Aviottomien lasten isät

[Piitulainen]

Jos tämä keskustelu on jo käyty, voisitteko ystävällisesti vinkata foorumin minulle?

Sukututkimuksessa yleensä=usein kohtaa jalka-, huori-,aviotonlapsi ja äpärämerkintöjä. Lapsen äitiä on sakotettu salavuoteudesta, käsitelty käräjillä huorintekoja seikkaperäisestikin ja rippikirjoissa kerrotaan äidin uudelleen - ja salaripityksistä.
Isästä näissä ei ole löytynyt mainintaa.

Miten pääsette jatkamaan lapsen vanhempien selvittämistä (muutoin kuin DNA-testillä)?

[Erkki A Tikkanen]

Jos tämä keskustelu on jo käyty, voisitteko ystävällisesti vinkata foorumin minulle?

Sukututkimuksessa yleensä=usein kohtaa jalka-, huori-,aviotonlapsi ja äpärämerkintöjä. Lapsen äitiä on sakotettu salavuoteudesta, käsitelty käräjillä huorintekoja seikkaperäisestikin ja rippikirjoissa kerrotaan äidin uudelleen - ja salaripityksistä.
Isästä näissä ei ole löytynyt mainintaa.

Miten pääsette jatkamaan lapsen vanhempien selvittämistä (muutoin kuin DNA-testillä)?

Ellei em. asiakirjoissa ole isää mainittu, etsintä loppuu aika lyhyeen.

[Sari H]

Käräjäkirjoista selviää aika hyvin näitä isyyysasioita...

[Piitulainen]

Kiitos Sari,
huomenna taas maakunta-arkistoon siis :)

[Fishersson]

Hyvä neuvo, mutta vaikeampi toteuttaa. Esim. yritin kerran tutkia Iisalmessa 29.11.1809 aviottomana syntyneen pojan isää. Ja saamani vihjeen pohjalta vuoden 1810 käräjäasiakirjat (tuomiokirjat) olisi pitänyt olla Joensuun maakunta-arkistossa, muttei niitä sieltä osattu löytää, kun eräs tuttavani kävi etsimässä. Tai sitten asiaa ei koskaan käsitelty käräjillä. Onko missään luetteloa niistä henkilöistä, joiden asioita on käräjillä käsitelty?

[Piitulainen]

Tässä minun viimeisimmässä äpärätapauksessani rippikirjassa oli äidin kohdalla huomautus uudelleen ripittämisestä ja salaripittämisestä ja viite RK eli rikosluettelo ja TK eli talvikäräjät. Sieltä löytyi sakkorangaistus salavuoteudesta (mutta ei tietoa siitä, kenen kanssa salavuoteessa on oltu).

En tiedä mihin muualle kuin rippikirjaan tuomioita on merkitty, kuka tietäisi?

[Leo Suomaa]

Katselin kerran Padasjoen seurakunnasta syntymäkotikylän rippikirjoja tällä silmällä.

Vuosien 1890–99 rippikirjassa Maakesken sivuilla on nuhdemerkintöjä liki viidenkymmenen kyläläisen kohdalla. Ylivoimaisesti eninten mainintoja on luvattomasta seksistä ja laittomasta alkoholin myymisestä. Muutaman henkilön kohdalla on pelkkä viittaus rikoskirjaan ilman, että rikoksen sisältöä avataan.

Salavuoteus eli esiaviollinen seksi ja muu ”luvaton sekaannus” on aiheuttanut merkinnän noin kahdenkymmenen maakeskeläisen kohdalle. Useimmiten siitä on ripitetty naisia, lähinnä piikoja ja muuta tilatonta väkeä. Vain kaksi miestä on jäänyt kiinni ja saanut moitteet tästä rikkeestä.

Paperit ovat kuitenkin vain paperia vaikka olisivat käräjäpöytäkirjoja. Suullisen perimätiedon mukaan isäksi ei aina tuomittu biologista isää. Joskus oli tärkeämpää saada lapsenruokkoja maksamaan mies jolla oli maksukykyä...

[Matti Lund]

Tässä minun viimeisimmässä äpärätapauksessani rippikirjassa oli äidin kohdalla huomautus uudelleen ripittämisestä ja salaripittämisestä ja viite RK eli rikosluettelo ja TK eli talvikäräjät. Sieltä löytyi sakkorangaistus salavuoteudesta (mutta ei tietoa siitä, kenen kanssa salavuoteessa on oltu).

En tiedä mihin muualle kuin rippikirjaan tuomioita on merkitty, kuka tietäisi?



Kyllähän sen meidän kaikkien järki sanoo, että tuomiot löytyvät tuomiokirjoihin pöytäkirjattuina, jos pöytäkirjat ovat säilyneet. Hyvin ovat alioikeuksien pöytäkirjat säilyneet, oletettavasti tätä hakemaasi tapaustakin koskien.

Ei kirkonkirjoissa mitään maallisia tuomioita anneta, vaan pappi on kopioinut salavuoteustuomion maallisesta tuomiokirjasta seurakunnan rikoskirjaan. Myös läänintileistä löytyvät jokaiselta vuodelta, joka on säilynyt, vastaavanlaiset tuomiot sakkoluetteloista, joihin vouti on kopioinut langetetut sakkotuomiot. Enimmäkseen ne alkavat olla 1800 -luvun puolelle tultaessa salavuoteus- ja haureustuomioita.


Tällainen kysymisesi heijastelee neuvottomuuttasi asiassa, sitä, että pallo on hukassa. Sellaisia tilanteita tulee tietysti meille kaikille, mutta järjenjuoksu pitäisi yrittää säilyttää ja torjua neuvottomuus kaivamalla esiin hyviä neuvoja.

Kun et kerro lähemmin tapauksestasi, näitä tarkempia neuvoja ei voi tässä kaivaa esiin, sillä nämä neuvot vaihtelevat suuresti eri aikoina ja eri paikoissa.

Nyrkkisääntönä kerrottakoon, että 1600- ja 1700 -luvuilla lainkäyttö oli sellaista, että aviottoman lapsen isyys ja äitiys ilmiannettiin kihlakunnankäräjille: suoritettiin isyyden tutkinta ja yleensä ottaen isyys hyvin ilmenee tutkintapöytäkirjasta. Mutta tultaessa 1800 -luvulle oikeudenkäyttö muuttui radikaalisti eli yleensä ottaen oikeudessa todettiin aviottoman lapsen synnyttäneen äidin syyllistyneen salavuoteuteen ja hänelle langetettiin siitä sakot.

Tapauksessasi voi uumoilla tätä, mutta se on puhdas arvaukseni, koska et sen tarkempaa kerro.

Jos tapauksesi on tällainen ja 1800 -luvulta???, et Sinä siitä saa sen enempää irti virallisista asiakirjoista, varsinkin jos lapsen elatuksesesta eli siis isän kontolle tulevasta ruokosta on sovittu "sammutetuin lyhdyin" ja isä säntillisesti maksaa ruokkoa. Tietysti jos isä on ollut täysi hunsvotti, joka on paennut ruokkovastuutaan, on äiti saattanut mennä oikeuteen sen maksua vaatimaan ja isää edesvastuuseen saattamaan.

Näissäkin oloissa voi tapausta yrittää tutkia kokoamalla yhteen kaikki johtolangat käyttämällä sekä arkistomateriaaliin henkilöhistoriallisen jäljitystutkinnan "kikka-kolmosia" että perinteisiä rikostutkintamenetelmiä käyttäen. Ja jos et näitä hallitse, panemalla asialle ammattitutkijan.

Parhaimmaksi neuvoksi taitaa toistaiseksi jäädä Erkin edellä esittämä ytimekäs toteamus, joka on tullut hyvästä kokemuksesta.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Hyvä neuvo, mutta vaikeampi toteuttaa. Esim. yritin kerran tutkia Iisalmessa 29.11.1809 aviottomana syntyneen pojan isää. Ja saamani vihjeen pohjalta vuoden 1810 käräjäasiakirjat (tuomiokirjat) olisi pitänyt olla Joensuun maakunta-arkistossa, muttei niitä sieltä osattu löytää, kun eräs tuttavani kävi etsimässä. Tai sitten asiaa ei koskaan käsitelty käräjillä. Onko missään luetteloa niistä henkilöistä, joiden asioita on käräjillä käsitelty?

Helpoimmin tämän tarkastat vuosien 1809 (mahd. syyskäräjät) ja 1810 läänintilien sakkoluetteloista ko. kihlakunnan osalta.

Itselläni on 1800 -luvun alusta yksi tapaus, jossa aviottoman lapsen synnyttänyttä äitiä ei ollut ilmeisestikään haastettu lainkaan käräjille, toisin sanoen esivalta oli tehnyt laiminlyönnin syystä tai toisesta.

Tästä on kuutisen vuotta, kun yritin uudestaan selvittää sitä olettaen, etten vain ollut hoksannut tuomiota ensi yrittämällä. Lapsen kummien joukossa oli pitäjän mahtiväkeä kirkkoherrasta ja kirkkoväärtistä alkaen, mutta unohtumaan oli päässyt, kun käräjät alkoivat?

Kävin huolellisesti uudestaan läpi synnytysvuoden ja vielä kahden seuraavankin käräjäpöytäkirjat. Ei löytynyt. Tapaus oli niin uskomaton, että tein seuraavan läpivalaisututkinnan:

Otin Hiskistä kyseisen seurakunnan kastekirjoista kaikkien aviottomien lasten synnyttäjien listauksen niiltä kolmelta vuodelta, joiden käräjäpöytäkirjarullat olin tilannut Kansallisarkistosta itselleni, ja tarkastin kunkin kohdalta, onko niitä käsitelty käräjillä. Kaikki ne oli käsitelty läpihuutojuttuina, muutaman rivin mainintoina pöytäkirjoissa. - Paitsi siis tämä yksi. Jos sekin olisi ollut, se olisi tuskin auttanut isyyden selvitystä sen kummemmin.

Siis tämän aviottoman lapsen aiheuttanutta salavuoteutta ei ollut ilmeisesti tuotu oikeuteen. Mahdollista tietysti olisi, että jos elatusmaksuissa olisi ollut kovasti valittamista, äiti olisi saattanut jossain vaiheessa tulla hakemaan oikeudelta apua niiden saamiseksi ja tällöin ilmiantanut isän oikeudelle.

Tämän varmistamiseksi pitäisi tutkia myös runsas 10 vuotta lisää käräjäpöytäkirjoja tätä tapausta silmälläpitäen.

[Piitulainen]

Kiitos Matti Lund seikkaperäisestä vastauksestasi. Laitoin 24.6.2013 yksityiskohtaisemman tiedustelun Suku Forumin Pohjanmaa-palstalle, mutta sieltä en saanut vastauksia. SukuHakurin avulla pääsin tämän äpärän äidin sukujuuriin. Ei äiti mikään puhtoinen madonna ollut, se kävi ilmi käräjäoikeuden papereista. Menen vielä uudemman kerran tutustumaan aineistoon, josko löytäisin pöytäkirjoja.

Taustaltani olen politiikan tutkija ja erityisalana feministinen politiikkakäsite. Historiaan teen vain retorisia viittauksia eikä minulla ole muuta sukututkimustaustaa kuin maternaalinen lähestymistapa omiin ja mieheni sukuihin. Äiti synnyttää lapsen ja jatkaa sukua. Tämä perustelee sen miksei isiä merkitä kirjoihin ja kansiin kun teoreettinen avioliitto-käsite on vain teoreettinen suvun lisääntymisen kannalta ja nimien periytyminen sopimusasia.

Lämpimällä sukulaisuusrakkaudella olen liikkeellä ...

[Fishersson]

Hei. Olen huomannut, että ainakin 1800-luvulla ja aikaisemmin, jos lapsen äiti oli naimaton piika, niin pääsääntöisesti isä oli joku naimaton renki, joka asui samassa talossa tai jossakin lähitalossa. Ainakin kerran löytyi vahva epäilty isäksi siten, että pappi oli kirjannut rippikirjan huomautussarakkeeseen samassa talossa asuvalle rengille moitteen salavuoteudesta lapsen äidin kanssa. Joskus lapsen nimessä voi olla vihje, esim. isä Wilhelm, lapsi Wilhelmiina. Ei myöskään ole harvinaista, että äiti myöhemmin (molempien vaurastuttua) meni avioon lastensa isän kanssa. Ja kerran oli tapaus, jossa rusthollin naimaton isäntä meni avioon leskirouvan kanssa, jolla oli monta aviotonta lasta (luultavasti tämän isännän kanssa) vasta kun hänen vanhempansa olivat kuolleet. Eli kannattaa katsoa historiaa eteenpäinkin. Joskus aviottomalle lapselle on pappi voinut myöhemmin merkitä patronyyminkin. Tässä en tarkoita Adamia, jota jotkut papit alkoivat 1800-luvulla viljellä esim. muuttamalla Juho Leenanpojan Juho Adaminpojaksi.

[Heikki Koskela]

Hei. Olen huomannut, että ainakin 1800-luvulla ja aikaisemmin, jos lapsen äiti oli naimaton piika, niin pääsääntöisesti isä oli joku naimaton renki, joka asui samassa talossa tai jossakin lähitalossa. Ainakin kerran löytyi vahva epäilty isäksi siten, että pappi oli kirjannut rippikirjan huomautussarakkeeseen samassa talossa asuvalle rengille moitteen salavuoteudesta lapsen äidin kanssa. Joskus lapsen nimessä voi olla vihje, esim. isä Wilhelm, lapsi Wilhelmiina. Ei myöskään ole harvinaista, että äiti myöhemmin (molempien vaurastuttua) meni avioon lastensa isän kanssa. Ja kerran oli tapaus, jossa rusthollin naimaton isäntä meni avioon leskirouvan kanssa, jolla oli monta aviotonta lasta (luultavasti tämän isännän kanssa) vasta kun hänen vanhempansa olivat kuolleet. Eli kannattaa katsoa historiaa eteenpäinkin. Joskus aviottomalle lapselle on pappi voinut myöhemmin merkitä patronyyminkin. Tässä en tarkoita Adamia, jota jotkut papit alkoivat 1800-luvulla viljellä esim. muuttamalla Juho Leenanpojan Juho Adaminpojaksi.

Isä-kandidaattien määrä vain laajenee, kun talon isäntä maksoi sopivan summan talon rengille, jotta tämä menisi avioon raskaana olevan piian kanssa, jonka kanssa isäntä oli laittanut lapsen alulle. Joskus löytyi oikeakin isä kuten minun isovaarin tapauksessa kävi.

[Matti Lund]

Kiitos Matti Lund seikkaperäisestä vastauksestasi. Laitoin 24.6.2013 yksityiskohtaisemman tiedustelun Suku Forumin Pohjanmaa-palstalle, mutta sieltä en saanut vastauksia. SukuHakurin avulla pääsin tämän äpärän äidin sukujuuriin. Ei äiti mikään puhtoinen madonna ollut, se kävi ilmi käräjäoikeuden papereista. Menen vielä uudemman kerran tutustumaan aineistoon, josko löytäisin pöytäkirjoja.

Taustaltani olen politiikan tutkija ja erityisalana feministinen politiikkakäsite. Historiaan teen vain retorisia viittauksia eikä minulla ole muuta sukututkimustaustaa kuin maternaalinen lähestymistapa omiin ja mieheni sukuihin. Äiti synnyttää lapsen ja jatkaa sukua. Tämä perustelee sen miksei isiä merkitä kirjoihin ja kansiin kun teoreettinen avioliitto-käsite on vain teoreettinen suvun lisääntymisen kannalta ja nimien periytyminen sopimusasia.

Lämpimällä sukulaisuusrakkaudella olen liikkeellä ...

No, koulutuksesi ja kokemuksesi perusteella Sinulla pitäisi kyllä olla hyvät edellytykset harjoittaa omatoimisesti suvun "salapoliisitutkimusta".

Useimmat sukututkimukseen hurahtaneethan ovat joutuneet siihen ilman mitään aikaisempaa tutkijankoulutusta, aivan "pystymetsästä".

Jos tutkimus pitäytyy vain näennäistietojen kopiointiin ja järjestelyyn sukutaksonomioiksi, ei siinä kokemuskaan anna eväitä kouluttautumiseksi sellaiseen analytiikkaan, jota menestys "salapoliisitutkimuksissa" edellyttää. Sen sijaan peruskoulutus johonkin tutkimukseen tähän kompetenssiin hyvin riittää, jos on vain kyky orientoitua omien kykyjen uusiin sovelluksiin tutkimusalojen perusmenetelmien laajentamisen mielessä.


terv Matti Lund

[Heidi Kannisto]

Minulla löytyi tieto aviottoman lapsen isästä yllättäen naisen muuttokirjasta. Ilmeisesti pappi oli säälinyt naista ja halusi selventää raskaanaolevan naisen tilaa seuraavan seurakunnan papille.

[Piitulainen]

Kiitos hyvästä keskustelusta ja vinkeistä. Tsekkaan vielä antamianne vinkkejä, maksettu isä tässäkin tapauksessa todennäköinen ratkaisu.

[mikalaari]

Voiko mainittuja menetelmiä soveltaa 1900-luvun aviottomien lasten isien etsinnässä?

Nimim. oma lehmä ojassa :-)