Outika
27.07.13, 08:01
Samuli Paulaharju kertoo kirjassaan Kiveliöitten kansaa, Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta seuraavasti:
"Antoi suuri tunturimaa ilmi toisenkin aarnihautansa. Ylhäällä, viisin,kuusin penikulmin Junosuvannon rautavaaroista,oli Svappavaara, aivan autiossa erämaassa, Luongasjoen latvoilla,Tornionväylästä etelään. Raitioi siellä eloaan lapinukko, Uula Tölkki,jamuudan poro meni aina tuon tuosta nuoleskelemaan pahdan kylkeä. Meni viimein Uula-ukko katsomaan, mitä se nuolee, näki kiven, jokakiilteli kuin kulta — ja suuri Vaskivuori oli löydetty. Tämä sattui samoihin aikoihin kuin Lasun Lassille näytettiin Junosuvannon malmikenttä. Lensi muistelus lapinUulan löydöstä etelään, ja tuli kohta tunturimaihin kaksi Mommaa, Abraham ja Jacob, jotka ottivat hoitoihinsa koko Svappavaaran vasket."
"Köngäsen vanha ruukki Tornionväylällä oli pohjoisten kiveliöiden valtavin rautapaja. Se hallitsi erämaan aarnihautoja aina tunturien harjoille — Sjangelin kolkoilta periltä jaKurravaarasta asti ajettiin vaskea ja malmia Köngäsen suurpajaan."
"Piti tulla etelästä, Värmlannin ja Taalainmaan suurilta ikivanhoilta rauta- ja kuparikentiltä, tottuneita ruukinpatruunoita ja vuorentuttuja kaivattamaan Lapin aarnihautoja."
"Mutta vanhan Köngäsen ruukin lähimailla oli joulun alla — ja myös maaliskuussa — oikein isot markkinamenot. Sinne, Tornionväylän korkealle töyrälle, Markkinaniemelle, Kirkonojan vierille, kokoontui taas suuri Peräpohja, lappi ja lanta, Tornion porvari ja Vienan kaupparyssä. Oli siellä lappeja kohta ilman määrää, koko tunturikunta Kaaressuvantoa myöten ja vielä muualtakin."
Tähän tarinaan liittyy sukunimiä, jotka kiinnostavat mm. Spett / Speet / Konstenius / Inga.
Seppä Jacob Spett / Speetin kerrotaan tulleen Kengiksen ruukkiin Färnan ruukista Gunnilbosta Värmlannista. Spettin arvellaan polveutuvan Louis de Geerin mukana aikaisemmin Norrköpingiin tulleista ilmeisesti belgialaisista koska Louis De Geer oli syntynyt Liégessä 1587 (tieto Wikipediasta). Jakob Spett jatkoi vuonna 1653 matkaansa kohti pohjoista ruukkia Momman ja Reenstiernan kanssa.
Tietoni ovat tällaiset:
Lisa Michelsdotter Constenia s. 1728 & Erich Ericksson Laitila, Hjerpe s. 1730 (Erichin ja Lisan poika Per Erikson Silfverkula s. 1755).
Lisan vanhemmat:
Mickel Eliasson Konstenius & Annika Andersdotter Inga s. 1699
Mickelin vanhemmat:
Elias Mickelsson Konstenius s. 1679 & Brita Johansdr Wijpoi s. 1679
Eliaksen vanhemmat:
ruukinpastori Mickel Andrea Konstenius s. 1645 & Maria Katarina Jakobsdr Speet s. 1655
Mitähän näistä suvuista tiedetään, itse en ole vielä asiakirjoja vanhemmalta ajalta tutkinut. Paulaharju mainitsee samassa teoksessa Kiveliöitten kansaa Jällivaaran porolappalaisia, mukaan lukien Inga -suvun:
"Jällivaaran porolappalaiset, yli kuusisataa sielua, ovat kaikki kaitumalaisia, jotka jutavat Kaitumanenon seutuja kolmena suurjoukkiona,
joissa on Nuttia, Simmaa, Suikkia ja Ingaa, Saunjaa,
Blindiä, Pitshaa, Skumia, Jannukkaa ja Peijukkaa."
"Antoi suuri tunturimaa ilmi toisenkin aarnihautansa. Ylhäällä, viisin,kuusin penikulmin Junosuvannon rautavaaroista,oli Svappavaara, aivan autiossa erämaassa, Luongasjoen latvoilla,Tornionväylästä etelään. Raitioi siellä eloaan lapinukko, Uula Tölkki,jamuudan poro meni aina tuon tuosta nuoleskelemaan pahdan kylkeä. Meni viimein Uula-ukko katsomaan, mitä se nuolee, näki kiven, jokakiilteli kuin kulta — ja suuri Vaskivuori oli löydetty. Tämä sattui samoihin aikoihin kuin Lasun Lassille näytettiin Junosuvannon malmikenttä. Lensi muistelus lapinUulan löydöstä etelään, ja tuli kohta tunturimaihin kaksi Mommaa, Abraham ja Jacob, jotka ottivat hoitoihinsa koko Svappavaaran vasket."
"Köngäsen vanha ruukki Tornionväylällä oli pohjoisten kiveliöiden valtavin rautapaja. Se hallitsi erämaan aarnihautoja aina tunturien harjoille — Sjangelin kolkoilta periltä jaKurravaarasta asti ajettiin vaskea ja malmia Köngäsen suurpajaan."
"Piti tulla etelästä, Värmlannin ja Taalainmaan suurilta ikivanhoilta rauta- ja kuparikentiltä, tottuneita ruukinpatruunoita ja vuorentuttuja kaivattamaan Lapin aarnihautoja."
"Mutta vanhan Köngäsen ruukin lähimailla oli joulun alla — ja myös maaliskuussa — oikein isot markkinamenot. Sinne, Tornionväylän korkealle töyrälle, Markkinaniemelle, Kirkonojan vierille, kokoontui taas suuri Peräpohja, lappi ja lanta, Tornion porvari ja Vienan kaupparyssä. Oli siellä lappeja kohta ilman määrää, koko tunturikunta Kaaressuvantoa myöten ja vielä muualtakin."
Tähän tarinaan liittyy sukunimiä, jotka kiinnostavat mm. Spett / Speet / Konstenius / Inga.
Seppä Jacob Spett / Speetin kerrotaan tulleen Kengiksen ruukkiin Färnan ruukista Gunnilbosta Värmlannista. Spettin arvellaan polveutuvan Louis de Geerin mukana aikaisemmin Norrköpingiin tulleista ilmeisesti belgialaisista koska Louis De Geer oli syntynyt Liégessä 1587 (tieto Wikipediasta). Jakob Spett jatkoi vuonna 1653 matkaansa kohti pohjoista ruukkia Momman ja Reenstiernan kanssa.
Tietoni ovat tällaiset:
Lisa Michelsdotter Constenia s. 1728 & Erich Ericksson Laitila, Hjerpe s. 1730 (Erichin ja Lisan poika Per Erikson Silfverkula s. 1755).
Lisan vanhemmat:
Mickel Eliasson Konstenius & Annika Andersdotter Inga s. 1699
Mickelin vanhemmat:
Elias Mickelsson Konstenius s. 1679 & Brita Johansdr Wijpoi s. 1679
Eliaksen vanhemmat:
ruukinpastori Mickel Andrea Konstenius s. 1645 & Maria Katarina Jakobsdr Speet s. 1655
Mitähän näistä suvuista tiedetään, itse en ole vielä asiakirjoja vanhemmalta ajalta tutkinut. Paulaharju mainitsee samassa teoksessa Kiveliöitten kansaa Jällivaaran porolappalaisia, mukaan lukien Inga -suvun:
"Jällivaaran porolappalaiset, yli kuusisataa sielua, ovat kaikki kaitumalaisia, jotka jutavat Kaitumanenon seutuja kolmena suurjoukkiona,
joissa on Nuttia, Simmaa, Suikkia ja Ingaa, Saunjaa,
Blindiä, Pitshaa, Skumia, Jannukkaa ja Peijukkaa."