Pohjois-Savon suurjärvi ja sukututkimus

[E Juhani Tenhunen]

Viite: www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/5-2012/Geologi_5_2012_Psavon_suurjarvi.pdf (http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/5-2012/Geologi_5_2012_Psavon_suurjarvi.pdf)

Matti Hakulinen esittää artikkelissaan "Pohjois-Savon suurjärvi. Saimaan altaan kuroutuminen", että Saimaan altaan historiaan kuuluu Pohjois-Savon suurjärvivaihe.

Teorian pohjalta arvioiden Saimaan vesistön vesien lasku-uoma kulki Kiuruveden kautta suunnilleen Tenhunen -suvun n. 470-vuotisen sukualueen kantapaikan Haara(järve)n ohi Aittojärveen, Lampsanpuroon, Aittosuolle, Kaatosuolle, Selkäydenjärveen, Selkäydenkanavaan, Savijärveen, Savijokeen ja Pielaveteen.

Hakulinen: Vaikka järvi oli Ylä-Savossa aluksi noin kymmenen metriä korkeammalla kuin myöhempi Suursaimaa, se ei ulottunut kovinkaan paljon laajempana pohjoiseen, oska maanpinta on siellä korkealla. Suurjärvi oli hevosenkengän muotoinen, ja se ulottui Saimaan altaan puolelle lähelle Varkautta ja Päijänteen altaan puolella Rautalammille. Järven länsipuolella oli korkea maankamara, jolloin järven oli virrattava etelään matalammalle Kiesimän kannakselle ja myöhemmin Rautalammille ja sieltä edelleen Muinais-Päijänteeseen. Tätä ei ole aikaisemmin otettu riittävästi huomioon, koska suuret järvet laskivat jääkauden jälkeen yleensä luoteeseen tai pohjoiseen.

Aikaisemmin esitetty Ylä-Savon vanhin Suursaimaa-vaihe ei ole mahdollinen, koska tällä matalalla vesivaiheella ei olisi ollut luoteista lasku-uomaa. Kynnys Suomenselällä oli puolestaan liian korkealla 162 m lasku-uomaksi. On luultavaa, että tähän pohjoisimpaan oletettuun Suursaimaa vaiheeseen liitetyt rantahavainnot ovat osin Kymijoen synnyn aikaisia muinaisrantoja (Hakulinen 2012).

Tarkastelulla voi olla vaikutusta varsinkin kiuruvetisten (mm. Kärkkäinen) ja pielavetisten (mm. Laukkanem) sukujen asutushistoriatutkimuksen kannalta.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=11132 (otteita):
Sininen hetki Saimaan varhaishistoriassa

Matti Hakulinen jäljitti harrastuksekseen jääkauden loppuvaiheessa syntyneet Saimaan jääjärvet ja teki niistä kirjan.

LEENA SALLINEN: "Hakulinen on tehnyt ison urakan Saimaan jääjärvien jäljittämisessä, ihan vesistöhistorian harrastuksena.Läheinen suhde Saimaaseen hänellä on jo lapsuuden perua. Hän on kotoisin Savonlinnan Laitaatsillan kaupunginosasta, joka 1930-luvulle oli Säämingin kunnan kirkonkylä. Koulutukseltaan Hakulinen on tekniikan lisensiaatti erikoisalana pohjarakenteet.- Maaperätutkimus liittyy tietysti myös ammattiin, hän pohtii.

Saimaan vesistöhistoria on kirjoitettu maaperään, nykyisin myös kartoille. Runoilijana tunnettu Aaro Hellaakoski tutki sitä maastossa 1920-30-luvulla. Hän löysi Etelä-Saimaan ja Säämingin jääjärvet. Hakulinen löysi Hellaakosken saksankieliset tutkimukset 1980-luvun alkupuolella. Siitä hän sanoo jääjärvi-innostuksensa alkaneen. - 1980-luvun tiedon mukaan Säämingin jääjärveä ei olisi ollut olemassakaan, mutta onneksi en sitä tiennyt. Ryhdyin etsimään Säämingin jääjärvelle lasku-uomaa, ja löysin sen. Se on Vuorijärven uoma.

Hakulinen sai tästä puhtia tutkimukselleen, jonka tärkeimpiä välineitä ovat olleet kartta ja rantadiagrammi. Niiden avulla voidaan hänen mukaansa tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi eri aikakausien vedenpinnan tasosta, lasku-uomista ja kynnyksistä. - Maastossa pitää tietysti käydä katsomassa, onko havainto oikea.

Saimaan jääjärvet (2009) oli juuri tullut painosta Hakulisen omakustanteena. - Halusin julkaista kirjan, koska harrastajan on muuten vaikea saada julkisuutta tuloksilleen. Kirja tarjoaa Hakulisen mukaan tutkimukselle uutta tietoa. - Minun päätelmäni on, että Saimaalla oli alkuvaiheessa kolme erillistä jääjärveä. Uutta on myös tieto, että Salpausselkiin syntyi vedenpaineesta lukuisia uomia jo jääjärvivaiheessa. Kirja kertoo Saimaan historiaa Vuoksen puhkeamiseen 5 700 vuotta sitten. Toisessa päässä Hakulinen venyttää järvialueen historiaa pari miljardia vuotta vanhaan kallioperään. Hänen mukaansa se tarjosi pöydän, jolle viimeisin jääkausi kattoi Saimaan ainutlaatuisen vesistöalueen ja saariston."

http://geomatti.fi/ (kirjaesittely)

MATTI HAKULINEN: "Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti Saimaan altaan järvet Aaro Hellaakosken vuonna 1922 nimeämäksi Suursaimaaksi. Järven vedenpinta oli samassa tasossa Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon. Siellä oli Suursaimaan ensimmäinen lasku-uoma Pielavedellä. Pielaveden etelä- ja kaakkoispuolella nouseva vedenpinta synnytti uuden lasku-uoman ensin Ristiinaan ja pian myös Lappeenrannan Kärenlammelle. Noin 6000 vuotta sitten tulvavedet mursivat Ensimmäisen Salpausselän ja Vuoksi syntyi. Vedenpinta aleni nopeasti kolme metriä. Maan kohoaminen jatkui ja vähitellen Suursaimaa jakautui ja jakautuu edelleenkin pienemmiksi järviksi. Suursaimaavaiheessa ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kivikauden kulttuuri kukoisti koko Suomen alueella, mutta erityisesti Saimaan hiekkarannoilla. Ihmiset metsästivät ja kalastivat sekä harjoittivat monipuolisesti kulttuuriaan; muovailivat keramiikasta koristeellisia astioita, kalliokuvia ilmestyi jyrkkiin ilta-auringon punertamiin rantakallioihin. Meripihka- ja kiviesineet olivat korkeatasoisia. Ihmiset eivät enää eläneet pelkästään kiertolaisen elämää, suurehkojakin hirsirakennuksia tehtiin ja tuonpuoleiseen siirryttiin osin punamultahautojen kautta. Kirjassa on uusia käsityksiä kalliomaalausten ajoituksista, kivikauden asumuksista ja veneistä sekä vaihtoehtoja Saimaan norpan levittäytymiselle.

Kirja on ilmestynyt marraskuussa 2012 ja sitä voi tilata hintaan 42 € (sis. alv + postikulut) lähettämällä sähköpostia osoitteeseen matti.hakulinen(at)geomatti.fi Hinta paikan päältä noudettuna 35 € (sis. alv). Kirjaa voi ostaa myös nettikirjakaupoista sekä hyvin varustetuista kirjakaupoista."

Säämingin Laukansaari on sattumoisin aivan Laitaatsillan tuntumassa. Toivottavasti Matti saadaan pohtimaan Pohjois-Savon sukuhistorioita!

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3762/3553 (Matti Tikkanen):

Tikkanen, Matti (2002). Long-term changes in lake and river systems in Finland. Fennia 180: 1–2, pp. 31–42. Helsinki. ISSN 0015-0010.

"Finland possesses 72 waterway systems of over 200 square kilometres in size. The five largest of them account for the majority of the country’s surface area. Furthermore, there are almost 188,000 lakes of more than five ares in size. Altogether 9.9 percent of the surface area consists of water. The lakes have been created over the last 10,000 years or so, either through the emergence of their basins from beneath the ice sheet of the last glaciation or, in most cases, through isolation from the Baltic basin. In this article, the post-glacial history of the main watercourses and lake basins in Finland and the effects of recent human activity on them and on the quality of their water are examined.
On account of the uneven pattern of land uplift, most of the large waterway systems, such as the Saimaa, Päijänne, Näsijärvi, and Puula watercourses of the Lake District, have altered their outflow in the course of time, some of them more than once. The majority of these hydrological changes took place in the interval 8500–4500 BP. In the case of Lake Oulujärvi and Lake Vanajavesi, a transgression that has been going on for thousands of years has led to rises in water level of as much as 10–15 metres. In the case of Lake Höytiäinen, uncontrolled erosion of the outflow channel in connection with an effort at lowering the water level led to a sudden drop of almost ten metres. Elsewhere,
the changes in outflow channels meant that the main watershed in the
Lake District shifted up to 300 kilometres in a SE–NW direction. Meanwhile, human activity has led to the total or partial drainage of about 3,000 lakes in different parts of the country. About four-fifths of the inland water area in Finland is of good or excellent water quality and only five percent is of moderate or poor quality!"

Matti Tikkanen, Department of Geography, P. O. Box 64, FIN-00014 University of Helsinki, Finland. E-mail: matti.tikkanen ät helsinki.fi

Tämä Matti näyttäisi artikkelin ja sukunimen perusteella olevan Kiuruveden Tikkasten jälkeläisiä (vrt kuva 2). Selkäydenjärvi on erikoispaikalla myös artikkelin kuvassa 1. Mainittakoon, että vedenjakaja sijaitsee järven pohjoispuolella olevalla Kaatosuolla, ja nykyisiä suo-ojia hyödyntäen vesistöyhteys Saimaalta Kymijoelle tätä kautta on edelleen olemassa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Selk%C3%A4ydenj%C3%A4rvi&kunta=&e=406643&n=7195132&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi

E. Juhani Tenhunen