Kaksi Corneliusta PJR:ssä v. 1712

[Kivipää]

Tuolla Käsialat-otsikon alla oli keskustelua erään Cornelius-sotilaan sukunimestä. Harvinaisena sattumana ilmeni se, että kyseisessä komppaniassa näytti olleen samaan aikaan kaksi Corneliusta. Kyseinen etunimi ei ollut kovinkaan yleinen, joten pohdintani koskee Lohtajan Marinkaisissa asuneiden Susanna Corneliidr Maunulan (k. 14.4.1785, 80 v.) ja Johan Cornelisson Keiskin (k. 12.12.1777, 68 v.) isän henkilöllisyyttä. Kaikesta päätellen Susanna ja Johan olivat sisaruksia.

Laitan oheen kuvat SSHY:n kuvatietokannasta, johon vain jäsenillä on pääsy. Kyse on Pohjanmaan jalkaväkirykmentin majuri Daniel Mörlingin komppanian pääkatselmusluettelosta vuodelta 1712. Ruodussa 17 näyttää olleen Cornelius Akolahti ja ruodussa 71 Cornelius Miekkoja. Kummankaan patronyymi ei näistä kuvista ilmene. Onko jollain lisätietoa näistä sotilaista ja/tai Susannan ja Johanin isästä?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19176&pnum=231

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19176&pnum=236

________________
Matti Pesola

[Matti A. Nieminen]

Kummankaan patronyymi ei näistä kuvista ilmene.

SVARin "Rullor 1620-1723" -sarjassa on luettelo Pohjanmaan jalkaväkirykmentin miehistä pitäjittäin 1711: "Rulla öfwer Österbottns Infanterie Regementte Pro Anno 1711". Molemmat Corneliukset näkyvät patronyymeineen ja palkkaajineen Lohtajan pitäjässä:

Låchtå Sochn
nr 3 Cornelius Hindersson L: af Michel Akolachti
nr 37 Cornelius Hindersson L: af Michell Miekoja

Terveisin
Matti Nieminen

[Matti A. Nieminen]

Molemmat Corneliukset näkyvät myös Lohtajan ruodutusluettelossa 1711:

Himmangåby:
[3. ruotu]
1/3 Mickell Ackolachti
Broor Johan
Legok: Cornelius
[3. ruodun sotilaaksi otettiin] Legok: Cornelius Hindersson.

Låchtåby
[37. ruotu]
1/3 Mickell Mieckåja
Swåg: Mattz
Dräng: Cornelius
[37. ruodun sotilaaksi otettiin] Legok: Cornelius Hindersson.

Terveisin
Matti Nieminen

[Kivipää]

Suurkiitos kaima,

Todella yllättävä sattuma, että samassa komppaniassa oli samaan aikaan kaksi Cornelius Hinderssonia. Heidän alkuperänsä lienee hämärän peitossa eikä lohtajalaisten Susannan ja Johanin Cornelius-isäkään näillä armeijatiedoilla taida selvitä.
_______________
Matti Pesola

[Kivipää]

Susannan ja Johanin äidin henkilöllisyys näyttäisi selvinneen. Nimittäin Lohtajan Marinkaisten Maunulassa 28.11.1750 kuollut Beata Ericsdotter on rippikirjatietojen mukaan heidän äitinsä. 1740-luvun lopulla hänet mainitaan Keiskin isännän Johan Corneliussonin äitinä viitaten samalla Maunulaan, jossa emäntänä oli Susanna Corneliusdotter. Alla on linkit rippikirjasivuihin ja HisKin kuolinmerkintään. Mikäli tulkitsen oikein, niin Beata oli syntynyt joulukuussa 1677.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1741-1754_uk516/237.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1741-1754_uk516/236.htm

http://hiski.genealogia.fi/hiski/ahe9sq

Se, mistä nämä Corneliuksen lapset tulivat, on epäselvää, sillä esim. Susannan vihkitiedoissa 3.11.1728 ei ole mitään mainintaa kylästä ja talosta. Näin ollen ei selviä myöskään se, kumman Corneliuksen lapsista on kyse. Näistä kahdesta Corneliuksesta Akolahti yleni urallaan lippumieheksi, mutta Miekkoja taisi jäädä jo Napuen taistelukentälle. Jos maantieteellistä sijaintia miettii, niin Miekkoja on lähempänä Keiskijärveä kuin Himangan Akolahti. Järven lähistöllä sijaitsevat sekä Keiski että Maunula. Keiski siirrettiin 1900-luvun alussa Kälviän pitäjään, missä Miekkoja jo oli.
_____________
Matti Pesola

[Arto Isolankila]

Henkikirjoissa Lohtajan Marinkaisten Hauhtosella mainitaan vuosina 1704-1706 Cornelius ja tämän puoliso Beata. Hauhtonen, Keiski ja Maunula ovat lähellä toisiaan, joten erittäin todennäköisesti tämä Hauhtosen Cornelius on Johan Corneliusson Keiskin ja Susanna Corneliusdotter Maunulan isä. Venäjälle isonvihan aikana vietyjen luettelossa mainitaan vielä Erich Corneliison, joka on viety Hauhtoselta.

Vaikuttaa aika selvältä, että Cornelius Hauhtosesta tuli Miekkojan sotamies. Miekkoja siirrettiin 1600-luvun lopulla Lohtajasta Kälviän pitäjään.

Henkikirjat:
1704 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10698146
1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10887543
1706 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10843993

Venäjälle viedyt:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1373&pnum=67

[Kivipää]

Suurkiitos Arto tästä informaatiosta. Siinä oli erittäin olennaista uutta tietoa. Olen vuosikymmeniä pohtinut Susanna Corneliidotterin isän henkilöllisyyttä. Nyt siihen tuli selvyys. Cornelius on minun iäiiiiiäi.

Cornelius Hinderssonin ja Beata Ericsdotterin taustat ja tulo Hauhtoselle kiinnostavat. Näyttää siltä, että isonvihan pyörteissä Corneliuksen perheelle ei käynyt kovin hyvin ja Hauhtoselle tuli kokonaan uutta väkeä muualta. Ilmeisesti talo autioitui kun Cornelius ei palannut sotaväestä.

[Kivipää]

Löytyykö joltain helposti Lohtajan talonhaltijaluetteloa isoavihaa edeltävältä ajalta? Ilmeisesti mm. Suur-Lohtajan historia I:ssä (1950-luvulta) sellainen taitaa olla. Erityisesti tuo Marinkaisten Hauhtosen talo, jonka henkikirjassa Cornelius ja puolisonsa Beata mainitaan ainakin 1704-06, kiinnostaa.

[TapioV]

Löytyykö joltain helposti Lohtajan talonhaltijaluetteloa isoavihaa edeltävältä ajalta? Ilmeisesti mm. Suur-Lohtajan historia I:ssä (1950-luvulta) sellainen taitaa olla. Erityisesti tuo Marinkaisten Hauhtosen talo, jonka henkikirjassa Cornelius ja puolisonsa Beata mainitaan ainakin 1704-06, kiinnostaa.


Talonhaltijaluettelo on Lohtajan historia II:ssa. Marunkaisesta ei näy etsittyä Corneliusta. Eräiden muiden kylien osalta olen havainnut talonhaltijaluettelossa paljon virheitä.

[Kivipää]

Millaisia nimiä Hauhtosen talonhaltijaluettelossa oli 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa? Jospa Hauhtonen oli ennen isoavihaa kruununtila. Kruununtalonpojalla ei pahemmin oikeuksia tainnut olla, joten Corneliuksen lyhyehkö visiitti saattoi johtua siitä, että kruununtilalta tuli lähtö.

Lohtajan vuoden 1711 ruodutusluettelossa Cornelius näyttää (ensin) olleen Miekkojan renki ja sitten palkkasotilas (legokarl). Hän taisi olla vuosien 1710-11 suuren väenoton kohdehenkilöitä. Karoliiniarmeija tarvitsi kipeästi uusia sotilaita ja toisaalta taloudellinen taantuma paheni samoihin aikoihin.

Sota romahdutti Pohjanmaan tervan ja pien viennin, mikä tuntui rankasti myös Lohtajalla. Olivathan Marinkaisten tervametsät vuosikymmeniä olleet merkittävänä apuna paikallistaloudessa. Vuonna 1732 raportoitiin, että kyseiset metsät olivat loppumassa, mutta Corneliuksen aikaan eivät vielä olleet.

[Arto Isolankila]

Henkikirjoissa vuonna 1695 mainitaan Erik Hauhtonen, puoliso Christin, poika Johan ja tämän puoliso Beata. Vuosina 1696-1697 Erik Hauhtonen, poika Johan, tämän puoliso Beata ja Erikin tytär Beata. Vuosina 1698-1703 mainitaan Johan Eriksson Hauhtonen ja pso Beata. Lisäksi vuosina 1701-1702 mainitaan Johanin sisar Beata. Kymmenysluetteloista selviää, että Erikin patronyymi oli Erikinpoika

Mahdollisesti Cornelius oli Erikin tyttären ja Johanin sisaren Beatan puoliso, eli talon vävy. Kymmenysluetteloissa Corneliusta ei mainita, vaan vuosina 1704-1706 mainitaan ainoastaan Erik Hauhtonen.

Kuten Tapio Vähäkangas tuossa aikaisemmin varoitti, Suur-Lohtajan historian talonhaltijaluetteloissa on virheitä. Talonhaltijaluetteloissa Hauhtosen kohdalla Corneliusta ei mainita lainkaan, vaan vuosina 1677-1710 mainitaan Erkki ja Jussi Erkinpojat (vävyjä). Henkikirjatietojen perusteella Jussi Erkinpoika oli Erkki Erkinpojan poika.

[Kivipää]

Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Tosiaan näyttää siltä, että Cornelius tuli Hauhtoselle vävyksi noin vuoden 1703 paikkeilla. Se mistä Cornelius Hindersson tuli taloon ja kuka lienee ollut hänen isänsä Hindrik/Henrik, jää nähtäväksi. Oliko esimerkiksi Marinkaisissa tai naapurikylissä Henrik-nimistä talonhaltijaa 1600-luvulla?

Aikamoiselta suurperheeltä Hauhtosen väki näyttää. Tervanpoltto, jota Marinkaisissa oli harjoitettu jo vuosikymmeniä, lisäsi suurperheiden määrää. Eräiden asiantuntijoiden mukaan jopa noin kolmasosa kaikista Lohtajan taloista oli suurperheitä.

Beatan ja Corneliuksen poikien nimet Erik ja Johan viittaavat äidin sukuun, mutta Susanna-tyttären etunimen tausta ei näistä käytettävistä sukutiedoista selviä. Sattumalta huomasin, että myös Kokkolan pitäjän Korpilahden kylässä oli Hauhtosen talo.