PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : 30.2.1712 ja 18.-28.2.1753

Leo Suomaa
21.07.13, 10:45
Onko kenenkään silmiin osunut Ruotsin valtakunnassa 30. helmikuuta 1712 tai 18.-28. helmikuuta 1753 syntyneitä, kastettuja, vihittyjä, kuolleita tai haudattuja?
Sanna B.
21.07.13, 13:23
Kumpaankin aikaan syntyneitä ja Halikosta vihitty parikin löytyy kyllä ainakin Hiskillä :)
Tai sitten käsitin kysymyksen väärin... Mutta mitä Leo etsit?

t. Sanna
Leo Suomaa
21.07.13, 13:53
Hei Sanna, kiitos kysymästä. Ruotsissa oli vuonna 1712 helmikuussa poikkeuksellisesti 30 päivää. Sen sijaan vuonna 1753 helmikuun 17. päivän jälkeen tuli 1. maaliskuuta. Syynä olivat kalenterimuutokset. Kirkonkirjoista luulisi näkyvän, onko tämmöiset muutokset omaksuttu kakistellen vai suosiolla. Terv. L
Sanna B.
21.07.13, 14:02
Eli nähtävästi oli kakisteltu, ainakin muutaman kerran, 1753 ;)
Omissa muistiinpanoissa ei olekaan ketään loppukuusta helmikuuta 1753 syntynyttä, viimeisin on 17.2. ja sitä seuraava heti se 1.3.

Sanna
ehjelt
29.01.20, 17:27
Ohessa yksi esimerkki, jossa esiintyy kaksi karkauspäivää: 29.2.1712 ja 30.2.1712. Kyseessä on yltiöpietisti Petter Schäferin suomenkielisestä päiväkirjasta 1707-14. Kirjoitettu Turun linnan vankilassa. Ymmärtääkseni ko. päiväys oli ainutkertainen ja esiintyi vain Ruotsissa ja Suomessa.

https://drive.google.com/open?id=14RYguAoQQTb9HgE0hPJcKOwokBhs7uCj

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4isen_laskeminen#P%C3%A4%C3%A4 si%C3%A4isen_ajankohta_Suomessa_ja_Ruotsissa
Essimi
30.01.20, 17:32
Olen joskus miettinyt, mitä tuo kahden viikon katoaminen merkitsi vanhoihin sananlaskuihin, joilla ennustettiin säitä ja vuodentuloa, karjan laitumelle laskemista, kylvösäitä, viljojen talvehtimista, pitkiä pellavia jne. jne. Nehän menettivät merkitystään tai tulivat paikkansapitämättömiksi joiltakin osin, vaikka seuraavat vuodet olivatkin taas täysiä.


Niin, Hiskistähän on helppo katsoa, miten paljon kalenterimuutos vaikutti kirkollisiin tapahtumiin.
Julle
31.01.20, 16:02
< Olen joskus miettinyt, mitä tuo kahden viikon katoaminen merkitsi vanhoihin sananlaskuihin, joilla ennustettiin säitä ja vuodentuloa, karjan laitumelle laskemista, kylvösäitä, viljojen talvehtimista, pitkiä pellavia jne. jne. Nehän menettivät merkitystään tai tulivat paikkansapitämättömiksi joiltakin osin, vaikka seuraavat vuodet olivatkin taas täysiä.


Niin, Hiskistähän on helppo katsoa, miten paljon kalenterimuutos vaikutti kirkollisiin tapahtumiin. >

Eipä nuo säät taida kovin hyvin muutenkaan kalentereita noudattaa, kuten ei sananlaskutkaan. Milloinkahan sitä tänä vuonna terminen talvi alkaa vai alkaako meillä meren rannalla ollenkaan?

Taitaa olla vain kysymys kahdesta eri kalenterijärjestelmästä ja niiden välisestä erosta. Käsittääkseni vuodenajat noudattavat pikemminkin maan kiertoa auringon ellipsipisteiden ympäri ja niiden välistä etäisyyttä loittonemisen ja lähestymisen vetovoiman mukaan.

Muihinkin olen törmännyt ortodoksisella puolella ja ihmeelliseen kaksoiskirjaukseen asiakirjoissa molempien kalentereiden mukaan samasta ajasta.

http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/kalenterisivu.html

Tutustumiseen