Pyöveli Nils Rönblad

[moelanen52]

Hei, olisin kiinnostunut Nils Eskilsson Rönblad-nimisestä pyövelistä. Noin vuonna 1719 syntynyt Rönblad ilmaantui Laihian Ratikylän Skarvin talon vävyksi 1740-luvulla naituaan (talon tyttären?) Maria Martintytär Skarvin. Vuodesta. Hänet on kirjattu piiskuriksi vuosina 1751-54 ja pyöveliksi vuodesta 1755 lähtien. 1760-luvulla Rönblad muutti perheineen Mustasaareen, jossa asui Höstveden ja Vikenin kylissä kuolemaansa saakka 1791. Hän ennätti olla kaksi kertaa naimisissa ja sai liitoista kymmenkunta lasta.
Olen rakentelemassa jonkinmoista henkilökuvaa tuosta "mestarismiehestä"; hän kiinnostaa minua senkin vuoksi, kun hän kävi virkamatkoillaan myös Paltamossa - ja muuan esi-isäni velimies sai olla hänen "asiakkaanaan".
Sattuisiko joku tietämään tuon Rönbladin taustoista tarkemmin? tv. Mikko Moilanen, Muhos

[Erkki]

Oliko se juuri tämä pyöveli, joka laittoi muistelmiensa nimeksi "Olin päätä pitempi muita"?

[moelanen52]

Näin varmaan myöskin ajatteli - eli päätään pitempi muita. Pohjanmaan pyöveleistä on usein mainittu pitkän päivätyön eli 40 vuoden ajan päitä lyhyemmiksi ajellut Heikki Hakalainen 1600-luvulla loppupuoliskolla. Nils Rönbladin virkaura oli sekin kunnioitettava eli 36 vuotta.
Mainitun Hakalaisen jälkeen kaidalta tieltä horjahtaneita kovisteli Pohjanmaan läänin alueella Elias Jaakonpoika 1710-1720-luvuilla, ja hänen jälkeensä Michel ja Johan Dahl.
Pyöveleistä vallalla oleva käsitys, jonka mukaan he olisivat olleet kaikkien kammoamia, pelättyjä, vihattuja ja ylenkatsottuja hylkiöitä, jotka asuivat kylän tai kaupungin laiteilla hökkeleissään, ei näytä pitävän paikkansa. Keskiverto pyöveliksi päätynyt näyttää olleen joku tavanomaisen keskivertotilan veljeskatraasta. Kaikissa tutkimissani tapauksissa pyöveli perusti perheen ja sai liudan lapsia sekä näyttää elelleen kyläyhteisössä siinä missä muutkin. Nils Rönblad harjoitti pyövelin toimiensa ohella myös maanviljelystä. Eikä hän näytä olleen sen kammoamman oloinen kuin muutkaan: kun hän jäi leskeksi ensimmäisestä vaimostaan, niin ottipa uuden - 35 vuotta nuoremman ja verevän talokkaan tyttären.

[Matti Lund]

Hei, olisin kiinnostunut Nils Eskilsson Rönblad-nimisestä pyövelistä. Noin vuonna 1719 syntynyt Rönblad ilmaantui Laihian Ratikylän Skarvin talon vävyksi 1740-luvulla naituaan (talon tyttären?) Maria Martintytär Skarvin. Vuodesta. Hänet on kirjattu piiskuriksi vuosina 1751-54 ja pyöveliksi vuodesta 1755 lähtien. 1760-luvulla Rönblad muutti perheineen Mustasaareen, jossa asui Höstveden ja Vikenin kylissä kuolemaansa saakka 1791. Hän ennätti olla kaksi kertaa naimisissa ja sai liitoista kymmenkunta lasta.
Olen rakentelemassa jonkinmoista henkilökuvaa tuosta "mestarismiehestä"; hän kiinnostaa minua senkin vuoksi, kun hän kävi virkamatkoillaan myös Paltamossa - ja muuan esi-isäni velimies sai olla hänen "asiakkaanaan".
Sattuisiko joku tietämään tuon Rönbladin taustoista tarkemmin? tv. Mikko Moilanen, Muhos


Hei, sellainen tarkennus Niiles Eskonpojan tulotavasta Laihialle, että Laihian syyskäräjien 2-3.10.1745 pöytäkirjan mukaan talollinen Laihian Perälänkylästä, Juho Eskola kertoi pestanneensa "viisi vuotta sitten rengin Niiles Eskonpojan, jonka todetaan nyt olevan 25 -vuotias, varasotamieheksi ruotunsa puolesta kuudella kuparitaalarilla".

Hänen pestinsä kantajan tykönä oli kestänyt viime kevääseen (1745) saakka, jolloin hän oli palauttanut pestirahan kantajalle ja oli halunnut erota varasotamiehen paikalta kantajan ruodusta. Tästä Juho Eskola vaati Niileksen lailliseen edesvastuuseen ja ottamaan takaisin laillisen pestuurahansa, jonka kantaja oli tallentanut lautamiehen Heikki Potkan huostaan. Tätä vastaan Niiles Eskonpoika kertoi, että hän on saanut vaivakseen sellaisen etenevän sisätaudin, että on tullut palvelukseen kelpaamattomaksi ja oli siksi palauttanut vastaanottamansa pestausrahan.

Koska Niiles Eskonpoika oli ottanut kuuden kuparitaalarin pestausmaksua vastaan talolliselta Juho Eskolalta varasotamiehen pestin, jotta voisi niin vaadittaessa lähteä ulos sotamieheksi hänen puolestaan, katsoi oikeus kohtuulliseksi kaupanteon kaaren 1. luvun 2.§:n nojalla, että Niiles Eskonpoika ottaa uudestaan kantajalta kuuden taalarin pestausrahan ja nyt velvoitetaan menemään sotamieheksi Eskolan puolesta, jos hänet voidaan ottaa sotamieheksi ilmoittamastaan sairaudesta huolimatta, mikä määräys alistetaan mitä hyväsyntyisimmän herra kreivin ja maaherran kunnioitettuun harkintaan.

(Kanne on mf ES2108:ssa) , KA 1745 a56.

Siis Laihian lastenkirjan mukaan Niiles Eskonpoika olisi syntynyt 1719. Jos vuosi on oikein, niin kun hän oli lokakuussa 1745 vielä 25 -vuotias, niin hän olisi syntynyt aivan vuoden 1719 lopuilla, marras- tai joulukuussa.

Tosin Niiles on vihitty Laihialla 6.2.1743 Maria Martintytär Skarvin kanssa ja ripilläkäynnit sotamies Niilekselle Eskolan talossa alkavat vasta vuodesta 1743 alkaen, mutta toisaalta varasotamies Niiles on merkitty jo Eskolan henkikirjaan 1742 ja vaimonsa kotitalon Skarvin henkikirjaan 1749-50.

Yo. pöytäkirjan mukaan hän olisi pitänyt pestinsä vuodesta 1740 kevääseen 1745 Eskolan talossa. Nähtävästi siis Juho Eskola on luovuttanut hänet palvelemaan väliaikaisesti johonkin muuhun taloon vuosiksi 1741-42, joka on ollut Laihian ulkopuolella, sillä muuttodistushan on 7.3.1742 ja tulopaikka Uudenkaarlepyyn pastorin Jesenhausin todistuksella Saarijärveltä (Tarkoittanee pitäjää - Jos Niiles asui emoseurakunnassa ennen Uuteenkaarlepyyhyn saapumistaan, hänet luulisi löytävän sen rippikirjoista).



terv Matti Lund