Skytt ja Huhtala s. n.1620

[Jokkel]

Staffan Skytt Andersson s.n 1620 k.n1669 Merikarvialla? on ollut ehtiväinen mies.
Hänet mainitaan mm.
Ulvilan käräjillä 8.-9.12.1643
Hänet on merkitty Kuggi'n tilalle 1646 Merikarvia. Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1634-1653 s.94
Euran talvikäräjillä 1652
Tätä käräjäjuttua on selostettu Viktor Salmisen kirjassa Köyliön Pitäjän Historia (1905). ss.117-118
Kristiinan käräjillä 11.12.1652
Muutti Karijoelta loppuvuonna 1655 Merikarvian Otamoon?
Hän oli Åtamon isäntä 1663-1664 Merikarvia Lauttijärvi. Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1654-1673 s.157
Ulvilan käräjilllä 18.1.1669
Vaimo
Kaisa Huhtala Mårtensdr
Syntynyt N. 1620
Kuollut 1685 Merikarvia?
Isä Mårten Huhtala Eskilsson (N. 1600- )
Lapset
1 Greta Skytt Staffansdr
Syntynyt 1645 Merikarvia
Kuollut 1673 Merikarvia Lauttijärvi
Puoliso Frants Michelsson (1643-N. 1705) 1663 - Merikarvia
2 ohanna Skytt Staffansdr
Syntynyt N. 1648 Merikarvia
Kuollut 1704 Merikarvia Lauttijärvi
Puoliso Urban Michelsson (N. 1645-1711) 1667 - Merikarvia
3 Gertrude Skytt Staffansdr
Syntynyt N. 1650

Vanhemmat ja "kotipaikka" on vielä hukassa. Samoin vaimon vanhemmat ja kotipaikka. Huhtaloita löytyy pohjanmaalta, mutta sieltä ei taida olla SAY:n luetteloita tehtynä.
Netistä löytyy kyllä muutama sivusto, joissa on kerrottu Kaisan sukujuurista. Mutta pelkkiä nimiä, eikä edes paikkakuntaa. En ole keksinyt mistä nämä lähes yhteneväiset tiedot ovat kotoisin. Lähteet puuttuvat jotta voisi asian tarkistaa.
Näillä Sukuforum sivuilla oli myös muutama vuosi sitten jonkin verran pohdintaa, mutta asia jäi kesken.

[raimoensio]

Tuossa on Karijoen Huhtala SAY:ssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606508

Luulen, että on vain päätelty, että Kaisa Martintytär on täältä.

Kolmannen tyttären Kertun mies on Martti Niilonpoika Nissi, joka muutti Pomarkusta Merikarvian Ylikylän Knuussille ja sieltä Sammiin.

Eräässä käräjäjutussa mainitaan Staffanilla kolmaskin vävy Martti Niilonpoika Karviasta. Mutta Karviassa ei ole tähän aikaan yhtään Marttia ja Merikarviaa saatettiin kutsua myös Karviaksi. Edelleenkin puhutaan Ylikarviasta, kun tarkoitetaan Merikarvian Ylikylää.

Taas toisesta käräjäjutusta Alahonkajoella tiedetään, että Martti Niilonpoika Sammin vaimon patronyymi oli nimenomaan Staffanintytär

[Jokkel]

Kiitos linkistä ja tiedoista.
Varmaankin päättely perustuu siihen, että Staffan Andersson näkyy 1654 Huhtalassa SAY:ssa. Tosin Kaisaa ei ole kirjattu.

SAY:ssa ei taida olla ennen 1635 vuotta Karijokea?

[kaarina]

Minulta löyty tällainen taulu.



Staphan Andersson Skytt, talollinen, porvari (Kristiinankaupunki), s. 11.1620, k. 11.1670 Otamo Vanhatalo. Hän olitunnettu ennenäkijä.

Otamolle 1663. Otamo-suvun kantaisä. Asunut Karijoella,mahdollisesti muukalaisena, koska syytetty käräjillä yliluonnollisten voimienkäyttämisestä eli noituudesta.
Puoliso: Caisa Mårtensdotter Marttunen, s. 1620

[raimoensio]

Kun hakee Lapväärtin SAY kansallisarkiston sivuilta niin pitää hakusanaksi kirjoittaa

Lappväärtti; siis kahdella p:llä

Karttapaikan paikannimihaku ei tunne ko paikkaa, mutta tuntee Lapväärtin (yhdellä p:llä)

En kyllä löydä Marttusta SAY:stä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606562

[kaarina]

Tuo on täältä vanhoista viesteistä.
Lainaus: Benedictus
Staffan oli tunnettu tietäjä ja parantaja, oli siis porvarina ja nai Karijoelta vaimonsa, joka ei tosin ollut Huhtala.
Kyse on Marttusen yhden manttaalin talosta.

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842-p-3.html

[raimoensio]

Jos SAY:n voi luottaa niin Martunen perustettiin Karijoelle vasta 1680.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5606617

[Benedictus]

Kiinnostava seikka ja pohdinnanaihe on, että Halikon Kyrkobyssä ja Keravuoressa tavataan Anders Härkä, josta myös käytetään nimeä Skytt.

Ajallisesti ja nimellisesti sopisi erinomaisesti Staffan Skyttän isäksi. Sukupiirin perusteella lienee säätyläistaustainen.

Halikon SAY:stä löytyy lisää tietoa.

[Matti A. Nieminen]

Marttunen (Martos, Martosela, Martonen) on se Karijoen taloista, joka mainitaan ensi kertaa vuoden 1585 Ala-Satakunnan maantarkastusluettelossa neljän äyrin talona "Kackarijockij"-nimisessä kylässä. Tätä taloa asui uudisasukas Esko Erkinpoika, josta sanotaan, että hän oli vuonna 1584 asettunut asumaan [Vuolteen herran] Hartikka Henrikinpojan erämaahan ja rajamerkeille (“-- haffue sigh anno 84 bosatt opå hans wrfieldh och röör --”).

Marttunen erottui jo vuonna 1600 kylän muista taloista veroiltaan suurimpana 5 äyrin talona. Talolle määrätty puoli manttaalia muuttui koko manttaaliksi vuoden 1608 maantarkastuksessa. Samana vuonna näkyy Martti Eskonpoika uutena isäntänä. Martin kuoltua 1640 tuli isännäksi hänen poikansa Heikki Martinpoika.

Marttunen oli ainoa koko manttaalin talo Karijoella vuodesta 1608 aina vuoteen 1686, jolloin talo halottiin.

Toista Marttusen puolikasta hallinnut Antti Heikinpoika kertoi käräjillä 1698, että Marttusen talo "Martos hemman" oli "ungefehr för 11 åhr sedan" halottu, minkä jälkeen toinen puoli manttaalia oli joutunut rappiolle "af sig kommen" monien perättäisten isäntien jäljiltä. Antti halusi yhdistää molemmat puolikkaat yhdeksi 3/4 manttaalin taloksi.

Myöhemmissä maakirjoissa tämä alkuaan Karijoen suurin talo näkyy kuitenkin yhä jaettuna puolen manttaalin Stormarttoseksi ja neljännesmanttaalin Lillmarttoseksi. Antti Heikinpoika on maakirjoissa "Anders Hendersson Martusehla eller Martunen" ja "Anders Martusela eller Storskiäg".

Marttunen -nimen alkuperästä antaa Harri Blomberg Anbytarforumilla perimätietoon perustuvan selityksen, mutta toteaa samalla, että "Sägner är inte till hundra procent pålitliga, men mycket av denna har sin sanningshalt i verkligheten.":

"En folksägen med rötter i denna tid berättar om att den förste nybyggaren till Bötom kommer från Tavastland och Birkala år 1594. Några birkalabor har bosatt i Storå och därifrån skulle en av dem, en ung man letande efter ny mark komma vandrandes längs Bötom å och stannar vid nuvarande Rinta-Marttus. Han väljer sig att bosätta sig där, bygger sig en bastu och svedjar mark. Hustrun Martta hittar han i sin hembygd. Den nya boplatsen får namn efter den nya husfrun, vars flicknamn är Marttu. --"

Terveisin
Matti Nieminen

[Jokkel]

Edellisen perusteella Marttunen on SAY:n kirjattu Huhtalana.

Huhtala oli 1 mantaalin tila. Sitä (SAY:n mukaan) isännöi Mårten Eskilsson 1635-1641. Sen jälkeen isäntänä toimi Leskiemäntä Margareta 1642 - 1653. Mitähän merkintä 1m.erono tarkoittaa? Lisäksi 1640-1653 ajan on merkintä öde. Eikö se tarkoita veronmaksukyvytöntä? 1654 merkintä muuttuu optagit.

Henrik Mårtensson oli isäntänä 1654-1675. Tälläin koko oli 1m. 1672 koko merkintä 1/2m förm(?).
1677 Isännäksi vaihtui Marck Mortensson ja vaimo Karin Bängtsdr.
SAY:ssa on usein numeroituja viittauksia johonkin, tässä skatter 680.
1686 isännäksi vaihtui Lars Bengtsson vaimo Susanna. Tilankoko 1m. 1688 koko on taas 1/2m.

1688-1697 Marttunen mainitaan erikseen s.16 1/4m kokoisena, isäntänä Anders Hindricsson ja vaimo Agnis.
Yhdistäminen varmaankin onnistui, koska koko oli 1698 lähtien 1m.
1707 tapahtui taas jako, Lillmartunen 1/4 m jäi Andersille Ja 3/4m osuutta isännöi Simon Andersson.

Eli tämä sopii mielestäni Matin kertomaan. Eikös SAY:kin tiedot ole kerätty eri lähteistä yhdistelemällä. Tarkkuus/oikeellisuus riippuu kerääjän huolellisuudesta ja taidoista.
Karijokea ei taida olla SAY:n missään luettelossa ennen 1635?

Sitä, onko Kaisa todella kotoisin Karjoelta, ei tämäkään taida todistaa. Staffan on kylläkin merkitty 1654 Asutuksen yleisluettelot > Lappväärtti 1635-1654 s.12.

[Matti A. Nieminen]

Sitä, onko Kaisa todella kotoisin Karjoelta, ei tämäkään taida todistaa.
Käräjillä 1644 Tapani Antinpojan vaimon Kaarina Martintyttären isäksi mainitaan Martti Karijoelta "Karins fader Mårten i Bötom". Toisesta käräjäjutusta, jossa sanotaan tämän Martin kuolleen kesällä 1640, selviää patronyymiksi Eskonpoika: "Mårten Eskilsson i Bötom som i denne sommar ähr dödh blefwen".

Tuo maakirjoissakin mainittu leski Marketta oli Kaarinan äiti. Tämä Marketta näkyy Tapani Skyttin anoppina Ala-Satakunnan henkikirjassa 1645, kun anoppi asuu lyhyen aikaa tyttärensä luona Merikarvian Pooskerissa: "Tapani Skytt itsellinen, Kaarina vaimo, Marketta anoppi, Heikki vaimon veli." Kaikki nämä henkilöt alkavat näkyä taas Karijoella 1650-luvun alussa, kun Heikki Martinpoika ottaa leski Marketan nimissä olleen Marttusen virallisesti viljelyyn 1654, mutta on itse asiassa asunut taloa jo joitakin vuosia.

Terveisin
Matti Nieminen

[Jokkel]

Kiitoksia!
Aikoinaan kouluaikana korjoitettiin M.O.T.
Sopinee tähänkin Kaisan osalta.

[Jokkel]

Kiinnostava seikka ja pohdinnanaihe on, että Halikon Kyrkobyssä ja Keravuoressa tavataan Anders Härkä, josta myös käytetään nimeä Skytt.
Ajallisesti ja nimellisesti sopisi erinomaisesti Staffan Skyttän isäksi. Sukupiirin perusteella lienee säätyläistaustainen.
Halikon SAY:stä löytyy lisää tietoa.

Pöytyän Ordenojallakin on isäntänä 1603-1607 Matts Skytt. Toisaalta nimi (Skytt =ampuja) sopinee kaikille metsästystä tai sotimista harrastaneille.

http://www.skytat.fi/skytat-suomessa/aatelinen-skytte-suku

[raimoensio]

Vielä myös minulta suuret kiitokset Martunen-selvityksestä

[Masari]

Luvian Arnäsin Sundista löytyy myös Skytt sukua:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322432 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322432)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322709)

[Benedictus]

Tuo Luvian suku selvitettiin jo aikoinaan, tiedot katosivat mustaan aukkoon. Eivät olleet Staffan Skyttän sukua.

Vaikka Halikon Kirkkobyn ja Keravuoren Anders Skytt on kaukana Siikaisista katsoen ei etäisyys ole mahdoton.

Esimerkiksi Siikaisten ja Merikarvian alueita kuului Karkun Järventaan ratsutilalle, jonka isäntä Isak Eriksson käräjöi niistä korvauksia. Isak Eriksson oli luultavimmin Uskelan Äijälän ratsutilallisen poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9529

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9435

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9053

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9192

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9681

Tämä Anders Skytt, Keravuoren Härkälän isäntä on ainakin tällä hetkellä ainoa Anders Skytt, joka ajallisesti ja suvullisesti passais Staffan Skyttän isäksi.
Staffanhan ei ollut tavallinen talonpoika vaan oli kirjoitus ja lukutaitoinen, toimi porvarina ja kaikessa muussa ja lainaili isoja rahoja aluuen säätyläisille ja muulle väelle.
Tähän kehykseen sopisi paremmin Halikon ratsutilallisen poika, jolla saattaisi olla sukuyhteyksiä myös papillisiin piireihin.
Anders Skyttiltä karhusi vuokria Kyrkobyn tilasta Uskelan Äijälässä ollut Valborg Matsdotter, jonka puoliso oli Salon kappalainen Henrik Skalle.

[Simotei]

Tapani Antinpoikahan toimi Kustaa Hornin metsästäjänä ja siitä lienee ottanut sukunimen Skytt. Hän esiintyy joillakin käräjillä Lapväärtissä ja Kristiinassa sukunimellä Kiiskinen.

Epäilen vahvasti että ratkaisu löytyisi lähempää kuin etelärannikolta. Aiemmin ketjussa kommentoinut Matti tietää varmaan enemmän.

Yksi isävaihtoehto olisi Tiukan kylässä pari taloa 1600-luvun alkuvuosikymmeninä omistanut Anders Staffansson. Se selittäisi Tapanin tulon Ulvilasta Kristiinanseudulle ja avioitumisen Karijoella.

-Simppa-

[Benedictus]

Tuo Tiukan Anders Stafansson tuntuisi passaavan erinomaisesti Staffan Skyttän isäksi.

En ole aiemmin ajatellut syvemmin mistä Staffan Skyttän varakkuus juonsi juurensa.

Nuorempana näytti pomppivan pitkin maita ja mantuja eikä ollut mitään suurta ansiota eli tiloja hallussaan.
Vaimon kotitila meni langolle, eli Siikaisten Otamo oli 1. tila jolla pysyi.

Tuo maininta Hornin metsästäjästä antaa viiteen vaurauden syistä ja sijoittuminen Otamolle ei liene harkkitsematonsa.

Staffanilla oli lähisuhteet Kristiinankaupunkiin jos isänsä oli Anders Staffansson, siellä oli myös ulkomaan kaupan porvareita.

Turkisnahat olivat tuolloin äärettömän arvokkaita.

Uskallan arvella, että Staffan Skyttä harrasti laitonta turkiskauppaa, josta saadut varat sijoitti lainaustoimintaan, joita lainoja tyttärensä sitten peräänkuuluttivat hyvinkin mahtavilta velallisilta.

Otamon talo oli iso, mutta maaperältään erittäin heikkoa, Isojärven kalastuskaan ei varmasti mitään suuria rikkauksia tuottanut.

Otamo on niinsanotun Hämeenmetsän lounaiskulmassa, siitä pohjoiseen seuraava iso asutus oli Kyröjokilaakso, Karijoki oli saareke metsässä.
Karvian eli Hongonjoki kulki Otamon kylästä Isojärven pohjoispuolelta (Nykyisin kuivatuksen vuoksi vain puro)suoraan itään Kankaanpään Veneskoskelle ja siitä Honkajoen ja Karvian erämaihin liki satakilometriä.

Karviasta taas pohjoiseen oli pelkkää erämaata Oulujärveen asti.
Tuossa on Otamoon sijoittumiselle selitystä. Sitä kautta sai turkiksia ja muita nahkoja, joita voi sitten suhteilla kaupata ulkomaille, kun varmaankin porvarit olivat vielä sukulaisia.

[Luodetlahti]

Kiitos asiantuntijoille keskustelusta. Kulttuurisessa pohdinnoissa on toisinaan sellaista mikä avittaa eteenpäin. Yksi hukassa oleva Tapani on Niinisalon lesken Magdaleena Staffanintyttären isä, joka on aikalaisia käydylle keskustelulle ja Pohjanmaalta, siten seurasin mielenkiinnolla. Etenkin kun olen myös keskustelun Tapanin jälkeläisiä ja kasvanut Karijoella maisemissa, jotka ovat vanhastaan Marttusen maita.

Tuo Niinisalon Tapanintytär, Joosepin vaimo, laati aikoinaan testamentin, sen todisti Jakob Haustramnius. Tuollaisen testamentin laatiminen ei noihin aikoihin ollut naishenkilölle aivan tavanomaista, Magdaleena on pyrkinyt katsomaan eteensä eli jonkinlaista kulttuurista taustaa lienee. Niinpä oletan, että jossakin on kyllä tietoa, joka hänenkin taustansa selvittää.

Oheisesen linkin jutussa perustiedot Magdaleenasta, testamentin käsittely on Niinisalon kohdalla eli viimeisenä. PL


http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/suvut.htm

[Benedictus]

Magdalena Staffansdotter ei liene Staffan Kkyttän tyttäriä. mutta muuten kiinnostava, koska kuuluu esi-äiteihini.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28961

Yllä näkyy Jacob puoliso Jokihongossa ja puoliso Malin( arvatenkin kyseinnen Staffansdotter.)
Lisänä pojat Erik ja Bengt vaimoineen.

Mikä suhde Jacobilla ja Malinilla oli Jokihongon pappilan torpan perustaneeseen Johan Honkoon Kankaanpäästä.

Josef Josefsson Niinisalon isän Josefin isä on ollut selvästi Magdalenen 1.puoliso.

[Benedictus]

Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.22

Mahtaisiko tuota käräjäkirjaa saada alkuperäisena näkyviin, näkyy varmankin diginä.

Tuntuu, että tuossa on kyllä jotain epäselvää.

Järkevin selitys on, että Jacob Thomasson Hongonpojat,heitä tuo lienevät ovat Magdalenan eli Malinin poikia toisesta aviosta.

heidän velipuolensa Magdalenan 1 aviosta on Josef Niinisalo, jonka poika Josef Joseffson Niinisalo vaatii isänsä perintöosaa setäpuoliltaan.

Jacob Thomasson Hongon äiti Sofia mainitaan hengissä Jacobin isän jälkeen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28961
1677 näkyy Johan Torpare ja Jacob viiva
alla Malin h.
Tuossa täytyy olla Jacob Thomasson ja vaimonsa. Ongelma on, oliko Jacob Thomassonilla Malin niminen vaimo.

Ajallisesti Josef Niinisalo vanhempi voisi olla hyvinkin Erik ja Bengt Jacobssonin vanhempi veli eikä setä.

[Benedictus]

Töpeksin. laitoin tämän viimeisen viestin tänne, vaikka piti olla Honkajoen pihlajaniemiketjuun.

[Juliana]

Benedictus, Staffan Skytt oli erään noituusoikeudenkäynnin tuloksena kirjattu olevan Virroilta Anders Morrin jälkeläinen, kruunun hylkeenampuja, ja ilmeisesti äitinsä kautta jotain Porin suunnan pappissukua, jonka luona välillä oleili. Tähän juttuun oli linkki täällä jossain, mutta lie vuoden aikana kaikonnut sekin, jos joku muistaa, niin olisi varmimmaksi vakuudeksi taas hyvä sekin löytää.
Staffan on moninkertainen esi-isäni, ja olen antanut hänelle lempinimen "oman elämänsä Nuuskamuikkunen", kiehtova persoona kuitenkin. Ansaitsee lisätutkimusta ja kunnioituksemme.

[Benedictus]

Muistaakseni noissa kadonneissa tiedoissa ei Staffanin sukulaisuutta pystytty osoittamaan, tuo Morrin emäntä taisi olla Porin kirkkoherran sukulaisnainen tai sisko.
Arctopolitanus, Gregorius Thomae (K 1663)

Biörnburgensis, Grels Tomasson
Porin pedagogion koulumestari eli rehtori (Rector Scholae Biörneburgensis), mainitaan 1628, 1630 ja vielä myöhemminkin; Ulvilan ja Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kirkkoherra 1631, sai kollaatiokirjeen virkaan 14.3.1633; Porin rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) lääninrovasti ainakin jo vuoden 1639 alussa, suoritti 1639–1641, 1643, 1646–1647 ja 1649–1663 yhdessätoista eri seurakunnassa (viimeksi Vampulassa 28.1.1663) yhteensä noin 70 rovastintarkastusta (Lempiäinen 1967, Heininen 1977).
Osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan heinäkuussa 1640. Pappissäädyn valtiopäivämies kuningatar Kristiinan kruunausvaltiopäivillä Tukholmassa 1650.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 12.12.1649, 19.6. ja 6.12.1651, helmikuu 1653, 27.5. ja 3.12.1654, 22 (19).3. ja (20.6.)1656, 1657 ja 6.6.1662.
K Ulvila tai Pori ilmeisesti (jälkeen 28.1.) 1663.
P Agneta Mattsdotter, kotoisin Porin maaseurakunnan Tuorsniemen ratsutilalta.

[sjundea]

Tässä ketjussa on pari vuotta sitten arvuuteltu tietäjä Staffan Skyttin vanhempia.

Mikäli asia ei vielä ole ratkennut, tässä vielä yksi ehdokas, joka löytyi Veli Pekka Toropaisen Luvian talonpoikaispurjehdusta 1600-luvulla käsittelevästä artikkelista:

Skytt, Anders Mårteninpoika. Niemenkylä. Purjehti Tukholmaan 1641. Nimismies
1644. Poika Thomas Skytt oli Korven Mårten Äijälän lanko.

https://www.academia.edu/11862939/Luvian_talonpoikaispurjehdus_1600-luvulla

Voisi sekä ajankohdan että etu- ja sukunimen perusteella olla hyvinkin sopiva, vaurauttakin lienee ollut nimismiestalossa. Löytyisiköhän Luvian Skytteistä yhtymäkohtia Staffanin monipolviseen uraan?

t Tapanin jälkeläinen Minna

[Benedictus]

Tässä pohdintaa Staffan Skyttän suvusta.

"Tuomittiin edesmenneen Staffan rehumestarin vaimo Beata Porista saamaan Ruosniemen Jöns Peerssonilta tynnyrin ohraa, jonka mainitun Jönsin ratsumies Staffan Grelsson oli jäänyt velkaa yhdestä pistoolista mainitun vaimo Beatan vävylle Anders Staffanssonille [heidän ollessaan] sotaretkellä Saksassa."

Jutussa on siis kaksi eri Staffania. Rehumestari Staffan, joka ei ollut ratsumies, oli kuollut viimeistään 1629, jolloin Beataa jo sanotaan käräjillä hänen leskekseen. Ratsumies Staffan Grelsson taas näkyy elossa vielä rehumestarin kuoleman jälkeen, esim. lippueensa katselmuksessa 1631 (Jöns Peerssons tien:r Staffan Grelsson i Roassnääs).

Pistoolikauppojen toinen osapuoli ja rehumestarin vävy, Anders Staffansson, oli Pomarkun Grels Henrichssonin ratsumies 1631 (Greels Henderssons tien:r Anders Staffansson i Påmarck). Hän lienee heittänyt henkensä ennen vuotta 1636, sillä silloin Pomarkun Nissillä näkyy uusi ratsumies (Grels Henrichssons tienare Peer Simonsson i Påmark). Rehumestarin tytär Karin näkyy leskenä äitinsä kanssa Porin henkikirjassa 1634, joten hän oli todennäköisesti ratsumies Anders Staffanssonin vaimo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1950526

kiinnostavaa on, että juuri tuo Pomarkun Nissin ratsutilallinen Grels Henriksson on yhtenä takaajana Ilonuksen ottaessa pari tilaa itselleen Merikarvialla.
Oletko tullut ajatelleeksi, että voisiko toi Grels Henriksson ollakin Ilonuksen veli?
Myös muut takaajat vaikuttavat muodostavan sukuverkon keskenään.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35793&highlight=nissi&page=2

Otamon Staffan Skyttän vävyt olivat Frans ja Urbanus Michelsson Stubilat, veljekset.
Toisaalta 3 vävy oli Mårten Nilsson Nissi pomarkusta, jonka isä oli Nils Jöransson, Nissin vävy. Appi siis Grels Henriksson, joka oli Erik Ilonuksen takaaja.Toinen Erik Ilonuksen ottama tila oli Knuusi, jolla Mårten Nilsson Nissi oli lampuotina ennen sammiin muuttoa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578924
Nissin vävy oli Nils Jöransson, mainitaan 1646 alkaen.

Nissi kuten koko kylä oli Jöran Classon Prytzin läänitys.

Jöranin pojanpoika Georgius Nicolai Prytz oli Karkun khr.

Onko sattumaa, että Georgius Nicolai = Jöran Nilsson ?
Oliko Nissin vävy khr Prytzin poika?
Prytzit käyttivät Clas ja Jöran nimeä polvesta toiseen.

Tuo SAY:n tieto Erik Ilonuksesta Stupilassa on varmuudella virhekirjaus. SAY ei ole alkuperäislähde ja sen tiedot on aina syytä tarkistaa, varsinkin jos ne herättävät epäilyksiä.

Herra Erik otti Ulvilan käräjillä 23.-24.5.1636 kaksi autiotilaa Merikarvialta. Nämä tilat olivat naapuruksia, 3 äyrin 16 penningin Kaasa ja 1 äyrin 14 penningin Knuussi. Stupilan talon veroluluku oli samaan aikaan 4 äyriä 15 penninkiä. Luvut voi tarkistaa vuoden 1636 maakirjasta. Siellä Kaasa ja Knuussi on merkitty viljelyyn otetuiksi (Optagit). Stupila on vielä autio Haakon Pekanpojan jälkeen ja sen ottaa viljelyyn Otto Grothusen 1637.

Tässä vielä käräjäjuttu, jossa herra Erik ottaa Kaasan ja Knuussin:

Ulvilan käräjillä 23.-24.5.1636 Lapväärtin entinen kirkkoherra herra Erik Henrici pyysi ottaa viljeltäväkseen kaksi autiotilaa Merikarvialta, toinen 3:16 veroäyrin tila, jota Martti Olavinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut autiona 35 vuotta, ja toinen 1:14 veroäyrin tila, jota Esko Laurinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut niin kauan autiona, ettei kylässä ollut ketään, joka olisi tiennyt, milloin siitä viimeksi oli verot maksettu. Koska kukaan suvusta ei halunnut ottaa niitä vastaan eikä lunastaa sukuoikeutta itselleen, annettiin samat talot mainitulle herra Erikille kruununtiloina, ei verotiloina, vastaan otettaviksi, nautittaviksi, viljeltäviksi ja hallittaviksi, kuitenkin siten, että hän hankkii asukkaat erikseen kummallekin talolle, mikäli ei korkeilta viranomaisilta saa lupaa yhdistää niitä yhdeksi taloksi ja manttaaliksi. Jotta hän pysyisi tilalla ja verovapausvuosien jälkeenkin suorittaisi kruunun ulosteot, ovat hänestä menneet takuuseen nimismies Wolter Molis Vanhastakylästä, Matti Viikeri Yyteristä, Birjer Maununpoika samasta paikasta, Tuomas Matinpoika Harjunpäästä, Esko Pertunpoika Suosmereltä ja Reko Heikinpoika Pomarkusta. (Ulvilan käräjät 23.-24.5.1636, VA mm 4: 123v, mf ES 1921)

Terveisin
Matti Nieminen
Jotta hän pysyisi tilalla ja verovapausvuosien jälkeenkin suorittaisi kruunun ulosteot, ovat hänestä menneet takuuseen nimismies Wolter Molis Vanhastakylästä, Matti Viikeri Yyteristä, Birjer Maununpoika samasta paikasta, Tuomas Matinpoika Harjunpäästä, Esko Pertunpoika Suosmereltä ja Reko Heikinpoika Pomarkusta. (Ulvilan käräjät 23.-24.5.1636, VA mm 4: 123v, mf ES 1921)

Terveisin
Matti Nieminen

Laitan tähän tietoa takaajista.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576894
Ulvilan Gammelbyn Trumetarin ratsutilan isäntä, nimismies ym. Volter Moliis/Skotte kuolee 1636 takaus vuonna, vaimo 2. Dorde Thomasdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576799
Mats Jöransson Viikar, stallskrifare(tallikirjuri? Kuninkaan hevostallit olivat Porissa)
Gertrud vaimo
Kiinnostavaa, että katoaa 1637 eli kuoliko?

Birell Månsson ryttare, Måns Birillssonin poika, mainitaan viimeksi 1639.
vaimo Anna.
Kiinnostavaa, että kumpikin tila vaikuttaisi olevan myöhemmin Anders Matsson kuutin(laiva)rakentajan hallussa. Onko Mats Jöranssonin poika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576865
Thomas Matsson mainitaan viimeksi 1639.
Vaimo Valborg

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847
Eskil Bertilsson ja vaimo Brita
Rotkus naapuri myöhemmin Volter Molisin pojan Aleksanderin hallussa vaimon peruna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577020
Grels Henriksson Nissi Pomarkusta.Ryttare tila.mainitaan viimeksi 1639.
Gertrud vaimo.

Mikä yhdistäisi näitä takaajia, paitsi tyhmyys, koska varmaankin joutuivat maksamaan takuun, kun Ilonus häipyi Huittisiin?

Volter Moliisin 2.vaimo 1619 voisi olla Harjunpään Thomas Matssonin tytär, sillä mainitaan jo 1604 Harjunpäässä.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35029&highlight=nissi&page=3
--------------------- (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35029&highlight=nissi&page=3)
Tapani Antinpoikahan toimi Kustaa Hornin metsästäjänä ja siitä lienee ottanut sukunimen Skytt. Hän esiintyy joillakin käräjillä Lapväärtissä ja Kristiinassa sukunimellä Kiiskinen.

Epäilen vahvasti että ratkaisu löytyisi lähempää kuin etelärannikolta. Aiemmin ketjussa kommentoinut Matti tietää varmaan enemmän.

Yksi isävaihtoehto olisi Tiukan kylässä pari taloa 1600-luvun alkuvuosikymmeninä omistanut Anders Staffansson. Se selittäisi Tapanin tulon Ulvilasta Kristiinanseudulle ja avioitumisen Karijoella.

-Simppa- (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35029&highlight=nissi&page=3)

Olisiko yllä oleva Tiukan Anders Staffansson sama kuin Pomarkun Nissin ryttare ja Rehumestari Staffanin vävy Anders Staffansson?
(http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35029&highlight=nissi&page=3)

[Taisto]

Benedictus on tuossa viimeisessä vastauksessaan 1.3.18 kysynyt myös seuraavaa:

"Mats Jöransson Viikar, stallskrifare(tallikirjuri? Kuninkaan hevostallit olivat Porissa) Gertrud vaimo. Kiinnostavaa, että katoaa 1637 eli kuoliko?"

SAY Ulvila 1634-1653 k 59 - Kukonharia - Wijkar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576952

1642 - Matz Wijkare
1646 - Hans Mattss B, - , Brita st.mor, Matz Jöranss far
1649 - Hans Mattss B, Marg h

Viikarin Matti on ilmeisimminkin muuttanut Kukonharjaan 2. vaimonsa Riitan kanssa ja 1646 talon isännäksi on astunut hänen poikansa Hannu.

Hannu Matinpoika avioituu sittemmin Marketan kanssa ja ainakin 3 lasta:
- Antti Hannunpoika menee vävyksi Kellahden Filppulaan, vaimo (2.1.1670 Pori) Anna Ristontytär
- Yrjö Hannunpoika avioituu Kaisa Yrjöntyttären kanssa (28.6.1679 Pori) ja asuttaa Pastuskerin (Bastuskär) ja toimii siellä kruununluotsina
- Annan Hannuntytär avioituu (19.1.1678 Pori) Tapani Akselinpoika Filppulan kanssa

Toivottavasti on johdettu oikein. Odotan kommenttejanne.

Onko Matti Yrjönpojan aikaisemmista vaiheista tietoa?

Taisto

[ejl]

Tässä pohdintaa Staffan Skyttän suvusta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576799
Mats Jöransson Viikar, stallskrifare(tallikirjuri? Kuninkaan hevostallit olivat Porissa)
Gertrud vaimo
Kiinnostavaa, että katoaa 1637 eli kuoliko?



Tässä ketjussa on pari vuotta sitten arvuuteltu tietäjä Staffan Skyttin vanhempia.

Mikäli asia ei vielä ole ratkennut, tässä vielä yksi ehdokas, joka löytyi Veli Pekka Toropaisen Luvian talonpoikaispurjehdusta 1600-luvulla käsittelevästä artikkelista:



Luvia mainittu, Wijkar mainittu, alkaa kiinnostaa...

Nils Göransson Wijkar on manittu ketjussa Vähä-Ruuti -suvusta, Luvialta,
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=40596

Mutta ei taida olla yhtymäkohtia?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576799