Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Miksi vapautettu armeijasta 1886
Kyseessä on mummuni isä joka on syntynyt 1864 joka on saapunut suorittamaan asevelvollisuutta, mutta hänet on vapautettu Lahden kauppalassa 29.5.1886. Lapussa lukee että "pidetyssä katsastuksessa havaittu sotapalvelukseen kykenemättömäksi", on siis se valmis teksi johon on vaan lisätty ihmisen nimi ja päivämäärät. Saako jostain selville tarkemmin että miksi hän on ollut kykenemätön tms sotaväkeen, kiitos
Kyseessä on mummuni isä joka on syntynyt 1864 joka on saapunut suorittamaan asevelvollisuutta, mutta hänet on vapautettu Lahden kauppalassa 29.5.1886. Lapussa lukee että "pidetyssä katsastuksessa havaittu sotapalvelukseen kykenemättömäksi", on siis se valmis teksi johon on vaan lisätty ihmisen nimi ja päivämäärät. Saako jostain selville tarkemmin että miksi hän on ollut kykenemätön tms sotaväkeen, kiitos
Kutsuntaluetteloista (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kutsuntaluettelot) pitäisi löytyä tarkemmat syyt (jos on löytyäkseen) miksi on vapautettu.
käsittääkseni silloinen Tsaarin ajan Venäjän armeija ei ollut hirveän suosittu suomalaisten keskuudessa joten vapautuksen sai melko helposti vaikkei kyseisessä henkilössä olisi ollut mitään vikaa etteikö hän olisi palvelusta pystynyt suorittamaan.
Vapautus paperit sai käsitykseni mukaan esim. papilta melko helpostikkin....
Hannu Numminen
21.07.13, 22:09
Suomen suuriruhtinaskunnan oma ja suomalaisista koostunut armeija, ns. vanha sotaväki (1881–1901), oli kooltaan suhteellisen pieni ja kutsuntoihin osallistui niin paljon nuoria miehiä, että pois voitiin "raakata" muuten aivan kelvollisia nuorukaisia.
Mutta mahtaako kykenemättömyys viitata armeijan kannalta katsoen paremminkin henkisiin kuin ruumiillisiin ominaisuuksiin?
Leo Suomaa
22.07.13, 07:46
Minä ehdottaisin lisäksi vertailevaa tutkimusta eli sen katsomista, ketkä (ja missä säätyasemassa olleet) muut saman seurakunnan miehet vapautettiin palveluksesta eli katsottiin palvelukseen kelpaamattomiksi samoihin aikoihin. Ainakin muutamien seurakuntien rippikirjoissa on näitä tietoja huomautus-sarakkeesa.
kiitos teille kaikille paljon vastauksista, täytyy katsoa vielä kirkonkirjoistakin joskus jos vaikka siellä olisi jotain mainintaa
eeva häkkinen
22.07.13, 08:49
Joissakin seurakunnissa on arkistoitu annettujen todistusten toisteet tuolta ajalta, ja siellä on joskus papintodistuksia, joissa vakuutetaan, että nuorukainen on talon ainoa työkykyinen mies. Tällaisella lienee yleensä saanut vapautuksen.
Hannu Numminen
22.07.13, 12:55
Kannatan Leon ehdotusta vertailevasta tutkimuksesta.
Eevan tietoon nuorukaisen olemisesta talon ainoa työkykyinen mies lisään, että muistelen jostakin lukeneeni, että yleensä talollisen vanhin poika vapautettiin vanhasta sotaväestä. Ammatin perusteella vapautettiin ainakin kauppalaivaston merimiehet, lääkärit ja apteekkarit.
Olen nähnyt 1800-luvun lopulla paljon noita kelpaamaton-merkintöjä, jotka saattavat joskus olla jopa muodossa kelvoton, ja toisinaan myös kykenemätön-kirjauksia. Tämä jälkimmäinen on tosin hyvin pajon harvinaisempi kuin edellinen. Oletan, että noiden luonnehdintojen välillä kyse on jostakin todellisesta merkityserosta eikä vain toiston välttämisestä.
Hei,
Suomesa laki asevelvollisuudesta tuli voimaan v. 1880 ja ensimmäisen kerran miehet osallistuivat katselmuksiin keväällä 1881 ja astuivat palvelukseen saman vuoden marraskuussa. Asepalvelukseen astuttiin 21-vuotiaina ja palvelu kesti 3 vuotta kouluja käymättömille.
Asevelvollisuus lakkautettiin 1901 lopun ja 1902 vuoden alun jälkeen. Kaartin pataljoona lakkautettiin vuonna 1905. Valkoinen Suomi otti saman lain voimaan vuonna 1918.
Silloin saattoi vapautua palveluksesta edellä mainitusta syystä. Pääosin kyse oli kuitenkin asepalvelukseen kelpaamattomista nuorista miehistä, joilla saattoi olla fyysisiä rajoitteita. Lyhyt tai kitukasvuisuus oli yleistä. Vammoja saattoi olla silmissä, koska asuttiin savupirteissä. 1860-luvun nälkävuodet jättivät myös jälkensä miehiin.
Asevelvollisuuden suorittaminen oli suosittua. Aliupseerikurssin suorittaminen olisuuressa arvossa, kun muuta koulutusta maaseudun ihmisille ei ollut tarjolla. Luku- ja kirjoitustaito oli niin heikolla tasolla tuohon aikaan kansan keskuudessa, että asevelvollisuutta suorittaessaan miehille jouduttiin opettamaan kirjoitusta ja lukemista. Armeijan koulutetuille aliupseereille löytyi hyvin töitä siviilipuolella, esimerkiksi virastojen vahtimestareina.
Tietoja omista esi-isistä ja syistä siihen, ettei kelvannut armeijaan, löytyy edellä mainituista lähteistä: katselmusrullista ja kirkonkirjoista. Kyse on ollut ain henkilökohtainen syy, eikä voida arvioida muiden katselmuksessa reputtaneiden perusteella.
Vielä tarkennukseksi. Suomessa oli oma armeija 1800 luvun lopulla. Suomea hallitsi Suomen suuriruhtinas ja Venäjää hallitsi sama mies arvoltaan keisari.
Asevelvollisten kasarmeja oli jokaisen Suomen läänin pääkaupungissa: Viipurissa, Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Hämeenlinnassa. Myöhemmin 1880-luvulla perustettiin Lappeenrantaan Rakuuna rykmentti. Helsigissä oli kaksi pataljoonaa. Toista niistä kutsuttiin Kaartin pataljoonaksi. Vaikka se organisatorisesti kuului Suomen armeijaan, niin se oli lisäksi Keisarin pataljoona. Suurin osa on vieläkin paikoillaan, vaikka niissä ei enää sotilaita taida olla.
Osa katselmuksissa olleista miehistä joutui palvelemaan reservikomppanioissa, joita oli neljä läänin alueella. Palvelus suoritettiin kolmena kesänä. Palvelusaika saattoi vaihdella yhdestä kolmeen kuukauteen.
Suomessa oli 1800-luvulla myös venäläisiä joukkoja, mutta niissä ei suomalaisia miehiä ollut palveluksessa.
Tässä vähän taustaa Suomen armeijan historiasta. Aiheesta on kirjitettu paljon historiaa.
Terv.
Juhani
Hannu Numminen
22.07.13, 22:28
Suomen vanha sotaväki sai alkunsa tavallaan vuonna 1878, kun tsaari Aleksanteri II sääti asevelvollisuuden koko Venäjälle. Autonomiseen Suomeen sentään saatiin oma armeija, joskin Venäjän sotaministeriö piti koko tilannetta väliaikaisena.
Vuonna 1901 Suomen armeijan päätettiin yhdistää Venäjän armeijaan ja siitä seurasivat Suomessa kutsuntalakot. Parin vuoden jälkeen Venäjä luopui lakkojen takia Suomessa yleisvenäläisen asevelvollisuuden vaatimuksesta. Sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskunta korvasi armeijan ns. sotilasmiljoonina Venäjän sotilasbudjettiin.
Kuten Juhani kirjoittikin, Suomen armeijasta on kirjoitettu paljon. Lisätietoa siis löytyy helposti.
Osa katselmuksissa olleista miehistä joutui palvelemaan reservikomppanioissa, joita oli neljä läänin alueella. Palvelus suoritettiin kolmena kesänä. Palvelusaika saattoi vaihdella yhdestä kolmeen kuukauteen.
Muistelen, että vanhan sotaväen aikana reserviin määrätyn tuli suorittaa sotilaskoulutuksensa kolmena perättäisenä vuonna, ensimmäisenä 45 päivää, toisena 30 päivää ja kolmantena 15 päivää eli yhteensä 90 päivää.
kiitos paljon vastaajille, eli kyseessä on talonpoika, perheen vanhin, mutta ei ainoa poika. Tämän miehen veli armeijassa kyllä oli, mutta täytyy varmaan kansallisarkistossa käydä kurkkaamassa joskus että jos on syy laitettu, että mikä se virallisesti on.
Oma huomioni kutsuntaluetteloiden pohjalta (tosin vain kuudelta paikkakunnalta vuosilta 1888-1892). Luettelossa on sarake "Kelpaavaisuus sotapalvelukseen" ja siinä on vain sana "Hyväksytään" tai "Kelpaamaton". Ainakaan näissä luetteloissa ei siten ole tarkempaa määrittelyä siitä, miksi mies oli kelpaamaton.
Kaarlo Mikael
23.07.13, 11:01
Olen nähnyt merkintöjä armeijaan joutumisesta arpanumerolla sejase, mutten muista, että hylkäyksistä olisi merkitty mitään tietoa arvonnasta, ei ehkä vain ole sattunut kohdalleni.
Mikko Laaksonen
Oma huomioni kutsuntaluetteloiden pohjalta (tosin vain kuudelta paikkakunnalta vuosilta 1888-1892). Luettelossa on sarake "Kelpaavaisuus sotapalvelukseen" ja siinä on vain sana "Hyväksytään" tai "Kelpaamaton". Ainakaan näissä luetteloissa ei siten ole tarkempaa määrittelyä siitä, miksi mies oli kelpaamaton.
Saanko kysyä miltä paikkakunnilta kutsuntaluetteloita olet katsonut? Itse jotenkin vaan kuvittelin että nimen vieressä olisi sitten syy merkattu. Onko kutsuntaluettelot kunnittain vai meneekö ne niiden armeija paikkojen mukaan esim. Hämeenlinna olisi tämän ihmisen armeija paikka ollut luultavasti.
Tällaisia paikkakuntia kävin läpi: Halsua, Kuusamo, Säräisniemi, Peräseinäjoki, Viitasaari.
Ja miehen löytää hänen kotikuntansa mukaisesti. Näitä kutsuntaluetteloita ei ole vielä viety digitaaliseen muotoon (?). Itse kävin aikanaan muutama vuosi sitten tutkimassa Kansallisarkiston (Sota-arkiston) Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä. Nyt näyttäisi olevan Rauhankadulla, ainakin tämän ohjeen mukaan:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kutsuntaluettelot
Paikan päällä on ohjekirjanen, josta selviää miehen kotikunnan perusteella, mistä hänet löytää: Kunnat ja niiden jakaantuminen kutsuntapiireihin 1879-1902.
Kutsuntaluetteloissa on paljon tietoa miehestä, syntymäajan yms. sellaisten lisäksi luku- ja kirjoitustaito, pituus ym. Sarakkeita on n. 20, joihin kuuluu myös esim. "Perheolot tahi ruumiinvika, joiden vuoksi helpoitus asevelvollisuuden suorittamisessa voi kysymykseen tulla." sekä "Vahvistetut helpoitukset". Havaintojeni mukaan nämä sarakkeet ovat kuitenkin useimmiten tyhjiä, vaikka mies olisikin "Kelpaamaton". Mutta näissä voi joskus olla syy siihen kelpaamattomuuteen. Viimeinen sarake "Muistutuksia" sisältää esim. poissolot arvannostotilaisuudesta, tässä on esim. maininta Amerikkaan lähdöstä (sisältäen lähtövuodenkin).
Tällaisia paikkakuntia kävin läpi: Halsua, Kuusamo, Säräisniemi, Peräseinäjoki, Viitasaari.
Ja miehen löytää hänen kotikuntansa mukaisesti. Näitä kutsuntaluetteloita ei ole vielä viety digitaaliseen muotoon (?). Itse kävin aikanaan muutama vuosi sitten tutkimassa Kansallisarkiston (Sota-arkiston) Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä. Nyt näyttäisi olevan Rauhankadulla, ainakin tämän ohjeen mukaan:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kutsuntaluettelot
Paikan päällä on ohjekirjanen, josta selviää miehen kotikunnan perusteella, mistä hänet löytää: Kunnat ja niiden jakaantuminen kutsuntapiireihin 1879-1902.
Kutsuntaluetteloissa on paljon tietoa miehestä, syntymäajan yms. sellaisten lisäksi luku- ja kirjoitustaito, pituus ym. Sarakkeita on n. 20, joihin kuuluu myös esim. "Perheolot tahi ruumiinvika, joiden vuoksi helpoitus asevelvollisuuden suorittamisessa voi kysymykseen tulla." sekä "Vahvistetut helpoitukset". Havaintojeni mukaan nämä sarakkeet ovat kuitenkin useimmiten tyhjiä, vaikka mies olisikin "Kelpaamaton". Mutta näissä voi joskus olla syy siihen kelpaamattomuuteen. Viimeinen sarake "Muistutuksia" sisältää esim. poissolot arvannostotilaisuudesta, tässä on esim. maininta Amerikkaan lähdöstä (sisältäen lähtövuodenkin).
Kiitos sinulle oikein paljon näistä tiedoista, nyt tiedän vähän että miten siellä toimia ja miten etsiä. Oikein paljon kiitoksia:)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.