Katasta Ploiriin - 2 osaa ja 1704 sivua Kiuruveden Kärkkäisten julkisia elämiä 1541-

[E Juhani Tenhunen]

Pentti Raidan suurteos Kiuruveden Kärkkäiset. Kiuruveden Hautajärvellä asuneen Pekka Pekanpoika Kärkkäisen jälkipolvet 1541-2013 (Kotka: Pentti Raita, 2013, 850 + 854 s. ISBN 978-952-67804-8-1) on ilmestynyt.

Teoksesta muodostunee mittava referenssi Suku Forumin käyttäjille. Ennakkotilaushinta on 26.7. saakka 65 € + postiennakkolisä 10,-, sukupäiviltä alkaen 80 € + postiennakkolisä 10,-. Suosittelen!

Kärkkäisten Sukuseuran jäseneksi ilmoittautumisjärjestelmässä esiintyneitten ongelmien vuoksi osa ilmoittautumisista on viime vuosina jäänyt tulematta perille. Niinpä mm. Kettulan Lassi Aaponpoika Tenhusen ja Maria Juhontytär Kettusen lapsista on kunnolla mukana vain nuorimmainen, isoisoisäni Freterik (Rikki) Lassinpoika Tenhunen (1843-1919). Suvun jäsenen Hilkan (Kesiö) Tenhus-koosteesta www.mesterton.net/hilkankoti/tenhunenerik.htm olisi helposti löytynyt pohja tälle täydennykselle.

Kirjaan mukaan tulleen näyttelijä Vesa-Matti Loirin äiti Lily Ida Annikki (os. Nylund, s. 1916) kuoli 11.4.2013. Minua kiinnostaisi tietää, onko hän mahdollisesti Kiuruveden I maakauppiaan August Nylundin jälkipolvea. Aukustihan asui myös Kettulassa ja oli naimisissa Rikin isosiskon Sofian kanssa. Lainaan Hilkan taulua 139:

XI Sofia Laurintytär Tenhunen, (Taulusta 116) s. 4.7. 1839 Kiuruvesi, nro 7.
Puoliso: Vihitty 10.2. 1863 Kiuruvesi August Nylund maakauppias, s. 12.9. 1839. (Kiuruveden rk. 1826 - 71 s. 213). Lasten syntymäajat ovat HisKi-tietoja.
Lapset:
1. Adolf Edvard Augustinpoika Nylund s. 11.11. 1863 Kiuruvesi nro 19.
2. August Ferdinand Augustinpoika Nylund s. 17.3. 1865 Kiuruvesi nro 19.
3. Rosa Melida Augustintytär Nylund s. 23.5. 1866 Kiuruvesi nro 19.
4. Helmi Aurora Augustintytär Nylund s. 7.2. 1868 Kiuruvesi nro 18.
5. Rosa Augustintytär Nylund s. 19.11. 1869 Kiuruvesi nro 19.
6. Felix Augustinpoika Nylund s. 4.1. 1872 Kiuruvesi nro 20.
7. Viktor Augustinpoika Nylund s. 11.2. 1874 Kiuruvesi nro 19.
8. Anna Lydia Augustintytär Nylund s. 3.3. 1876 Kiuruvesi nro 19.

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Hei

Onko Kärkkäisten sukukirjaan nyt otettu myös sata vuotta nuorempia henkilöitä? Edellisen kirjan tiedothan loppuivat ennen 1907 syntyneisiin henkilöihin lukuunottamatta tiettyjä todennäköisesti sukuseuran johtohenkilöiden tietoja - tietenkin heidän luvallaan.

Vesa-Matti Loirin äidin sukunimi Nylund on niin tavallinen, että epäilen hänen kuuluvan kiuruvetiseen sukuun.

Onko kirjassa kapellimestari Paavo Berglundin (1929 - 2012) tiedot? Hänhän oli Vesa-Matti Loirin isän Taito Vilho Loirin sisaren Sigfrid Wilhelmina Loirin poika. Paavo Berglund ja Vesa-Matti Loirihan ovat minulle 3. serkkuja Pietikäisten kautta.

Mistä osoitteesta kirjaa voi hankkia?

Terveisin

Hilkka

[E Juhani Tenhunen]

Onko Kärkkäisten sukukirjaan nyt otettu myös sata vuotta nuorempia henkilöitä? Edellisen kirjan tiedothan loppuivat ennen 1907 syntyneisiin henkilöihin lukuunottamatta tiettyjä todennäköisesti sukuseuran johtohenkilöiden tietoja - tietenkin heidän luvallaan.

Vesa-Matti Loirin äidin sukunimi Nylund on niin tavallinen, että epäilen hänen kuuluvan kiuruvetiseen sukuun.

Onko kirjassa kapellimestari Paavo Berglundin (1929 - 2012) tiedot? Hänhän oli Vesa-Matti Loirin isän Taito Vilho Loirin sisaren Sigfrid Wilhelmina Loirin poika. Paavo Berglund ja Vesa-Matti Loirihan ovat minulle 3. serkkuja Pietikäisten kautta.

Mistä osoitteesta kirjaa voi hankkia?

Helpoimmin saa prof Matti Kärkkäiseltä <matti.karkkainen ät pp.armas.fi>. Virallinen kustantaja näyttäisi olevan Sallisen ABC Oy, c/o Matti Kärkkäinen, Koivutie 15, 14610 LEPAA, vaikka tätä ei olekaan painettu kirjaan...Paavo Berglund löytyy kyllä!

Aukustilla ja Sohvilla näyttää olleen 4 poikaa. Palaan Sohvin isän, isoisoisoisäni Lassi Paavonpoika Tenhusen äitiin. Lassin on aiemmin luultu syntyneen 1794 (Raita 2013: 10.1.1794), mutta itse olen löytänyt Haarajärven Lassin syntymäajaksi 11.10.1793, ja äidiksi mainitaan Carin Keränen.

Aappo Paavonpoika Tenhunen, joka kuoli jo 1794, näyttää ottaneen Maria Tikkasen (s. 1760 Iisalmi [Pielavesi] Niemisjärvi 1 Tikkala) jälkeen vaimokseen Kaarina Liisa Jussintytär Keräsen (ent. Kärkkäinen, 12.1.1775 Iisalmi [Kiuruvesi] Kalliojärvi 5 Karanka - 5.1.1831 Rantsila Sipola 3 Keränen l. Kouk[k]ari), ja ainoa jälkeläinen tästä liitosta on Lassi, joka muutti Iisalmi [Kiuruvesi] 7 Kettulaan 1824 ja kuoli siellä vanhaisänä 4.8.1865.

Kaarinan äiti Anna Pekantytär Hyvärinen (1748/1750 Iisalmi Kiuruvesi - 4.6,1832 Iisalmi [Kiuruvesi] Kiuruvesi 7 Kettula) palasi 1832 Rantsilasta ja solmi avioliiton Paavo Kärkströmin kanssa. Paavon kuoltua Anna muutti tyttärensä Ulla Jussintytär Kärkkäisen (Lassin sisarpuolen) ja vävynsä Matti Matinpoika Pöksyläisen luo Iisalmi [Kiuruvesi] Luupuvesi 1 Lehtomäkeen. Kun Matti Pöksyläinen muutti 1821 Iisalmen kaupunkiin, Anna muutti poikansa ja Kaarina Liisan velipuolen Samuel Jussinpoika Kärkkäisen luo Kettulaan. minne hänen tyttärenpoikansa Lassi Paavonpoika Tenhunen muutti siis 3 vuotta myöhemmin isäntä Juho Matinpoika Kettusen (1760-1834) kotivävyksi.

Juho Kettusen äiti Kaarina Eerikantytär Kärkkäinen (1759 Iisalmi [Kiuruvesi] Hautajärvi Niemi l. Erikkilä - 28.10.1804 Iisalmi [Kiuruvesi] Kiuruvesi 7 Kettula) sattuu olemaan Kaarina Liisan isän Jussi Jussinpoika Keräsen (ent. Kärkkäisen) äidin Kaarina Laurintytär Laukkasen (1726 Iisalmi Vehmasjärvi Niiralanniemi - 3.4.1798 Iisalmi [Kiuruvesi] Hautajärvi Rapakko) sisaren Teija Laurintytär Laukkasen (1734 Iisalmi Vehmasjärvi Niiralanniemi - 8.5.1782 Iisalmi [Kiuruvesi] Hautajärvi Niemi l. Erikkilä) tytär... Tässä tulikin aika lailla korjauksia Pekka Raidan (2013) tauluihin!

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Hei

Kiitos kirjan tilaustiedoista.

Minäkin löysin Abraham Tenhusen ja Carin Keräsen pojan Laurin 11.19.1793. Mutta äidin nimessä täytyy olla virhe, sillä Pielaveden rippikirjoista löytyy http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6006405&kuvanumero=134&ay=1555235&sartun=92261.KA&atun=223186.KA&amnimeke=Pielaveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1794-1801+%28I+Aa%3A5%2C+Iisalmen+puoli%29%0A&ay2=105315

että Paavo Eerikinpoika Tenhunen kuolee 8.6.1795 ja poika Abraham Paavonpoika Tenhunen 1.7.1794. Rippikirjassa on kuolinaikana 8.4.1794, mutta kuolleitten luettelossa ja HisKissä kuolinaika on 1.7.1794.

Maria Tikkanen avioituu uudelleen 16.8.1795 Lauri Kauhasen kanssa. Lauri näkyy myös tässä samassa rippikirjassa.

Kaisa Liisa Keränen (alk. Kärkkäinen) on esiäitini. Jussi Jussinpoika Kärkkäinen ja Anna Pekantytär Hyvärinen muuttavat 1793 Rantsilaan Sipolan kylä nro 3:een Keränen eli Koukari. Kaisa Liisa Keränen avioituu Rantsilassa Christer Johaninpoika Tuomalan alk. Ylisipolan kanssa 17.3.1797. (Tämän Christerin isoisä on muuten alkuaan Iisalmen Kauppisia.) Christerin kuoltua Kaisa Liisa Keränen solmii uuden avioliiton Pekka Pihkalehdon kanssa Rantsilassa.

Samuel Kärkkäinen oli Kaisa Liisan täysveli. Anna Hyvärisen vanhemmat olivat Pekka Antinpoika Hyvärinen Koskelta ja Karin Antintytär Kettunen Kettulasta. Pekka ja Karin muuttivat aikanaan Koskelta Kettulaan ja avioituessaan Anna Hyvärinen oli kotoisin Kettulasta.

Kärkkäisten sukukirjassa on kaksi eri Anna Hyväristä, joille on annettu sama kuolinaika. Tämän minun esiäitini Anna Pekantytär Hyvärisen kuolinaika on 4.6.1832. En ole etsinyt toisen Anna Hyvärisen oikeaa kuolinaikaa.

Terveisin

Hilkka

[E Juhani Tenhunen]

Minäkin löysin Abraham Tenhusen ja Carin Keräsen pojan Laurin 11.19.1793. Mutta äidin nimessä täytyy olla virhe, sillä Pielaveden rippikirjoista löytyy http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6006405&kuvanumero=134&ay=1555235&sartun=92261.KA&atun=223186.KA&amnimeke=Pielaveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=%0ARippikirja+1794-1801+%28I+Aa%3A5%2C+Iisalmen+puoli%29%0A&ay2=105315
että Paavo Eerikinpoika Tenhunen kuolee 8.6.1795 ja poika Abraham Paavonpoika Tenhunen 1.7.1794. Rippikirjassa on kuolinaikana 8.4.1794, mutta kuolleitten luettelossa ja HisKissä kuolinaika on 1.7.1794.

Maria Tikkanen avioituu uudelleen 16.8.1795 Lauri Kauhasen kanssa. Lauri näkyy myös tässä samassa rippikirjassa.

Olen itsekin ollut siinä uskossa, että Maria Tikkanen olisi Lassi Aaponpoika Tenhusen äiti. eli olen pitänyt tietoa virheenä. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantsila/rippikirja_1794-1801_ik43/11.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantsila/rippikirja_1794-1801_ik43/11.htm) kertoo, että Kaarinalla ei ollut Koukkarissa mukanaan Lassia, mutta kylläkin 2 lasta, jotka puuttuvat Raidalta (2013, taulu 4622 s. 1274): Anna Juhontytär (s. 23.4.1794) ja Juho Juhonpoika (s. 17.12.1796). Kuka oli tämä Juho-isä? Tuo Annan syntymäaika kyllä tukee Maria Tikkasen äitiyttä.

Kaisa Liisa Keränen (alk. Kärkkäinen) on esiäitini. Jussi Jussinpoika Kärkkäinen ja Anna Pekantytär Hyvärinen muuttavat 1793 Rantsilaan Sipolan kylä nro 3:een Keränen eli Koukari. Kaisa Liisa Keränen avioituu Rantsilassa Christer Johaninpoika Tuomalan alk. Ylisipolan kanssa 17.3.1797. (Tämän Christerin isoisä on muuten alkuaan Iisalmen Kauppisia.) Christerin kuoltua Kaisa Liisa Keränen solmii uuden avioliiton Pekka Pihkalehdon kanssa Rantsilassa.

Samuel Kärkkäinen oli Kaisa Liisan täysveli. Anna Hyvärisen vanhemmat olivat Pekka Antinpoika Hyvärinen Koskelta ja Karin Antintytär Kettunen Kettulasta. Pekka ja Karin muuttivat aikanaan Koskelta Kettulaan ja avioituessaan Anna Hyvärinen oli kotoisin Kettulasta.

Kärkkäisten sukukirjassa on kaksi eri Anna Hyväristä, joille on annettu sama kuolinaika. Tämän minun esiäitini Anna Pekantytär Hyvärisen kuolinaika on 4.6.1832. En ole etsinyt toisen Anna Hyvärisen oikeaa kuolinaikaa.

Pekka Raita (2013, taulu 4620 s. 1273) mainitsee Anna Pekantytär Hyväriselle kaksi syntymävuotta, 1748 ja 1750,

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Maria Tikkanen avioituu uudelleen 16.8.1795 Lauri Kauhasen kanssa. Lauri näkyy myös tässä samassa rippikirjassa.

Pielaveden HisKi kertoo Marian syntyneen Niemisjärvellä 13.6.1760 Lauri Tikkasen ja Kaarina Ryrkösen tyttärenä.

Lauri Kauhanen Tossavanlahdelta avioituu Marian kanssa 16.8.1795.

Lauri Kauhanen ja Maria saavat lapsia: 12.6.1796 Anna Kristiina, 11.7.1708 Riitta Katri, 16,6.1800 Riikka, 9.5.1802 Juho.

Lauri Kauhanen kuolee 47-vuotiaana Sulkavalla 11.7.1802.

Miten Marian ja Lassi Aaponpoika Tenhusen tarina jatkuu?

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Hei

Nyt näinkin nämä Rantsilan kirkonkirjat ensimmäistä kertaa internetissä. Minä olin tutkinut 1970-luvulla Rantsilan kirkonkirjojen mikrofilmeiltä täällä Kouvolan kirjastossa Kiuruvedelle Rantsilasta tulleen esiäitini Margareta Tuomalan taustaa. Silloin tuli selville, että hän olikin Kiuruvedeltä muuttaneiden Jussi Jussinpoika Kärkkäisen ja Anna Pekantytär Hyvärisen Kiuruvedellä syntyneen Kaisa-Liisan tytär.

Kyseisessä rippikirjassa on Jussi Jussinpoika Kärkkäisen ja Anna Pekantytär Hyvärisen (ilman sukunimiä) alapuolella heidän vanhin poikansa Juho Juhonpoika Kärkkäinen s. 21.4.1771 Kiuruvesi k. 23.1.1824 Rantsila ja hänen vaimonsa Carin Johanintytär s. 10.2.1769. Anna s. 1794 ja Juha s. 1796 ovat heidän lapsiaan. Minä en ole tutkinut Juho Juhonpoika Kärkkäisen jälkeläisiä, koska ne eivät kuuluneet silloisen tutkimukseni piiriin. Tutkin vain omat esivanhemmat.

Alempana samalla sivulla löytyy esiäitini Kaisa Liisa Juhontytär s. 12.1.1775 ja viiva päällä. Hän avioitui silloin. Hänen nimensä alla Kaisa Liisan veli Pekka Juhonpoika s. 1778. Tämän Pekan tarkempaa syntymäaikaa ei löydy kirkonkirjoista.

Anna Hyvärisen syntymäaika ei löydy syntyneitten luettelosta, joten on jouduttu ottamaan summittainen aika. Todennäköisesti rippikirjassa esiintyy molemmat vuodet.

Terveisin

Hilkka

[E Juhani Tenhunen]

Kyseisessä rippikirjassa on Jussi Jussinpoika Kärkkäisen ja Anna Pekantytär Hyvärisen (ilman sukunimiä) alapuolella heidän vanhin poikansa Juho Juhonpoika Kärkkäinen s. 21.4.1771 Kiuruvesi k. 23.1.1824 Rantsila ja hänen vaimonsa Carin Johanintytär s. 10.2.1769. Anna s. 1794 ja Juha s. 1796 ovat heidän lapsiaan. Minä en ole tutkinut Juho Juhonpoika Kärkkäisen jälkeläisiä, koska ne eivät kuuluneet silloisen tutkimukseni piiriin.

Raita (2013, taulu 4620, s. 1273) on tässä sekoittanut isän ja pojan lapset. Niinpä Kaarina Liisakaan ei ihan vielä vapaudu Lassi Paavonpoika Tenhusen mahdollisesta äitiydestä. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantsila/rippikirja_1794-1801_ik43/7.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantsila/rippikirja_1794-1801_ik43/7.htm) näyttää Tuomalan l. Sipolan talon tiedot: ei Lassia... Ei myöskään Kiuruveden Kalliojärven Karangalla tätä ennen: www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiuruvesi/rippikirja_1791-1798_mko1-4/19.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiuruvesi/rippikirja_1791-1798_mko1-4/19.htm)

Rantsilan rippikirja ei ole mielestäni nimennyt Jussin perheen sukunimiä uudelleen: minusta he ovat edelleen Kärkkäisiä myös Sipolassa. Keränen l. Koukkari on talon nimi, ei sukunimi.

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Hei

Kuten jo edellisessä viestissäni mainitsin, olen tehnyt tutkimukseni jo 1970-luvulla. Pohjanmaalla oli tapana, että sukunimi muuttui talon mukaan. Samalla henkilöllä saattoi olla muuttojen seurauksena montakin eri sukunimeä.

En ole nähnyt uutta Kärkkäisten sukukirjaa, joten en tiedä, mitä siinä on kirjoitettu.

Sen tiedän, että ne Jussi Jussinpoika Kärkkäisen ja Anna Pekantytär Hyvärisen lapset, jotka palasivat takaisin Kiuruvedelle (Savoon) käyttivät taas Kärkkäinen-sukunimeä.

Mikäli Kaisa Liisa olisi ollut Lassi Tenhusen äiti, ei hän olisi ollut Keränen-sukunimellä vaan Kärkkäisenä Kiuruvedellä. Syntyneitten luettelossa on selvä virhe. Olen nähnyt jopa niin läheltä syntyneitten luettelon virheitä, että isäni äiti oli isäni syntyessä väärällä nimellä. Eihän Abraham Paavonpoika Tenhunen voinut avioitua toisen kanssa, kun Maria Tikkanen oli edelleen elossa.

Näihin Rantsilan tutkimuksiin liittyen viime kesänä sain tiedon, että Margareta Tuomalan veli Juho Christerinpoika Tuomala on piispa Paavo Kortekankaan esi-isä, joten Kortekangaskin on Kärkkäisten ja Hyväristen jälkeläinen.

Hilkka

[E Juhani Tenhunen]

Onko verkossa Pielaveden Kerästen tuntijoita? Tässä rippikirjassa Sulkavan Suomalanniemen isännän veli Lassin edellä mainitaan piika Kaarina, jonka sukunimi voisi olla Keränen ja joka voi hyvinkin olla Lassin oikea äiti: www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1802-1812_tk1256/158.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1802-1812_tk1256/158.htm)

Tämä vapauttanee Kaarina Liisa Kärkkäisen lopullisesti epäilyksistä...

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Näihin Rantsilan tutkimuksiin liittyen viime kesänä sain tiedon, että Margareta Tuomalan veli Juho Christerinpoika Tuomala on piispa Paavo Kortekankaan esi-isä, joten Kortekangaskin on Kärkkäisten ja Hyväristen jälkeläinen.

Tämän Juhon puoliso ja jälkeläiset puuttuvat vielä Raidan (2013) taulusta 4622, s. 1274. Kiitos vinkistä, Hilkka!

E. Juhani Tenhunen, myös mm. Simelius-Simojoki -sukua...

[Kimmo Kemppainen]

Eipä tuosta kuvasta saa selvää vanha Erichkään. Katsokaamme mieluummin tästä vähemmän valottuneesta, suurennuskelpoisesta versiosta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6001842

Tarkoititko piika Katariina Simm'iä, s. 1774?

Kimmo Kemppainen

Onko verkossa Pielaveden Kerästen tuntijoita? Tässä rippikirjassa Sulkavan Suomalanniemen isännän veli Lassin edellä mainitaan piika Kaarina, jonka sukunimi voisi olla Keränen ja joka voi hyvinkin olla Lassin oikea äiti: www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1802-1812_tk1256/158.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1802-1812_tk1256/158.htm)

Tämä vapauttanee Kaarina Liisa Kärkkäisen lopullisesti epäilyksistä...

E. Juhani Tenhunen

[TimoT]

Rantsilan rippikirja ei ole mielestäni nimennyt Jussin perheen sukunimiä uudelleen: minusta he ovat edelleen Kärkkäisiä myös Sipolassa. Keränen l. Koukkari on talon nimi, ei sukunimi.

E. Juhani Tenhunen

Rantsilassa oli talollisilla käytössä pelkästään talon nimet, ei sukunimiä. Muualta tulleiden sukunimet jäivät muistojen joukkoon, mikäli he asettuivat asumaan valmiiseen taloon. Sukunimi säilyi ainoastaan, jos he perustivat uuden talon (muuttuu talon nimeksi) tai olivat muissa tehtävissä kuin talollisina.

[E Juhani Tenhunen]

Rantsilassa oli talollisilla käytössä pelkästään talon nimet, ei sukunimiä. Muualta tulleiden sukunimet jäivät muistojen joukkoon, mikäli he asettuivat asumaan valmiiseen taloon. Sukunimi säilyi ainoastaan, jos he perustivat uuden talon (muuttuu talon nimeksi) tai olivat muissa tehtävissä kuin talollisina.

Siinä tapauksessa käytäntö on toinen kuin pohjoisempana Kainuun rajoilla, Paltamon (Säräisniemen l. Vaalan) Kukkolan (Neittävän) Koukkarissa, missä savolaiset Haatajat säilyttivät sukunimensä.

E. Juhani Tenhunen

[Kimmo Kemppainen]

Olet tässä täsmälleen oikeassa, raja kulki juuri siinä Saloisten ja Paltamon emäseurakuntien rajalla.
Kimmo Kemppainen

Siinä tapauksessa käytäntö on toinen kuin pohjoisempana Kainuun rajoilla, Paltamon (Säräisniemen l. Vaalan) Kukkolan (Neittävän) Koukkarissa, missä savolaiset Haatajat säilyttivät sukunimensä.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Eipä tuosta kuvasta saa selvää vanha Erichkään. Katsokaamme mieluummin tästä vähemmän valottuneesta, suurennuskelpoisesta versiosta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6001842

Tarkoititko piika Katariina Simm'iä, s. 1774?

Kiitos, juuri häntä (en saanut nimestä selvää). Saattaisi olla käsityöläisnimi Kaarina Pertintytär Simunaiselle (Simoselle, s. 1.8.1773 Pielavesi Sulkava, löytyy HisKistä), joka olisi saanut Lassin 20-vuotiaana.

Näissä piireissä kannattaa seurata, ilmestyykö äiti jossain vaiheessa uudelleen pojan taloon - ainakin Kettulan väkeen.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Kiitos, juuri häntä (en saanut nimestä selvää). Saattaisi olla käsityöläisnimi Kaarina Pertintytär Simunaiselle (Simoselle, s. 1.8.1773 Pielavesi Sulkava, löytyy HisKistä), joka olisi saanut Lassin 20-vuotiaana.

Näissä piireissä kannattaa seurata, ilmestyykö äiti jossain vaiheessa uudelleen pojan taloon.

Pielaveden HisKi kertoo, että 13.1.1811 Pielaveden Sulkava N:o 5:ssä vietettiin leskimies, talollinen Elias Eerikinpoika Tenhusen ja palveluspiika Kaarina Pertintytär Simmin häitä. Voi siis tosiaankin sanoa, että tämä mahdollinen äiti jäi taloon. Vuosien 1813-1823 Suomalanniemen rippikirjasivulla näyttivät tässä perheessä kuitenkin olevan vain piika Kaarina ja Lassi, ei Eliasta.

Lainataan Hilkan Tenhus-taulua 67:

"X Elias Erikinpoika Tenhunen, (Taulusta 9) s. 12.9. 1772 Pielavesi, Sulkava, k. 1.11. 1833 Pielavesi, Vaaraslahti. Asui Erik Matinpoika Tenhusen kanssa Jänismäessä. (Pielaveden rk. 1813 -1823 kuva 200). Oli muuttanut Vaaraslahti nro 1:een.
1. Puoliso: Vihitty 22.12. 1803 Pielavesi Cristina Kokkonen k. 30.6. 1807 Pielavesi, Sulkava nro 5. Kuolinaika HisKi-tieto.
Lapset:
1. Anna Eliaksentytär Tenhunen , s. 1803 Pielavesi, Sulkava. Tauluun 68
2. Heikki Eliaksenpoika Tenhunen , s. 1805 Pielavesi. Tauluun 69
3. Kuolleena syntynyt poika Tenhunen s. 15.6. 1807 Pielavesi, Sulkava. (Pielaveden kastetut 1804 - 26 kuva 23).
2. Puoliso: Vihitty 13.1. 1811 Pielavesi Catharina Bertilintytär Simm s. 1794. Vihkimisaika on Hiski-tieto. Kotipaikka oli vihittäessä Sulkava nro 5."

Kaarinan oikea syntymäaika oli siis 1.8.1773.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Pentti Raidan suurteos Kiuruveden Kärkkäiset. Kiuruveden Hautajärvellä asuneen Pekka Pekanpoika Kärkkäisen jälkipolvet 1541-2013 (Kotka: Pentti Raita, 2013, 850 + 854 s. ISBN 978-952-67804-8-1)

Pieni nimikorjaus: teoksen nimen ensimmäinen vuosiluku on 1546!

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Ja toinen korjaus: Lauri Aaponpoika Tenhusen äidiksi ilmoitetaan Maria Keränen: www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/syntyneet_1766-1803_tk1267/175.htm !!!

Maria Kerästä ei näyttäisi löytyvän Pielavedeltä, Kiuruvedeltä eikä Iisalmen msrk:sta, eli ilmeisesti kyse on tosiaan Aapon puolisosta Maria Tikkasesta. Pahoittelen muistivirhettäni!

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Pielaveden HisKi kertoo Marian syntyneen Niemisjärvellä 13.6.1760 Lauri Tikkasen ja Kaarina Ryrkösen tyttärenä.

Lauri Kauhanen Tossavanlahdelta avioituu Marian kanssa 16.8.1795.

Lauri Kauhanen ja Maria saavat lapsia: 12.6.1796 Anna Kristiina, 11.7.1708 Riitta Katri, 16,6.1800 Riikka, 9.5.1802 Juho.

Lauri Kauhanen kuolee 47-vuotiaana Sulkavalla 11.7.1802.

Miten Marian ja Lassi Aaponpoika Tenhusen tarina jatkuu?

E. Juhani Tenhunen

Juhanille tiedoksi

Löysin tietokannastani Maria Tikkasen ja Lauri Kauhasen. Maria Tikkanen kuoli 11.4.1802. Kovin jäivät sekä edellisen että uuden avioliiton lapset pieniksi, kun sekä äiti että uusi aviopuoliso Lauri Kauhanen kuolivat varhain.

I Lauri Iivarinpoika Kauhanen alkuaan Argillander s. 1755, k. 18.7.1802 Pielavesi. (Jarmo Paikkala: Pappi, lukkari, talonpoika, Kauhanen - Argillander - Skopa-suku: taulu 2920) Lasten tiedot ovat HisKi-tietoja.

Vanhemmat Iivari Juhonpoika Argillander alkuaan Kauhanen, sotilas, s. noin 1707 Leppävirta ja Valpuri Mikkonen, s. 1712 (Taulusta 2) (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 2).

Puoliso: Vihitty 16.8.1795 Pielavesi Maria Laurintytär Tikkanen s. 13.4.1760 Iisalmi, Niemisjärvi, k. 11.4.1802 Pielavesi. Vihkimisaika HisKistä.

Vanhemmat Lauri Tikkanen ja Catharina Tikkanen.

Lapset:

Ulrika Laurintytär Kauhanen, s. 16.8.1795 Pielavesi, Sulkava
Anna Christina Laurintytär Kauhanen, s. 12.6.1796 Pielavesi, Sulkava
Riitta Kaisa Laurintytär Kauhanen, s. 11.7.1798 Pielavesi, k. 17.6.1858 Pielavesi

Taulu 2

II Iivari Juhonpoika Argillander alkuaan Kauhanen sotilas, s. noin 1707 Leppävirta. Oli ruotusotilas Iisalmen komppanian ruodussa nro 18, jolloin hänen sukunimekseen tuli Argillander. Asui Pielaveden kylässä, mutta muutti myöhemmin Rautalammin puolelle loiseksi Tossavalanlahteen. (Jarmo Paikkala: Pappi, lukkari, talonpoika, Kauhanen - Argillander - Skopa-suku: taulu 2000).

Vanhemmat Juho Juhonpoika Kauhanen, s. noin 1674 ja Inka Vehvilätär (Vehviläinen), s. noin 1684, k. 2.7.1746 Leppävirta.

Puoliso: Valpuri Mikkonen. (Taulu 1) (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 1) s. 1712.

Lapset:
Erkki Iivarinpoika Kauhanen, talollinen, s. 6.1.1744 Pielavesi, k. 11.6.1808
Iivar Iivarinpoika Argillander sittemmin Kauhanen, talollinen, s. 30.10.1750, k. 1810-luvulla Iisalmen msrk.
Lauri Iivarinpoika Kauhanen alkuaan Argillander, s. 1755. Tauluun 1 (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 1)

Terveisin

Hilkka

[Hilkka]

Korjaus.

Maria Tikkasen vanhemmat ovat HisKin mukaan Lauri Tikkanen ja Catarina Rytkönen

Hilkka

[Hilkka]

Uusi korjaus

Ulrika Kauhanen oli syntynyt 16.6.1800, kuten Juhani oli jo aikaisemmin maininnut.

Tällaista on tutkimuksen teko, kun leipomisen välissä tutkii tietoja ja kirjaa niitä ylös.

Löysin perheen, koska Lauri Kauhasen ja Maria Tikkasen tytär Riitta Kaisa Kauhasen puoliso Aatami Henrik Tikkanen oli Margareta Matintytär Tenhusen 4.5.1767 - 19.3.1846 ja Aatami Henrik Tikkasen poika.

Hilkka

[E Juhani Tenhunen]

Löysin tietokannastani Maria Tikkasen ja Lauri Kauhasen. Maria Tikkanen kuoli 11.4.1802. Kovin jäivät sekä edellisen että uuden avioliiton lapset pieniksi, kun sekä äiti että uusi aviopuoliso Lauri Kauhanen kuolivat varhain.

I Lauri Iivarinpoika Kauhanen alkuaan Argillander s. 1755, k. 18.7.1802 Pielavesi. (Jarmo Paikkala: Pappi, lukkari, talonpoika, Kauhanen - Argillander - Skopa-suku: taulu 2920) Lasten tiedot ovat HisKi-tietoja.

Arvelinkin Laurin olevan näitä Kauhasia, joitten esi-isä osti todennäköiseltä esi-isiltäni Pehkosilta Leppävirran Länsi-Saamaisten Reinikkalan eli Pehintaipaleen tilan näitten lähtiessä kohti Oulun erämaata eli Vaalan Manamansaloa. Tavisalmen pitäjän ensimmäinen kirkko sijaitsi Länsi-Saamaisissa ilmeisesti juuri Pehintaipaleen mailla, mikäli oikein ymmärrän.

Tenhuset, Pehkoset, Laukkaset ja ilmeisesti Kärkkäisetkin tunsivat todennäköisesti hyvin mm. Laukaanjokea hyödyntäneen uiskoväylän Pielavedelle, mistä päästiin Selkäydenjärven kautta mm. Hautajärvelle.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Maria Tikkanen kuoli 11.4.1802. Kovin jäivät sekä edellisen että uuden avioliiton lapset pieniksi, kun sekä äiti että uusi aviopuoliso Lauri Kauhanen kuolivat varhain.

Eli tässä palkattiin avuksi piika Kaarina Simm, jonka vanhemmat Pertti Simm ja Anna Lind asuivat tuolloin Rytkyllä. Kun Freterik Tenhunen perheineen palasi Astoriasta Suomeen 1887, ensimmäinen asuinpaikka Suomessa oli sukuni perimätiedon mukaan Rytkyn Vanha-Tenhula, mahdollisesti myös Lassin mummin kotitalo. Täytyypä seurailla Rytkyn rippi- ym. kirjoja!

E. Juhani Tenhunen