Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Påsa-sukuun avioitunut Gertrud Yxkull
Påsa - Posa - Possenius - Posse -sukuun avioitunut Gertrud Yxkull lienee monelle tuttu ja hänen vanhempiensa henkilöllisyyttä on pohdittu jo pitkään. Tiedot hänestä ovat vähäisiä ja nämä vähäiset tiedotkin osakseen epämääräisiä ja ehkä jopa ristiriitaisia. Yxkull tai von Uexküll tunnetaan liivinmaalta kotoisin olevan aatelissukuna, joka on moninaisuudessaan siinnyt sukuhaaroja kuin "sieniä sateella".
Gertrud Yxkull oli aviossa Lappeen lainlukijan, Jöran Jöransson Påsan kanssa ja parilla oli ainakin neljä lasta. Tyttäret Gertrud ja Margareta avioituivat sotilaiden kanssa, Margaretan puoliso oli ratsumestari Ambrusius Henriksson Töpper ja tämä pari on Brusin-suvun kantavanhemmat, poikansa Otto Reinhold Brusin kohosi myös ratsumestariksi (ja oli mielenkiintoisesti nimetty Otto Reinholdiksi, joka on Yxkull/Uexkull suvussa tiuhaan esiintyvä nimi ja kenties paras vihje Getrudin vanhemmista).
Gertrud Påsa avioitui puolestaan Freidenfelt-suvun kantaisän kapteeni Christoffer Freudenbergin kanssa ja heidän poikansa Göran Johan ja Christoffer aateloitiin nimellä Freidenfelt muutamia vuosia isänsä kuoleman jälkeen.
Olen nyt useampaan sukulinkkiin liittyen pyöritellyt Uexkull-sukuisia tutkimuksissani ja tämän takia myös Gertrud Yxkullin sijoittuminen suvussa alkoi kiinnostaa, ainakin hypoteettisella tasolla, voihan nimittäin olla, ettemme täyttä varmuutta siitä koskaan saakkaan. Ottaisin mielelläni vastaan rakentavia mielipiteitä ja hypoteeseja Gertrudin vaiheita tutkineilta ja Uexkull sukuun perehtyneiltä.
Jonkinasteisen seulonnan jälkeen olen löytänyt ainakin varteenotettavia sukuhaaroja, joista Gertrud voisi polveutua. Tulkintani ovat lähes pelkästään etymologisia ja perustan ne siis suvussa esiintyviin nimiin. Voimme varmasti todeta vain, että Gertrudin omassa jälkeläisjoukossa esiintyi muun muassa seuraavia nimiä: Gertrud, Lars/Laurentius, Hans, Mårten, Margareta, Otto Reinhold (huomaa nimiyhdistelmä!), Göran Johan, Göran, Christoffer, Eva Hedvig, Katarina, Kristina jne.
Paras vihjeemme lienee juuri edellämainittu nimi Otto Reinhold, sekä tietenkin Gertrudin itsensä nimi. Otto Reinholdeja esiintyy Uexkull-suvussa useita, tunnetuin lienee Suomen puolella vaikuttanut maaherra Otto Reinhold Yxkull, joka osuu ajallisesti nuorempaan sukupolveen (http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/569/).
Ajallisesti Gertrudin syntymää (noin 1580) edeltävistä sukupolvista ei löydy suoraan yhtään Otto Reinholdia, mutta vanhin nimiyhdistelmän kantaja osuu tietääkseni sen Reinhold von Uexküllin haaraan joka oli aviossa Elisabeth von Rosenin kanssa. Myös nimeä Gertrud esiintyy tässä haarassa, muttei läheskään niin paljon, kuin muutamaa sukupolvea aiemmin haarautuvussa Uexkull-Gyllenbland -linjassa. Siitä tekee mielenkiintoisen jo pelkästään se tosiasia, että kyseinen sukuhaara vaikutti itäisessä Suomessa samoihin aikoihin Påsan kanssa avioituneen Gertrudimme kanssa. Lisäksi myös tällä sukuhaaralla on esipolvissaan useampia Reinholdeja ja myös Ottoja.
Vaan, miten on, jääkö tämä kysymys ikuiseksi mysteeriksi vai löytyykö siihen edes jonkinlaista, hypoteettista vastausta, jotka Påsa-suvun tutkimukset tuntuvat täysin ohittavan.
Robinson Korhonen
07.02.14, 16:11
Tervehdys,
Olen pohtinut asiaa myös silloin tällöin ja vihdoin sisuuntuneena kaivoin (lue: klikkasin) esiin alkuperäiset raastuvanoikeuden pöytäkirjat vuodelta 1652, joissa ruodittiin Gertrud Yxkullin ja tämän tyttären Gertrud Påsan, sekä vouti Matthias Erikssonin ja hänen vaimonsa Elin Hansdotterin välistä mehevää häväistys/sättimistapausta. Asian käsittely alkaa varsinaisesti jotakuinkin näiltä main: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199897 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199897)
Muutaman sivun jälkeen tapaamme kopion Elin Hannuntyttären lähettämästä kirjeestä Gertrud Yxkullille. Kirje on päiväämätön ja allekirjoittamaton, johon kiinnitetään oikeudessa huomiota myöhemminkin. Toivoisin että ruotsinkielen taitoni olisi parempi, mutta uskon saavani varmistuksen mahdolliselle huomiolleni täältä forumin kautta. Onko siis näin, että kirjeessään Gertrud Yxkullille, Elin Hansdotter puhuttelee nimenomaan äitiä patronyymillä Jörensdotter, heti kirjoituksensa toisella rivillä? Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä :)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199901
Tässä vielä linkki Gertrud Yxkullin omaan selvitykseen vihille menostaan ja matkastaan Viipurin Trångsundin kautta Påsalaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199954
Vihkipaikka mainitaan kaksikin kertaa, hieman eri tavoin kirjoitettuna ja ilmeisesti aiemmin Rääveliksi tulkittuna. Mutta mikä liekään paikannimen varsinainen kirjoitusasu eli kirjainjärjestys? Itse en osaa sitä tulkita
Kiitokset avusta jo etukäteen!
Tervehdys,
Olen pohtinut asiaa myös silloin tällöin ja vihdoin sisuuntuneena kaivoin (lue: klikkasin) esiin alkuperäiset raastuvanoikeuden pöytäkirjat vuodelta 1652, joissa ruodittiin Gertrud Yxkullin ja tämän tyttären Gertrud Påsan, sekä vouti Matthias Erikssonin ja hänen vaimonsa Elin Hansdotterin välistä mehevää häväistys/sättimistapausta. Asian käsittely alkaa varsinaisesti jotakuinkin näiltä main: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199897 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199897)
Muutaman sivun jälkeen tapaamme kopion Elin Hannuntyttären lähettämästä kirjeestä Gertrud Yxkullille. Kirje on päiväämätön ja allekirjoittamaton, johon kiinnitetään oikeudessa huomiota myöhemminkin. Toivoisin että ruotsinkielen taitoni olisi parempi, mutta uskon saavani varmistuksen mahdolliselle huomiolleni täältä forumin kautta. Onko siis näin, että kirjeessään Gertrud Yxkullille, Elin Hansdotter puhuttelee nimenomaan äitiä patronyymillä Jörensdotter, heti kirjoituksensa toisella rivillä? Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä :)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199901
Tässä vielä linkki Gertrud Yxkullin omaan selvitykseen vihille menostaan ja matkastaan Viipurin Trångsundin kautta Påsalaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199954
Vihkipaikka mainitaan kaksikin kertaa, hieman eri tavoin kirjoitettuna ja ilmeisesti aiemmin Rääveliksi tulkittuna. Mutta mikä liekään paikannimen varsinainen kirjoitusasu eli kirjainjärjestys? Itse en osaa sitä tulkita
Kiitokset avusta jo etukäteen!
Mielenkiintoinen tuomiokirja! Valitettavasti 1600-luvun käsialat tuottavat itselleni suuria ongelmia ja en juurikaan pysty auttamaan näiden tulkkauksessa kun erotan itse lähinnä sanan sieltä sanan täältä, mutta uskon, että foorumilta löytyy asiasta kiinnostuneita ja tekstiä lukemaan kykeneviä henkilöitä.
Yritän itsekkin kyllä noita tavailla, mutta kokonaisuuden hahmottaminen on hankalaa. Olisiko vanhempi Gertrud siis Jöransdotter? Se olisi mielenkiintoinen löytö, sillä Räävelissä vaikutti kyllä useampia Jürgen Uexkulleja, joista osa kyllä varmasti sopisi Gertrudin isäksi.
Toki kyseessä voi olla sekaannus, varsinkin kun Jöran/Georg/Jürgeneja esiintyy suvussa niin runsaasti - jo Påse-suvun puolelta.
Bodniemi37
08.02.14, 10:21
Muutaman sivun jälkeen tapaamme kopion Elin Hannuntyttären lähettämästä kirjeestä Gertrud Yxkullille. Kirje on päiväämätön ja allekirjoittamaton, johon kiinnitetään oikeudessa huomiota myöhemminkin. Toivoisin että ruotsinkielen taitoni olisi parempi, mutta uskon saavani varmistuksen mahdolliselle huomiolleni täältä forumin kautta. Onko siis näin, että kirjeessään Gertrud Yxkullille, Elin Hansdotter puhuttelee nimenomaan äitiä patronyymillä Jörensdotter, heti kirjoituksensa toisella rivillä? Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä :)
Lappeenrantalaisten sukujuurieni velvoittamana...;): "..., gifuer iagh eder tilkänna K. moor Gertrudh Jöransdotter, att i låter eder dotter Gertrudh sittia hemma medh sin spinneråck, och icke wara i Lapstrandz Prestegården och hålla...". Elin Hansintytär näyttää kirjoittaneen kirjeensä pikaistuksissaan, joten...
Juttu oli esillä myös käräjäoikeuden puolella, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=221565&postcount=30.
Terveisin,
Lappeenrantalaisten sukujuurieni velvoittamana...;): "..., gifuer iagh eder tilkänna K. moor Gertrudh Jöransdotter, att i låter eder dotter Gertrudh sittia hemma medh sin spinneråck, och icke wara i Lapstrandz Prestegården och hålla...". Elin Hansintytär näyttää kirjoittaneen kirjeensä pikaistuksissaan, joten...
Juttu oli esillä myös käräjäoikeuden puolella, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=221565&postcount=30.
Terveisin,
On saattaneet mennä patronyymit sekaisin - mutta sitten taas toisaalta on todistettua, että Yxkull-suvussa oli niitä Jürgeneita, mene ja tiedä...
Robinson Korhonen
23.05.16, 19:44
Tervehdys tännekin!
Artikkelissaan Släkten Påsa-Posa-Possenius-Posse (Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 42) H. Falck mainitsee Rannan voudin (1579-1582) Jören Persson Påsan mahdolliseksi tyttären mieheksi Narvan voudin Sven Töressonin. Sivulla 157 hän kirjoittaa seuraavaa "? Dotter, gift med fogden Sven Töresson i Narva, som 8.5.1626 skrev ett brev till "sin käre svåger" och gode vän , dåvarande fogden i Stranda härad Jören Jörensson Påsa." Kertomallaan hän viittaa tähän lippuseen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553132
Vuonna 1620 samainen, mielestäni "Swenn Thörisson" kuittelee Narvan provianttikirjurin ominaisuudessa seuraavat kuitit Rannan voutikunnan tilikirjan perättäisillä sivuilla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2546159 & http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2546161 & http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2546163 Kaikissa kuiteissa hän esittää nimikirjoituksessaan myös sukunimensä, jonka lukemiseen kaipaisin apuja. Itse tulkitsisin sen nimeksi Buraeus tai Bäraeus. Viimeisessä kuittauksessa näkyy myös hänen käyttämänsä sinetti, josta ei saa valitettavasti selvää. Vain sinetin yläosan kirjaimet T ja B erottuvat, jotka näin ollen ilmaisisivat veikkosen patronyymin ja sukunimen alkukirjaimia.
Tietenkin tässä kiehtoo sellainenkin mahdollisuus, että Narvan voudin rouva olisi Jören Jörensson Påsan rouvan Gertrud Yxkullin sisar. Tässä tapauksessa olisi ilmeisesti yhtälailla oikein kutsua Påsaa langoksi? Kuinkahan tuo lienee?
t: Antti
Bärsaeus(?)
Samaa sanoisin myös minä, sukunimi näyttää olevan mitä ilmeisimmin Bärsæus.
Robinson Korhonen
26.05.16, 20:49
Kiitokset tulkinnoista! Ovat arvatenkin oikein luetut :)
Itse en tahdo tällä(kään) nimellä ainakaan netin kautta minkäänlaista lisävalaistusta asiain tolaan eli selvempiin sukuyhteyksiin löytää. Kyseinen vouti lienee skandinaavista syntyä nimestään ja patronyymistään päätellen? Ei suomalainen, tuskin balteistakaan.. Ruotsi/Norja-suunnilta sitten mahdollisesti?
Sama nimi voidaan periaatteessa kirjoittaa myös 'Berseus'. Latinan 'ae' lausutaan pitkänä e:nä ja saksan ja ruotsin ä samoin e:nä.
Robinson Korhonen
01.08.21, 17:41
Hei pitkästä aikaa.
Palatakseni jälleen kysymykseen Gertrud Yxkullin syntyperästä, olen katsonut viimein harjaantuneeni vanhojen dokumenttien tulkinnassa sen verran, että rohkenen tehdä edellä mainituksi tulleesta kirjekatkelmasta hyvin vapaan käännöksen. Kyse on siis vouti Matthias Erikssonin puolison Elin Hansdotterin Gertrud Yxkullille lähettämän preivin ensimmäisistä virkkeistä:
“Terveisiä lähettäen, nyt kuten aina ennenkin, teen minä tiettäväksi teille rakas muori Gertrudh Jöransdotter, kuinka soisinkaan tyttärenne Gertrudin istuvan mieluummin kotona rukkinsa ääressä kehräämässä sen sijaan että tämä luuhaisi Lappeenrannan pappilassa harjoittamassa huorajahtiaan puolisoni kanssa minun poissaollessani. Sellaista arvolliset piiat eivät näet tee, vaan ainoastaan siveettömät huorat. Ja jollei hänellä ole ketään muuta jota vasten itseään kiehnätä kuin aviomieheni, niin etsikööt itselleen kuusenkävyn ja hieroutukoon sen kanssa - mokoma irstas lutka.
Nimittäin, kun puolisoni oli astellut sisään pappilan tupaan taikka kammariin, oli Gertrud juossut hänen tykönsä ja suukottanut miestäni samalla tapaa kuten riettaat huorat ruukaavat tehdä miesväkeä vietellessään. Ja kuten olen myös saanut tietooni, istunut sitten koko yön puolisoni seurana korsteenilla varustetussa tuvassa huoranpeliään pitämässä”, jne…
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199901
Koko oikeustapauksen ajan puhuttaessa näistä Gertrudeista, on heidät eroteltu tarkkaan toisistaan käyttäen joko sukunimeä Påsa tai Yxkull. Tämä voisi hyvinkin johtua siitä, että sekaannuksia naisten välillä pyrittiin välttämään parhaan mukaan. Ainoastaan tässä kyseisessä suorassa kirjekopiossa äidinkin patronyymiksi on mainittu “Jöransdotter”. En haluaisi uskoa kyseessä olleen pelkästään kirjurin hutiloinnin..
Mikäli moiseen olisi sitten pohjaaminen, niin kuka voisi olla tämän Liivinmaalta Viipurin kautta Lappeelle matkanneen Gertrudin isä? Hänet vihittiin Räävelissä, joten sen voisi ajatella olleen hänen kotikaupunkinsa ynnä seurakuntansa. Ja oliko Påsan suvussa eteenpäin kulkenut etunimiyhdistelmä (poislukien 1. sukupolvi) “Otto Reinhold” todella peruja Yxkulleilta vai vain ajan trendi?
1500-luvun jälkipuoliskolla Liivinmaalla eläneitä Jöran taikka Jürgen nimisiä Uexkulleja olivat ainakin Fickelin sukuhaaraa edustanut Saarenmaan vouti ja ratsumestari Jürgen, jonka isäkin olisi sopivasti nimeltään Otto.. Hänen avioliittonsa Eddo Zoegen kanssa kuitenkin tiedetään jääneen lapsettomaksi.
Toinen löytämäni 1500-luvun lopulla vaikuttanut Jürgen Uexküll on edellisen serkku, eli Padenormin Peter Wolmarsson Uexküllin ja Elisabeth von Rosenin poika. Hänestä ei juuri tämän enempää tietoja sitten löydykään. Jossakin nettilähteissä miehen kuolinvuodeksi on merkitty “ennen vuotta 1578”, mutta että oliko tämä sitten naimisissa tai saiko kenties lapsia, ei liene tiedossa. Tämän Jürgenin veljen Conradin tyttärestä Sophiasta tuli kuitenkin lopulta Yxkull-Gyllenband -suvun ns. kantaäiti.
Mutta että, onko kellään tiedossa muita Jöran/Jürgen nimisiä isäehdokkaita Lappeen Påsalaan päätyneelle Gertrudille?
Huomioitakoon myös, kuinka hänen edusmiehensä Samuel Mattsson Wibman puhuttelee päänaistaan dokumenteissa aina titteliparilla “edel och wälb:”, joista jälkimmäinen lyhenne ei kuitenkaan viitanne termiin “wälborne” eli jalosyntyinen, vaan kenties pikemminkin sanaan “wälbetrodde”, eli luotettava. Tätähän saatettiin hyvinkin käyttää aatelittomista ihmisistä. Eikäpä luonnehdintaa “wälborne” lie käytettykään Ruotsin valtakunnan alueella ulkolaisista aatelisista, mikäli kyseistä sukua ei oltu vielä introdusoitu emämaan ritarihuoneelle? Vai kuinka? Termi “edel” taas viittaa mielestäni silti varsin korkealle rankattuun syntyperään, eikä siis liene peruja ainoastaan naisen avioliitosta vouti ja lainlukija Jöran Påsan kanssa.
Eipä tässä siis juuri mitään uusia tietoja tullut edellä pohditun lisäksi paljastettua, mutta siitä huolimatta :)
-Antti
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.