Armfeltit Inkerinmaalla

[Heikki Jokipii]

Kadonneessa ketjussa ei löydetty Anna Elisabet Brakelia (http://www.geni.com/people/Anna-Elisabeth-Brakel/6000000004264513638).

Eikä oikeastaan ole myöskään vahvaa evidenssiä, että Armfeltit olisivat asuneet ennen 1600-luvun loppupuolta - maanvuokraajavaihetta, ison reduktion jälkeen - Inkerinmaalla, vaikka omistivatkin siellä tiloja.

Eli rekonstruoidaan nyt tätäkin. Ihan uusin näkemyksin ja tiedoin saa tietysti tulla mukaan. :)

[Timo W]

Gustaf (son av Erik Larsson, adlad Armfelt, Tab. 1), till Negoditsa hof i Koporie län i Ingermanland (Rf.). född 1626. Var löjtnant 1655 och kaptenlöjtnant vid överste Frans von Knorrings regemente i Narva 1656. Överstelöjtnant vid adelsfanan i Livland och kommendant på en fästning vid adelsfanan i Livland. Död 1675-09-17 i Stockholm och begraven 1676-07-19 i Solna kyrka, där hans vapen uppsattes. (Uff IV s. 60.) Gift 1:o med Maria von Tiessenhausen. Alla hans barn med henne dogo i pesten. Gift 2:o med Anna Elisabet Brakel.


TAB:22


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Armfelt_nr_458

[Heikki Jokipii]

Lähteenä tuossa on Elgenstierna, jolla on lähteenä Ramsay, jolla on lähteenä Anrep. Kaikista löytyy Anna Elisabet Brakel. Mutta ilman mitään viitettä tai lisätietoa.

Gustafin kuoleman jälkeen löytyy käräjäpöytäkirja Inkeristä, jossa kerrotaan hänen poikansa Klas Johanin edustaneen äitiään - mutta äidin nimeä ei pöytäkirjassa mainita! (Tarkempi viite tähän on vielä hukassa.) - Miksi poika edusti äitiään, joka leskenä olisi voinut itse tulla käräjille ja edustaa itse itseään? Esitin jo tästä teorian: leski ei asunut Inkerissä, vaan ehkä Ruotsissa, josta saakka paikalle matkustaminen oli liian vaivalloista.

[Heikki Jokipii]

Samasta Timon lahteestä voimme lukea suvun kantaisästä tämän:


Erik Larsson, adlad Armfelt, född på Frösön. Var löjtnant vid Ingermanlands adelsfana, då han 1643-03-01 fick förläning av Savinagora gård i Dätilinschi pogost och ödesjord i Samoschi pogost, allt i Ingermanland. Denna förläning blev bekräftad 1645-07-09. Adlad 1648-07-20 (introducerad 1650 under nr 458). Var löjtnant ännu 1649, men kaptenlöjtnant 1650 . Kallas 1656 före detta kaptenlöjtnant. Förordnad 1656-08-00 under pågående krig till kommendant på Koporie fästning. Tjänstgjorde på Koporie fästning ännu 1657-12-15. Kommendant i Grobin i Kurland 1659. Död kort därefter [Rf]. Gift med Märta Billring från Norge.

Nuo tilat löytyvät maa- ja henkikirjoista. Mutta henkikirjojen mukaan ainakaan 1640-luvulla Armfeltit eivät asu kummassakaan paikassa.

Koska tosiasiassa Armfeltit varsinaisesti tulivat itse Inkerinmaalle? Vasta 3. polvesta kun on tästä aivan yksikäsitteinen tieto. Tarkoitan tässä asumista. Myös 2. polven miehistä on tietoja, että he palvelivat Inkerinmaalla.

***

Tuo Kaprion "linnoitus" on myös ongelmallinen tieto: tällaista linnoitusta ei löydy Inkerinmaan läänintileistä. Olisiko kyse jostakin "ruptuurisodan" aikaisesta tilapäisjärjestelystä?

Keskiajalta peräisin oleva Kaprion linna (http://www.fort.fi/svenska/kohteet_kaprion.html) ei kyllä enää 1600-luvulla itsessään voinut olla "linnoitus", se oli jo silloin lähinnä kai muinaismuisto.

[Heikki Jokipii]

Inkerinmaan läänintileistä 1663 (pääkirja) löytyi (alk. sivu 270) lista läänitetyistä tiloista, omistajineen. Siitä sivulta 284 löytyi "luutnantti Erik Larsson Armfelt".

Hänen kohdallaan ei siis ollut merkintää "Sahl:", kuten monen muun kohdalla samasssa listassa (mm. Hans Termon).

Tuossakin on hiukan ristiriitaa "viralliseen" kertomukseen (ks. edellä, "[...] Kurland 1659. Död kort därefter") nähden, joka osin voisi ratketa sillä, että Erik ei asunut Inkerinmaalla. Hänen kuolintietonsa ei ehkä ollut vielä ehtinyt sinne asti, tästä johtuen. Samoin voisi olla sotilasarvon suhteen (tai sitten kyse on siitä, että kaipa silloinkin voitiin virkaa tekevänä olla joskus väliaikaisesti korkeammalla vakanssilla).

Tai sitten se selityy sillä, että Erik Larsson Armfelt ihan oikeasti oli vielä hengissä v. 1663. Tuossa on siitä lähdeviite, aatelismatrikkeleissa ei kuolintiedon kohdalla sitä ole.

[Heikki Jokipii]

Toisaalta, ollaksemme tarkkoja - ja se on meidän sukututkijoiden hyve n:o 1 - tuossa kerrottiin Erik Larsson Armfeltin sotilasarvosta, että "Kallas 1656 före detta kaptenlöjtnant" eli oli ollut aiemmin kapteeniluutnantti. Tai kerrotttiin olleen sellainen, vielä vähän tarkemmin.

Ja tämähän pitää paikansa, kertoo Inkerimaan tilikirja vuodelta 1656 (s. 108) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400674).

(Samasta yhteydestä löysin tiedon, että toisen tutkimani suvun (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29241) "ikuinen" korpraali Hans Christopher v. Termo oli lopulta 1656 saanut ylennyksen, ja tullut luutnantiksi ...!)

[Heikki Jokipii]

Varhaisin "bongaukseni", jossa Gustav Armfelt on yhdistetty Negoditsan hoviin, vuodelta 1656, on tässä (henkikirja):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003421

Mutta vain omistajana. Vrt. Hans Christopher von Termo, joka selvästikin asuu kartanollaan, samana vuonna, samasta lähteestä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003443

Vaikka juuri tuona vuonna vain vaimo näyttää olevan kotona ("Siweritza hoff", naisten sarakkeessa!), marginaalissa lukee "öfr i fäldt" eli mies on sodassa.

[Heikki Jokipii]

Inkerinmaan läänintileistä 1663 (pääkirja) löytyi (alk. sivu 270) lista läänitetyistä tiloista, omistajineen. Siitä sivulta 284 löytyi "luutnantti Erik Larsson Armfelt".

Hänen kohdallaan ei siis ollut merkintää "Sahl:", kuten monen muun kohdalla samasssa listassa (mm. Hans Termon).

Toisaalta tällaista merkintää ei ollut Isai (Esaias) Aminoffin kohdlallakaan, joka Rmsayn mukaan oli kuollut 1657.

Molempien kodalla tämä merkintä loytyy kyllä v. 1666 tilikirjasta.

***

Riittääkö, että on sinnepäin? :cool:

[Heikki Jokipii]

Samasta Timon lahteestä voimme lukea suvun kantaisästä tämän:

[...] fick förläning av Savinagora gård i Dätilinschi pogost och ödesjord i Samoschi pogost, allt i Ingermanland. [...]

Nuo tilat löytyvät maa- ja henkikirjoista. Mutta henkikirjojen mukaan ainakaan 1640-luvulla Armfeltit eivät asu kummassakaan paikassa.

Mutta sensijaan täällä he asuvat (1649):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400155

Eli Kargall westerdell pogost, Illissa (?) Klöster hoff.

[Heikki Jokipii]

Tämän lähteen (https://archive.org/stream/bidragtillknned00hlgoog/bidragtillknned00hlgoog_djvu.txt) mukaan luostarin nimi olisi ollut "Elissei" tai "Elissa" - ja eräs Eric Larsson olisi ollut mukana, kun lakkautetun luostarin arvotavaroita inventoitiin v. 1642 (ss. 198-199) ...

[Heikki Jokipii]

Ja asuihan Eric Larsson (vaimoineen) siellä jo 1642:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13361785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13361785)

Kun tila näyttää olevan toisen omistuksessa, ei tarvitse korjata sukukirjoihin, että "Erik Larson Armfelt till Elissa Kloster" ... :oo:

[Heikki Jokipii]

Ja yhä vielä v. 1651, laitanpa tämänkin linkin perään:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12794776

Okealla puolella. Kotona asui vielä yksi nimeltä mainitsematon "jungfru", neito, talon tytär (ehkäpä Anna Elisabet, "gift med ryttmästaren Fredrik Aminoff" (http://runeberg.org/frfinl/0017.html)?)

Jonkinlaisena "isäntärenkinä" näyttää olleen mies, jonka sukunimenä on Karhu.

Mielessäni joskus tässä mietin, että mitähän kieltä siellä 1600-luvulla arjessa puhuttiin, kun herrasväen piti toisaalta saada toivomuksensa perille ja toisaalta taas tietoa palkollisiltaan: huonoa suomea vai huonoa ruotsia ...?

Vai käytettiinkö - lapsia tulkkeina? :)

***

Mikähän tämän luostarin aiempi ja myöhempi kohtalo on ollut? Kun Venäjä valloitti Inkerinmaan, saiko ortodoksikirkko paikan takaisin? Vai jäikö se kartanoksi?

[Timo W]

Fredrik, (son av Stefan, tab 120). Ryttmästare, död 1656 slagen i fält. Gift med Anna Elisabet Armfelt, levde 1678, dotter av löjtnanten Erik Larsson, adlad Armfelt, och Märta Billing.


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Aminoff_nr_456#TAB_121


http://runeberg.org/frfinl/0012.html

[Heikki Jokipii]

Kyseisen Elissaein luostarin hovin (ja siihen kuuluvien kylien) omistaja näyttää olleen henkikirjan 1642 ja Anrepin (http://runeberg.org/anrep/2/0391.html)mukaan eversti Joen Pedersson Jernlod.

[Heikki Jokipii]

Lisätietoa tästä luostarista löytyi tällaisesta lähteestä:

“Otiosorum holmium receptacle”: Orthodox Religious Houses in Ingra, 1615–52 (http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00806760308601195?journalCode=ssla20#.UyFC7YXImes)

Tekijä siis Alexander I. Pereswetoff‐Morath (http://www.tandfonline.com/action/doSearch?action=runSearch&type=advanced&searchType=journal&result=true&prevSearch=%2Bauthorsfield%3A%28Pereswetoff%E2%80% 90Morath%2C+A+I%29).

The Elisëj Monastery of the God-Mother

In north-westernmost Ingria, where the brook Sista runs into the Suma,
stood as early as 1499 the Elisëj Hermitage of the God-Mother (Eliseeva
muzskaja pustyn' vo imja Presvjatoj Bogorodicy; Sw. Jeliseäf/Eliscei
Kloster; Western Kargal pogost, Coporie It stood there still in
1618. Then, recorded as an administrative unit, it counted two obser,
which was the cultivable plot needed to sustain two full peasants with
families. It also owned, or had until recently owned, four populated adjacent villages of approximately eight obser. As for its physical appearance
we hear only of the chapel when the "Eliscei klöster" is described by
Swedish officials in 1642. This is a small wooden building, some 30 by
15 feet, consisting of an "ante-room" (förrehws (se. pritvorlnarthexll))
and a "sacristy" (sacerstija).44 No other buildings are recorded, and we
may be dealing with a relatively unpretentious, idiorrhythmic house.

Tuo kuvaus ilmeisesti koskee kirkkoa, ja tuskinpa Armfeltit sitä olivat kodikseen sisustaneet ... tai ei kai sentään. (Tietysti tuolloin sopivaisuusnormit asiassa olivat ehkä erilaiset. Ja pystyikö perheellinen, vielä tuossa vaiheessa (n. 1642) luultavasti köyhä luutnanti asiassa niin valitsemaankaan?)

Ko. lähteestä selviää myös, että ko. tila oli ainakin alkuvaiheessa Bogislaus v. Rosenin omistuksessa. Vuoteen 1651 omistaja oli ilmeisesti taas muuttunut (oliko se silloin "Sah. Class Erichsson" eli hänen perikuntansa). Tila ei siis ilmeisesti koskaan tullut Armefeltien omistukseen.

Armfeltitkin varmaan kuitenkin joutuivat todistamaan tämän uskonnolliksen mielenosoituksen kotinsa lähellä:

Long waning as a monastic foundation, Elisej did not thereby lose its
importance for the Orthodox. Rather, it may have become even more significant as the last and largest of Ingrian monks' monasteries. In September
1642 Stahell mentions having at some point witnessed a Prceßnick (se.
prazdnik) there, at which "thousands" of Russians and several priests
participated, the latter performing "idolic ceremonies" (abgottiche Ceremonien). No doubt the same feast is referred to when, two weeks later, he
writes that the monastery is used for unsupportable idolatry once a year,
which is why it must be demolished.

Luostaria ei ilmeisesti koskaan perustettu/rakennettu uudestaan, mutta nimi jäi, nykyikaan asti (ja ehkäpä pikku kappelikin, joksikin aikaa):

It has been imagined (Öhlander) that the government followed Stahell's
recommendation and had the monastery (or chapel) pulled down.
However, even on A. Andersin's "General Charta" of the province from
1703/4—largely drawing on materials from 1678 —a "small Russian
chapel" (litet Ryscapell) still stands at the mouth of the Sita, exactly
where the monastery stood in 1499 and in the immediate proximity of the
former monastery villages Isora and Durkova. This is surely the old monastery
chapel. That some specific traditions survived the second half of the seventeenth century is furthermore shown by the name Monasty\r'\ by
which the site was known shortly after the Russian reconquest and by the
name of Monastyr'ki (http://wikimapia.org/11275101/Monastyr-ki), by which it is known today.

Kaikkein arvokkainta takavarikoiduissa tavaroissa olivat 35 kirjaa (tai käsikirjoitusta). Ne hävisisivät teille tietymättömille.

[Timo W]

Bogislaus von Rosen

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Bogislaus_von_Rosen.jpg/220px-Bogislaus_von_Rosen.jpg



http://et.wikipedia.org/wiki/Bogislaus_von_Rosen


http://daten.digitale-sammlungen.de/~db/bsb00000600/images/index.html?seite=943&fip=193.174.98.30

http://www.eha.ee/arhiivikool/index.php?tree_id=126

[Heikki Jokipii]

Noin tarkasti siis tiedämme nyt Armfeltien silloisen asunnon sijainnin. Andersenin (1703/4) kartassa on todellakin vain maininta pienestä venäläisestä kirkosta. Ja lisäksi teksti, että siinä kieppeillä on markkinapaikka.

Merkitsisiköhän se sitä, että ko. paikalla ei Armfeltien jälkeen jatkanut enää mikään kartano?

Toisaalta tiedämme tosin, että ko. kartan ajantasaisuus oli sitä mitä oli: esim. Termojen Lepän kartano oli siihen merkitty - vaikka se oli hylätty jo n. 50 vuotta aiemmin.

***

Linkissä oleva kuva (http://wikimapia.org/11275101/Monastyr-ki#/photo/3904831) voisi olla aika lähellä sitä, miltä Afmfeltien kartano silloin näytti ... :)

[Heikki Jokipii]

Erityisesti nyt, kun tuo Armfeltien asuinpaikka on saatu sijoitettua Länsi-Kargaliin, houkuttaa ajatus, että Anna Elisabet Brakel, Erikin pojan Gustafin vaimo (http://runeberg.org/frfinl/0017.html), olisi samasta pitäjästä, "naapurista", eli jomman kumman Johanin tytär:

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Brakel_nr_1979

Erityisesti, kun mukana on vielä tieto (lihav. HJ): "Uppförde i Ingermanland Soikina hov och var där bosatt." Sama tietohan on Ramsaylla (http://runeberg.org/frfinl/0055.html), vaikka hän yhdistää samaksi nuo kaksi Johania: "Uppförde i Ingermanland Soikina hof och var där bosatt ännu 1649."

Mutta kun ei asunut. Tässä henkikirjoista tämä Soikinan tai Soikinagoran hovi v. 1649 ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400145

... ja tässä vielä 1650 ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12794769

... ja kumpaisessakin isäntänä on amptmanni. Ja sama juttu aiemmissa henkikirjoissa.

No, toisaalta onhan tiluksille voitu tulla kesällä piipahtaamaan (vaikka talvet on asuttu esim. Narvassa) ... ja isät tietysti myös palvelivat samassa joukko-osastossa, eli Inkerinmaan aatelislipustossa.

[Heikki Jokipii]

Tosin tämä tieto (http://de.wikipedia.org/wiki/Johann_von_Brackel) sulkisi ainakin nuoremman Johan von Brakelin pois (lihav. HJ):

Brackel war mit Anna von Wachtmeister (http://de.wikipedia.org/wiki/Wachtmeister_%28Adelsgeschlecht%29) (* 1611, † 1685) vermählt, die Ehe blieb jedoch kinderlos. Er wurde am 30. Juli 1651 in der Nikolai-Kirche (http://de.wikipedia.org/wiki/Niguliste_kirik) in Reval (http://de.wikipedia.org/wiki/Tallinn) beigesetzt.Ja tämä Karjusen (http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf]) tieto taas kaiketi (?)tukee Wkipedian tietoa:

Esimerkkinä otettakoon Anna Wachtmästare, joka vuokrasi joitakin peruutettuja läänityksiä Kaprion läänistä, ja Kargallin pitäjästä, noin 22 11/12 obsan verran. Anna oli naimisissa ratsumestari Johan Brakelin kanssa. Brakelia ei mainita tutkimistani sopimuksista, eikä Anna Wacthmästeren sopimuksessa käytetä myöskään leski(enkia/änka) - sanaa. Koska Brakel on omistanut aiemmin Annan vuokraaman tilan , on kyse ilmeisesti peruutetuista läänityksistä

[Heikki Jokipii]

Vai voiko sittenkään kumpaakaan Johania, isää tai poikaa, sulkea pois Anna Elisabet Brakelin isäehdokkaiden joukosta?

(Isä-Johanhan voisi juuri ja juuri myös voi olla Annan isä, jos Anna on syntynyt vähän aiemmin, siinä 1620-luvun alussa, vaikka hän tässä skenaariossa olisi synnyttänyt nuorimman lapsensa noin tai päälle 40-vuotiaana. Vanhempi Johan on ollut hengissä ainakin 1619, ehkäpä myöhemminkin.)

Nimittäin Inkerinmaan maakirjasta v. 1678 ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13412277

... löytyy Soikinan hovista ja siihen liittyvistä talonpoikaistiloista tällainen tieto, että ne on v. 1675 reduktiossa otettu pois "ifrån Sahl: Johan Brakelss arfwingar" eli perillisiltä.

Nyt siis näyttäisi - tuon tekstin mukaan - siltä, että vaikka Johan Brakelin ja Anna Wachtmeisterin avioliitto olisi ollut lapseton, Johan Brakelilla olisi ollut perillisiä (aiemmasta avioliitosta). Leskeä ei kai laskettu perilliseksi, ja vaikka olisi laskettukin, niin siis useampia?!

Jos tuo "Sahl: Johan Brakel" viittaisi vanhempaan Johaniin, niin yhtä kaikki v. 1675 olisi hänellä ollut vielä useampia perillisiä. Nuorempi Johan oli tuolloin myös jo kuollut (jo 1651, asian vahvistavat myös henkikirjat).

Vai voisiko tuo "arfwingar" eli monikkomuoto olla fraasinomainen muoto, jota aina käytettiin, vaikka perillisiä olisi ollut vain yksi? Ja voisiko se olla leski?

***

Mutta jossain tässä voisi myös piillä selitys sille, miksi ei "Anna Wacthmästeren sopimuksessa käytetä myöskään leski(enkia/änka) - sanaa"?!

[Heikki Jokipii]

Noin paljon etenin siinä mahdolisuudessa, että noin voisi olla. Mutta edelleen valitettavasti on näin:

Lähteenä tuossa on Elgenstierna, jolla on lähteenä Ramsay, jolla on lähteenä Anrep. Kaikista löytyy Anna Elisabet Brakel. Mutta ilman mitään viitettä tai lisätietoa.

Gustafin kuoleman jälkeen löytyy käräjäpöytäkirja Inkeristä, jossa kerrotaan hänen poikansa Klas Johanin edustaneen äitiään - mutta äidin nimeä ei pöytäkirjassa mainita! (Tarkempi viite tähän on vielä hukassa.).

Löysin tuon uudelleen - siis itse löytämäni kohdan - eikä hän siinä, tarkemmiin katsoen, puhunut omasta äidistään. Klas Johanin harvat oikeudenäynnit Inkerinmaalla koskevat hänen alustalaisiaan.

Eli Carpelanin väittämää kohtaa ei ole lainkaan löytynyt. Ainakaan vielä.

Eli tähän mennessä en ole löytänyt yhtään vakuuttavaa todistusta tämän esiäitini olemassaolosta. Luonnollisesti tietysti tuon nimisenä!

***

Paradoksaalista on, että jo vanhojen roomalaisten käyttämä sananlasku, että äiti tiedetään aina, isää ei koskaan, on sukututkimuksessa lähes päinvastoin .. :)

[Heikki Jokipii]

Kysyin tuolla toisessa "triidissä" tätä ...

Jatkan tässä aiheessa kysymykselläni, jota ei välttämättä huomata tuolta Baltia-osastolta, eli viittaan tähän puheenvuorooni siellä.

Eli voiko lapseton leski olla "perillinen"? Kyse on 1600-luvusta. Kylläkin aatelisista.

... ja sain siihen seikkaperäisen hyvän vastauksen (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=237663#post237663), ns. juridisesti. Koska kyse oli myös yksityiskohdista tämän Brakel-suvun haaran kanssa, ajattelin, että on hyvä palauttaa keskustelu kuitenkin tänne takaisin.

Reduktiopäätöksissä on tietääkseni säännöllisesti käytetty monikkomuotoa, sillä jo päätöksen tiedoksi saattamisen aikana on väki voinut ehtiä lisääntyä, eikä toisaalta Kaarle X tai XI tai heidän hoviväkensä ole voineet olla tietoisia reduktion kohteeksi joutuneitten jälkeläisten lukumäärästä edes päätöksentekohetkellä.

Tämä tuntuu järkevältä ja uskottavalta - ja itsekin sitä epäilin. Toisaalta jossain vaiheessa "kruunulle" on mennyt tieto läänittäjän kuolemasta. Mutta tässäkin on voinut kulua aikaa.

Leskellä ei ollut perintöoikeutta ja siksi hänellä oli hallussaan huomenlahja. Ilman itselleen osoitettua läänitystä lapseton leski on ehkä voinut saada elinikäisen hallintaoikeuden leskeydyttyään - ja senkin kai vain erillisellä hakemuksella. Vanhempaan Johan Brakeliin ei reduktio kai mitenkään voi liittyä, kun hän on ehtinyt kuolla ennen Kristinan syntymää.

Vanhempi Johan oli kuitenkin saanut ko. läänityksen aikaisin, kuten selviää vaikka tästä B. Aminoffin artikkelista (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm).

Sama ongelma, eli kehen saman nimisistä (isästä ja pojasta) viitataan, on minulla ollut Termo-suvun kanssa, jossa vielä perinnöstä riideltiin. Asian pelastaisi virkanimike.

Jos tila aputiloineen on säilynyt autuaan Johan Brakelin (siis nuoremman) nimissä neljännes vuosisadan ajan, on kai ilmeistä, että vainajalla oli yksi tai useampia perillisiä.

Jos Anna Wachmestare oli aateliton, olisi reduktio ollut tarpeeton ilman Johan Brakelin jälkeläisiä. Tässä tapauksessa Brakelilla olisi täytynyt siis olla perillisiä aiemmasta aviostaan jonkun aatelissäätyisen kanssa (jollei sitten ollut hallitsijalta anottua erillistä lupaa epäsäätyiseen avioon).

Anna oli aatelinen (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Wachtmeister_af_Bj%C3%B6rk%C3%B6_nr_31).

30-vuotinen sota päättyi 1648. Kuoliko Johan Brakel nuorempi todellakin 1651 vai todettiinko hänet vain kuolleeksi (eli sodassa kadonneeksi)? Tätä on varmuudella vaikea sanoa, mutta v. 1649 henkikirjassa hänet oli mainittu henkikirjassa ilmeisesti hengissä olevana Soikinan kartanon ym. omistajaksi.

Vuosien 1650 ja 1651 henkikirjoissa omistajaa ei ole kerrottu lainkaan, tässä 1651:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12794769

Maakirjan 1652 sisällysluettelon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22454822)mukaan ratsumestari Johan Brakell on tuolloin ollut "Sahl." Eli siinä oli virkanimike. Vanhempi Johan Brakell olisi ollut "translator", kääntäjä.

Ja tässä hänen Soikinan omistuksensa (muutakin oli):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22454877

Aateliin kuulumattomilla leskillä ei tietenkään voinut olla perintöoikeutta hallitsijan omistuksissa olleisiin kruununtiloihin.

Mutta voisiko tällainen hallintaoikeus siis jotenkin kuitenkin olla Anna Wachtmeisterilla, joka kuului aateliin? Tai hän olisi voinut hakea hallintaoikeutta?

Vuoden 1656 maakirjan mukaan omistaja on edelleen "Sahl." Johan Brakel:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003540

Leskeä ei ole merkitty asukkaaksi.

Maakirja 1678:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413136 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413136)

Soikinan hovia ja tilaa hallitse arrendaattori Mårten Erichsson Enberg! Mutta Anna "Waktmästare" mainitaan ja minun tekstin tulkintani mukaan Enberg vuokraa tilakokonaisuutta kuitenkin Annan puolesta, "vägnar ..." (?).

Jatkokertomus. Tuossa on joka tapauksessa viittaus reduktiokomission päätökseen päivämäärän 23.9.1678 kera, eli löytyisikö siitä enemmän? Karjusen viitteet ovat myöhempiin päätöksiin.

[Pekka Hiltunen]

Mutta voisiko tällainen hallintaoikeus siis jotenkin kuitenkin olla Anna Wachtmeisterilla, joka kuului aateliin?
Leskeä ei ole merkitty asukkaaksi.

Kun Anna oli aatelinen, olivat sitä hänen ja Brakelin lapsetkin, joten tila olisi ilman reduktiota periytynyt "varattomalle aatelistolle" ilman, että kuninkaan kassa olisi kilahtanut ensimmäistäkään kertaa.

Aatelisten asuinkartanoon ei säätyyn kuulumattomilla voudeilla ollut mitään asiaa ja maakirjaan on saatettu merkitä esim., että oli autuaan Brakelin omaisuutta.
PH

[Heikki Jokipii]

Ongelma tässä onkin, että on kutakuinkin hyvin toisaalla todistettu, mm. veljen lapsille annettujen perintöjen myötä, että Anna Wachtmeister itse oli lapseton.

[Pekka Hiltunen]

En oikeastaan tiedä, mitä etsit, mutta olen tullut siihen päätelmään, että arvelet Johan Brakelilta jääneen jälkeläisiä, vaika 1. vaimo lapsineen kuoli ruttoon ja 2. vaimo oli lapseton.

Sotilaina palvelleilla aatelismiehillä oli lähes säännöllisesti aviottomia lapsia. Mitä tulee Inkerinmaahan, niin siellä puhuttiin talonpoikaiston osalta ihan putipuhdasta suomea ja "heimon" ulkopuolisia avioliittoja vältettiin. Venäjälä ei olut talonpoikia, vaan vain maaorjia tsaarin ja pajarien sekä papiston ohella. Renkivouti eli isäntärenki oli kaikkien torppareitten ja palvelusväkeen kuuluvien henkilöitten esimies eli jonkin sortin pehtoori (joita kuitenkin oli myös suurimmilla talonpoikaistiloilla - ainakin Varsinais-Suomessa.

Inkerinmaa sijaitsi nykyisen Pietarin alueella ja Pietaria ryhdyttiin taas rakentamaan Pietari Suuren saatua voiton ruotsalaisista, kun nämä kävivät sotaa Saksien kanssa (kts. Suuri Pohjan Sota, Wikipedia).

Olen itsekin joskus koettanut selvittää näitä Baltian-aateleja, mutta Tartu Ylikoolin sivuilla esitetyistä tauluista puuttuu aika moniakin sukuhaaroja, ja voi hyvinkin olla, että olet väärän Brakelin jäljillä, sillä Johan oli yksi yleisimmistä etunimistä näissä piireissä. Armfelt on nimensäkin perusteella aateloitu 30-vuotisen sodan yhteydessä osoittamastaan urheudesta kuningatar Kristinan hallitusaikana. Kun vast`ikään aateloidun suvun jäsenelle en etsitty "matchia", on voitu käydä pitkälläkin jossain Liivinmaalla eikä puoliso välttämättä ollut ratsumestarin tytär. Gustaf Mauritz A. taisi asua Perniön seutuvilla ja littoutuminen 1800-luvun alussa venäläisten kanssa saattoi liittyä suvun aseman heikenemiseen.

Nämä ovat nyt tällaisia hajahuomioita... Kuitenkin on myös mahdolliset äpärät otettava tarkastelun alaisiksi. Tiesenhausen-sukuisen 1. vaimon kaikki lapset on kai varmuudella kirjattava vainajiksi, mutta Wachtmestar-sukuisen vaimon osalta on todettu lapsettomuus kyseenalainen: hänellä on saattanut olla holhokki eli ed.m. miehensä äpärä, mutta toisaalta kun reduktio on tehty lasten ollessa kenties alaikäisiä, on otettava huomioon se mahdollisuus, että Anna Wachtmestarilla (meniköhän nyt nimi oikein?) on sittenkin ollut jälkeläinen, jota ei ole kirjattu aatelistoon, koska tämä ei sitä käytännössä ilman maaomaisuutta ollut, jos lähdetään siitä, että aatelinen on se, joka halitsee kruunun puolesta kruunun omaisuutta. Tähän viittaa tytären nimittäminen Anna Elisabetiksi.

Voi olla, että olet nyt yhden ja epävarnman tiedon varassa, mutta siitä selviää sillä, että lisää kysymysmerkin jälkipolvia varten kyseiseen polveutumismahdollisuuteen. Jos taas on muut intressit tehdä sukuselvitystä, täytynee vain tyytyä puolison eli sukunsa tuntemattomuuteen siihen saakka, kunnes "isä ostaa lampun" eli päästään tekemään koko genomin kattava dna-kartoitus satasella. Itse olen ensimmäisten joukossa, kun jokin labra julkaisee mainoksensa tähän liittyen.

PH

[Topi]

Tervehdys,

Tutkiskelin hiukan näitä Brakeleita. Itäisen Eestin alueella Brakeleita oli ainakin kahdessa kartanossa tuohon aikaan. Kochtel/Kohtlassa Jõhvin kunnassa ja Wrangelstein/Maidlan kartanossa naapurissa Lüganusen pitäjässä. Maidlan omistajalla oli myös hallussa Aitz/Aidun kartano Lüganusessa.Kohtlalla ja Maidlalla ei ollut välimatkaa kuin kymmenen kilometriä mutta en tiedä mitä sukua nämä ovat toisilleen jos ovat.

Hiukan sekavia ovat myös Adelsvapenin, GHR:n ja muutkin selvitykset Brakeleista ja tuntuu että olisko jossakin hiukan menneet nämä suvut sekaisinkin. Ei kuitenkaan kompetenssi oikein riittä kyseenalaistamaan näitä alan auktoriteetteja.

Anna Wachtmeisteriin liittyvät Brakelit pitivät kuitenkin tätä Maidlan/Aidun kartanoa.

Ns vanhempi Johan Brakel oli ilmeisestikin aviossa Dorothea von Bremenin kanssa kuten GHR mainitseekin Bremen-kohdassa:
http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,00024.html?prozent=

Kun Johan vanhempi kuolee, hän on kuitenkin naimisissa Anna Uxküllin kanssa ja nuorempi Johan Brakel jo mainitaan:
”12.6.1626
EAA.858.2.2891
Transakt der Frau Anna Uxküll Johann Brakels Witwe mit ihrem Stiefsohn Johan Brakel wegen Aytz und Maydell. Reval den 12. Juni 1626. Original”

Edellinen vaimo Dorothea on ilmeisesti kuollut ennen vuotta 1622 koska sisarusten miehet Johan Brakel ja Hans Frölich keskustelevat Dorothean äidin Anna Wrangelin Tatrisin kartanosta:
“22.3.1622
AM.34.1.25
Hans Flörich an seinen Schwager Hans Brakel: fragt an, wie es mit Kauf und Verkauf des Hofes zu Tatris (Tatruse) durch H. B. bestellt sei da der Hof der Mutter ihrer beiderseitigen Frauen, der Anna Wrangell von Tatris, gehört und Hans Bremen den Hof mit dieser seiner Frau als Mitgabe erhalten habe
Piirdaatumid 22.03.1622”

Hiukan myöhemmin mainitaan samainen Frölich ja nuorempi Johan Brakel avioitumiseen liittyen mutta myös tähän keskusteluun liittyvät kiinnostavat tilat:
“12.12.1626
AM.34.1.28
Hans Flörich an seinen Schwager Hans Brakel, erbges. zu Soykinagora und Bremuck: gratuliert zum Eingang eines (neuen) Ehe
Piirdaatumid 12.12.1626”

Nuorempi Johan Brakel tekee testamentin 12.5.1651:
“12.5.1651
EAA.957.2.65
Testament des Landrats, Rittermeisters der Ingermanländischen Ritterschaft Johann Brakell. Genannt sind die Güter Maidel, und Aitz und ein Haus in Narva
Piirdaatumid 12.05.1651”

Johan Brakel nuorempi kuolee viimeistään vuonna 1653:
”5.2.1653
EAA.858.2.2891
Die Gebrüder Otto und Hinrich Scholmann, Neffen des verstorbenen Landrats Johan Brackel zu Maydel (Wrangelstein) (Maidla, Lüganuse khk) Kirchspiel Luggenhusencontra Oberstleutnant Johann Gallen (Gall) als Ehemann der Frau Gertrud Brakel betreffend Anstreitung des Testaments des verstorbenen Landrats Johann Brackel zu Maydell, in welchem er seine Stiefschwester und deren Kinder zu alleinigen Erben einsetzte
Piirdaatumid 05.02.1653”

En ole nähnyt itse testamenttia mutta tämän mukaan Johan Brakel nuorempi on testamentannut omaisuutensa sisarpuolensa Gertrud Brakelin lapsille (Anna Margareta Galle joka vihittiin myöhemmin Didrik Adoph Vellingkin kanssa ja 1649 syntynyt Barbro Christina Galle joka sittemmin vihittiin Carl von Wrangelin kanssa. Kolmas lapsi oli 1647 syntynyt Claes joka isänsä tavoin kaatui Lundin taistelussa 1676).

Tässä onkin yksi kysymys: Ramsay ja kumppanit esittävät näiden kolmen lapsen äidiksi Margareta Elisabet von Gertteniä ?? Aika vahvasti nämä dokumentit kuitenkin viittaavat Gertrud Brakeliin.

Anna Wachtmeister tekee testamentin 3.10.1678:
“3.10.1678
AM.34.1.77
Anna Wachtmeister, Frau auf Maydel und Habbenem, Ldr Johan Brakels Witwe macht ihr Testament. Bestimmt ihr Begräbnis in dem Erbbegräbnis in der St. Nicolai Kirche zu Reval. Setzt zum Universalerben des Gutes Habbenem, des Hauses in Reval in der Möncken-Strasse und des Erbbegräbnisses ihren gekorenen Sohn, den leiblichen Sohn ihres "Bruders", des RR Hans Wachtmeister, den Baron und Obristen Friedrich Wachtmeister, ein
Piirdaatumid 03.10.1678”

Tämän mukaan hän testamenttaa omaisuutensa veljenpojalleen ja näin uskoisin että kummallakaan puolisoista ei ollut omia eikä yhteisiä lapsia.

Näistä Brakeleista on säästynyt aika hyvin merkintöjä. Ainakin yli 150 kappaletta 1600 ja 1700-luvun alusta.

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Näin siis ainakin nuorempi Johan Brakel näyttää poissuljetulta Anna Elisabet Brakelin isäehdokkaiden joukosta. Ja "perilliset" (edellä) olisivat niitä, joille hän on omaisuutensa testamentannut.

Minulla ei todellakaan ole mitään perustetta sille, että vanhempikaan Johan Brakel olisi Anna Elisabet Brakelin isä, kyse on hakuammunnasta, sen havainnon pohjalta, jonka Tiina Karjunenkin oli tehnyt, että oli hyvin tavallista Inkerinmaan aatelisten kesken, että puoliso otettiin samasta piiristä.

Mutta edelleen on jopa niin, että ei ole löytynyt näyttöä siitä, että Gustaf Armfelt olisi edes asettunut asumaan Inkerinmaalle (paitsi lapsuudessaan, hänen isästäänhän tuollainen näyttö löytyi, ks. edellä), vaikka siellä omistikin tiloja. Niinpä hän todellakin on voinut löytää 2. vaimonsa lähes mistä tahansa.

Ja edelleen on siis vain toiveena, että edes kerran näkisi tuon vaimon nimen, edes etunimen, kirjoitettuna 1600-luvun käsialalla ...

[Heikki Jokipii]

Löysin tuon uudelleen - siis itse löytämäni kohdan - eikä hän siinä, tarkemmiin katsoen, puhunut omasta äidistään. Klas Johanin harvat oikeudenäynnit Inkerinmaalla koskevat hänen alustalaisiaan.

Eli Carpelanin väittämää kohtaa ei ole lainkaan löytynyt. Ainakaan vielä.

Erehdyin, tuolla toisella kerralla. Ensimmäisellä kerralla olin löytänyt oikean kohdan, mitä ilmeisemmin saman kuin Carpelan ("Ättartavlor"), Kaprion tuomiokirjoista 1684:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3801412

Siellä (ikivanhan velka-asian käsittelyssä) lukee:

"[...] Gustaf Armfelts son, fendrichen Clas Johan Armfelt, som fullmachtigs å sin fru moders vägnar, [...]

Eli nyt ko. kohta on löytynyt - ja ilman äidin nimeä!

Ja lisättäköön tähän täällä jo ollut kysymys: miksei äiti itse - nyt leskenä eli täysin oikeustoimikelpoisena - ollut käräjilla? Selityksiä voi tietysti löytyä monia, esim. äidin sairaus, ujous tai kokemattomuudesta johtuva epävarmuus tms. Mutta myös sellainen, että matka käräjille (esim. Ruotsista) olisi ollut liian vaivalloinen.

Myös maakirjassa 1684 ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413121

... mainitaan Negoditsan hovin kohdalla "Sahl: Armfelts änkiafru", eli hän on tuolloin ollut hengissä, mutta maakirjasta ei voi päätellä hänen asuneen paikkakunnalla. Ja minkä niminen hän on?!

Vuoteen 1688 mennessä hän on ilmeisesti kuollut, koska tämän mukaan ....

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22492619

... silloin (21.7.1688) oli tehty Negoditsan vuokrasopimus ("arrenderat") vänrikki Armfeltin, eli Klas Johanin kanssa.

[Topi]

Tervehdys,

Kyllähän tuo mahdollinen Anna Elisabeth Brakel hyvin sopisi näihin Virumaan Brakeleihin.

Adelsvapen ym kuvaa noita Kohtlan kartanon Brakeleita ja voihan Anna Elisabet olla myös tältä puolelta.

Tuo eilinen mailini kuvaa erityisesti Maidlan kartanon Brakeleita ja näyttää aika selvältä että Maidlan nuoremman Johan Brakelin lapsia Anna ei ole. Mutta kyllähän hän tosiaan aivan hyvin voisi olla vanhemman Johanin lapsia.

Vanhemman Johanin aikaisempi vaimo Dorothea von Bremen tosiaan lienee kuollut ennen vuotta 1622 minkä jälkeen Johan on avioitunut Anna Uxküllin kanssa. Nuorempi Johan on Dorothean poika mutta kun Johan Gallen puolison Gertrud Brakelin sanotaan olevan hänen sisarpuolensa, hän lienee tämän Anna Uxküllin tytär. Voihan tällä Annalla ja vanhemmalla Johanilla olla myös äitinsä mukaan nimetty Anna-niminen tytär ja Gertrudin täyssisar.

Kun Maidlan Brakeleilla on myös linkki esimerkiksi tuohon Inkerin Soiginagoraan niin ei tuo yhteys mitenkään kaukaa haettu ole.

Jos tämä yhteys menisi noin, niin löytyisköhön jostakin Armfelttien yhteyksiä Johan Galleen ? Tai Uxkülleihin ? Johan Gallen lapsethan olisivat silloin Gustavin lasten serkkuja.

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Hyviä vinkkejä!

Hakuammunnassa täytyy varautua siihen, että suurin osa "laukauksista" menee metsään, mutta jokuhan sitten saattaa säkällä osua. :)

***

Tämän everstiluutnantti Gustaf Armfeltin rouvan osalta, "työnimenä" siis "Anna Elisabet Brakel", voimme haarukoida hänen kuolinaikansa vähän vielä tarkemmin.

Myös vuoden 1685 maakirjassa hänet mainitaan "leskirouvana" ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22455207

... samoin vuoden 1686 maakirjassa ....

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22455578

... mutta siinä mainitaan kuolema, "döden", ja olisiko siis leskirouva tuona vuonna 1686 tai vuonna 1685 kuollut? (Jolloin hän on v. 1684 - em. oikeudenkäynnin aikana - voinut tietysti olla jo huonossa kunnossa ...)

Joka tapauksessa vuoden 1687 maakirjassa ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22455380 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22455380)

... omistajana / haltijana ovat taas Erik Larsson Armfeltin perilliset. Hiukan outoa, koska aiemmin tuolla oli tieto, että ko. tila meni vuoden 1675 reduktiossa. Mutta historiankirjoitus myös kertoo, että reduktioiden toteuttaminen oli hyvinkin tempoilevaa.

[Heikki Jokipii]

Mitä sanotte tästä tulkinnastani noista maakirjojen teksteistä:

"mutsille" (eli oletettavasti Anna Elisabet Brakelille) myönnettiin oikeus Negoditsan tilaan (lisukkeineen) elinajaksi. Tästä teki reduktiokomissio päätöksen v. 1678. Aika jätti Annan vuonna 1685 tai v. 1686 alussa.

Pojalle eli Klas Johan Armfeltille myönnettiin oikeus vuokrata sama tila, ja siitä tehtiin päätös em. päivämäärällä 21.7.1688. Jos Karjunen on oikeassa, näissä vuokrasopimuksissa on (usein/aina?) kerrottu myös kartanotilan aiempi omistushistoria.

Siten on - periaatteessa - nyt kaksi mahdollisuutta nähdä Anna Elisabet Brakelin nimi kirjoitettuna 1600-luvun käsialalla, nuo komission päätökset.

Kyllä, kävin läpi tositekirjat vuosilta 1678 ja 1688. Ei, en löytänyt kumpaakaan asiakirjaa.

[Heikki Jokipii]

Voi olla, että olet nyt yhden ja epävarnman tiedon varassa, mutta siitä selviää sillä, että lisää kysymysmerkin jälkipolvia varten kyseiseen polveutumismahdollisuuteen. Jos taas on muut intressit tehdä sukuselvitystä, täytynee vain tyytyä puolison eli sukunsa tuntemattomuuteen siihen saakka, kunnes "isä ostaa lampun" eli päästään tekemään koko genomin kattava dna-kartoitus satasella. Itse olen ensimmäisten joukossa, kun jokin labra julkaisee mainoksensa tähän liittyen.

Kyllä minäkin tulen jälkeesi jonoon labran ovelle, mutta kun intressini on ollut tämä esipolvitutkimus - niin turkasen kalliiksi (2,4,8,16,32,64 ...) se tulisi kuitenkin tuolla satasellakin! :)

***

Eräs paikka etsiä esim. tuota päätöstä, jolla "rouva Armfeltille" annettiin elinikäinen oikeus sukukartanoon, olisivat nämä asiakirjat Digitaaliarkistossa:

Reduktiokomission asiakirjoja koskien Inkerin ja Käkisalmen lääniä 1617-1683 (6977b) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=163967)

Sieltä löytyy kyllä tämä saksankielinen "memorial" ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13140132

... jossa (alhaalla) mainitaan "Obrist. Armfelt" (=Gustaf) ja vielä seuraavassakin majuri Armfelt (=Christopher) mainitsee autuaan everstiveljensä. (Myönnän, en saa ihan vielä selvää kummastakaan merkinnästä, mitä niissä hänestä kerrottiin. Yksi ranskankielinen sana pisti silmään "miserablen" - mikähän on ollut kurjassa jamassa?)

Mutta em. päätöstä ei löydy. Vai löytyisikö kuitenkin? Näitä asiakirjoja on yhteensä vain 155 sivua - onko siinä kaikki, vai onko digitointi vielä "vaiheessa"? Itse asiassa epäilen, että sama voisi koskea myös v. 1688 tositekirjaa, eli se ei ole netissä ihan kokonaan.

Parantaisi Digitaaliarkiston palvelua, jos myös nettisivulla kerrottaisiin, missä vaiheessa digitointi on, eli kannattaako asiassa tulla itse fyysisesti Kansallisarkistoon (sinne vanhan kunnon mikrofilmikoneen kampeen).

[Heikki Jokipii]

Noissa tositekirjoissa on muuten mukana valtava määrä kuitteja. Ja aina silloin tällöin sattuu, että maksaja on Senjasen leski - ja noissa kuiteissa leski on usein mainittuna ihan omalla nimellään, sen lisäksi että on tieto hänen miesvainajastaan. Useampia tällaisia on tuossa selatessa tullut vastaan.

Niinpä ei ole mahdotonta, että tulisi vastaan kuitti, jossa mainitaan eversti Gustaf Armfeltin leski, ja nimeltä. Mutta työlästä tuo läpikäynti on oleva, jos siihen ryhtyy ...

(Hupaisaa muuten, että kuiteissakin käytetään, paitsi titteliä, myös kohteliaita adjektiiveja, mm. upseeri on "manhaftig", miehuullinen. Olisi se kyllä kiva nykyisinkin, jos vaikka opintolainansa maksaessaan olisi saanut siitä kuitin, jossa minua olisi kutsuttu esim. "korkeasti oppineeksi" ...:))

[Heikki Jokipii]

Kuvittelin asian olevan kutakuinkin toivotonta ... tai ainakin hyvin työlästä ja hidasta, kuten edellä sanoin ... mutta onko niin, että onni seuraa sitä ... äsh ... pidemmittä puheitta.

Hyvät naiset ja herrat!

Saanko esitellä autuaan everstiluutnantti Armfeltin jälkeensä jättämän leskirouvan:

jalosukuinen rouva Anna Elisabet Brakel!

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13219583

(Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin tositekirja 1676, s. 1329)

***

Ja kun euforia löydöstä - joka siis oikeuttaa edellisen "hakuammunnankin", hän on Brakel - tässä hiukan tasaantuu, niin kylläpä on hankalaa käsialaa tuossa kirjeessä/päätöksessä. Nimien lisäksi olen nyt ihan varma vain päivämäärästä, joka on 26. tammikuuta 1676.

[Heikki Jokipii]

Ja heti seuraavalla sivulla/aukemalla (1330) on reduktiokollegion päätös asiasta, päivätty 10.7.1676!

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13219584

Luulenpa, että ensi yönä näen untakin isoiso...isoäidistäni. :D:

[Topi]

Tervehdys,

Hieno juttu ja onneksi olkoon !!

Katselin myös tänään tällaista kiinnostavaa 20-sivuista tutkielmaa.

Päähenkilö oli tämä kääntäjä/tulkki Hans Flörich, mutta tarinassa mainittiin myös hänen lankonsa Hans Brakel (vanhempi). Hans Brakelista kerrotaan mm:
- syntyi Venäjällä
- Flörichin "lanko ja oppilas" eli jonkinverran nuorempi. Flörich syntyi noin 1577.
- Kapakoitsijana Moskovassa
- noin 1609 saksan tulkiksi Moskovassa
- syyskuussa 1609 ilmeisesti sekä Flörich että Brakel lähetettiin Käkisalmeen
mutta kaverukset vaihtoivatkin puolta ja siirtyivät Ruotsin palvelukseen
- Flörichin sanotaan olevan aviossa Brakelin sisaren kanssa. Luulen että on kuitenkin kyseeessä Bremenin sisaret puolisoina.
- 1611-1619 tulkkina Inkerinmaalla

Kiinnostavaa tietoa jos vaikka tämä Johan Brkel vanhempi olisi Anna Elisabet Brakelin yksi isäkandidaatti !

Terv
Topi

"Från Boris Godunov till Gustav II Adolf: översättaren Hans Flörich i tsarens och svenska kronans tjänst
Ingrid Maier och Heiko Droste
Institutionen för moderna språk, Uppsala universitet"




Kun Johan vanhempi kuolee, hän on kuitenkin naimisissa Anna Uxküllin kanssa ja nuorempi Johan Brakel jo mainitaan:
”12.6.1626
EAA.858.2.2891
Transakt der Frau Anna Uxküll Johann Brakels Witwe mit ihrem Stiefsohn Johan Brakel wegen Aytz und Maydell. Reval den 12. Juni 1626. Original”

Edellinen vaimo Dorothea on ilmeisesti kuollut ennen vuotta 1622 koska sisarusten miehet Johan Brakel ja Hans Frölich keskustelevat Dorothean äidin Anna Wrangelin Tatrisin kartanosta:
“22.3.1622
AM.34.1.25
Hans Flörich an seinen Schwager Hans Brakel: fragt an, wie es mit Kauf und Verkauf des Hofes zu Tatris (Tatruse) durch H. B. bestellt sei da der Hof der Mutter ihrer beiderseitigen Frauen, der Anna Wrangell von Tatris, gehört und Hans Bremen den Hof mit dieser seiner Frau als Mitgabe erhalten habe
Piirdaatumid 22.03.1622”

Hiukan myöhemmin mainitaan samainen Frölich ja nuorempi Johan Brakel avioitumiseen liittyen mutta myös tähän keskusteluun liittyvät kiinnostavat tilat:
“12.12.1626
AM.34.1.28
Hans Flörich an seinen Schwager Hans Brakel, erbges. zu Soykinagora und Bremuck: gratuliert zum Eingang eines (neuen) Ehe
Piirdaatumid 12.12.1626”

[Timo W]

Hans Flörich


http://www.moderna.uu.se/digitalAssets/28/28414_Ingrid-slutversion.pdf

[Heikki Jokipii]

Tietysti skenaariossa, jossa Johan Brakel senior on Anna Elisabetin isä (ja äiti Anna Uxküll) odottaisi, että Johan Brakel junior olisi testamentissaan muistanut myös toista sisarpuoltaan. Toisaalta hän on voinut (a) olla tämän kanssa huonoissa väleissä tai (b) arvioida, että Anna muutoin ei tarvitse hänen tukeaan. Annalla ei muuten välttämättä vielä tuossa vaiheessa (n. 1651) ollut lapsia, itse asiassa hän ei luultavasti ollut naimisissakaan.

Vai antoiko Johan Brakel junior jotain myös Annalle, joka ei tule esille arkistoselosteessa? Ilmeisesti asiassa ei saa rauhaa, ennenkuin tilaa nuo Topin mainitsemat asiakirjat, testamentin yms.

___________________


Ei tämä sukututkimus helppoa ole. :oo:

Kovan yrityksen jälkeen (ks. edellä) oikeastaan ainoa varsinainen korjaus Ramsayn Armfelt-artikkeliin (http://runeberg.org/frfinl/0017.html) on tähän mennessä tässä:

"Klas Johan, egde Negoditsa hof i Koporie län." pitäisi muuttaa muotoon

"Klas Johan, arrenderade efter reduktionen Negoditsa hof i Koporie län."Tai sitten Jully-täti 100 vuotta sitten oli parhaimmillaan ylivoimaisen hyvä. No, sitä hän oli!

__________

Tosin artikkelissa on väärä tieto N.N. Örneklousta Henrik Wolmar von Bockin vaimona, mutta se koskee Bock Från Lachmes-sukua (http://runeberg.org/frfinl/0043.html), tehty sen käsittelyssä.

[Topi]

Tervehdys,

Kävin vielä läpi aikaisemmassa viestissä viitteenä olleen Kari Tarkiaisen kaksi dokumenttia
1. 1969: Venäjäntulkit ja slavistiikan harrastus Ruotsin valtakunnassa 1595-1661, Historiallinen Arkisto 64, s5-136
2. 1972: Rysstolkarna som yrkeskår 1595-1661, Historisk Tidskrift 92, s490-522

Niissä oli mielenkiintoista tietoa tästä Hans Brakel vanhemmasta:

"Hans Brakel tolken I Ingermanland 1611-1619.

”Betydligt mera detaljerad var den fullmakt från 1619, i vilken Gustaf II Adolf meddelade, att tolken Hans Brakel borde “sigh altijdh troligen låtha bruka uthi samme sijn tienst anthen vijdh vårt Hoff, hvar så någre Senningebudh eller Poster medh någre tractater, breff ler verff ahnkomme, hvadh som då förefaller till att förtolcke , transferere och affsättia; såsom och på reesor , hvart som helst oss teckes och nödigt ähr””.
(Gustaf II Adolf den 26.7.1619, RA, Rreg 1619, juli-dec; 306v)

“För beskickninsmedlemmarna var tolkarna allt I allo; de tog hand om en del praktiska arrangemang under den långa färden och under den I regel rätt utdragna väntetiden I Moskva, som ofta liknade fångenskap. Kända beskickninstolkar på 1600-talet var bl. a. Hans Brakel (1617-1618, Gustav Stenbocks ambassad)…”

“När Hans Brakel år 1619 fick fullmakt att inneha tolkämbete, utlovades honom en lön på 400 daler penningar samt 130 daler årligen som kommiss från klädkammaren. Samma dag som fullmakten underskrevs återlämnade kungen till honom en förlänin bestående av två byar I Koporje län I Ingermanland, som han fick dela med bojaren Maxim Karpoff”
(RA, Rreg 1619, juli-dec; 306v + 304v)

“Hans Brakel
Hans Brakel näyttää ryhtyneen venäjäntulkkina Ruotsin palvelukseen vuosien 1609-1617 sodan aikana. Hän oli syntyisin Moskovasta, joten hän lienee ollut yliloikkari1. Ensimmäiset maininnat hänestä Ruotsia palvelevana tulkkina ovat vuosina 1611-1612. Vuoden 1613 aikana hän nosti 50 ruplan suuruisen palkkion kenttäkassasta. Pääasiallisen toimeentulonsa hän näyttää vuosina 1613-1615 saaneen Ivangorodin linnasta. Linnan tileissä oli hänen tuloikseen tuona aikana pantu 385 taalaria, missä kuitenkin ilmeisesti oli jotakin vikaa, koska tilintarkastajat olivat liittäneet maininnan tuosta summasta käskynhaltija Evert von Bremenin tilivirheitä sisältävään luetteloon. Sodan loppuvaiheessa Hans Brakel hoiti Jakob De la Gardien henkilökohtaisen apulaisen tehtävää neuvotteluissa venäläisten kanssa. Rauhan jälkeen hän oli sen lähetystön tulkkina, joka vuonna 1618 seurasi tsaarin Moskovassa suorittamaa Stolbovan rauhan ratifiointia. Tämän jälkeen Brakel ilmeisesti anoi kruunulta kiinteää vakanssia ja palkkaa, sillä Carl Carlsson Gyllenhielm suositteli häntä 5.5.1619 Axel Oxenstiernalle mainiten erityisesti, että ”seiner dhienste mit tolmetschung bey diesen vestungen unnd landsorth zu zeiten benötigt ist”, mistä päätellen Brakelia aiottiin kääntäjäksi juuri Inkerinmaalle. Kuningas nimittikin 26.7.1619 Brakelin translaattorin virkaan, missä tehtävässä hän saisi 400 taaleria palkkaa sekä komissia vaatekamarista 130 taaleria vuodessa, mutta häntä ei määrätty toimimaan Narvassa, vaan missä kuningas osoittaisi hänelle tehtäviä. Samana päivänä Kustaa II Adolf palautti vielä Hans Brakelille kaksi kylää Kaprion läänissä käsittävän läänityksen, jonka tuottoa hänen tuli nauttia yhdessä pajari Maxim Karpoffin kanssa.”
Lähteet:
1. Tähän viittaa Novgorodin voivodi Daniel Ivnovits Mezetskoi kirjeessään Carl Carlsson Gllenhielmille19.11.1619. RA Muscovitica 546. Gustaf Elgenstierna , Den introducerade svenska adelns ättartavlor I, s 561 pitää balttialaiseen aatelissukuun kuulunutta Johan Brakelia samana henkilönä kuin tulkki Hans Brakel, mikä ei ole täysin uskottavaa, jos Mezetskoin esittämä tieto on oikea.
2. VA, 5925:180, 5638: 54v
3. KA, Proviant-, Penninge- och Kommissräkenskaper . Fälttåg i Östersjöprovinserna och Ryssland 1613-1622. Falentin Trosts och Isak Månssons räkenskap 21.2.1613-4.12.1613. Utgifven.
4. KA, Baltiska fogderäkenskaper. F 415. Ivangorods räkenskaper 1613-1615. Effterskrefne bliffver Edvart Brämern uthi sine Rekenskaper pro Anno 1613, 1614 och 1615
5. J. J. Mikkola Stolbovan rauhanneuvottelut venäläisen arkistoaineksen pohjalta, s 270
6. Hans Brakel mainitaan lähetystön tulkkina lähtövalmisteluissa kesällä vuonna 1617, jolloin lähettiläitä kehotettiin kysymään häneltä neuvoa, mikäli matkalla syntyy tilanteita, joihin instruktio ei anna vastausta. Jäljennös kuninkaan vastauksesta lähettiläille 2.6.1617. UUB, Palmsk. 97: 192.
7. AOSB II:10, Stockholm 1900, s48
8. RA, R Reg 1619 juli-dec : 306v
9. RA, R Reg 1619 juli dec: 304v

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

“Hans Brakel
Hans Brakel näyttää ryhtyneen venäjäntulkkina Ruotsin palvelukseen vuosien 1609-1617 sodan aikana. Hän oli syntyisin Moskovasta, joten hän lienee ollut yliloikkari1.

[...]

1. Tähän viittaa Novgorodin voivodi Daniel Ivnovits Mezetskoi kirjeessään Carl Carlsson Gllenhielmille19.11.1619. RA Muscovitica 546. Gustaf Elgenstierna , Den introducerade svenska adelns ättartavlor I, s 561 pitää balttialaiseen aatelissukuun kuulunutta Johan Brakelia samana henkilönä kuin tulkki Hans Brakel, mikä ei ole täysin uskottavaa, jos Mezetskoin esittämä tieto on oikea.


Jaa-a, mihin tähän enää uskoa. Anna Elisabet Brakel tuossa em. kirjeessä oli kyllä "wälb. fru" ja eikö se merkitse, että hän oli aatelinen? Ja sekin, että hän sai elinikäisen nautintaoikeuden leskenä tilaansa?

[Topi]

Tervehdys,

Asiakirjojen mukaan on mielestäni selvää, että tämä tulkki Hans Brakel on sama kuin Maidlan kartanoon "kotivävyksi" tullut Hans/Johan Brakel. Se onkin epäselvää mistä hän on syntyjään !
Joissakin selvityksissä tulkki Hans Brakel on yhdistetty Kohtlan kartanon Hans/Johan Brakeliin mutta se mielestäni ei pidä paikkaansa. Tämän Kohtlan Johan Brakelin testamentti tehtiin 27.6.1622 ja hänet mainitaan jo 1500-luvun lopulla asiakirjoissa samaan aikaan kun Maidlan Johan Brakel oli vielä Moskovassa.
Jos tulkki Brakel on tosiaan Venäjällä syntynyt, voi hän periaatteessa kuulua mihin tahansa Brakel-sukuun. Esimerkiksi Kohtlan sukuun mutta siitä en ole löytänyt mitään vahvistusta.
Bremenin suvun kohdalla mainitaan tulkki Brakelin vaimon Dorotea Bremenin kuolleen jo Moskovassa. Samoin Dorotean isän (Johan Johaninpoika Bremen)ja isoisän (Johan Odertinpoika Bremen) sanotaan kuolleen Moskovassa. Vuodelta 1556 on merkintä jonka mukaan venäläiset veivät nämä isän ja pojan mennessään Venäjälle. Eli voisi kuvitella että tulkki Hans Brakelin toistaiseksi tuntemattomat vanhemmat olisivat samalla tavoin venäjälle vietyjä ja Hans ja Dorotea olisivat sitten olleet näitä "maastamuuttajien" lapsia ?
Bremenithän pitivät tuota Maidlan kartanoa ja mahdollisesti tulkki Hans Brakel pääsi Maidlaan hänen ja Dorotean yhteisen pojan Johan Brakel nuoremman ansiosta, vaikka vaimo Dorotea olisikin jo kuollut Moskovassa.

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Olen vakuuttunut Topin resonemangista, noin sen täytyy olla "Brakel zu Maidel" -sukuhaaran osalta. Ja nämä kaksi Johania, isä ja poika, olivat kyllä ne, jotka omistivat Länsi-Kargalin Soikina Gora -hovin.

Mutta toinen vaihtoehto Anna Elisabetin suvuksi on tietysti myös tämä Kochtel-haara (http://runeberg.org/frfinl/0056.html)(jolla siis ei ole osoitettua yhteyttä Maidel-haaraan, ja Ramsay hiukan tuossa sotkee taulussa I): Anna Elisabet Brakel on kutakuinkin sen ikäinen, että voi olla Henrikin tytät, ja siis Georg Anthoni Brakelin (http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3761/) sisar. Nuokaan Brakelit eivät asuneet kaukana: "Besökte „större skolan" i Narva 1640 till 1643, då han af sina föräldrar sändes till Stockholm [...]". Ja jos perheessä on viisi poikaa, uskaltaa tietyllä todennäköisyydella arvata, että siellä oli myös edes yksi tytär, vaikkei nimeltä ketään mainitakaan.

Nämä eivät tietysti ole ainoat vaihtoehdot.

***

Tässä Brakel -suvussa on tosiaan sotkettu (tai epäonnistuttu selventämisessä) raskaasti, jonka huomasi jo Carpelan tässä arvostelussaan. (http://www.genealogia.fi/genos/1/1_43.htm)

Kun internetissä tietysti nyt (tekijänoikeukista johtuen) "kummittelee" vanha tieto, tässä hiukan uumoilen, että osittain ehkä "keksimme lisää ruutia", ja tässä mainittu (http://de.wikipedia.org/wiki/Johann_von_Brackel) uudempi tutkimus olisi jo monta asiaa selvittänyt:
Peter v. Brackel: Das Geschlecht von Brackel. Stammtafeln über die Linien in Westfalen und im Baltikum mit 3 zusätzlichen Exkursen. Sonderheft der Baltische Ahnen- und Stammtafeln. Band 23, Hamburg 1999Se näyttää löytyvän SSS:n kirjastosta. Siispä kipinkapin sinne ("maanantaisin 13 - 17")!

[Topi]

Tervehdys,

Ei sitä kirjaa ollut kun joku "Heikki Jokipii" -niminen kaveri oli sen juuri lainannut :)

Etsiskelin tuota samaa kirjaa Helsingin kirjastoista mutta enpä arvannutkaan etsiä sitä kaikkein loogisimmasta paikasta eli SSS:n kirjastosta !

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Juu, täällä se on (tuossa ihan vieressä :)). Tutustun tarkemmin vielä, mutta tässä ennakkotieto, mihin Peter Brackel Anna Elisabetin sijoittaa. Hän sijoittaa hänet tuohon Kochtel-haaraan - mutta sukupolvea ylemmäs, mihin minä ehdotin, eli Henrikin sisareksi (eli siis Georg Anthonin tädiksi):

"Elisabet (Eltze). lebte a. 9.6.1666 (da hier ihr jungster Sohn geboren). ohne Jahr als Schw. von Heinrich IX. genannt; [...]"(ja sitten maininta Gustaf Armfeltista puolisona)

Olisi siis olemassa kirje tms., jossa olisi tuollainen maininta "Eltzestä" Heinrichin sisarena, mutta juuri tuossa kohtaa ei tarkempaa lähdeviitettä ollut. Se kuitenkin saattaa löytyä, Peter Brackel näyttää käyttävän aika uskollisesti lähdeviitteitä.

Tuota en kuitenkaan "purematta niele", tutkitaanpa asiaa yhä ... jos tuo (päiväämätön) "kirje" löytyy, niin onko siinä myös kerrottu, että Gustaf on hänen puolisonsa? Vai onko tuo kytkentä kuitenkin vain arvaus?

[Topi]

Tervehdys,

Olipa hienot löydöt: sekä tuo Carpelanin epäily että tämä Peter Brakelin tutkimus.

Anna Elisabet voi tosiaan aivan hyvin olla Kochtel-haarasta, kuten tuo Maidlan Johan Brakel seniorkin. Kukapa tietää.

Antaakohan Peter Brakel tämän Maidlan Johan seniorin taustasta mitään arviota ?

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Asiakirjojen mukaan on mielestäni selvää, että tämä tulkki Hans Brakel on sama kuin Maidlan kartanoon "kotivävyksi" tullut Hans/Johan Brakel. Se onkin epäselvää mistä hän on syntyjään !
Joissakin selvityksissä tulkki Hans Brakel on yhdistetty Kohtlan kartanon Hans/Johan Brakeliin mutta se mielestäni ei pidä paikkaansa.

Peter Brackel näyttää liittyvän tähän jälkimmäiseen traditioon, eli väittää Kohtlan Hansin/Johanin (K) olleen
tuo tulkki. Siitä huolimatta, että hän aivan oikein kertoo toisen Johanin (M) olleen Moskovassa, siellä avioituneen jne.

Lisäksi Peter Brackel kertoo, että Johan (K) omisti kyliä [Inkerinmaan] Toldoskoin ja Kargalin pitäjissä. Ja sitten hän kertoo myös, että Johan (M) nuorempi rakennutti Soikinan hovin noin v. 1632 (ja asui siellä ajoittain, ja omisti myös talon Narvassa.)

Kysymyksiä tuosta herää:
- missä Johan (K) olisi venäjää oppinut?
- on tietysti mahdollista, että näillä molemmilla sukuhaaroilla (Hanseilla/Johaneilla) olisi ollut omistuksia Kargalissa (jossa Soikinan hovi sijaitsee), mutta miten todennäköistä se on?

Kohtlan Johan (eli K) teki testamentin siis 1622:

100 Testanment des Johann Brackel auf Kochtel (Kohtla, Jõhvi). Reval 27.06.1622. Copie (http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=4&tyyp=3&otsing_id=20140402083240742921&id=200251550005&active=6&query=kochtel&naita_ridu=10&sess_id=cca08f2fc30ef60d1115f9a827254090) Allarhivaal Ajalooarhiiv EAA.858.2.262

Tuosta testamentista voisi löytyä Anna Elisabet (jos Peter Brackel on oikeassa) - tietysti sillä edellytyksellä, että hän oli jo tuolloin syntynyt (isä eli kai vielä joitakin vuosia tuon jälkeen). Jos taas minä olen oikeassa (josta minulle tässä tapauksessa pitäisi myöntää Sokean Kanan suurristi), pitäisi Anna Elisabetin löytyä Heinrichin tai hänen leskensä testamenteista:

100 Testament des Heinrich Brackel auf Kochtel (Kohtla, Jõhvi). Kochtel 05.06.1676. Copie (http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=4&tyyp=3&otsing_id=20140402083240742921&id=200251550001&active=6&query=kochtel&naita_ridu=10&sess_id=cca08f2fc30ef60d1115f9a827254090) Allarhivaal Ajalooarhiiv EAA.858.2.262 -


100 Testament der Margaretha Wrangell, Heinrich Brackels auf Kochtel (Kohtla, Jõhvi) Ehefrau. Tatters 06.02.1674. Copie (http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=4&tyyp=3&otsing_id=20140402083240742921&id=200251550003&active=7&query=kochtel&naita_ridu=10&sess_id=cca08f2fc30ef60d1115f9a827254090) Allarhivaal Ajalooarhiiv EAA.858.2.262


Antaakohan Peter Brakel tämän Maidlan Johan seniorin taustasta mitään arviota ?


Antaa, mutta vain arvion eli arvauksen. Hän yhdistää kysymysmerkillä Johanin (M) Teknalin haaraan, eli tässä taulukossa ...

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000558,00084.html?prozent=

... Otto III:n (sukupolvessa IV) poikaan Hermanniin, jonka poika on Johann (P. Brackelilla ilman kysymysmerkkiä), jonka poika on Johann (kysymysmerkin kanssa).

Hauskasti Peter Brackel vielä esittelee nämä kaksi samoilla seuduilla (eli Narvan kahden puolen) vaikuttanutta sukuhaaraa (Kochtel ja Maidel) vierekkäin samassa taulukossa (s. 126) ja niiden kytkentöjä eräisiin muihin sukuihin (alueella ja sen ulkopuolella). Ihan suoria kytköksiä sukuhaarojen välillä ei siis siinä ollut.

[Heikki Jokipii]

Korjaus edelliseen: Margareta Wrangell ei tietystikään ollut leski, jos hän teki testamentin ennen aviomiestään.

***

Kun Soikinan hovi (ja siihen liittyvät kylät) otettiin Brakel-suvulta eli "autuaan" Johan Brakelin perillisiltä reduktiossa pois (tässä linkki v. 1678 maakirjaan) ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13412277 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13412277)

... niin viitattiin vuosilta 1616 ja 1622 oleviin asiakirjoihin eli päätöksiin. Eli siis selvästi Johan Brakel vanhemman aikaisiin. Jonka siis täytynee olla ollut "(M)". Kyllä Topi on voitolla.

[Topi]

Tervehdys,

Todistelu siitä, että tulkki Brakel olisi sama kuin Maidlan Johan/Hans Brakel perustuu pitkälti tähän jo aikaisemmin mainittuun dokumenttiin jossa sanotaan tulkki Hans Flörichin ja tulkki Hans Brakelin olevan langoksia.

http://www.moderna.uu.se/digitalAssets/28/28414_Ingrid-slutversion.pdf

Jos tämä oletus pitää paikkansa (en tosin tiedä mihin se perustuu !), sitovat seuraavat dokumentit tulkki Brakelin Maidlan Brakeliin aika vahvasti:

17.3.1620
AM.34.1.13
Johan Flörick, Kgl schwedischer in der russischen Sprach Translator, bevollmächtigt seinen Schwager Johann Brakel zur Führung eines Prozesses wider Heinrich Sommern und des Scholmans Erben, betreffendden Hof Maidell (Maidla)
Piirdaatumid 17.03.1620

17.1.1621
AM.34.1.20
Hans Flörich schreibt an seinen Schwager Johan Brakel und erkundigt sich nach dem Stande der Angelegenheit wegen des Hofes Maidel (Maidla)
Piirdaatumid 17.01.1621

22.3.1622
AM.34.1.25
Hans Flörich an seinen Schwager Hans Brakel: fragt an, wie es mit Kauf und Verkauf des Hofes zu Tatris (Tatruse) durch H. B. bestellt sei da der Hof der Mutter ihrer beiderseitigen Frauen, der Anna Wrangell von Tatris, gehört und Hans Bremen den Hof mit dieser seiner Frau als Mitgabe erhalten habe
Piirdaatumid 22.03.1622

12.12.1626
AM.34.1.28
Hans Flörich an seinen Schwager Hans Brakel, erbges. zu Soykinagora und Bremuck: gratuliert zum Eingang eines (neuen) Ehe
Piirdaatumid 12.12.1626

Tuo viimeinen on hiukan kryptinen, koska tuohon aikaan Johan Brakel senior (M) pitäisi jo olla kuollut. Ehkä "lankous" on ulotettu myös langon poikaan ? Toisaalta kiinnostavaa on, että Soikina mainitaan Brakelin yhteydessä jo 1626.

Näistä seuraa aika varmasti että Hans Flörich on Maidlan Johan Brakelin lanko ja jos tulkki Brakel on myös hänen lankonsa niin...

Narvan talo: joo, tästä mainitaan myös testamentissa:

12.5.1651
EAA.957.2.65
Testament des Landrats, Rittermeisters der Ingermanländischen Ritterschaft Johann Brakell. Genannt sind die Güter Maidel, und Aitz und ein Haus in Narva
Piirdaatumid 12.05.1651

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

12.12.1626
AM.34.1.28
Hans Flörich an seinen Schwager Hans Brakel, erbges. zu Soykinagora und Bremuck: gratuliert zum Eingang eines (neuen) Ehe
Piirdaatumid 12.12.1626

Tuo viimeinen on hiukan kryptinen, koska tuohon aikaan Johan Brakel senior (M) pitäisi jo olla kuollut. Ehkä "lankous" on ulotettu myös langon poikaan ? Toisaalta kiinnostavaa on, että Soikina mainitaan Brakelin yhteydessä jo 1626.


Peter Brackelkin kertoo, että Johan Brakel (M) vanhempi oli kuollut "+ a. 12.6.1626" eli ennen tuota päivämäärää.

Ehkäpä "lankous" todellakin on ulotettu langon poikaan (tai tuon selosteen tekijä on lukenut vähän väärin? Yksi "Sohn" -sana jäänyt huomaamatta?). Mutta siinä on myös tuo sana "erbges.", joka (mistä se nyt olikaan tarkkaan ottaen lyhennys?) joka viittaa perimiseen, eli tämä "toisen polven lanko" on tämän Soykinagoran perinyt.

(Tässä alkaa kohta jo olla kasassa sopiva määrä "tavaraa" tilattavaksi AIS-järjestelmän kautta ...)

Tarkistetaanpa vielä, mitkä kylät Inkerinmaan 1. maakirjassa oli annettu Hans Brakelille, ja mitkä kylät myöhemmin kuuluivat Soykina(gora)n hovin "alle".

***

Ja se ratkesi kyllä näin helposti. Tässä on Hans Brakelin omistuksia v. 1618-1623

http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00061.html

Siinä nimenomaisesti sanotaan Soikina Goran kylän kohdalla "Havuer Hans Bråkell lagdt till sitt Hofläger"!

[Heikki Jokipii]

Vielä lisäys, kun aika ehti mennä edellisen viestin muokkaamisessa umpeen:

vertailussa v. 1678 maakirjaan löysin myös 5 samaa kylää.

Eli ainoa selitys, millä tavalla Johan (K) olisi voinut olla omistaja, olisi se, että hän olisi myynyt ko. kokonaisuuden Johan (M):lle, jommalle kummalle. Sitä en enää usko. :) Sukututkijoiden virhe on tässä tapauksessa "Occamin partaveitsen" mukainen selitys.

(Kahta Hans Brakelia ei vv. 1618-1623 maakirjassa ei Kargalista myöskään löydy.)

[Heikki Jokipii]

Kumpikin Johan (K ja M) voisi P. Brackelin tietojen mukaan olla Anna Elisabetin isä:

Johan (K):n puoliso Anna Kursell oli kyllä kuollut 1608, joten hän ei voi olla äiti (Anna Elisabet olisi v. 1666 ollut tällöin n. 60-vuotias). Mutta Johan (K) meni uudelleen naimisiin Anna Scharenbergin kanssa, joka kuoli n. 1622. Tämä jo onnistuisi.

Johan (M) otti myös uuden vaimon. Anna v. Uexkullin. Johan (M) vanhempi itse siis kuoli n. 1626.

Mutta molemmat siis ovat yhä "kisassa mukana".

[Heikki Jokipii]

Mutta siinä on myös tuo sana "erbges.", joka (mistä se nyt olikaan tarkkaan ottaen lyhennys?) joka viittaa perimiseen, eli tämä "toisen polven lanko" on tämän Soykinagoran perinyt.


Sana oli "erbgesessen (http://www.duden.de/rechtschreibung/erbgesessen)" eli aivan oikein, perinnöllisestä omistuksesta on kyse. Ja sanassa on myös sisällä ajatus, että asuu omistamallaan alueella.

"Case is closed" tai pikemminkin "der Fall abgeschlossen". Johan (M) vanhempi oli Soikinagoran hovin ensimmäinen omistaja.

[Topi]

Terve taas,

"...Kuningas nimittikin 26.7.1619 Brakelin translaattorin virkaan, missä tehtävässä hän saisi 400 taaleria palkkaa sekä komissia vaatekamarista 130 taaleria vuodessa, mutta häntä ei määrätty toimimaan Narvassa, vaan missä kuningas osoittaisi hänelle tehtäviä. Samana päivänä Kustaa II Adolf palautti vielä Hans Brakelille kaksi kylää Kaprion läänissä käsittävän läänityksen, jonka tuottoa hänen tuli nauttia yhdessä pajari Maxim Karpoffin kanssa.”

Olisi hauska tarkistaa tämäkin. Eli mitkä läänitykset kuningas "palautti" Brakelille Kapriosta 1619.

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Tässä ....

http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00070.html (http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10691817_00070.html)

... ja seuraavalla sivulla näyttävät olevan nuo heidän yhteiset kylänsä (1618-23 tilanne), Toldoskoin pitäjässä.

Pajarin nimi on kirjoitettu "Maxim Karpofski", mutta samasta henkilöstä lienee kyse. Eli olisivatko nämä?

Ensimmäisen kylän kohdalla on kirjeen vuosiluku 1617, joten kuninkaalla olisi periaatteessa ollut aikaa antaa läänitys, ottaa se pois ja antaa takaisin.

(Vaikka useat meistä tuntevatkin lasten lorun siitä, minkälainen on "ottaja, antaja ..." :D: Mutta lapsikin tietää, ettei sellaisia puhuta kuninkaalle!)

[Heikki Jokipii]

Narvan talo: joo, tästä mainitaan myös testamentissa:

12.5.1651
EAA.957.2.65
Testament des Landrats, Rittermeisters der Ingermanländischen Ritterschaft Johann Brakell. Genannt sind die Güter Maidel, und Aitz und ein Haus in Narva
Piirdaatumid 12.05.1651

Siinä oli siis jo toinen näkemäni tapaus, jossa kartanonomistajalla oli myös talo kaupungissa. (Tai oikeastaan jo kolmas, jos Hans Fock lasketaan mukaan, mutta kun hän oli kauppias, joka sen lisäksi omisti maatiloja, ei lasketa.)

Luulen nimittäin vahvasti, noiden esimerkkienkin pohjalta, että Gustaf Armfelt perheineen (ja vielä hänen leskensäkin) asui käytännössä Narvassa. *)

Asian tarkistamiseksi tuli taas mieleen henkikirjat. Mutta nyt näyttää olevan niin, että niitä on Narvan kaupungin ja sen esikaupungin ("hakelverk") osalta tarjolla vähän "epäsäännöllisesti". Vuoden 1645 henkirjasta Narva ("Narfvuens stad") löytyi ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13398803

... mutta ei enää vuoden 1649 kirjasta. Onkohan kaupunki siirretty hallinnollisesti Eestinmaan puolelle ennen tuota vuotta?

__________

*) Jos Anna Elisabet Brakel on kuitenkin (M)-sukua, niin he olisivat hyvin saattaneet asua Annan veljen (velipuolen) talossa ("veli" kun näyttää olleen koko ajan matkoilla: Tallinna, Tukholma, erilaiset Eestinmaan paikalliskäräjät) ... :)

[Heikki Jokipii]

Luulen nimittäin vahvasti, noiden esimerkkienkin pohjalta, että Gustaf Armfelt perheineen (ja vielä hänen leskensäkin) asui käytännössä Narvassa.

Narvan raastuvanoikeus 1685, Elisabet Brakel

Hakemistossa ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11843461

... sivulla 134 ("per Nic: Kohl" tarkoittanee, että häntä edusti asianajaja) ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11843378

... ja tapaus jatkuu täällä (s. 138), jossa mainitaan everstiluutnantti Armfelt:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11843380

Tuokaan ei tietysti vielä todista asuinpaikkaa. Mutta siinä oli tavallaan se lisätieto, että hänestä käytettiin myös lyhyempää nimeä "Elisabet Brakel".

[Heikki Jokipii]

Tuokaan ei tietysti vielä todista asuinpaikkaa.

(Pöh, itselleni) Itse asiassa kyllä asianajajan käyttö Narvassakin tukee kyllä paremmin alkuperäistä epäilyäni, että perhe olisi asunut Ruotsissa. Tottakai muistaen mahdollisuuden, että Elisabet Brakel tuossa vaiheessa, ilmeisesti kuolinvuonnaan, olisi ollut huonossa kunnossa. Mutta siis, ko. pöytäkirja ei ole asuinpaikan suhteen todiste, puoleen eikä toiseen.

[Heikki Jokipii]

Huomaan lukeneeni väärin tämän kohdan:


Johan (K):n puoliso Anna Kursell oli kyllä kuollut 1608, joten hän ei voi olla äiti (Anna Elisabet olisi v. 1666 ollut tällöin n. 60-vuotias). Mutta Johan (K) meni uudelleen naimisiin Anna Scharenbergin kanssa, joka kuoli n. 1622. Tämä jo onnistuisi.


Tuossa meni äiti (anoppi) ja tytär sekaisin! Johan (K) oli naimisissa vain Anna Kursellin kanssa, jonka kuolinajasta Peter Brackelilla ei ole tietoa (syntymäaika-arvio on n. 1578). Anna Scharenberg (+1622) oli Heinrich Kursellin (+1608) puoliso, eli siinä Anna K:n vanhemmat.

[Topi]

Terve taas,

Tässä vielä lisää näitä Elisabet Brakel linkkejä Inkerin laamanninoikeuden pöytäkirjat vuodelta 1684:
1.
Elisabet Brakel ja poika Clas Johan Armfelt. 1678 otteessa viitataan eversti Gustaf Armfeltin perillisiin. Mainitaan myös kapteeniluutnantti Eric Larsson Armfelt. Elisabetista käytetään myös nimeä "Anna Elisabet Brakel Kustaa Armfeltin leskirouva". Mainitaan myös Christoffer Armfelt, ratsumestari Fredrik Johan Aminoff.
Tämä on pitkä tarina, noin 12 aukeamaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22899588

2.
Anna Elisabet Brakel ja poika Johan Armfelt.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22899613

3.
Elisabet Brakel ja poika Claus Johan Armfelt,

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22899627

Voi näitä viittauksia löytyä lisääkin mutta nämä nyt pisti silmään.

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Loistavaa! Siinä sitä on lukemista pitkäksi aikaa.

Tuo oli minulle ihan uusi lähdesarja tässä asiassa, tuollainenkin on siis olemassa. Tämä keskustelupalsta on samalla myös sukututkimuskurssi!

[Topi]

Terve taas,

Katselin Ruotsin valtionarkiston rullaa 0022/1665/3 (1636-1665). Siinä oli mm Ingermanland landsåtare -yksikön rullia.

Sivulta 38 alkoi vuoden 1646 rulla ja komppanian päällikkönä oli ratsumestari Johan Brakel. Hänen komppaniansa mainitiin vielä vuonna 1650 mutta 1651 komppanianpäällikkönä oli Gerhard Liewen ja Johan Brakel on "sahlig".

1654 "landsåtare" jakautuu kahteen komppaniaan, joista toista vetää edelleen Gerhard Liewen ja toista Otto Wellink.

1646 rullassa heti toisena Brakelin jälkeen on luutnantti Eric Larsson. 1650 hän on edelleen Eric Larsson mutta 1651 hän on luutnantti Eric Larsson Armfelt. 1654 hän on kapteeniluutnantti Eric Armfelt ja 1655 luutnantti Eric Larsson Armfelt.

Mm vuonna 1651 samassa porukassa on myös Hans Christoffer von Termo.

Ei ehkä olisi aivan mahdoton ajatus että Eric Armfelt olisi naittanut poikansa esimiehensä sisarpuolelle... Jos nuo sukulaissuhteet nyt menisivät noin.

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Ei ehkä olisi aivan mahdoton ajatus että Eric Armfelt olisi naittanut poikansa esimiehensä sisarpuolelle... Jos nuo sukulaissuhteet nyt menisivät noin.

Ei olekaan, ei lainkaan.

Hiukan asiaa sotkee tietysti Ramsayn (ym.) tieto Gustafista:

Gift l:o— var det 1655, med Maria v. Tiesenhausen (7)Kyseinen viite on ...

(7) Ingermanlands räkenskaper 1657: 358... jota kohtaa en sen näennäisestä eksaktisuudesta huolimatta ole kyennyt löytämään. "Räkenskaper" viittaa läänintileihin, mutta kun niitäkin on erilaisia, eri sarjoja.

Gustaf olisi siis ollut aiemmin naimisissa, mutta vaimo ja lapset olisivat kuolleet ruttoon (tieto toisaalta, ei Ramsaylta). Jossakin on tieto, että Klas Johan Armfelt olisi syntynyt jo 1657, jolloin Gustaf ja Anna olisivat avioituneet jo n. 1656. Jolloin isä Erik Larsson A. olisi myös yhä ollut hengissä, ja pystynyt myötävaikuttamaan tuohon naimakauppaan.

[Heikki Jokipii]

Kolme asiaa minua häiritsee tuossa Peter Brackelin sukuselvityksessä, juuri koskien Anna Elisabet Brakelia:

a) miksi hän on "Eltze"? Kun hän kaikkialla muualla on (Anna) Elisabet?

b) lähteenä asiassa on ilmeisesti toinen sukututkimus, v. 1912 tehty selvitys, jonka kyllä kerrotaan perustuvan Eestin- ja Liivinmaan alkuperäislähteisiin. Jos siinä oli kerrottu, missä oli tuo "Eltzeä" koskeva maininta oli, miksei sitä ole enää Brackelin kirjassa? Lisäksi tuo v. 1912 selvitys on käsikirjoitus, joka on ilmeisesti vain suvun hallussa, ei yleisesti saatavilla.

c) muutoin hän ei näytä tietävän Anna Elisabet Brakelista niinkään paljon, kuin me täällä nyt!

Näin en pysty luottamaan Peter Brackellin asiassa. En kyllä itseenikään, asia toki voi olla niinkuin hän sanoo.

[Kimmo Kemppainen]

Tekee hyvin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13093646

Kimmo Kemppainen

Ei olekaan, ei lainkaan.

Hiukan asiaa sotkee tietysti Ramsayn (ym.) tieto Gustafista:

Kyseinen viite on ...

... jota kohtaa en sen näennäisestä eksaktisuudesta huolimatta ole kyennyt löytämään. "Räkenskaper" viittaa läänintileihin, mutta kun niitäkin on erilaisia, eri sarjoja.

Gustaf olisi siis ollut aiemmin naimisissa, mutta vaimo ja lapset olisivat kuolleet ruttoon (tieto toisaalta, ei Ramsaylta). Jossakin on tieto, että Klas Johan Armfelt olisi syntynyt jo 1657, jolloin Gustaf ja Anna olisivat avioituneet jo n. 1656. Jolloin isä Erik Larsson A. olisi myös yhä ollut hengissä, ja pystynyt myötävaikuttamaan tuohon naimakauppaan.

[Kimmo Kemppainen]

Sanoo: Maria von Tiesenhusen
gustaff Armfäldz
Eliche hauszfrauw

Kimmo Kemppainen

[Bodniemi37]

Sanoo: Maria von Tiesenhusen
gustaff Armfäldz
Eliche hauszfrauw


Onko eliche = eheliche?

Kysyy

R. J.

[Kimmo Kemppainen]

Jawohl!
Kimmo Kemppainen

Onko eliche = eheliche?

Kysyy

R. J.

[Kimmo Kemppainen]

Aivan tarkasti piti olla:

Maria von Tisenhuse[n]
gustaff Armfäldz
Eliche hauszfrauw

Kimmo Kemppainen

[Heikki Jokipii]

Kiitos parempien silmien - ja hoksottimien :oo: - käytöstä. Kyseessä lienee (en ihan suoraan sitä osaa lukea) Gustaf Armfeltin palkkasaatavien kuittaus.

Ja voimme lupullisesti unohtaa Anrepin "tiedon", että 1. vaimon nimi olisi ollut "Barbara Dorothea", se oli Maria. Tekstissä ennen päivämäärää näkyy osin nimi "Narv[...]" - olisiko siitä pääteltävissä, että Gustav ja Maria asuivat Narvassa?

Mutta siitä siis varmistamme päivämäärän, jota ennen Anna Elisabet Brakel ei ole voinut olla "kuvioissa": 22.9.1655.

Siten avioliitosta Anna Elisabetin - jos siis hän on Brakeleita (M) - ja Gustafin välillä ei ole voitu "sopia" isän ja veljen välillä, koska avioliitto on solmittu vasta n. 1656-57, jolloin Johan (M) oli jo kuollut.

Mutta sinänsä ihan mahdolliselta ja todennäköiseltä tuntuisi, että Armfeltit tunsivat Anna Wachtmeisterin, Johanin lesken, joka puolestaan varmaankin olisi tuntenut miehensä sukulaiset.

[Heikki Jokipii]

Ja näin heti, "eikun"!

Tässä v. 1653 henkikirjassa (aukeamalla oikealla puolella) ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796634

... on Negoditsan hovi, ja siinä mielestäni, paitsi omistajana, myös asujana Gustaf Armfelt, vaimoineen (joka siis tuossa vaiheessa on Maria von Tisenhusen).

***

Heti seuraavalta sivulta ....

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796635)

... muuten selviää, että Erich Larsson Armfelt (puolisoineen, tietysti) on v. 1653 muuttanut omistamalleen Savinagoran kartanolle.

***

Heitän tässä mieleeni tulevan: nyt seuraamme aatelissukua, kyllä. Miksei Inkeristä ole - talonpoikaissukujen seuraamiseksi - myös SAY:ta?

[Bodniemi37]

Miksei Inkeristä ole - talonpoikaissukujen seuraamiseksi - myös SAY:ta?

Ja johan nyt, kun Itä-Suomikin (Kymijoen takamaat) puuttuu siitä suurimmaksi osaksi. Onneksi siihen sentään otettiin mukaan - omia tutkimuksiamme ennakoidenko ;) - Pyhtää, Elimäki ja Lapinjärvi (vuodet 1639-1712).

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

(Vastauksena SAY-ehdotukseeni)
Ja johan nyt, kun Itä-Suomikin (Kymijoen takamaat) puuttuu siitä suurimmaksi osaksi.

Kyllä, järjestyksessä! Itse haluaisin ensin SAY:n Savitaipaleelta vuoteen 1918 asti, jolloin sen kirkonkirjat kaikki paloivat!

***

Vuonna 1656 Gustaf Armfeltin Negoditzan kartanoa hoitavat palkolliset. Maria v. Tisenhusenia ei myöskään mainita, edes /-merkkinä, eli hän on ilmeisesti jo kuollut.

Vuonna 1661 henkikirjan mukaan everstiluutnantti Armfelt (so. Gustaf) omistaa kyliä ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10922039

... samoin kapteeniluutnantti Armfelt (so. Erik Larsson?) ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10922052

(ja ei ole "Sahl:" eli näyttäisi 1661 yhä olevan hengissä! Eli siitä korjaus Ramsayn väitteeseen "[...] men torde hafva aflidit i början af 1658"? Vai voisiko kyseessä olla hänen poikansa Kristoffer? No, sitten korjaus tietoon, että hänestä tuli kapteeniluutnantti vasta 1670. Savinagoran kartanosta on kuitenkin kyse, kylännimien vertailun pohjalla)

... mutta tuona vuonna ei enää aatelisia siis merkitä henkikirjoihin, eikä heidän kartanoitansakaan. Eli tuosta eteenpäin niistä ei ole enää oikeastaan apua, tässä aatelisten tutkimuksessa.

[Heikki Jokipii]

Ruokahalu kasvaa syödessä.

Entä Märta Billring, Erik Larssonin vaimo? Löytyisikö hänestä 1600-luvun käsialalla jostain merkintää?

1600-luvullakin oli "tapana", jos vaimo selvisi synnytysiän ohi, että hän eli miestään kauemmin. Niinpä Märta Billring olisi voinut esim. kuitata jossakin Erik Larssonin viimeisen palkan tms.?

Hänen osaltaan tietysti sukukirjojen vihje, että "syntyisin Norjasta", ei auta yhtään mihinkään, taustan selvittämiseksi.

[Knaapi]

Billring on ilmeisesti von Büldring, minkä Heikki Jokipii varmaan tietää, koska sitä on käsitelty Anbytarforumissa. Muille kiinnostuneille Fredrik Rosenlewin kommentti:

Stamfadern för släkten Armfelt, Erik Larsson från Jämtland har i alla ättartavlor (Carpelan, Elgenstierna, angetts vara gift med Märta Billring "från Norge" (Jämtland var då en del av Norge).

Det riktiga är antagligen att hon hette Märta von Büldring f. ca 1600, dotter till Christoffer Büldring och NN Wrangel, och att hon var hemma från Kurland (där Erik Larsson tjänade i många år). Christoffer von Büldrings far hette också Christoffer. http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/28564.html?1396536728

Kari

[Heikki Jokipii]

Kyllä, tuokin hypoteesi voisi saada tukea - tai sitten toisinpäin - jos löytäisimme Märtan nimikirjoituksen, tai ainakin hänen nimensä 1600-luvulla kirjoitettuna.

Rosenlew ei valitettavasti tuossa Anbytarforumin puheenvuorossaan kovin tarkasti perustellut näkemystään, ja keskustelu asiasta ei siellä jatkunut. Jos asiasta on lisätietoja, niiden esille tuominen varmaan sopisi tännekin.

[Knaapi]

Voin mainita hänelle asiasta.

[Heikki Jokipii]

Voin mainita hänelle asiasta.

Mainiota! Odotamme suurella mielenkiinnolla.

***

Tässä tulee mieleen sanonta, että jos ihmisen ainoa työkalu on vasara, kaikki maailmassa alkaa näyttää naulalta. Nimittäin itseni suhteen, kun olen nyt niin innostunut käyttämään näitä läänintilejä. :)

Mutta taas kyllä juuri niiden avulla ratkaisin tämän ...


(ja ei ole "Sahl:" eli näyttäisi 1661 yhä olevan hengissä! Eli siitä korjaus Ramsayn väitteeseen "[...] men torde hafva aflidit i början af 1658"? Vai voisiko kyseessä olla hänen poikansa Kristoffer? No, sitten korjaus tietoon, että hänestä tuli kapteeniluutnantti vasta 1670. Savinagoran kartanosta on kuitenkin kyse, kylännimien vertailun pohjalla)

... koska Kristoffer Armfelt oli kuin olikin kapteeniluutnantti jo vuonna 1661 (kolmannella rivillä):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400845

(Mitä Erik Larsson ei välttämättä ollutkaan, paitsi väliaikaisesti, eli Kristoffer omisti Savinagoran v. 1661, josta voimme päätellä hänen isänsä kuolleen sitä ennen.)

[Heikki Jokipii]

Erik Larsson Armfelt on kuollut v. 1658 - kuten Jully Ramsay oikein, mutta vähän epävarmasti, "torde", sanoo. Se selviää tästä listasta vuoden 1658 tositekirjasta (7. alhaalta päin, "Sal:" jne.):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13092497

***

Mielenkiintoisesti tuon Maria von Tisenhusenin "bongausta" seuraavalta sivulla (vuoden 1657 tositekirjasta) ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13093647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13093647)

... löytyy (jos olen lukenut sen oikein) Gustaf Armfeltin itsensä allekirjoitus.

Jossa on kaksi mielenkiintoista piirrettä:

1) sen edellä on, ainakin kolme viimeistä riviä, kirjoitettu saksaksi (vrt. edellä esitetty Büldring-teoria hänen äidistään)

2) se on kuitattu 4.3.1656 Narvassa. Olisiko siis Gustafin perhe muuttanut jo silloin sinne (ruptuurisotakin alkoi vasta kesällä samana vuonna)? Ja Maria von Tisenhuseninkin kuitti oli ilmeisesti kirjoitettu Narvassa.

[Heikki Jokipii]

Mutta siinä se sitten olikin. Kävin nimittäin läpi allekirjoitusten osalta tositekirjat 1657 ja 1658 läpi. Koko n. 3000 sivun aineistossa naisten allekirjoituksia oli yhteensä vain kolmisenkymmentä eli noin prosentti. Eli tuo Maria von Tisenhusenin löytyminen on ollut kyllä melkoinen onnenkantamoinen.

Tietysti kyse ko. kirjoissa onkin pääasiassa "miesten asioista": sotaväen rullia ja sen ruokalaskuja ("proviant") jne. Ko. vuosina oli tietysti sota käynnissäkin.

Sodasta, niin. Missähän Erik Larsson palveli ennen tuloaan Inkerinmaalle? Oliko hän Saksassa sotimassa? Olisiko hän siellä tutustunut eversti Joen Pedersson Jernlodiin, jolta sai käyttöönsä tuon edellä mainitun Elissein luostarin hovin? Eli missä hän ansioitui siinä määrin, että sai aatelisarvon? Tuskin luutnanttina 1640-luvun rauhallisen Inkerinmaan varuskuntapalveluksessa.

[Heikki Jokipii]

Jotakin ehkä irtoaisi hänen henkilöhistoriastaankin näistä Eric Larsson Armfeltia koskevista kirjeistä Inkerinmaan kopiokirja I:ssä (sivut 86,324,325,326):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16144033
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16144565 (2 kirjettä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16144571

[Heikki Jokipii]

Erityisesti tässä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16144571)kuningatar Kristiinan kirjeessä (18.10.1648) rivillä 22 mainitaan "sahl: käre herrfadher" eli ts. hänen isänsä Gustaf (tätä ilmaisua Kristiina käyttää muissakin kirjeissään). Sitä edeltävästä ja sen jälkeen tulevasta tekstistä en saa ihan vielä selvää - jokainen lukija voi nyt minua nöyryyttää, ja tulkita tekstin - mutta olisiko tuossa viite, että Erik Larssonin urotyöt oli tehty niin, että jo Gustaf II Adolf oli niistä tietoinen? Eli ennen vuotta 1632 tai viimeistään sen aikana?

[Kimmo Kemppainen]

Tästä tiukkaa nöyryytystä pitkäperjantain kunniaksi...

"Dy Hafwe wij af gunst och nåde och i anseende af den Långlige och trogne Krigztienst som be:te Erich Larson wår Högst ährede Sahl:e Käre Herr fadher /: glorwördigst i åminnelse :/ osz och Sweriges Crono Här till giort och bewist haf.r"

Kimmo Kemppainen

Erityisesti tässä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16144571)kuningatar Kristiinan kirjeessä (18.10.1648) rivillä 22 mainitaan "sahl: käre herrfadher" eli ts. hänen isänsä Gustaf (tätä ilmaisua Kristiina käyttää muissakin kirjeissään). Sitä edeltävästä ja sen jälkeen tulevasta tekstistä en saa ihan vielä selvää - jokainen lukija voi nyt minua nöyryyttää, ja tulkita tekstin - mutta olisiko tuossa viite, että Erik Larssonin urotyöt oli tehty niin, että jo Gustaf II Adolf oli niistä tietoinen? Eli ennen vuotta 1632 tai viimeistään sen aikana?

[Kimmo Kemppainen]

Korjaan typot...

Tästä tiukkaa nöyryytystä pitkäperjantain kunniaksi...

"Dy Hafwe wij af gunst och nåde och i anseende af den Långlige och trogne Krigztienst som be:te Ehrich Larson wår Högst ährede Sahl:e Käre Herr fadher /: glorwördigst i åminnelse :/ osz och Sweriges Crono Her till giort och bewist hafr."

Kimmo Kemppainen

[Heikki Jokipii]

Nyt hyvää tekevällä tavalla nolottaa. Mutta samalla sitä on hiukan ylpeäkin: arvasin siis oikeansuuntaisesti. Erik Larsson palkittiin pitkäaikaisesta sotapalveluksesta, joka oli alkanut jo "herra isän" eli Kustaa Aadolfin aikana.

Mutta paikannimiä ei siis ainakaan tuohon lauseeseen liittynyt. Löytyisikö muualta? Siis muita paikannimiä kuin niitä, jotka kertovat Erikille Inkerinmaalta myönnetyistä läänityksistä?

Toisaalta Erikin sotapalveluksen pitäisi selvitä armeijan rullistakin - kun vaan nyt tietäisi, mistä etsimisen aloittaisi.

[Heikki Jokipii]

En löydä Inkerinmaan ulkopuolisia paikannimiä muistakaan em. kirjeistä.

Tästä mitä ilmeisemmin varhaisemmasta Inkerinmaan kopiokirjasta (jolla on kuitenkin jostain syystä KA:n luettelossa järjestysluku "II") löytyy tämä 1.3.1643 päivätty kirje (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16090943), jossa mm. kerrotaan, riviltä 23 alkaen, että Erik Larssonille oli annettu läänitykset, joita hän "med allehanda nations folk, som han bäst ihophämta kan att plantera och besätta, hälst emedan han en välbekant gammal kronones tjänare är, och emedan han i denna landsorten intet eget tillhåll hafver".

Olisiko vanhan käsialan tulkintakykyni näin hyppäyksenomaisesti parantunut? Ei, tunnustan, lunttasin täältä (http://runeberg.org/frfinl/0016.html). :)

Mutta jokin vinkki eteenpäin (eli taaksepäin) saattaisi ehkä löytyä ko. kirjeen kahdesta maininnasta, jossa oli mainittu sana "Compagnie". Tuolloinhan Erik ei ollut vielä aateloitu, eli ei kuulunut Inkerinmaan aatelislipustoon. Mihin hän siis kuului? (Aivan, ainakin minulle, oikein harmillisen 1600-lukulaista käsialaa!).

***

Muutoin kirjeet ovat hyvin aikataulussa. Vanhemmissa kirjeissä Erik Larsson on "rehellinen ja miehuullinen", 20.6.1648 (eli aateloinnin) jälkeen päivätyssä "jalo ja hyväsyntyinen".

[Heikki Jokipii]

"L ... dtf ... ter Compagniet". Perustekstin, eli johdannon jälkeen 5. rivillä. Eli mikä?

Toisaalta, jos he olivat jotenkin kavereita, voisiko löytää Erik Larsson Armfeltin aiemmasta sotilasurasta vihjeitä myös seuramaalla Joen Persson Jernlodin uraa (http://www.30jaehrigerkrieg.de/jernlod-joen-pedersson-persson-joen-jernlod-persson-jernlad-joen-2/)?

Armfelteistä ei ole mainintaa Elissein luostarissakaan ennen v. 1642, eli mm. tuossa linnoitustyössäkin v. 1641 Erik Larsson olisi voinut olla mukana.

Ja tietysti vaikka Lützenissä jne.

[Kimmo Kemppainen]

...opå Leutenambtens under Landtsåter Compagniet...
Kimmo Kemppainen

"L ... dtf ... ter Compagniet". Perustekstin, eli johdannon jälkeen 5. rivillä. Eli mikä?

Toisaalta, jos he olivat jotenkin kavereita, voisiko löytää Erik Larsson Armfeltin aiemmasta sotilasurasta vihjeitä myös seuramaalla Joen Persson Jernlodin uraa (http://www.30jaehrigerkrieg.de/jernlod-joen-pedersson-persson-joen-jernlod-persson-jernlad-joen-2/)?

Armfelteistä ei ole mainintaa Elissein luostarissakaan ennen v. 1642, eli mm. tuossa linnoitustyössäkin v. 1641 Erik Larsson olisi voinut olla mukana.

Ja tietysti vaikka Lützenissä jne.

[Heikki Jokipii]

...opå Leutenambtens under Landtsåter Compagniet...
Kimmo Kemppainen

Ja tuossa ei taas ole mitään järkeä *), koska kai tuo "Landtsåter" taas viittaa aatelisiin, eikö? Ja Erik Larsson ei ollut aatelinen v. 1643.

_____________

*) tarkotian tietysti järkeä alkuperäisessä tekstissä, en sinun puhtaaksikirjoituksessasi! :)

[Kimmo Kemppainen]

Kiitos ajatuksesta. Tosin ideaalisessakin tapauksessa, jolloin puhtaaksikirjoitukseni ja alkutekstin välillä on 100 %:n vastaavuus, puhtaaksikirjoituksessani voi olla vain saman verran järkeä kuin alkutekstissäkin.
Kimmo Kemppainen

Ja tuossa ei taas ole mitään järkeä *), koska kai tuo "Landtsåter" taas viittaa aatelisiin, eikö? Ja Erik Larsson ei ollut aatelinen v. 1643.

_____________

*) tarkotian tietysti järkeä alkuperäisessä tekstissä, en sinun puhtaaksikirjoituksessasi! :)

[Kimmo Kemppainen]

Svenska Akademiens Ordbok (hakusana land):

LANDS-SÅTE

2) (förr) till 2 b: landsryttare (i rusttjänst) fran ngn av Sverges baltiska besittningar (Estland, Livland, Ingermanland).

Kimmo Kemppainen

[Heikki Jokipii]

En ollut ihan varma, mitä tuolla ilmaisulla "Landtsåter" tarkoitetaan, mutta se esiintyy juuri tuon aatelislipuston yhteydessä läänintileissä.

Mutta eräs tulkinta on siis, että Erik oli hyvä organisoija, ja järjesti siis tuota ratsuväen asiaa, tehokkaasti.

Vai olisiko mahdollista - ilkeämielisin mahdollinen tulkinta - että Erik Larsson olisi jotenkin laskettu - esim. vaimonsa takia (!) - "puoliaateliseksi", jo tuolloin? Ja olisiko siten jopa hänen tärkeä ansionsa ollut kyky "kiivetä reittä pitkin"?

Jotenkin hänen uransa tuntuu käsittämättömän vaatimattomalta, tuohon aikaan: noin viisikymppisenä yhä vain luutnantti (vaikka se olisikin suhteessa korkeampi arvo kuin nykyisin).

***

Tuossa Ramsayn lainaamassa lauseessa oli tietysti mukana ajatus tai ainakin vihje, että Erikillä olisi jossain muualla jo ollut omistuksia.

[Heikki Jokipii]

Nämä aateliskirjat ovat muuten kumman kunnianhimottomia, kun törmätään aatelittomaan esi-isään. Erikin isästä Lars Erikssonista Ramsay kyllä kertoo pitäjän. Mutta jos ja kun Ruotsissa maa- ja henkikirjoissa on yhtä paljon tietoa kuin Suomessakin (vrt. SAY), kuvittelisi, että tästä talonpojasta olisi selvitettävissä myös talo ja sen koko, ja se, milloin hän on ollut isäntänä. Josta tiedosta voisi päätellä ehkä jotain Erik Armfeltin syntymäajastakin.

Tai kaipaisi oikeastaan edes yhtä lähdeviitettä: mistä tiedetään, että isä oli hän?

[Erkki L]

Riksarkivetin avulla löytynyt Anthoni suvun Italia yhteys Nyenistä Inkeristä (PhD Eric Anthoni esi isiä), De Antonini alunperin, ruotsinkielisissä asiakirjoissa De Antoni ym. variaatioita. Anthonit (Anders, Barthold, Abraham ja Jakob) komentaja Anthoni Nieroth värväsi sisseiksi, jos oikein olen ymmärtänyt Carl Gustaf Armfeltin kanssa 1711. Olivat olleet sissejä jo ennen tätä, nyt vasta virallisesti osa Ruotsin armeijaa. Nämä komentajat eivät värvänneet tuntemattomia, Nierothilla ja Armfeltilla oli siis omistuksia
mm.Samoskoijnn pogostilla, jossa Carl Gustaf A. oli syntynytkin, Anthonien Moisio oli Venjoella. Anthonit olivat miekkamestarin poikia.

Anthoneista Abraham ja Anders olivat komennettuna paitsi Suomessa sisseinä myös Ruotsin puolella ja Armfeltin joukoissa Norjassa.

Carl Gustaf A. asui Inkerissä? Olenko ymmärtänyt oikein?

[Erkki L]

Siis C.Armfelt asusti Hatsinassa, syntymäkartano eri. Läheltä löytyvät Anthonit. Anteeksi sekava esitys.

[Erkki L]

Antonij-Antoninij selvinnyt uutta. Jo 1702 Anders Antonij ja Tönnes Antonij löytyvät M.V, Nierothin värvätystä Liivinmaalaisesta jalkaväkirykmentistä Tartossa pidetyssä katselmuksessa. Anders 1706 samasta rykmentistä Pärnussa ja vielä 1710. Sitten 1711 Anders, Abraham, Barthold ja Jakob partiomiehinä Nierothin-Armfeltin sisseinä, aina 1720 saakka. Tönnes katoaa ennen 1706 Pärnun rullaa. Sissit Inkeristä, Nevanlinnasta jossa isä Fransys(Francisco/Franciscus de Antoninij siellä noin 1650-1702 jolloin Tukholmaan.
Selvityksen alla Eric Anthonin antamat esi-isä vinkit. Thon/Thun (Antonij-Anthoni sukulaisia naimisissa Poitz kanssa ja Lars Thon (aateliton Poitz till Tervik) kun on Tallinnasta lienee samaa sukua kuin siellä vaikuttanut Tonij, Töne suku.
Kummastuttaa myös Fonne ja Thun sukujen vaakunoiden samankaltaisuus, Anrep II mainitsee että Fonne voisi olla Tonne (Georg Lutherin Boisman tutkimuksessa mm. mainittu, Anrep en pääse lukemaan.
Olen Adelheimin varassa Tallinnan porvareissa. Antonij (Thun/Thon, Töne, Tönne/Tonij nimisinä menneet ennen Lutherin aikaan Itävallan palvelukseen. Sukuhaaroja paljon, osa löytyy Hollannista, Belgiasta mutta myös Puolasta, Latviasta jne. Antonini nimi otettu 1632 Roveretossa. Y-DNA Baltiasta ja Suomen sukuinen on. Palkkasotilaita useita sekä katolisella että protestanttisella puolella. Mutta Tallinnan Tonij/Töne ja Pyhtään Thon/Thun ovat minulle aika epäselviä edelleen. Frans A. oli ensimmäinen suvusta josta tuli protestantti. Katoaa Tukholmasta joulukuussa 1702. Mistä etsisin lisää tietoa.