljaa. Jos tynnyri on n. 145 kg, siis n. 300 kiloa hehtaarilta. *) Surkea tuotto nykyajan mittapulla, mutta sellaista se oli. Kun yksi ihminen söi vuodessa n. tuon verran, ja hevonen, joka syö kuin hevonen, varmaan monta kertaa enemmän, tuossa oli siis aika ahtaat rajat, mitä aatelismies, läänittäjä voi vuodessa talonpoikia "riistää" eli verottaa.

Termoillakin oli Sviditskoin kylissä yhteensä reipppasti yli 50 miestä (ja varmaan hevosta) plus perheenjäsenet päälle, jotka hekin tarvitsivat n. 1-2 tynnyriä viljaa vuodessa.

Wahlroosille nykyaikana jää n. samankokoisesta kartanosta varmasti paljon enemmän voittoa, vaikkei EU-tukia lasketaisikaan.

_____________

*) Vai onko lause (s. 46) "På hvarje obs skulle räknas 30 tunnor utsäde" tulkittavissa niin, että tuon verran kartanonherra voi itse laskea saavansa? Eli tuotto olisi ollut sentään vähän parempi?

[Heikki Jokipii]

Tuo vaakunatiedosto ei ollut autenttista materiaalia, vaan sukututkija Georg von Krusenstjernin (http://www.deutsche-biographie.de/sfz46466.html) jälkeensä jättämää aineistoa. Tilasin sen kumminkin.

Ja osoittautui onnekkaasti, että tietyllä niksillä saan sen paaaaljon halvemmalla, mitä edellä luulin (sieltä päästä ehdotettiin ko. niksiä)!

***

Jos joku on tästä asiasta kiinnostunut, niin taustakirjallisuutena vallan verraton on lyhyt, mutta juuri (tässä tapauksessa) oikeasta näkökulmasta asioita tarkasteleva kirja. Se on vain 143 sivua, mutta hyvin informatiivinen, luistavasti ja jopa loistavasti kirjoitettu:

Kuvaus Inkerinmaan oloista Ruotsinvallan aikana. 1 / kirjoittanut O. A. Forsström
(https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=forsstr%C3%B6m&SL=None&Search_Code=NAME_&CNT=50&PID=ELL0CvuOA0JVCeYR5NoMGuVdtQ_&BROWSE=46&HC=1&SID=3)
Sitä ei valitettavasti ole sähköisenä netissä, mutta kirjastoista - kuten näkyy - löytyy. Divarihinta sille näytti olevan jopa 90 euroa! Faksimile-painos saattaisi olla kannattava …

[Bodniemi37]

Sitä ei valitettavasti ole sähköisenä netissä, mutta kirjastoista - kuten näkyy - löytyy. Divarihinta sille näytti olevan jopa 90 euroa! Faksimile-painos saattaisi olla kannattava …

Teos näyttäisi olevan Tarton yliopistokirjastossa, http://search.books2ebooks.eu/Record/utl_.b21706499.
Kirjan sähköisen version, http://www.books2ebooks.eu/odm/orderformular.do?formular_id=184&sys_id=b2170649?, hinnaksi tulisi ymmärtääkseni noin 28,14 euroa.

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Forsströmin kirjasta (s. 101) muuten selvisi. miksi näitä Inkerinmaan kopiokirjoja on kaksi. Inkerinmaan ja Käkisalmen maapäivien 4.2.1651 esityslistalla oli muiden mukana seuraava asia:

7) Pyydetään tilanomistajia jättämään maakunnan uudelle kamreerille kopioita heidän donatsiooni-kirjoistaan, koska entinen kamreeri, erotessaan virastaan ja lähtiessään Ruotsiin, oli vienyt entiset, hänen huostassaan olevat kopiot mukaansa.:)

[Heikki Jokipii]

Tuon edellä mainitun kirjan 1. osa löytyy helpommin käsiteltävässä pdf- muodossakin. Sain vinkin Kansalliskirjastosta:

Teoksen nimi: Jordeböcker öfver Ingermanland (löytyy kortistosta tällä nimellä). Sijaintitieto kansalliskokoelmassa: Suom. hist. 3.

Venäjänkielinen nimi on Писцовыя книги Ижорской земли.

Jos tilaatte teoksen sähköpostitse lukusaliin, ilmoittakaa myös, milloin tarvitsette teoksen käyttöönne.

Teoksen ensimmäinen osa löytyy myös digitoituna pdf-versiona verkosta osoitteesta:
http://www.aroundspb.ru/uploads/book1500/piscovye_knigi_izhorskoy_zemli.pdf (http://www.aroundspb.ru/uploads/book1500/piscovye_knigi_izhorskoy_zemli.pdf)
Kuten tuosta voi lukea, kirjassa on myös 2. osa, joka sitten on luettavissa vain Kansalliskirjaston lukusalissa.

[Heikki Jokipii]

En tiedä Termon vaakunasta, mutta jos hän ko. ritarikuntaan kuului ... hei, jos tuo vaakunadokumentti on täydellinen, niin sehän on samalla Inkerimaan ritarikuntaan kuuluvien sukujen luettelo! Löytö!!!

(Ja jos siellä on mukana kuva tai heraldinen kuvaus von Termon vaakunasta, se voi myös kertoa, mistä suku on peräisin.)

Sain tämän vaakunakokoelman. Se oli kuitenkin pettymys - jota kyllä osasin jo odottaakin. Se oli kyseisen sukututkijan kokoelma niistä vaakunoista, jotka hän oli löytänyt, mm. Helsingissä käymällä. Mutta ehdottomasti ei täydellinen kokoelma, siitä puuttui monia ihan varmasti Inkerinmaan aatelisiksi muista lähteistä tietämiäni sukuja.

(Ja muiden mukana puuttui v. Termon suku, joten senkään taustan, juurien selvittely ei siis edennyt.)

Listaan jossain vaiheessa kuitenkin ne suvut, jotka siinä oli mainittu.

[Heikki Jokipii]

Tästä (KA, digitaalirkisto)

Reduktiokomission asiakirjoja koskien Inkerin ja Käkisalmen lääniä 1617-1683 (6977b) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13140215)

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=163967

löytyy ilmeisesti täydellinen lista Inkerinmaan läänityksiä saaneista, koska historian kirjat kertovat, että v. 1683 reduktiossa ne kaikki peruutettiin kruunulle, ilman yhtään poikkeusta.

Luettelo on muuten tehty siedetävän selvällä käsiallallakin.

Siitä ei sitten kyllä vielä saa Inkerinmaan ritarikunnan jäsenluetteloa, koska läänityksiä oli jaettu myös


a) Ruotsin ylhäisaatelisille (Oxenstierna, Brahe jne.)
b) papistolle
c) kauppiaille
d) joissakin tapauksissa Venäjän kielen tulkeille

[Heikki Jokipii]

Nyt olen saanut käsiini Inkerinmaan ritarikunnan asiakirjan "Ordnung der Ritterstube", kääntäisinkö sen: ritarihuonejärjestys.

Siinä on koko joukko allekirjoituksia, varmasti tuon ritarikunnan "ydinjoukko". Asiakirja on päivätty "Narva d. 9 Junij 1666" (vai 1660?).

Tässä katkelma siitä, jossa näkyy tuo päiväys ja allekirjoitukset.

(Erityisesti tutkimaani v. Termo -sukua ei ole allekirjoituksissa, mutta se olisi helposti selitettävissä, jos vuosiluku on 1666: Hans Christopher oli kuollut v. 1663, ja Hans Henrik on varmaankin tuolloin vielä alaikäinen.)

[Heikki Jokipii]

Inkerinmaan aatelisten lista v. 1663 läänintileistä, siellä on mainittu nämä suvut. Olen lihavoinut suvut, joista tiedän tehdyn (ainakin jonkintasoisen) tutkimuksen.
__________________

Armfelt
Aderkas
Rosen
Wirginius
Ståheln
Aminof
Tisenhausen
Rosenbröijer
Spankou
Kolladin
Lafett
Peresvetoff
Forsman
Valentin
Klementiof
Schmidt
Oxenstierna
Mannerskiöld
Cratia (?)
Werdenhof
Tarmo (po. Termo!)
Rhor (po. Rohr)
Möller
Jordan
Cronman
Igelström
Modeus
Böning
Dittmar
Baron
Klander
Backenhäldt
Lugminof
Kawerding
Stiernehjelm
Oxenstierna
Halma
Sixt
Billinghusen
Knorring
Klingspår
Klingenberg
Brakel
Fietinghof
________________

Alkuperäinen ideani oli - kun olin löytänyt von Termo-suvun - että olisiko sellaisia aatelissukuja Inkerinmaalla enemmänkin, jotka olisi mainittu vain siellä. Saisiko siis asiasta tehtyä oman kirjansa - vaikka suppeammankin - (vain) tähän Inkerinmaan ritarikuntaan kuuluneista? Nyt näyttää siltä, että ei saa.

Onko noissa lihavoimattomisssa suvuissa (yllä) mielestänne joitakin sellaisia, joista tutkimus puuttuu? Vai enkö vain ole löytänyt sitä? Tai kirjoittanut/tulkinnut nimen väärin? (Luultavasti, jompi kumpi ...)

[Bodniemi37]

Onko noissa lihavoimattomisssa suvuissa (yllä) mielestänne joitakin sellaisia, joista tutkimus puuttuu?

Jonkinlainen tutkimus on tehty myös suvuista Clementeoff (Klementiof) ja Cronman (lihavointi puuttuu):

Adel. ätten Clementeoff, N:o 1956. Anrep, http://runeberg.org/anrep/1/0458.html

Adel. ätten Cronman, N:o 748. Ätten blef, sedan Lifland kom under Ryssland, introducerad på Riddarhuset i Riga, under N:o 113, Anrep, http://runeberg.org/anrep/1/0500.html.

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Tuo "Dittmar" on ilmeisesti sama kuin tämä Anrepin von Dittmer:
http://runeberg.org/anrep/1/0591.html (http://runeberg.org/anrep/1/0591.html)

Eli lista supistuu tähän. Jätän siihen nimen Schmidt, koska luulen ettei kyse ole näistä Anrepin suvuista:
http://runeberg.org/anrep/3/0656.html

(Edelleen: luku- tai kirjoitusvirheet ...)
__________________

Wirginius
Ståheln
Kolladin
Lafett
Forsman
Valentin
Schmidt
Cratia (?)
Tarmo (po. Termo!)
Klander
Backenhäldt
Lugminof
Kawerding
Halma
Sixt

[Heikki Jokipii]

Uskallanpa kuitenkin nyt - kun en saa itseäni irti tästä Inkerinmaan ritarikunnan oudosta tenhosta - pyytää "keskustelulaisia" auttamaan tämän edellä (21.11.13) linkatun 1666 ritarikunnan sääntöjen allekirjoitusten tulkinnassa. Se on vanhaa käsialaa (johon on kyllä oma palsta) mutta tulkinnassa ehkä auttaa myös tieto tuolloin vaikuttaneista ihmisistä ja suvuista (jollaista tietoa täällä varmaan myös on). Pelkkä vanhan käsialan tuntemushan ei tuossa lisäksi välttämättä auta - jo tuolloin näyttävät allekirjoitukset olleen usein hyvin persoonallisia.

Eli tässä (ensi) yritykseni. Merkitsen "____?" jos olen täysin epävarma etu- tai sukunimestä. Rivi riviltä. (*) eri henkilöiden nimien välillä.

Olen numeroinut rivit, jotta mahdollinen vastaaja voi viitata niihin, tarvitsematta kopioida kaikkea.

Jos ko. henkilöistä on lisätietoa (ja vaikka tarjota nettilinkki), otetaan se tietysti kiitollisuudella vastaan.

____________________


1. Frantz Knorring * Adam Johansson Tiesenhusen * Måns ______?
2. Johan Stahl * Bernhard S Krusenstierna
3. J. Banda___? * Carl Erichson ______? * Claus v. _____?
4. Otto Reinholt Brummer
5. _________? (Rhor?)
6. _______? von Rohr * _________?
7. Måns Andersson ______? (sukunimi alemmalla rivillä)
8. Johan _____? genannt _______? * F. Möller
9. _______? * Jacob ________?
10. Caspar Friderick von Kempendorffe * ________?
11. Hans Jacob Kuhlman * ______? Cammerling
12. ______? * _____? Aminoff
13. Bertholdt _____? * ________?

[HannuT]

3. rivillä viimeisenä Claus v Werdenhof

t. Hannu

[Bodniemi37]

Tällaisia nimiä olen näkevinäni:

Rivi 1, 3.nimi: Måns Arfwidsson Brandskiöldh, http://www.genealogia.fi/genos/4/4_1.htm

Rivi 2, nimi 1: Johan Strahlborn(?), nimi 2: Gerhard Skantzenstierna, Eurenius, Jan, http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=janeur&id=I198002, Carpelan II (von Rohr)

Rivi 3, nimi 1: J Bandeman, nimi 2 (sukunimi): Klöfwerskiöldh, Ramsay, http://runeberg.org/frfinl/0247.html

Rivi 5, nimi 1: von Rohr(?)

Rivi 6: nimi 1 (etunimi): Carll(?) von Rohr(?), http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/~corpusnobiliorum/rohr.html, "2. *by 1* Carl von Rohr, born 1620:s, naturalised von Rohr, died 1699, married 1654 Hedvig von Brandten", teksti: Opå Kexholms Norr lehns wägnar etc.

Rivi 7, nimi 2 Månss Andersson Palmquist Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth26.htm

Rivi 8, nimi 1: Johan Visotzkij genannt Hochmut (Wisocki-Hochmuth, http://www.adelsvapen.com/genealogi/Wisocki-Hochmuth_nr_829)

Rivi 9, nimi 1: Gregorij Aminoff, Carpelan, Tor. Aminoff. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band I. Helsingfors 1954, s. 16, T10, nimi 2: Jacob Traudtman, Topi, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=71980&postcount=12

Rivi 12, nimi 1: Niels Swerdtfelt, http://www.adelsvapen.com/genealogi/Sv%C3%A4rdfelt_nr_754

Rivi 13, nimi 1: (sukunimi) Göber(?), http://www.online-ofb.de/namelist.php?ofb=vegesack&nachname=G%F6BER&modus=&lang=se, nimi 2: ..rich (Dirich, Erich?) Barckhus, voisi olla myös Borckhus (Burghausen); noin 1625 syntynyt Didrik Barckhusen oli Viipurin porvari ja raatimies, joten tokkopa häntä olisi hyväksytty Inkerinmaan ritarikunnan jäseneksi. Erik Barckhusen, joka kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, oli puolestaan noihin aikoihin Kreivi Gabriel Gabrielsson Oxenstiernan vouti Inkerinmaan Kaprion läänissä, joten tuskinpa häntäkään..

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Kiitos, Hannu ja Ritva.

Eräs allekirjoitus oli tuossa oli eksplisiittisesti tehty toisten puolesta. Itse olen epäillyt, että Otto Reinholt Brummer, jolla ei (tietääkseni) ollut tiloja Inkerinmaalla, allekirjoitti alaikäisen poikapuolensa Hans Heinrich von Termon puolesta.

Caspar Friderick von Kempendorffin mainitaan NAD-hakemistossa olleen Bengt Oxenstiernan "hauptman" eli ilmeisesti myös vouti tai vastaava. Allekirjoittiko hänkin sijaisena?

Niinpä voisi ehkä ajatella, että Erik Barckhusenkin (jos nimi siis on hänen) teki näin?

Eli allekirjoittajajoukko ei ehkä välttämättä ollutkaan niin sisäpiiriä, vaan (ainakin osin) vain paikalle ehtinyt porukka, jolle oli muualta annettu ohjeet, miten toimia ja mitä allekirjoittaa?

[Heikki Jokipii]

Bandemanista löysin vain tämän ....
http://www.genealogia.fi/genos/18/18_25.htm
... mutta tämän täytynee olla "huti", vaikka jopa tuo nimikirjain "J" stemmaisi.

Tätä turkulaista räätälimestari Jochim Bandemania en oikein osaa kuvitella edes valtakirjalla varustettuna Inkerinmaan aatelisten kokoukseen. :)

Vaan tiedä häntä ihan varmasti: joku suomalainen aatelinen, jolla on läänityksiä Inkerinmaalla, on lähettänyt tämän kirjoitus- ja saksankielentaitoisen miehen, edustajanaan ...

[Bodniemi37]

Bandemanista löysin vain tämän ....
http://www.genealogia.fi/genos/18/18_25.htm
... mutta tämän täytynee olla "huti", vaikka jopa tuo nimikirjain "J" stemmaisi.

Tätä turkulaista räätälimestari Jochim Bandemania en oikein osaa kuvitella edes valtakirjalla varustettuna Inkerinmaan aatelisten kokoukseen. :)

Vaan tiedä häntä ihan varmasti: joku suomalainen aatelinen, jolla on läänityksiä Inkerinmaalla, on lähettänyt tämän kirjoitus- ja saksankielentaitoisen miehen, edustajanaan ...

Käkisalmen suuntaan räätälimestari Jochim Bandemankin näyttää olleen kallellaan: Brander-suvun kantaisä mainitaan Käkisalmen pormestarin vävynä tässä (http://www.genealogia.fi/genos/28/28_26.htm) Georg Lutherin artikkelissa.

Jochim Bandemankin taitaa kuulua huterasti oman tutkimuksemme piiriin, sillä pidän edelleen tutkijakumppanini ja etäserkkuni esiäidin Lucia Maria Gröönin (pso kirjanpitäjä ja Lappeenrannan raatimies Jakob Nybeck) isää, L:rannan rippikirjan mukaan 1709 syntynyttä maaviskaali Carl Grööniä Bandemanin jälkimmäisen puolison Maria Gröönin veljenpoikana (vht vuokraaja, komissaari ja Säämingin pitäjän Ahvionsaaren säterirusthollin omistaja vuodesta 1704 lähtien 1720-luvulle Viktor Kasperinpoika Gröön ja hänen jälkimmäinen puolisonsa Helena von Borgen).

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Kyllä maailma on pieni! (Tästä Jochim Bandemanin Käkisalmen yhteydestä.) :)

Voisi siis sittenkin uumoilla, että kyseessä olisi sama mies ...

***

Mitenkä mahtoi muuten olla määritelty tämän ritarikunnan toiminta-alue? Kuuluikohan siihen Käkisalmen lääni?

Esim. Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa esiintyy kovasti samaa aatelisväkeä, joihin törmää Inkerinmaan asiakirjoissa.

[Heikki Jokipii]

Ritvankin antamia linkkejä selaten olen nyt saanut sellaisen kuvan asiasta, että tämä Inkerinmaan ritarikunta tai siellä asuvat aateliset oli tiivis yhteisö, eräänlainen kokonaisuus.

Siellä nimittääin näytetään kovasti naineen "poikki" eli suvut olivat viimeistään avioliittojen kautta kytköksissä toinen toisiinsa voimakkaasti.

Koska myös suomalaiset (aatelis)suvut olivat näihin Inkerinmaan aatelissukuihin sitten - vähintään samalla tavalla - kytköksissä, tämän Inkerinmaan vaiheen tarkempi selvitys kyllä genealogisesti puolustaa paikkaansa.

***

Suunnittelen seuraavana askeleena sitä, että lähestyisinkin asiaa kartanoiden näkökulmasta, eli yritän tehdä listaa Ruotsin ajan kartanoista (joihin sitten yhdistän omistajasuvut), pitäjittäin.

[Heikki Jokipii]

Suunnittelen seuraavana askeleena sitä, että lähestyisinkin asiaa kartanoiden näkökulmasta, eli yritän tehdä listaa Ruotsin ajan kartanoista (joihin sitten yhdistän omistajasuvut), pitäjittäin.

Olen tämän nyt - hyvin osittain, koska nimissä on runsaasti ?-merkkejä, - tehnyt. Yhteensä sain kasaan 110 kartanoa vuodelta 1649. Mutta en tohdi sitä vielä edes julkaista.

Pari kolme huomiota kuitenkin:

- itse kartanoilla asuvia aatelisia oli suhteellisen vähän
- erityisesti Pähkinälinnan läänissä näytti olevan kyse siitä, että tietyt kylät tienasivat rahaa läänittäjälle, joka ei ollut edes rakennuttanut sinne kartanoakaan (jonka olisi antanut "amptmanille", kuten muissa lääneissä)
- vanhassa sukututkimuksessa (Carpelaniin asti, mukaan lukien!) on ko. kartanoiden nimissä huomattavasti oikeinkirjoitusvirheitä: millä ihmeen oikeudella nämä tutkijat muunsivat selvästi kirjoitettuja nimiä? Jos nimissä olikin variaatioita, järkevä tapa olisi ollut valita joku esitetyistä. Eikä ihan ikiomaa tulkintaansa.

(Tästä esimerkinä Carpelan, joka kertoo, että Hans v. Termo on " "till Sabina och Lepo" - ja kuitenkin ko. tilat on alkuperäisissä asiakirjoissa kirjoitettu "Säbina" tai "Sebina" ja toinen "Läpä" - eikä ikinä Carpelanin ehdottamissa muodoissa eli kirjoitustavoilla.)

[Heikki Jokipii]

Kaikenlaisia "juoruja" sitten sattuu tällaisessakin yleistilanteen läpikäyntitutkimuksessa silmiin:

Antonius Rosenbröijeristä kertoo Anrep (http://runeberg.org/anrep/3/0472.html), että hänen vaimonsa olisi ollut Elisabet Morgonstjerna.

Ramsayn mukaan (http://runeberg.org/frfinl/0361.html) asia olisi ollut näin: "Gift med Anna von Treiden, † före honom."

Missähän "joron jäljillä" Antonius oli ollut, jos hänet oli tällä lailla "yllätetty" kartanossaan v. 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400256), että hänen seuralaisensa olikin ollut nimeltään Margareta! :cool:

[Timo W]

Anton Bröijer, adlad Rosenbröijer. Handlande i Viborg och rådman i Viborg från 1623. Höll vinstuga mot årligt arrende till staden av 300 daler. Erhöll 1628-04-24 tillstånd att uppföra vid Viborgs stad »hvar han lägligast finner» kalk- och tegelugnar, med två års frihet för utskylder och med utskrivningsfrihet för tre drängar. Borgmästare i Viborg 1630–1640. Representant för Viborg vid utskottsmötet i Stockholm 1635. Lands- och krigskommissarie i Ingermanland 1640. Erhöll förläning av godsen Vartamäki och Lumerka i Ingermanland. För sina försträckningar till kronan och sina förtjänster om den 1632 grundade staden Nyen adlad 1647-07-19 (introducerad 1649 under nr 404). Kallas 1652 obsenrichter i Nöteborgs län. Död 1678 i Ingermanland vid hög ålder. Innehade genom sitt första gifte godset Juustila vid Viborg. Gift 1:o med N. N. Cröell (Geneal. sällskapets i Finland årsskrift XII, 1928, sid. 281.), dotter av (Geneal. sällskapets i Finland årsskrift XII, 1928, sid. 281.) borgmästaren i Viborg Hans Cröell och Anna Påvelsdotter Juusten. Gift 2:o med Anna von Treiden, död före mannen, möjligen dotter av lantrådet Georg von Treiden och Anna Dorotea von Rosen. (Geneal. sällskapets i Finland årsskrift XII, 1928, sid. 281.)



Poika: Anton (son av Anton Bröijer, adlad Rosenbröijer, Tab. 1). Fänrik vid Viborgs östra infanteriregemente. Löjtnant vid Viborgs östra infanteriregemente 1653. Kapten vid Nylands läns infanteriregemente. Ryttmästare vid överste Filip von Sass' dragonregemente 1655. Stupade under tredagarsslaget vid Warschau 1656-07-00. [Geneal. sällskapets i Finland årsskrift XII, 1928, sid. 281.] Gift med Emerentia Morgenstierna i hennes 1:a gifte (gift 2:o 1659 med räntmästaren i Livland Simon Mårtensson, adlad Leijonspira, men ej introducerad, död 1660. Gift 3:o 1663 med översten för Västmanlands regemente, generalmajoren Peter Creimers, född 1614-11-14, död 1699-05-11 Ansta, och begraven i Romfartuna kyrka ), död 1668-11-00 i Stockholm, dotter av regementskvartermästaren Olof Olofsson, adlad Morgenstierna, nr 339, och Elisabet Hund, af en adlad, men ej introducerad ätt.


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Rosenbr%C3%B6ijer_nr_404



Morgonstierna nr 339


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Morgonstierna_nr_339

[Heikki Jokipii]

Olen saanut tekijältä itseltään, eli Kasper Kepsulta, vihjeen tai oikeastaan tiedon, että näistä hänen artikkeleistaan löytyy aiheestamme lisätietoa:

-----
Fjärdepartsreduktionen och införandet av skattearrendering i
Ingermanland 1669–1684. Historisk Tidskrift för Finland 4/2009.

Godsdrift och tjänstemän på ingermanländska gods under 1600-talets
andra hälft. Historisk Tidskrift för Finland 2/2013.
----

Nyt kilvan, asiasta kiinnostuneet, Kansalliskirjastoon!

[Heikki Jokipii]

Kun olen edellä valittanut, miten vähän Inkerinmaan historiasta 1600-luvulta on tieteellisiä tutkimuksia julkaistu, niin tässä on nyt tulossa ihan uusi lisä tutkimukseen, eli ennakkotieto tulevista väitöskirjoista (http://blogs.helsinki.fi/hist-jatkokoulutus/tulevat/) ja sieltä:

FM Kasper Kepsu väittelee 9.5.2014 kello 12 aiheesta ”Den besvärliga provinsen – Reduktion, skattearrendering och bondeoroligheter i det svenska Ingermanland under slutet av 1600-talet” (The Troublesome Province. Reduction, Tax Farming and Peasant Resistance in Swedish Ingria at the End of the 17th Century). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arppeanum, Snellmansgatan 3. Vastaväittäjänä on Professor Nils Erik Villstrand, Åbo Akademi, ja kustoksena on professori Henrik Meinander.
En tässä nyt ole oikeutettu ketään tervetulleeksi tilaisuuteen kutsumaan, mutta sen nyt kuitenkin sanon, että paitsi, että aihe on mitä mielenkiintoisin, myös tuo vanha luentosali on sekä aika tilava että hyvin vierailun arvoinen, ihan itsessään. :D:

______

Ei ole kritikkiä ko. tutkimusta kohtaan - josta en tietysti tämän enempää tiedä - mutta olisiko niin, että ko. alueen, ajan, aiheen tutkimus eräällä tavalla väistämättä painottuu, myös meillä täällä sukututkimuksen puolella, lähteiden takia tuonne 1600-luvun loppupuolelle? Josta tuomiokirjat ovat saatavilla?

[Heikki Jokipii]

Kepsun väitöskirja on todellinen runsaudensarvi asian eteenpäin tutkimiseksi, erityisesti lähdeviitteidensä sekä laajuuden että täsmällisyyden suhteen.

Itse ritarikunnasta Kepsu toistaa sähköpostitse minulle ilmoittamansa käsityksen, että sen merkitys oli suhteellisen mitätön, verrattuna esim. Eestin- ja Liivinmaan ritarikikuntiin.

Ja todellakin, koko yhteisön loppu ("kuvandet") tapahtui käytännössä reduktioiden myötä 1680-luvulla.

[M.Sjostrom]

Esiintyykö Inkerinmaan ritareissa

* Bernhard Steen von Steenhuse, Koivusaaren herra (fl 1638; d bef 1643) ?

* Urpo von Ackerfeldt, edellämainitun Bernhardin (nuoremman) tyttären aviomies ?

* Klaus von Ackerfeldt, Konowin lesken uusi aviomies ?

* Johannes Laavunpoika von Ackerfeldt, Bernt Konowin velipuoli ?

* Johannes Urponpoika von Ackerfeldt, ilmeisesti Tusinan hovin arrendaattori ?

* Johannes Johanneksenpoika von Ackerfeldt (lienee ollut kapteeni jo 1680-luvulla) ?

* kapteeni Sakarias Wulf ?

* ketään Kampendorf -sukunimistä?

* ketään muita edellä luetellun jonkin perheen jäsentä ?

[Timo W]

Claes. Var proviantmästare vid armén i Tyskland 1632–16482 och hade därunder en tid varit fången. Var löjtnant 16524. Död omkr. 1674.4 Gift 1652 med sin broders svägerska Maria Elisabet Stein von Steinhausen i hennes 2:a gifte (gift 1:o 1641-11-30 i Stockholm med löjtnanten Joakim von Konow, död 1645, en av stamfäderna för adl. ätten von Konow), död 1655 i juli, dotter av generalriksschulten Bernhard Stein von Steinhausen och Anna Elisabet von Tranewitz.



Urban (son av Johan Olofsson, adlad Åkerfelt, tab 1), till Skvoritza16 i Ingermanland. Var ryttmästare 1651, då han jämte sin hustru deltog i arvskiftet efter svärfadern11. Levde 1652-11-04, då han var stämd för ärekränkning av sin svåger Mattias Hjulhammar men ursäktar sin utevaro med sjukdom12. Död3 Före 1660-07-04 Gift med Remunda Claudina16 Stein von Steinhausen, död11 före 1670-06-00, dotter av generalriksschulten Bernhard Stein von Steinhausen och Anna Elisabet von Tranewitz.


http://www.adelsvapen.com/genealogi/%C3%85kerfelt_nr_387

[Heikki Jokipii]

Genoksesta sain jo aikanaan tiedon, että Jully Ramsaylta olisi jäänyt kesken Inkerinmaan aatelissukuja koskeva teos. Myös tiedon, että sen aineisto olisi tallennettu Kansallisarkistoon. Sieltä sitä ei kuitenkaan löytynyt, ainakaan hänen kokoelmastaan (jossa on mm. "Frälsesläkter" -teoksen aineisto).

Nyt sama tieto kesken jääneestä "lähdeteoksesta" oli uudestaan uudessa Genoksessa 4/2016 Teppo Ylitalon artikkelissa "Ketkä kelpaavat historiaan" (s. 219). Jos en siis antaisikaan asiassa periksi, vaan tiedustelen nyt tätä kautta, voisiko tuo Ramsaylta jälkeenjäänyt materiaali löytyä jostain muualta.

[Kristian Stockmann]

Bernhard Stein von Steinhausenista löytyy perusteellinnen selvitys julkaisussa Postryttaren 1989, Ruotsin postimuseon vuosikirja, sivut 135-141. Artikkeli on professori Bertel von Bonsdorff:in (appiukkoni) kirjoittama.

[Kristian Stockmann]

Todettakoon vielä että Bernhard Stein von Steinhausenin suku on selvitetty julkaisussa Bremisches Jahrbuch Band 74/75 - 1995/96. Marianne Schwebel: Der Bremer Generaloffizial Bernhard Stein (+ 1558) und die Familie Stein, sivut 86-106.
Bertel von Bonsdorff on myös laatinut useita monisteita joissa suku Steinhausen käsitellään:
Släkten Steinhausen 1984, 29 sivua
Henric Steinhausen och Bernhard Stein von Steinhausen 1988, 48 sivua
Abraham Six van Chandelier & consortes i Ingermanland 1997, 65 sivua

Minulla on kopiot kaiksta näistä.

Bertel von Bonsdorffin sukututkimusarkisto on tallennettu Svenska litteratursälskapet i Finland arkistoon josta myös tämä aineisto löytyy.

[jokinti]

Inkerinmaan aatelisten lista v. 1663 läänintileistä, siellä on mainittu nämä suvut. Olen lihavoinut suvut, joista tiedän tehdyn (ainakin jonkintasoisen) tutkimuksen.
__________________

...
Böning
...
________________

....

Onko noissa lihavoimattomisssa suvuissa (yllä) mielestänne joitakin sellaisia, joista tutkimus puuttuu? Vai enkö vain ole löytänyt sitä? Tai kirjoittanut/tulkinnut nimen väärin? (Luultavasti, jompi kumpi ...)


Hei,


Onko tuosta Böning - suvusta tarkempaa tietoa - missä läänintilissä esiintynyt ja onko muuta tietoa - esim yhteyksiä Viipurin suuntaan ?


Ystävällisin terveisin,
jokinti