Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Laitila Abraham Jacobsson (Kirsberg) *22.04.1794 Laitila
viimeinen havainto
1811-1816, Laetala Kyrckoby sivu 121 Erola http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19657&pnum=125
1811 25/12
mies häviää --- kiitos avusta
Alpo Rantala
07.08.13, 16:59
Abraham Jacobsson on muuttanut 22.10.1812 Pyhämaan seurakuntaan, ilman sukunimeä.
Alpo Rantala
En löytänyt Pyhämaasta.
Laitilasta myöhemmin
1825-1831, Kaukolan Rantalassa sisarensa Walborg'n luona
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19659&pnum=45
häviää uuudelleen :confused:
willegusta
08.08.13, 14:12
tästäkin löytyy vuosilta 1822-23
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19658&pnum=45
willegusta
08.08.13, 14:46
tässä abraham on muuttanutkin pyhämaan sijasta pyhärannan ihoden kaurilaan ,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4377&pnum=16
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4539&pnum=20
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4539&pnum=16
Hannu Numminen
08.08.13, 22:38
tässä abraham on muuttanutkin pyhämaan sijasta pyhärannan ihoden kaurilaan
Niin no, pitäjän nimi oli tuolloin Pyhämaa, Pyhäranta on Pyhämaan mantereen puoleisen osan ja kunnan nimi vuodesta 1908, Pyhämaa oli ns. Luodon puoli, joka liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1974. Tämä on kovin helppoa sekoittaa ja muistaa väärin. Lisätietoa lyhyesti tarjoaa Pyhärannan kunnan internet-sivusto, http://www.pyharanta.fi/index.php?id=25 . Wikipedia tarjoaa enemmän tietoa sekä Pyhämaasta että Pyhärannasta.
Kiitos!
Hän palaa Pyhärannasta 1825-1831, Kaukolan Rantalaan sisarensa Walborg'n luo
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...=19659&pnum=45 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19659&pnum=45) ja katoaa sen jälkeen.
jatkovinkkiä toivoen ....
willegusta
09.08.13, 11:13
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19659&pnum=246
tässä on Soukaisten Hällysellä 1826 , etsitään lisää .
Pistän samalla Hannulle tämän lainauksen hänen kotisivultaan .
" Näissä sukupuissa on hieman oiottu asioita: esimerkiksi nykyinen Pyhäranta on Pyhäranta menneinäkin vuosisatoina, vaikka sitä pitäisi oikeastaan kutsua Pyhämaaksi. Samoin Kalanti on Kalanti eikä Uusikirkko, puhumattakaan että kutsuisin sitä Uudeksikaupungiksi – Uusikaupunkihan erotettiin 1600-luvulla Uudestakirkosta ja sekä Pyhämaa että Kalanti, entinen Uusikirkko, liitettiin Ukiin 1900-luvun loppupuolella. "
Hannu Numminen
10.08.13, 22:09
Pistän samalla Hannulle tämän lainauksen hänen kotisivultaan .
" Näissä sukupuissa on hieman oiottu asioita: esimerkiksi nykyinen Pyhäranta on Pyhäranta menneinäkin vuosisatoina, vaikka sitä pitäisi oikeastaan kutsua Pyhämaaksi. Samoin Kalanti on Kalanti eikä Uusikirkko, puhumattakaan että kutsuisin sitä Uudeksikaupungiksi – Uusikaupunkihan erotettiin 1600-luvulla Uudestakirkosta ja sekä Pyhämaa että Kalanti, entinen Uusikirkko, liitettiin Ukiin 1900-luvun loppupuolella. "
Kiitos lainauksesta, oiottu on. En tarkoittanut kenellekään, tässä viestiketjussa tai sen ulkopuolella, mitään henkilökohtaista. Pahoittelen mahdollisia huonoja sanavalintojani.
Olen vain sitä mieltä, omasta kokemuksesta, että on kovin helppoa sekoittaa ja muistaa väärin nämä Pyhämaat ja Pyhärannat, samoin kuin Kalanti ja Uusikirkko. Uusikirkko (Tl.) kun oli vuoden 1935 loppuun Uusikirkko ja sitten Kalanti vuoteen 1993, kunnes se liitettiin Uuteenkaupunkiin. Tämä lyhytaikainen nimenmuutos johtui ilmeisesti sekaantumisvaarasta Viipurin läänin Uuteenkirkkoon.
Noissa omissa tutkimuksissani olen koettanut kirjata Pyhämaalle ne kylät, jotka kuuluivat Pyhärannan alueeseen 1908-1974 ja Pyhärantaan ne kylät, jotka kuuluvat nykyiseen Pyhärannan kuntaan. Tässä jaottelussa ongelmia tuottavat esimerkiksi kylät, jotka siirrettiin Pyhämaahan Kalannista 1863 ja 1942. Ja kyllä, tämä johtaa väistämättä anakronismeihin.
Kaiken kaikkiaan, pitää muistaa katsoa Pyhämaan lisäksi myös Pyhärannan kirkonkirjat ja päinvastoin. Jos jotakin kylää ei löydy Pyhämaasta/Pyhärannasta, pitää muistaa katsoa myös Kalanti/Uusikirkko ja edelleen päinvastoin.
Mutta kuka onkaan väittänyt sukututkimusta helpoksi? Ja toisaalta, olematta lääkäri, sukututkimus, siinä kuin vaikkapa ristikoiden täyttäminen, auttaa pitämään dementian loitolla! :)
Enkä vaihtaisi sukututkimusta muuhun harrastukseen, vaikka myönnänkin, että liikuntaa voisi harrastaa koirankxxxtuslenkkejä enemmänkin. :D:
willegusta
11.08.13, 07:07
Vastaan nyt vielä tässä sivulla tähän Pyhämaa-Pyhäranta aiheeseen . Hyvä että asioita kerrataan mutta olenko ymmärtänyt oikein että Hiskissä ja SSHY:n sivuille on väärin kirjattu sinun mielestä ? . Minä yleensä ilmoitan sen minkä seurakunnan sivuilta löytyy kulloinenkin tieto näin on helpompi kohdentaa paikkaa. Jokainen voi omissa tutkimuksissa kirjata sitten tiedot oikealla näkemyksellä .
Hannu Numminen
11.08.13, 10:58
Vastaan nyt vielä tässä sivulla tähän Pyhämaa-Pyhäranta aiheeseen . Hyvä että asioita kerrataan mutta olenko ymmärtänyt oikein että Hiskissä ja SSHY:n sivuille on väärin kirjattu sinun mielestä ? . Minä yleensä ilmoitan sen minkä seurakunnan sivuilta löytyy kulloinenkin tieto näin on helpompi kohdentaa paikkaa. Jokainen voi omissa tutkimuksissa kirjata sitten tiedot oikealla näkemyksellä .
En ole missään vaiheessa väittänyt, että jokin tietty seurakunnan merkitsemistapa olisi "väärin" tai "oikein", kaikkein vähiten, että oma merkitsemistapani olisi "oikein". Sen paremmin en ole väittänyt, että SSHY (Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys), SSS (Suomen Sukututkimusseura) tai KA (Kansallisarkisto) olisivat kirjanneet asiat "väärin". Vastasin tähän viestiketjuun aluksi vain kertoakseni, että Pyhämaa/Pyhäranta ja Kalanti, entinen Uusikirkko (T.l.), ovat näiden erinäisten seurakuntastatusten, itsenäistymisten ja liitosten takia hankalahkoja muistaa ja että ketjun lukijoista joillekin nämä asiat saattavat olla jopa "uusia". En nähtävästi onnistunut tuomaan kirjoittamisen syytä selkeästi esiin.
Kertaan nyt tässä vielä lyhyesti Pyhämaan ja Pyhärannan seurakuntien historiaa, vaikka toistankin itseäni:
- 1639 perustettiin Pyhämaan seurakunta, joka tuolloin erotettiin Laitilan seurakunnasta
- mantereelle Rohdaisten kylään rakennettiin kirkko 1600-luvun lopulla (lupa kirkon rakentamiseen tuli kuninkaalta 1688)
- Luodon Pyhämaa oli tuolloin emäkirkko ja Rohdainen oli kappeli
- kuningas määräsi 1782 Rohdaisten kirkon, siis mantereen puolen, emäkirkoksi ja Luodon puolen kappeliksi
- senaatti määräsi 1908 Pyhämaan seurakunnan jaettavaksi kahdeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, joiden nimiksi tulivat Pyhämaa ja Rohdainen; vielä samana vuonna senaatti vahvisti Rohdaisten nimenmuutoksen Pyhärannaksi
Pyhärannan ja Pyhämaan kunnat erosivat omiksi kunnikseen vuonna 1908. Pyhämaahan oli siirretty Kalannista Kammelan, Edväisten ja Kukaisten kylät vuonna 1863, jolloin siis oli vielä olemassa yhteinen Pyhämaan pitäjä. Itsenäiseen Pyhämaan kuntaan liitettiin Raulio ja Torlahti Kalannista vuonna 1942. Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1974. Pyhäranta on edelleen itsenäinen kunta. Kalanti vaihtoi nimensä Uudestakirkosta Kalanniksi 1.1.1936 alkaen (Valtioneuvoston päätös on annettu 6.6.1935) ja Kalanti liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1993.
Tätä kirjoittaessani SSHY:n digiarkistossa ovat Pyhärannan seurakunnan alla rippikirjat vuosilta 1693-1879 (jäsensivuilla vuoteen 1909 saakka). Pyhämaan seurakunnan alla taas ovat rippikirjat vuosilta 1815-1882 (jäsensivuilla vuoteen 1910). Kansallisarkiston digitaaliarkistossa Pyhärannan seurakunnan rippikirjat ovat vuosilta 1693-1862 ja Pyhämaan rippikirjat vuosilta 1815-1864. SSS:n HisKissä Pyhärannasta on tietoja vuosilta 1750-1857 ja Pyhämaasta 1806-1883. Näin ollen on tarpeen muistaa, missä vaiheessa kuntien itsenäistymisiä ja kylien liitoksia tapahtui, muuten päätyy ihmettelemään, miksi jokin tietty kylä tai talo ei löydy. Tätä yritin tuoda esiin tämän ketjun aiemmissa viesteissäni.
Ystävällisesti
Hei!
lopetetaan tässä ketjussa tuon mielenkiintoisen hallintorakenteen analysointi. Seurakuntien perustiedoista HISKI nuo tiedot löytyvät.
En vaan huomioinut tuota muutosta etsiessäni.
Näitä tutkimuksia on sekoittamassa samanlainen kehitys muuallakin esim Nilsiä -- ennen Kuopiota osa on ollut Iisalmea! ja nyt taas palannut Kuopioksi.
Kiitos, että löysimme Abrahamin.
Jatketaan tuon Abrahamin etsintää, se auttaisi tätä projektia.
Alpo Rantala
11.08.13, 22:03
Kaiken opastuksen uhallakin tarjoan vielä yhden heikon lenkin Abrahamin löytämiseksi. Syy on se, että hänen veljensä kuuluu tutkimiini laitilalaisiin sukuihin. Kyseinen Abraham saattaa olla vuonna 1826 Untamalan Haverin taloon itselliseksi ilmaantuva Abraham Kirsberg. Hänet on merkitty lyijykynällä ko. vuoden rippikirjaan, mutta syntymävuosi on 1800 ,ilman päiväyksiä. Hän asustaa veljensä Vilhelmin torppassa. Abraham kuolee 23.12.1855 naimattomana Untamalassa veljensä torpassa. Rippikirjoissa on myös mahdollisesti tulkittavia syitä, jotka selittävät Abrahamin syntymäajan. Tapahtumien tulkinnan jätän viisaammille.
Alpo Rantala
Abraham *22.04.1794 Laitila +23.12.1855 Laitila, Untamala, Haveri,
löytyi ja Kirsberg-suvun jäseniä Laitilassa tutkiessani, havaitsin, että Abraham "ajattelijana" on tuon asian takana - muut jäsenet eivät sovi "määrityksiin" --- voiko joku vahvistaa?
:):
http://www.argumentti.fi/argumentti/2013/01/laitilan-ukon-lopunajan-profetia/
Laitilalaisen rootuvaisen Kirsbergin lopunajan profetia lopusta (lopunajan merkeistä)
Rootuvaiset olivat Laitilassa ihmisiä, joiden toimeentulo oli järjestetty köyhäinavun turvin. Mainittu Kirsberg eli Laitilassa 1800-luvun lopulla siihen aikaan, kun ei vielä ollut vanhainkoteja. Kirsbergiä pidettiin syvästi uskovana, tosin vähän kummallisena, miehenä. Olinpaikkansa tuvassa Kirsberg oli puhunut asioista, joita muut tuvassa olijat olivat hämmästelleet.
Kirsberg alkoi profetoimaan maailmanlopun merkeistä. Hän ennusti:
"Loppu tulee, loppu tulee! Se tulee silloin, kun Moromäki punoittaa, kun Valkojärvi kasvaa kauraa, kun suota myydään kilokaupalla, kun lankoja myöten puhutaan, kun puupappi saarnaa pöydällä ja kun teitä tervataan ja päättömät hevoset kulkevat teillä".
Osa Kirsbergin profetian yksityiskohdista liittyi Laitilan tuleviin asioihin ja osa yleisemmin maailman kehitykseen maailmanlopun enteinä. Profetian jokainen yksityiskohta on toteutunut.
Moromäki oli pieni asuinalue Laitilan kirkonkylässä, keskustassa. Sen talot maalattiin punaisiksi ja siinä nähtiin täyttymys Kirsbergin profetian ensimmäiseen kohtaan.
Valkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla maatalouskäyttöön ja todellakin Valkojärvi kasvaa kauraa. Laitilassa toiminut pehkutehdas täytti ennustuksen kohdan suon kilokaupalla myymisestä.
Lankoja pitkin puhuminen on selkeä profetia lankapuhelimesta,
"puupappi saarnaa pöydällä" puolestaan radiosta ja/tai televisiosta.
Teiden tervaaminen täyttyi maanteiden asfaltoimisessa ja päättömät hevoset sopii hyvin kuvaamaan hevosettomia, moderneja kulkuvälineitä, autoja (autoistahan on puhuttu, että niillä on niin ja niin paljon hevosvoimaa).
Nämä moderniin aikaan ja tekniseen kehitykseen liittyvät profetian yksityiskohdat oli sanottu 1800-luvulla käytössä olevalla kielellä ja sanastolla. Silti on helppo jälkeenpäin, kun profetia on toteutunut, ymmärtää, että nykyaikaisesta teknisestä kehityksestä on kysymys ja ennustuksen alkuosa on toteutunut Laitilaan liittyvissä tapahtumissa.
Kirsbergin rootuvaisukon profetia on hyvä esimerkki siitä, että oppimattomallekin uskovalle Jumala voi ilmaista kaukaisen tulevaisuuden tapahtumia ja profetian saanut ihminen osaa kuvailla kaukana edessäpäin olevia asioita sellaisilla sanoilla, mitä hänen aikanaan oli käytössä. Kirsbergin aikaanhan auto, puhelin, televisio ja radio olivat tuntemattomia käsitteitä.
Lähde: Helluntaituulia Varsinais-Suomessa, 1994
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.