_eOw_
29.07.13, 12:14
Mitenköhän tuo oikein olisikaan?
Perniön Wärlässä on syntyneiksi merkitty: Isä Petter Werlander ja Liskin (Elisabeth) Horn perheen lapset Anders (1706) Anna Katarina (1718) ja Maria Elisabeth (1710) sekä Kannuksessa syntynyt Petrus (1714). Vuosiluvun 1712 kohdalle sopisi Kristina Juliana Werlandra (Näin kirjattu myöhemmin Nurmijärvellä). Isä Petterin Perniön Värlän peruja oli 1726 jakamassa veljensä Gustaf Werlander. Petter siis kuoli ennen vuotta 1726 (ja jälkeen 1714). Kristinan syntymästä ja isä-Petterin kuolemasta en ole merkintöjä löytänyt. Petterin vaimo ja lapset joutuivat Perniön Värlästä muuttamaan - maat myytiin. Juliana esiintyy äitinä nimellä Werlandra paitsi kerran Juliana Pehrsdtr -nimellä. Tuon Petterin nimen esiintyminen, vaikka vain kertaalleen, uskon selittyvän sillä, että Julian isän kuoltua joutui (tai pääsi) enon perheeseen eikä ollut, yhteisesiintymisestä huolimatta (siis Nurmijärven rippikirjat), Gustafsdotter.
Minne joutuivat muut lapset ja Elisabeth (Lisken) Horn. Suvulla varmaan oli maata ja asuinpaikkaa useammassakin paikassa?
Anita Tuuralan tekstiä (Genos 39/1968 s31-42) lainaten:
Oliko Jaakko Jaakonpojalla lainkaan edellistä vaimoa? Maist. Stenius siteeraa kirjassaan s. 17 erästä kirjelmää vuodelta 1758, jossa Jaakko Jaakonpojan kaksi tytärtä miehineen, Katarina Werlander ja Martin Rönberg, sekä Maria Wörlander ja Karl Boström ilmoittavat, että heidän lankonsa Jaakko Jaakonpoika Heikkas (nuorempi) on maksanut heille heidän perintöosansa Heikkaksen verotilasta, joka on heidän kuolleen äitinsä »Arfwe och gamle Skatte Jord». Nämä sisarukset olivat siis perineet äitinsä, mutta äiti olikin Anna Saarman, eikä Jaakko Jaakonpoika vanhemman oletettu ensimmäinen puoliso.
Nimen Werlander/Weurlander/Wörlander kantajia ei tuolloinkaan ollut monia, joten melkoisen varmasti Lauttasaaren Katarina Werlander ja Maria Wörlander sekä Värlässä syntyneet Anna Katarina ja Maria Elisabeth Werlander ovat "samaa sukua". Tuuralan arvioimissa syntymävuosissa tosin on eroa. Yhteistakin on: Sisarusten ikäero on kaksi vuotta.
Uskon, että Jaakko Jaakonpojan "tyttäret" eivät ole saaneet sukunimeään suvun? asuinpaikan (Pusulan Wörlö) mukaan, koskapa Jaakko Jaakonpoikakaan ei Werlander-sukunimeä käyttänyt (Tuuralan teksti). Omitusta olisi myös nimittää velimiestä lanoksi? Jaakko Jaakonpoika Jr ei siis ollut Katarinan ja Marian veli. (alkuperäinen tiedonlähde ei eteeni ole tulut)
Perimysasia voisisittenkin selittyä Jaakon ja Liskenin mahdollisella liitolla sekä Hornin suvun omaisuuksilla. Tai jospa, koskapa Jaakko jaakonpojan alkuperäkin on arvailujen varassa, Jaakko liittyikin Werlander-Horn sukuun ja nimi/omaisuuskuvio selittyisi toisin.
Kaikenkaikkiaan pidän varmana, että Lauttasaaren Werlandereiden ja Perniön Värlän Werlanderilla on yhteys ja sitä kautta sukunimi on Wärlästä kotoisin. Viitteitä on siihenkin, että paikannimenä Wärläkin on muuta kuin alunperin Väärälä tms. Apua ongelmaan voisi löytyä saksalais-englantilaisesta nimistöstä - tai sitten ei. Esimerkiksi Thomas Werlander määrättiin 1721 Sweanmaalta Uudenmaan rakuunaksi, mutta hänhän olikin alunperin suomalainen, joten ei nimi kaiketi lahden ylikään ole tullut (päinvastoin).
Kommentteja?
Perniön Wärlässä on syntyneiksi merkitty: Isä Petter Werlander ja Liskin (Elisabeth) Horn perheen lapset Anders (1706) Anna Katarina (1718) ja Maria Elisabeth (1710) sekä Kannuksessa syntynyt Petrus (1714). Vuosiluvun 1712 kohdalle sopisi Kristina Juliana Werlandra (Näin kirjattu myöhemmin Nurmijärvellä). Isä Petterin Perniön Värlän peruja oli 1726 jakamassa veljensä Gustaf Werlander. Petter siis kuoli ennen vuotta 1726 (ja jälkeen 1714). Kristinan syntymästä ja isä-Petterin kuolemasta en ole merkintöjä löytänyt. Petterin vaimo ja lapset joutuivat Perniön Värlästä muuttamaan - maat myytiin. Juliana esiintyy äitinä nimellä Werlandra paitsi kerran Juliana Pehrsdtr -nimellä. Tuon Petterin nimen esiintyminen, vaikka vain kertaalleen, uskon selittyvän sillä, että Julian isän kuoltua joutui (tai pääsi) enon perheeseen eikä ollut, yhteisesiintymisestä huolimatta (siis Nurmijärven rippikirjat), Gustafsdotter.
Minne joutuivat muut lapset ja Elisabeth (Lisken) Horn. Suvulla varmaan oli maata ja asuinpaikkaa useammassakin paikassa?
Anita Tuuralan tekstiä (Genos 39/1968 s31-42) lainaten:
Oliko Jaakko Jaakonpojalla lainkaan edellistä vaimoa? Maist. Stenius siteeraa kirjassaan s. 17 erästä kirjelmää vuodelta 1758, jossa Jaakko Jaakonpojan kaksi tytärtä miehineen, Katarina Werlander ja Martin Rönberg, sekä Maria Wörlander ja Karl Boström ilmoittavat, että heidän lankonsa Jaakko Jaakonpoika Heikkas (nuorempi) on maksanut heille heidän perintöosansa Heikkaksen verotilasta, joka on heidän kuolleen äitinsä »Arfwe och gamle Skatte Jord». Nämä sisarukset olivat siis perineet äitinsä, mutta äiti olikin Anna Saarman, eikä Jaakko Jaakonpoika vanhemman oletettu ensimmäinen puoliso.
Nimen Werlander/Weurlander/Wörlander kantajia ei tuolloinkaan ollut monia, joten melkoisen varmasti Lauttasaaren Katarina Werlander ja Maria Wörlander sekä Värlässä syntyneet Anna Katarina ja Maria Elisabeth Werlander ovat "samaa sukua". Tuuralan arvioimissa syntymävuosissa tosin on eroa. Yhteistakin on: Sisarusten ikäero on kaksi vuotta.
Uskon, että Jaakko Jaakonpojan "tyttäret" eivät ole saaneet sukunimeään suvun? asuinpaikan (Pusulan Wörlö) mukaan, koskapa Jaakko Jaakonpoikakaan ei Werlander-sukunimeä käyttänyt (Tuuralan teksti). Omitusta olisi myös nimittää velimiestä lanoksi? Jaakko Jaakonpoika Jr ei siis ollut Katarinan ja Marian veli. (alkuperäinen tiedonlähde ei eteeni ole tulut)
Perimysasia voisisittenkin selittyä Jaakon ja Liskenin mahdollisella liitolla sekä Hornin suvun omaisuuksilla. Tai jospa, koskapa Jaakko jaakonpojan alkuperäkin on arvailujen varassa, Jaakko liittyikin Werlander-Horn sukuun ja nimi/omaisuuskuvio selittyisi toisin.
Kaikenkaikkiaan pidän varmana, että Lauttasaaren Werlandereiden ja Perniön Värlän Werlanderilla on yhteys ja sitä kautta sukunimi on Wärlästä kotoisin. Viitteitä on siihenkin, että paikannimenä Wärläkin on muuta kuin alunperin Väärälä tms. Apua ongelmaan voisi löytyä saksalais-englantilaisesta nimistöstä - tai sitten ei. Esimerkiksi Thomas Werlander määrättiin 1721 Sweanmaalta Uudenmaan rakuunaksi, mutta hänhän olikin alunperin suomalainen, joten ei nimi kaiketi lahden ylikään ole tullut (päinvastoin).
Kommentteja?