PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henkilöllisyystodistus


Pertti Väänänen
25.07.13, 14:41
Mitä käytettiin henkilöllisyyden todistamiseen ennenkuin tulivat poliisin antamat henkilöllisyystodistukset? Esimerkiksi 1900-luvun alussa tai ennen sotia.
Kylillä ihmiset tietysti tunsivat toisensa, mutta kun oli muukalainen tai matkusti.
terv. Pertti

Kataja
25.07.13, 16:28
Yksi yleinen keino menneinä vuosisatoina oli, että papit antoivat muuttajille mukaan muuttokirjoja ja mainetodistuksia. Taisi sitten olla muuttajan vastuulla, näyttelikö hän todistusta vai ei. Ja passejahan myönnettiin, mutta valokuvia niissä ei tietenkään aluksi ollut. Olikohan tuntomerkkejä lueteltu?
Marjatta

Mitä käytettiin henkilöllisyyden todistamiseen ennenkuin tulivat poliisin antamat henkilöllisyystodistukset? Esimerkiksi 1900-luvun alussa tai ennen sotia.
Kylillä ihmiset tietysti tunsivat toisensa, mutta kun oli muukalainen tai matkusti.
terv. Pertti

Kataja
25.07.13, 16:31
Muistan lukeneeni jostain sukukirjasta tai sukuseuran sivuilta, että johonkin taloon tuli kulkijamies, joka sanoi olevansa Pyykköjä. Mutta talon väki tiesi, ettei mies ollut Pyykköjä, koska oli liian pitkä Pyyköksi.
Marjatta

Mitä käytettiin henkilöllisyyden todistamiseen ennenkuin tulivat poliisin antamat henkilöllisyystodistukset? Pertti

VSimula
25.07.13, 20:03
Mitä käytettiin henkilöllisyyden todistamiseen ennenkuin tulivat poliisin antamat henkilöllisyystodistukset? Esimerkiksi 1900-luvun alussa tai ennen sotia.
Kylillä ihmiset tietysti tunsivat toisensa, mutta kun oli muukalainen tai matkusti.
terv. Pertti

Ilmeisesti tunnistamista varten on isoäitini isoisälle Mikko Alakorvelle kirjattu maininta "saknar 2 tår"...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1860-1869_ik254-255/105.htm
terv. Veikko

Marjapuu
26.07.13, 11:26
Muuttokirjat kirjoitettiin paikkakunnalta toiselle muuttavalle jo 1700-luvulla.

Tässä esimerkkinä oikein hieno ja helposti luettava muuttokirja vuodelta 1788, henkilöllisyys tuskin jää epäselväksi:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/muuttokirjoja_1788-1804_tk1056/24.htm

tellervoranta
26.07.13, 20:45
Hämmästyksekseni huomasin, että äitini synnyinpitäjässä Ylikiimingissä on kunkin rippikirjan loppuun kirjattu muuttaneet eli alla olevassa rp:ssä 1731-1756 viimeinen sivu 63.
Matemaatikkonakaan tai siksi en ymmärrä papin laitaan laittamaa laskutoimitusta :eek:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946511

eeva häkkinen
26.07.13, 22:26
Muuttokirjat kirjoitettiin paikkakunnalta toiselle muuttavalle jo 1700-luvulla.

Tässä esimerkkinä oikein hieno ja helposti luettava muuttokirja vuodelta 1788, henkilöllisyys tuskin jää epäselväksi:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/muuttokirjoja_1788-1804_tk1056/24.htm

Mielestäni tässä muuttokirjassa ei ole mitään, joka todistaisi, että sen haltija olisi se, joka sanoo olevansa - vai menikö multa jotain tässä ohi?. Kun ei valokuvia ollut eikä muuttokirjoihin ollut tapana merkitä tuntomerkkejä, esim. hiusten tai silmien väriä, jäi henkilöllisyys kyllä luottamuksen varaan. Ainoat yleisesti kirjatut tuntomerkit olivat ruumiinvammat (kuten tuo "puuttuu kaksi varvasta") ja se onko sairastanut isorokon, joka lienee jättänyt jälkensä.

Leo Suomaa
27.07.13, 05:54
Kun ei ollut kuvallisia henkilöllisyystodistuksia, oli käytettävä tuntomerkkejä ja siitä tuli mahdollisuuksia myös komediakirjallisuudelle. Aleksis Kivi panee Nummisuutereissa loppukohtauksen lähestyessä Nikon suuhun: "Kuule pieni kertomus, ja nämä toiset kuulkoot myös, jos se heitä miellyttää. (--) sentähden kävin salaliittoon krouvarin kanssa, saadakseni itseni oikein tämän varkaan muotoiseksi. (--) Krouvarin tukkaani keritessä partani ajoin, ainoastaan tämän piikin jätin, ja painoin tämän pilkun nenäni viereen, - ja se kadotkoon taas! (Pyyhkäisee pois pilkun.)"

Pertti Väänänen
29.07.13, 23:21
Kiitos kaikille kommenteista. Ajan nyt hiukan toiselta kantilta uudelleen.
Miten kauan piti selvitä näillä pappien papereilla ja kyläläisten antamilla tuntomerkeillä? Arvaan, että 1800-luvulla vielä, mutta miten oli 1920-luvulla, tai 1930-luvulla?
Onko kellään niin vanhaa sukulaista elossa, että voisi kysyä oikeata kokemusta asiasta?
terveisin yhäti utelias Pertti

Leo Suomaa
30.07.13, 08:57
Paikallislehdessä oli taannoin Tommi Uschanovin tätä asiaa sivunnut kolumni:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Maahanmuuton+takink%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4j%C3%A4t/a1368850520834

Siitä lainaus: "Moni tuskin tiedostaa, että passeihin ja viisumeihin perustuva rajavalvonnan järjestelmä on Euroopassa alle sata vuotta vanha. Ennen ensimmäistä maailmansotaa useimpiin Euroopan maihin sai matkustaa ilman minkäänlaista asiakirjaa."

Erkki
30.07.13, 10:00
Olen tutustunut 1930-luvun alussa maaherran allekirjoittamaan ulkomaan passin, jossa monilapsisen perheen isän todistettiin olevan vapaa mies. Ao. seurakunnan arkistossa ei ole merkintää avioerosta, eikä suku tiedä sellaista käräjiltäkään haetun. Mies meni toistamiseen Amerikkaan ja avioitui sikäläisen käytännön mukaan.

Kysymysmerkiksi jää, että miten hän vakuutti maaherrankonttorin virkailijat väitteellään, että on naimaton ja perheetön? Uskottiinko suullista todistelua?

Kataja
30.07.13, 13:47
Olen tutustunut 1930-luvun alussa maaherran allekirjoittamaan ulkomaan passin, jossa monilapsisen perheen isän todistettiin olevan vapaa mies. Ao. seurakunnan arkistossa ei ole merkintää avioerosta, eikä suku tiedä sellaista käräjiltäkään haetun. Mies meni toistamiseen Amerikkaan ja avioitui sikäläisen käytännön mukaan.

Kysymysmerkiksi jää, että miten hän vakuutti maaherrankonttorin virkailijat väitteellään, että on naimaton ja perheetön? Uskottiinko suullista todistelua?

Toisinkin päin oli mahdollista, kuulemma kirjalija Aapeli on kertonut ranskanmatkastaan seuraavaa: Hotellin lomakkeeseen täytyi kirjoittaa myös lasten nimet. Aapeli kirjoitti toistakymmentä nimeä: Sukka, Saapas, Housut, Tossu ... Häntä kohdeltiin hotellissa hyvin arvossapitäen, aina muistuttaen siitä, että hän oli kunnioitettava suurperheen isä.
Marjatta

Pertti Väänänen
05.08.13, 23:07
Varmaan sotilaspassi kävi henkilötodistuksesta kellä sellainen oli.

Erkki
06.08.13, 08:11
Varmaan sotilaspassi kävi henkilötodistuksesta kellä sellainen oli.

Annatko ymmärtää, että ei olisi ulkomaan passia haettaessa vaadittu ajantasaista dokumenttiä esim. perhesuhteista? Eli mikä tahansa henkilöön liittyvä vanhempikin asiakirja olisi kelvannut jopa aikuisen (perheellisen) miehen tunnistamiseen?

En tiedä, oliko mainitsemallani miehellä mainittua sotilaspassia. Sen olisi täytynyt olla 1900 luvun alkuvuosilta (noin 1910), siis suuriruhtinaan ajoilta.

Marjapuu
06.08.13, 15:55
Varmaan sotilaspassi kävi henkilötodistuksesta kellä sellainen oli.

Luulisin, että aika harvalla naisihmisellä sellainen oli.

Sitäpaitsi, 1900-luvun alussa USA:aan lähteneet nuoret, 17-18-vuotiaat miehet lähtivät juuri siksi, etteivät halunneet joutua 3 vuodeksi Venäjän armeijaan. Heilläkään ei ollut sotilaspasseja.

Olen jo aikaisemmin tarjonnut tässä ketjussa kotipaikkakunnan viranomaisen antamaa muuttotodistusta henkilöllisyystodistukseksi.

P. Pihlman
08.08.13, 09:53
Ennen vaadittiin jo mainittu muuttokirja seurakunnasta toiseen muutossa.
Se tuli esittää sisään muuttaessa. Papiston kaiketi tuli tuntea seurakuntansa
ihmiset. Pidettiinhän heistä rippikirjaa, johon merkittiin mahdolliset maine
merkinnät. Käytössä taisi olla myös väliaikaisia muuttokirjoja, koskien
työmatkoja.

Virkatodistus vaadittiin moneen lähtöön. Virkatodistuksen tilaamalla voi
aloittaa esimerkiksi sukututkimuksen. Olletikin passia haettaessa on
täytynyt esittää virkatodistus, jossa selvinnyt perhesuhteet ja lapset.
Virkatodistus vaadittiin myös ajokortin saamiseen ja lääkärintodistus.

Nykyisin ei pääse äänestämään ilman henkilötodistusta. Äänioikeus ei
siten ole vain ikärajaa koskeva.

P. Pihlman

H.Arjava
08.08.13, 10:13
Minulla on 1800-luvulta pari tapausta, jossa muuttokirja on otettu, mutta ei kuitenkaan käytetty. Se pyydettiin tiettyyn seurakuntaan muuttoa varten, mutta voitiinkin päätyä johonkin toisen. Ei kai ollut kontrollia.

Vielä 1929 anoppini otti toukokuussa Mikkelistä muuttokirjan, mutta toi sen vasta syyskuussa Helsinkiin, mistä aiheutui hankalia kysymyksiä.

Virkatodistus tarvittiin vielä ainakin 1970-luvulla kouluun ilmoittauduttaessa aiemmin mainittujen tapausten lisäksi.

H.Arjava

Kataja
08.08.13, 10:36
Virkatodistus tarvittiin vielä ainakin 1970-luvulla kouluun ilmoittauduttaessa aiemmin mainittujen tapausten lisäksi.

H.Arjava

Siitä virkatodistuksesta vanhempani näkivät, että pappi oli pannut minulle eri nimen kuin oli sanottu ja mitä he olivat minusta käyttäneet. Sukulaiselleni vastaava papin virhe ilmeni vasta, kun hän muutama vuosi sitten haki ajokorttia. Kyseessä oli selvä oikeinkirjoitusvirhe, mutta hänen täytyi tehdä virallinen nimenmuutos saadakseen oikein kirjoitetun nimen ajokorttiin.
Marjatta