Sauvon Smörvik ja Paimion Kaimala

[A.K.Johansson]

Smörvikissä oli 1540-50-luvulla 15 tynnyrinalaa ja viisi tilanhaltijaa. Tilanne muuttui noin 1586, jolloin tilaosuuksia yhdisteltiin. Söfring Staffanssonin Karunankartanon alainen tila siirtyi Johan Boosen hallintaan ja siihen ilmeisesti yhdistettiin Henrik Jönssonin tila. Jacob Nilsson jatkoi Michel Jönssonin tilalla. Simon Perssonin ja Per Torstenssonin nimissä olleet tilat siirtyivät Jacob Juthen ja puolisonsa Agneksen haltuun. Omistus säilyi samoilla henkilöillä tai suvuilla 1600-1620-luvulle, kunnes koko Smörvik siirtyi kultaseppä HartwigWölich/Wellighin haltuun. Kuitenkin vuonna 1647 ja 1651 yksi tila on merkitty Arvid Fogelhuvudin rälssiksi (SAY: 1695 NB fr). Millä sukulinjalla ArvidFogelhuvud on saanut rälssioikeuden tilaan? Jacob Juthe ja Agnes saivat haltuunsa Per Torstenssonin tilan. Jacob Juthen poika oli ilmeisesti sotatantereella, ja vanhemmat saivat verovapauden tilaan. Jacob ja Agnes voisivat olla Hans Jacobssonin puolison Brita Jacobsdotterin vanhemmat. Kun Jacob Juthe kuoli noin 1570, leski sai pitää verovapauden, kunnes tila siirtyi Hans Jacobssonille. On oletettava, että Hans Jacobssonin (k. noin 1595) isoisä on ollut Hans Persson Starck (1. vaimo Margareta HenriksdrFinne?). Hans Perssonilla on ollut kaksi tytärtä Ingrid ja Kirstin. Sisarusten hallussa oli Rymättylän Pornaisten toinen rälssitila ja Salon kylän Länsitalo, joka siirtyi Hanssin poika Gustafille. Paimion Kaimalan toisen tilan haltija oli Jöns Mattsson Juthe ( 6 st), ja hänen jälkeensä Thomas Jönsson. Kaimalan toinen tila on voinut kuulua veljelle Jacob Mattsson Juthelle (6 st). Tätä toista tilaa isännöi kuitenkin Paimion nimismies Matts Eskilsson. Oletan, että Matts oli avioinut Jacob Juthen toisen tyttären kanssa ja piti huolta tilasta. Toinen tytär oli siis naimisissa Hans Jacobssonin kanssa. Matts Eskilssonin hallussa ollut Kaimala jakautui. Näyttää siltä, että vaimo ja tämän sisar perivät yhdessä toisenpuolen (3 st), sillä tilalla on jo 1578 mainittu Brita Jacobsdotter ja myöhemmin Linnunpään Karin Mårtensdotter – Matts Eskilssonin tyttären Britan tytär.Toinen puoli tai oikeastaan neljännes Kaimalaa meni satulamaakari Jöran MårtenssonBreith-Zadulille, joka voisi edustaa veljen perillisiä. Matts Eskilssonin vaimo ja tämän sisar perivät myös Paimion Keskikalevasta. Michel Nilsson Fogelhuvudin hallussa tämä tila oli 1622 (SAY). Kalevalla on mainittu Matts Larssonin haltuunsa ottamalla tilalla Per ”Kautur”. Paimion Vehkamäessä, jossa Matts Eskilsson on myös hoitanut tilaa, mainitaan Per Jacobsson. Henkilö saattaisi olla sisarusten veli. Smörvikin rälssioikeus on siten voinuttulla Arvid Fogelhuvudille Matts Eskilssonin vaimon ja tyttärentyttären Karin Mårtenssonin kautta. Matts Eskilsson on ollut kenties Starckien luottomies, sillä hän toimi lampuotina myös Paimion Kasvalassa.

Anu Johansson

[Kivipää]

Tuosta tuli mieleen se, että Ramsayn mukaan Skalm-sukuista Jakobia (taulu VII) kutsuttiin Juthe-nimellä. Sen mukaan on kyse samasta henkilöstä kuin yllä. Jakobin sisaren jälkeläiset omistivat Piikkiön Storgårdenin (Anckarfjell-suku). Henrik Impolan mukaan kyse on kuitenkin Hans Erengislessonin (till Heikkilä) pojasta, joka ensimmäisen avionsa myötä liittyi Skalm-sukuun (n:o 144).

http://runeberg.org/frfinl/0419.html

http://runeberg.org/frfinl/0012.html
_____________
Matti Pesola

[A.K.Johansson]

Bollbölen Jacob Hansson tai Henriksson Juthe on todennäköisesti eri henkilö kuin Smörvikin Jacob Juthe. Smörvikin Jacobilla ei tosin näy patronyymiä. Bollbölen Jacob Juthe olisi ollut ensin naimisissa Jacob Skalmin tyttären kanssa ja sitten Anna Jönsdotterin kanssa (Impola 2011,182). Paimion nimismies Matts Eskilssonin lähipiiriin näyttävät kuuluneen Mårten Jönssonin (Hepojoen Juutas) poikien tilukset Vehkamäessä ja Miettulassa (Judas, Juthe). Sieltä löytyy myös Jacob Juthe 1560-luvulla mainittuna. Jönssinpoikien taustaan liittyy Kumioböle (vrt. Paimion Kaleva). Enemmänkin kiinnostusta herättää Jöns Jute ja hänen poikansa Peder Jönssön, jonka ensimmäinen vaimo voisi löytyä toki Paraistenkin suunnalta - mutta Starckien lähipiiristä.
Paimion, Piikkiön ja Marttilan suunnalla on muutamia tiloja, joihin liittyy "juutteja", On Juutasta ja Juuttilaa. Jenssit ovat vaihtuneet Jönsseiksi ja Jepet Jaakoiksi.
Anu Johansson

[A.K.Johansson]

Smörvikin tekstissäni olivat tangot muuttuneet tynnyrinaloiksi. Sellaista sattuu... Toin esille, että Paimion nimismies Matts Eskilkssonin vaimon sisar voisi olla Brita Jacobsdotter (isä Jacob Juthe), puolisonsa Hans Jacobsson (äiti Starck).

Tämä osittain selittäsi myös sen, että Matts Eskilsson toimi Paimion Kasvalan lampuotina (omistajana?) 1540-60-luvulla: tila kuului Starck-sukuisille tai sukua lähellä oleville henkilöille. Matts ”syrjäytettiin” hetkeksi, kun tila siirtyi Sigfrid Perssonin haltuun ja tämä toi tilalle oman lampuotinsa” Jöns i Casvala, Sigf. Perssons lb” (SAY Paimio). Sigfrid Persson näyttäisi olevan Kuggbölen Gabriel Sigfridssonin isä. Kasvala siirtyi Sigfridiltä Gabrielille. Kasvala oli hetken aikaa Anna Hansdotter Starckin (i Fulkila), sitten Thomas Henriksson Starckin hallussa. Tila kulkeutui sittemmin Munck-suvun kautta 1600-luvulla Spurilan alaisuuteen.

Sigfrid Persson on kuulunut myös Starckien lähipiiriin. Todennäköisesti samainen Sigfrid on mainittu Rymättylän Maitilassa 1550-luvulla vähän ennen Henrik Olsson Starckia, joka sitten peri Maitilan. Sigfridin asuintila lienee ollut Paraisten Lillmälössä, jossa mainitaan 1550-luvulla myös Simon Persson (vrt. Smörvik). Paraisten Sysilaxissa ”Siward” Perssonilla on omistuksia, ja juuri siellä hänen asuintilakseen on merkitty Lillmälö.
Paraista koskevat Suomen asutuksen yleisluttelot ovat mielenkiintoisia, koska niissä on usein henkilöstä muutakin kuin nimi. Ne myös osoittavat, miten ristiin rastiin omistuksia on eri kylistä.
Anu Johansson

[Henri_e]

Hei!

Tämä on minulle mielenkiintoinen ketju, kiitos siitä, koska oma äiä-äitini Alma (s.1867), tyttönimeltään Kasvala, oli juuri tuolta Paimion Kasvalasta kotoisin.

Myös nuo Piikkiön Juuttaat ja Iso-Hepoja ovat suvussani, koska Alman mies (Anders) Fridolf Alitalo (s.1864) oli tuolta kotoisin (Storhepoja Alakylä Frälse). Nimenä tuo Jutas on herättänyt kiinnostusta, onko etymologialtaan Juutteihin liittyvä vaan vain muuten jostain kehittynyt nimi..? Tietysti tilojen nimethän ovat yksi asia, ja ihmiset ovat saattaneet sinne tulle myöhemmin ihan eri lähtökohdista.

Olen merkinnyt mm. tällaiset veljekset ylös esivanhemmiksi tuolta Fridolfin puolelta (tämän isovanhemmat olivat ?-pikkupikkuserkkuja ja yhteinen tekijä on juuri Storhepoja Jutas):

Michel Johansson s.8.9.1726 Jutas Piikkiö,rusthollari
vmo Anna Mattsdotter s.1737 Kuurnapää

Eric Johansson s.1723 Jutas Piikkiö, rusthollari
vmo Maria Andersdotter s.1728

(veljesten isä Johan Ersson 1699-1774)

Kiinnostaa minua myös siksi, että Fridolfin ja Alman kuvat ovat aina olleet isovanhempieni seinällä, ja nyt minulla on vain kylmiä syntymäaikoja ja nimiä paperilla, mutta taustat ovat kiinnostavampia kuten myös mistä nuo paikat ja tilat ovat saaneet syntynsä :)

Olisiko sinulla Anu tai jollain muulla näistä henkilöistä, kylistä ja tiloista lisätietoa tai vinkkejä/linkkejä kiinnostavaan materiaaliin?

t: Henri

[A.K.Johansson]

Smörvikin rälssitila on kuulunut Starckeille ja sukua lähellä olleille henkilöille. Smörvikin rälssitila oli 1620-luvulla Ristniemen alaisuudessa ja kuului 1630-luvulla Thomas Henriksson Booselle. Hänen vanhempansa olivat Henrik Eriksson (Hemböle) ja Valborg Jakobsdotter Finckenberg. Ristiniemen ja Hembölen isäntä Måns Nilsson oli ollut naimisissa Karin Hansdotter Starckin kanssa. Starckeilla ja Finckenbergeillä näyttäisi olleen muitakin yhteyksiä.

Tarkennan aiempia tekstejäni. Smörvikissä mainitaan 1561 Jakob Juthe, 1570-luvun alussa leski Agnes, 1586 Hans Jakobsson Starck (isoisä Hans Persson Starck) ja viimeistään 1595 Hanssin leski Brita Jakobsdotter. Smörvikissä Jakob Juten tai Agneksen patronyymiä ei ole mainittu.
Starckien Rymättylän Salon Länsi –nimisessä talossa asui 1618 ”ikivanha” Augnis leski, 1619 Anna leski (SAY Rymättylä; vrt. Impola 2011, 176). Tila kuului Finckenberg-suvulle. Augnis on todennäköisesti Smörvikin Agnes. Yksi Jakob Michelsson Finckenbergin tyttäristä on ollut Agnes. Tila on saattanut olla Brita Jakobsdotterin huomenlahja mieheltään Hans Jakobsson Starckilta, Ingridin pojalta. Asuiko anoppi tilalla eläkepäivinään? Tila palautui Starckeille 1650-luvulla.
On mahdollista, että Salon Länsi-talossa mainittu Jacob Mattsson on myös Smörvikin Jacob Juthe. Ingrid (Hansdotter Starck) oli ollut naimisissa jonkun Jakobin kanssa ja avioitui vielä Anders Blanckin kanssa. Vuonna 1568 Ingrid näyttää jääneen uudelleen leskeksi (SAY). Rymättylän Pornaisissa asunut Ingridin sisar Kirstin on ollut myös naimisissa jonkun Jakobin kanssa (poika Erik Jakobsson Pornaisissa jo 1560). Sisarusten Jaakkojen patronyymiä ei siis tiedetä.
Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.
Agnes on jättänyt leskenosansa tyttärelleen, mutta tämän ja tyttärenpojankin Gustaf Hanssonin kuoltua sisarensa lapsille. Mikäli näin tapahtui, Matts Eskilssonin vaimo on ollut Karin Jakobsdotter Finckenberg. Matts kuoli noin 1585. Tätä tukee se, että nimismies Matts Eskilssonista on käytetty sekä nimeä Matts Breith (omisti Breitilää) sekä nimeä Matts Kurki (SAY Paimio, Vehkamäki 1570, Kasvala 1574-75). Jakob Michelsson Finckenbergin vaimo on ollut Kurki-sukuinen.
A.K.Johansson

[A.K.Johansson]

Olen selvitellyt Paimion nimismiehen Matts Eskilssonin mahdollisia yhteyksiä Starck-sukuun, ja oletan, että hänen vaimonsa voisi olla Karin Jakobsdotter Finckenberg, jonka sisar Agnes olisi siis ollut naimisissa Jacob Mattsson Juthen kanssa. Ainakin Agnes ja kolmas sisar Valborg kuuluvat Starckien sukupiiriin.

Porvari Henrik Finckenberg hankki viiden tangon maan Paimion Räpälän kylästä Magnus Mariavuorelta noin vuonna 1460 (FMU 3131). Vuonna 1469 hän omisti 13 ½ tankoa maata Räpälän ”nurkilta” ja Jöns Jakobsson ja tämän ”jakoveljet” 15 tankoa (FMU 3392). Oliko näistä maista osa Henrikin appiukon Matts Skalenbergin maita, sillä hänkin oli omistanut jossain päin Paimiota niittyjä (FMU 2281). Henrikin leski Elin myi vuonna 1477 Räpälän maita 200 markalla ritari Erik Axelssonille (FMU 3675). Kaupan todistajiin kuului mm. Kaimalan Matti.
Nimismies Matts Eskilsson vaikutti Kaimalassakin, ja hänen tyttärentyttärensä Linnunpään Karin peri osan Kaimalaa. Paimion Kaimala on SAY:ssa vaikeasti haettavissa, sillä se on kirjattu esim. nimillä Kaijonala, Karniala ja vuoden 1580-luvun hakuluettelosta kylä puuttuu, mutta löytyy sivulta 19. Kaimalan tiloilla on mielenkiintoisia nimiä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142768
Henrik Finckenbergillä ja hänen vaimollaan Elin Mattsdotterilla ei ilmeisesti jäänyt perillisiä, sillä pojan Pederin kuoltua Jakob Baggen puoliso Agnes todettiin vuonna 1489 Pederin isänperinnön perijäksi. Agnes oli Henrik Finckenbergin sisarentytär (FMU 4268).
Räpälän rälssitila kuului 1560-luvulle tultaessa Henrik Klasson Hornille (myöhemmin Kylänpää?). Osa Räpälää oli Matts Eskilssonin vävyn kirkkoherra Mårten Jönssonin nimissä – alias Martinus Johannis (SAY Paimio, Räpälä 1586, Mårten Jönsson 8 ½ st, Grels Henriksson 3 ½ st). Mårtenin tila voisi olla perintöä Baggen vaimolta Agnesilta. Paimion pääkirkko sijaitsi tuohon aikaan Räpälässä.
Henrik Finckenbergin sisaren tyttären Agneksen ja miehensä Jakob Baggen ja Jakob Michelssonin väliltä puuttuu ”Michel Jakobsson”, jonka niminen raatimies Turussa on ollut 1500-luvun alussa. Kenties tämä turkulainen raatimies voisi olla se Michel Lappelain, joka on mainittu 1498 (FMU 4805). Asiasta on keskusteltu suku-forumilla ks. mm. http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-882.html
Sauvon Smörvikissä, Peder Torstenssonin nimissä olleella tilalla, joka siirtyi Jakob (Mattsson) Juthen ja vaimonsa Agneksen haltuun, on vuonna 1557 mainittu kertaalleen myös Jop Michelsson.

Anu Johansson

[A.K.Johansson]

Yhdellä Sauvon Smörvikin tiloista mainitaan Henrik Jönsson 1540-luvulta alkaen. Sama tila näyttäisi siirtyneen Johan Boosen haltuun (SAY Sauvo 1586), ja osa tilasta näyttää tulleen hänelle Karunan Henrik Simonsson Smedhiltä, jonka tyttären kanssa Boose avioitui. Johan Boose surmasi todennäköisesti Starck-sukua lähellä olleen Sigfrid Perssonin pojan Simon Sigfridssonin (Impola 2011,192).
Tämä Smörvikin Henrik Jönsson voisi olla Asteljoen kirjuri, joka on hyvin todennäköisesti sama kuin Porvolan Henrik Jönssön, joka käytti Starck-suvun vaakunaa (ks. Impola 2011, 158). Kun ainakin yksi Smörvikin tiloista oli Hans Jakobssonin (Starckin) hallussa, ei olisi erikoista, että toinenkin Smörvikin tiloista olisi kuulunut samalle suvulle.
Asiaa voi valottaa Sauvon Hemböle, jota omisti Ramsayn mukaan 1600-luvun alussa Henrik Eriksson Boose ja tämän vaimo Valborg Finckenberg. Tämän Boose -suvun vaakuna on yhdistelmä Starck-suvun ja Finckenberg-suvun vaakunoita: kaksi tähteä ja kuu. Henrik Eriksson on itse voinut olla Starckeja.
Eerik Flemingin maakirjassa on teksti tapauksesta[163], jossa Sauvon Hembölen Mons ja Perniön Asterjoen (Asteljoen) Henrik kirjuri toivat käräjille 1537 käsittelyyn maakaupan, joka oli tehty jo kymmenkunta vuotta aiemmin. Nils Stallersin (Stallare?) vaimo Ingeborg oli myynyt Lill-Palicken kylästä runsaat neljä tankoa Erik Flemingille. Asian yhteydestä selviää, että Ingeborg oli Asteljoen Henrikin ja Hembölen Maunun sukulainen.
”..tho kom ther för retta á satte tinghe beskedeligen man Henric skriiffuere j Asteriokj aff Berno oc Mons j Hennaböle aff Sagu soken, bekende oc fulkomligen tilstode thet jorda köp, som theris ffrencka oc slechtt benempd hustrv Ingeborg, Nils Stallers, giort haffde medh fornempde riddere, her Eriic Fleming it godz j Boske Palickj liggende j Runebygd….
Yksi Hembölen tila on kuulunut ”gamble” Mons Nilssonille (ks. SAY). Tieto löytyy Etelä-Suomen apuveroluettelosta 1563 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1830311). Toinen tila kuului Pojobyn Per Erikssonille ja kolmas Frille Påvelssonille. Vanhan Monsin tila näyttää siirtyneen Ivar Månssonille, kuten myös kaupan kohteena ollut Lill-Palicken tila. Tämä Hembölen Maunu ei voi olla kukaan muu kuin Ristniemen Mons Nilsson Stjärnkors ja Ivar hänen poikansa.
Asteljoen Henrik Jönsson mainitaan Erik Flemingin maakirjassa ainakin kahdesti. Jos Asteljoen kirjuri Henrik Jönssonilla ja Mons Nilsson Stiernkorsilla oli yhteinen sukulainen Ingeborg, on mahdollista, että tämä olisi ollut Starck. Mons Nilsson Stiernkorsin ensimmäinen vaimo oli ollut Karin Hansdotter Starck (jonka äiti Karin i Pojoby?). Ingeborg voisi olla Karinin sisarpuoli, joka olisi ollut ensin naimisissa jonkun Nilsin kanssa, sitten jonkun Jakobin kanssa. Rymättylän Salon kylästä äitinsä Ingridin tilan perinyt Hans Jacobsson mainitaan Smörvikissä vasta 1586, joten hänen äitinsä olisi ehtinyt olla aviossa jo aiemmin.
Anu Johansson