Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Junttila-Jaakkola Jaakko Klemetinpoika
Otsikon henkilö muutti perheensä kanssa silloisesta Limingan pitäjästä (nyk. Utajärven Niskankylästä) Kemijärvelle vuonna 1628.
Hänen isänsä Klemetti jäi veljensä Tapanin kanssa pitämään suvun taloa Niskankylässä. Klemetti seurasi poikaansa Kemijärvelle ennen v.1643. Tapani lienee muuttanut Pielisjärvelle. Niskankylässä sukunimenä oli Junttila tai Jutila.
Vuonna 1647 suvun talo Niskankylässä siirtyi Matti Korhoselle.
Jaakko otti Kemijärvellä sukunimen Jaakkola.
Kiinnostaisi tietää enemmän tästä Junttila tai Jutila-suvusta.
Mika J
Matti Lund
02.04.08, 01:04
Otsikon henkilö muutti perheensä kanssa silloisesta Limingan pitäjästä (nyk. Utajärven Niskankylästä) Kemijärvelle vuonna 1628.
.................................................. .........
Vuonna 1647 suvun talo Niskankylässä siirtyi Matti Korhoselle.
.................................................. .........
Jaakko otti Kemijärvellä sukunimen Jaakkola.
.................................................. .........
Mika J
Oheinen herätti muutamia kommentointimietteitä.
Mihin tietosi tarkasti perustuvat?
Jännittäviä juttuja talossa tapahtui -->
Esiksikin ruodutusluettelot kertovat seuraavasti Niskankylästä:
1. V 1627 (17. maaliskuuta)
1/4 mtl.
Klemetti Jussinpoika (Jöns) ikäloppu
Tapani Klemetinpoika 26 v
Jaakko Klemetinpoika 20 v
(lähde: WA773:754)
2. V 1629
Tapani Klemetinpoika
Jaakko Klemetinpoika , veli
[Lisäksi kylän lopulla Klemetti Klemetinpoika ilman mitään titteliä ja taloa - onko esim. velipuoli?]
(lähde: WA773:755)
3. V 1630
1/4 mtl.
Tapani Klemetinpoika
Jaakko Klemetinpoika , veli
(lähde: WA773:758)
3. V 1633
1/4 mtl.
Tapani Klemetinpoika 32 v
(lähde: WA773:760: 251)
4. V 1635
1/4 mtl.
Klemetti Jussinpoika (Jöns) 91 v
Tapani Klemetinpoika 33 v
(lähde: WA773:760:255)
5. V 1637
1/4 mtl.
Tapani Klemetinpoika
(lähde: ES2467:9104)
6. Maakirja 1635
1/4 mtl.
Klemetti Jussinpoika (Jöns)
(lähde: ES2467:9098)
Johtopäätöksiä näistä:
Jaakko Klemetinpoika asui vielä ainakin talvella 1630 Niskankylässä.
Jos saman Jaakko Klemetinpojan nimi on sijoitettu veroluetteloissa johonkin Kemijärven taloon jo 1628 (onko varmasti jo sillon??), on hän saattanut hankkia sen jo silloin (tai laittaa anomuksen käräjille, jos kysymyksessä oli uudisasutus) mutta em. lähteiden mukaan hän olisi ollut Niskankylässä läsnä vielä 1630 (mikä viittaa siihen, ettei ainakaan uudisasumusta voinut Jaakolla olla vielä silloin Kemijärvellä, vaan todennäköisemmin ostotalo? - Miten oli?).
Seuraavaksi mietitityttävät vanhan isän Klemetti Jussinpojan liikkeet?
Hän on jo 1627 ikäloppu ja katoaa luetteloista aikavälillä 1629-33, mutta kokee uuden tulemisen vuoden 1635 luettelossa ja kerrassaan 91 vuotiaana, mikä on ainoa kerta, kun hänen ikänsä on kirjattu asiakirjoihin? (Ei ole tainnut ukko itsekään tietää tarkemmin enää ikäänsä?) - Ilmeisesti ikätieto ei kauas heitä oikeasta. Sen mukaan Klemetti on saanut poikansa vasta vanhuksena. Ilmeisesti muita lapsia ei tunneta? - Avioitahan miehellä on lienee ollut useampia.
Kun Klemetti loistaa poissa luetteloista, joihin kaikki paikalla olevat ikäloput ukotkin (niitä oli Niskankylässä useampia rammoiksi ja sokeiksi merkittyinä) on kirjattu, lienee niin, että hän on välillä ollut hoidettavana jossakin toisaalla, ainakin 1629-33, jonkin muun lapsen kuin Tapanin tai Jaakon hoteissa, josta on palannut Tapanin tuo viimeistään 1635. (ruodutuksiin on kirjattu kohtuullisen "henkilöfaktillisia" eikä niinkään nimellisiä asioita kuten maakirjoihin). Tosi tervaskanto Klemetti on varmaankin ollut, jos hän on elänyt ja matkustellut vielä lähes 100 -vuotiaana.
- Arvaus: Jaakko on tuonut Kemijärvelle etunimensä kautta uuden talonnimen "Jaakkolan". Nimi oli aikakauteen nähden moderni, sillä Jaakoppeja nimitettiin vielä Pohjolassa tuolloin enimmäkseen Kaupeiksi. - Esiintyykö talonnimi jo pian Jaakon ilmaantumisen jälkeen jossain lähteessä vai onko se myöhäsyntyisempi esim. kantatalosta halkomisen suhteen?
- Lisäkommentti: sukunimeä ei tällöin otettu, vaan lisänimi talonnimestä. Sukunimenomaisempaa olisi ollut tuoda talonnimi Niskankylän maisemista, mutta Niskankylän veroluetteloissa Klemetillä ei näyttäisi esiintyvän lisänimeä, mutta naapureilla näyttää esiintyvän, joten ei tainnut olla lisänimeä vientituotteena tuotavissa Kemijärvelle ...
- Tarkennuskommentti: Niskankylä oli tuolloin Oulun pitäjää.
Niskankylässä tapahtui vuoden 1647 talvella, että Esko Antinpoika Akko anoi 1/4 manttaalin autiotaloa, jota Tuomas Hyry oli aiemmin asunut, mutta joka oli ollut autiona jo 15 vuotta ja pellot metsittyneet. Takuumiehikseen hän oli saanut Hannu Siiran ja Olli Vimparin.
Tappelupuolellakin tapahtui, kun Heikki Pelkosta Niskasta sakotettiin kolmella hopeamarkalla, kun hän oli lyönyt kepakolla Erkki Raappanaa. Kipurahojen lisäksi Erkki Raappana ulosmittautti 5 kuparitaalarin jäämän autuaan isänsä perinnöstä Heikki Markunpojan tykönä Oulunsuussa.
terv Matti Lund
Paljon kiitoksia valaisevista lisätiedoista. Tietoni ovat peräisin ihan sukututkimusharrastukseni alkuajoilta, jolloin en merkinnyt lähteitä muistiin. Mutta netistä saatavia olevia tietoja käytin, joihin ei tietenkään voi täysin luottaa.
Jaakko Klemetinpojan tulovuodesta Kemijärvelle en ole varma, saattoi tosiaan olla vasta 1630-luvun alussa. Joka tapauksessa lienee varmaa, että kyseinen Jaakko Klemetinpoika muutti Niskankylästä Kemijärvelle.
Hänen veljensä Tapani muutti tietojeni mukaan Pielisjärvelle, mutta saattoi tulla takaisin.
Sitä en tiedä, milloin sukunimi Jaakkola tuli käyttöön, mutta varmaankin ensimmäisen isännän Jaakon mukaan.
Semmoinen tieto on vielä, että vanha isä Klemetti olisi kuollut Kemijärvellä. Saattaa olla ihan huuhaata.
Sukunimi Jutila/Junttila on repäisty ihan netin tiedoista.
Mika J
Matti Lund
02.04.08, 10:29
Hei
Pari huomiota Keminjärven päästä.
Maakirjoissa Kemijärvellä on verotettu 1634-35 vain ypöyksinäinen Paavo Halosen 1/2 manttaalin talo. Vuoden 1634 maakirjan kommenteista Paavo näkyy olevan komppanian lippumies Lasse Klemetinpojalle osoitetun talon talollinen.
Näen ensi kertaa Jaakko Klemetinpojan Kemijärvellä vuoden 1640 ruodutusksessa ja tällöin vaikuttaisi Kemijärvellä oleva kolme verotaloa:
1/2 mtl Paavo Halonen, ikä 40 v, samassa taloudessa Olli Halonen , ikä 38 v , oma 1/4 mtl Pietari Halosella, ikä 30 v, hänen allaan nihti Heikki Karppinen, ikä 20 v ja sitten 1/4 manttaalia Jaakko Klemetinpoika, ikä 42.
Ongelmana on Jaakon ikätiedot, koska Niskankylän JK oli 20 v vuonna 1627, niin siitä tulisi 33 v vuonna 1640. Mutta nämähän joskus hiukkaisen heittävät.
Joka tapauksessa vuonna 1640 Jaakko Klemetinpoika jo verollepantuna Kemijärvellä.
Mitään maakirjassa olevaista ostotaloa hän ei ole voinut tämän perusteella hankkia.
terv Matti Lund
Hei Matti,
Puhut tuossa edellä ruodutuksesta, löytyykö siis edellä mainitut tiedot Kemijärven osalta vuoden 1640 maakirjasta?
Raimo Ranta
02.04.08, 16:55
Joitain hajanaisia muistiinpanoja eri lähteista
Oulujokivarresta muutaneista
Junttila ? Olisikohan asiat jotenkin sotkeutuneet Juntti (Jöns) Kättöön
Kemijärven pysyväksi jääneen asutuksen perustajien alkuperää koskevat tutkimukset johtavat yllättäviin tuloksiin.
Vuoden 1631 maakirjassa mainitaan sukunimeltä sellaisia henkilöitä jotka ovat lähtöisin Oulun pitäjästä Muhoksen ja Utajärven kylistä.
Pekka ja Klaus Kärppä ovat lähteneet Muhoksen kylästä jossa molemmat on kirjattu asuneeksi vielä v 1627 laaditun karjaveroluettelon mukaan. Claes Claesson harvinainen ristimänimikin viittaa vahvasti siihen, että hän juuri on Oulun pitäjän Kärppä joiden suvussa Klaus nimi esiintyy 1500 luvulla.
Muhokselta lähti Tapani Könönen, hänen mainitaan asuvan Muhoksen kylässä v 1627mutta jo 1631 hänet kirjataan Kemijärvelle. Samoin lähti myös v 1670 tienoilla Antti Kaakinen Laitasaaresta menetettyään talonsa kruunulle verorästien vuoksi.
Ähkysen suku Muhokselta aloitti Muonion uudisasutuksen.
Sotkajärvenkyässä (Pyhänsivu ) asuivat vielä v 1627 Mikko Honkanen ja Heikki Häikiö jotka tavataan v 1631 Kemijärvellä
Sotkajärven Simo Perttunen eli Pelkonen oli ilmeisesti Simo Simonpoika Pelkosen isä, joka kirjataan Kemijärvelle myös v. 1631
Sotkajärven kylästä lähti Kemijärvelle myös Juho Ollinpoika Hamara jonka isä oli koskenlaskumies talollinen Olli Hamara.
Utajärven kylän miehiä oli itsellinen Juntti Kättö joka mainitaan Utajärvellä v 1627 mutta v 1631 Kemijärvellä
Juhana Ottenpojan suorittamassa maatarkastuksessa v. 1608 Kättön tilan veron perusteeksi ilmoitetaan ¾ manttaalia.
Myöhemmin Zachris Väänänen ottaa Kätön jättämän aution hallintaansa 1/8 manttaalin verolla.
Niskankylältä lähti Paavo Paavonpoika Halonen yht aikaa Juntti Kätön kanssa. Heidän lähtöään on perimätietona muisteltu Oulujokilaaksossa vielä 1680 luvulla sanomalla poikan menneen "Kemin pitäjän latvoille" Väänänen niminen mies asutti Haloselta autioksi jääneen talon.
Niskankylältä mainitaan todistettavasti lähteneen Jaakko Klemetinpojan talosta jota myöhemmin kutsuttaan Korholaksi Jaakko Klemetinpoika (Seppänen?) antoi v 1648 Rusi Korhoselle lupauksen jonka mukaan hän luopuu Kemijärvelle muutettuaan kaikista oikeuksistaan tähän entiseen kotitaloonsa. (Seppänen sitemmin Korhola Niska)
Ainakin 12 miestä voidaan varmuudella sanoa lähteneen Muhokselta ja Utajärveltä asuttamaan Kemijärven pitäjää
Heitä oli v. 1640 selvä enemmistö paikallisesta väestöstä.
Miksi tuollainen joukko talonpoikia muutamien vuosien aikavälillä jättää kotiseutunsa ja talonsa ja lähtee samalle seudulle asumattomaan korpeen soiden, metsien taakse vesiteitä kulkien yli 40 peninkulman päähän (noin 300 km).
Kemijärven talot, joita oli 13 mainitaan v 1631maakirjan mukaan asutuiksi.
Myöhemmin mainitaan Kemijärvellä Oulunsuun kylästä tullut Muhoksen Pyhänsivulta kotoisin Nils Simonpoika Perttunen alkujaan Pelkonen Saunavaaran asukkaana 1687. ( Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III s. 27- 29 ) (Nykyisin tuo alue kuuluu Pelkosenniemen pitäjään. Saiko pitäjä nimensä Pelkosesta ?
Terv Raimo Ranta
Matti Lund
02.04.08, 18:58
Hei Matti,
Puhut tuossa edellä ruodutuksesta, löytyykö siis edellä mainitut tiedot Kemijärven osalta vuoden 1640 maakirjasta?
Hei
Valitettavasti minulla on tällä hetkellä käsillä vain puolikas vuoden 1640 Pohjanmaan maakirjoja, eli Eteläinen voutikunta, KA 9107, johon rulla ES2467 loppui.
Tarkoitus on ottaa kesällä Oulun reissulla talteen lisää Pohjoista voutikuntaa ja sen jälkeen olen tässä asiassa hiukkaisen viisahampi.
Nyt joudun tässä päättelyssä turvautumaan ruodutusluetteloihin 1640 - luvun osalta, joissa ei ole sitä oheisinfoa uudisasutuksista, mitä maakirjoissa.
Toisaalta minulla on käsillä kaikki Kemin käräjät 1626-1679, joilla on mielenkiintosia juttuja Kemijärveltäkin. Katsoin juuri esim. Kemin talvikäräjiltä 1646, KA RR.6: 106 (mf ES2028), asutushistoriallisesti mielenkiintoisen tapauksen, kun neljä lappalaismiestä (Harksioita ja Matseja), sodankyläläisiä ja sompiolaisia, valitteli uudisasukkaitten hulvattomasta hääräilystä heidän vanhoilla kalastus- ja metsänautinnoillaan Kemijärvellä. He latoivat pöytään kolme lainvahvistuskirjettä näistä ikivanhoista nautintaoikeuksistaan, kärjessä autuaan Kaarle -kuninkaan heille armollisesti osoittama kirje 14. heinäkuuta vuonna 1602.
Käräjiltä selvinnee pikku hiljaa jokin osa uudisasutusten alkuvaiheiden ajoituksista. Voin näistä jotain kommentoida, jos sattuu silmään.
Nyt ainakin jo esittämieni vastaansanomattomien lähteiden valossa Jaakko Klemetinpojan osalta hänen liikehdintöjensä ajalliset luonnehdinnat sukututkijoiden keskuudessa liikkeellä olevissa tarinoissa näyttävät olevan ajallisesti pielessä kymmenkunta vuotta ja sellainen heitto saattaa teettää sukututkimuksien yhteydessä joron jäljille eksymisen.
Kemijärvi on ollut vielä 1630 -luvulla aika hatarasti asiakirjoihin viety, vain yksi verotalo maakirjassa, mikä hankaloittaa sen asutuksen alkuvaiheitten arviointia. Siihen näyttää sitten kohdistuneen Niskan Halosten asutusisku, joka on saanut pian lappalaisetkin varpahilleen. Jonkinlainen Haloskylähän se vaikuttaa ensi alkuun olleen! Suvulla on saattanut olla siellä korpien kätköissä jo hyvän aikaa ennen verotalojen tuloa verottamattomia torppia ja riistamajoja niin, etteivät lappalaisetkaan niitä kaikkia ole pystyneet hävittämään???
Ilmeisesti Kemijärven tuottoisa kalastus on ollut yksi niistä avaimista, joilla uudisasutus on saatu yllättävän nopeasti siellä muuten kovissa oloissa pystyyn 1640 -luvulla.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
02.04.08, 19:22
Ainakin 12 miestä voidaan varmuudella sanoa lähteneen Muhokselta ja Utajärveltä asuttamaan Kemijärven pitäjää
Heitä oli v. 1640 selvä enemmistö paikallisesta väestöstä.
Miksi tuollainen joukko talonpoikia muutamien vuosien aikavälillä jättää kotiseutunsa ja talonsa ja lähtee samalle seudulle asumattomaan korpeen soiden, metsien taakse vesiteitä kulkien yli 40 peninkulman päähän (noin 300 km).
Kemijärven talot, joita oli 13 mainitaan v 1631maakirjan mukaan asutuiksi.
Myöhemmin mainitaan Kemijärvellä Oulunsuun kylästä tullut Muhoksen Pyhänsivulta kotoisin Nils Simonpoika Perttunen alkujaan Pelkonen Saunavaaran asukkaana 1687. ( Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III s. 27- 29 ) (Nykyisin tuo alue kuuluu Pelkosenniemen pitäjään. Saiko pitäjä nimensä Pelkosesta ?
Terv Raimo Ranta
Kemijärven kappalaiseksi tuli 1660 Iissä syntynyt Esaias Mansveti Fellman. Hän kuoli 1697. Kirjassa "Agricolasta Pakkalaan" mainitaan, että Fellman oli suostutellut 7 talonpoikaa muuttamaan Iin ja Oulun pitäjistä Lappiin, muutamat olivat jäänneet Kemijärvelle, toiset taas kauemmaksi Lappiin.
Olisikohan tunnistettavissa/epäiltävissä keitä nuo talonpojat olisivat olleet?
olisikohan Kemijärvelle jääneet ainakin Nils Simonpoika Pelkonen-Perttunen, Heikki Jaakonpoika Pikkarainen ja Juho Jaakonpoika Kaikkonen.
Nämä henkilöt ilmestyvät Kemijärvelle 1670-80 tienoilla.
Mika J
Unohtui mainita vielä legendaarinen väkivahva mies Lumijoelta, Paavo Matinpoika Pelkonen, joka muutti Kemijärven kautta Sodankylän puolelle nykyisen Pelkosenniemen kirkonkylän paikkeille 1660-luvulla.
Mika J
Kiitokset Matti, tämä selvensi asiaa.
noista Oulun seudulta Kemijärvelle muuttaneiden sukunimistä voisi päätellä, että osa on Savosta 1500-luvulla Oulun seudulle muuttaneiden jälkeläisiä, osa Oulun seudun keskiaikaista karjalaiskerrostumaa.
Ainakin Halonen, Pikkarainen, Kaikkonen ja Könönen ovat savolaista alkuperää.
Kärppä ja Pelkonen karjalaiskerrostumaa.
Mika J
no, joidenkin tietojen mukaan Kärppä olisi länsisuomalaista alkuperää.
Matti Lund
03.04.08, 12:47
noista Oulun seudulta Kemijärvelle muuttaneiden sukunimistä voisi päätellä, että osa on Savosta 1500-luvulla Oulun seudulle muuttaneiden jälkeläisiä, osa Oulun seudun keskiaikaista karjalaiskerrostumaa.
Ainakin Halonen, Pikkarainen, Kaikkonen ja Könönen ovat savolaista alkuperää.
Kärppä ja Pelkonen karjalaiskerrostumaa.
Mika J
Hei Mika
Toivottavasti et nyt kovasti pahastu, mutta kyllä Sinä nyt olet tässä päättelyssä mielestäni hiukan hakoteillä. Yritän nyt katkaista harhaanjohtavilta kehitelmiltä siivet alkuunsa ja siksi tämä voi tuntua tylyltä kommentilta.
Omissa tutkimuksissani kaikki mainitsemasi Oulun seudun nimet ovat mukana, koska ne kuuluvat keskeisesti vaimoni sukujuuriin siellä. Omassa kohteessani näiden nimien takaa paljastuu kuitenkin enemmän länsisuomalaisia kuin savolaisia juuria. Erottuvat karjalaiset juuret puolestaan olivat tuossa historian vaiheessa Oulun seudulla silkkaa mahdottomuutta, johon asiaan tulen heti tämän kohdan jälkeen.
Jatkan esimerkkiäni. Omissa tutkimuksissani Könösistä on esillä Jooseppi Könönen (myös Keränen), joka oli Muhoksen kappalaisen Iisak Gisselkorsin
vävy. Kun siis tutkitaan tämän Joosepin Könösten esipolvia, niistä puolet juurista menevätkin siis Gisselkorseihin ja siis ollaankin äkkiä tutkimassa kuumeisesti juuria Ruotsista Pohjanlahden takaa eikä itärajan tuntumasta.
Omat tutkimukseni menevät tästä Könösestä yhteen hänen vävyistään, Jaakko Heikinpoika Pikkaraiseen Oulunsuusta. Pikkaralan talo Oulunsuussa vaihtoi useasti omistajaa. Yksi vaihdos oli, kun Jaakon isoisä Aappo Juurus oli antanut jo eläessään poikansa Heikin perintöosan säädöksellään poikien jako-osien suhteessa ja Heikki osti sitten tällä pesämunalla myynnissä olevan Pikkaralan talon. Näin Heikki Juuruksesta tuli Heikki Pikkarainen.
Eli näin nämä "savolaiset" lisänimet menevät ja vaihtuvat tiheään tahtiin Oulun seuduilla ja on sukututkimusten kannalta turha vetää niistä mitään pitemmälle meneviä johtopäätöksiä. Ne ovat ainoastaan talonnimipohjaisia vaihtuvia lisänimiä, vaikka ovatkin suursavolaisten lisänimien kaimoja; monesti osin siitä syystä, että joku "oharit tehnyt" savolainen on jättänyt paikalle nimensä, muttei välttämättä juuriansa, ja lisäksi merkitsevä osa nimistä on vain talonnimistä johdettuja -nen -loppuisia lisänimiä, joilla on samannäköiset suursavolaiset lisänimivastineensa. Toki savolaisia juuriakin tuotiin, mutta ei kannata siitä tehdä päätelmää, ennen kuin on tarkkaan kulloinkin selvittänyt nimen eli talonomistuksen "periytymisen"; kyllä näissä omissa tutkimuksissanikin on tullut savolaisia juuria, mutta yllättävän vähän huomioiden paasaamisen savolaisekspansiosta, mikä oli eittämätön ilmiö ja osuva nimi sille (jonka allekirjoitan).
---------------------------------------
Mitä tulee toiseen joidenkin kannattamaan "karjalaiskerrostumaan Oulun seudulla", niin tästä saadaan hyvä aasinsilta itse aiheeseen, eli Kemijärven uudisasuttamiseen vasta noin 1630 -luvulta alkaen! - Eli miksi vasta tällöin eikä aikaisemmin, jos siellä sijaitsivat ikimuistoiset tuottoisat kalavedet ja tervaspuumetsät???
Siksi, että juuri tämän "karjalaiskysymyksen" takia Kemijärveä oli mahdoton pysyvästi asuttaa! - Kustaa Vaasan strategian mukainen "karjalaiskysymyksen" ratkaiseminen vasta mahdollisti Kemijärven rantamien asuttamisen.
Huomioi, että Kemijärveä ryhdyttiin asuttamaan vasta siinä vaiheessa, kun kiiminkiläinen sotapäällikkö Olli "Juho" Vesainen eli viimeisiä vanhuuden päiviään korkeassa iässä. Vasta tällöin aika oli "kypsynyt" ko. vyöhykkeellä sijaitsevien otollisten kohteitten asuttamiseen, koska tuloksessa oli nyt muutakin odotettavissa kuin tuhkaa.
Ennen tätä vaihetta oli monivuosisatainen molemminpuolinen "kansanmurhan" vaihe pohjalaisten ja vienankarjalaisten välillä, jolloin toisen reviirille tuppautunut lähes aina armotta tapettiin (joitakin myös orjaksi otettiin työvoimapulan vallitessa). Vaihetta väritti jatkuva "kostonkierre" niin, että oli molemmin puolin hävitysretkiä jatkuvalla syötöllä: retkueen eteen sattuneet kylät väestöineen tuhottiin polttamalla sen jälkeen, kun uskonnollis-kulttuuriset rienaukset ja naisten raiskaukset oli siellä koston hurmassa suoritettu.
Ruotsin ja Venäjän sota aivan 1500 -luvun lopulla ja Vesaisen johtamat retket olivat eräänlainen kyllääntymispiste tälle molemminpuoliselle vihanpidolle alhaalta päin. Paljon vaikutti myös se, että vanhan reaalipolitiikan tilalle, joka ennemminkin kiihdytti kuin hyydytti vihanpitoa, tuli ylhäältä uusi Kustaa Vaasan suunnittelema reaalipolitiikka Venäjän suhteen, joka alkoi paremmin vaikuttaa vasta hänen poikansa Kaarle -herttuan hallintokaudelta alkaen.
Näissä oloissa ei tietystikään Kemijärveä (eikä sen eteläpuoliselle vyöhykkeelle tuhoretkueitten tielle osuvia muuten otollisia asuttamispaikkoja) voitu pysyvästi asuttaa. Näissä oloissa, jos Pohjanmaalla olisi sattunut olemaan havaittavissa olevia keskiaikaa edeltäviä "karjalaiskerrostumia" tai karjalaisasuttamisen pesäkkeitä (siis sellaisia jotka eivät olisi olleet täysin assimiloituneina piilossa länsisuomalaisen kulttuurin kätköissä), sellaiset olisi tukahdutettu julmasti tuhoamalla niin, ettei mitään merkkejä sellaisesta jäisi jäljelle omalle reviirille.
----------------------------------------------
Yöllä jäin miettimään lukaistuani Kajaanin pitäjän käräjiltä 1647 tapauksen, jossa Lasse Kärkäs Mieslahdelta kantoi korvapuustista 'ryssä Ontroa' (tai Antroa) vastaan. Vastaaja 'ryssä Ontro' tuomittiin siitä kolmen hopeamarkan sakkoon (vastaavassa tapauksessa olisi kenellä tahansa ollut selittelyjä tapahtuneelle, muttei 'ryssä Ontrolla'!). Tähän oli tultu 1640 -luvulla, kansanmurhasta oli siirrytty korvapuustien aikakauteen. Karjalaisia saattoi jo asua toisten nurkissa, mutta veroluetteloista päätellen, "samasta taloyhtiöstä ei heille vielä suvaittu osaketta myydä". Toisin päin myös: käräjillä silloin tällöin ilmenee, että joku on oleillut Venäjällä vapaaehtoisesti ja hengissä sieltä selvinnyt. Näin oli siellä Kainuun raukoilla rajoilla "liennytys" alkanut. Mutta vielä oli matkaa 200 vuotta kansallisromantiikan lanseeraamaan heimoaatteen lämmittelyyn.
terveisin Matti Lund
seuraavat väittämäni ovat vain olettamuksia.
Karjala joutui Novgorodin valtaan 1200-luvulla ja samoihin aikoihin alkoi liikkua karjalaisia verottajia ja metsästäjiä pohjoisessa.
Käsittääkseni Perämeren rannikko olisi tuolloin saanut karjalaisen asutuksen.
1323 Ruotsi ja Novgorod sopivat ensimmäisen kerran virallisesti valtakuntien välisestä rajasta. Pyhäjoen ja Kemijoen välinen rannikko tuli kuulumaan Novgorodille. Se, että se liitettiin virallisesti Novgorodin valtapiiriin johtui varmaankin sen karjalaisesta asutuksesta.
No, Ruotsin kirkko ulotti valtapiirinsä alueelle 1200-1300-luvuilla, jolloin alue sai varmaan länsisuomalaisen asutuksensa. Tosin Kemin kirkko taidettiin rakentaa jo 1200-luvulla.
eli länsisuomalaiset ja karjalaiset olisivat eläneet sulassa sovussa. eri asia ovat sitten myöhemmin Pielisjärveltä ja muualta Karjalasta tulleet retkeilijät, joilla oli vihamieliset tarkoitukset.
Raimo Ranta
04.04.08, 08:59
Kirjoituksellani voisin avata uuden keskustelun jos se katsotaan tarpeelliseksi mutta katsoin tämän kuitenkin liittyvän aiheeseen
Lundille kiitos avartavasta kirjoituksesta, olen samaa mieltä Oulujokivarren
Laitasaaren - Muhoksen asukkaiden läntisestä alkuperästä 1500 luvulla.
Karjalaisia varmaankin joukossa oli, mutta vähemmistönä.
Oulujoki varren katsotaankin saaneen kiinteän asutuksen vasta keskiajan lopussa. Silloisen Limingan pitäjän asutus oli keskittynyt rannikolle ja jokivarsiin. Oulujokivarren asutus ylettyi Sotkajärvelle asti (Luukko). Virrankosken mukaan ennen vuotta 1540 ei suomalaisasutusta esiintynyt juuri Sotkajärveä ylempänä. Keskiajan lopulla Oulujokisuuhun ja Laitasaaren syntynyt useamman talon saksalaisperäinen isännyys. Siitä kielivät mm. nimet Durchman, Flitte, Hardice, Hintza, Holst, Sigtungh, Kort, Kurth, Lodvick, Sassell, Tidice, Winick ja Witick.
Oliskohan tässä syy muuttoliikkeen syntyyn Lappiin ja Kainuuseen ja aina Vienan Karjalaan asti.
Oulujoenvarren asukkaat olivat käyttäneet 1400 luvulta alkaen hyväkseen Oulujärveä ja sen yläpuolella olevia kalavesiä aina Kuhmoa, Suomussalmea ja Sotkamoa myöten. Laitasaarelaisten mainitaan harjoittaneen eräkalastusta
vuonna 1554 kuudentoista talon ja 21 haapion (venekunta) voimin. Vuonna 1557 homma hieman hiipuu kun kirjoihin saadaan kaksi taloa -ja neljä haapiota vähemmän. Vuotta myöhemmin joukko kasvaa kun 1558 kirjataan 22 taloa ja 30 haapiota. Seuraavina vuosina vuoteen 1562 asti talo ja haapiomäärä vakiintuu em. tasolle. Asiakirjoista voidaan todeta että Laitasaaren taloluku oli noina vuosina 20 - 30 talon välillä niin melkein jokainen Laitasaaren talollinen varusti vuosittain haapiokuntansa Kainuun retkelle. (tästä toisessa yhteydessä enemmän)
Talonpoika Loduick Pehrsson Laitasaaresta mainitaan vuodelta 1558. Hänellä kerrotaan olleen Kainuussa Sorkamon nykyisen Kuhmon järvillä kolme haapiokuntaa, jotka kalastivat 87 verkolla haukia. Kapahauki muodosti merkittävän tulolähteen. Kalaa ei pyydetty yksin omaan käyttöön, vaan sillä oli myös markkinoita Oulussa. Kapahauki oli myös
osa silloista verotusjärjestelmää.
Vuonna 1623 pidetyssä läänin kokouksessa päätettiin, ettei Oulujokivarren talonpojat saaneet tulla paikallisten asukkaiden rannoille, eikä peninkulmaa lähemmäs heidän asumuksiaan eivätkä saa aiheuta haittaa pyydyksillään.
Vuonna 1645 Oulun käräjillä syytettiinkin em. mainittujen sääntöjen rikkomisesta Laitasaaren Sigfrid Hämäläistä ja Antti Kärnää, olivat olleet kalastamassa Oulujärven Alasalmella. Muhoksen Heikki Halonen oli tunkeutunut Jaalangan lahdella paikallisten nautinta-alueelle.
terv Raimo Ranta
Matti Lund
04.04.08, 10:37
seuraavat väittämäni ovat vain olettamuksia.
Karjala joutui Novgorodin valtaan 1200-luvulla ja samoihin aikoihin alkoi liikkua karjalaisia verottajia ja metsästäjiä pohjoisessa.
Käsittääkseni Perämeren rannikko olisi tuolloin saanut karjalaisen asutuksen.
1323 Ruotsi ja Novgorod sopivat ensimmäisen kerran virallisesti valtakuntien välisestä rajasta. Pyhäjoen ja Kemijoen välinen rannikko tuli kuulumaan Novgorodille. Se, että se liitettiin virallisesti Novgorodin valtapiiriin johtui varmaankin sen karjalaisesta asutuksesta.
No, Ruotsin kirkko ulotti valtapiirinsä alueelle 1200-1300-luvuilla, jolloin alue sai varmaan länsisuomalaisen asutuksensa. Tosin Kemin kirkko taidettiin rakentaa jo 1200-luvulla.
eli länsisuomalaiset ja karjalaiset olisivat eläneet sulassa sovussa. eri asia ovat sitten myöhemmin Pielisjärveltä ja muualta Karjalasta tulleet retkeilijät, joilla oli vihamieliset tarkoitukset.
Hei, Mika
Noinhan asioiden olisi toivonut menneen, mutta eivät ne menneet.
Nämähän ovat sangen tulkinnallisia asioita lähteistön niukkuuden ja niissä esiintyvien ilmaisutapojen vuoksi, mutta niiden lähteiden perusteella, joihin voi jotenkin luottaa, on ainoastaan saatavissa tietoa sarjasta vihanpitoa ja molemminpuolisista kostoiskuista 1100 -luvulta alkaen. Oikeastaan muusta, mitä Pohjolassa tapahtui, meillä ei ole asiakirjatietoa: vaikuttaa, että aina, kun jompi kumpi osapuoli oli toipunut edellisestä vastapuolen iskusta, suoritettiin heti oma kostoisku.
Mistä näin on pääteltävissä? - Lähinnä vatikaanin palaverilähteistä ja paavin kannanotoista Ruotsin - Venäjän tilanteisiin 1100 -luvulta alkaen. Tämä on vatikaanin muodostama kuva Pohjolan tilanteesta ja tietysti sitä kuvaa väritti paavin oma "sota" itää vastaan. Paavi tietysti painosti tässä asiassa kovasti Ruotsin kirkkoa, lähetti lähettiläitään panemaan vauhtia kirkonmiehiin ja lähettiläät sitten raportoivat paavia täkäläisestä tilanteesta. Lähinnä tämän informaation varassa olemme aikaväliltä 1100-1400. Luonnollisestikaan vatikaani ei kovin noteerannut mahdollisia rauhallisempia jaksoja tai mahdollisen muun kanssakäymisen tapaa kuin tappamisen. Paaville oli geopoliittisesti paljon tärkeämpää vakiinnuttaa katolinen kirkko tänne Suomenniemelle kuin mitä silloinen väestöpohja toisaalta edellytti.
Kun yrität ymmärtää, että Novgorod olisi päässyt niskan päälle 1200 -luvulla, kävi juuri päinvastoin. Eli Birger -jaarlin hävitysretken Pohjanmaan kautta Hämeeseen 1249 seuraukset sulkivat lopullisesti novgorodilaisten mahdollisuudet maan eteläosassa ja ne alkoivat siitä hiipua Pohjolassakin. Novgorodilaisten valta alkoi siis 1200 -luvulla väistyä "savokarjalaa" myöten. Ruotsalaiset olivat asuttaneet Kalannin saaristoa tässä vaiheessa jo yli 200 vuotta ja ulottivat nyt voimakkaammin asutuksensa myös siitä pohjoiseenpäin aina Perämeren rannikkoa myöten. Tässä reviirien uudelleenjärjestelyssä edettiin sitten siihen pisteeseen, että vuonna 1316 Ruotsin monarkki Birger saattoi julistaa Karjalan neidoille ruumiillisen koskemattomuuden suojan. Tämä on hyvin tärkeää symboliikkaa tämän valtapolitiikan kannalta.
Hallinnolliset uudelleenjärjestelyt aiheuttivat tietysti uusia kiemuroita vanhaan keskinäiseen vihanpitoonkin, eli aloitteet niihin alkoivat tippua "keskushallinnon" taholta ja siirryttiin hiljalleen keskinäisten paikallisten kahnausten aikakaudesta kohden valtakuntien välisten monarkististen "suursotien" aikakautta.
Siis näissä oloissa ei voinut olla Novgorodin alamaisilla karjalaisilla ja Pohjolan länsisuomalaisilla, jotka nyt voimakkaammin kääntyivät Ruotsin puolelle, sellaista sopuisaa kanssakäymistä, joka olisi ollut omiaan ruokkimaan sukusuhteiden verkostoa . Jonkinlaista jännittynyttä, epäluuloista kaupankäyntiä oli saatettu muinoin harjoittaa, mutta siihen ne kontaktit enimmäkseen hyytyivät, ennen kuin tämä raivoisa vihanpito alkoi.
Tätä taustaa vasten, kun etsitään asuttajapotentiaalia Pohjolaan 1200 -luvulta alkaen, siellä olevan väestön sekaan , jää kaksi ryhmää: raivaushenkiset ja liikkuvaiset savolaiset jatkavat leviämistään väljemmille asutuspaikoille sekä keskushallinnon suosimat ruotsalaiset lahden takaa saaristoon.
Jos kuvittelemasi tilanne olisi vallinnut, Kemijärveä olisi voitu ryhtyä asuttamaan jomman kumman väestöryhmän toimesta, pienen kädenväännön jälkeen lappalaisten kanssa, jo viimeistään 1400 -luvulla. Sinne olisi lähdetty Muhokselta jo silloin. Nyt se jäi Sodankylässä ja Sompiossa majailevien lappalaisten ikimuistoiseksi nautinnaksi. Lisäksi, kun karttaa vähän vilkaisee, päällimmäiseksi hyppää mieleen, että Kemijärven ranta oli oiva etappi ja leiripaikka Kantalahdelta tulleille karjalaisten hävitysretkueille (ja miksei toisesta suunnastakin sinne suuntaaville kostajille), joiden läsnäoloon vähäisten lappalaistenkin oli tyytyminen aina silloin tällöin.
Tässä muutama taustoitus sille, mitä uusia aineksia me voisimme todennäköisemmin olettaa Pohjolan juuriimme tulleen vuosien 1200-1500 välillä ja mitkä edellytykset olivat silloin mm. asuttaa Kemijärveä.
terveisin Matti Lund
Keskiajan lopulla Oulujokisuuhun ja Laitasaaren syntynyt useamman talon saksalaisperäinen isännyys. Siitä kielivät mm. nimet Durchman, Flitte, Hardice, Hintza, Holst, Sigtungh, Kort, Kurth, Lodvick, Sassell, Tidice, Winick ja Witick.
Tuosta saksalaisperäisyydestä on tietoa Kemijokisuullakin. Pitäneekö sitten paikkansa?
Omiin esivanhempiini kuuluva Malin Ollintytär Flänkki (Fläncke) (s. 2.2.1680 Kemi, Liedakkala). Tämä Fläncke-suku olisi tietojeni mukaan keskiajalla Kemijokisuulle asettunut. Vanhin tuntemani esi-isä Suomessa on Gabriel Fläncke, syntynyt 1500-1600-lukujen taitteessa.
Mika J
Matti Lund
05.04.08, 12:53
Kemijärven kappalaiseksi tuli 1660 Iissä syntynyt Esaias Mansveti Fellman. Hän kuoli 1697. Kirjassa "Agricolasta Pakkalaan" mainitaan, että Fellman oli suostutellut 7 talonpoikaa muuttamaan Iin ja Oulun pitäjistä Lappiin, muutamat olivat jäänneet Kemijärvelle, toiset taas kauemmaksi Lappiin.
Olisikohan tunnistettavissa/epäiltävissä keitä nuo talonpojat olisivat olleet?
Hei
Tämä on hedelmällinen pointti tuoda esiin varsinkin periferian papiston ponnistelut uudisasutuksen eteen, heidän keskeinen merkityksensä varsinkin syrjäseutujen asuttamisessa. Se, että Kemijärven kappeli ylipäänsä perustettiin niin pian uudisasutuksen saatua siellä jalansijan, edellytti varmaankin voimakasta pyrkimystä kirkollisissa piireissä ryhtyä luomaan siellä asutusta. Toisin sanoen taustatyötä varmaankin tehtiin yhdessä "maallisten hallintopiirien" kanssa asutusedellytysten luomiseksi ja uudisasuttajien houkuttelemiseksi.
Kun sitten oli tehty hallinnollinen ratkaisu ja yksi orpo kappalainen heitettiin sinne korpeen, hänelle oli suuri välttämättömyys ryhtyä omalta osaltaan uudisasutuksen airueeksi, jotta hänen vakkansa pohjalle kertyisi sen verran hyödykettä, jotta pappilan elämä ei olisi ollut pelkkää ainaista kituuttamista ja hän saisi pontta saarnata joskus valoisinkin mielin.
Mansvetuksen poikaan Esaiakseen kiinnittyy huomio siksikin, että hän oli tavallista neuvokkaampi mies ja siten asutuskin varmasti meni juuri hänen ansiostaan ison harppauksen Kemijärvellä eteenpäin.
Se minua tässä kuitenkin eniten aprikoituttaa, että se kappeli pystytettiin niin pikaisesti, joten se väestöpohja, johon se tukeutui, tuottaa minulle arvoituksen. Yritinkin etsiä lähteistä tietoa, mikä Kemijärveksi nimitetyn kappelin alue itse asiassa perustettaessa oli, mutta ei osunut silmään. Se alue, jota veroluetteloissa ryhdyttiin nimittämään Kemijärveksi, eihän sille alueelle ollut vuonna 1630 merkitty karjaluettelossa kuin kaksi uudistaloa, joista toista Paavo Halosen taloa alettiin vasta sen jälkeen verottaa ja mainitaan kolmas huonemiehen torppa, jota ei ollut tarkoituskaan raivata verotaloksi. Ja 1640 -luvulle tultaessa erottuu vasta kolme verotaloa ja alle kymmenen ruokakuntaa "vero -Kemijärveltä"? Mutta muutama vuosi sen jälkeen perustetaan Kemijärven kappeli? Kappeliin täystyi siksi tuumailuni mukaan kuulua laajempi alue, joka sitten asutuksen lisääntyessä alkoi hakea myöhempää muotoansa.
terv Matti Lund
tietääkseni Kemijärven kappalaisen alueeseen kuuluivat tuolloin ainakin nykyinen Koillis-Lappi, Kuusamo ja Sodankylä.
Mika J
Matti Lund
05.04.08, 14:27
tietääkseni Kemijärven kappalaisen alueeseen kuuluivat tuolloin ainakin nykyinen Koillis-Lappi, Kuusamo ja Sodankylä.
Mika J
Hei, suuresti mietitytti se, että seurakuntalähteissä väitettiin Kuusamosta käsin saarnatun kappalaisen voimin niin pitkän pitkän syvälle pohjoiseen, että pitäneekö moinen tieto paikkaansa, kun samaan aikaan sinne sekaan pannaan hääräämään Kemijärven kappalainen. Kyllähän niin voidaan tehdä ihmistungoksen ja samanaikaisen suuren sanannälän vallitsessa, mutta ... Tilannehan vaikuttaa nyt siltä niin kuin naapurit söisivät toistensa siemenpottuja. Jokin näissä tiedoissa mättää tai sitten leivänmurusista muodostuu enemmän syötävää kuin leivistä.
terv Matti Lund
Hei,
Vuoden 1635 karjaluetteloon (Mf ES 2467) oli jo merkitty Jaakko Klemetinpoika kahdella lehmällään. Jaakon muutto on siis tapahtunut Kemijärvelle 1630-luvun alkupuolella. Muut luettelossa ovat Paavo Halonen, Henrik Häikio ja Matti Karppinen.
tellervoranta
05.04.08, 18:21
Pitää laittaa lusikka tähänkin soppaan :), vaikka ei minulla ole mainintaa otsikossa olevista.
Seurakunnista saa tietoa netin kautta evl.fi.
Aikanaan, kun luin Rovaniemen varhaishistoriaa, oli siellä maininta Pudasjärveltä lähteneistä Oinaista, joiden nimestä sanotaan jääneen Paavalniemen ( Paavali Oinas ) sekä Pöykiö, josta jäi nimi Pöykkölä. Molempien sanotaan lähteneen Pudasjärveltä n.1600 ja Pöykiöiden siirtyneen 1600-luvun puolivälissä Kemijärvelle. Nyt myöhemmin olen katsellut Olof Kokkoa ( yksi 3:sta Kokon veljeksestä 1600-luvun alusta), mikä suku jatkoi Roissa isonvihan ylikin käsittääkseni Pulkamonimisenä.
Keskitalo-Ylitalo (Kittilä) suvun esivanhemmista kauimmaiset ovat löydettävissä Torniojokivarresta, mutta poimin joitakin itäkairasta:
Kallo Olli Ollinpka 1670, Sassalijärvi, Jundin Hannu Juhonpka n.1660, josta Martin-Kieriksuku, Mokko Lauri n.1660, Kittilä, Halonen Lauri Matinpka 1695....tähän liittyy suku Aska Johan Antinpka n. 1670 alkaen. Vuosiluvut ovat syntymäaikoja. Laiskuuttani en kirjoittanut tarkemmin. :rolleyes:
Hei Matti,
haluaisin lisätietoja.
Ote tekstistäsi:
"Jatkan esimerkkiäni. Omissa tutkimuksissani Könösistä on esillä Jooseppi Könönen (myös Keränen), joka oli Muhoksen kappalaisen Iisak Gisselkorsin
vävy. Kun siis tutkitaan tämän Joosepin Könösten esipolvia, niistä puolet juurista menevätkin siis Gisselkorseihin ja siis ollaankin äkkiä tutkimassa kuumeisesti juuria Ruotsista Pohjanlahden takaa eikä itärajan tuntumasta.
Omat tutkimukseni menevät tästä Könösestä yhteen hänen vävyistään, Jaakko Heikinpoika Pikkaraiseen Oulunsuusta. Pikkaralan talo Oulunsuussa vaihtoi useasti omistajaa. Yksi vaihdos oli, kun Jaakon isoisä Aappo Juurus oli antanut jo eläessään poikansa Heikin perintöosan säädöksellään poikien jako-osien suhteessa ja Heikki osti sitten tällä pesämunalla myynnissä olevan Pikkaralan talon. Näin Heikki Juuruksesta tuli Heikki Pikkarainen.".
Ensin tuohon Pikkaraiseen. Omissa esivanhemmissani on Anna Heikintytär Pikkarainen (s.1683), joka avioitui Kemijärvellä Erkki Erkinpoika Pietilä-Pöyliön kanssa 2.4.1704. Oliko Annan isoisän isä siis tämä Heikki Aaponpoika Juurus-Pikkarainen? Ja Annan isän Heikki Jaakonpoika Pikkaraisen vaimo Jooseppi Keränen-Könösen tytär?
Joosepin vaimo oli siis Muhoksen kappalaisen Iisak Gisselkorsin tytär? Minkä niminen ja syntymäaikakin kiinnostaa sekä äidin nimi ja syntymäaika.
Mika J
vastaan omaan viestiini. Sukujohtoni meni ihan hakoteille. Iisak tuli papiksi vasta 1695. Eli Heikin vaimo ei ollut em. Könösiä.
Esivanhempani Annan isä Heikki Jaakonpoika Pikkarainen oli varmaankin kotoisin Pikkaralan talosta ennen kuin se joutui Juuruksen haltuun.
Mika J
tellervoranta
06.04.08, 09:04
Hei :), pitipä taas tarkistaa vanha taito....
http://netti.nic.fi/~hookana/esipolve.htm
Onko kyseessä siis tämän linkin tiedot?
Muuten hallitsen erittäin huonosti Lapin itäiset osat. Asiantuntijat ovat jo tässä viestketjussa kirjoittaneet. :):rolleyes:
Matti Lund
06.04.08, 10:15
vastaan omaan viestiini. Sukujohtoni meni ihan hakoteille. Iisak tuli papiksi vasta 1695. Eli Heikin vaimo ei ollut em. Könösiä.
Esivanhempani Annan isä Heikki Jaakonpoika Pikkarainen oli varmaankin kotoisin Pikkaralan talosta ennen kuin se joutui Juuruksen haltuun.
Mika J
Hei
Mielelläni kerron jossain vaiheessa tietojani Pikkaraisista, mutta jos nyt rupean sieltä täältä niitä hajanaisesti tipottelemaan, "mopo" varmaankin karkaa käsistä ja tuloksena on suuri sekaannusten vyyhti, kun itse kukin yrittää löytää kudelmista omia Pikkaraisiaan.
Aihe vaatii oman pikku perusselvityksensä, jonka pohjalta sitten voi myös avata keskustelua. Toivon, että pystyn sellaisen laatimaan omalta osaltani piakkoin ja rupatellaan siitä sitten enemmän.
Nythän, jos pysytään Suku Forumin tässä osastossa ja sen lähialueella, niin
Oulun ympäristössä, Kainuussa, Perä-Pohjolassa ja Lapinmaalla esiintyy ikivanhastaan siellä täällä Pikkaraisia, joilla ei enimmäkseen ole sukuyhteyttä toistensa kanssa, mutta silloin tällöin niitäkin tapauksia tavataan, jolloin kohteet osoittautuvat samasta juuresta lähtöisiksi.
Siksipä näissä Pikkaraisissa kannattaa edetä kieli sangen keskellä suuta, että pysytään paikantamis- ja tunnistustehtävässä kaidalla tiellä.
Oulunsuun Pikkaraiset, joihin esimerkissäni viittasin, olivat sikäli keskeisiä ja vaikutusvaltaisia Pikkaraisia, että esimerkiksi 1600 -luvulla taloa isännöineet Pikkaraiset olivat pitkäaikaisia Oulun pitäjän käräjien lautamiehiä ja sitä kautta paljon käytettyjä katselmointi- ym. tehtäviin sangen laajalla alueella.
Itselläni on ollut tutkimuskohteina tämän Oulunsuun lisäksi myös Kainuun Pikkaraisia, mutta olen kunnollisemmin ehtinyt selvittää tätä Oulunsuuta ja sitä kohtaan näyttäisi olevan suurehkoa mielenkiintoa muillakin.
terveisin Matti Lund
Hei,
Vuoden 1635 karjaluetteloon (Mf ES 2467) oli jo merkitty Jaakko Klemetinpoika kahdella lehmällään. Jaakon muutto on siis tapahtunut Kemijärvelle 1630-luvun alkupuolella. Muut luettelossa ovat Paavo Halonen, Henrik Häikio ja Matti Karppinen.
Olikohan tuo Matti Karppinen Erkki Karppinen-Törmän isä? Erkin pojasta Urbanuksesta alkaa Kallaanvaara-suku.
Semmosta tietoa on, että Matti olisi ollut joku kalastaja rannikolta.
Häikiö-suku näyttää kadonneen Kemijärveltä jo 1600-luvulla, vai muuttuiko vain sukunimi?
Mika J
Matti Lund
06.04.08, 18:39
Olikohan tuo Matti Karppinen Erkki Karppinen-Törmän isä? Erkin pojasta Urbanuksesta alkaa Kallaanvaara-suku.
Semmosta tietoa on, että Matti olisi ollut joku kalastaja rannikolta.
Mika J
Hei roiskaisen tähän pikalistan vuosien 1655 ja 1676 ruodutuksista, joista erottuvat parhaiten talojen silloisen miesväen sukusuhteet ja asutuksen kehitys, eli oli päästy 9 --> 12 verotaloon vuonna 1676 tämän luettelon perusteella.
Tässä:
Kemijärvi 1655, 777-779 (WA774)
k1942
½ Paavo Paavonp Halonen
¼ Olli Paavonp Halonen
Mikko Tapaninp, OPH:n nihti
¼ Pietari Paavonp Halonen
¼ Jaakko Klemetinp Junttila
¼ Pietari Pietarinp Kärppä
¼ Tapani Matinp Kauranen
¼ Matti Matinp Karppinen
¼ Matti Erkinp Oinas
1/6 Olli Pietarinp Pöykiö ("Pöikiö")
Kemijärvi 1676, 7819 (WA774)
k3420-3421
¼ Paavo Paavonp Pelkonen
pk Erkki Paavonp
½ Matti Halonen
r. Heikki Jussinp (Jöns), MH:n nihti
¼ Olli Jussinp Maunu
Hannu Ristonpoika
poikap nihti
poikapuoli Matti Paavonpoika
⅛ Niiles Simunanp Tapio
⅛ Pietari Kärppä
⅛ Heikki Kärppä
¼ Yrjänä Jaakonp Junttila
Matti Jaakonpoika
1/6 Pietari Ollinp Luusua
veli Olli Ollipoika
¼ Lasse Heikinp Könönen
veli Heikki Heikinpoika
veli Iisakki Heikinpoika
¼ Tuomas Ollinp Halonen
veli Lasse Ollinpoika
pk Olli Tuomaanp
r. Pietari Pietarinp
¼ Paavo Pietarinp Halonen
veli Erkki Pietarinp
veli Heikki Pietarinp
poikapuoli Matti Inkeröinen
¼ Matti Matinp Oinas
---------------------------
Karppisia en ole selvitellyt, mutta v:n 1676 listassa ei näyttäisi Karppisia olevan.
Karppisiahan oli vanhastaan pitkin Oulun pitäjää (ja siis Limingan pitäjää, kun puhutaan 1500 -luvusta) ja Kainuuta ja aika hyvin niitä riitti muuallekin, mutta tuossa nuo kaksi päätihentymää.
Jos perinnetarinassa olisi jonkinlainen "totuuden siemen", se viittaisi todennäköisimmin Oulujen suulta olevaan Karppiseen, vaikkapa muhoslaiseen, väljästi mieltäellen "rannikon kalastaja Karppinen" voisi olla Utajärven länsipuolelta lähtöisin oleva Karppinen. Tiukasti määritellenhän hänen olisi täytynyt asua rannikolla tai peräti Hailuodossa. Perinnetarinan iskijä on saattanut käyttää kalastajuutta myös vinoilumielessä, eli tarkoittanut rannikon miestä, joka on tullut kutuhauen pyyntiin omille apajoille?
Ehkä tarinaniskijä on halunnut tokaisullaan torjua oletuksen, että Matti voisi olla Kainuun Karppisia?
terv Matti Lund
Karppisia en ole selvitellyt, mutta v:n 1676 listassa ei näyttäisi Karppisia olevan.
terv Matti Lund
Mahdollisesti Erkki (Matinpoika?) Karppisen sukunimenä oli tällöin jo Törmä. Tosin ei taida Törmääkään löytyä, entä Kallaanvaara?
Mika J
Hei,
Häikiö sukua ei näy enään niissä henkikirjoissa 1640-luvulla, jotka minulla on. Tuohon Karppinen-Törmä asiaankaan en uskalla sanoa juuta enkä jaata. Törmä-Kallaanvaara nimeä en muistaakseni ole nähnyt henkikirjoissa, ei edes 1600-luvun loppupuolella.
Mika, katson ne Sodankylän tiedot, kunhan kerkiän.
tellervoranta
23.04.08, 21:28
Ote kirjasta Entinen Kemijoki. Artikkeli Suurkemijoen asutuksen vaiheet.
Roiskaisen osan katsottavaksi :)
P-P.n kiinteän asuttamisen kannalta oli merkittävin Kemijärven suomalainen kolonisaatio 1600-luvun alussa, jolloin 1. uudisasukkaat saapuivat.
V.1931 oli 13 taloa.
-talojen nimet Pelkonen, Halonen, Tolonen, Hälinen, Karppinen osoittavat tulijoiden olleen itäsuomalaisia ja Oulu-Iijoen kautta tulleita
-karjalaisia ja lappalaisia?: Oinas, Perttunen ja Saunavaara maksoivat verot lapinvoudille
- Kyläryhmittymiä pohjoisesta päin:1) Ylikylä: talot Pelkonen, Oinas, Tapio, Kostamo, Laurila 2) Isokylä (itäpuolella): talot Kärppä, Könönen, Ollila, Kotajärvi, Jaakkola 3) Alakylä: talot Halonen, Pietilä, Karppinen.
Varmaan tuttua juttua, mutta kertauksena...saattaa olla, että osa tiedoista vanhentunut :confused:
Matti Lund
24.04.08, 09:46
Hei
Aikaisemman viestiketjun Kemijärven asuttamiskeskustelusta kävi ilmi aivan toisenlaista ja sukututkimuksen kannalta noteerattavammista lähdeotteista, että merkitsevä osa Kemijärven uudisasuttajia oli lähtöisin Oulun pitäjän alueilta, jotka lähinnä sijoittuivat myöhemmin tuntemiimme Muhoksen ja Utajärven pitäjiin. Tähän havaintoon kiinnitti painokkaasti huomiota mm. Raimo Ranta (esim. Niskankylän rooli!) ja siihen yhdyin ja luonnehdin alku -Kemijokea "Haloskyläksi".
Viittaamasi lähteen umpimähkäiset lisänimipäätelmät antavat siinä valossa sangen harhaanjohtavan kuvan Kemijärven faktisista asuttajalähteistä.
Näissä Oulujoen ja sen sivujokien ympäristöjen ja myös Kiiminki- ja Iijoen kylissä asuvilla oli lähtöpaikkoina siis sellaisia talonnimiä kuin Halola ja niiden mukaisia lisänimiä kuten Halonen, joiden laaja-alaisuudesta johtuen, niiden ei voi katsoa sukututkimuksen kannalta pelkkinä niminä luotettavasti kertovan summittaistakaan lähtöpaikkaa. Taas jälleen kerran viittaamassasi selvittelyssä oli sorruttu tähän sudenkuoppaan, joka aiheuttaa paljon sekaannusta Pohjois-Pohjanmaan sukujen alkuperän selvityksessä.
Näiden lisänimien perusteella on lähes mahdoton tehdä suurempiin väestörymiin tai maakuntiin liittyviä päätelmiä Pohjois-Pohjanmaan osalta, koska yhtäältä savolaiset tulokkaat olivat antaneet lisänimillään kymmenille ellei sadoille taloille savolaisen nimen ja toisaalta merenranta -pohjalaiset olivat luoneet samalle alueelle vielä suuremman nimiperimän. Kun sitten tutkii näiden talojen asuttamista esimerkiksi 1600 -luvulla, ne vaihtoivat omistajaansa tai asujaansa monessa tapauksessa monta kertaa vuosisadan aikana pelkällä kaupanteolla ilman, että sukulunastusta tapahtui.
Tällä tavalla pohjoispohjalaisten yhteys alkujuuriin katoaa ja jää arvoitukseksi, mikä osa esi-isistä on tullut Savosta. Se on useimmissa tapauksissa vain jokin osa eikä enempää voida sanoa.
Tällä tavalla eri ihmisistä asiakirjoissa käytetyt lisänimet muuttuilivat miten mitenkin niin, että tutkimuskohteesta voi muodostua kymmenenkin lisänimen ketju, jossa puolet samassa esipolviketjussa on savolaisia lisänimiä ja puolet pohjalaisia lisänimiä. Ja aika suuressa osassa näissä ei voida jäljittää sitä, mistä kantahenkilö voisi olla lähtöisin, koska seudun asuttaminen on tapahtunut kohtalaisen varhain. Toki 1600 - ja 1700 -luvun uudisasutuksen selvittelyssä tähänkin tarjoutuu mahdollisuuksia, mutta Kemijärven asuttaminen on juuri esimerkki siitä, että kun on kysymyksessä toisen tai kolmannen aallon uudisasutusvaihe, tulokkaiden taustat ovat aika lailla ehtineet sekoittua maakunnallisesta lähtökohdasta katsottaessa.
Toisaalta kukaan ei ole vielä tehnyt Kemijärven asuttajien lähtöalueiden jakautumasta varteenotettavaa kokonaisselvitystä, vaan edellä viittaamani keskustelummekin oli vain osaoikaisu ja vastine umpimähkäisille olettamille.
Ei ole myöskään historistisesti onnistunutta luonnehtia, että Kemijärveä alettiin asuttamaan uudisasuttajilla 1600 -luvun alussa, koska siellä oli vuonna noin 1630 vasta se yksi Halosen verotalo ja uudisasutus käynnistyi voimakkaammin 1640 -luvulta lähtien. Olisi siis onnistuneempaa luonnehtia, että Kemijärven uudisasutus voimistui 1600 -luvun puolivälistä alkaen.
terveisin Matti Lund
tellervoranta
24.04.08, 11:01
....tiedä häntä onnistuneesta luonnehdinnasta......:)
Minulla oli tietty väärä vuosiluku, kun en laittanut illalla myöhään esikatselua, eli piti olla v.1731.
....lappilaiset ja pohjoispohjalaiset ovat liian hienotunteisia tingatakseen....vaikka olisi millainen asiantuntemus......
Hyvähän se on hakea totuutta, mikäs siinä, ja parhaat asiantuntijat ovat yleensä ne, jotka ovat eriammateista tai muualta kotoisin, eikö vain? :confused:
tellervoranta
24.04.08, 19:09
.....vielä kerran kerjään verta nenustani :). Siis vuonna 1631 oli Kemijärvellä 13 taloa. (tekstin mukaan).
Kiitos, moitos kestettävä. :D:
Matti Lund
25.04.08, 00:10
.....vielä kerran kerjään verta nenustani :). Siis vuonna 1631 oli Kemijärvellä 13 taloa. (tekstin mukaan).
Kiitos, moitos kestettävä. :D:
Hei
Ohessa, jos foorumi hyväksyi tiedostokoon, näkyy otanta Kemin pitäjän vuoden 1634 maakirjan ensimmäiseltä sivulta. Siinä on uutuutena kylä nimeltään Kemijärvi ja sen ensimmäinen verotalo, Paavo Halosen 1/2 manttaalin uudistalo. Siinä on nähtävissä myös kommentointi "föraren Lars Clemetss. indelningsbonde". Tämä oli maakirjan Kemijärvi pähkinänkuoressa!
(Kemin pitäjän vuoden 1634 maakirja, TMA 4971: 62, mf ES853)
Maakirjan 1634 mukaan siis Kemin pitäjän Kemijärvi -nimisen kylän verotaloluku oli 1 kpl.
Vuoden 1630 Kemin pitäjän karjaluettelon 1 sivu on hieman vajavainen (henkilönimi ei näy, mutta karjamäärät näkyvät), mutta siitä on pääteltävissä, että Kemijärvellä oli noteerattu kaksi karjanomistajaa, joita ei vielä verotettu, siis kaksi torpanasujaa, joista toinen oli Paavo Halonen, jota ei vielä vuonna 1630 verotettu eikä Kemijärveä näkynyt vielä lainkaan maakirjassa, vaan karja- ym. luetteloissa, joissa oli mukana myös verottamattomia eläjiä.
(Kemin pitäjän Vuoden 1630 karjaluettelo, TMA 4964d, mf ES853)
Kun puhutaan taloista, tarkoitetaan verotusyksikköä, omaisuutta, joka koostui tiluksista ja rakennuksista, eli kiinteästä omaisuudesta, ja niiden lisäksi irtaimesta omaisuudesta. Tiluksiin kuului peltoja, niittyjä, metsiä ja vesistöjä. Rakennuksiin kuuluivat kaikki asuin- ja talousrakennukset eri puolilla tiluksia. Näistä osasista koostui verotusyksikkö talo (ruotsiksi hemman).
--------------------------------------------------------------------
Kuten eräässä viestissäni osoitin tuomiokirjalähteellä, Kemijärvi oli ennen uudisasutuksen tuloa lähinnä Sodankylän ja Sompion lappalaisten kalanautinta-aluetta, jonne uudisasutus tunkeutui niin, että se alkoi huolestuttaa 1640 -luvulla järveä nauttivia lappalaisia.
Ennen uudisasutuksen tuloa Kemijärvellä oli nähtävästi lappalaisten tilapäisasumuksia, kalamajoja, ei taloja.
Jotta uudisasuttajat pääsivät nopeasti vauhtiin 1640 -luvulla, he ovat nähtävästi rakentaneet Kemijärvelle asuttamispaikoilleen tilapäisasumuksia, joista huoltaen he ovat ryhtyneet raivaukseen ja varsinaisten pysyvien asumusten rakentamiseen. Raivaukset eivät nähtävästi ole olleet suurisuuntaisia, koska elinkeino on ollut kalastuspainotteinen ja muullakin erätalousosastolla on siellä ollut tärkeä rooli.
Kun tilapäisasumuksesta on siirrytty pysyvään asumiseen, ollaankin siirrytty uudistorppaan, jos päämääränä on ollut verotalo.
Oletettavasti uudistorppien lomaan on syntynyt muutamia itsellisasumuksia, joita ei ole tähdätty verotaloiksi, mutta saattavat kaukaa katsoen niiltä näyttää, jos itsellinen on ollut uuttera ja raivaushenkinen ja maanomistajat olleet häntä kohtaan joustavia.
----------------------------------------------------------------------
Kun joku puhuu, että Kemijärvellä oli 13 taloa vuonna 1631, hän ei tarkoita selvästikään maakirjan ja virkamiesten tarkoittamaa Kemin pitäjän kylää nimeltään Kemijärvi, vaan jotenkin toisella tapaa määriteltyä aluetta, jota hän nimittää omilla verottajasta poikkeavilla kriteereillään Kemijärveksi.
Jos kirjoittaja tarkoittaa 13 talolla verotaloja ja verovapautta nauttivia uudistorppia, niiden täytyy sijaita maakirja -Kemijärven ulkopuolella.
Kykeneekö hän ylipäänsä nimeämään niitä taloja? Ilman nimiä väite on hämärä, koska ei ole tuotu esiin mitään määrittelyä, johon väite perustuu. - Onko lähteessäsi enempää, minkä olet viestiisi kirjannut?
On siis tyhjä määrittely 13 talosta vuonna 1631, jotka määrittelijä lukee omilla perusteillaan nimeämälleen alueelle nimeltään Kemijärvi, joka oletettavasti mahtuu jonnekin Kemin pitäjän alueelle, muttei veroasiakirjojen määrittämälle Kemijärvelle.
Onko lähteelläsi minkäänlaista kuvausta tarkoittamastaan alueesta?
terv Matti Lund
tellervoranta
25.04.08, 07:00
Hyvää huomenta kaikille forumilaisille :)
Historian, sekä yleisen, että Lapin kiintiö taitaa olla jo täynnä, kiitos tiettyjen seikkojen....pursuileekin jo kaiken puolin yli.....
Nyt lähden kaffille. Matti, relax :cool:
tellervoranta
25.04.08, 14:10
.....kyläjako esitetty jopa taulukkona vuodesta 1650 viidenkymmenen vuoden välein :)....kyliä Ounasjoki, Rovaniemi, Kemijärvi,Kemihaara...jne...Lautiosaari,Kirkonkyl ä.
1600-luvun alussa Kemin pitäjän kylät jaettiin uudestaan. Niiden määrä kasvoi kymmenestä kahdeksaksitoista.
Muutos tapahtui 1630-luvun alussa ja vastasi asutuksen laajenemista ja tihentymistä.
Uuteen kyläjakoon oli ensinnäkin syynä Kemijärvelle syntynyt suomalaisasutus, joka varsinkin Auttin luona olevien vaikeasti ylitettävien koskien takia muodosti oman yhteisönsä ja jota ei käynyt luontevasti yhdistäminen Kemihaaraan.....
Nyt taas kahaville :rolleyes:
tellervoranta
25.04.08, 18:47
Etteivät asiantuntijat häiriintyisi yöunissaan :), on todettava sellainen seikka, että kun laitoin tuon ensimmäisen viestin framille, niin tuli kiire. Eli muuten teksti Ok, v. 1631, Kemijärven talot 13, mutta: kyläryhmittymät, jotka mainitsin, alkavat olla havaittavissa 1600-luvun lopulla.
Jokohan Junttila-Jaakkolan Jaakko saa minulta rauhan. :confused:
Matti Lund
25.04.08, 20:57
.....vielä kerran kerjään verta nenustani :). Siis vuonna 1631 oli Kemijärvellä 13 taloa. (tekstin mukaan).
Kiitos, moitos kestettävä. :D:
Hei
Minulle taisi tässä äsken selvitä, mistä juontuu tuo lentävä lause Kemijärven 13 talosta vuonna 1631.
Vuoden 1631 Kemin pitäjän maakirja näyttää olevan hankalasti tulkittava siten, että Kemijärven ("Kiemi Träsk") otsikon alla on lueteltu 13 Kemin pitäjän sellaista taloa, jotka ovat autioituneet tai olleet vapautettuina veroista vuonna 1630 ja sellaisia taloja, jotka ovat olleet pitkän aikaa autioina ja jotka on vasta otettu autiosta ja joita aletaan verottamaan vuonna 1634.
Valitettavasti minulla oleva ote maakirjasta on tuon selitysosan osalta niin epäselvä (reunahuomautus niin pientä tekstiä), etten voi sanoa siitä enempää juuri nyt, mutta selvitän tekstin lähipäivinä ja palaan siihen sen jälkeen uudestaan, jos edelliseen kappaleeseen on jotain olennaista lisättävissä.
(Vuoden 1631 Kemin pitäjän maakirja, TMA 4966: 2, mf ES853)
Tuon 13 talon listan talot on alkuosaltaan helppo paikantaa, eli se alkaa näin:
Jussi Karvo ................. 1/2 m
Erkki Tarvas ............. 1/4 m
Jaakko Heikinp .......... 1/3 m
Olli Pekanp ............... 1/6 m
Matti Korpi ............... 1/2 m
Paavo Paavonp Halonen 1/2 m
Vertaamalla muiden vuosien luetteloihin, paikkatiedot ovat näin:
Jussi Karvo 1/2 m ............. Keminhaara
Erkki Tarvas 1/4 m ............ Keminhaara
Jaakko Heikinp 1/3 m ......... Keminhaara
Olli Pekanp 1/6 m .............. Keminhaara
Matti Korpi 1/2 m .............. Keminhaara
Paavo Paavonp Halonen 1/2 m Kemijärvi
- Esimerkiksi Jussi Karvo on toinen vanhan Heikki Karvon pojista ja hänen veljensä Pekka näkyy normaalisti Keminhaaran luettelossa. Nämähän ovat aika läheltä Rovaniemeä. Myöhemmin Jussikin näkyy ihan normaalisti Keminhaarassa.
Näiden jälkeen seuraavat 7 taloa on vaikeampi paikantaa
Nimet ja manttaalit ovat suurinpiirtein näin:
Heikki Häkinen .................. 1/6 m
Simuna Simunanp Paltto ...... 1/6 m
Pekka Runginen ................ 1/4 m
Mikko Paavonp. Honkainen ... 1/2 m
Klaus Rie??nen ................. 1/6 m
Jussi Ollinp Hamari .............. 1/6 m
Jussi Mikonp Keto (Kättå) .... 1/6 m
Vaatinee aika lailla eri vuosikertojen tutkimista, ennen kuin nämä paikantuvat. Selvää on, että näitä miehiä ei näy jatkossa esim. Kemijärven ruodutuksissa, jonne miehiä tippuu lisää 1640 -luvulta lähtien.
Summa summarum (oma tulkintani):
Jonkinlainen Kemin pitäjän sekalainen autiotalolista vuoden 1631 maakirjassa on jossain päin tulkittu Kemijärven uudistalollisten luetteloksi mitenkään tarkistamatta asiaa. Edellinen analyysini (hyvin puolinainen toki vain) antaa osviittaa, että puolet listan taloista oli Keminhaaran kylästä lähempänä Rovaniemeä kuin Kemijärveä sijaitsevia taloja.
terv Matti Lund
Ps. Minulla ei ole minkäänlaista kuumetta esittää asioita, vaan halu tuoda esiin vero- ja tuomioaktiasiakirjoista löytämiäni riihikuivia fakta-argumentteja karttaen suhtautumistavassa tunnelatauksia. Toki pyrin samalla murtaamaan tutkimusta haittaavia myyttejä, joiden käytevoimana ovat ahistoristiset, arationaalit ja areaaliset uskomukset.
ehkä onkin hyvä, että ulkopuoliset tutkivat mainittuja asioita. jos on liian lähellä, niin tunteita on vaikea välttää. omat juureni ovat vahvasti Kemijärvellä ja ympäristössä.
listalla oli muutama sukunimi, jotka esiintyvät myöhemminkin Kemijärvellä. Ehkä ne olivat niitä, jotka olivat jo 1640-luvulla siellä.
Kuten Tarvas ja Halonen.
Hei
Minulle taisi tässä äsken selvitä, mistä juontuu tuo lentävä lause Kemijärven 13 talosta vuonna 1631.
Vuoden 1631 Kemin pitäjän maakirja näyttää olevan hankalasti tulkittava siten, että Kemijärven ("Kiemi Träsk") otsikon alla on lueteltu 13 Kemin pitäjän sellaista taloa, jotka ovat autioituneet tai olleet vapautettuina veroista vuonna 1630 ja sellaisia taloja, jotka ovat olleet pitkän aikaa autioina ja jotka on vasta otettu autiosta ja joita aletaan verottamaan vuonna 1634.
Valitettavasti minulla oleva ote maakirjasta on tuon selitysosan osalta niin epäselvä (reunahuomautus niin pientä tekstiä), etten voi sanoa siitä enempää juuri nyt, mutta selvitän tekstin lähipäivinä ja palaan siihen sen jälkeen uudestaan, jos edelliseen kappaleeseen on jotain olennaista lisättävissä.
(Vuoden 1631 Kemin pitäjän maakirja, TMA 4966: 2, mf ES853)
Tuon 13 talon listan talot on alkuosaltaan helppo paikantaa, eli se alkaa näin:
Jussi Karvo ................. 1/2 m
Erkki Tarvas ............. 1/4 m
Jaakko Heikinp .......... 1/3 m
Olli Pekanp ............... 1/6 m
Matti Korpi ............... 1/2 m
Paavo Paavonp Halonen 1/2 m
Vertaamalla muiden vuosien luetteloihin, paikkatiedot ovat näin:
Jussi Karvo 1/2 m ............. Keminhaara
Erkki Tarvas 1/4 m ............ Keminhaara
Jaakko Heikinp 1/3 m ......... Keminhaara
Olli Pekanp 1/6 m .............. Keminhaara
Matti Korpi 1/2 m .............. Keminhaara
Paavo Paavonp Halonen 1/2 m Kemijärvi
- Esimerkiksi Jussi Karvo on toinen vanhan Heikki Karvon pojista ja hänen veljensä Pekka näkyy normaalisti Keminhaaran luettelossa. Nämähän ovat aika läheltä Rovaniemeä. Myöhemmin Jussikin näkyy ihan normaalisti Keminhaarassa.
Näiden jälkeen seuraavat 7 taloa on vaikeampi paikantaa
Nimet ja manttaalit ovat suurinpiirtein näin:
Heikki Häkinen .................. 1/6 m
Simuna Simunanp Paltto ...... 1/6 m
Pekka Runginen ................ 1/4 m
Mikko Paavonp. Honkainen ... 1/2 m
Klaus Rie??nen ................. 1/6 m
Jussi Ollinp Hamari .............. 1/6 m
Jussi Mikonp Keto (Kättå) .... 1/6 m
Vaatinee aika lailla eri vuosikertojen tutkimista, ennen kuin nämä paikantuvat. Selvää on, että näitä miehiä ei näy jatkossa esim. Kemijärven ruodutuksissa, jonne miehiä tippuu lisää 1640 -luvulta lähtien.
Summa summarum (oma tulkintani):
Jonkinlainen Kemin pitäjän sekalainen autiotalolista vuoden 1631 maakirjassa on jossain päin tulkittu Kemijärven uudistalollisten luetteloksi mitenkään tarkistamatta asiaa. Edellinen analyysini (hyvin puolinainen toki vain) antaa osviittaa, että puolet listan taloista oli Keminhaaran kylästä lähempänä Rovaniemeä kuin Kemijärveä sijaitsevia taloja.
terv Matti Lund
Ps. Minulla ei ole minkäänlaista kuumetta esittää asioita, vaan halu tuoda esiin vero- ja tuomioaktiasiakirjoista löytämiäni riihikuivia fakta-argumentteja karttaen suhtautumistavassa tunnelatauksia. Toki pyrin samalla murtaamaan tutkimusta haittaavia myyttejä, joiden käytevoimana ovat ahistoristiset, arationaalit ja areaaliset uskomukset.
näköjään Seppänen -sukunimi tulee esiin, kun tutkitaan tämän Jaakon esivanhempia.
olisikohan Kemijärven Jaakkoloitten varsinainen sukunimi sitten Seppänen?
Raimo Ranta
26.04.08, 08:46
Pistämpä vielä lusikkani tähänkin soppaan
Jaakko Klemetinpoika Seppänen antoi v 1648 Rusi Korhoselle lupauksen jonka mukaan hän luopuu Kemijärvelle muutettuaan kaikista oikeuksistaan tähän entiseen kotitaloonsa.
Clement Johanss Seppänen
Klemettilä 1/4 mant. Oulunpitäjä Niska
(liittyy jotenkin, jota en ole toistaiseksi selvittänyt Juntti (Jöns) Mikonp Kätön jättämään tilaan)
Ruodutusluettelot
(1627 WA773:754)
mk1635 WA773:760:255)
Jöns 91 v "Juntti Seppänen"
Hänellä pojat
Clement Clemetinp pso Elin Eskilintr Pyykkö jäi Niskalle talonpitoon, josta ei tarkempaa tietoa
mutta hänen poikansa Henrik jatkaa Ahmaksen Pyykössä eli Puukkolassa talostelua emäntänsä Margareta Tuomaantr Juntusen kanssa
Pyykkö eli Puukkola Ahmas
(hk1667-) talollinen
(rk1699) talollinen
Korhola eli Seppänen no 10 Utajärvi Ahmas (Lähteväksikin mainittu)
(rk1699) talollinen
Vuonna 1666 jakoivat talon vaimonsa veljen Thomas Juntusen kanssa
Talvikäräjillä 1675 Påhl Kolehmainen vaati Thomas Juntuselta Puukkolan tilaan kuulunutta Leppiojan niittyä, jota Påhl Kolehmainen asui, mutta jonka edellinen asuja Lars Puukkola oli antanut Thomas Juntusen viljeltäväksi. Samasta niitystä riiteli myös Tuomaan lanko Sigfrid Pyykkönen, mutta Thomas esitti tuomiokirjan vuodelta 1666. Riita ei ehkä päättynyt tähän, koska vedotaan ylempiin oikeusasteiin (laamanninoikeuteen).
RR 6: 418, 449, RR 7: 29v, 34, mf. ES 2028-2029. Toinen huudatus käräjillä 18-19/7 1649 ja kolmas huudatus 29-30/3 1650. Riita Ojanparraksen ja Leppiojan niityistä alkoi jo talvikäräjillä 8-14/1 1674, jossa Tuomas Juntunen ja Heikki Seppänen yhdessä ovat vastaajina. RR 13: 523, 525v, RR 14: 28v-29v, mf ES 2033
Staphan Clemetinp Seppänen eli Könönen pso Elin Larsintr
Könölä Muhos
(kl1625) talollinen
(kl1626) talollinen
muuttanut Kemijärvelle n 1630
Kemijärvi
(hk1641-) talollinen
Hänen vanhin poikansa Eskil muuttaa Pieliseen.
Ambrosius Korhonen (Iso Rusi) otti haltuunsa Clemettilän. Niityistä hän hankki luovutustodistukset kahden edellisen isännän pojilta Kemijärvelle muutaneelta Jacob Clemetinpojalta, todistuksen on kirjoittanut Oulussa 7.1.1648 pitäjänkirjuri ja puumerkillään vahvistanut Jacob Clemetinpoika Pielisjärvelle muutaneelta Eskil Staphanssonilta saadun todistuksen kirjoittaja on Pielisen pastori.
Jacob Clemetinp Seppänen pso N.N
Klemettilä 1/4 mant Niska, kanssa-asuja
Ruodutusluettelot
(1627 WA773:754) kanssa-asuja
(1630 WA773:758) kanssa-asuja
Kemijärvi
(karjal. 1635 ES 2467)
Terv Raimo Ranta
Matti Lund
26.04.08, 09:24
ehkä onkin hyvä, että ulkopuoliset tutkivat mainittuja asioita. jos on liian lähellä, niin tunteita on vaikea välttää. omat juureni ovat vahvasti Kemijärvellä ja ympäristössä.
listalla oli muutama sukunimi, jotka esiintyvät myöhemminkin Kemijärvellä. Ehkä ne olivat niitä, jotka olivat jo 1640-luvulla siellä.
Kuten Tarvas ja Halonen.
Hei Mika,
En minun kiinnostukseni ole täysin ulkopuolisen kiinnostusta, vaikkakin pyrin suhtautumaan aivan omimpien juurtenikin tutkimukseen eliminoimalla kaikki tunnelataukset. Oikeastaan ainoat sallitut tunnelataukset ovat innostus ja uteliaisuus ja niitäkin on itse tutkimusprosessin aikana "raivokkaasti" hillittävä, muttei täysin tapettava. Tätä suositan muillekin, vaikka tiedänkin jo kokemuksesta, että enemmistö yrittää "tutkia" antamalla tunteiden ja myyttisten uskomusten viedä tutkimusta ja antamalla piut paut historiallisille faktoille.
Sikäli on Kemijärvi -kiinnostuksessani oma eläväinen lehmä ojassa, että anoppini isän äidin isän äiti oli lähtöisin Kemijärveltä ja siten omien lasteni juurissa on tämä kumma Kemijärven juuri, vaikkei nyt sitten ikiomissa juurissani olekaan.
Mitä tulee esille ottamiisi listan lisänimiin, niin minähän olen merkinnyt sen Halosen siinä varmuudella Kemijärveen ainoana varmana.
Mainitsemasi Erkki Tarvas ei asunut taloaan Kemijärven lähistöllä, vaikkakaan hänen talonsa tarkkaa paikkaa en tiedä. Ehkä se sijaitsi, koskapa oli listoilla yleensä heti Karvon perään Keminhaaran kylän talolistassa, jonkin matkaa Karvosta Oikariseen päin, siis ehkä Kemijärven suuntaan, mutta satakunta kilometriä Kemijärveltä Rovaniemelle päin. Joku paikallisasiantuntija korjannee ja tarkentanee.
Joka tapauksessa syy Erkki Tarvaksen joutumiseen autio- ja vähennyslistaan vuonna 1631, lienee siinä, kun katsotaan ruodutuksia (OMA, WA773: 754), että hänet on merkitty vuonna 1630 iältään 80 -vuotiaaksi ikälopuksi ilman miesapua. Kun sitten tutkitaan tarkemmin, havaitaan Erkki Tarvaksella olleen tällöin ainakin kaksi poikaa nimiltään Erkki ja Simuna. Molemmat olivat kuitekin lähteneet kotoa pois nihdeiksi, toinen Keminhaaran ruodun nihdiksi ja toinen nihdiksi Korkalonkylän puolesta. Kummatkin ukon pojat on merkitty vuonna 1630 vielä alle 20 -vuotiaiksi, eli Erkki olisi saanut tämän mukaan poikansa vasta yli 60 -vuotiaana.
Tarvaksen tulo Kemijärvelle lienee tapahtunut paljon myöhemmin.
Esittämäni listat kannattaa lukea läpi, peilata niiden tietoja uskomuksiansa vastaan, sillä ne on otettu suoraan virallisista asiakirjoista ja ovat perusteita vastaväitteilleni, joita esitän yleishistorioitsijoiden summittaisia heittoja vastaan, kuten on tämä Kemijärven 13 taloa vuonna 1631.
terv Matti Lund
Matti Lund
26.04.08, 10:28
Pistämpä vielä lusikkani tähänkin soppaan
Jaakko Klemetinpoika Seppänen antoi v 1648 Rusi Korhoselle lupauksen jonka mukaan hän luopuu Kemijärvelle muutettuaan kaikista oikeuksistaan tähän entiseen kotitaloonsa.
Clement Johanss Seppänen
Klemettilä 1/4 mant. Oulunpitäjä Niska
(liittyy jotenkin, jota en ole toistaiseksi selvittänyt Juntti (Jöns) Mikonp Kätön jättämään tilaan)
Ruodutusluettelot
(1627 WA773:754)
mk1635 WA773:760:255)
Jöns 91 v "Juntti Seppänen"
....................................
Terv Raimo Ranta
Hei, jos Raimo huomasit vilkaista vuoden 1631 listaani edellisessä viestissäni, niin sen viimeisenä, eli 13. oli Jussi Mikonpoika Keto (Kättå) 1/6 manttaalilla, jota piti alkaa verottamaan 1634. Tämä mies lienee sama kuin mainitsemasi Juntti Kättö.
Sijoittuiko hän Kemijärvelle, siihen minulla ei ole vielä tällä hetkellä edellytyksiä ottaa kantaa. Nimittäin kun selasin 1630 - ja 1640 -luvun vero- ja ruodutusluettelot, niistä en kyennyt häntä enää varmuudella paikantamaan. Kemin pitäjässä kyllä esiintyy Jussi (Jöns) Mikonpoikia, mutta eri kylissä niin, ettei niitä voi tunnistaa muuta kuin Juntti "Kätön" kaimoiksi tai joukoksi, joista yksi voisi olla Juntti "Kättö". Minulla olevat luettelot kattavat noin 70 % ko 20 vuoden ajanjaksosta ja tämä vuoden 1631 autiolista on ainoa niistä, josta rohkenen Juntti "Kätön" osoittaa.
Sitä kysyisin Sinulta vielä, että muodostuiko "Kättö" -nimestä tarkalleen normaali lisänimimuoto ja talonnimi? Tällöin nimi tarkoittaisi muuta kuin Keto, jota on silloin tällöin kirjattu ikivanhoissa asiakirjoissa myös muodossa "Kättå".
Joka tapauksessa, jos Juntti "Kättö" yritti uudistaloa Kemijärvellä 1631, sitä ei, kuten huomaat omin silmin sitä edellisestä viestistäni olevasta liitekuvasta, ei vielä 1634 verotettu, koska ainoastaan Paavo Halosen taloa vasta verotettiin vuoden 1634 Kemijärven maakirjassa.
Jos Juntti "Kättö" todella asusti Kemijärvellä 1630 -luvulla, talo ei hänen aikanaan olisi ehtinyt vielä nousta veronmaksukykyiseksi, koskapa hänen nimensä puuttuu siitä eteenpäin Kemijärven maakirjasta?
Jos Juntti "Kättö" todella asusti Kemijärvellä jo vuonna 1631, tällöin voitaisiin kyllä todeta, että hän oli tullut sinne jo monta vuotta ennen Jaakko Klemetinpoika "Seppästä" ja olisi tulojärjestyksessä siis häntä ennen. Toisaalta Jaakko Klemetinpoika sai maakirjan mukaan talonsa ennen mahdollisesti Juntin yrittämää taloa veronmaksukykyiseksi.
terv Matti Lund
näyttää varmistuvan, että Kemijärven Jaakkolat olivat siis alunperin Oulun Seppäsiä. Siis minunkin "oikea" sukunimeni olisi Seppänen.
Olisi mukava tietää, olivatko Oulun Seppäset itäsuomalaista vai länsisuomalaista perua.
Mika J
Matti Lund
26.04.08, 11:07
Pistämpä vielä lusikkani tähänkin soppaan
Jaakko Klemetinpoika Seppänen antoi v 1648 Rusi Korhoselle lupauksen jonka mukaan hän luopuu Kemijärvelle muutettuaan kaikista oikeuksistaan tähän entiseen kotitaloonsa.
..................................
Terv Raimo Ranta
Hei Raimo
Varmaankin Rusi, jos "kaukaaviisas" mies oli (ja hänen oveluudestanshan oli niitä kansatarinoitakin) oli puhunut asiasta Klemetin perillisten, ehkäpä juuri pojan Jaakon kanssa.
Toisaalta mitään Jaakon lupaa hän ei välttämättä talon ottoon tarvinnut sillä (Oulun pitäjän kesäkäräjät 19.07.1648, KA :RR.6: 354):
"Rusi Matinpoika Utajärveltä anoi ottaa Jutila Klemetin talon 1/4 veromanttaalia samalla kylällä, joka oli jo 4 vuotta autiona maannut, pahasti kedottunut, asuintontin rakennukset pahasti sortuneet ja niityt metsittyneet, ja oli hän saanut takuumiehikseen Antti Eskonpojan Kajaaniporista ja Heikki Halosen Muhokselta ... anomus lähetettiin jalosyntyiselle maaherralle edelleen vahvistettavaksi."
(Tämä on ihan suoraa käännöstä normalisoiduilla nimillä).
Tuossa tulee myös ilmi selvästi Jutila -nimi, jota on ennemminkin kannatettava Klemetin ja hänen poikiensa (syntymänimi) lisänimenä siihen asti, kunnes nämä ryhtyivät asumaan muita taloja, joista saivat uuden lisänimensä. Koska tilapäinen Seppänen -nimi ei periytynyt Kemijärvelle Jaakon mukana, vaan Jaakko -nimestä uudistalolle annettu nimi, josta tuli sen asuttajien lisänimi, Seppästä voidaan luonnehtia näiden miesten tapauksessa heikoksi lisänimeksi. Tähän toki vaikuttivat olosuhteet enemmän kuin nimenkantajien halut.
Siis vaikuttaa, että vanhus, Klemetti Jutila, ei ollut saanut pojiltansa miesapua taloa pystyssä pitämään, vaan nämä olivat sen "roisisti" hylänneet ja suunnanneet katseensa kauemmas.
Rusi otti kruunulle joutuneen maan täysin autiosta, joten ei Klemetinpojilla ollut maaherran päätöksen jälkeen mitään sanomista asiaan.
terv Matti Lund
hei Matti,
mitä tarkoitat heikolla lisänimellä Seppänen?
Eikö Seppänen sitten ollutkaan Klemetin oikea sukunimi, vaan kenties Jutila?
Mika J
Matti Lund
26.04.08, 14:04
hei Matti,
mitä tarkoitat heikolla lisänimellä Seppänen?
Eikö Seppänen sitten ollutkaan Klemetin oikea sukunimi, vaan kenties Jutila?
Mika J
Hei, Mika
Sinun kannattaa perehtyä täältä SSS:n linkeistä löytyviin nimistöartikkeleihin, joita ovat kirjoittaneet mm. Paikkalat ja Mikkonen, niin pääset ottamaan tutkimuksellista tuntumaa lisänimien asemaan ja käyttäytymiseen ja sitä kautta hyödyntämään nimistöä tutkimuksessa. Kuvittelemalla "oikeita sukunimiä" ennen sukunimilain voimaanastumista, olet taipuvainen tarpomaan ennen muuta harhapolkuja ja joutumaan hakkaamaan päätä seinään umpikujan päässä.
Niskankylän 1/4 manttaalin talo tarjoaa tavallisen esimerkin siitä, että talolle oli tarjolla muutaman vaihtoehtoisen talonnimen valikoima ja näiden nimien syntytapa poikkesi toisistansa huomattavasti. Kun talo vaihteli nimeään kuin levoton kabareetanssija esiintymisasujaan, oikeastaan varsinaista vahvaa lisänimeä ei ollut olemassakaan, vaan kirjo heikkoja ja vähemmän heikkoja talonnimiä ja lisänimiä.
Rusin myötä kyllä talolle vakiintui Korhonen -nimi ihan veroluetteloihinkin. Isännäksi -> Rusi Matinpoika -> lisänimi Korhonen -> talonnimi, on esimerkki muualta kulkeutuneesta nimestä, jota voidaan jäljittää muualta ja joka osoittaa kulkeutumiskyvyllään olevansa suhteellisen vahva lisänimi. Aivan yhtä hyvin talolle olisi voinut tulla uudeksi nimeksi -> Rusila, kuten on monessa tapauksessa käynyt, ja Rusin edeltäjän poika Jaakkohan antoi Kemijärvellä aloittamalleen talolle nimen -> Jaakkola. Nimi tuskin oli Jaakon oma "idis", vaan kirjuri kirjatessaan taloa verolle, saattoi ehdottaa sellaista nimeä vanhan käytännön tai katselmusmiesten suosituksen mukaan.
Kun tuomiokirjassa lukee Jutilan Klemetti, on se merkki kansan suun suosimasta nimittämisestä jo vanhastaan, vakiintuneisuudesta, ja sikäli vahvuudesta verrattuna muihin vaihtoehtonimiin.
En nyt muista, että Klemetin yhteydessä Seppänen -nimi esiintyisi, vaan enimmäkseen nimi on patronyymisesti asiakirjoissa, joihin olen itse törmännyt. Sellainen muistikuva minulla on, että Seppänen -lisänimi olisi
vilahtanut Klemetin toisen pojan tai pojanpojan yhteydessä. Itse välttäisin Seppänen -nimen käyttöä Klemetin itsensä yhteydessä, koska asiakirjoissa on nimeksi muita tarjokkaita.
Minulla on jonkinlaisen tutkinnan alla useampia sikäläisiä perhekuntia, joilla on jossain vaiheessa esiintynyt lisänimenä Seppänen ja olen kerännyt heistä tuomiokirja-aineistoa vuotta 1750 edeltävältä ajalta.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
26.04.08, 15:36
Hei
Tästä nimiasiasta.. Matti kertoikin jo seikkaperäisesti miten talojen ja niiden asukkaiden nimet vaihtuivat "kirjureita" myöten. Oulujokivarren asukkaiden
nimisekamelska on sellaista ettei niiden perusteella voida varsinkaan 1500-1600 luvulla päätellä mikähän se lienee se oikea. Vielä 1800 luvullakin
ahkeralla talonvaihtajalla saattoi olla elämänsä aika 5-6 erilaista ns. sukunimeä. Pitää muistaa että meillä täällä oli nimiasiassa läntinen eli ruotsalainen käytäntö, eli nimet esitettiin patronyymeinä. Rippikirjoissa kuitenkin papit saattoivat kirjata muuttajalle ns. sukunimen edellisen asuinpaikan mukaan ja tätä kautta uudelle asuintalolle tuli uusi nimi.
Kun kirjoitin Juntti Seppäsestä niin en ole laisinkaan vakuuttunut siitä että hän oli Seppänen, mutta siitä olen että hänen jälkeensä jäi Seppänen nimi talolle joka esiintyy sitemmin myös Korhosena sekä Lähtevävänä, kuten edellisessä viestissäni epäilin on tällä talolla yhteys myös Kättöön onko se siitä lohkottu vai oliko se erillinen tila, mutta jossain asiakirjassa jota en valitettavasti kirjannut muistiini olisi mainittu Kättö / Klemettilä yhtenä tilana. Lisäksi Kättö esiintyy talonnimenä Oulunsuun kylässä, en ole tarkistanut onko Oulunsuussa oleva Kättö vanhempaa vai nuorempaa perua
Sukunimenä se on kuitenkin harvinainen.
Ja sitten Mikalle siitä ulkopuolisuudesta.. olen äitini sekä isäni puolelta myös näitä Ahmaksen Pyykköjä joita tämäkin keskustelu sivuaa, joten kiinnostukseni esi-isieni elämästä kiinnostaa. Paavo Paavonpoika Pyykkö mainitaan Ahmaskylän ensimmäisenä Pyykkönä 1580 luvulla ja asuintaloksi on usean tutkijan toimesta esitetty Ahmaksen Seppälää. Mm. Utajärvinen Pekka Oilinki on ansiokkaasti selvitellyt Pyykköjen vaiheita
Seppälä/Pyykkö Liminka Ahmas (1580-1610) talollinen
Mikalle vihjeeksi, luulempa että meidän kannattaa kiinnittää huomiomme myöskin Pielisen suuntaan, nim. aika usein törmään tutkimuksissani Pieliseen menneisiin ja siltä tulleisiin, eli olen melkoisen varma että meissä on liraus itäisistä perintöä.
terv Raimo Ranta
Matti Lund
26.04.08, 21:30
Hei
Minulle taisi tässä äsken selvitä, mistä juontuu tuo lentävä lause Kemijärven 13 talosta vuonna 1631.
Vuoden 1631 Kemin pitäjän maakirja näyttää olevan hankalasti tulkittava siten, että Kemijärven ("Kiemi Träsk") otsikon alla on lueteltu 13 Kemin pitäjän sellaista taloa, jotka ovat autioituneet tai olleet vapautettuina veroista vuonna 1630 ja sellaisia taloja, jotka ovat olleet pitkän aikaa autioina ja jotka on vasta otettu autiosta ja joita aletaan verottamaan vuonna 1634.
Valitettavasti minulla oleva ote maakirjasta on tuon selitysosan osalta niin epäselvä (reunahuomautus niin pientä tekstiä), etten voi sanoa siitä enempää juuri nyt, mutta selvitän tekstin lähipäivinä ja palaan siihen sen jälkeen uudestaan, jos edelliseen kappaleeseen on jotain olennaista lisättävissä.
terv Matti Lund
Hei
Sain nyt aikaan luettavan kuvan Kemin pitäjän maakirjan 1631 niiden talojen kommenttitekstistä, joita jotkut luulivat ko. maakirjan väärintulkinnan vuoksi Kemijärvelle perustetuiksi verotaloiksi.
Kuva on oheisena liitteenä ja luettavissa napauttamalla se suuremmaksi.
Laitan tähän kuitenkin sen puhtaaksikirjoituksen:
Aff optagne hemans frijh:
Anno 1630. ähre desse heman
blefne besitat och
Niutha förmedlingh och
frijh efter det
tillförende en lång tidh
hafue warit all öde
och obrukade. 634.
skall deres friheet ändas.
Viljelykseen otettujen talojen vapautukset:
Vuonna 1630 ovat nämä talot tulleet asutetuiksi ja
nauttivat verolievennystä ja verovapautta
sen nojalla että ne kaikki ovat
olleet taannoin pitkän aikaa autioina
ja viljelemättöminä. Vuonna 1634
tulee niiden verovapaus loppumaan.
Ko. 13 taloa eivät siis olleet uudistaloja, vaan pitemmän aikaa sitten autioituneita taloja, jotka oli otettu uudelleen viljelykseen 1630 ja joiden verovapaus loppui vuonna 1634. Ja ainoastaan Paavo Paavonpoika Halosen talon sijainti on ollut varmuudella Kemijärvellä ja sitä on alettu verottamaan vuonna 1634 , kuten maakirjan reunahuomautus lupaa. Se on ainoa Kemijärven verotalo vuonna 1634 kuten aikaisemmin esittämäni vuoden 1634 maakirjasivun kuva ja puhtaaksikirjoitukseni siitä osoittaa.
Yo. reunahuomautuksella varustetusta listasta 5 taloa ilmenee vuoden 1634 maakirjassa veroa maksavina taloina Keminhaaran kylässä.
Paavo Halosen Kemijärven talon jälkeen seuraavia taloja ja isännänimiä ei voi varmuudella tunnistaa vuoden 1634 maakirjasta joko siksi, että nimimuoto on toisessa vuoden 1631 listassa lisänimellisessä muodossa ja vuoden 1634 maakirjassa patronyymillisessä muodossa tai ne ovat uudelleen autioituneet. Luotettavaa päätelmää siitä, sijaitsiko jokin/jotkin näistä taloista Kemijärvellä. Todennäköisesti ei, jos uskomme reunahuomautuksen viestiä, että ne olivat olleet taannoin pitkän aikaa autioina, koska siinä tapauksessa ne olisivat olleet jo aikaisemmin verolla ja niiden täytyisi näkyä Kemijärven maakirjassa joitakin aikoja ennen vuotta 1631, mutta Kemijärven maakirja loistaa tänä aikana poissaolollaan.
Siis lentävä lause Kemijärven 13 talosta vuonna 1631 on osoitettu täten väärinkäsitykseksi.
Väärinkäsitys voisi olla sikäli ymmärrettävä, että 13:n talolista seuraa välittömästi otsikkoa "Kiemi Träsk", mutta sellaista väärinkäsitystä ei voi syntyä, jos osaa lukea listan yo. reunahuomautuksen. Yo. reunahuomautus on erittäin pientä tekstiä ja voi olla, että asutushistorian tekijällä on ollut käytettävissä vanha lukulaite, jolla niin pientä tekstiä ei pystytä erottamaan.
terv Matti Lund
Hei
Sain nyt aikaan luettavan kuvan Kemin pitäjän maakirjan 1631 niiden talojen kommenttitekstistä, joita jotkut luulivat ko. maakirjan väärintulkinnan vuoksi Kemijärvelle perustetuiksi verotaloiksi.
Kuva on oheisena liitteenä ja luettavissa napauttamalla se suuremmaksi.
Laitan tähän kuitenkin sen puhtaaksikirjoituksen:
Aff optagne hemans frijh:
Anno 1630. ähre desse heman
blefne besitat och
Niutha förmedlingh och
frijh efter det
tillförende en lång tidh
hafue warit all öde
och obrukade. 634.
skall deres friheet ändas.
Viljelykseen otettujen talojen vapautukset:
Vuonna 1630 ovat nämä talot tulleet asutetuiksi ja
nauttivat verolievennystä ja verovapautta
sen nojalla että ne kaikki ovat
olleet taannoin pitkän aikaa autioina
ja viljelemättöminä. Vuonna 1634
tulee niiden verovapaus loppumaan.
Ko. 13 taloa eivät siis olleet uudistaloja, vaan pitemmän aikaa sitten autioituneita taloja, jotka oli otettu uudelleen viljelykseen 1630 ja joiden verovapaus loppui vuonna 1634. Ja ainoastaan Paavo Paavonpoika Halosen talon sijainti on ollut varmuudella Kemijärvellä ja sitä on alettu verottamaan vuonna 1634 , kuten maakirjan reunahuomautus lupaa. Se on ainoa Kemijärven verotalo vuonna 1634 kuten aikaisemmin esittämäni vuoden 1634 maakirjasivun kuva ja puhtaaksikirjoitukseni siitä osoittaa.
Yo. reunahuomautuksella varustetusta listasta 5 taloa ilmenee vuoden 1634 maakirjassa veroa maksavina taloina Keminhaaran kylässä.
Paavo Halosen Kemijärven talon jälkeen seuraavia taloja ja isännänimiä ei voi varmuudella tunnistaa vuoden 1634 maakirjasta joko siksi, että nimimuoto on toisessa vuoden 1631 listassa lisänimellisessä muodossa ja vuoden 1634 maakirjassa patronyymillisessä muodossa tai ne ovat uudelleen autioituneet. Luotettavaa päätelmää siitä, sijaitsiko jokin/jotkin näistä taloista Kemijärvellä. Todennäköisesti ei, jos uskomme reunahuomautuksen viestiä, että ne olivat olleet taannoin pitkän aikaa autioina, koska siinä tapauksessa ne olisivat olleet jo aikaisemmin verolla ja niiden täytyisi näkyä Kemijärven maakirjassa joitakin aikoja ennen vuotta 1631, mutta Kemijärven maakirja loistaa tänä aikana poissaolollaan.
Siis lentävä lause Kemijärven 13 talosta vuonna 1631 on osoitettu täten väärinkäsitykseksi.
Väärinkäsitys voisi olla sikäli ymmärrettävä, että 13:n talolista seuraa välittömästi otsikkoa "Kiemi Träsk", mutta sellaista väärinkäsitystä ei voi syntyä, jos osaa lukea listan yo. reunahuomautuksen. Yo. reunahuomautus on erittäin pientä tekstiä ja voi olla, että asutushistorian tekijällä on ollut käytettävissä vanha lukulaite, jolla niin pientä tekstiä ei pystytä erottamaan.
terv Matti Lund
Hei,
Kemijärven Historia I kirjassa edellä oleva suomennus on seuraava; "Viljelykseen otettujen talojen (vero)vapaudella vuonna 1630 nämä talot ovat saaneet asukkaat, ja ne nauttivat veronalennusta ja vapautta koska ne ovat kaikki olleet pitkän aikaa autioina ja viljelemättöminä, 1643 tulee niiden verovapaus loppumaan"
Joihinkin asioihin minulla olisi ollut tähän viesti ketjuun ihan omiakin kommentteja, mutta harjoituksista huolimatta en ole keksinyt "lainausten ja sitaattien" salaisuutta.
Matti Lund
27.04.08, 09:43
Hei,
Kemijärven Historia I kirjassa edellä oleva suomennus on seuraava; "Viljelykseen otettujen talojen (vero)vapaudella vuonna 1630 nämä talot ovat saaneet asukkaat, ja ne nauttivat veronalennusta ja vapautta koska ne ovat kaikki olleet pitkän aikaa autioina ja viljelemättöminä, 1643 tulee niiden verovapaus loppumaan"
Joihinkin asioihin minulla olisi ollut tähän viesti ketjuun ihan omiakin kommentteja, mutta harjoituksista huolimatta en ole keksinyt "lainausten ja sitaattien" salaisuutta.
Hei
Ihmetyttää vielä enemmän tämä paljastus, eli se, että Kemin pitäjän maakirjan 1631 reunahuomautus on historiateoksessa noteerattu, mutta johtopäätökset jätetty tekemättä ja johduttu sitä kautta asutushistorian kannalta fataaliin tulemaan, että Kemijärvellä olisi mukamas otettu 13 verotaloa asutukseen vuonna 1630.
Kiinnostaa tämän jälkeen se, miten historiaopuksessa tästä erehdyksestä kiemurrellaan eteenpäin? Miten siinä selitetään se, että vuosien 1634 ja 1635 maakirjoissa Kemijärvellä oli vain se yksi Paavo Halosen 1/2 manttaalin verotalo? Ja miten selitetään, että siitä taloluku vasta alkaa tipotellen kasvaa saavuttaen yhdeksän verotetun talon määrän vuonna 1655, eli noin 25 vuotta myöhemmin?
Missä vaiheessa historiateosta mahdetaan yhtyä oikeansuuntaisiin, reaalisiin talotietoihin?
Lisäksi tämä erehdys aiheuttaa mielestäni fataalin ajoitusvirheen Kemijärven asuttamisessa, koska jos uskoo, että vuonna 1631 olisi Kemijärvellä määrätty 13 sellaiselle talolle veromanttaalit, jotka ovat olleet taannoin pitkän aikaa autioina, täytyy olettaa, että talot olisi perustettu viimeistään 1600 -luvun alkuvuosina, vaikka mitään muuta tämän suuntaista ei ole sellaisen väitteen tueksi, koska Kemijärvelle ei ole kyläkohtaista maakirjaa siltä ajalta.
Kuten olen jo useaan otteeseen tässä viestiketjussa kuuroille korville todennut, Kemijärven alue oli viittaamani tuomiokirjan mukaan tosiasiassa vielä siinä vaiheessa Sodankylän ja Sompion lappalaisten takamaata, kalastusnautintaa, siis Sodankylän ja Sompion kylien jakamaa maata, mistä ko. lappalaisten hallussa oli olemassa mainitsemani kuninkaan vahvistuskirje.
terv Matti Lund
Ps. Oheisessa kuvassa on vielä Kemijärven maakirjatiedot vuonna 1635 (TMA: 9098, mf ES2467) pointtini demonstroimiseksi.
Matti Lund
27.04.08, 10:52
Hei
Ohessa vielä lisädemonstrointia Kemijärven talojen synnystä, eli ote vuoden 1635 Kemin pitäjän karjaluettelosta (KA 9101, mf ES2467; tähänkin lienemme aikaisemmin viitanneet, mutta sekin on mennyt kuuroille korville, joten korostettakoon jälleen).
Näemme nyt neljä karjanomistajaa Kemijärvellä, eli kaksinverroin enemmän kuin vuonna 1630. Edelleen on läsnä Paavo Halonen ainoana verotalon omistajana. Paavo omistaa 6 lehmää ja yhden varsan. Muut omistavat lehmän tai kaksi.
Mikaa kiinnostanee se, että nyt jo näkyy Jaakko Klemetinpoika kahdella lehmällään ja tiedämme, että muutaman vuoden päästä hänen torppansa liitetään verotettavien talojen joukkoon. Tämä on ensimmäinen Jaakon esiintymä Kemijärvellä niissä asiakirjoissa, jotka olen onnistunut itselleni kokoamaan.
Kahdesta muusta asukkaasta Heikki "Häikiä" on sikäli mielenkiintoinen, että hän lienee sama mies kuin vuoden 1631 maakirjan autiotalon vuoden 1630 asutukseenottaja Heikki "Häkinen" heti Paavo Halosen alla. Mutta arvoitukseksi vielä jää, missä hänen vuonna 1630 yrittämänsä autiotalo sijaitsi? Se yrityshän katoaa sen jälkeen, joten voi olla niinkin, että Heikin yritys tyrehtyi siellä toisaalla alkuunsa ja hän olisi siirtynyt sen jälkeen vasta Kemijärvelle huonemieheksi, jolla ei ollut verotettavaa taloa?
Kuten karjalista paljastaa Rovaniemen ja Keminhaaran osalta, taloilla ei juurikaan ollut vetohärkiä tai hevosta, mutta kohtuullisesti lehmiä, mikä tietysti kielii siitä, että mainittavampia peltoviljelyksiä ei niillä seuduin vielä ollut. Paavo Halonen näyttää olevan juuri tässä vaiheessa siirtymässä hevosmiesten kastiin.
Yhteenveto karjaluettelon pohjalta:
Vuonna 1635 Kemijärvellä oli havaittavissa 4 pysyvää ruokakuntaa, joista yksi piti majaansa jo verotalossa, yksi oli itsellisasumus ja nähtävästi kaksi uudistorppaa, joista oli tulossa, kun aika olisi kypsä, verotalot numero kaksi ja numero kolme Kemijärvelle.
terv Matti Lund
tellervoranta
27.04.08, 11:15
Tervehdys :), erityisesti Matille, koska asuimme Rotuvaarilla kadun molemmin puolin........vissiin nyrkit pystyssä :rolleyes:
Ettei sinun tarvitsisi niin kauheasti nähdä vaivaa, niin yhden sukukirjan mukaan Kemijärvellä 1/2 manttaalin tilalla eli Muhoksen Niskankylältä tullut Paavo Paavonpka Halonen (n.1580-1668), vaimo Margareta ja v.1734 maakirjassa Paavon tila oli ainoa veroa maksava uudistila Kemijärvellä. Uusisasukkaita oli muitakin, mutta he nauttivat edelleen kruunun myöntämää verovapautta.
Virrankosken mukaan Kemijärven pysyvän asutuksen loivat Muhokselta ja Utajärveltä tulleet toistakymmentä miestä.
Nyt kuuntelemaan kansaradioa. :D:
Raimo Ranta
27.04.08, 16:25
Kiitos Matti tuosta karjaluettelon julkaisemisesta
Tuossahan näitä Oulujokivarren poikia on nelin kappalein ja Heikki Häikiökin, jonka nimi komeilee muiden joukossa, tulkintasi, että sama mies on aiemmin esiintynyt "Häkisenä" pitää mielestäni paikkansa. Virrankosken ja muiden tutkijoiden jotka ovat toimittaneet eri julkaisuja mm Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia sekä Kemijärven Historia kirja ovat kuten luonnollista paljon siteerattuja. Ainahan näitä ns. virallisia tutkimuksia voidan kyseenalaistaa, sehän tämän sukututkimuksen tekee niin mielenkiintoiseksi. Olet nähnyt valtavasti vaivaa selvittääksesi mm. tätä asiaa. Halosista tehtyjä sukututkimuksia on nettikissäkin useita, eikä kaikki näytä täsmäävän. Minulle riittää tieto, että olen voinut jäljittää nämä kotiseutuni miehet. Askarruttamaan jää tämä Jaakko Clemetin poika jonka kohdalla olet tuonut esiin merkittäviä vuosiluku poikkeamia sekä miehen iässä että muutto ajankohdassa. Samanlaista heiluntaa on Paavo Paavonpoika Halosen iässä
Sitten kaivoin erään vanhan muistiinpanoni 1900 luvulta lähde tietenkin merkkaamatta.
Klemetti sitemmin Seppälä ja Korhola Utajärvi Niska
Isännäksi v 1624 mainittu Staphan Johanson on muuttanut Pielisjärvelle, josta lienee tullutkin. Talon ottaa haltuunsa ilmeisesti veli Clement Johansson.
Vuoden 1640-50 aikana talo on merkitty verohylyksi. Talot saattoivat olla asuttuja ja niitä viljeltiin vaikka ne eivät veronmaksuun kyenneetkään. Vuonna 1647 verohylyksi merkitytyissä taloissa asui ns itsellisväkeä, heidän viljelytoiminnasta ei ole jäänyt merkintöjä. Korholassa tiedetään ollen asukkaita vaikka tästä talosta ei veroja maksettukaan. Asuttiko Rusi isänsä Matin kanssa jo tuolloin siis ennen v 1648 ?
Hänen poikansa Eskil oli se toinen luopuja Rusi Korhoselle Klemettilän niityistä ja huonokuntoisista rakennuksista. Se Junttila nimi kummittelee
tässä yhteydessä ja perinne tarinoissa on vilahdellut Juntti Seppänen
Asuiko Klemetissä ennen Pyykkö Seppälää ?
Antoiko Tuomas Juntunen talolle nimensä
Pyykkö eli Seppälä Muhos Ahmas
(1649-) talollinen
Tuomas Juntunen osti 350 kuparitaalarilla ¾ manttaalisen talon Ahmaisten kylästä saaden siihen ensimmäisen lainhuudon helmikuussa 1649. Myyjä oli Eskil Pyykkö.
Venetheitossa muuttanut ja siellä parikymmentä vuotta asunut. Vaimon edellisestä aviosta olleet täysi-ikäiset lapset olivat perintötalon asumiseen etuoikeutettuja isäpuolensa suhteen. Tuomaksen asumisesta ei päästy sopimukseen, niinpä hänen oli lähdettävä.
Eskil Pyykkö asetti kaupalle ehtoja pitääksen talon suvulla. Sovittiin kahdesta avioliitosta: Eskilin tyttären tuli avioitua Tuomas Juntusen Tuomas nimisen pojan kanssa ja Eskilin sisarenpojan Heikki Klemetinpojan tuli avioitua Tuomas Juntusen tyttären kanssa.
Tuomas Juntunen jättää Pyykkö Seppälän ja muuttaa Juukaan
terv Raimo Ranta
tuota samaa tietoa on minullakin, että Klemetti Juhonpojan veli Tapani olisi palannut Pielisjärvelle, eli tämä kertoisi siitä, että molemmat olivat kotoisin sieltä, varmaankin vanhempiensa mukana Muhokselle muuttaneet.
Mika J
jaa, no taas Raimo Rannan viestin mukaan Klemetin veli Tapani olisikin muuttanut myös Kemijärvelle ja omaksunut siellä sukunimen Könönen.
Mika J
Kiinnostaa tämän jälkeen se, miten historiaopuksessa tästä erehdyksestä kiemurrellaan eteenpäin? Miten siinä selitetään se, että vuosien 1634 ja 1635 maakirjoissa Kemijärvellä oli vain se yksi Paavo Halosen 1/2 manttaalin verotalo? Ja miten selitetään, että siitä taloluku vasta alkaa tipotellen kasvaa saavuttaen yhdeksän verotetun talon määrän vuonna 1655, eli noin 25 vuotta myöhemmin?
Hei,
Tämä Kemijärven Historian tekijä on kyllä ymmärtänyt, että osa 13 talosta kuului Kemihaaraan. Sivulla 52 lukee; "Kemijärven kylä ilmaantuu Kemin pitäjän maakirjaan ensimmäisen kerran vuonna 1631. Kylän talollisia lueteltiin kolmetoista, mutta heistä neljä kuului itse asiassa Kemihaaran kylään, joka on Kemijärven lähin naapuri Kemijokea alas tultaessa".
Omasta mielestä Jöns Hamaran tapaus on epäselvä, hänkin voi olla Kemihaaralaisia.
Sivulla 60 olevan taulukkoon historioitsija on merkinnyt vuodelle 1634 yhden talon eli Paavo Halosen, vuodelle 1641 taloja on seitsemän eli Halonen, Ollila, Pietilä, Jaakkola, Könönen, Pekka Kärppä, Karppinen, Häikiä ja Frantsila.
Kaiken kaikkiaan historioitsija on mielestäni kirjoittanut epäjohdonmukaisesti Kemijärven asutuksesta, ajatuksen kanssa saa lukea k.o. opusta.
Raimo Ranta
27.04.08, 18:03
Hei Mika
" jaa, no taas Raimo Rannan viestin mukaan Klemetin veli Tapani olisikin muuttanut myös Kemijärvelle ja omaksunut siellä sukunimen Könönen".
Kyllä Staphan Clemetinpoika oli Könönen Muhokselta lähtiessä. Olen tulkinnut hänet Jacob Clemetinpojan veljeksi, olen valmis muuttamaan tulkintaani jos toisin todistetaan.
Könölä Muhos
(kl1625) talollinen
(kl1626) talollinen
muuttanut Kemijärvelle n 1630
Kemijärvi
(hk1641-) talollinen
Terv Raimo Ranta
[quote=Raimo Ranta;15338]
Kyllä Staphan Clemetinpoika oli Könönen Muhokselta lähtiessä. Olen tulkinnut hänet Jacob Clemetinpojan veljeksi,
Jaakko ja Tapani veljeksiä!? Mielenkiintoista. Vuoden 1642 Henkilöluettelossa merkintä "Könöises enckia". Asukkaita näyttää olevan vaimo ja poika. Tapani on ilmeisesti kuollut 1641.
Matti Lund
27.04.08, 18:37
Kiinnostaa tämän jälkeen se, miten historiaopuksessa tästä erehdyksestä kiemurrellaan eteenpäin? Miten siinä selitetään se, että vuosien 1634 ja 1635 maakirjoissa Kemijärvellä oli vain se yksi Paavo Halosen 1/2 manttaalin verotalo? Ja miten selitetään, että siitä taloluku vasta alkaa tipotellen kasvaa saavuttaen yhdeksän verotetun talon määrän vuonna 1655, eli noin 25 vuotta myöhemmin?
Hei,
Tämä Kemijärven Historian tekijä on kyllä ymmärtänyt, että osa 13 talosta kuului Kemihaaraan. Sivulla 52 lukee; "Kemijärven kylä ilmaantuu Kemin pitäjän maakirjaan ensimmäisen kerran vuonna 1631. Kylän talollisia lueteltiin kolmetoista, mutta heistä neljä kuului itse asiassa Kemihaaran kylään, joka on Kemijärven lähin naapuri Kemijokea alas tultaessa".
Omasta mielestä Jöns Hamaran tapaus on epäselvä, hänkin voi olla Kemihaaralaisia.
Sivulla 60 olevan taulukkoon historioitsija on merkinnyt vuodelle 1634 yhden talon eli Paavo Halosen, vuodelle 1641 taloja on seitsemän eli Halonen, Ollila, Pietilä, Jaakkola, Könönen, Pekka Kärppä, Karppinen, Häikiä ja Frantsila.
Kaiken kaikkiaan historioitsija on mielestäni kirjoittanut epäjohdonmukaisesti Kemijärven asutuksesta, ajatuksen kanssa saa lukea k.o. opusta.
Hei Juha ja Raimo
Hyvä, että noteeraatte esiinpoimimiani asiakirjadokumenttiotteita ja riisutte historiankirjoituksen asettamat laput silmiltänne. Tästä on hedelmällistä jatkaa eteenpäin.
Lisäksi kiitän Juhaa huojentavista tiedoista koskien Virrankosken selvittelyä, sillä olin jo hieman kiusaantumassa siitä, että joutuisin vielä kovinkin nolosti kommentoimaan Virrankoskea, mutta mainintasi siitä, että Virrankoski on hoksannut, että noin puolet listasta oli Keminhaaran taloja, jotka olivat joutuneet tilapäisesti veronmaksukyvyttömiksi, hän saa "synninpäästön" siitä, että olisi 13 Kemijärven talon lentävän lauseen luoja vuonna 1630. Mainitsemasi Virrankosken varaus on ilmeisesti ollut vaikeasti käsitettävä joillekin sukujensa tutkijoille, joiden historismin taju ei ole aivan historioitsijan kanssa samalla aaltopituudelta ja näin 13 talon lentävä lause menee niiden Virrankoskea huolimattomasti lukeneitten sukuselvittelijöitten piikkiin, jotka ovat tämä lauselman sisällyttäneet selvityksiinsä.
Keminhaaran verotettujen taloluku putosi 15:een maakirjassa 1631, mutta oli palautunut 21:een vuoden 1634 maakirjassa. Siis 6 taloa, mutta Olli Mankisen nimiin oli merkitty kaksi taloa 1634, joten laskin itse 5 taloa 13:sta Keminhaaraan. Niistä 4 oli suoraan tunnistettavissa, viides jäi siten epävarmaksi, että Matti Korpi 1631 listassa lienee patronyymisesti 1634 listassa, mutta oletan hänet Keminhaaraan "yhdennäköisyys- ja laskentaperusteilla".
Mainintaasi kuvan 'Jöns Hamarasta', lisään vielä, että kuten huomaat olen normalisoinut nimen Jussi Ollinpoika Hamariksi sillä perusteella, että noilla Raimon esiintuomilla lähtökylillä esiintyy Hamareita ja Hamarin talo. Oletan, että Jussi on tullut suurinpiirtein samassa karavaanissa kuin Heikki Häikiökin.
Mitä tulee Virrankosken tutkimuksiin, arvostan niitä suuresti, olen niistä useampia lukenut, mutta en muistaakseni tätä Kemijoen historiaa. Ei hänen takeltelunsa tässä Kemijärven asutuskysymyksessä horjuta sitä arvostusta. Näitä vain sattuu etevillekin tutkijoille, kun edessä on valtaisia selvitystöitä. Lähinnä on kysymys siitä, että Virrankosken alalyysitulos on jäänyt epäselväksi ja jotkut ovat yrittäneet tarkentaa sitä väärin tulkiten, noteeraamatta lainkaan Virrankosken esittämiä varauksia.
Erittäin mielenkiintoinen on myös se laajakaarinen asuttamiskuvio, jota Raimo on hahmottamassa, eli että Muhos-Utajärvi vyöhykkeeltä Kemijärvelle tulleitten esi-isillä saattaa olla vankka lähtötausta Pielisen suunnassa.
terv Matti Lund
tellervoranta
27.04.08, 18:57
Tässähän se Kemijärven historia tulee kirjoitetuksi uudelleen, kun tekstit viuhuu sitä tahtia, että pitäisi sanoa kuten ennen polliisit Oulusa, ettei saa tehdä läjiä :cool:
Naurattaa niin vietävästi, kun mainitaan kuuroista korvista, niinkuin sillä olisi väliä. Eikös ne silmät pitäisi olla auki, mieli avoinna ja kädet kondiksessa paremminkin...mutta kun minä pölövästikin jatkuvasti nakkaan 1700-luvun, kun pitää olla 1600-luku...olen vissiin niin Vilkunan Isoviha opukseen fiksautunut. :eek:
Niistä 4 oli suoraan tunnistettavissa, viides jäi siten epävarmaksi, että Matti Korpi 1631 listassa lienee patronyymisesti 1634 listassa, mutta oletan hänet Keminhaaraan "yhdennäköisyys- ja laskentaperusteilla".
Hei Matti,
Tämä Matti Korpi on vuoden 1631 luettelossa Kärpi eli Kärppä ja kuuluu kyllä Kemijärveen.
Omasta mielestä Jöns Hamaran tapaus on epäselvä, hänkin voi olla Kemihaaralaisia.
Kyllä Jöns Hamar näyttäisi sittenkin olleen Kemijärvellä, koskapa vuoden 1643 Kemijärven autioluetteloon (Mf LT 1105) hänet on merkitty.
Raimo Ranta
27.04.08, 22:55
Hei Juha
Johan Hamaran taustaa
Ensimmäinen nimeltä tunnettu Pyhäkosken laskumies on sotkajärvinen Olof Hamara. Varmaan koskea laskettiin ohjatusti ennenkin. Hamaralle myönnettiin vuodesta 1611 verovapaus hyvitykseksi siitä, että hän toimi päivittäin laskumiehenä Kajaanin ja Oulun välisessä liikenteessä. Pyhäkoski oli 12 km pitkä koskijakso alkaen Sotkajärven alapuolelta päätyen Muhoslampeen.
Olof Hamara oli saanut haltuunsa Mats Raatin talon Sotkajärven kylästä, ennen Olofia taloa piteli Thomas Kämärä
Olof Johanss Hamara
(mk1590) talollinen Limingan Sotkajärvellä
(kl591) talollinen
(mk1595) talollinen, Limingan Sotkajärvellä
(mk1610 ES842 vol.4870 s.14) talollinen Oulun pitäjän Sotkajärvellä
(mk1627) talollinen Oulun pitäjän Sotkajärvellä
Vuoteen 1627 mennessä poika Johan on merkitty eri taloon tai sitten isän talo on jaettu kahdeksi savuksi
Johan Olofinp Hamara
(mk1627) talollinen
Talo sijainnut Pyhänsivulla, jätti talonsa ja meni Kemijärvelle v 1631
Sotkajärven ja Pyhänsivun kylien raja on vanhoissa asiakirjoissa häälyvä, samaa taloa kirjataan molemmille kylille
Mats Raatin talo on sijainnut nykyisen Utajärven Sotkajärvenkylän Raatinniemessä
Terv Raimo Ranta
mielenkiintoista.
käsittääkseni nykyisen Pohjois-Karjalan väki vaihtui Ruotsin vallan asetuttua alueelle pysyvästi Stolbovan rauhan 1617 jälkeen. Alueen vanha ortodoksinen väestö muutti sisä-Venäjälle ja tilalle alkoi tulla uudiasukkaita vanhan rajan länsipuolelta Suomesta, pääosin Savosta.
Näyttäisi siltä, että mainittu Juho ja poikansa Klemetti ja Tapani olisivat tulleet Pieliseltä Muhokselle 1600-luvun alkuvuosina, jos kerran pojat olivat syntyneet Pielisellä. Tästä syystä on käytetty termiä "palasi", kun puhutaan Tapanin muutosta Pieliselle. Eli em. perhe olisi ollut Pielisen vanhaa ortodoksista karjalaisväestöä.
Mika J
tosin tuntuu hieman oudolta, että vanha "verivihollinen" on voinut asettua niinkin lyhyen ajan jälkeen Muhokselle kuin 1600-luvun alkuvuosina. 1580-luvulla karjalaisten suorittamat hirmuteot olivat vielä tuoreessa muistissa. Näitä karjalaisiahan tuli mm. Pieliseltä.
Juho on voinut paeta esim. venäläisvaltaa. Osa Pielisen väestöstähän asettui 1580-luvulla alueelle tunkeutuneiden ruotsalaisten puolelle. Kun alue palasi virallisesti Moskovan valtaan vuonna 1595, on Moskova melko varmasti rankaissut kovalla kädellä "luopioita". Tällöin Juho on paennut Oulun seudulle.
No, tämä kaikki on vain arvailua.
Mika J
Matti Lund
28.04.08, 08:26
Hei Matti,
Tämä Matti Korpi on vuoden 1631 luettelossa Kärpi eli Kärppä ja kuuluu kyllä Kemijärveen.
Hei
Juha, tässä tapauksessa nimen voi tulkita kovin monella tavalla vaihtamalla toista vokaalia. Mielestäni ainoa mahdollisuus tulkita Matin mahdollinen sijoittuminen Muhoksen suunnalta tulleisiin Kemijärveläisiin on samaistaa hänet Matti Karppiseksi, joka näkyy selvemmin tunnistettavasti aikaisemmin oheistamassani karjaluettelossa. Siis kirjuri olisi tarkoittanut kirjoittaa nimen, joka lausutaan Karppi, eli Karppinen ilman nen -päätettä kuten esimekiksi Muhoksen luetteloihinkin kirjattiin.
Tässä vaiheessa 1630-1635 ei mielestäni Kärppä ole vielä saapunut Kemijärvelle, vaan on tuloillaan jonkin hiukkaisen myöhäisemmän "karavaanin mukana" kuin Jussi Ollinpoika Hamari tai mahdollisesti Matti Karppi(nen). Kun sitten mies lisänimellä Kärppä (<- Kerpä, Kärpe, Kärpä) astuu kuvaan mukaan on hän etunimeltään Pekka ja hieman myöhemmin vielä ilmenee koko nimi Pekka Pekanpoika Kärppä. En ole sitä vielä tarkistanut, onko kysymyksessä yksi ja sama vai kaksi Pekka Kärppää, mahdollinen isä ja poika.
On huomioitava tässä muutama seikka. On tullut esiin useampi karjaluettelo, ja autioluettelo ja huonemiesluettelo ja ruodutusluettelo (myös otsikoinnilla "kaikki pitäjän yli 15 -vuotiaat miehet") niin, että yksittäisen luettelon erillinen puute eliminoituu, jolloin näitten luetteloitten kombinaatio paljastaa todellisen asujien määrän itse paikan päällä, Kemijärvellä. Ei tule kuvitella, että näin pitkällä jaksolla jäisi luetteloilta piiloon merkitsevä määrä miesasukkaita.
Vuoden 1635 on eräs merkitsevä kriteeri tässä arvioinnissa.
terv Matti Lund
tässä tapauksessa nimen voi tulkita kovin monella tavalla vaihtamalla toista vokaalia. Mielestäni ainoa mahdollisuus tulkita Matin mahdollinen sijoittuminen Muhoksen suunnalta tulleisiin Kemijärveläisiin on samaistaa hänet Matti Karppiseksi, joka näkyy selvemmin tunnistettavasti aikaisemmin oheistamassani karjaluettelossa. Siis kirjuri olisi tarkoittanut kirjoittaa nimen, joka lausutaan Karppi, eli Karppinen ilman nen -päätettä kuten esimekiksi Muhoksen luetteloihinkin kirjattiin.
Tässä vaiheessa 1630-1635 ei mielestäni Kärppä ole vielä saapunut Kemijärvelle, vaan on tuloillaan jonkin hiukkaisen myöhäisemmän "karavaanin mukana" kuin Jussi Ollinpoika Hamari tai mahdollisesti Matti Karppi(nen). Kun sitten mies lisänimellä Kärppä (<- Kerpä, Kärpe, Kärpä) astuu kuvaan mukaan on hän etunimeltään Pekka ja hieman myöhemmin vielä ilmenee koko nimi Pekka Pekanpoika Kärppä. En ole sitä vielä tarkistanut, onko kysymyksessä yksi ja sama vai kaksi Pekka Kärppää, mahdollinen isä ja poika.
Myönnän virheeni, selatessani myöhempiä henkikirjoja näyttää todellakin siltä, että Kärpi on Matti Karppinen. Tosin ne ään pilkut voivat olla vaikka "kärpäsen jätöksiä".
Mutta vuoden 1631 Kemijärven luettelossa on Peder Kierpeinen ja uskon hänen nimensä muotoutuneen Kärpäksi. Myös Claes Kierpen samasta luettelosta on muotoutunut Kärpäksi. Vuoden 1735 karjaluettelosta heitähän ei löydä eli olisiko heidän talonpitonsa ollut vielä kovin alkuvaiheessa.
Sitten näihin veljeksiin Jaakko Klemetinpoikaan ja Tapani Klemetinpoikaan. Tapani on siis kuollut minun ymmärryksen mukaan vuonna 1641-42. Seurasin Könöstä eri lähteitä muutamia vuosia.
Vuosi 1642; Henkilöluettelo, mainitaan Könösen leski, vaimo ja poika asuu. Kymmenysluettelo, Tapani Könönen
Vuosi 1643; samoin kuin edellä.
Vuosi 1644; Henkikirja samoin kuin edellä. Kymmenys luettelo Tapani Haloinen (tämä on ilmeisesti kirjurin virhe, ehkä Könönen).
Vuosi 1645; Henkikirja samoin kuin edellä. Kymmenysluettelo Tapani Könönen.
Vuosi 1647; Henkikirja, Henrik Könönen mainitaan, isäntä ja vaimo mainitaan. (Tapani Könösestä ei merkintää).
Vuosi 1648; Henkikirja, Henrik Könönen mainitaan, isäntä asukkaana. Maakirja, Tapani Klemetinp. (Henrikistä ei mainintaa).
Vuosi 1649; Myllytulli-ja karja luettelo, Tapani Klemetinp. mainitaan, asukkaita isäntä, vaimo ja poika. Maakirja, Tapani Klemetinp. (Henrikistä ei mainintaa).
Vuosi 1650; Henkikirja, Tapani Klemetinp. mainitaan, asukkaita isäntä, vaimo, poika ja vävy.
Kysynkin teidän mielipidettä, että onko Tapani Klemetinp. Könönen jäänyt kummittelemaan näihin asiakirjoihin. Mielestäni kyseessä on kuitenkin kokoajan sama talo. Olen aikaisemmin pitänyt tätä Tapani Klemetinpoikaa Jaakon veljenä, siis Jaakkolana. Tapanin sukunimeä ei mainita, mutta Henrikin kyllä, jonka oletan olevan hänen poikansa. Ja näissä lähteissä kertaakaan ei mainita samassa luettelossa Tapania ja Henrikiä yhtäaikaa.
Matti Lund
28.04.08, 22:34
Myönnän virheeni, selatessani myöhempiä henkikirjoja näyttää todellakin siltä, että Kärpi on Matti Karppinen. Tosin ne ään pilkut voivat olla vaikka "kärpäsen jätöksiä".
Mutta vuoden 1631 Kemijärven luettelossa on Peder Kierpeinen ja uskon hänen nimensä muotoutuneen Kärpäksi. Myös Claes Kierpen samasta luettelosta on muotoutunut Kärpäksi. Vuoden 1735 karjaluettelosta heitähän ei löydä eli olisiko heidän talonpitonsa ollut vielä kovin alkuvaiheessa.
.
Hei, tuohon Kärppään kommentoin muutamalla hajamaininnalla.
Ensiksin minulla oli taltio, josta nämä viittaamasi nimet eivät erottuneet: ne olivat niin hämärät, p -kirjaimet olivat niissä kokonaan kadoksissa ja siten nimistä ei oikein saanut tolkkua. Kun otin uuden taltion sivusta reunahuomautuksen tarkemmaksi lukemiseksi, erotin nämä kaksi lisänimeä ensi kerran ja ne voidaan lukea kuten toteat, Kierpeinen ja Kierpen.
Ongelmahan näiden hahmottamisessa on se, että ruotsalainen kirjuri on kuullut hänelle sanellut nimet ja yrittänyt konstruoida kirjoitusasun, joka voidaan ruotsiksi lausua niin, että se muistuttaa suomalaista lisänimeä suomeksi lausuttuna. Tällöin nimiasuissa vika on siinä, että K -kirjain jää lausumatta tai on hyvin heikko, eli sanan alku on suometetussa lausumamuodossa joko ~Järp tai ~Gjärp. Siten vaikuttaa siltä, että kirjurilla on ollut vaikeuksia ymmärtää tätä lisänimeä. Hän on voinut rinnastaa nimen ruotsin lisänimeen Kjerp (on talonnimenä mm. Vöyrissä ja löytyy myös Västerbottenista). Ruotsissahan kä -alkuiset sanat ovat suhuäänteisiä ja siitä tulee ruotsalaisten suuri vaikeus omaksua Kärppä -sanaa, koska he lausuisivat sen kuin juovuksissaolija sanan Särppä.
--------------------------------------------
Mitä tulee siihen, voisiko Pekka "Kierpeinen" olla myöhempi Pekka Kärppä, niin todennäköistähän se on.
Mutta ottamalla huomioon 1630 -luvun eri luettelot Kemin pitäjästä, vaikuttaa siltä, että Pekka Kärppä ei olisi vielä asunut Kemijärvellä.
Edelleenkin on puolet vuoden 1631 maakirjan tarkastelun alla olevasta 13 nimestä/talosta ilman varmaa paikantamista, koska on täysin selvää, että nämä 13 nimeä koostuvat useamman kylän asukkaista, joista Paavo Halonen on ainoa varma Kemijärvellä ja lisäksi siitä on 4-5 varmaa Keminhaarasta.
Se, että jotkut listan nimistä päätyvät, ainakin kaksi (Häikiä, Karppinen) jo vuoden 1635 karjaluettelossa, Kemijärvelle, ja pari muuta 1640 -luvulla, ei todista sitä, että mainitut nimet olisivat asuneet vuosina 1630 ja 1631 juuri Kemijärvenkylässä, vaan listan reunahuomautushan korostaa talojen olevan pitkäaikaisesta autiosta viljelykseen 1630 otettuja tai verolievennyksen saaneita taloja. Siis niihin ei viitata tässä kohtaa lainkaan uudisasutuksina.
Edellä olevasta on vedettävä se johtopäätös, että listan eräiden nimien sijaintipaikkaan ei voi ottaa varmaa kantaa, ennen kuin niiden joukosta on jäljitetty aikaisemmista veroluetteloista pitkäaikaisten autioitten sijaintipaikat.
On todennäköistä, että osa taloista, joita haluat olettaa Kemijärvellä sijaitseviksi, ei sijaitsisi siellä, vaan jollakin toisella Kemin pitäjän kylällä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kaikki vuonna 1630 aloitetut 13:n listaan sisältyvät yritykset eivät onnistuneet, vaan todennäköisesti yrittäjä katosi joko eri kylään tahi aivan pois Kemin pitäjästä. Lisäksi yhtenä selityksenä sille, että Kemin pitäjään ilmaantui silmiinpistävästi 1631 Muhos-Utajärven lisänimiä, mutta ne sitten joiksikin vuosiksi jälleen katosivat, olisi, että näiden nimien ensi yritys kilpistyi ja yrittäjät olisivat asuneet sitten muutamia vuosia muualla, jonka jälkeen he vasta asettuivat Kemijärvelle joko ensimmäisen tai toisen kerran.
On huomattava muutamia realiteetteja. Kruunun verotus oli merkitsevästi asuttamisen muotoja ohjaava tekijä. Esimerkiksi voit havaita, että jokaisessa talossa ja lähes jokaisessa itsellisasumuksessa täytyi olla Lapissakin lehmä. Lehmästä saatavat tuotteet olivat keskeisiä veronmaksun ja vaihdannan välikappaleita siten, että tavalliselle maaseudun eläjälle oli melkein mahdoton tilanne tulla toimeen ilman lehmää. Yksi lehmä kuitenkin riitti pieneläjälle. Sen takia karjaluettelo paljastaa paremmin henkilöitä kuin moni muu luettelo: vähäväkisimmillä perheillä on se yksi lehmä.
Yksi Lapin asuttamisen nopeutta selittävä tekijä on se, että elinkeino perustui erätalouteen, jossa kalastus oli ylitse muiden. Täten veroamaksava talo saatettiin polkaista pystyyn alta aikayksikön ja myös siitä paljon helpommin luopua. Siellä missä oli paljon peltoviljelyä, verotalon raivaaminen villiin maastoon oli moninverroin suurisuuntaisempi ja pitkäkestoisempi ponnistus ja yleensä meni useita sukupolvia lisäraivausta ja parannusta, ennen kuin taloa voitiin ryhtyä jakamaan. - Toisin asiat sujuivat Kemijärvellä. Paavo sai talonsa verotukseen 1634 ja 10 vuotta myöhemmin hänen kahdella pojallaan oli jo omat talonsa.
terv Matti Lund
tellervoranta
29.04.08, 09:09
......sieltä itäkairan tyhjästäjoukosta vähentäkää vielä v.1639 huorinteosta lapinvaimon kanssa tuomittu suomalaismies ....molemmat osapuolet saivat Mooseksen lain mukaan kuolemantuomion. :eek:
Raimo Ranta
29.04.08, 09:48
Hei Juha
Oiskohan tämä jo uuden ketjun paikka, mutta laitanpa tähän kuitenkin.
Viestissäni vilahti Claes Kärpän nimi, jälestän edelleen näitä Muhoksen miehiä ja huolettaa, että pääsivätkö perille
Claes Pekanpoika Kärppä. Kyseessä tuskin on sama mies mutta hänen poikansa saatta olla
Kärppä Liminka Utajärven Sanginjärvi
(1562-1580) talollinen, hänen arvellaan tulleen Oulunsalosta
(hk1580) talo mainitaan autioksi, isännän paenneen Pudasjärven Kollajalle
Veroluetteloissa hänet mainitaan nimillä Tuutti, Siira, ja Kärppä. Hän otti omavaltaisesti Tuutin talon Sangilta. Limingan talvikäräjillä v 1564 Kärppää sakotettiin laittomasta perinnön ottamisesta "ilman antoa ja tuomiota" Talon entinen isäntä oli Påhl Claess Tuuttu eli Sangi vuosina 1549-1561. Saattaa olla että nämä miehet olivat keskenään sukua. Venäläisten jatkuvat hyökkäykset 1570 luvulla ajoivat Kärpän väen pois talostaan.
Vuonna 1579 talosta kirjataan kolme henkilöä ja 4 lehmää vuonna 1580 talo ilmoitetaan autioksi. Isännän sanotaan paenneen Pudasjärven Kollajalle ja pojista Olof meni Simoon ja Pehr Muhokselle. Kärpän taloon ilmaantuu uusi isäntä Pehr Anderss Kolehmainen Oulujärven pitäjästä Kolehmainen mainitaan kesän 1581 rovastinkäräjien lautamiesluettelossa.
Terv Raimo Ranta
Hei,
Niin, asuiko ja jos asui, niin missä. Nämä ovat niitä iäisyys kysymyksiä, joista varmaan/toivottavasti keskustelee myös tulevat sukututkijapolvet.
Mikään muu kuin toinen kylä Kemin pitäjässä, johon "kemijärveläiset" voidaan sekoittaa on naapuri kylä Kemihaaran kylä. Uuden "asutusalueen" asuttaminen ja verolle pano on voinut olla kuninkaallekin hankalaa, taikka tarkemmin siis voudille. Kemijärvellä on ollut melkoinen pätkä joenrantaa ylhäältä alajuoksulle, johon asettua taloksi. Lisäksi Kemijärven kylän ja Kemihaaran kylän raja on varmasti ollut häilyvä.
Kaikenlaista yrittäjää varmasti on ollut, jotka ovat katselleet hetken ja siirtyneet sitten muualle. Eivätkä varmasti ole jääneet kirjoihin.
Nämä "myöhemmät" Kärpät asuivat Kemijärven Isollakylällä, Halosen vastarannalla. Niin, eihän sitä varmuudella tiedä, missä se ensimmäinen tupa on ollut, lähempänä Kemihaaraa? Ja Kärppäkin on voinut ottaa jonkun ikivanhan aution.
Se, ettei Kärppä ole karjaluettelossa ei välttämättä todista vielä mitään, ehkä Kärppä ei ollut niin varakas tuossa vaiheessa (tai moni muukaan suku). Niin kuin Matti sanoit, kalalla ja riistallakin tuli toimeen hetken aikaa. Toisaalta Kemijärvellä oli runsaat liete-ja tulvasaaret, joissa kasvoi luonnostaan lehmille märehdittävää, joten lehmien pito olisi ollut kylläkin kohtuullisen helppoa.
Ja kyllä siitä Kemijärven hauen kalastuksesta sai lisätuloja, jolla saattoi ostaa myöhemmin sen lehmän.
Joka tapauksessa olen nähnyt Kärpän nimen Kemijärven kylän otsikon alla luottaen tähän tietoon, kunnes löytyy muita asiakirjoja, jotka kumoaa tai vahvistaa e.m. asian.
Oiskohan tämä jo uuden ketjun paikka, mutta laitanpa tähän kuitenkin.
Viestissäni vilahti Claes Kärpän nimi, jälestän edelleen näitä Muhoksen miehiä ja huolettaa, että pääsivätkö perille
Hei Raimo,
Vilkaisin noita autioluetteloita, joita minulla ei kuitenkaan ole joka vuodelta. Vuosien 1643 ja -44 luetteloissa mainitaan Klaus Kärppä. Vuosien 1645 ja -47 luettelossa Klaus Klausinp. Kärppä. Liekö sama mies vai edellisten poika. Vuosien 1648 ja -49 maakirjassa Klaus Klausinp. 1/6 mantt., merkintä reunassa "crono ödhe".
Pääsivät varmaan perille, mutta Klausin haara nähtävästi muuttanut pois tai kuollut "sukupuuttoon".
Matti Lund
30.04.08, 09:27
Hei Raimo,
Vilkaisin noita autioluetteloita, joita minulla ei kuitenkaan ole joka vuodelta. Vuosien 1643 ja -44 luetteloissa mainitaan Klaus Kärppä. Vuosien 1645 ja -47 luettelossa Klaus Klausinp. Kärppä. Liekö sama mies vai edellisten poika. Vuosien 1648 ja -49 maakirjassa Klaus Klausinp. 1/6 mantt., merkintä reunassa "crono ödhe".
Pääsivät varmaan perille, mutta Klausin haara nähtävästi muuttanut pois tai kuollut "sukupuuttoon".
Hei
Hoksasin googlettamalla vanhan analyysin Kemijärven asutuksen alkuvaiheista:
SUOMI,
Tidskrift i fosterländska ämnen
1846
Sjette årgången
Utgifven
på
Finska Litteratur-Sällskapets förlag
Helsingfors
J. Simelii Arfvingar,
1847
-----------------------
Tässä teoksessa on tutkielma:
"Anmärkningar
öfver
"Anteckningar om Församlingarne i Kemi
Lappmark af And. Joh. Sjögren"
af
Jacob Fellman."
Tämä artikkeli on sivulta 73 eteenpäin.
Siitä sain hyviä vastauksia taannoin mieltäni askarruttaneisiin seurakunnallisen muodostumisen alkuvaiheisiin Kemijärvellä.
Itse Kemijärven asuttamista käsitellään -->
sivuilla ~131-134, lähdenooteissa
Tässä käydään jonkin verran läpi veroluetteloita aikavälillä 1630-1660 ja päädytään lähes samaan tulokseen, jonka olen viesteissäni esittänyt asuttajien ilmaantumisesta Kemijärvelle. Myös 13 autiotalollisen lista tuodaan siinä esiin, mutta siihen ei pahemmin kompastuta, vaikka siinä ei huomatakaan, että puolet listan taloista ovat vanhoja Keminhaaran kylän taloja, jotka ovat joutuneet tilapäisesti veroautioiksi iäkkään isännän voimien hiipuessa.
Lisäksi käydään läpi nimianalyysi, joka kyllä osittain ontuu, koska siinä ei osata riittävästi erottaa Muhoksen miehiä muista, jolloin heidän oletetaan tulleen Kajaanin ja Iisalmen takaa.
Lisäksi siinä tuodaan esiin Paavo Pelkosen tapaus 1669 ja hänen riitansa lappalaisten kanssa, jotka katsovat Pelkosen tunkeutuneen heidän nautinnolleen vastoin kuninkaan kieltoa: Pelkonen saa luvan korjata kimpsunsa ja pikaisesti häipyä. Pelkonen pötkii pakoon, mutta palajaa uudestaan niin, että hänen poikansa Matti kertoo syntyneensä siellä.
Yksi syy siihen, etteivät monet ensi yritykset onnistuneet, vaan kuten Pelkonen myöhemmin, niin moni aikaisemmin 1640 -luvulla joutui häntä koipien välissä pötkimään tiehensä saattoi olla, että lappalaiset ratsasivat heidät, hävittivät pyydykset ja kaatoivat hökkelit.
Hakusessa taisivat olla alueet, joilla lappalaiset sietivät tulokkaat ja Paavo Halonen näyttää ensimmäisenä oivaltaneen tämän, vaikkakin hieman ihmetyttää, että hän onnistui pysymään "strategisesti" niin oivalla paikalla.
terv Matti Lund
tutkailija
30.04.08, 12:44
Hei!
Sain muutama vuosi sitten alla olevan viestin amerikoista.
Totta vai tarua Paavalin ansioitumiset ja kuninkaan myöntämät maat Kemijärvellä???
Lainattu osa viestistä:
I think we are probably both descended from Paavoli Halonen who was born * 1550 in Muhos, his wife was Anna Laurintr and they had 3 sons that I know of - Paavo, Olli and Pekka; I am descended from Paavo and Pekka; I write to a woman who lives in Massachusetts USA and she is descended from all 3. Paavoli was a soldier who was given a land grant in Kemijärvi by the King of Sweden for his bravery during the war. You probably know about him?
Hope to hear from you again.
Terveisin
Saara Ollonen
Matti Lund
30.04.08, 15:03
Hei!
Totta vai tarua Paavalin ansioitumiset ja kuninkaan myöntämät maat Kemijärvellä???
Terveisin
Saara Ollonen
Tämä on viime aikaisiin myytteihin nähden virkistävä veto tarinaosastolta, koska syrjäseutujen asuttamista on mainostettu ennemminkin vallasherrojen määräämien karkotusten ja rangaistusten seurauksena Pekka Kolehmaisen malliin. - Siis miksi palkita samalla mitalla, millä rankaista? - Siinäpä selittämistä!
Ainoa lämmittelemisen arvoinen asia tuossa myytissä on taustoittaa Paavo Halosen "rohkeus", "bravery".
Lähtemällä Muhokselta ensimmäisenä Kemijärvelle Paavo Halonen poikiensa kanssa kyllä osoittaa täydellistä pelottomuutta, koska siellä erämaassa he olisivat julmuuksien harjoittamisen varmoja maalitauluja, jos vihollisuudet puhkeaisivat uudelleen. Ja nämä julmuudet olivat sangen tuoreessa muistissa ja uhka Kantalahden suunnasta tällöin sangen suuri.
Uskon, että Paavo poikineen oli varaustautunut hyvin yllätysten varalta, ja että heitä ei helposti pystynyt yllättämään, vaan päinvastoin, jos uhkaavalta tuntunut mieseurue idästäpäin siellä liikuskeli, ennemminkin Haloset yllättäisivät sen armotta väijytyksessä viimeiseen mieheen.
Mitä taas tulee kuninkaaseen, hänen kannaltaan Kemijärven asuttaminen oli lievästi sanoen "kinkkinen" kysymys. Monarkkina sattui siinä välissä sitä paitsi olemaan myös kuningatar Kristiina. Yhtäältä hän ja hänen edeltäjänsä olivat taanneet vanhojen nautintojen koskemattomuuden ja heidän sanansa oli lausuttu pitämään, mutta toisaalta he janosivat huutavasti niitä verotuloja, joita he saisivat kerättyä aimomäärän lisää erämaitten asuttamisella. Tälle asuttamiselle Kustaa Vaasa oli julistanut tietynlaisen legitimiteetin täysin tietoisena ristiriidoista, joita se tulisi aiheuttamaan ja jotka ristiriidat sordinoisivat jossain määrin verotulojen kasvattamista. Toisin sanoen, kuningashuone oli puhunut tässä asiassa itsensä hieman pussiin, eikä voinut ottaa täysin niitä vapauksia, joista se haaveili suurvaltapyrkimysten paineissa.
Jos Paavo Halonen olisi jonkin suosionosoituksen tai hyvityksen saanut, se ei ollut sopiva eikä riittävä, koskapa Paavo oli pakotettu etsimään onneaan vaaroja uhmaten Kemijärveltä, eikö niin???
terv Matti Lund
Raimo Ranta
01.05.08, 08:19
"Sain muutama vuosi sitten alla olevan viestin amerikoista.
Totta vai tarua Paavalin ansioitumiset ja kuninkaan myöntämät maat Kemijärvellä???
Lainattu osa viestistä:
I think we are probably both descended from Paavoli Halonen who was born * 1550 in Muhos, his wife was Anna Laurintr and they had 3 sons that I know of - Paavo, Olli and Pekka; I am descended from Paavo and Pekka; I write to a woman who lives in Massachusetts USA and she is descended from all 3. Paavoli was a soldier who was given a land grant in Kemijärvi by the King of Sweden for his bravery during the war. You probably know about him? Hope to hear from you again."
Terveisin
Saara Ollonen
Kansantarinoiden Paavo Halonen.
Kemijärven asuttaja on kotoisin milloin Limingan Laitasaaren Halolasta tai Niskankylältä tutkijoista riippuen. Niskan kylän Paavo Halosella on todistettavasti kolme poikaa, Laitasaaren Paavo Haloselle ei lapsia ole osunut silmiini tosin Laitasaaren Halolaa isännöi hänen jälkeensä Olli Paavonpoika saattaa olla poika tai veli . Paavo Halonen talostelee Laitasaaren Halolassa ainakin vuosina 1546-48 ja poika tai veli Olli 1558
Eräs Paavo Halonen Sanginkylällä v 1548 ja Niskankylässä Olli Halonen 1577 sekä Paavo Paavonpoika Halonen 1598 ja 1612
Oliko Niskankylän Paavo Halonen sotilas, ei minulla ole merkintää moisesta, Lauri Paavonpoika manitaan sotilaaksi. Millaisia faktisia havaintoja olette keränneet ko. sotaherrasta.
Tarinoista poimittua
Paavo Halonen oli kotoisin Muhokselta, ja eli Ruotsinvallan aikana ollen sota*herra, jolla oli 200 miestä mukanaan, kuten kahdella muullakin päällikköllä Kaupilla ja Vilmillä. Nämä olivat kotoisin Kemistä.
( huom! Talvi-Kauppi oli kotoisin Temmekseltä ja Henrik Vilmi Laitasaaresta)
Venäläiset olivat käyneet Kemissä ja Tervolan kirkolla ryöstöretkillä.
Halonen, Vilmi ja Kauppi lähtivät kostoretkelle, Ruotsista saamansa tuen turvin. He meni*vät maitten poikki Kuolanlinnaan asti.
(huom! miten selitetään se, että Oulujokivarren miehet ovat kostamassa Kemin ja Tervolan puolesta? ) Olihan omanalueen viholaisissakin tekemistä.
Palatessaan Paavo joukkoineen laski Kemijokea alas aina Oulujoelle asti. Kemissä pysähdyttiin ja muisteltiin retkeä, ”kyllä ne venäläiset tapoit ne Kemin isännät, ei ne tulleet väkinensä: Oulussa Paavo vapautti väkensä ja erosi virastaan sekä ilmoitti kuvernöörille lähtevänsä Kemijärvelle talon tekoon.
Eikö Paavolla ollutkaan omia lapsia ?
Kotiin saavuttuaan Paavo ei löytänyt vaimoaan. Hänelle kerrottiin venäläisen Kurikaisen vieneen hänen emäntänsä. Paavo lähti perään kuullessaan mihin vaimon ryöstäjä oli mennyt. Aurinkoiselta aholta hän oli heidät löytänyt, jossa vaimo etsi täitä Kurikaisen päästä. Paavon nähdessään emäntä painoi venäläisen pään helmaansa. Paavo ”pistälti pajonetillaan ja viskas olkansa yli kuin koiran raavon” , ei siinä kuulema paljon mies painanut. Vaimon sanoessa, että voi Halonen, se on raiskannu jo hänet, Paavo tokaisi siihen: ” Jaa, kyllä sit’ on monta raiskattu, hyvä ett’ olet henkesi pitänyt.” Tämän vaimon ryöstön tietää Olli Ahola tapahtuneen jo ennen Paavon Kuolanretkeä, ja että Paavo ja hänen vaimonsa olisivat juonineet Kurikaisen saunaan ja polttaneet hänet sinne.
Vaimo synnytti pojan Kurikaiselle, Olli nimeltään, tätä Paavo piti poikanaan ja antoi hänelle vastapäiseltä rannalta niemen, ”ei oman perikuntansa keskuudesta.” Tila sai nimen Ollilla. Halosen suku oli äkäistä, ja viljelijöitä. Kurikaiset hyviä soittajia ja kauppiaita
Paavo vaimonsa ja, lapseton kun oli, kahden veljenpoikansa kanssa matkasi Ouluun ja otti sieltä maanmittarit mukaansa ja he sauvoivat ylös Kemijärvelle.
Vihdoin saavuttiin suurelle selälle, jossa maanmittarit sanoivat: ” Mihinkä sinä Halonen meitä kuljetat, kun täällä ei ole muuta kuin vaaroja ja vuoria?” Paavo vastasi heille, että tulee vielä luhtaakin. Niin he tulivat perille ja Paavo löysi kattilan samasta paikasta, johon oli sen kaatanut. ”Teki sitten talon, jossa asuivat ja sikesivät.” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (SKS KRA) kansantarinat)
Raili Rytkönen esittää Kemijärven historia I:ssä, että Paavo olisi ottanut osaa Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1611 ruotsalaisen everstin Anders Stuartin johtamaan retkeen. Tämä retki suuntautui Kajaanin linnan kautta Vienaan, eikä Kuolaan ja Kantalahteen, kuten tarinoissa.
Tarinat Kuolan ja Vienan kostoretkistä ajoittuvat historian valossa 1590 luvulle, eli paljon ennen Paavo Halosen Kemijärvelle muuttoa.
Terv Raimo Ranta
Matti Lund
01.05.08, 10:34
"Sain muutama vuosi sitten alla olevan viestin amerikoista.
Totta vai tarua Paavalin ansioitumiset ja kuninkaan myöntämät maat Kemijärvellä???
."
Terveisin
Saara Ollonen
Kansantarinoiden Paavo Halonen.
Kemijärven asuttaja on kotoisin milloin Limingan Laitasaaren Halolasta tai Niskankylältä tutkijoista riippuen. Niskan kylän Paavo Halosella on todistettavasti kolme poikaa, Laitasaaren Paavo Haloselle ei lapsia ole osunut silmiini tosin Laitasaaren Halolaa isännöi hänen jälkeensä Olli Paavonpoika saattaa olla poika tai veli . Paavo Halonen talostelee Laitasaaren Halolassa ainakin vuosina 1546-48 ja poika tai veli Olli 1558
Eräs Paavo Halonen Sanginkylällä v 1548 ja Niskankylässä Olli Halonen 1577 sekä Paavo Paavonpoika Halonen 1598 ja 1612
Oliko Niskankylän Paavo Halonen sotilas, ei minulla ole merkintää moisesta, Lauri Paavonpoika manitaan sotilaaksi. Millaisia faktisia havaintoja olette keränneet ko. sotaherrasta.
Tarinoista poimittua
......
Raili Rytkönen esittää Kemijärven historia I:ssä, että Paavo olisi ottanut osaa Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1611 ruotsalaisen everstin Anders Stuartin johtamaan retkeen. Tämä retki suuntautui Kajaanin linnan kautta Vienaan, eikä Kuolaan ja Kantalahteen, kuten tarinoissa.
Tarinat Kuolan ja Vienan kostoretkistä ajoittuvat historian valossa 1590 luvulle, eli paljon ennen Paavo Halosen Kemijärvelle muuttoa.
Terv Raimo Ranta
Hei
Kiitos Raimo tarinavalikoiman poimimisesta.
Näissä Halos -tarinoissa on samoja piirteitä kuin on yleensäkin paikallisten koiranleukojen suoltamissa tarinoissa. Peruspiirre on historian aikajanan puuttuminen siten, että samaan henkilöön on koottu sattumuksia sieltä sun täältä ilman mitään kronologista tolkkua. Näihin tarinoihin lienee voimakkaasti vaikuttanut se suuri innostus, jonka ympäröiminä kirjallisuudenseuran keräilijät ennen vanhaan näitä tarinoita keräilivät: kun joku tarinaniskijä, suupaltti saatiin näitä kertomaan, tämä suolsi paitsi vanhusten itselleen kertomia tarinoita paljolti omaa luikuria sekaan saadakseen kertoa mahdollisimman paljon ja saadakseen oman vissin leimansa kertomuuksiin.
Valitettavasti monet antavat sotkea näiden tarinoiden omat sukututkimuksensa ottaen ne ikään kuin todesta vaivautumatta alkuunkaan selvittämään niiden todenperäisyyttä. Alkaa pelottavasti vaikuttaa siltä, että Halos -tutkimuksestakin löytyy näitä huonoja esimerkkejä.
Selailin muutamaa Muhoksen veroluetteloitten vuosikertaa 1590 -luvulta Täyssinän rauhan aikoihin. Niissä tarkka paikantaminen vaatisi monenkymmenen vuoden jakson kompaktia talonhaltijaluetteloa, sillä lähes kaikki Muhoksen ja Utajärven talot on laitettu samaan pötköön Laitasaaren otsikon alle. Näistä löytyi kaksi Paavoa, Paavo Kolehmainen listan alkupuolelta eli niiltä huitteilta, missä Niskan ja Sanginkylän talot yleensä olivat ja toinen Paavo, Paavo Ollinpoika, joka oli heti Laitasaaren Heikki Halosen perässä. - Ei siis läsnä näissä jaksoissa Paavo Paavonpoika Halosta.
Minulla on koneellani kaikki Paavo Halosen oletettavien sotaseikkaluvuosien sotilasrullat, joten uskon ennen pitkää Paavo Halosen sotiin osallistumisen todellisen laidan paljastuvan, kunhan nuo ehdin käydä läpi.
terv Matti Lund
Hei Matti,
haluaisin lisätietoja.
Ensin tuohon Pikkaraiseen. Omissa esivanhemmissani on Anna Heikintytär Pikkarainen (s.1683), joka avioitui Kemijärvellä Erkki Erkinpoika Pietilä-Pöyliön kanssa 2.4.1704. Oliko Annan isoisän isä siis tämä Heikki Aaponpoika Juurus-Pikkarainen? Ja Annan isän Heikki Jaakonpoika Pikkaraisen vaimo Jooseppi Keränen-Könösen tytär?
Joosepin vaimo oli siis Muhoksen kappalaisen Iisak Gisselkorsin tytär? Minkä niminen ja syntymäaikakin kiinnostaa sekä äidin nimi ja syntymäaika.
Mika J
Hei Mika
Mikäli et ole vielä tähän kysymykseesi vastausta saanut, laitanpa tänne: Isak G:n tytär oli Madlena Gisselkors s. 1708, Muhos † 21.01.1778, Muhos, Tuppurainen,jolla puolison Josef Könönen Lisätietoja kotisivuillani: http://kotisivu.dnainternet.net/b001samiheim/ ja klikkaa Gisselkors
http://www.holappa.info/html/perunkirjoja/utaj.muhos2.html http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1741-1749_ik117/79.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1751-1759_ik117/78.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/104.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1764-1770_ik117/56.htm
Sari H
tellervoranta
25.09.08, 10:13
Hei :), en tiedä, onko tällä mitään merkitystä, mutta mainitsen kuitenkin:
Alakiimingissä oli talo Pelkoinen. 1571-1602 Paavo Pelkoisen hävitettyä taloa oli vaikea enää saada kuntoon, niinpä talo jäi kirjoista joskus 1600-luvun alussa.
Joloskirjasta: Vuosien 1602-1603 luetteloissa Sotkajärven kylä oli siitä ihmeellinen, ettei sen 27 talosta ainoakaan ollut asuttuna. Ilmeisesti kaikki Iin pitäjän Kiimingin neljänneksen autiotalot olikin kirjattu Sotkajärvelle.( kolmesta talosta isännät muuttaneet Venäjälle)
Joitain hajanaisia muistiinpanoja eri lähteista
Oulujokivarresta muutaneista
Junttila ? Olisikohan asiat jotenkin sotkeutuneet Juntti (Jöns) Kättöön
Kemijärven pysyväksi jääneen asutuksen perustajien alkuperää koskevat tutkimukset johtavat yllättäviin tuloksiin.
Vuoden 1631 maakirjassa mainitaan sukunimeltä sellaisia henkilöitä jotka ovat lähtöisin Oulun pitäjästä Muhoksen ja Utajärven kylistä.
Sotkajärven Simo Perttunen eli Pelkonen oli ilmeisesti Simo Simonpoika Pelkosen isä, joka kirjataan Kemijärvelle myös v. 1631
Sotkajärven kylästä lähti Kemijärvelle myös Juho Ollinpoika Hamara jonka isä oli koskenlaskumies talollinen Olli Hamara.
Kemijärven talot, joita oli 13 mainitaan v 1631maakirjan mukaan asutuiksi.
Myöhemmin mainitaan Kemijärvellä Oulunsuun kylästä tullut Muhoksen Pyhänsivulta kotoisin Nils Simonpoika Perttunen alkujaan Pelkonen Saunavaaran asukkaana 1687. ( Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III s. 27- 29 ) (Nykyisin tuo alue kuuluu Pelkosenniemen pitäjään. Saiko pitäjä nimensä Pelkosesta ?
Terv Raimo Ranta
Jossakin viestissä olen lähdettänyt Pudasjärven Oinaan ja Pöykiön (1600-luvuv alku) Kemijokivarteen ja Pöykiön edelleen Roista Kemijärvelle ( Roin historia ennen 1700-lukua ja Vahtolan luennot/kirjoitukset.
Raimo Ranta
25.09.08, 13:32
Hei
Nyt en kyllä osaa tuohon Sotkajärven kirjauksiin sanoa muuta kuin, että
jos Iin:n pitäjän tiloja olsi merkitty Muhoksen Sotkajärvelle joita en kyllä alueelta löydä. Kysessä lieneekin Iin pitäjän Pudasjärven Sotkajärvien kylä
terv Raimo R
tellervoranta
25.09.08, 18:26
Niin varmaankin on Pudasjärven Sotkajärvi. Varsinaisesti halusin kiinnitettävän huomiota siihen, että (Ala)Kiimingissä oli talo, jota isännöi
PAAVO PELKOINEN. Minne lie suku kadonnut :confused:
Raimo Ranta
26.09.08, 10:13
Hei
Alakiimingin Pelkosia en ole selvitellyt, olivatko mahdolllisesti Muhoksen Pyhänsivun eli Sotkajärven Pelkosia jäänee arvailuksi.
Nykyisen itärajan kahden puolen siirtyi aikamoinen joukko sakkia täältä Perä eli Kainuunmeren suunnalta ns. rauhallisimmille "metsästysmaille" Olihan koko 1500 luku ja pitkälle 1600 lukua Pohjanmaan eli "ruotsien" kuten vienalaiset sanoivat asuttama alue jatkuvien vihollisuuksien ja hävitystyön kohteena.
Tästa muuttoliikkeestä olisikin alan ammattilaisille tutkimista, mielestäni se on jäänyt liian vähälle huomiolle.
terv RaimoR
Niin varmaankin on Pudasjärven Sotkajärvi. Varsinaisesti halusin kiinnitettävän huomiota siihen, että (Ala)Kiimingissä oli talo, jota isännöi
PAAVO PELKOINEN. Minne lie suku kadonnut :confused:
Hei Tellervo
Kirjoitan tässä forumissa ensimmäistä kertaa. Kuulun tähän Juntila/Jaakkola sukuun, isästäni suora miespuolinen sukulinja Klemettiin. Löysin vähän tietoa tuosta Pelkosesta, joten laitan sen tänne.
Kirjasta Kemijärven pitäjän vaiheita.
Tekijä : Kokoillut ja kertonut G. A. Andersson, ylipainos Lapin Kansasta v.v.1956 – 1957
elämää 1600-luvulla.
Lappalaiset eivät aivan suotuisin mielin katselleet uutisasukkaiden hankkeita.
Sodankylässä maaliskuun 4 p:nä v.1672. Oikeuden pöytäkirjassa selitetään oikeusjuttua seuraavaan tapaan.
Kun Paavali Pekonen, muuan uudisasukas Pohjanmaalta, on 8 tai 9 vuotta sitten asettunut Sompioon, Keminkylän, Kuolajärven ja Sodankylän kylien ikivanhoille alueille ja asuinpaikoille vastoin niitä vanhoja kirjeitä, joita edelliset kuninkaat armossaan ovat antaneet lappalaisille ja joilla niille (lappalaisille) on vahvistettu niiden oikeudet vanhoihin tiluksiinsa ja alueisiinsa metsissä ja mailla, sekä myöskin vastoin sitä tuomiota, joka Kemin käräjillä v. 1669 on langetettu ja joka kuuluu, että jos Paavali Pelkonen, kuten lappalaiset ovat valittaneet, on asettunut heidän alueilleen ja maalleen, hänen kotansa on hävitettävä ja hänen on sieltä poistuttava (ther ifrän sigh försoga), mistä asiasta kruununnimismies Johan Villamin parin lautamiehen kanssa on selvä otettava, minkä ne sitten ovat tehneetkin ja kirjallisella todistuksella selittäneet, että Pelkonen on asettunut 2 peninkulmaa lappalaisten majavanpyyntialueen sisäpuolelle, jopa kauemmaksi heidän asumusalueillaan, jonka takia maaherra Johan Graan lappalaisten valitusten johdosta antamilla päätöksillään maalisk. 16 päivältä 1665 ja jouluk. 27 p:ltä 1671 on velvoittanut nimismies Arent Grapen ei ainoastaan hävittämään Pelkosen kodat ja hänet (Pelkosen) sieltä karkoittamaan, vaan myöski asettamaan Pelkosen syytteeseen, mutta syynä siihen ettei se ennemmin ollut tapahtunut sanoi nimismies (Aren Grape) osittain johtuneen lappalaisten omasta menettelystä, jotka eivät vaadittaissa tahtoneet antaa muutamia miehiään päätöstä toteuttamaan, vaan aina ovat pelänneet Pelkosen hyökkäävän heidän kimpuunsa ja piksävän heitä, sen lisäksi selitti hän, että oikeuden myöntämää syyniä eivät siihen määrätyt tarkastusmiehet olleet toimittaneet ja täytäntöön panneet ennenkuin vasta äskettäin ja hänen kiirehtimisestään, joten hän ei ollut voinut tätä tehtävää, tätä ennen varmuudella suorittaa, niin ja nyt asia viimeinkin oli sillä tolalla, lähetettiin muutamia lappalaisiapiiskuri Niilo Juhonpojan kanssa maahan kaatamaan Pelkosen kodat ja asunnot ja myöskin velvoitettiin hän samassa tilaisudessa, saman kuun 1 päivän määräyksen mukaan, vastaamaan oikeudessa menettelystänsä, ja saapuikin hän näille Sodankylän käräjille. Lappalaiset syyttivät häntä siitä väkivallasta ja vahingosta, jota hän kaiken aikaa, siellä asuessaan, heidän elinkeinoilleen niin hyvin yhdessä kuin toisessa suhteessa on tehnyt ja ollut haitaksi, sekä pyysivät, että hän siitä saisi rangaistuksen ja velvoitettaisiin korvaamaan heidän vahinkonsa. Kun Paavali Pelkoselta kysyttiin , mistä syystä ja kenen luvalla ja suostumuksella hän oli uskaltanut asettua heidän (lappalaisten) alueelle, vastasi hän, että hänen herransa, parooni ja Ruotsin valtioneuvos Claes Stjernsköld, jolle hän suorittaa veronsa, oli hänelle nimismies Juho Rimalin kautta antanut siihen kirjallisen luvan, jota lupakirjaa hänellä ei kumminkaan nyt ollut muassaan, sillä Rimal oli sen pois ottanut häneltä. Tämän väitten johdosta kumminkin nimismies Grape selitti lupakirjan sisältäneen ainoastaan, että Pelkonen saa asettua asumaan eräälle autiotilalle Kemijärven läheisyydessä, joten siinä ei suinkaan oltu Pelkoselle myönnetty lupaa muuttaa lappalaisten alueelle eli Lapin rajan sisälle, niin kuin hän kumminkin oli tehnyt. Kappalainen Gabriel Tuderus, joka myöskin oli lukenut kyseessä olevan asiakirjan, todisti samoin kuin nimismies.
Pelkonen mainitsi puolustuksekseen vielä, ettei lappalaisten ja kemiläisten (kemj. Boernes) maiden välillä ole mitään rajaa, mutta lappalaiset sitä vastoin väittivät ja selittivät, että Kemijärvi (Träsket Kemyjerfvi) on vanhoista ajoista asti ollut heidän oikea ja vanha rajansa metsiin ja siihen elinkeinoon, niinkuin majavanpyynti ja peuranpyynti y.m. nähden, jota ylempänä Lapissa harjoitetaan, mutta kalastusta itse järvessä (Kemijärvessä) ja oravan ampumista sen läheisissä metsissä on harjoitettu yhteisesti, kuten selville kävi mainitusta kihlakunnanoikeuden päätöksestä, jonka Pelkonen jätti oikeuteen.
Oikeus antamassaan päätöksessä katsoi asian käsittelystä sekä syynimiehen todistuksesta selville käyneen, että torppari ja uutisasukas Paavali Pelkonen on ilman korkean esivallan lupaa ja vastoin Ruotsin valtioneuvos, vapaaherra Claes Stjernsköldin kirjelmää ainoastaan oman rohkeutensa nojalla pois muuttanut siitä asuinpaikasta Kemijärvellä, jossa hän oli saanut luvan asua, sekä muutamia vuosia sitten sijoittunut lappalaisten Kemin Lapissa oleville vanhoille asuinsijoille ja yksityisille maille, sekä siellä kysymyksessä olevana aikana tuottanut lappalaisille ja niiden elinkeinolle haittaa harjoittamalla majavanpyyntiä, kalastusta ja villiporojen kaatamista, kuten hän itse oikeudessa on tunnustanut, jonka takia oikeus tuomitsee hänen tällaisesta mielivaltaisuudesta vetämään sakkoa 40 hopeataalaria ja vaikka sen ohella pitäisi korvata lappalaisille siten tuotettu vahinko sekä kulut, niin hänen anteeksi pyyntönsä johdosta ovat lappalaiset kumminkin luopuneet vaatimuksistaan tässä suhteessa, kunhan hän ensitilassa poistuu heidän pyyntömailtaan ja alueiltaan, jonka vuoksi oikeus jättää asian siinä osassa siihen ja vapauttaa hänet korvausvelvollisuudesta velvoittaen hänet aivan ensitilassa poistumaan lappalaisten alueelta entiselle asuinpaikalleen Kemijärven läheisyydessä, niin ettei hän vastaisuudessa tuota niille (lappalaisille) haittaa ja on hänen suoritettava korvausta niille 7 henkilölle, jotka saamansa määräyksen nojalla ovat käyneet maahan kaatamassa ja hävittämässä hänen kotansa tai asuntonsa, kerta kaikkiaan 2 riksiä tai niiden arvo.
Kuten edellä käy selville myönsivät lappalaisetkin mainitussa vuoden 1672 oikeudenkäynnissä, että suomalaisillakin on vanhat nautinto-oikeudet Kemijärven kalastukseen, jonka takia kalastusta tässä järvessä on harjoitettu yhteisesti. Myöskin selittivät lappalaiset, että Kemijärveä oli tähän saakka pidetty Lapin ja ”lannan maan” eli Pohjanmaan välisenä rajana, mikä kumminkin sittemmin on siirtynyt ylemmäksi.
Terveisin Sisko Sulasalmi
Itsekin kuulun isälinjassa (ja monia muitakin linjoja pitkin) tähän Kemijärven Jaakkola-sukuun.
Kuten tästä viestiketjusta käy ilmi, nämä Jaakkolat olivat ehkä alunperin Seppäsiä.
Kemijärvellä oli SAY:n mukaan käytössä sukunimi Junttila Jaakkolan ohessa, ehkä Juho (Juntti) Seppäsen (s. noin 1540) mukaisesti.
Jostakin Klemetti Juhonpoika Seppänen-Junttilan (s.1572) poika Tapani (s.noin 1590) repäisi sitten sukunimen Könönen.
Toisesta pojasta Jaakosta (s.noin 1598) kehkeytyi sitten Jaakkolan suku. Pitääköhän tietoni, että Jaakko avioitui noin 1627 Riitta Yrjöntytär Räisäsen kanssa, paikkansa?
Mika J
Hei Tellervo
Kirjoitan tässä forumissa ensimmäistä kertaa. Kuulun tähän Juntila/Jaakkola sukuun, isästäni suora miespuolinen sukulinja Klemettiin. Löysin vähän tietoa tuosta Pelkosesta, joten laitan sen tänne.
Kirjasta Kemijärven pitäjän vaiheita.
Tekijä : Kokoillut ja kertonut G. A. Andersson, ylipainos Lapin Kansasta v.v.1956 – 1957
elämää 1600-luvulla.
Lappalaiset eivät aivan suotuisin mielin katselleet uutisasukkaiden hankkeita.
Sodankylässä maaliskuun 4 p:nä v.1672. Oikeuden pöytäkirjassa selitetään oikeusjuttua seuraavaan tapaan.
Kun Paavali Pekonen, muuan uudisasukas Pohjanmaalta, on 8 tai 9 vuotta sitten asettunut Sompioon, Keminkylän, Kuolajärven ja Sodankylän kylien ikivanhoille alueille ja asuinpaikoille vastoin niitä vanhoja kirjeitä, joita edelliset kuninkaat armossaan ovat antaneet lappalaisille ja joilla niille (lappalaisille) on vahvistettu niiden oikeudet vanhoihin tiluksiinsa ja alueisiinsa metsissä ja mailla, sekä myöskin vastoin sitä tuomiota, joka Kemin käräjillä v. 1669 on langetettu ja joka kuuluu, että jos Paavali Pelkonen, kuten lappalaiset ovat valittaneet, on asettunut heidän alueilleen ja maalleen, hänen kotansa on hävitettävä ja hänen on sieltä poistuttava (ther ifrän sigh försoga), mistä asiasta kruununnimismies Johan Villamin parin lautamiehen kanssa on selvä otettava, minkä ne sitten ovat tehneetkin ja kirjallisella todistuksella selittäneet, että Pelkonen on asettunut 2 peninkulmaa lappalaisten majavanpyyntialueen sisäpuolelle, jopa kauemmaksi heidän asumusalueillaan, jonka takia maaherra Johan Graan lappalaisten valitusten johdosta antamilla päätöksillään maalisk. 16 päivältä 1665 ja jouluk. 27 p:ltä 1671 on velvoittanut nimismies Arent Grapen ei ainoastaan hävittämään Pelkosen kodat ja hänet (Pelkosen) sieltä karkoittamaan, vaan myöski asettamaan Pelkosen syytteeseen, mutta syynä siihen ettei se ennemmin ollut tapahtunut sanoi nimismies (Aren Grape) osittain johtuneen lappalaisten omasta menettelystä, jotka eivät vaadittaissa tahtoneet antaa muutamia miehiään päätöstä toteuttamaan, vaan aina ovat pelänneet Pelkosen hyökkäävän heidän kimpuunsa ja piksävän heitä, sen lisäksi selitti hän, että oikeuden myöntämää syyniä eivät siihen määrätyt tarkastusmiehet olleet toimittaneet ja täytäntöön panneet ennenkuin vasta äskettäin ja hänen kiirehtimisestään, joten hän ei ollut voinut tätä tehtävää, tätä ennen varmuudella suorittaa, niin ja nyt asia viimeinkin oli sillä tolalla, lähetettiin muutamia lappalaisiapiiskuri Niilo Juhonpojan kanssa maahan kaatamaan Pelkosen kodat ja asunnot ja myöskin velvoitettiin hän samassa tilaisudessa, saman kuun 1 päivän määräyksen mukaan, vastaamaan oikeudessa menettelystänsä, ja saapuikin hän näille Sodankylän käräjille. Lappalaiset syyttivät häntä siitä väkivallasta ja vahingosta, jota hän kaiken aikaa, siellä asuessaan, heidän elinkeinoilleen niin hyvin yhdessä kuin toisessa suhteessa on tehnyt ja ollut haitaksi, sekä pyysivät, että hän siitä saisi rangaistuksen ja velvoitettaisiin korvaamaan heidän vahinkonsa. Kun Paavali Pelkoselta kysyttiin , mistä syystä ja kenen luvalla ja suostumuksella hän oli uskaltanut asettua heidän (lappalaisten) alueelle, vastasi hän, että hänen herransa, parooni ja Ruotsin valtioneuvos Claes Stjernsköld, jolle hän suorittaa veronsa, oli hänelle nimismies Juho Rimalin kautta antanut siihen kirjallisen luvan, jota lupakirjaa hänellä ei kumminkaan nyt ollut muassaan, sillä Rimal oli sen pois ottanut häneltä. Tämän väitten johdosta kumminkin nimismies Grape selitti lupakirjan sisältäneen ainoastaan, että Pelkonen saa asettua asumaan eräälle autiotilalle Kemijärven läheisyydessä, joten siinä ei suinkaan oltu Pelkoselle myönnetty lupaa muuttaa lappalaisten alueelle eli Lapin rajan sisälle, niin kuin hän kumminkin oli tehnyt. Kappalainen Gabriel Tuderus, joka myöskin oli lukenut kyseessä olevan asiakirjan, todisti samoin kuin nimismies.
Pelkonen mainitsi puolustuksekseen vielä, ettei lappalaisten ja kemiläisten (kemj. Boernes) maiden välillä ole mitään rajaa, mutta lappalaiset sitä vastoin väittivät ja selittivät, että Kemijärvi (Träsket Kemyjerfvi) on vanhoista ajoista asti ollut heidän oikea ja vanha rajansa metsiin ja siihen elinkeinoon, niinkuin majavanpyynti ja peuranpyynti y.m. nähden, jota ylempänä Lapissa harjoitetaan, mutta kalastusta itse järvessä (Kemijärvessä) ja oravan ampumista sen läheisissä metsissä on harjoitettu yhteisesti, kuten selville kävi mainitusta kihlakunnanoikeuden päätöksestä, jonka Pelkonen jätti oikeuteen.
Oikeus antamassaan päätöksessä katsoi asian käsittelystä sekä syynimiehen todistuksesta selville käyneen, että torppari ja uutisasukas Paavali Pelkonen on ilman korkean esivallan lupaa ja vastoin Ruotsin valtioneuvos, vapaaherra Claes Stjernsköldin kirjelmää ainoastaan oman rohkeutensa nojalla pois muuttanut siitä asuinpaikasta Kemijärvellä, jossa hän oli saanut luvan asua, sekä muutamia vuosia sitten sijoittunut lappalaisten Kemin Lapissa oleville vanhoille asuinsijoille ja yksityisille maille, sekä siellä kysymyksessä olevana aikana tuottanut lappalaisille ja niiden elinkeinolle haittaa harjoittamalla majavanpyyntiä, kalastusta ja villiporojen kaatamista, kuten hän itse oikeudessa on tunnustanut, jonka takia oikeus tuomitsee hänen tällaisesta mielivaltaisuudesta vetämään sakkoa 40 hopeataalaria ja vaikka sen ohella pitäisi korvata lappalaisille siten tuotettu vahinko sekä kulut, niin hänen anteeksi pyyntönsä johdosta ovat lappalaiset kumminkin luopuneet vaatimuksistaan tässä suhteessa, kunhan hän ensitilassa poistuu heidän pyyntömailtaan ja alueiltaan, jonka vuoksi oikeus jättää asian siinä osassa siihen ja vapauttaa hänet korvausvelvollisuudesta velvoittaen hänet aivan ensitilassa poistumaan lappalaisten alueelta entiselle asuinpaikalleen Kemijärven läheisyydessä, niin ettei hän vastaisuudessa tuota niille (lappalaisille) haittaa ja on hänen suoritettava korvausta niille 7 henkilölle, jotka saamansa määräyksen nojalla ovat käyneet maahan kaatamassa ja hävittämässä hänen kotansa tai asuntonsa, kerta kaikkiaan 2 riksiä tai niiden arvo.
Kuten edellä käy selville myönsivät lappalaisetkin mainitussa vuoden 1672 oikeudenkäynnissä, että suomalaisillakin on vanhat nautinto-oikeudet Kemijärven kalastukseen, jonka takia kalastusta tässä järvessä on harjoitettu yhteisesti. Myöskin selittivät lappalaiset, että Kemijärveä oli tähän saakka pidetty Lapin ja ”lannan maan” eli Pohjanmaan välisenä rajana, mikä kumminkin sittemmin on siirtynyt ylemmäksi.
Terveisin Sisko Sulasalmi
tellervoranta
23.09.09, 16:13
Kiitän Siskoa kirjoituksesta. Toivottavasti jatkat kirjoittamista tällä palstalla. Täytyy myöntää, että aika pontevasti :D: olen tähän otsikkoon kommentoinut.
Terveisin
Sisko T.
Hei Mika.
Yritin vastailla jo eilen, se ei kuitenkaan jostain syystä onnistunu.
Samanlaisia tietoja minullakin on Brita Jörantytär Räisänen s. 1606, k. 7.9.1711 laskin että olisi elänyt 105 v. Olisikohan syntymävuodessa jokin virhe.
Samalla haluaisin kysyä tuosta seuraavan sukupolven esiäidinpuoleisesta suvusta, eli Halosista.
Talollinen Kemijärvi Isokylä Jaakkola puolet ¼ manttaalia.
Matti Jaakonpoika Jaakkolan s. 1635 – k. 1698
vaimo Anna Laurintytär HALONEN s. 1636 – k. 1697.
Tämän Laurin isä on Paavo Paavonpoika Halonen eli tässä tarkoitetaan, että Paavo olisi Paavali (Paavo) Halosen poika, jota on pidetty jonkinlaisena sotapäällikkönäkin ja Kemijärven ensimmäisenä asuttajana. Mutta lukiessani kirjaa ”Kemijärven pitäjän vaiheita” siellä kerrotaan Paavosta tähän tapaan, sivulla 43. Palattuaan Muhokselle, ”sieltä otti hän vaimonsa ja lapsetoinna kun oli, kaksi veljensä poikaa matkaansa ja palasi Kemijärvelle.”
1548 eräs Paavo Halonen asui Utajärven Sankijärven kylässä, sen jälkeen häntä ei enää mainita. 1570-luvulla Olli Haloinen asettui Utajärven Niskankylään. Pohjois-Pohjanmaalla oli 1500 luvun lopulla ja 1600 luvun alkupuoliskolla hävityksiä. Vuonna 1608 Niskan kylän neljä taloa oli saanut asukkaita, heidän joukossaan Paavo Haloinen. On mahdollista että, Paavo oli sukua em. Olli Haloiselle, ehkä poika tai veli, ja oli asettunut häneltä autioksi jääneeseen taloon, joka sittemmin oli verohylkynä jo 1635 ja jäi ennen pitkää asumattomaksi häviten lopulta autiotilaluetteloistakin.
Kysymys kuuluukin, kun Paavolla (eli Paavalilla) ei olut lapsia, niin minkäniminen veli on tämän seuraavan sukupolven Paavon ja Pekan isä. Osaisiko joku kertoa?
Kyselen tästä Klemetti Juntila:sta (tai Seppänen) milloin Oulun sedulla esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa. Sekä kyselen vielä olenko tutkimuksissani aivan harhapoluilla. Olen yrittänyt Googlella etsiä Pielisjärven suunnasta tietoa, sitten löysin Vatjanviidenneksen verokirjan. Siellä vuoden 1618 asukasluettelossa "Ljungulan sari" esiintyy nimi Jwan Climenthief. Lähde: Käkisalmenläänin maakirja 1618 Salmin pogostan asukkaat.
Salmin savuluettelon nimistö on mielestäni aika saman tyylinen kuin Oulun seudun nimet, laitan esimerkin: Mansin saari 29 (ovat ilmeiseti verotettavia taloja 29)
Oulus Järfui by 4
Oulus Järfui Clöst af trä - 1
Laitan tuon nettiosoitten mistä tiedot hain, en saa linkitettyä suoraa linkkiä.
http://www.manssila.net/index.php?page=manssila_historia&id=2
Muitakin sukujeni nimiä olen löytänyt samaisesta asiakirjasta, mutta Kurkijoen pogostasta. Voidaanko kyseisen alueen asutus katsoa karjalaisasutukseksi ?
Terveisin SiSu
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.