Köpman, Pälkäne

[Jaakontytär]

Törmäsin mielenkiintoiseen tilanteeseen, jossa syntymäilmoituksissa on lapsille merkitty isä, mutta ei äitiä. Hiukan erikoista kun ajattelee, että lapsen synnyttäjän luulisi yleensä olevan tiedossa. Kyseessä lienee esi-isäni perheineen, joten olisi hienoa löytää äitikin - viimeisen lapsen kohdalla on sentään mainittu Kaisa, mutta onko isä-Köpman enää Eric vai joku muu, kun nyt ei ole viitsitty merkitä isälle etunimeä...

Yritin googlettaa Köpmania, mutta vaikka muuttelin hakuehtoja, tuli esille aina vaan kaikenlaisia kauppamiehiä. :rolleyes: Onko kenelläkään sattumoisin tietoa tästä Köpmanista? Kokeilin myös foorumin hakutoimintoa, mutta en löytänyt ainakaan kertalukemisen perusteella yhteyttä tähän Pälkäneen Huntilan Köpmaniin.

[mika68]

Törmäsin mielenkiintoiseen tilanteeseen, jossa syntymäilmoituksissa on lapsille merkitty isä, mutta ei äitiä. Hiukan erikoista kun ajattelee, että lapsen synnyttäjän luulisi yleensä olevan tiedossa. Kyseessä lienee esi-isäni perheineen, joten olisi hienoa löytää äitikin - viimeisen lapsen kohdalla on sentään mainittu Kaisa, mutta onko isä-Köpman enää Eric vai joku muu, kun nyt ei ole viitsitty merkitä isälle etunimeä...

Yritin googlettaa Köpmania, mutta vaikka muuttelin hakuehtoja, tuli esille aina vaan kaikenlaisia kauppamiehiä. :rolleyes: Onko kenelläkään sattumoisin tietoa tästä Köpmanista? Kokeilin myös foorumin hakutoimintoa, mutta en löytänyt ainakaan kertalukemisen perusteella yhteyttä tähän Pälkäneen Huntilan Köpmaniin.

Tuollainen merkintätapa oli yleistä 1700-luvun alkuun saakka. Äiti saadaan kyllä selville muita reittejä, mm. rippikirjoista.

Naiset (vaimot ja tyttäret ilmestyivät läänintileihin vasta 1600-luvun lopulla).

Siihen aikaan maailma oli miesten, ja eihän naisten äänioikeudesta ole kulunut kuin vähän päälle 100 vuotta. Oliko 1906 Suomessa vai Uudessa-Seelannissa?

Mika J

[Amaryllis]

Köpmanin perhe on tässä sivun alaosassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/palkane/rippikirja_1736-1743_tk36/93.htm
Vihkimerkintä on tässä, oikean sivun neljäs pari alhaalta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/palkane/syntyneet-vihityt-kuolleet_1711-1730_tk43/9.htm

[Amaryllis]

Pälkäneen kuolleet/HisKi:
19.4.1740 27.4.1740 Hundila Förafsk. corp. (af Åbolänska Cavall. reg.) Eric Isackson Köpman 80

[Jaakontytär]

Kiitos vastauksista.

Mika J, olen kyllä sen verran historiaa lukenut että tiedän tasa-arvon olevan suhteellisen uusi asia. ;) Olen kuitenkin tutkinut monta sukuhaaraa 1600-1700 -lukujen taitteeseen, ja tämä on ensimmäinen kerta kun lapsen äitiä ei ole mainittu, joten ei tämä merkintätapa ihan hirveän yleinen ole voinut olla. Tosin paikkakuntakin voi vaikuttaa (tämä taitaa olla toistaiseksi ainoa osumani Pälkäneen seudulla). Läänintileistä en myöskään tiedä, kun toistaiseksi olen tutkinut ihan perus-kirkonkirjoja (syntyneet, vihityt, muuttaneet, rippikirjat, kuolleet) ja pitäjähistorioita ym.

Amaryllikselle suuri kiitos linkeistä ja tiedoista! Harmi että vihki-ilmoitus on noin epäselvä, olisiko siinä Caisa Jöransdr. tms. Vaimon alkuperää täytyy yrittää selvitellä ajan kanssa.

Köpman onkin nähtävästi ollut sotilasnimi.

[Månsdotter]

Samaisen korpraali Eric Köpmanin perhettä olen yrittänyt selvitellä, joskin heikolla menestyksellä.

Suur-Pirkkalassa tunnettiin Kauppamies-suku, joka saattaisi olla sotilasuralle päätyneellä jälkeläisellä muodossa Köpman. Ratsuväen korpraaliksi ei ihan vaatimattomasta töllistä lähdetty, joten sekin vihjannee jotakin, mutta mitä...

Jospa useampi pää yhdessä tuottaisi parempaa tulosta kuin yhdellä päällä miettien. :)

[L Viitala]

Hei! Olen luultavasti Erik Köpmanin sukua hänen tyttärensä Beatan kautta. Olen löytänyt Erikistä tämän verran:
- Ericin ensimmäinen vaimo haudattu Pälkäneellä 4.12.1715 (Hundila), ei ole nimeä, vain merkintä, että on flyckting Eric Köpmanin vaimo
- Eric mennyt uudelleen naimisiin Pälkäneellä 6.5.1716 Hundila, Erick Köpman ja Pijg: Caisa Jörens:dr
- Pälkäneellä Hundilassa syntynyt joulukuussa 1722 Beata Erikintytär Köpman
- Eric kuollut 19.4.1740 ja haudattu 27.4.1740 80 vuoden iässä: Hundila Förafsk. corp. (af Åbolänska Cavall. reg.) Eric Isackson Köpman
- leski Caisa on mennyt uudelleen naimisiin 1741

Hiskistä löytyy muitakin jälkeläisiä:
Kastettu Kylä Talo Isä Lapsi
24.8.1717 Hundila Erich Köpman Abraham
15.5.1720 Hundila Erich Köpman Anna
26.10.1721 Hundila Erich Köpman Carin
23.12.1722 Hundila Erick Köpman Beata
12.9.1727 Hundila Erick Köpman Jöran
5.4.1730 Hundila Rusth. Gl.korpr. Kiöpman Carin
4.3.1733 Hundila Köpman Caisa Erick

Erik on ollut sotilas, mutta en tiedä, miksi on merkitty myös "pakolaiseksi". Olisiko ollut alun perin muualta kotoisin ja päätynyt Pälkäneelle? Vuosina 1700-1720 käytiin Suuri Pohjan sota ja Erik on ollut sotilas, liittynee jotenkin siihen. Minulla on tietoja Beata-tyttärestä eteenpäin, mutta ei Beatan sisaruksista.

[Månsdotter]

Kokolailla samat tiedot ovat itsellänikin. Beata on esiäitini ja tämän sukuhaaran kanssa en ole vuosiin edennyt mihinkään.

Uutta tietoa sen sijaan oli, että Ericin vaimo Caisa avioituu uudelleen. Hänen esipolvistaan ei myöskään ole mitään tietoa.

Beatan sisarusten myöhemmät vaiheet ovat myös selvittämättä. Myös Beatan pojan Paavon vaimon ''piika Anna Kerppolasta'' vanhempien metsästys ei ole tuottanut tulosta.

Jos Beata on sukulaisesi, olemme sitten mekin kaukaista sukua :)

[L Viitala]

Uskoisin ainakin, että samasta Kaisasta on tässä kysymys (Pälkäneen Hundila):
2.2.1741 Enckl. Samuel Sam.s. Sipilä (Mälkilä) ja Enck. Caisa Jörans:dr (Hundila)
Itse asiassa en ole pystynyt satavarmasti omalta osaltani ketjua Beatasta alas varmistamaan, kun sitä pari vuotta sitten tutkin. Siinä oli jossakin kohtaa katkos, joka herätti epäilyjä. Omien selvitysteni mukaan Beata ja Mickel Jöransson olisivat asuneet Pälkäneellä, sitten Sääksmäellä, sitten taas Pälkäneellä ja sitten olen epäillyt, että Harjun seurakunnassa, mutta siitä en ole varma (tässä kohtaa siis riski, että sekoitan toiseen perheeseen). Vuosilta 1768-1791 löytyy kuitenkin Ylöjärven Lehtimäen torpasta Jöran Mickelson, joka täsmää Beatan ja Mickelin poikaan, ja tämän kanssa asuvat vaimo sekä vanhemmat Beata ja Mickel sekä sisarukset Mickel ja Lisa, jotka täsmäävät perheen tietoihin. Luulisin, että samat ovat kyseessä. Mutta asuuko Paavo missä?
Minua sotki ainakin se, että Pälkäneeltä löytyy kaksi Mickel Jöranssonia, s. 1711 ja 1717 ja molemmat merkitty Mälkilä, Tuomala.
Jos Pälkäneen Beata ja Mickel ovat sittemmin Lehtimäen torpassa asuneet vanhukset, olemme sukua. :)
t Leena

[Månsdotter]

Kävin läpi kaikki Paavoa koskevat linkit alkuperäisiin lähteisiin ja paperiarkistoni, jonka johdosta voin todeta, että sukulaisia olemme :)

Paavosta olen kirjannut ylös työversiona seuraavaa; Paavon vanhemmat muuttivat - kasvavan perheensä kanssa - ensin Pälkäneen Mälkilän Tuomolasta Laurilaan, sieltä Sääksmäen Kärjenniemeen, josta sitten Kangasalan Sarsan Markkulaan torppareiksi vuoden 1754 paikkeilla. Kangasalla Paavo tapasi Annan, avio 8.11.1767. Kangasalta pariskunta muutti Paavon vanhempien ja sisarusten kanssa Messukylään 1769. Ehkä Messukylästä sitten Paavo ja Anna päätyivät (joskus 1767-1770 välillä) Harjun Härmälän Knuutilaan.

Perhe Ylöjärven Harjun Härmälässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=609109

Eikä tämä liikkuvainen perhekunta laajaa vaelteluaan päättänyt tähän, vaan 1790-luvulla perhekunta löytyy Alavuden Ruotsinkosken torppareina, josta myöhemmin perustivat Pukkilan talon. Paavo on minulle iiiäii ja iääääii.

Beatan ja Jöranin osalta moni seikka on vielä vailla vastausta. Esim. se, miisä he kuolivat ja koska. siitä on kiittäminen koko perhekunnan harrastamaa muuttelua usein ja isolla aluella :D: Ovat kuin vaeltajamuurahaisia

Ake

[L Viitala]

Olen tosiaan vähän epävarma, olenko jäljittänyt oikeaa perhettä, mutta minun reittini mukaan olisivat Pälkäneellä Mälkilän Laurilassa vuoteen 1763: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/palkane/rippikirja_1759-1765_tk36/190.htm
Sieltä Kangasalan Sarsan Markkulaan. Sitten Beatan ja Mickelin tietoihin sopivat vanhukset löytyisivät Ylöjärven Lehtimäen torpasta, joka on ensin Harjun seurakuntaa: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/harju/rippikirja_1768-1783_tk422/117.htm
Sivulla alempana näkyvät Mickel Jöransson (1717) ja Beata Ericsdr (1722), keskellä he ovat toiseen kertaan mutta yliviivattuina, ja siinä yhteydessä heidän nimiensä alla ovat kahdesti Mickel Mickelsson (s 1760, toisesta ei saa selvää) ja Lisa Mickelsdotter (s 1762; täsmää Sarsan Markkulan perheeseen). Torppaa pitää lapsista vanhin eli Jöran Mickelsson (1745; ei täsmää Pälkäneen kirkonkirjojen kanssa) ja tällä on vaimo Margareta ja lapsi Henrik (s 1776). Noiden eriävien syntymävuosimerkintöjen takia en ole varma, onko sama perhe kyseessä, vaikka pidän sitä aika todennäköisenä. Sama Lehtimäen torppa myöhemmissä kirkonkirjoissa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylojarvi/rippikirja_1782-1793_tk222/156.htm
Tämän mukaan Jöran/Georg sekä vaimonsa Margareta ja poikansa Henrik muuttavat Lempäälään 1791, ja nuorempi veli Mickel Mickelsson pitää torppaa vaimonsa kanssa. Rivillä 6 näkyy Beata Ericsdr (1722), mutta yliviivattuna. Saman kirjan erillisessä Inhyses-luetteossa ovat samat Mickel ja Beata samoine syntymävuosineen (Mickelin nimen yläpuolella merkintä ”Lehtimäki”), Mickel kuollut ilmeisesti 1784:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylojarvi/rippikirja_1782-1793_tk222/163.htm

[Månsdotter]

Kyllä aivan saman poppoon jälkiä olen itsekin seurannut ja samoihin paikkoihin. Syystä tai toisesta he tekivät nopean käännöksen Sääksmäen Kärjenniemessä. Tämä perhekunta on ollut esivanhemmistani kaikkein liikkuvin ja vieläpä hyvin laajalla alueella.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14370&pnum=233

Ilmeisesti elannon perään täytyi maailmalle lähteä, koska Michelin vanhempi veli jäi jatkamaan talonpitoa.

Tuota Jöranin syntymävuoden muuttumista 1748 --> 1745 en pitäisi mitenkään poikkeuksellisena, kun puhutaan seurakuntaa (usein) vaihtanutta henkilöä. En ole häntä vielä onnistunut jäljittämään, mutta jäljestys jatkuu.

Uskon, että olemme oikeilla jäljillä, kun etsimme Erik Köpmanin jälkeläisiä. Oman suuren haasteensa tuo Erikin vanhempien löytäminen. Isä Isakin voi mahdollisesti löytää melko läheltä eli SAY Onkkaala 1675-1694

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507108

[L Viitala]

Tässä kohtaa tulee toinen katkos, joka on epävarma: Perhe Jöran, Margareta ja Henrik löytyvät mielestäni Messukylän Hervannan torpasta ensin tästä 1793-1798: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8413390 Ja sitten täältä 1803-1809: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8413594
Torppa kuului ensin Lempäälän puolelle, sitten Messukylään. Tuossa Messukylän merkinnässä näkyy kommentti siitä, että ovat tulleet Lempäälästä. Mielestäni minulla on ollut sellainen sivu, jossa he näkyvät 1791 (jolloin torppa on perustettu), mutten löydä sitä enää. Lisäksi kummassakaan noista rippikirjoista ei ole mainittu heidän syntymävuosiaan, joten ketju ei ole aukoton ja kyseessä voi olla jokin toinen perhe. Tässä sen sijaan näkyvät iät, eivätkä ne täsmää tarkkaan noiden Lehtimäen torpasta lähteneiden ikään: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=511809
.
1811 perhe muuttaa Kangasalle: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=26794577&kuvanumero=109&ay=1044049&sartun=114593.KA&atun=250424.KA&amnimeke=Messukyl%C3%A4n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1810-1815&ay2=229972
Siitä eteenpäin perheen jalanjälkiä on helpompi seurata ja tiedän varmuudella, että tuo Hervannan torpan poika Kustaa on esi-isäni. Mutta ketju Hervannan torpasta taaksepäin on siis epävarma ja voin olla väärillä jäljillä.

[Månsdotter]

Ainakin Ylöjärven Lehtimäen torpassa heillä on muutto merkintä Lempäälään 26.7.1791. Lempäälästä en ole heitä (ainakaan vielä) löytänyt. Syntyikö perheeseen muita lapsia kuin Henrik?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5985&pnum=156

[L Viitala]

Minäkän en ole löytänyt heitä Lempäälästä. Tuossa Messukylän merkinnässä lukee, että ovat tulleet Lempäälästä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8413390), mutta sehän ei vielä takaa, että ovat sama perhe.Olin ihan varma, että minulla on aikanaan ollut katsottavana Hervannan torpan sivu, jossa näkyy, että ilmestyvät sinne 1791, mutta olen tainnut kuvitella sen, kun en sellaista enää löydä sen paremmin Lempäälästä kuin Messukylästäkään. Luultavasti muistan niin siksi, että Hervannan torppa on perustettu 1791 ja kuvittelen heidän menneen heti sinne (mikä ei välttämättä ole asia).
Henrik on nähdäkseni ainoa lapsi.
Tässä Henrikistä enemmän:
I Talollinen ja nimismies Henrik Jöransson Toikka/Ala-Tarpila (1774/1776?-16.1.1836), Hervannan nuori torppari isänsä jälkeen 1791-1811, Vatialan Toikan talon isäntä 1811-1829, vanhemmat muuttavat mukana (tässä kohtaa tulee vanhemmille väärät syntymäajat kirkonkirjoihin), Ala-Tarpilan isännäksi 1829. 1. vaimo, talollisen tytär Margareta Jacobsdr s. 20.4.1774 (Messukylä Kolari), k. 28.12.1832, vihitty maaliskuussa 1804, asuvat Hervannan torpassa. 2. Anna Caisa Eerikintytär, vihitty 14.11.1834 (s. 1809?)
II polvi: Henrikin poika Kustaa Henrikinpoika Ala-Tarpila/Heikkilä 9.5.1809-1888, v. 1840 muuttaa Heikkilään Toikkolaan, pso Justiina Matintytär (15.6.1816–30.11.1902)
III polvi: Henrik Kustaanpoika (Ala-Tarpila/Heikkilä) 30.6.1838-25.5.1898, pso Eriika/Erika Henrikintytär Torkkola (Hattulasta, Nihattula Torkkola) 1.9.1843-30.4.1917
IV polvi: Juho Valdemar Heikkilä 23.12.1878-19.4.1939

Juho on äidinäitini isä.
Hervannan torpasta tietoa: Aamulehti 1.8.1894, Matkakirjeitä Messukylästä:
"Onpa siellä Hervannan puolella eräs sangen siisti torppakin, joka voittaa epäilemättä monen talon niinhyvin varakkuuden kuin erittäinkin erinomaisen siisteytensä vuoksi."
Se on ollut siis jo melko iso, ja sieltä ovat muuttaneet jo omaan taloon eli muuttuneet torppareista talollisiksi. Siitä vaellus on jatkunut edelleen (osittain, koska vahin poika on jäänyt taloa pitämään ja nuorempien on täytynyt lähteä), kunnes Heikkilän talossa Kangasalla 1840 on jääty viimein paikoilleen, ja se on edelleen suvulla, pikkuserkuillani. Talo ostettiin huutokaupasta.

[L Viitala]

No nyt löysin yhden Hervannan torppaa koskeneen asian, jonka perusteella olin vetänyt näitä johtopäätöksiäni, että olisi sama perhe Lehtimäessä ja Hervannassa:
(http://lempaalankylat-yhdistysavain-fi-bin.directo.fi/*Bin/aa6c7252c35a131d702ef9406761da19/1455830427/application/pdf/114093/Hmaa%2024.6.04.pdf)
"Ensimmäinen rakennus maalla oli Lempäälän Ryödin talon torppa Iso Hervanta, johon asukkaat muuttivat vuonna 1792. Nimet eivät
ole tiedossa. Asukkaat olivat lähteneet Pohjois-Pirkkalan Teivaalasta ja he maksoivat torpastaan edullista vuokraa. Etunimi saattoi olla Kustaa,
koska Jeremias Kustaanpoika syntyi torpassa ja otti vaimokseen Justiina Erikintyttären.
Heidän jälkeensä torppa muuttui Ryödin tilan toiseksi taloksi, johon muutti talon tytär yhdessä Pohjanmaalta Kalle-miehensä kanssa. Nämä ottivat nimekseen Iso-Hervanta, jonka noin 200 hehtaarin maat ulottuivat Hervantajärvelle saakka. Siihen kuului alunperin myös Vähä Hervanta, josta myöhemmin tuli Morikka. Myös Risula kuului torpan alueeseen."

Se Lehtimäen torppa kuului Teivaalan kartanolle. 1800-luvulla se on Ylöjärven kirkonkirjoissa, mutta 1700-luvulla Harjun kirkonkirjoissa. Ylöjärvi kuului Harjun seurakuntaan vuoteen 1771.(Ne kaikki olivat aikanaan Pohjois-Pirkkalaa.) Näin ollen olen päätellyt, että kyseessä on koko ajan sama Lehtimäen torppa (Ylöjärven kartalla on edelleen Lehtimäki-niminen alue). Jos Hervannan torpan vuokralaiset tulivat Teivaalasta, kuten tekstissä sanotaan, muuttoajankohta osuu sopivasti samoin kuin lähtöpaikka, joten voisivat olla nämä samat kyseessä. Nuo nimet eivät täsmää, mutta niistähän kirjoittaja ei olekaan varma. En löytänyt Hervannan torpasta ketään Jeremiasta kirkonkirjoista, joten en tiedä, mihin tuo arvailu perustuu. Sen sijaan meidän Köpmaniemme jälkeläisten nimet täsmäävät.

[L Viitala]

Ai niin ja tuo Hervannan asutushistoria selittää myös tätä Lempäälä/Messukylä-ongelmaa: "Hervannan nimen synnyn on oletettu olevan peräisin lappilaisten kielestä, hervanda, ihana paikka. Vanhimmat aikakirjat rekisteroivät nimen
Hervannanpää vuodelta 1465, jolloin käytiin Lempäälän laamanninkäräjillä messukyläläisten ja Lempäälän Kuokkalan rajariitaa. Mainituilla laamanninkäräjillä ratkesi rajalinja nykyaikaan asti ja siis Hervannanmaan alueen sijainti jakokuntien rajoilla. Maa olikin pitkään kahden jakokunnan vaikutuksesta kalastus- ja metsästysmaana."
On siis vallinnut erimielisyyttä siitä, kummalle alue kuuluu, ja luultavasti uuden torpan aikana 1791/1792 on voinut olla seurakuntaan siirtymisessäkin epäselvyyttä (ikään kuin kierrätetty Lempäälän kautta, kun on todettu, että oikea seurakunta onkin Messukylä).

[Månsdotter]

Paljon mahdollista, että he ovat menneet Hervantaan, vaikka ovat ottaneet muuttokirjan Lempäälään. Eipä totisesti olisi ensimmäinen kerta, kun muuttokirja otetaan yhtäälle ja mennäänkin toisaalle.

Hassu yhteensattuma; Paavollakin oli poika Henrik, s. 1773, joka on siis minun esi-isäni kahta eri kautta. Henrik isännöi isä Paavon perustamaa Pukkilan taloa Alavudella 1808-1839.

[Månsdotter]

Koko tuo nykyisen Tampereen alue on minulle vaikeaa hahmottaa pelkkien kirkonkirjojen yms. kautta. Rajanveto on ilmeisemmin ollut vaikeaa kautta historian. Nykyisen Härmälän tiedän ja siellä esi-isä Paavo oli aikoinaan torpparina ennen kuin syystä tai toisesta päätyi Alavudelle. Olisi todella mielenkiintoista tietää kaikkien näiden muuttokuvioiden syyt, mutta ne jäävät vain arvailujen varaan.

Sinun esi-isä Henrik on siis nykyisen Hervannan ensimmäinen asuttaja. :) Tosin eipä taitaisi nykyisessä Hervannassa viihtyä, olettaisin.

[L Viitala]

Sen verran vielä Erikistä, että hänen tietoihinsa oli merkitty siis "Förafsk. corpralen af Åbolänska Cavalleri regementen" ja elänyt ilmeisesti 1660-1740.
Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente oli Ruotsin kuningaskunnan ratsuväkirykmentti, joka muodostettiin vuonna 1634. Juuri he olivat niitä kuuluisia hakkapeliittoja 30-vuotisessa sodassa.
"Suuren Pohjan sodan alettua keväällä 1700 Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti lähetettiin Liivinmaalle, jossa se toimi osana kenraali Otto Wellingkin joukkoja. Rykmentti osallistui muun muassa Liivinmaan Mūrmuižassa heinäkuussa 1705 käytyyn Gemauerthofin taisteluun. Myöhemmin rykmentti kärsi suuria tappioita kenraali Wolmar Anton von Schlippenbachin armeijan mukana syyskuussa 1708 käydyssä Lesnajan taistelussa ja sen rippeet yhdistettiin kenraali Adam Ludwig Lewenhauptin joukkoihin. Rykmentti osallistui 8 eskadroonan ja 800 miehen voimin Pultavan taisteluun 28. kesäkuuta 1709 ja antautui sen jälkeen muun karoliiniarmeijan tavoin Perevolotjnassa 1. heinäkuuta.--- Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti lakkautettiin Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721 yhdistämällä se vanhemman henkirakuunarykmentin (Livdragonregemente 1700–1721) ja Upplannin säätyläisrakuunarykmentin (Upplands ståndsdragonregemente) kanssa Henkirakuunarykmentiksi (Livdragonregemente), joka oli toiminnassa vuoteen 1791 saakka."
En tiedä, olisiko Erik voinut ikänsä puolesta olla vielä mukana Suuressa pohjan sodassa. Mahdollisesti. Löysin vielä sen ajan sotilaista tällaista tietoa:
"Ålder på en ny soldat skulle ligga mellan 18 och 36 år under 1700-talet. Han skulle vara väl byggd, frisk och sund och minst 5 fot 8 lång (172 cm). Dessutom skulle han visa upp ett intyg från prästen om god frejd. Vidare skulle han genomgå en läkarundersökning."
Mietin edelleen tuota Erikin yhteydessä ollutta merkintää "flyckting". Periaatteessa hänen pitäisi joka tapauksessa olla syntyjään satakuntalainen, koska oli siinä rykmentissä.

[L Viitala]

Koko tuo nykyisen Tampereen alue on minulle vaikeaa hahmottaa pelkkien kirkonkirjojen yms. kautta. Rajanveto on ilmeisemmin ollut vaikeaa kautta historian. Nykyisen Härmälän tiedän ja siellä esi-isä Paavo oli aikoinaan torpparina ennen kuin syystä tai toisesta päätyi Alavudelle.
Joo, itse olen sieltä päin kotoisin, joten seudut ovat tuttuja. Karkeasti sanoen Tammerkosken itäpuoli ja siitä itään oli Messukylää ja sen länsipuoli oli kaikki Pirkkalaa. Pirkkala ulottui pohjoiseen ja etelään, ja Härmälähän on edelleenkin Pirkkalaa. Sitten Harju irtaantui omakseen ja lopulta Ylöjärvi irtaantui vielä Harjusta, jolle jäi kaistale Ylöjärven ja Pirkkalan väliin eli Pispalan tienoo. Tampereen kaupunki perustettiin 1779, mutta siihen kuului vain melko pieni alue Tammerkosken länsirannalta Pispalanharjun alkuun. Tammerkosken itärannnan puoli liitettiin siihen vasta 1800-luvun loppupuolella. Tämän seurauksena joutuu kuitenkin etsimään vuoroin eri seurakuntien kirkonkirjoista niitäkin, jotka ovat pysytelleet koko ajan paikallaan. :)

[L Viitala]

Hassu yhteensattuma; Paavollakin oli poika Henrik, s. 1773, joka on siis minun esi-isäni kahta eri kautta. Henrik isännöi isä Paavon perustamaa Pukkilan taloa Alavudella 1808-1839.

Serkuspojat ovat olleet siis samannimiset. :)

[L Viitala]

Paavosta olen kirjannut ylös työversiona seuraavaa; Paavon vanhemmat muuttivat - kasvavan perheensä kanssa - ensin Pälkäneen Mälkilän Tuomolasta Laurilaan, sieltä Sääksmäen Kärjenniemeen, josta sitten Kangasalan Sarsan Markkulaan torppareiksi vuoden 1754 paikkeilla. Kangasalla Paavo tapasi Annan, avio 8.11.1767. Kangasalta pariskunta muutti Paavon vanhempien ja sisarusten kanssa Messukylään 1769. Ehkä Messukylästä sitten Paavo ja Anna päätyivät (joskus 1767-1770 välillä) Harjun Härmälän Knuutilaan.
Itseltäni löytyivät Paavosta nämä vanhat Hiskistä poimitut tiedot. Niissä Annalla on milloin mikäkin patronyymi (Hiskissä muutenkin aika paljon virheitä; pitäis tsekata alkup. kirkonkirjat...), mutta tämän mukaan asuisivat Härmälässä siis jo 1770:

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
19.3.1770
21.3.1770 Härmälä Kuutila Torp. Påhl Michelss. Anna Henricsd:r Walborg
23.7.1773
25.7.1773 Härmälä Tårp. Påhl Michelss. Kuutila Anna Johansd:r Henric
23.11.1775
26.11.1775 Härmälä Kuutila Torp. Påhl Michelss. Anna Mathsd:r Lisa
24.6.1778
24.6.1778 Härmälä Torp. Påhl Michelss. Kuutila Anna Johansd:r Caisa
18.10.1779
19.10.1779 Härmälä Torp. Påhl Michelss. Kuutila Anna Johansd:r Johannes

[juhasalomaki]

Hei,

olen vähän myöhässä tässä viestiketjussa, mutta ehkä minullakin on tässä jotakin annettavaa. Tosin ainoastaan Erkki (Eric) Iisakinpoika Köpmanista, s. n. 1660, k. 19.4.1740 Pälkäne Huntila, nykyhetkeen päin. Alla on yksi linkki netissä olevaan sukutauluuni, jonka olen tulostanut Sukujutut-ohjelmalla ja näyttää siltä, että tulostus on tehnyt vähän omiakin juttujaan. Kuitenkin annan linkin siinä toivossa, että siinä on jotakin sellaista, joka voisi selventää ainakin joitakin asioita. Minulta voi kyllä myös kysyä lisäselvityksiä. Uskon, että minun esi-isäni Erkki Iisakinpoika Köpmanin lapsista on Yrjö Erkinpoika s. 1727.

Linkki on tässä:

http://www.personal.eunet.fi/pp/juuso51/Sukututkimus/Isanpuoli3.htm#Taulu 57

Terveisin
Juha Salomäki
Hyvinkää

[L Viitala]

Hei!
Hienoa saada lisätietoa! En ole vähään aikaan ehtinyt selvitellä tätä sukuhaaraa, mutta minua on aina askarruttanut, mistä Erik Köpman mahtoi olla kotoisin ja miksi oli merkitty "flykting" eli pakolainen. Voi olla, että se ei koskaan selviä. Kiinnostavaa nähdä, minne hänen jälkeläisensä ovat päätyneet.
Minulla on joitakin raapustuksia Beatan jälkipolvista. Lähetänkö sähköpostilla?

t Leena

[juhasalomaki]

Leena,

kiitokset, lähetä vaan tietoa Beatasta sähköpostilla. Se tieto voi hyvinkin täydentää minun tietojani ko. perheestä.

Terveisin
Juha S.

[Månsdotter]

Hei,

olen vähän myöhässä tässä viestiketjussa, mutta ehkä minullakin on tässä jotakin annettavaa. Tosin ainoastaan Erkki (Eric) Iisakinpoika Köpmanista, s. n. 1660, k. 19.4.1740 Pälkäne Huntila, nykyhetkeen päin. Alla on yksi linkki netissä olevaan sukutauluuni, jonka olen tulostanut Sukujutut-ohjelmalla ja näyttää siltä, että tulostus on tehnyt vähän omiakin juttujaan. Kuitenkin annan linkin siinä toivossa, että siinä on jotakin sellaista, joka voisi selventää ainakin joitakin asioita. Minulta voi kyllä myös kysyä lisäselvityksiä. Uskon, että minun esi-isäni Erkki Iisakinpoika Köpmanin lapsista on Yrjö Erkinpoika s. 1727.

Linkki on tässä:

http://www.personal.eunet.fi/pp/juuso51/Sukututkimus/Isanpuoli3.htm#Taulu 57

Terveisin
Juha Salomäki
Hyvinkää

Tämähän on mainio juttu! Viimet ajat ovat vierähtäneet aivan eri sukuhaarojen parissa. Pitääkin perehtyä huolella. Kiitos Juha.:)

[Månsdotter]

Itseltäni löytyivät Paavosta nämä vanhat Hiskistä poimitut tiedot. Niissä Annalla on milloin mikäkin patronyymi (Hiskissä muutenkin aika paljon virheitä; pitäis tsekata alkup. kirkonkirjat...), mutta tämän mukaan asuisivat Härmälässä siis jo 1770:

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
19.3.1770
21.3.1770 Härmälä Kuutila Torp. Påhl Michelss. Anna Henricsd:r Walborg
23.7.1773
25.7.1773 Härmälä Tårp. Påhl Michelss. Kuutila Anna Johansd:r Henric
23.11.1775
26.11.1775 Härmälä Kuutila Torp. Påhl Michelss. Anna Mathsd:r Lisa
24.6.1778
24.6.1778 Härmälä Torp. Påhl Michelss. Kuutila Anna Johansd:r Caisa
18.10.1779
19.10.1779 Härmälä Torp. Påhl Michelss. Kuutila Anna Johansd:r Johannes

Hiski lukee järjestää Kuutila, vaikka itse luen rippikirjoista Knuutila. Mitä mieltä raatimme on? Kuutila vai Knuutila?

[juhasalomaki]

Hei,

kyllä kyseessä näyttäisi olevan Härmälän Knutila tai Knuutila. Tämä käy selvästi ilmi Lisan syntymämerkinnästä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9336210

Siinä näkyy nimessä Knutila aivan selvästi kirjain "n" toisena kirjaimena.

Terveisin
Juha Salomäki

[Månsdotter]

Hei,

kyllä kyseessä näyttäisi olevan Härmälän Knutila tai Knuutila. Tämä käy selvästi ilmi Lisan syntymämerkinnästä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9336210

Siinä näkyy nimessä Knutila aivan selvästi kirjain "n" toisena kirjaimena.

Terveisin
Juha Salomäki

Alkuperäismerkinnät ovat oikein. Hiskissä paljon virheitä vähän joka puolella. Eräs esiäitini lienee siellä edelleenkin poikana...

[juhasalomaki]

Niinpä,

tuossa Leena Viitalan listassakin lisäksi v. 1770 syntynyt lapsi Walborg on väärin. Syntyneitten mukaan kyseessä on Anna ja äitinä on ihan oikea Anna Johansdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9336185

Virhe on syntynyt ehkä Mustien kirjojen tai Hiskin tekijöiden yhteydessä, jolloin Påhl Michelssonin lapseksi on vahingossa merkitty syntyneiden luettelossa seuraavana oleva lapsi äitineen.

Sen sijaan juuri Lisan kohdalla ilmeisesti pappi on tehnyt virheen, sillä syntyneiden luettelossa lukee selvästi äitinä Anna Mattsdr.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9336210

Terveisin
Juha Salomäki

[Månsdotter]

Onko kumpikaan teistä selvitellyt kantaisä Eric Köpmanin taustoja?

Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente oli Ruotsin kuningaskunnan ratsuväkirykmentti, joka muodostettiin vuonna 1634. Juuri he olivat niitä kuuluisia hakkapeliittoja 30-vuotisessa sodassa.
"Suuren Pohjan sodan alettua keväällä 1700 Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti lähetettiin Liivinmaalle, jossa se toimi osana kenraali Otto Wellingkin joukkoja. Rykmentti osallistui muun muassa Liivinmaan Murmuižassa heinäkuussa 1705 käytyyn Gemauerthofin taisteluun.

Mistä Eric oli joukkoihin pestattu? Palasiko hän kotikonnuilleen vai sattumalta Pälkäneelle? Olisi mukava kuulla muiden näkemyksiä asiasta.

[L Viitala]

Nyt löysin tällaisen tiedon. Siihen ratsuväkirykmenttiin on pääosin siis otettu väkeä Länsi-Suomesta, mutta Pälkäneellä siihen ovat kuuluneet nämä 5 tilaa:

Ratsutila 11 Ruokola Säteri & Tapola Pälkäne
Ratsutila 12 Ruokola Säteri & Tapola Pälkäne ¤
Ratsutila 13 Kollola, Mäntymäki Pälkäne ¤
Ratsutila 14 Mälkiä, Laurila Pälkäne
Ratsutila 15 Huntila Pälkäne

Ja Huntilasta on lähetetty sinne ruotsalainen rakuuna, kuten moni muukin ratsutiloista on tehty. Voi siis olla, että Erik on ollut ruotsalainen alkujaan.
Tuo lista on poimittu täältä Genissä olevasta projektista:
https://www.geni.com/projects/Henkirakuunarykmentti-sek%25C3%25A4-Turun-ja-Porin-l%25C3%25A4%25C3%25A4nin-ratsuv%25C3%25A4kirykmentti/43436