Piikkiön lainlukijoita 1600-luvun alussa

[Kivipää]

Ossian Mestertonin skannaamaa tuomari- ja lainlukijamatrikkelia lukiessani listasin samalla Piikkiön kihlakunnan lainlukijoita erityisesti 1600-luvun alusta. Pohdin samalla heidän taustojaan ja rekrytointiaan. Piikkiön kihlakunnantuomarina vuosina 1607-12 toimi Henrik Tönnesson till Perno (Wildeman), jolla lienee ollut merkittävä rooli lainlukijoita nimitettäessä.

Vuonna 1607 lainlukijana oli Nils Eriksson, jolla oli pitkäaikainen hallintomiehen kokemus mm. Halikon, Maskun, Piikkiön ja Vehmaan kihlakunnista. Nils Eriksson on jossain lähteissä mainittu Kaarle-herttuan (myöh. kuninkaan) luottomieheksi, joka toimi vuosina 1608-16 Turun pormestarina. V. 1611 hän toimitti perinnönjaon Ispois-sukuisen Måns Sigfridssonin ja tämän lesken jälkeen. Jossain lähteissä Nilsiä on epäilty Brinkkalan Hans Erikssonin veljeksi. Siinä tapauksessa Nils Eriksson olisi Melkkilän Erik Bertilssonin (Slang) serkkupuoli. Erik Bertilssonilla ja sittemmin hänen leskellään oli Ispoisten kartano panttina vv. 1586-1611. Nils Eriksson omisti Maarian Kaerlan Taskulan ja hän kuoli v. 1616.

Vuosina 1608-09 ja 1609-11 Piikkiön lainlukijana oli Sigfrid Henriksson, joka myöhemmin nähtävästi siirtyi pappisuralle Turun katedraalikoulun konrehtoriksi ja Piikkiön kirkkoherraksi. Hän kuoli v. 1630. Sigfridin kauden välissä v. 1609 lainlukijana toimi Gabriel Berendsson.

Gabriel teki sittemmin näyttävän virkamiesuran toimien mm. Turun linnan voutina, Älvsborgin lunnaitten pääagenttina, lainlukijana useissa kihlakunnissa, Turun raastuvanoikeudessa ns. kuninkaanmiehenä sekä rälssitutkintakomissaarina. Gabrielista polveutuu aatelinen Granfelt-suku. Hän omisti Rymättylän Maanpään ja kuoli v. 1658.

Pohdin sitä, millaiset taustat ja tukijat lainlukijaksi valituilla tuolloin oli. Piikkiön kihlakunta ei ollut mikään vähäinen ja periferinen alue, joten sen lainlukijalla piti olla joko vankkaa osaamista ja/tai muuta sopivuutta.
_________________
Matti Pesola

[Benedictus]

Kopioin tuohon Nils Erikssonin vaimon lähitiedot Tapio Vähäkankaan Peder Danske selvityksestä, joista selviää Turun verkoston osa.

Taulu 17 Laurentius Johannis Wenne. Isä Johannes Jacobi Wenne taulusta 15 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T15). Köyliön pappi 1568 ja 1572, Euran kirkkoherra 1577-1587. Sinettikuvio ilmeisesti muodostettu Henricus Wennen sinetistä "parannellen". [108] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#108) - Puoliso N.N.
Lapsia:
?Johannes. Eräs dominus Johannes Vännå haudattiin 9.3.1600 Turun tuomiokirkkoon, mahdollisesti kuoripappi. Lienee Laurentius Wennen poika. [109] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#109)
?Tytär. Taulu 18 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T18).


Taulu 18 ?Tytär. Isä Laurentius Johannis Wenne taulusta 17 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T17). Haudattiin 6.12.1618 Turussa. - Puoliso Nils Erikinpoika. Turun pormestari ja Kaarle-herttuan luottomies. [110] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#110) Lienee kotoisin Ruotsista.
Lapset:
Karin Nilsintytär. - Puolisot 1) Joachim Göde; 2) Bertil Erikinpoika.
Johannes Nicolai Wenno. Taulu 19 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T19).


Taulu 19 Johannes Nicolai Wenno. Vanhemmat Nils Erikinpoika ja N.N. Laurentiuksentytär Wenno taulusta 18 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T18). Tunnetaan 1623-1667, lopulta Mynämäen kirkkoherra. [111] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#111) Hänen ja sisarensa Karinin liittymistä Wenne-sukuun ei voida osoittaa, mutta se vaikuttaa todennäköiseltä edellä esitetyn selvityksen perusteella. - Puoliso Brita, k. 1667. [112] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#112) [113] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#113)
Lapsia:
Johan.
Karin.
Maria.
Annika.
Margareta. [112] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#112)
Joku tyttäristä (Margareta?) kuoli 1658 Kangasalla rovasti, maisteri Johannes Arvidi Frisiuksen toisena vaimona.

[Kivipää]

Tuo on mielenkiintoinen selvitys muutenkin, sillä taulun 21 Matts Olofssonin (till Villilä) isoeno oli Turun pormestari Olof Jakobsson, joka käytti linnunpää-sinettiä ja jolla oli veljensä (tukholmalaisporvari Matts Jakobsson) kanssa omistuksia Sauvon Marikessa. Myöhemmin Olof omisti maata Kaarinan Lemussa.

Kemiön Brännbodaan liittyvistä maanomistuksista mainitaan viitteessä 49, jossa vilahtaa tuttuja nimiä mm. Ispoisten suku- ja Linnunpää-keskusteluketjuista.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi Nils Eriksson valikoitui Ispoisten-suvun pesänjaon kirjaajaksi v. 1611. Toki hänellä oli pitkäaikainen hallintovirkamiehen kokemus, mutta olikohan valinnan taustalla muutakin, jää arvailujen varaan.

Minulla on sellainen intuitio, että lainlukija Sigfrid Henrikssonilla tai hänen puolisollaan oli sukukytkentöjä piikkiöläisiin vallasperheisiin. Se, että samaksi henkilöksi olettamani Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici otti aivan elämänsä loppuvaiheissa käyttöön nimen Raumannus, saattoi johtua siitä, että hänen toinen vaimonsa Catharina Mattsdotter sattoi olla Raumalta kotoisin (esim. Jonas Matthiae Raumannuksen sisar). Sigfrid nimittäin ei käyttänyt Raumannus-nimeä kirkkoherraksi tullessaan.