Trägårdsmästare

[Antti Järvenpää]

Hei!

Vastaani tuli Porvoon saaristossa eräs trägårdsmästare 1700-luvun alussa eräässä kartanossa. Kun sitten silmäilin hiukan muitakin kartanoita sieltä täältä, näyttäisi siltä, että useammallakin kartanolla oli omat puutarhurinsa. Aikaisemmin silmääni on toki pistänyt se, että puutarhoja tai ainakin yrttitarhoja oli säätyläisillä jo keskiajalta alkaen ja historiallinen kartasto kertoo Jöns Kurjella olleen jopa rypäleviljelmän.

Olisin oikeastaa kiinnostunut siitä, millainen herra tai käsityöläinen tuollainen trägårdsmästare oli 1700 luvun alkupuolella, ja mistä he tulivat. Opittiinko ammatti aiemmilta mestareilta, vai tuliko nämä mestarit kenties Ruotsista. Onkohan aiheesta kirjoitettu enemmälti jossakin, onko joku mahdollisti kerännyt kyseisestä ammattikunnasta henkilötietoja ja kuinkahan vanhasta ammatista tässä olisi kyse.

[Juha]

Itse olen onnistunut törmäämään kahteen puutarhamestariin Länsi-Uusimaalla ja heistä toinen taisi tulla Ruotsista maahamme.

Kyllä kait puutarhamestari on ollut sellainen työnjohtaja ja miksei myös suunnittelija.

Toisaalta esim. Mustion kartanon puiston suunnitteli eräs Gottfrid Hartzell, joka oli kiskolaisen rusthollarin poika ja koulutukseltaan maanmittari.

Ihan HisKiä käyttämällä voi huomata, että 1800-luvun puolella ao. alueen kartanoissa oli järjestään oma puutarhamestari.

Olisi todella kiva itsekin kuulla, onko heistä olemassa kirjallisuutta.

[Tuiju Olsio]

Isäni esi-isä trädgårdsmästare Petter Örnberg tuli Ruotsista 1780 ensin Kemiölle Storvikin rälssisäteritilalle. Oli rauhaton sielu ja siirtyi kartanosta kartanoon: Vihti, Porvoo, Askola, Mäntsälä, Hauho, Tyrväntö ja Kalvola. Mitä hänen työkuvaansa on kuulunut, ei minulla ole pienintäkään aavistusta. Ihmettelen vain, mistä tuohon aikaan ovat ihmiset tienneet, missä kaivataan puutarhuria.

[Sariainen]

Kai silloin kulki jonkilaisia sanansaattajia :cool: ja näyttää tuo postikin alkaneen kulkea jo aika varhain:

http://www.kirjastovirma.net/haapajarvi/historiaa/posti/

Jos ne lähettivät kartanoiden kesken tietoja, että puutarhurin paikka on avoinna tai sitten suoraan puutarhureille. Mene ja tiedä. :eek:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Antti Järvenpää]

Nettiä selailemalla olen katsellut mm. seuraavia linkkejä.

http://www.yrttitarha.com/tietopankki/kansanperinne/puutarha.html
http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/puuthist.htm

Noista tulee jotekin se mielikuva, että voidaan erottaa toisistaan:
- yrttitarha
- koristepuutarha

Näistä yrttitarhoilla on pitkä menneisyys, mutta mahtoiko niitä varten olla erillinen puutarhuri väkineen. Sen sijaan koristepuutarhat tuntuisivat nousseet maihin vasta 1700-luvun paikkeilla. Noissa linkeissä puutarhan hoidon edistäjinä mainitaan usein Linnea ja Pietari Kalm, mutta puutarhuri, johon osuin Pernajan Sarvisalon kartanossa http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1743-1749_es243/51.htm on avioitunut 1737, jolloin hänet mainitaan jo puutarhuriksi.

Itse asiassa olisin myös kiinnostunut siitä, mitä tuossa yllämainitussa linkissä lukee trägårdm. Anders Backmannin ja vaimon Karin Mattsdr. välisellä rivillä. En saa mitenkään hahmoitettua mitä siinä lukee. Ylempänä oleva puutarhuri on selvästi mennyt 1747 Turun Lääniin,

[Olarra]

Tuohon aikaan (1700-l) asiat yleensä levisivät Suomeen Ruotsin kautta (toki myös Saksasta ja Baltian kautta), näin lienee ollut myös puutarhanhoidon laita. Matti Klinge kuvaa hyvin pappiloiden roolia kirjassaan Iisalmen ruhtinaskunta. Ruotsissa on ilmestynyt Åsa Ahrlandin väitöskirjan pohjalta kirja: Åsa Ahrland: Den osynliga handen, trädgårdsmästaren i 1700-talets Sverige. Kustantamo Carlsson 2006. Tässä linkki: http://www.bokus.com/b/9789172037489.html
En ole vielä ehtinyt kirjaan tutustua, mutta aika tavallista on nykyruotsalaisissa tutkimuksissa jättää valtakunnan entinen itäinen puolisko tutkimuksen ulkopuolelle tai ainakin vähäiselle huomiolle. Kenties kirjasta kuitenkin on jotain apua. Museoviraston julkaisusarjasta löytyy parikin kartanoiden puutarhoihin liittyvää julkaisua:
http://www.nba.fi/fi/rakperjulk
Kaikkiaan kiinnostava kysymys, onhan kevät ja aika lähteä viikonloppuna puutarhankunnostustöihin...
t. 0lavi

[SatuKy]

Suosittelen luettavaksi Ruoff, Eeva 2002. Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Otava.
Kirjoittaja on tutkinut suomalaista puutarhahistoriaa keskiajalta lähtien. (mm. Naatalin luostari ja linnojen puutarhoja). Kaalimaa eli kasvimaa ja trägård eli hedelmätarha erotettiin toisistaan. (Hauska vanha nimike entisiltä ajoilta
akileijalle on rupuliruoho.)
Turun linnassa oli 1538 naispalvelija, jonka tehtävä oli puutarhanhoito. Mutta Juhana- herttuan mukana saapui Une Olsson ammattimieheksi linnaan, samoin 1585 mainitaan ammattipuutarhurina Peer Nilsson. (Ruoff s.23-24). Viiniköynnöksiä lähetetiin Suomesta Kristiina-kuningattarelle myöhemmin, joten suomalainen puutarhanhoito oli linnoissa ja kartanoissa arvostettua.

Satuky
keväisin viherpeukaloiden sukua

[Antti Järvenpää]

Suosittelen luettavaksi Ruoff, Eeva 2002. Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Otava.

Vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta näyttää ainakin Suomalainen.com:n mukaan olevan loppuunmyyty. Täytynee kysyä kirjastosta.