Heimosi paljastaa, onko sinusta menestyjäksi

[mika68]

Juttu on tehty kieli poskessa, mutta olisikohan kuitenkin jotain perää?
Yksilökohtaisia eroja on tietysti valtavasti, mutta eikös asuinympäristön yleinen kulttuuri ja käyttäytymismallit vaikuta yksilön käyttäytymiseen ja jopa menestymiseen.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/05/14/heimosi-paljastaa-onko-sinusta-menestyjaksi/20136708/139

Ja niinkin päin, että Pohjanmaalla opitut mallit eivät onnistu Savossa, ja päinvastoin, vaikka omien parissa menestyisikin. Eli pohjalainewn tarmokkus ja asioihin heti tarttuva tyyli on myrkkyä savolaisessa hitaassa toimintakultuurissa, jossa asioita vatvotaan ja vatvotaan ja jahkaillaan ja jahkaillaan. No tämä on aikamoista yleistämistä, mutta silti...

Esim. ruotsalainen Ikea/Ikano kauppakeskittymä valmistui Kuopiossa todella nopeasti, kun taas Kuopion alatoria on rakennettu kuin iisakin kirkkoa (tori on ollut rikki revittynä ainakin 3 vuotta), ja on edelleen kesken ,ja silti on unohtunut kauppahallin ilmastointi ja alatorin kaasuputket eivät läpäisseet tarkastusta.

Mika J

[Kivipää]

Suomen halki menee ikiaikainen idän ja lännen kulttuurinen raja. Se selittää asioita aika lailla, jos niin haluaa:).

[Matti Lund]

Suomen halki menee ikiaikainen idän ja lännen kulttuurinen raja. Se selittää asioita aika lailla, jos niin haluaa:).


Artikkelissa oli muutama toteamus, jotka voin allekirjoittaa, mutta myös muutama väärinkäsitys ja selvä asiantuntemattomuden ilmeneminen historiallisista faktoista.

Artikkeli toki perustuu asiantuntijoitten kuten Markku Kuisman haastatteluihin, mutta asiantuntijoilta ei ollut kysytty riittävästi aiheesta tai ei ollut osattu valita esitettäväksi tarpeellisia asiantuntijoitten lausuntoja.

Esimerkiksi väitettiin, että eteläpohjalaisilla on ollut näyttämisen halua naapureilleen siksi, että naapurit ovat olleet helposti näkyvillä, koska he ovat asuneet laukeuksilla, joilla ei ole näköesteitä.

Eihän se vanha perinteinen naapureitten tarkkailu niin mene, vaan lakeuksien asuttaminen on suhteellisen myöhäinen ilmiö:

Monet nyttemmin tiheästi asutut lakeudet olivat 1700 -lopulle asti vähän asuttuja, useimmat täysin asumattomia voimakkaan raivaustoiminnan ja laiduntamisen kohteita, useat nykyisin tiheästi Etelä-Pohjanmaalla asutut lähes silmänkantamattomat lakeudet olivat vielä 1800 -luvun alussa soisia vesijättömaita, joita oli nautittu ikimuistoisesti suoheinän korjuumaina ja joita ryhdyttiin vasta 1800 -luvulla raivaamaan ja kydöttämään. Kosteikkojen kuivaustoiminta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 1700 -lopulla ja voimistui sitten 1800 -luvulla.

Keskustelkaamme vain nyt spatiaalisen läheisyyden merkityksessä eri asutusvaiheissa ja -rakenteissa eri puolilla muinaista "Suomea", ettei meille jäisi tästä asiasta harhaluuloja!

Ikivanha perinne naapurien helppoon havainnointiin ja sen heijastusilmiöihin myöhemmässä industrialismin vaiheessa sen taloudellisessa toimelaisuudessa on syntynyt ennemminkin siitä rakenneseikasta, että Etelä-Pohjanmaan vanhin ydinasutus oli keskittynyt kasakyliksi Pohjanlahteen laskevien suurimpien jokien alajuoksujen rannoille, Kyrönjoki tärkeimpänä sellaisena asutussuonena. Tätä asutusvaihettahan oli kestänyt monin paikoin yli 500 vuotta, ennen kuin samojen tienoitten lakeuksia ryhdyttiin asuttamaan. Ennen varsinaista lakeuksien uudisasutusvaihetta, lakeuksilla, joilla jotain asutusta oli, oli harvakseltaan vain vähäisiä itsellisasumuksia, joista tuskin oli mitään näköyhteyttä naapureihin. Ennemminkin kasakylät olivat niin kaukana varsinaisilta lakeuksilta, ettei siellä ollut näköyhteyksiä paljon kummemmin kuin esimerkiksi Etelä-Savossa.

Siis lakeusasutusperinne on nuorta, noin 200 -vuotista, kun taas kasayläasutusperinne ikivanhaa, lähelle tuhatvuotista, siis muhinut käyttäytymisessämme montaa kertaluokkaa enemmän!

Sen sijaan kasakylissä asuinrakennukset olivat tunnetusti liian lähekkäin: jos jokin kylän talo syttyi palamaan, aika usein kylän kaikki asuinrakennukset paloivat. Varsinkin kun taloja halottiin samalta vanhalta tontilta, syntyi asumusrykelmiä, joissa asutus oli yhteisesä pihapiirissä ja välinä naapureihin olivat vain kapeat palokujat. Joskus kylän palo onnistuttiin rajoittamaan sellaisiin asumusryppäisiin

Lisäksi kasakylä ei useinkaan ollut lakeudella, vaan "lakeuden laidalla" kumpuilevassa joenrantamaisemassa, asumukset mäennyppylöitten laella tai rinteillä, jokien tulvatasojen yläpuolella (monet kylänvainiot kylläkin tulvien armoilla ja jotkin asuinkummutkin saattoivat romahtaa jokeen voimakkaitten tulvavirtojen syövyttäminä).


Pitää muistaa, että tässä vanhassa kasakyläperinteessä naapurit eivät voineet käytännössä salata mitään toisiltaan. Toisin sanoen naapurit tiesivät myös suuren määrän sellaisia intiimejä asioita toisistaan, mitkä naapurit kykenevät nykyään salaamaan toisiltaan, vaikka asuisivat tiheissä lähiöissä. Eivät naapurit varsinaisesti toisiansa kytänneet asuintonteillaan kyräilymielessä, vaan he olivat erittäin valppaita niin, ettei mikään tahtonut jäädä huomaamatta. Kyräilymielinen kyttäily koski nautintamaitten- ja kala-apajien suojelua, siis elinkeinollista reviirinvartiointia.

Esimerkiksi naapurit eivät kyenneet salaamaan toisiltaan taloudellisia varallisuusseikkojaan, vaan hyväpäiset ja laskutaitoiset naapurit tiesivät ne toisiltaan "pennilleen". Siten ei vielä voinut syntyä sellaista valheellista statussymboliperinnettä, mikä on nykyään vallalla modernissa lakeuksien asutuksessa.


Toisin sanoen lähes köyhät ihmiset voivat nykyään saada hyvien suhteitten kautta paljon lainaa, jolla velalla ostamalla pröystäilyhyödykkeitä voivat bluffata naapureitaan luulottelemalla näille olevansa varakkaampia, mitä ovat. Vain "pankinjohtaja" hyvin tietää, vähän pelollakin, että kaikki perustuu ruhtinaallisiin kulutusluottoihin.


terv Matti Lund

[mika68]

Kummalla puolella ikivanhaa Idän ja Lännen rajaa oli Oulun seutu?

nimim. itsekin merkittävän osan esivanhemmista Oulun seudulta saanut.

Minulla on se kuva, että juuri on idästä päällystettynä läntisellä aineksella tai tapauksesta riippuen päinvastoin.


Mika J

[Matti Lund]

Kummalla puolella ikivanhaa Idän ja Lännen rajaa oli Oulun seutu?

nimim. itsekin merkittävän osan esivanhemmista Oulun seudulta saanut.

Minulla on se kuva, että juuri on idästä päällystettynä läntisellä aineksella tai tapauksesta riippuen päinvastoin.


Mika J


Antaisivatkohan vesistö- ja vesistöasukkivertailut jotain osviittaa?

Oulun seutu on vähän kuin maiva verrattuna muikkuun. Se on savolaisekspansion vaikutuksen johdosta eräänlaista "murtovesialuetta", kun taas läntisemmät alueet ovat ikään kuin suolameren vettä.

Totisemmin puhuen vyöhykerajan tarkempi kulku eri puolilla Pohjanmaata on erittäin mielenkiintoinen pohdittava ja saattaa vähäsen mielipiteitä jakaakin.

Voitaisiin ehkäpä käyttää tiettyjä asutus-, työ- ja kielikulttuurisia mittareita sen määrittämiseksi, jos niistä päästäisiin kohtuulliseen yhteisymmärrykseen.

Muistaakseni Kalevi Wiikillä on joissakin asiaa sivuavissa selvittelyissään kartta idän ja lännen kulttuurirajasta, joka on Oulujoen kohdalla aina Veneheitossa saakka. Tälle seikalle on kyllä eräitä puoltavia mittareita.

On kuitenkin varottava tässä aiheessa joitain aika karkeita pelkistyksiä ja "reteitä linjanvetoja", joita viitattu artikkelikin sisälsi.

Se nimistö-tai kielihypoteettinen piirre, jota ainakin jotkut historiantutkijat innokkaasti kannattavat, että karjalaisten vaikutusta olisi ulottunut Oulun seuduille saakka, ainakin heidän eränautintojensa muodossa, ei anna Oulun seudulle mielestäni merkitsevää itäistä kulttuurivaikutusta, koska mitään pysyvää asutusta ei ole muinoin ollut niillä eräalueilla. Täytyy nähdäkseni olla pysyvää asutusta, jotta sellainen pysyvä vaikutus syntyy. Pikemminkin on niillä tienoilla sijainnut asutustyhjiö, joka on sallinut luonnonvoimaisen ruotsalaisasutuksen (satakuntalaisvoittoisen) leviämisen ensin niille seuduille ja lännellisen vaikutuksen tuonnin ennen savolaisekspansion tuomaa itävaikutusta.


terv Matti Lund

[Erkki Kiuru]

Serkkuni poika esitti kysymyksen isälleen että miksi mummon ompelulaatikko on tip top järjestyksessä mutta papan pajassa on kaikki työkalut hujan hajan? Tähän serkkuni oli vastannut että kuule - se on se Bysantin ja Rooman raja! Mummo kun oli pohjalainen ja pappa karjalainen.

Erkki