Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Paavo Paavonpoika Korhonen s.1550-1555?
Annemarita
26.06.13, 12:57
Tervehdys!
Haluaisin tietää, että pitääkö paikkansa ja onko sama henkilöt jolla poikansa Matti ja Hannu?; Paavo Paavonpoika Korhonen noin s. 1550-1555 Rautalammilta Savosta Kauhajoelle ja k. jälkeen 1626 Kauhajoki? Kauhajoen isäntänä 1624, jolla on poikansa Matti Paavonpoika Korhonen, Kauhajoen isäntänä 1625-1668.
Ja toinen myös Paavo Paavonpoika Korhonen, isäntänä Kauhajoen Korhosessa. s. 1570 Kauhajoki Korhonen, jolla poikansa Hannu Paavonp. Korhonen, Latva-Nikkola, s. Kauhajoki.
Sain sukututkijalta sukuselvityksiä.
En ole löytänyt HisKi:sta eikä kirkkokirjasta.. En osannut vielä SAY:ssa etsimässä näin vuoteen 1550 - 1570. Kuin löysin HisKi:ssa Valentin Hannunpoika
18.7.1675 20.7.1675 [Ilmola] Valentin Corhoinen Elias
Olisin kiitollinen teille, teistä osaisi vastata.
Kiittäen, Annemarita :confused:
En ole löytänyt HisKi:sta eikä kirkkokirjasta..
En osaa kommentoida varsinaiseen kysymykseesi, mutta muistuttaisin siitä, että suomalaiset kirkonkirjat parhaimmillaan alkavat 1600-luvun lopusta eivätkä auta 1500-luvun puolivälissä syntyneiden tutkimukseen.
Annemarita
27.06.13, 14:31
Löytyisikö SAY:ssa? Joten tutkailen Kauhajoen historiaa kunhan lainaisin kirjastosta.
Kiittäen terv. Annemarita
Löytyisikö SAY:ssa?
Tuskin. Kuten Kaisa jo mainitsi, suomalaisia kirkonkirjoja on alettu pitää vasta 1600-luvulla. 1500-luvulla syntyneiden kastetietoja ei siis ole olemassakaan. Tietoja täytyy etsiä henkikirjoista ja läänintileistä sekä isäntäluetteloista. Se vaatii vanhojen käsialojen tuntemusta sekä hyvää kieli- ja tekstien tulkintataitoa.
Paikallishistoriateosten lukeminen saattaa valottaa asiaa, jos etsityt henkilöt mainitaan niissä.
Tämän sivun tekstin mukaan Paavolla olisi ollut kaksi poikaa, Matti ja Erkki:
http://www.udde.nu/?p=1020
Annemarita
01.07.13, 18:27
Tämän sivun tekstin mukaan Paavolla olisi ollut kaksi poikaa, Matti ja Erkki:
http://www.udde.nu/?p=1020
En huomannut uutta viestiäsi, Marjapuu.
Ok. kiitos vinkistä netin osoitteesta.
Kiitos vaivannäöstänne.
Olen todennäköisesti ainoa joka etsii Paavon Korhosesta.
Etsin edelleen. Kiitos teille vielä.
:oo: :)
Tervehdys!
Haluaisin tietää, että pitääkö paikkansa ja onko sama henkilöt jolla poikansa Matti ja Hannu?; Paavo Paavonpoika Korhonen noin s. 1550-1555 Rautalammilta Savosta Kauhajoelle ja k. jälkeen 1626 Kauhajoki? Kauhajoen isäntänä 1624, jolla on poikansa Matti Paavonpoika Korhonen, Kauhajoen isäntänä 1625-1668.
Ja toinen myös Paavo Paavonpoika Korhonen, isäntänä Kauhajoen Korhosessa. s. 1570 Kauhajoki Korhonen, jolla poikansa Hannu Paavonp. Korhonen, Latva-Nikkola, s. Kauhajoki.
Seuraavassa vähän tietoja Kauhajoen Korhosista.
Liisa Ruismäen Kauhajoen historiassa s. 68 siteerataan Luukkoa, jonka mukaan Kauhajoen Korhoset ovat lähinnä Rautalammilta saapuneita savolaisia.
Paavo Paavonpoika on ollut Korhosen isäntänä Kauhajoella 1624.
Niilo Liakan Ilmajoen pitäjän näköispainoksessa on Jaakko Sarvelan laatima Ilmajoen talojen isäntäluettelo. Siellä mainitaan Latva-Nikkolan isäntänä 1632-1658 vävy Hannu Paavonpoika Korhonen (luultavasti Kauhajoelta).
Tälle arvelulle olen löytänyt sellaisen perusteen, että Pohjanmaan jalkaväkirykmentin ruodutusluettelossa vuodelta 1629 Kauhajoella Matti Paavonpojan jälkeen mainitaan Hannu Paavonpoika (Hans Påhlsson).
Mainittu ruodutusluettelo löytyy SSHY:n jäsensivuilta sotilasasiakirjoista
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kuvista.
Ilmajoen talot alkavat vuoden 1629 ruodutusluettelon kuvasta 108 SSHY:n sivuilla. Ensin ovat Päntäneen talot, sitten samalla sivulla Kauhajoen talot, joista Korhonen on heti ensimmäisenä. Talojen nimiä ruodutusluettelossa ei ole, mutta tässä tapauksessa Korhonen on helppo tunnistaa, koska se oli silloin eteläisin verotalo Kauhajoella ja siksi Kauhajoen taloista ensimmäisenä. Ja Korhosen isäntänä on Matti Paavonpoika
ja toisena samassa talossa Hannu Paavonpoika. Nimen edessä olevaa tekstiä en osaa tulkita, mutta jäljessä on ilmeisesti Hannun määrittelynä renki (dreng).
Muuten olen sitä mieltä, että netistä löytyvistä sukupuista saa kyllä hyviä vihjeitä, mutta yleensä niistä puuttuvat lähteet, joten läheiden etsintä jää itselle.
Annemarita
01.07.13, 20:41
Iso Kiiitos, KariKK! Hyviä vihjeitä. SSHY ,..jota en ole tullut mieleeni sotilasasiakirjasta.
Kiitos vielä kerran!
Matti Lund
01.07.13, 22:09
... Ja Korhosen isäntänä on Matti Paavonpoika
ja toisena samassa talossa Hannu Paavonpoika. Nimen edessä olevaa tekstiä en osaa tulkita, mutta jäljessä on ilmeisesti Hannun määrittelynä renki (dreng).
Muuten olen sitä mieltä, että netistä löytyvistä sukupuista saa kyllä hyviä vihjeitä, mutta yleensä niistä puuttuvat lähteet, joten läheiden etsintä jää itselle.
Pieni tarkennus edelliseen.
Hei, Sinulla on varmaankin näkymä parempitasoiseen skannattuun SSHY:n toimittamaan kuvaan. Itselläni on taltioituna digitaalikameralla ottamani kuva, josta erottaisin vuoden 1629, nide 755 (mf WA773):ssa Ilmajoen Kauhajoelta tämän Korhosen rengin etunimeksi Franssin ja teksti edessä on hafr tarmlop = potee tyrävikaa. Siis juuri tällä kohdalla ei ilmene Hannua Kauhajoella.
terv Matti Lund
Pieni tarkennus edelliseen.
Hei, Sinulla on varmaankin näkymä parempitasoiseen skannattuun SSHY:n toimittamaan kuvaan. Itselläni on taltioituna digitaalikameralla ottamani kuva, josta erottaisin vuoden 1629, nide 755 (mf WA773):ssa Ilmajoen Kauhajoelta tämän Korhosen rengin etunimeksi Franssin ja teksti edessä on hafr tarmlop = potee tyrävikaa. Siis juuri tällä kohdalla ei ilmene Hannua Kauhajoella.
terv Matti Lund
Niin, saattaa se olla Frans, tosin mitään muuta havaintoa missään ei ole tullut vastaan Frans Paavonpohjasta, toisin kuin Hannusta. Yleensäkin Frans oli Kauhajoella harvinainen nimi. Tähän asti ainut 1600-luvulta tunnistettu on ollut Frans Erkinpoika Nummijärvi eli Frantti ja hänenkin akuperänsä lienee selvittämättä.
Kiinnitin kyllä huomiota siihen, että kyseisen nimen alussa ei ole samanlaista H-kirjainta kuin esimerkiksi seuraavana olevassa Henrikissä tai jäljempänä olevassa Ikkelän Hannu Martinpojan nimessä. Tulkitsin, että siihen on lipsahtanut pieni h, ehkä siksi, että edellä on tekstiä.
Nykästä mukaellen,ehkä olen väärässä, ehkä en.
En kuitenkaan sanoisi, että kuva, mitä katselin, olisi mitenkään erityisen selvä.
Sitten vielä kommentti toiseen viestiin, missä sanotaan, että Paavo Paavonpoika Korhosella oli pojat Matti ja Erkki. Kauhajoen historian antamista ajoituksista päätellen Erkki Paavonpoika oli Matti Paavonpoika Korhosen, s. n. 1597, isän veli.
Matti Lund
01.07.13, 23:37
...
Sitten vielä kommentti toiseen viestiin, missä sanotaan, että Paavo Paavonpoika Korhosella oli pojat Matti ja Erkki. Kauhajoen historian antamista ajoituksista päätellen Erkki Paavonpoika oli Matti Paavonpoika Korhosen, s. n. 1597, isän veli.
Henkikirjojen ja ruodutusluetteloitten selaamisesta saatu sato kuitenkin viittaa siihen, että näitä Paavonpoika Korhonen veljeksiä olisi ollut vähintään kolme, todennäköisesti neljäkin.
Mielenkiintoisesti vuosien 1633 (36 v niteessä 760, 251) ja 1640 (42 v, niteessä 763) ruodutusluetteloitten mukaan Matti Paavonpoika Korholassa ja Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolassa olisivat jopa samanikäisiä. Toisaalta muut ruodutukset puoltaisivat sitä, että Matti olisi vanhempi veli, 1-2 vuotta iäkkäämpi kuin Hannu. Matillehan mainitaan henkikirjoissa myöhemmin etunimeämätön veli samassa ruokakunnassa, joka ei ole välttämättä Franssi, vaan saattaa olla neljäs veli sikäli kuin Franssikin oli velimies.
Hannu "Korhonen" ilmaantuu 2/3 manttaalin Latva-Nikkolaan jo vuoden 1632 maakirjassa (nide 4967) astuen vielä 1631 kirjoilla (nide 4965) olleen appensa Päärni Knuutinpojan tilalle. Lisänimi "Korhonen" on ilmeisesti laitettu Hannulle sen takia, ettei häntä sekoitettaisi toiseen Peltoniemenkylän isäntään nimismies Hannu Paavonpoikaan Peltoniemen talosta. Näin heti "kättelyssä" hänen lisänimensä ilmenee.
terv Matti Lund
Henkikirjojen ja ruodutusluetteloitten selaamisesta saatu sato kuitenkin viittaa siihen, että näitä Paavonpoika Korhonen veljeksiä olisi ollut vähintään kolme, todennäköisesti neljäkin.
Mielenkiintoisesti vuosien 1633 (36 v niteessä 760, 251) ja 1640 (42 v, niteessä 763) ruodutusluetteloitten mukaan Matti Paavonpoika Korholassa ja Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolassa olisivat jopa samanikäisiä. Toisaalta muut ruodutukset puoltaisivat sitä, että Matti olisi vanhempi veli, 1-2 vuotta iäkkäämpi kuin Hannu. Matillehan mainitaan henkikirjoissa myöhemmin etunimeämätön veli samassa ruokakunnassa, joka ei ole välttämättä Franssi, vaan saattaa olla neljäs veli sikäli kuin Franssikin oli velimies.
Hannu "Korhonen" ilmaantuu 2/3 manttaalin Latva-Nikkolaan jo vuoden 1632 maakirjassa (nide 4967) astuen vielä 1631 kirjoilla (nide 4965) olleen appensa Päärni Knuutinpojan tilalle. Lisänimi "Korhonen" on ilmeisesti laitettu Hannulle sen takia, ettei häntä sekoitettaisi toiseen Peltoniemenkylän isäntään nimismies Hannu Paavonpoikaan Peltoniemen talosta. Näin heti "kättelyssä" hänen lisänimensä ilmenee.
terv Matti Lund
Ruodutusluetteloista ei siis löytynyt perusteita päätellä Hannu Paavonpojan alkuperää. Mitä tulee Kauhajoen Hyypän Korhosiin, niin alkuvaiheitten asukkaista ei liene kovin helppoa saada selvää kuvaa. En ole sitä yrittänytkään, mutta Kauhajoen historiassa osuuden vuoteen 1627 asti kirjoittanut Antti Ranta-Knuuttila kirjoittaa, että vuoden 1620 verollepanon kahdessa luettelossa Korhonen on toisessa Erkki Paavonpojan ja toisessa Paavo Paavonpojan nimissä. Lisäksi mainitsee, että Erkki Paavonpojalla lienee tarkoitettu Erkki Könöstä (maakirjassa 1617 Erkki Martinpoika, 1618 Erkki Könöinen ja 1619 Erkki Könöinen, Paavo Paavonpoika (kymmenysluettelossa 1620 ja 1624, maakirjassa 1624) on Paavo Korhonen (kynmmenysluettelossa 1599-1600 ja 1625, karjavarallisuusluettelossa 1624 ja 1626 Korhoinen) tai kysymyksessä ovat isä ja poika Paavo.
Kaikenkaikkiaan mielestäni jää epäselväksi monenko polven Paavoja ja Erkkejä Korhosessa asui.
Muuten sukunimellä Korhonen on merkitystä Hannu Paavonpojan alkuperän arvioinnissa. Kauhajoen Hyyppään (nykymuotoinen nimi) on asettunut ilmeisestikin savolaisia uudisraivaajia 1500-luvun lopulla. Ja Korhosen talo on saanut nimensä savolaisesta aidosta sukunimestä Korhonen eikä niinpäin, että paikalla olisi ollut Korhosen talo, josta asukkaat olisivat saaneet lisänimen "Korhonen". Niillä kylillä asuneena tuntuu oudolta Matti Lundin Korhosesta käyttämä nimi Korhola. Esimerkki: Korhosen talon kohdilla maantiessä on noin kilometrin suora, josta käytettiin nimeä Korhoosen oikoonen. En tiedä onko joissakin vanhoissa asiakirjoissa talon nimenä muoto Korhola, mutta yleensä muoto on Korhoinen tai Korhonen. Siis, olen sitä mieltä, että Hannu Paavonpojalla on aito sukunimi Korhonen ja vielä hänen pojanpojallaan Jaakko Valentininpojalla on sukunimenä Korhonen. En tiedä montako polvea tarvitaan, että savolaisesta sukunimestä tulee Pohjanmaalla lisänimi.
Tietääkseni Suur-Ilmajoen alueella ei ollut tuohon aikaan muita Korhosia kuin Kauhajoen Hyypässä eikä sopivanikäisiä isä Paavoja Hannun isäksi. Tuskin Hannu Paavonpojalle vain annettiin sattumanvaraisesti lisänimi Korhonen, kyllä luonnollisempaa on, että nimellä oli todellinen tausta.
Tietenkin Hannu Paavonpojan alkuperä jää todennäköisyyden varaan, mutta todennäköisyys on kyllä suuri, että hän oli kotoisin juuri Kauhajoen Korhosesta.
Mitä tulee Hannu Paavonpojan ikään, eivät ne ruodutusluettelotkaan ole virheettömiä. Vaikka Hannu ja Matti olisivat jonkin luettelon mukaan samanikäisiä, ei se sulje pois mahdollisuutta, että he olivat veljeksiä.
Kaksostenkin mahdollisuus on, vaikkakin epätodennäköinen. Todennäköisempää on pieni epätarkkuus.
Yleensä voi todeta, että näissä ruodutusluetteloissa ei mainita kaikkia sen ajan miehiä, minkä voi päätellä myöhemmin esiintyvistä jälkeläisistä. Syitä ei ole tiedossani, mutta juuri 1629 luettelossa näyttää olevan vain yksi mies verotettua taloa kohti, paitsi Korhosesta on kaksi. Kauhajoella asui tuolloin miehiä, joita ei luettelossa mainita.
Frans Paavonpojalla ei ole tiedossa jälkeläisiä, on toistaiseksi tiedossa vain yksi merkintä. Sukututkimuksen kannalta sillä ei ole juuri merkitystä. Voiko edes olla varma, ettei nimi ole kirjurin erehdys?
Kuten jo totesin, Frans on harvinainen nimi Kauhajoella, vasta 1700-luvun lopulla tulee vastaan toinen tunnettu Frans.
Henkikirjojen ja ruodutusluetteloitten selaamisesta saatu sato kuitenkin viittaa siihen, että näitä Paavonpoika Korhonen veljeksiä olisi ollut vähintään kolme, todennäköisesti neljäkin.
Mielenkiintoisesti vuosien 1633 (36 v niteessä 760, 251) ja 1640 (42 v, niteessä 763) ruodutusluetteloitten mukaan Matti Paavonpoika Korholassa ja Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolassa olisivat jopa samanikäisiä. Toisaalta muut ruodutukset puoltaisivat sitä, että Matti olisi vanhempi veli, 1-2 vuotta iäkkäämpi kuin Hannu.
terv Matti Lund
Ensinnä Matin ja Hannun iät.
Edelläolevasta saadaan Matin syntymävuodeksi 1597, kuten myös vuoden 1627 ruodutuksesta. Hannun syntymävuodeksi saadaan vastaavasti 1598.
Olisi kyllä mielenkiintoista saada tarkempikin selvitys niistä Korhosen neljästä veljeksestä. Itse en ole heitä löytänyt, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö joku toinen voisi tuntea asiaa paremmin.
Eiköhän se lisäisi todennäköisyyttä sille, että Hannu Paavonpoika oli Kauhajoelta, jos Matti Paavonpoika Korhosella oli useita veljiä, vaikka nimiä ei tiedettäisi.
Hyypän alueella oli kuitenkin 1600-luvun alussa Paavo Korhosen lisäksi toinen Paavo, jolla oli poikia. Tämä Paavo mainitaan vasta vuoden 1643 luettelossa Korhosen ruodun sotilaana.
Esim. SAY:ssa vuodesta 1645 lähtien on Rauhahyypän uudisasukkaana Erkki Paavonpoika, mutta ainakaan Kauhajoen historian ja (suku)nimen perusteella hän ei ollut Matti Korhosen veli, vaan edellä mainitun sotilaan, Paavo Mikonpojan, poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61220.
Tämä Erkki Paavonpoika mainitaan Pohjanmaan läänintileissä v. 1650 juuri ennen Matti Paavonpoika Korhosta. Löytyy esim. SSHY:n jäsensivuilta Pohjanmaan läänintilit 1650 kuva 23, ES2469_Nide9131 Nide9131. Erkki lienee ollut ainakin parikymmentä vuotta nuorempikin.
Tästä Korhosen Erkki Paavonpojasta Hyypän alueella ei itselläni ole havaintoja Kauhajoen historiassa mainitun vuoden 1620 jälkeen ja Kauhajoen historian teksti oikeastaan kyseenalaistaa sen, että mies olikaan Paavonpoika.
Matti Lund
02.07.13, 20:42
Ensinnä Matin ja Hannun iät.
Edelläolevasta saadaan Matin syntymävuodeksi 1597, kuten myös vuoden 1627 ruodutuksesta. Hannun syntymävuodeksi saadaan vastaavasti 1598.
Olisi kyllä mielenkiintoista saada tarkempikin selvitys niistä Korhosen neljästä veljeksestä. Itse en ole heitä löytänyt, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö joku toinen voisi tuntea asiaa paremmin.
Eiköhän se lisäisi todennäköisyyttä sille, että Hannu Paavonpoika oli Kauhajoelta, jos Matti Paavonpoika Korhosella oli useita veljiä, vaikka nimiä ei tiedettäisi.
Hyypän alueella oli kuitenkin 1600-luvun alussa Paavo Korhosen lisäksi toinen Paavo, jolla oli poikia. Tämä Paavo mainitaan vasta vuoden 1643 luettelossa Korhosen ruodun sotilaana.
Esim. SAY:ssa vuodesta 1645 lähtien on Rauhahyypän uudisasukkaana Erkki Paavonpoika, mutta ainakaan Kauhajoen historian ja (suku)nimen perusteella hän ei ollut Matti Korhosen veli, vaan edellä mainitun sotilaan, Paavo Mikonpojan, poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61220.
Tämä Erkki Paavonpoika mainitaan Pohjanmaan läänintileissä v. 1650 juuri ennen Matti Paavonpoika Korhosta. Löytyy esim. SSHY:n jäsensivuilta Pohjanmaan läänintilit 1650 kuva 23, ES2469_Nide9131 Nide9131. Erkki lienee ollut ainakin parikymmentä vuotta nuorempikin.
Tästä Korhosen Erkki Paavonpojasta Hyypän alueella ei itselläni ole havaintoja Kauhajoen historiassa mainitun vuoden 1620 jälkeen ja Kauhajoen historian teksti oikeastaan kyseenalaistaa sen, että mies olikaan Paavonpoika.
Hei, kun katsoin mielenkiintoiseksi seikaksi veljesten Matti ja Hannu Paavonpoikien yhtäläiset ikätiedot ruodutusluetteloissa, en tarkoittanut mielenkiintoisella pointilla mitään heitä toisistansa poissulkevaa. Katsoin todennäköisemmäksi joidenkin erottavien ikätietojen perusteella, etteivät veljekset olisi todennäköisesti kaksosia, vaan Matti 1-2 vuotta vanhempi. Mielenkiintoisuuspointti oli siinä, että siten esitetyt ikätiedot vaikuttavat olevan sieltä tarkimmasta ja luotettavimmasta päästä eivätkä sisällä sikäli niitä heitto-ongelmia, mitä ruodutusluetteloiden ikätiedoissa silloin tällöin tapaa.
Kun siis Hannu oli jo 1632 Latva-Nikkolan isäntänä, henkikirjoissa myöhemmin esiintyvä etunimetön veli Matti Paavonpojan ruokakunnassa ei ollut Hannu, joten olisi sen mukaan vähintään kolme veljestä, ehkäpä neljäskin, jos Franssi luetaan mukaan.
Lisäksi kuten tästäkin :
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61363
Myös Hannun ruokakunnassa olisi käväissyt veli.
Ja kun samana vuonna 1642 on täällä Matillakin veli:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61206
... niin voidaan näitä veljiä saada neljäänkin ellei peräti viiteen asti, jos tulkitsemme ne sangen yksivakaisesti ja luottavaisesti.
Voi olla, että vuoden 1658 käräjäjuttua on tulkittu sukusuhteen osoittajaksi.
Ks. Lähde: Ilmajoki, talvikäräjät 11-13.2.1658, nide rr.10, 301 (mf ES2030) :
Nimittäin tällöin autuaan Hannu Paavonpojan Peltoniemenkylästä leski vaati Matti Paavonpojalta Kauhajoelta seitsemän hopeamarkan velkarästin maksua. Matti Paavonpoika kiisti velan ja pyysi saada vahvistaa sen valallaan. Oikeus katsoi kuitenkin, että kun Matilla ei ole todistuksia asiasta ja on mahdollista, että Matti ei vain muista tätä velkaa enää, niin Mattia ei voida asettaa siitä valalle, vaan pantiin riita puoliksi ja osapuolet tyytyivät sopimaan niin, että Matti maksaa leskelle puolet vaaditusta summasta, eli kymmenen markkaa kuparirahaa.
Ongelmallista tässä käräjätekstissä on se, ettei sukulaisuussuhteita siinä artikuloida eikä sitäkään, oliko velka perintövelkaa, mutta jutun voi kyllä ymmärtää niin, että kotoa eronneelta veljeltä olisi jäänyt saamisia, jotka kotiin jäänyt veli oli unohtanut maksaa loppuun asti eikä tätä velkaa ollut Peltoniemenkylässäkään huomioitu kuin vasta, kun Hannu -veli kuoli ja perunkirjoja oli sen johdosta laadittu.
Sitä ongelmaa ei ole, etteikö kysymyksessä olisi nimenomaan Hannu Korhosen leski Valpuri Päärnintytär Latva-Nikkolasta, vaikka tätäkään ei tekstissä artikuloida.
terv Matti Lund
Voi olla, että vuoden 1658 käräjäjuttua on tulkittu sukusuhteen osoittajaksi.
Ks. Lähde: Ilmajoki, talvikäräjät 11-13.2.1658, nide rr.10, 301 (mf ES2030) :
Nimittäin tällöin autuaan Hannu Paavonpojan Peltoniemenkylästä leski vaati Matti Paavonpojalta Kauhajoelta seitsemän hopeamarkan velkarästin maksua. Matti Paavonpoika kiisti velan ja pyysi saada vahvistaa sen valallaan. Oikeus katsoi kuitenkin, että kun Matilla ei ole todistuksia asiasta ja on mahdollista, että Matti ei vain muista tätä velkaa enää, niin Mattia ei voida asettaa siitä valalle, vaan pantiin riita puoliksi ja osapuolet tyytyivät sopimaan niin, että Matti maksaa leskelle puolet vaaditusta summasta, eli kymmenen markkaa kuparirahaa.
Ongelmallista tässä käräjätekstissä on se, ettei sukulaisuussuhteita siinä artikuloida eikä sitäkään, oliko velka perintövelkaa, mutta jutun voi kyllä ymmärtää niin, että kotoa eronneelta veljeltä olisi jäänyt saamisia, jotka kotiin jäänyt veli oli unohtanut maksaa loppuun asti eikä tätä velkaa ollut Peltoniemenkylässäkään huomioitu kuin vasta, kun Hannu -veli kuoli ja perunkirjoja oli sen johdosta laadittu.
Sitä ongelmaa ei ole, etteikö kysymyksessä olisi nimenomaan Hannu Korhosen leski Valpuri Päärnintytär Latva-Nikkolasta, vaikka tätäkään ei tekstissä artikuloida.
terv Matti Lund
Kiitos tästä käräjäjutusta, tämä oli mielenkiintoinen ja antaa ainakin sen tiedon, että jokin suhde Matti ja Hannu Paavonpojilla oli.
Kiitos myös näistä Matin veljien tiedoista. Olen kyllä näitä SAY:n kuvia katsellut, mutta luulin, että jossakin on tähän asiaan liittyviä henkikirjatietoja, joita ei löydy netistä.
Siihen nyt täytyy tyytyä, että veljien nimet ovat hukassa ja samaten mahdollisten jälkeläisten yhteys Korhoseen.
Muuten olen törmännyt SAY:ssa tapaukseen, jossa eräs vaimo näytti olleen merkittynä kolmeen taloon samana vuonna. Selitys oli se, että kyseessä oli ilmeisesti tapaus, jossa miehen ensimmäisellä ja toisella vaimolla oli sama nimi ja mies muutti ensimmäisen vaimon kuolinvuonna toiseen taloon. Ja toinen vaimo oli alunperin kolmannessa talossa. Se oli myöhemmin kuin 1642 ja miehen muutosta oli maininta. Tarkoitan tällä sitä, että saattaa olla mahdollista, että sama henkilö näkyy kahdessa paikassa samana vuonna. En tietenkään tiedä onko Korhosten veljesten tapauksessa näin. Mutta kun ei ole edes nimiä, niin näitä epävarmuuksia jää.
Tuntuu siltä, että tämä Hannu Paavonpojan alkuperä tuli valaistuksi niin hyvin, kuin se on mahdollista.
Omasta puolestani kiitän siitä.
PT Kari
Kun siis Hannu oli jo 1632 Latva-Nikkolan isäntänä, henkikirjoissa myöhemmin esiintyvä etunimetön veli Matti Paavonpojan ruokakunnassa ei ollut Hannu, joten olisi sen mukaan vähintään kolme veljestä, ehkäpä neljäskin, jos Franssi luetaan mukaan.
Lisäksi kuten tästäkin :
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61363
Myös Hannun ruokakunnassa olisi käväissyt veli.
Ja kun samana vuonna 1642 on täällä Matillakin veli:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61206
... niin voidaan näitä veljiä saada neljäänkin ellei peräti viiteen asti, jos tulkitsemme ne sangen yksivakaisesti ja luottavaisesti.
Voi olla, että vuoden 1658 käräjäjuttua on tulkittu sukusuhteen osoittajaksi.
Ks. Lähde: Ilmajoki, talvikäräjät 11-13.2.1658, nide rr.10, 301 (mf ES2030) :
terv Matti Lund
Tämä käräjäjuttu löytyy myös SSHY:n jäsensivuilta Pohjanmaan tuomiokunnan
pöytäkirjoista. Tosin omat taitoni eivät riitä SSHY:n kuvan perusteella tekstin tulkintaan, sen nyt pystyn näkemään , että Matti Paavonpoika Kauhajoelta siinä mainitaan. Mutta ihmetyttää, miten kukaan saa näistä selvää. Vaatii lähes yliluonnollisia kykyjä.
Mutta sitten minua alkoivat askarruttaa SAY:n merkinnät ja niiden tulkinnat, että onko henkikirjoissa todella mainittu Matti ja Hannu Paavonpoikien
nimeämättömiä veljiä. Ensiksi kiinnitti huomiota se, että missään talossa koko ilmajoen alueella ei näy kuin enintään yksi veli, jos merkintä B tarkoittaa veljeä. Tietysti siihen voisi olla jokin peruste, esimerkiksi jokin hallinnollinen sääntö, jollaisia muistelisin johonkin aikaan olleen.
Mutta sitten katsoin SAY:n käyttöopasta, mikä löytyy osoitteesta:
www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf, sivulla 44 on SAY:ssa käytettyjä lyhenteitä.
B on bonde, ei ole annettu muita selityksiä.
br on bror.
Nämä oppaankaan selitykset eivät ole täysin tyhjentävät, sillä ainakin Ilmajoen jakson 1675-1694 sivuilla veljen merkintänä on b.
Joissakin tapauksissa jaksolla 1635-1654 Ilmajoen taloissa tuo B veljen merkkinäkin sopii kuvaan, sillä myöhemmiltä vuosilta löytyy sopiva velikin, mutta näin on vain muutamissa tapauksissa.
Joko SAY:n opas on epätäydellinen tai Matti Paavonpojan veljien todellisesta määrästä ei ole mitään tietoa. SAY:n tulkinnasta tuli nyt entistä epävarmempaa.
PT Kari
Matti Lund
04.07.13, 01:47
Tämä käräjäjuttu löytyy myös SSHY:n jäsensivuilta Pohjanmaan tuomiokunnan
pöytäkirjoista. Tosin omat taitoni eivät riitä SSHY:n kuvan perusteella tekstin tulkintaan, sen nyt pystyn näkemään , että Matti Paavonpoika Kauhajoelta siinä mainitaan. Mutta ihmetyttää, miten kukaan saa näistä selvää. Vaatii lähes yliluonnollisia kykyjä.
Mutta sitten minua alkoivat askarruttaa SAY:n merkinnät ja niiden tulkinnat, että onko henkikirjoissa todella mainittu Matti ja Hannu Paavonpoikien
nimeämättömiä veljiä. Ensiksi kiinnitti huomiota se, että missään talossa koko ilmajoen alueella ei näy kuin enintään yksi veli, jos merkintä B tarkoittaa veljeä. Tietysti siihen voisi olla jokin peruste, esimerkiksi jokin hallinnollinen sääntö, jollaisia muistelisin johonkin aikaan olleen.
Mutta sitten katsoin SAY:n käyttöopasta, mikä löytyy osoitteesta:
www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf), sivulla 44 on SAY:ssa käytettyjä lyhenteitä.
B on bonde, ei ole annettu muita selityksiä.
br on bror.
Nämä oppaankaan selitykset eivät ole täysin tyhjentävät, sillä ainakin Ilmajoen jakson 1675-1694 sivuilla veljen merkintänä on b.
Joissakin tapauksissa jaksolla 1635-1654 Ilmajoen taloissa tuo B veljen merkkinäkin sopii kuvaan, sillä myöhemmiltä vuosilta löytyy sopiva velikin, mutta näin on vain muutamissa tapauksissa.
Joko SAY:n opas on epätäydellinen tai Matti Paavonpojan veljien todellisesta määrästä ei ole mitään tietoa. SAY:n tulkinnasta tuli nyt entistä epävarmempaa.
PT Kari
Hei, itseänikin epäilyttivät SAY:n merkinnät ja ainakaan vuoden 1642 henkikirjassa ei ollut kummassakaan talossa lueteltu muita kuin isäntä ja emäntä. Ei myöskään vuosien 1642 ja 1643 ruodutusluetteloissa ilmennyt veljeä. Nämä tarkistin. Pitäisi vain tutkia kymmenen muunkin vuoden henkikirjat, jotta eikö vaiko jooko -veli -tuomiota asiasta voisi antaa.
Hannu Korhonen
04.07.13, 06:50
Tervehdys!
Haluaisin tietää, että pitääkö paikkansa ja onko sama henkilöt jolla poikansa Matti ja Hannu?; Paavo Paavonpoika Korhonen noin s. 1550-1555 Rautalammilta Savosta Kauhajoelle ja k. jälkeen 1626 Kauhajoki? Kauhajoen isäntänä 1624, jolla on poikansa Matti Paavonpoika Korhonen, Kauhajoen isäntänä 1625-1668.
Ja toinen myös Paavo Paavonpoika Korhonen, isäntänä Kauhajoen Korhosessa. s. 1570 Kauhajoki Korhonen, jolla poikansa Hannu Paavonp. Korhonen, Latva-Nikkola, s. Kauhajoki.
Sain sukututkijalta sukuselvityksiä.
En ole löytänyt HisKi:sta eikä kirkkokirjasta.. En osannut vielä SAY:ssa etsimässä näin vuoteen 1550 - 1570. Kuin löysin HisKi:ssa Valentin Hannunpoika
18.7.1675 20.7.1675 [Ilmola] Valentin Corhoinen Elias
Olisin kiitollinen teille, teistä osaisi vastata.
Kiittäen, Annemarita :confused:
Rautalammilta tullut Korhonen kiinnostaisi kovasti Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuraakin. Tiedossamme olevissa selvityksissä ei tällaista Paavo Paavonpoika Korhosta ole. Mistähän tieto Rautalampi-lähtöisyydestä on peräisin?
Rautalammin Korhoset polveutuvat Tuomas Pekanpoika Korhosesta k. n. 1597. Suvussa on kyllä Paavoja, muun muassa Tuomaan pojanpoika Paavo Lemetinpoika, k. n. 1639. Paavoja on edelleen hänen pojissaan ja pojanpojissaan. Kaikki vanhoissa selvityksissä olevat asuvat kuitenkin Rautalammilla.
Tuomas asettui asumaan Kerkonjoensuulle (Niinivedelle) heti 1550-luvun alussa. Ensimmäinen tiedossamme oleva kirjallinen tieto on tilakaupan vahvistamisesta vuodelta 1553
http://suvut.genealogia.fi/korhonen/Arvokas%20asiakirja.pdf
Itse Rautalampi perustettiin vasta seuraavalla vuosikymmenellä 1561.
Tuomaalla tiedetään olleen veli Heikki. Olisi mielenkiintoista saada tietää, olisiko Paavo samaa sukua. Samanaikaisesta Paavosta ei ole (ainakaan meillä) tietoa. Ja Kauhajoen Paavo Paavonpojan isä olisi kyllä suunnillen Tuomas Pekanpojan ikiä.
Nämä varhaiset muutot taitavat olla vähän vaikeita selvittää. K. J. Jalkanen kertoo
http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/jalkanen/III_luku_61_90.pdf
että Ruotsin suomalaismetsissä olisi vielä 1800-luvun lopulla muistettu sinne tulleen Korhosia Rautalammin Kerkolta. Miksipä ei siis Kauhajoellekin. Jalkasen liitteessä 5 mainitaan Rautalammilla vain yksi Korhonen, siis tämä Kerkonjoensuun Tuomas. Olisiko hänen perhejoukkonsa mukana ollut Paavokin?
Olisikohan Kauhajoen Korhosten mieskantaisia jälkeläisiä elossa, nimestä riippumatta? DNA-testaus kertoisi ainakin yhteisestä perimästä (tai sen puutteesta).
Matti Lund
04.07.13, 10:18
Rautalammilta tullut Korhonen kiinnostaisi kovasti Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuraakin. Tiedossamme olevissa selvityksissä ei tällaista Paavo Paavonpoika Korhosta ole. Mistähän tieto Rautalampi-lähtöisyydestä on peräisin?
Rautalammin Korhoset polveutuvat Tuomas Pekanpoika Korhosesta k. n. 1597. Suvussa on kyllä Paavoja, muun muassa Tuomaan pojanpoika Paavo Lemetinpoika, k. n. 1639. Paavoja on edelleen hänen pojissaan ja pojanpojissaan. Kaikki vanhoissa selvityksissä olevat asuvat kuitenkin Rautalammilla.
Tuomas asettui asumaan Kerkonjoensuulle (Niinivedelle) heti 1550-luvun alussa. Ensimmäinen tiedossamme oleva kirjallinen tieto on tilakaupan vahvistamisesta vuodelta 1553
http://suvut.genealogia.fi/korhonen/Arvokas%20asiakirja.pdf
Itse Rautalampi perustettiin vasta seuraavalla vuosikymmenellä 1561.
Tuomaalla tiedetään olleen veli Heikki. Olisi mielenkiintoista saada tietää, olisiko Paavo samaa sukua. Samanaikaisesta Paavosta ei ole (ainakaan meillä) tietoa. Ja Kauhajoen Paavo Paavonpojan isä olisi kyllä suunnillen Tuomas Pekanpojan ikiä.
Nämä varhaiset muutot taitavat olla vähän vaikeita selvittää. K. J. Jalkanen kertoo
http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/jalkanen/III_luku_61_90.pdf
että Ruotsin suomalaismetsissä olisi vielä 1800-luvun lopulla muistettu sinne tulleen Korhosia Rautalammin Kerkolta. Miksipä ei siis Kauhajoellekin. Jalkasen liitteessä 5 mainitaan Rautalammilla vain yksi Korhonen, siis tämä Kerkonjoensuun Tuomas. Olisiko hänen perhejoukkonsa mukana ollut Paavokin?
Olisikohan Kauhajoen Korhosten mieskantaisia jälkeläisiä elossa, nimestä riippumatta? DNA-testaus kertoisi ainakin yhteisestä perimästä (tai sen puutteesta).
Hei,
En ole toistaiseksi tarkemmin tutkinut Kauhajoen Korhosen tapausta enkä osaa juuri nyt sanoa, mistä eräät netissä mukanakulkevat tiedot Korhosesta on temmattu.
Tarkistin Etelä-Pohjanmaan historiasta, osa I, onko Korhosen tulosuunnasta arveltu siinä jotain? - Osuus Kauhajoen asutuksen synnystä on siinä Armas Luukon käsialaa sivulla 235, mutta Armas Luukko toteaa vain, että "...ja vihdoin v. 1599 Kauhajoella Paavo Korhonen. Mikäli nimistä voi päätellä olivat Kauhajoen ensimmäiset asukkaat osaksi Satakunnasta, osaksi Ilmajoen rintakylistä muuttaneita. Ja oli joukossa jokunen savolainenkin."
Kun sitten selataan, mistä Luukko on "bongannut" Paavo Korhosen ensimmäisen ilmentymän Kauhajoella, tämä löytyy vuoden 1599 kymmenysveroluettelosta. Se vaikuttaa tosiaan olevan ensimmäinen.
Mainittakoon heti, että Liisa Ruismäki laittaa Kauhajoen historiassaan paljon merkitsevämmän painoarvon savolaisille muuttajille kuin Luukko ja muut aikaisemmin Etelä-Pohjanmaan asutushistoriasta kirjoittaneet, jotka erittäin korostivat hämäläisten ylivoimaa asutuksen leviämisessä Etelä-Pohjanmaalle, savolaisten kustannuksella.
Sanoisin, että Liisa Ruismäki on tässä lähempänä "totuutta". Savolaisten rooli Kauhajoen asuttamisessa on oman arvionikin mukaan vähintään yhtä suuri kuin satakuntalaisten, ellei suurempikin. On vain niin, että merkitsevä osa Kauhajoelle tulleista savolaisista tuli Hämeen puolelta kuten Ruovedeltä, jossa olivat ensin yritelleet, mutta katsoivat paremmaksi siirtyä Kauhajoelle. Huomattava osa Kauhajoelle tulleista savolaisista ei kuitenkaan jäänyt sinne pysyvästi, vaan he olivat "savolaisekspansion kiertokulkulaisia", jotka kuitenkin jättivät jälkeensä otollisia puoliraivioita ja merkkejä paikannimiin. Näitä paikkoja sitten jälkeenpäin ennemminkin paikallinen väki uudestaan asutti.
Voi olla, että jotkut ovat etsinnöissään sekoittaneet Paavo Korhosen Paavo Paavonpoika Rauskaan. Talot ovat joissakin luetteloissa peräkkäin.
Edellinen olettemani johtuu osin siitä, että Paavo Korhoselle nyt esitetty syntymävuosiarvaus sopii paremmin Paavo Rauskalle, mutta Paavo Korhosen ikäryhmästä on vaikeampi antaa sellaista arviota, eväitä ei ole.
Paavo siis ilmaantuu vasta vuonna 1599, mutta ei esiinny luetteloissa kuin muutaman kerran. Kun Paavon poikien Matin ja Hannu syntymäajat ovat melkoisen luotettavasti vuoden 1600 pinnassa, aikaisintaan vuodessa 1597 ja Paavon esiintymiset ovat melkeinpä tässä, sopii ihmetellä, että mihin oivallukseen perustuu hänen syntymäaikansa nihauttaminen juuri vuoden 1550 kieppeille. Paavo Niileksenpoika Rauska on Ruismäen mukaan (s. 828) isäntänä 1579-91 ja Paavo Paavonpoika Rauska 1592-1627. Paavo Rauska onkin vielä vuoden 1627 ruodutusluettelossa ja iältään siinä 72 vuotta, siis syntymäaika tod.näk. noin 1555!
Kun Paavo ilmaantuu 1599 lisänimeltään Korhosena, on suunnattoman helppoa olettaa, että hän tuo tämän lisänimen Kauhajoelle ikiomina tuomisinaan, ja niin saattaa ollakin, on aika todennäköistä niin. Mitään varmuutta tästä ei kuitenkaan ole.
Nimittäin Ruismäen talonhaltijaluettelon mukaan Paavo Korhosen tai paremminkin hänen poikansa Matti Paavonpojan asuma talo olisi ensin Pietari Yrjänänpoika Savolaisen 1587-91 ja sitten Yrjänä Pietarinpoika Savolaisen 1592-1601 asuma talo. Sitten taloa olisi asunut Pertti Antinpoika 1612-16 ja 1620-24, välissä Erkki Martinpoika Könönen 1617-19, ja vasta 1623 Paavo Paavonpoika Korhonen!
Ruismäki ilmoittaa talon olleen tällöin suurissa vaikeuksissa.
Voipa nyt olla niin, että Paavo Korhonen mainitaan vuoden 1599 luettelossa Paavo Korhoseksi erotuksena hänen alapuolellaan esiintyvästä Paavo Paavonpojasta (Rauska).
Vuotuisveroluettelossa Yrjänä Savolaisen talo on tällöin 1599 kirjattu autioksi (kameraalinen autius = veronmaksun puuttuminen ko. vuodelta) ja kymmenysluettelossa Yrjänän tilalla on siis Paavo Korhonen.
Nyt jää täysin avoimeksi se, mikä Pietari Yrjänänpoika Savolaisen tarkempi lisänimi on ollut? Se on voinut olla aivan hyvin Korhonenkin. Tämä Pietarihan sopisi paremmin Rautalammin Korhosiin kuin Paavo!
On mielestäni aivan mahdollista , että Paavo olisi "perinytkin" lisänimensä edeltäjältään Pietarilta ja mahdollistahan olisi, että hän olisi ollut Pietarin vävy, joka olisi "äkikseltään" tullut etusijalla olleen Pietarin pojan Yrjänän tilalle tämän kuoltua. - Toisaalta Paavo näyttäisi olleen täysin maksukyvytön aution asuja, jonka johdosta hänen näkymistään Kauhajoella on vaikea luetteloista löytää. Kaskiviljelyksenä yhtä useampi miesvoima on talossa täytynyt ennestään asua ja tulla esiin, jos toinen kaatuu.
Hyvä olisi myös löytää Rautalampi -hypoteesin ensimmäinen esittäjä. Rautalampi on vähintäänkin ns. valistunut arvaus: savolaisekspansion päätulosuunta eteläiselle Pohjanmaalle oli tunnetusti Rautalammen suunta, joten sellaisella arvauksella ovat parhaimmat todennäköisyysmahdollisuudet sattua oikeaan, jos hyvä tuuri käy.
terv Matti Lund
Rautalammilta tullut Korhonen kiinnostaisi kovasti Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuraakin. Tiedossamme olevissa selvityksissä ei tällaista Paavo Paavonpoika Korhosta ole. Mistähän tieto Rautalampi-lähtöisyydestä on peräisin?
Matti Lund ehtikin jo vastata sen, mitä esimerkiksi Kauhajoen historia kertoo.
Muutaman rivin aiheeseen kuitenkin lisään.
Kauhajoen historian varhaisvaiheen asutusta ennen vuotta 1627 on kirjoittanut Antti Ranta-Knuuttila, kuten jo aikaisemmassa viestissä olen maininnut.
Tekstissä viitataan Luukon Etelä-Pohjanmaan historiaan , 1950, s. 253. Siis niin, että Luukko on todennut Korhoiset lähinnä Rautalammilta saapuneiksi savolaisiksi.
Rauskan suhteen askarruttaa se, että Paavo Paavonpoika Rauskaa seurasi Rauskan isäntänä Tuomas Heikinpoika. Jos Matti ja Hannu olivat Rauskan sukua, niin onko välissä sitten vielä yksi Paavo Paavonpoika, jota ei ole tunnistettu? Jos Matti ja Hannu olivat Paavo Paavonpoika Rauskan poikia, miksi Matti Paavonpoika ei valinnut Rauskaa, kun se oli lähempänä Kauhajoen keskusta (kirkkoa) kuin Korhonen (paikallisella kielellä myöhemmin Korhoonen).
Kauhajoen historian mukaan kolme Hyypän taloa, nimittäin Seppänen, Korhonen ja Könnö ovat syntyneet näitten savolaisten kaskiviljelijöiden raivaustyön seurauksena. Edelleen Kauhajoen historiassa mainitaan Pertti Antinpoika Könösen asuneen Korhosessa ja Seppäsessä. Seppäsen saralla näkyvät tänäkin päivänä Päntäneen suuntaan mennessä paikannimi Könönen ja Könösenmäki.
Pietari Yrjönpoika Savolainen on KH:n mukaan asettunut vuosien 1569-1572 vaiheilla ilmeisesti Korhoseen. Sitä nimeä sillä paikalla ei varmaankaan silloin ollut, vaan paikka sai nimen tulijoilta. Muuten vuoden 1627 ruotuluettelossa mainitaan Latva-Nikkolassa ratsumies Jacob Sawolainen. Liekö ollut Pietari Yrjönpojalle sukua?
Mitä sitten tulee DNA-tutkimuksiin, niin tarkoitukseni onkin yrittää katsoa löytyykö Matti Paavonpoika Korhosesta suoraa isälinjaa nykypäiviin asti, mutta löytyminen ei ole varmaa. Omalta osaltani kirkonkirjojen ja muiden lähteiden mukaan isälinjani vie suoraan ensimmäiseen, jolla Kauhajoella näkyy lisänimi Könnö tai Könnöi. En tiedä, onko nimi ja miten muokkaantunut Könösestä. Joka tapauksessa tulos viittaa niihin savolaisiin uudisraivaajiin ennemmin kuin ilmajokelaisiin Y-DNA linjoihin. Siis pohjaa on sille, että Kauhajoelle Hyyppään todella tuli savolaisia. En nyt tässä sen tarkemmin kirjoita näistä tuloksista, jonkinlaisella vaivannäöllä tuloksen kyllä asiasta kiinnostunut löytää.
PT Kari
Hannu Korhonen
04.07.13, 15:11
Paljon kiitoksia, Matti Lund ja KariKK. Nyt ymmärrän mistä on kyse.
Rautalammin kautta ne savolaiset varmaan 1500-luvun loppupuolella Pohjanmaalle tulivat, kun koko sisä-Suomi eli Hämeen pohjoisosa oli silloin yhtä Rautalampia, vaikka olisivat olleetkin vain läpikulkumatkalla Savosta. Sieltä lienevät tulleet Rautalammin Korhosetkin, vaikka emme varmasti tiedä mistä. Saloheimo arveli aikoinaan Rautalammin historiassa lähtöpaikaksi Jääskeä, mutta epäilyksemme kääntyvät nykyään lähemmäs, Rantasalmen suuntaan. Kirjallisilla lähteillä asia ei enää ratkenne. DNA-kartoitus saattaa ehkä vielä joskus tuoda jotain valaistusta.
Oli tosiaan kovin mukavaa saada asiantuntevia vastauksia, sillä ei aika eikä jaksu riitä kaikkiin Korhosiin perehtymiseen, kun näissä omissakin rautalampilaisissa on vielä paljon selvittelemistä.
Ystävällisin terveisin
Hannu K.
Matti Lund
04.07.13, 15:19
Matti Lund ehtikin jo vastata sen, mitä esimerkiksi Kauhajoen historia kertoo.
Muutaman rivin aiheeseen kuitenkin lisään.
Kauhajoen historian varhaisvaiheen asutusta ennen vuotta 1627 on kirjoittanut Antti Ranta-Knuuttila, kuten jo aikaisemmassa viestissä olen maininnut.
Tekstissä viitataan Luukon Etelä-Pohjanmaan historiaan , 1950, s. 253. Siis niin, että Luukko on todennut Korhoiset lähinnä Rautalammilta saapuneiksi savolaisiksi.
Rauskan suhteen askarruttaa se, että Paavo Paavonpoika Rauskaa seurasi Rauskan isäntänä Tuomas Heikinpoika. Jos Matti ja Hannu olivat Rauskan sukua, niin onko välissä sitten vielä yksi Paavo Paavonpoika, jota ei ole tunnistettu? Jos Matti ja Hannu olivat Paavo Paavonpoika Rauskan poikia, miksi Matti Paavonpoika ei valinnut Rauskaa, kun se oli lähempänä Kauhajoen keskusta (kirkkoa) kuin Korhonen (paikallisella kielellä myöhemmin Korhoonen).
Kauhajoen historian mukaan kolme Hyypän taloa, nimittäin Seppänen, Korhonen ja Könnö ovat syntyneet näitten savolaisten kaskiviljelijöiden raivaustyön seurauksena. Edelleen Kauhajoen historiassa mainitaan Pertti Antinpoika Könösen asuneen Korhosessa ja Seppäsessä. Seppäsen saralla näkyvät tänäkin päivänä Päntäneen suuntaan mennessä paikannimi Könönen ja Könösenmäki.
Pietari Yrjönpoika Savolainen on KH:n mukaan asettunut vuosien 1569-1572 vaiheilla ilmeisesti Korhoseen. Sitä nimeä sillä paikalla ei varmaankaan silloin ollut, vaan paikka sai nimen tulijoilta. Muuten vuoden 1627 ruotuluettelossa mainitaan Latva-Nikkolassa ratsumies Jacob Sawolainen. Liekö ollut Pietari Yrjönpojalle sukua?
Mitä sitten tulee DNA-tutkimuksiin, niin tarkoitukseni onkin yrittää katsoa löytyykö Matti Paavonpoika Korhosesta suoraa isälinjaa nykypäiviin asti, mutta löytyminen ei ole varmaa. Omalta osaltani kirkonkirjojen ja muiden lähteiden mukaan isälinjani vie suoraan ensimmäiseen, jolla Kauhajoella näkyy lisänimi Könnö tai Könnöi. En tiedä, onko nimi ja miten muokkaantunut Könösestä. Joka tapauksessa tulos viittaa niihin savolaisiin uudisraivaajiin ennemmin kuin ilmajokelaisiin Y-DNA linjoihin. Siis pohjaa on sille, että Kauhajoelle Hyyppään todella tuli savolaisia. En nyt tässä sen tarkemmin kirjoita näistä tuloksista, jonkinlaisella vaivannäöllä tuloksen kyllä asiasta kiinnostunut löytää.
PT Kari
Hei, Savolainen, Hämäläinen ja Karjalainen Etelä-Pohjanmaan voudintileissä ja läänintileissä ei ole käsitettävä sellaiseksi lisänimeksi kuten esimerkiksi Korhonen, Hietanen tai Häkkinen, vaan heimonimiksi, jotka saattavat sisältää piilossa minkä tahansa ko. heimolle tyypillisen suppeamman alan lisänimen kuten esimerkiksi Korhonen.
Siten Pietari Yrjänänpoika Savolaisen varsinainen lisänimi on saattanut olla mikä tahansa Savosta löydettävissä oleva lisänimi hyvinkin esimerkiksi Korhonen. Kenelläkään vain ei taida olla suoranaista tietoa Pietari Savolaisen varsinaisesta lisänimestä.
Aihetodisteena on kuitenkin talonnimi Korhonen. Koska vuoden 1599 Kauhajoen kymmenysluettelossa on kaksi Paavoa (patronyymiltään Paavonpoikia), on pidettävä todennäköisenä, että Korhosen talon Paavo Korhonen on kirjattu Paavo Korhoseksi, jotta häntä ei sekoitettaisi aivan eri Paavoon, Paavo Paavonpoika Rauskaan. Toisaalta jälkimmäinen mainitaan monissa niissä vuosissa, joissa ei esiinny Paavo Korhosta lainkaan, pelkäksi Paavo Rauskaksi.
Siten ei ole alkuunkaan itsestäänselvää, että nimenomaan tämä Paavo olisi tuonut uutena nimenä Korhosen Kauhajoelle, vaikkakin hyvin mahdollistahan se on.
Talon alkuvaiheitten analysointi vain tekee tästä lisänimiasiasta erittäin kompleksisen kohteen jättäen paljon avoimia kysymyksiä!
Mitä tulee mieshaploryhmän testaukseen, niin Latva-Nikkolassahan jatkaa Hannun pojanpojan Jaakko Valentininpojan jälkeen tämän vävy Tuomas Erkinpoika, joten Hannun mieslinja itse talossa katkeaa siihen.
Minulla on kyllä projekteja, joissa käsittelen enemmän tai vähemmän Latva-Nikkolaa, itse asiassa ohimennen seuraavan kerran julkaistavassa E-P:n artikkelissanikin, joka tullee jakeluun lähipäivinä.
Karilla on on muuten varmaankin minua paremmin selvillä Kauhajoen sukuhaarojen johtuminen kohden nykypäiviä. Joka tapauksessa mieslinjaa näyttäisi siellä piisaavan paljon pitemmälle kuin Latva-Nikkolassa.
Mitä tulee Könnön veljeksiin 1600 -luvulla, Erkki ja Pentti Paavonpojat riitelivät kyllä käräjillä Könnön omistusoikeudesta, mutta sopivat riidan jälkeen. Erkki Paavonpoika Könnö vaikuttaa olleen yksi Kauhajoen väriläiskiä. Aikaisemmin viittamillani vuoden 1658 käräjillä häntä sakotettiin vastaamatta jättämisestä kanteessa, jonka kruununvouti Karl Nilsinpoika Wiik oli nostanut häntä vastaan: miehet olivat olleet suukovussa ja Erkki käyttänyt Karlia kohtaan ilmaisuja, joita tämä ei voinut sulattaa.
terv Matti Lund
Hei, Savolainen, Hämäläinen ja Karjalainen Etelä-Pohjanmaan voudintileissä ja läänintileissä ei ole käsitettävä sellaiseksi lisänimeksi kuten esimerkiksi Korhonen, Hietanen tai Häkkinen, vaan heimonimiksi, jotka saattavat sisältää piilossa minkä tahansa ko. heimolle tyypillisen suppeamman alan lisänimen kuten esimerkiksi Korhonen.
Mitä tulee Könnön veljeksiin 1600 -luvulla, Erkki ja Pentti Paavonpojat riitelivät kyllä käräjillä Könnön omistusoikeudesta, mutta sopivat riidan jälkeen. Erkki Paavonpoika Könnö vaikuttaa olleen yksi Kauhajoen väriläiskiä. Aikaisemmin viittamillani vuoden 1658 käräjillä häntä sakotettiin vastaamatta jättämisestä kanteessa, jonka kruununvouti Karl Nilsinpoika Wiik oli nostanut häntä vastaan: miehet olivat olleet suukovussa ja Erkki käyttänyt Karlia kohtaan ilmaisuja, joita tämä ei voinut sulattaa.
terv Matti Lund
Viitaukseni Jaakko Savolaiseen Latva-Nikkolan ratsumiehenä 1627 ei tarkoittanut, että oletin sillä olevan mitään sitovaa todistusvoimaa. Mutta se kertoo, että Latva-Nikkolalla oli jo silloin suhteita savolaistaustaiseen väkeen.
Savolaistaustaista väkeä oli myös Alavudella, mutta en ole huomannut siellä mainintoja Korhosista.
Mielekkäältä tuntuu, että kun ihmisiin liitettiin näitä savolaisia sukunimiä, niin niillä oli jokin tausta. Erottelutarve on tietysti syy tuoda se nimi kirjoihin, mutta ei se selitä mitenkään, miksi mikäkin nimi milloinkin on valittu.
Suoralta kädeltä voi sanoa, että sekä Ala- että Yli-Korhoseen tuli vävyisäntä 1700-luvun jälkipuoliskolla, joten isälinjan etsintä voi osoittautua tuloksettomaksi, mutta katsotaan.
Tästä Erkki Könnön käräjäjutusta 1658 kertoo myös Kauhajoen historia.
PT Kari
Annemarita
04.07.13, 16:28
Hei,
etten ehtinyt lukea pariin päivään.. ooh.. tänne tuli paljon selityksiä.
Paljon paljon tuhansia kiitoksia, Matti Lund ja KariKK sekä Hannu Korhonen!
Mielenkiintoista mitä olitte löytäneet ja tietoisia.
Laitan Paavon 5 jälkeläisiin mitä laitoin 2 erikseen esivanhempien polkuja; (1/3poimin joista vain yhden tänne);
Paavo Paavonp. Korhonen, isäntänä Kauhajoen Korhosessa, s. Kauhajoki Korhonen
II
Hannu Paavonp. Korhonen, Latva-Nikkola, vävy, isäntänä Ilmajoen Latva-Nikkolassa v.1632-1658, s. 1597 Kauhajoki
Vappu Bernhardint. Latva-Nikkola, s. noin 1610 Ilmajoki, k. 1.1693 Ilmajoki
III
Valentin Hannunpoika Korhonen, Latva-Nikkola, isäntänä Latva-Nikkolassa v.1659-1677 ja 1681, s. noin 1630 Ilmajoki, Peltoniemi, Latva-Nikkola, k. 25.7.1697 Ilmajoki, Peltoniemi, Latva-Nikkola
Maria -, Latva-Nikkola
IV
Liisa Valentinint. Korhonen, Rinta-Nikkola, s. 1670 Ilmajoki, k. 18.2.1740 Ilmajoki
Jaakko Ristonp. Rinta-Nikkola, isäntänä Ilmajoen Rinta-Nikkolassa 1688-1719, s. 1665 Ilmajoki, k. 19.5.1734 Ilmajoki
V
Anna Jaakont. Rinta-Nikkola, Kahmala, s. 24.7.1706 Ilmajoki
Juho Juhonp. -, Kahmala, isäntänä Kahmalassa 1741-1746, s. -.6.1716
ja toinen (1/2 toisesta joista poimin) :
I
Paavo Paavonp. Korhonen, isäntänä 1624, s.
II
Matti Paavonp. Korhonen, isäntänä 1625-1668
N.N. Korhonen
III
Lauri Matinp. Korhonen, isäntänä 1669-1701, k. 1721 Kauhajoki
Lastikka Matint. -, Korhonen
IV
Tuomas Laurinp. Korhonen, s. 1654 Kauhajoki, k. 22.12.1724 Kauhajoki
Liisa Matint. Seppänen, Korhonen, k. 1706
V
Susanna Tuomaant. Korhonen, s. ennen 20.2.1681 Kauhajoki
Elias Heikinp. -, Korhonen, vävy, s. 3.1.1678 Kurikka
Onko vanhempien poluissa virheitä? Viime vuonna en ole huomannut, että on kaksi samannimiset Paavo Paavonpoika Korhonen, eikä mistä he ovat kotoisin, vaikka minulla on ystävä Korhonen, joka hänen esivanhempien kotoisin oli Rautalammilta. Niin minulle herätti kysymysmerkkiä, ja olen tiedonhaluinen, että oliko meidän esi-isämme Korhonen kotoisin siis Savosta.
Matti Lund, KariKK ja Hannu Korhonen, oletteko minulle 13-serkkuja.
Tuhanenin kiittäen, Anne
< Rautalammilta tullut Korhonen kiinnostaisi kovasti Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuraakin. Tiedossamme olevissa selvityksissä ei tällaista Paavo Paavonpoika Korhosta ole. Mistähän tieto Rautalampi-lähtöisyydestä on peräisin? >
Niinpä minuakin kiinnostaisi?
Minä kyllä etsisin mieluummin Paavo Paavopojan esivanhempia Jämsän Seppolan seuduilta, kuten myös Tuomas Pekanpoika Korhosen esi-isiä kuin Kauhajoelta, vaikka kyllä tuossa viitteessä mainitaan Heikki Heikinpoika Kauhajoelta (Kähöijs) ja Pekka Niilonpoika Seppolasta, joka tuntuu huseeranneen monen tilan omistajana. Lieneekö ollut joku lunastava viskaali? Rautalampihan kuului hallinnollisesti ennen syntyään Jämsään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1292770
Tutkimisiin
Hei,
etten ehtinyt lukea pariin päivään.. ooh.. tänne tuli paljon selityksiä.
Onko vanhempien poluissa virheitä? Viime vuonna en ole huomannut, että on kaksi samannimiset Paavo Paavonpoika Korhonen, eikä mistä he ovat kotoisin, vaikka minulla on ystävä Korhonen, joka hänen esivanhempien kotoisin oli Rautalammilta. Niin minulle herätti kysymysmerkkiä, ja olen tiedonhaluinen, että oliko meidän esi-isämme Korhonen kotoisin siis Savosta.
Matti Lund, KariKK ja Hannu Korhonen, oletteko minulle 13-serkkuja.
Tuhanenin kiittäen, Anne
Hei,
Niin monet seikat viittaavat siihen, että esi-isämme Paavo Paavonpoika Korhonen tuli Savosta, että itse uskon niin. Vaikka on myös todettava, että täysin sitovasti sitä ei oikein voi todistaa, varmaa tietoa on liian vähän.
Suvun matkahan Savosta Kauhajoelle on voinut kestää vaikka useamman sukupolven ajan.
Olen Tuomas Laurinpoika Korhosen ja vaimonsa Liisa Matintyttären jälkeläinen
sekä isäni että äitini puolelta, Tuomaan ja Liisan jälkeläisten 11. sukupolvea.
Jos olemme samassa sukupolvessa, olemme siis vähintään 9. serkkuja.
Hannu Paavonpoika ei tietääkseni kuulu esivanhempiini.
Virheistä näissä esipolvien tiedoissa en oikein osaa sanoa mitään varmaa, mutta Tuomaan puoliso katoaa SAY:sta vasta vuoden 1709 jälkeen. En tiedä mihin perustuu Liisan kuolinvuosi 1706, kun itse en ole
hautausmerkintää huomannut. Kun SAY ei kerro Tuomaan puolison nimeä kuin ihan jakson 1695-1714 alussa, niin ei voi olla varma, oliko puoliso sama koko ajan. Mielenkiintoista on, että Liisan alkuperänä on Seppänen. Sitä olen itsekin epäillyt, mutta en vain ole mistään löytänyt asialle varmistusta.
Olisi kyllä kiinnostava tietää, mikä on tämän tiedon lähde, vai onkohan kyseessä arvaus.
Vielä on todettava, että kyllä Korhoset kiinnostivat muitakin.
PT Kari
Hei,
Matti Paavonpoika Korhosen jälkeläisten mieslinjoista.
Näyttää siltä, että on useita nykyään eläviä miehiä, joiden isälinja vie keskustelussa esillä olleeseen Matti Paavonpoika Korhoseen.
Kenenkään sukunimi ei ole Korhonen eikä Korhonen ole edes osa nimeä.
Kysymys on nyt sitten, että miten tästä eteenpäin?
Kenellä on riittävästi mielenkiintoa viedä DNA:n testausasiaa eteenpäin ja millaisella yhteistyöllä edetään, että joku näistä löydetyistä saadaan kiinnostumaan Y-DNA:nsa testaamisesta?
Jatkokeskustelu sopisi kai paremmin yksityiselle puolelle.
PT Kari
Annemarita
04.07.13, 21:36
Hei,
Niin monet seikat viittaavat siihen, että esi-isämme Paavo Paavonpoika Korhonen tuli Savosta, että itse uskon niin. Vaikka on myös todettava, että täysin sitovasti sitä ei oikein voi todistaa, varmaa tietoa on liian vähän.
Suvun matkahan Savosta Kauhajoelle on voinut kestää vaikka useamman sukupolven ajan.
Olen Tuomas Laurinpoika Korhosen ja vaimonsa Liisa Matintyttären jälkeläinen
sekä isäni että äitini puolelta, Tuomaan ja Liisan jälkeläisten 11. sukupolvea.
Jos olemme samassa sukupolvessa, olemme siis vähintään 9. serkkuja.
Hannu Paavonpoika ei tietääkseni kuulu esivanhempiini.
Virheistä näissä esipolvien tiedoissa en oikein osaa sanoa mitään varmaa, mutta Tuomaan puoliso katoaa SAY:sta vasta vuoden 1709 jälkeen. En tiedä mihin perustuu Liisan kuolinvuosi 1706, kun itse en ole
hautausmerkintää huomannut. Kun SAY ei kerro Tuomaan puolison nimeä kuin ihan jakson 1695-1714 alussa, niin ei voi olla varma, oliko puoliso sama koko ajan. Mielenkiintoista on, että Liisan alkuperänä on Seppänen. Sitä olen itsekin epäillyt, mutta en vain ole mistään löytänyt asialle varmistusta.
Olisi kyllä kiinnostava tietää, mikä on tämän tiedon lähde, vai onkohan kyseessä arvaus.
Vielä on todettava, että kyllä Korhoset kiinnostivat muitakin.
PT Kari
Hei, sain sukututkijalta Liisan kuolinvuodelta. Okei.
Olen myös Tuomas Laurinpoika Korhosen ja vaimonsa Liisa Matintyttären jälkeläinen äitini puolelta, 11 sukupolvea, siis :) olemme 9. serkkuja.
Isäni puolelta Savosta jossa s. Suonenjoella. mun esivanhempien polku, Juhon jälkeläinen isäni puolelta 10 sukupolvea;
I
Juho (Johan) - Korhonen, s. 1705, k. 2.1.1772 Markkala, Pieks.
Maria Paavontytär (Påhl) Markkanen, Korhonen, s. 1713, k. 24.9.1759 Markkala 1, Pieks.
II
Olavi (Olof) Juhonpoika Korhonen, s. 1.8.1739 Warpaniemi, k. 26.12.1787 Markkala 1, Pieks.
Susanna Juhontytär Airaksinen, Korhonen, s. 27.2.1748 Suonenj., k. 15.11.1808 Markkala 1, Suonenj.
III
Johan Olavinpoika Korhonen, s. 28.1.1771 Markkala, Pieks., k. 31.3.1841 Markkala 3, Suonenj.
Anna Juhontytär Sormunen, Korhonen, s. 21.6.1778 Jauhomäki, Pieks., k. 4.1.1849 Markkala 3, Suonenj.
IV
Sakari (Zachris) Korhonen, s. 23.3.1805 Suonenjoki, Markkala, k. 23.5.1868 Suonenjoki, Vehvilä 1, Niemelä
Anna Maria Erkintytär Vehviläinen, Korhonen, s. 24.3.1806 Suonenjoki, Vehvilä 1, k. 11.1.1866 Suonenjoki, Vehvilä 1, Niemelä
Ovatko hekin Rautalammilta, kuten kävin katsomassa netissä http://suvut.genealogia.fi/korhonen/wanhatuomas.htm.
Terv. Anne
< Rautalammilta tullut Korhonen kiinnostaisi kovasti Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuraakin. Tiedossamme olevissa selvityksissä ei tällaista Paavo Paavonpoika Korhosta ole. Mistähän tieto Rautalampi-lähtöisyydestä on peräisin? >
Niinpä minuakin kiinnostaisi?
Minä kyllä etsisin mieluummin Paavo Paavopojan esivanhempia Jämsän Seppolan seuduilta, kuten myös Tuomas Pekanpoika Korhosen esi-isiä kuin Kauhajoelta, vaikka kyllä tuossa viitteessä mainitaan Heikki Heikinpoika Kauhajoelta (Kähöijs) ja Pekka Niilonpoika Seppolasta, joka tuntuu huseeranneen monen tilan omistajana. Lieneekö ollut joku lunastava viskaali? Rautalampihan kuului hallinnollisesti ennen syntyään Jämsään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1292770
Tutkimisiin
Tuo viitteessä näkyvä nimi ei käsittääkseni voi mitenkään tarkoittaa ainakaan nykyistä Kauhajokea, sillä 1550-luvulla se oli käytännössä asuttamatonta
seutua. Mainituista henkilöistäkään en tiedä mitään.
Terv. Kari
Matti Lund
04.07.13, 23:27
Tuo viitteessä näkyvä nimi ei käsittääkseni voi mitenkään tarkoittaa ainakaan nykyistä Kauhajokea, sillä 1550-luvulla se oli käytännössä asuttamatonta
seutua. Mainituista henkilöistäkään en tiedä mitään.
Terv. Kari
Kauhavaahan nimitettiin vanhoissa asiakirjoissa kuten voudintileissä myös Kauhajoeksi. Sekin sijaitsi siinä vaiheessa Isonkyrön pitäjässä, kuului Lapuan kappeliin ja sittemmin Lapuan pitäjään, kun se erotettiin Isostakyröstä omaksi pitäjäkseen.
Kauhavan asuttaminen alkoi jonkin verran ennen Ilmajoen puolen Kauhajokea. Savolaisia oli myös siellä jonkin verran joukon jatkona.
Jos siis viitataan jossakin esim. Rautalammin dokumentissa Etelä-Pohjanmaan Kauhajoeksi tulkittavaan asutuspaikkaan ennen noin vuotta 1570, on todennäköisemmin kysymyksessä Kauhava.
terv Matti Lund
Annemarita
05.07.13, 09:53
.......
Ovatko hekin Rautalammilta, kuten kävin katsomassa netissä http://suvut.genealogia.fi/korhonen/wanhatuomas.htm.
Terv. Anne
Hei, mietin laitoinko väärälle tänne puolelle isäni sukua, mutta silti isälläni Korhosia, vai sopiiko tänne? Olisi mukava tietää ovatko kaikki Rautalammilta.
T. Anne :oo:
Hei,
Niin monet seikat viittaavat siihen, että esi-isämme Paavo Paavonpoika Korhonen tuli Savosta, että itse uskon niin. Vaikka on myös todettava, että täysin sitovasti sitä ei oikein voi todistaa, varmaa tietoa on liian vähän.
Suvun matkahan Savosta Kauhajoelle on voinut kestää vaikka useamman sukupolven ajan.
Olen Tuomas Laurinpoika Korhosen ja vaimonsa Liisa Matintyttären jälkeläinen
sekä isäni että äitini puolelta, Tuomaan ja Liisan jälkeläisten 11. sukupolvea.
Jos olemme samassa sukupolvessa, olemme siis vähintään 9. serkkuja.
Hannu Paavonpoika ei tietääkseni kuulu esivanhempiini.
Virheistä näissä esipolvien tiedoissa en oikein osaa sanoa mitään varmaa, mutta Tuomaan puoliso katoaa SAY:sta vasta vuoden 1709 jälkeen. En tiedä mihin perustuu Liisan kuolinvuosi 1706, kun itse en ole
hautausmerkintää huomannut. Kun SAY ei kerro Tuomaan puolison nimeä kuin ihan jakson 1695-1714 alussa, niin ei voi olla varma, oliko puoliso sama koko ajan. Mielenkiintoista on, että Liisan alkuperänä on Seppänen. Sitä olen itsekin epäillyt, mutta en vain ole mistään löytänyt asialle varmistusta.
Olisi kyllä kiinnostava tietää, mikä on tämän tiedon lähde, vai onkohan kyseessä arvaus.
Vielä on todettava, että kyllä Korhoset kiinnostivat muitakin.
PT Kari
Tervehdys.
En ole tarkemmin seurannut tätä keskustelu ketjua, mutta silti uskallan panna "oman lusikkani soppaan"
Olen jonkinverran tutkinut tuota Rautalammin Korhosten sukuakin ja olen kyllä sitä mieltä, ettei Paavo Paavonpoika Korhonen ole Rautalammelta lähtöisin?
Jos Paavo on savolaisia Korhosia, niin Mikkelin puolessa 1550 luvulla löytyy runsaasti Korhosia. On Paavoa, Hannua, Pekkaa, Lauria, Juhoa jne.
Tätä Mikkelin seutua kannattaisi siin mielessä "haravoida", jos Paavo Paavonpoika Korhosta etsitään?
Olen tuonne kotisivuilleni keräillyt näitä vanhoja Korhosia. Virhetähän tiediossa varmaan on, mutta löytyy sieltä oikeaakin tietoa.
Tässä linkki sivuilleni: http://www.123kotisivu.fi/Korhoant
Terveisin Martti K :oo:
Kimmo Kemppainen
05.07.13, 14:35
Ei tietenkään tarkoitakaan. Ei tämä liity Pohjanmaahan millään tavalla, ei Kauhajokeen eikä Kauhavaan.
Sivun ylälaidassa lukee ifrån Jämsä, siis alla on Jämsästä saapuneita uudisasukkaita. Kun sitten uudisasukkaan alla lukee ifrån Kähöis, on helppo ymmärtää, että Kähöis viittaa Jämsän kylään. Ja kyllä, Jämsässä Hiskin mukaan on kuin onkin senniminen kylä.
Kimmo Kemppainen
Tuo viitteessä näkyvä nimi ei käsittääkseni voi mitenkään tarkoittaa ainakaan nykyistä Kauhajokea, sillä 1550-luvulla se oli käytännössä asuttamatonta
seutua. Mainituista henkilöistäkään en tiedä mitään.
Terv. Kari
Annemarita
05.07.13, 15:05
Hei taas,
Mistäpäin Paavo Paavonpoika isänsä Paavo Korhonen noin s. 1459- kotoisin?
Matti Lund
06.07.13, 13:20
Paljon kiitoksia, Matti Lund ja KariKK. Nyt ymmärrän mistä on kyse.
Rautalammin kautta ne savolaiset varmaan 1500-luvun loppupuolella Pohjanmaalle tulivat, kun koko sisä-Suomi eli Hämeen pohjoisosa oli silloin yhtä Rautalampia, vaikka olisivat olleetkin vain läpikulkumatkalla Savosta. Sieltä lienevät tulleet Rautalammin Korhosetkin, vaikka emme varmasti tiedä mistä. Saloheimo arveli aikoinaan Rautalammin historiassa lähtöpaikaksi Jääskeä, mutta epäilyksemme kääntyvät nykyään lähemmäs, Rantasalmen suuntaan. Kirjallisilla lähteillä asia ei enää ratkenne. DNA-kartoitus saattaa ehkä vielä joskus tuoda jotain valaistusta.
Oli tosiaan kovin mukavaa saada asiantuntevia vastauksia, sillä ei aika eikä jaksu riitä kaikkiin Korhosiin perehtymiseen, kun näissä omissakin rautalampilaisissa on vielä paljon selvittelemistä.
Ystävällisin terveisin
Hannu K.
Minulla on syytä kiittää Sinua enemmän kuin Sinun minua tai ehkä muitakin, sillä antamasi linkit johtivat minut tutustumaan Rautalammin Korhosten menneisyyteen ja samalla kirkastui lisää jonkin verran Kauhajoenkin Korhosten tilanne.
Minä myös onnittelen Sinua Rautalammin Korhosten edustajana ja oletan, että saatat olla sama Hannu Korhonen, jonka kirjoituksia oli "Vanha Tuomas" -sukujulkaisussa vuosina 1997 ja 2009.
Ne ovat erinomaisia selvityksiä ja toivon, että muutkin sukuseurat ottavat teistä mallia.
Nimittäin kokemukseni mukaan monet sukuseurat kaipaisivat kipeästi päteviä tutkijavoimia, joita heillä ei ole, mutta Rautalammin Korhosilla niitä näyttää olevan, yhtenä heistä Hannu Korhonen.
Samalla alkaa taas kerran paljastua, että Kauhajoen Korhosten alkuperä Rautalammilta lienee vain yksi niitä myyttejä, joita syntyy, kun jonkusen jonkin arvelun pohjaa ei vaivauduta lainkaan tarkistelemaan, vaan ennemminkin aletaan sen päälle rakentelemaan kaikenlaisia lisäolettamia ikään kuin todistettuina tietoina.
Se nyt on selvää, ettei Rautalammilla ole ollut koskaan kaskea kohentelemassa ennen noin vuotta 1600 ketään sellaista Paavo Korhosta jonka tuloksia olisi ropissut aina pappikappoihin asti.
Kauhajoen Korhosten yhteys Rautalammille on, jos ei nolla, niin mahdollisesti ja ainoastaan pelkkä kauttakulkureitti, eikä enempää.
Kauhajoen Korhosten alkuvaiheitten tutkimuksen esteenä näyttää olevan poikkeuksellinen tietojen niukkuus. Vuotuisveroluetteloista on edes turhaa etsiä Korhosia Kauhajoelta.
Lisänimi Korhonenkaan ei esiinny ennen noin vuotta 1650 kuin aivan muutaman kerran. Pääsääntöisesti Korhosen talon haltijoitten ja muitten asujien nimet on kirjattu asiakirjoihin patronyymisessä muodossa.
Selasin vielä läpi Kauhajoen voudintililuetteloita 1610- ja 1620 -luvuilta, jolloin panin merkille, että tilisarjoista puuttuu usealta vuodelta Ilmajoen kymmenysluettelot, vaikka ne ovat kaikilta muilta Etelä-Pohjanmaan pitäjiltä.
Pertteli Antinpoika on Korhosen talon puolesta vuoden 1616 kymmenysluettelossa ja vuotuisveroluetteloissa hänen nimensä on kuten Liisa Ruismäen talonhaltijaluettelo jo osoitti. Muuten tämän Perttelin aikana kymmenysverojen maksajana esiintyy Paavo Paavonpoika (siis Korhonen) vuonna 1619, kunnes vuonna 1624 on Matti Paavonpoika. Vuonna 1624 on Pertteli Antinpoika vielä vuotuisveronmaksajana.
Ottaen huomioon kaskenviljelyn miesvoimatarpeet, näyttää siltä, että Pertteli Antinpoika ja Paavo Paavonpoika viljelivät Korhosta useita vuosia yhdessä, Pertteli maksaen vuotuisverot, ja Paavo, maksaen papinverot (toki nämä jäävät joiltain vuosilta avoimiksi).
Edelleen näillä eväillä jää avoimeksi kysymykseksi, mistä Korhonen -nimi oli peräisin. - Siis oliko jo talon perustaja Pietari Yrjänänpoika Korhosia, ja nimi tulisi häneltä, vai oliko Paavo vasta ensimmäinen Korhonen, ja nimen tuoja 20 vuotta Pietarin jälkeen. - Ja oliko Paavo Korhosen perustajan vävy.
Eräs skenaario olisi, että kun nuijasodan jälkeen talo jää autioon tilaan Yrjänä Pietarinpojan jälkeen, kunnes Paavo "Korhonen" sinne ilmaantuu vuonna 1599 ja Pertteli Antinpoika vähän myöhemmin, että jompi kumpi oli Pietari Yrjänänpojan vävy, ja toinen Yrjänä Pietarinpojan aviollinen seuraaja, jotka ottivat talon viljelykseen nuijasodan jälkeen. Ehkä Yrjänä Pietarinpoika oli yksi nuijasodan uhreista?
Nämä nyt ovat vain sellaisia todennäköisyyksiä, joista ei ole lupa ryhtyä rakentelemaan uusia myyttejä ikään kuin todistettuina seikkoina.
terv Matti Lund
SSHY:n jäsensivuilta Läänin ja voudintileistä Savon voutikunnista löytyy sellainen otsikko kuin asutustutkimus, josta löytyy
mainintoja Paavo Korhosesta vuodelta 1577 ja vuosilta 1590-1600
Tavisalmen Savilahdessa eli Kuopion seudulta kuvissa 2469-2472.
En osaa sanoa, onko kyseessä yksi vai kaksi Paavo Korhosta.
Onko näillä mitään tekemistä Kauhajoella mainitun Paavo Korhosen kanssa, onkin sitten oma kysymyksensä, jonka vastauksen hakemiseen itselläni ei ole osaamista. Aika epätodennäköiseltä tuntuu.
Niin, se Y-DNA-testi ?
PT Kari
Matti Lund
06.07.13, 19:19
SSHY:n jäsensivuilta Läänin ja voudintileistä Savon voutikunnista löytyy sellainen otsikko kuin asutustutkimus, josta löytyy
mainintoja Paavo Korhosesta vuodelta 1577 ja vuosilta 1590-1600
Tavisalmen Savilahdessa eli Kuopion seudulta kuvissa 2469-2472.
En osaa sanoa, onko kyseessä yksi vai kaksi Paavo Korhosta.
Onko näillä mitään tekemistä Kauhajoella mainitun Paavo Korhosen kanssa, onkin sitten oma kysymyksensä, jonka vastauksen hakemiseen itselläni ei ole osaamista. Aika epätodennäköiseltä tuntuu.
Niin, se Y-DNA-testi ?
PT Kari
Kuten mielestäni pätevästi perustelin Kauhajoen voudintililuettelotietojen perusteella, on täysin avoin kysymys se, oliko Kauhajoen Paavo Korhonen Paavo Korhonen jo ennen Kauhajoelle tuloaan, vai vasta sen jälkeen. Tämä tosiasia tekee erittäin spekulatiiviseksi Paavo Korhosten löytämiset Savon voudintililuetteloista ennen vuotta 1599 sillä silmällä, että niistä jotakuta voisi ehdottaa Kauhajoen Paavo Korhoseksi. Paavo Korhosia kyllä löytynee Savosta useampia ja muualtakin.
Toivottavasti tähän kysymykseen saadaan jotain lisätietoa, ja jos se vahvistaisi sitä vaihtoehtoa, että Paavo olisi ollut jo Korhonen ennen Kauhajoelle saapumistaa, se tekisi Paavon etsinnän Korhosten joukosta mielekkäämmäksi ja harkinnanarvoisten ehdokkaitten löytämisen ehkä mahdolliseksi?
terv Matti Lund
Matti Lund
06.07.13, 20:11
Kuten mielestäni pätevästi perustelin Kauhajoen voudintililuettelotietojen perusteella, on täysin avoin kysymys se, oliko Kauhajoen Paavo Korhonen Paavo Korhonen jo ennen Kauhajoelle tuloaan, vai vasta sen jälkeen. Tämä tosiasia tekee erittäin spekulatiiviseksi Paavo Korhosten löytämiset Savon voudintililuetteloista ennen vuotta 1599 sillä silmällä, että niistä jotakuta voisi ehdottaa Kauhajoen Paavo Korhoseksi. Paavo Korhosia kyllä löytynee Savosta useampia ja muualtakin.
Toivottavasti tähän kysymykseen saadaan jotain lisätietoa, ja jos se vahvistaisi sitä vaihtoehtoa, että Paavo olisi ollut jo Korhonen ennen Kauhajoelle saapumistaa, se tekisi Paavon etsinnän Korhosten joukosta mielekkäämmäksi ja harkinnanarvoisten ehdokkaitten löytämisen ehkä mahdolliseksi?
terv Matti Lund
Täydennän tähän vielä, että Kauhajoen pään kirjausmuodot tekevät myös ehkä ylivoimaiseksi tehtäväksi, toisen vaihtoehdon, eli Kauhajoen Korhosen talon perustajan Pekka Yrjänänpojan ("Savolainen") etsinnän ja tunnistamisyritykset Savon asiakirjoista.
On hyvinkin todennäköistä, että tämä mies siellä esiintyy, mutta oikealla savolaisella lisänimellään, josta ei ole tietoa Kauhajoen pään kirjausten perusteella ja lisäksi hänen patronyyminsä taas ei ehkä esiinnykään Savon päässä. Jos niin on, tunnistustehtävä on lähes mahdoton, mutta Pekka Korhosia voisi kokeilla ehdokkaiksi. Sellainen etsintä olisi kuitenkin aivan yhtä vähän mielekästä kuin Paavo Korhostenkin etsintä Kauhajoelle muuttajan ehdokkaaksi.
terv Matti Lund
Matti Lund
07.07.13, 13:34
Täydennän tähän vielä, että Kauhajoen pään kirjausmuodot tekevät myös ehkä ylivoimaiseksi tehtäväksi, toisen vaihtoehdon, eli Kauhajoen Korhosen talon perustajan Pekka Yrjänänpojan ("Savolainen") etsinnän ja tunnistamisyritykset Savon asiakirjoista.
On hyvinkin todennäköistä, että tämä mies siellä esiintyy, mutta oikealla savolaisella lisänimellään, josta ei ole tietoa Kauhajoen pään kirjausten perusteella ja lisäksi hänen patronyyminsä taas ei ehkä esiinnykään Savon päässä. Jos niin on, tunnistustehtävä on lähes mahdoton, mutta Pekka Korhosia voisi kokeilla ehdokkaiksi. Sellainen etsintä olisi kuitenkin aivan yhtä vähän mielekästä kuin Paavo Korhostenkin etsintä Kauhajoelle muuttajan ehdokkaaksi.
terv Matti Lund
Pietari Savolaisen patronyymi on kyllä kaikissa niissä tositekirjoissa, jotka ovat tulleet vastaani, "Jonsson" tai "Jönsson", kaikissa 1570 -luvun kirjauksissakin. Itse olen katsonut nämä Jussinpojaksi, mutta siis Liisa Ruismäki Kauhajoen historiassa Yrjänänpojaksi.
"Jonsson" -kirjaukset ovat aivan selviä, eli ei niitä Liisakaan ole toisin voinut lukea.
terv Matti Lund
Matti Lund
07.07.13, 21:25
Pietari Savolaisen patronyymi on kyllä kaikissa niissä tositekirjoissa, jotka ovat tulleet vastaani, "Jonsson" tai "Jönsson", kaikissa 1570 -luvun kirjauksissakin. Itse olen katsonut nämä Jussinpojaksi, mutta siis Liisa Ruismäki Kauhajoen historiassa Yrjänänpojaksi.
"Jonsson" -kirjaukset ovat aivan selviä, eli ei niitä Liisakaan ole toisin voinut lukea.
terv Matti Lund
Myöskään tuo lisänimenomainen "Savolainen" ei taida esiintyä Pietari Jussinpojan (Kauhajoen Korhosen talon perustajan) yhteydessä kuin kerran tai kaksi. Muuten kirjaus on Pietari Jussinpoika (Jönsson). Lisäksi näyttää siltä, että Kauhajoen kaskenpolttajat eivät ilmene ennen vuotta 1587 kuin vain kymmenysveroluetteloista, eivät vuotuisveroluetteloista, ei siis Pietari Jussinpoikakaan.
terv Matti Lund
Annemarita
08.07.13, 11:31
Täydennän tähän vielä, että Kauhajoen pään kirjausmuodot tekevät myös ehkä ylivoimaiseksi tehtäväksi, toisen vaihtoehdon, eli Kauhajoen Korhosen talon perustajan Pekka Yrjänänpojan ("Savolainen") etsinnän ja tunnistamisyritykset Savon asiakirjoista.
On hyvinkin todennäköistä, että tämä mies siellä esiintyy, mutta oikealla savolaisella lisänimellään, josta ei ole tietoa Kauhajoen pään kirjausten perusteella ja lisäksi hänen patronyyminsä taas ei ehkä esiinnykään Savon päässä. Jos niin on, tunnistustehtävä on lähes mahdoton, mutta Pekka Korhosia voisi kokeilla ehdokkaiksi. Sellainen etsintä olisi kuitenkin aivan yhtä vähän mielekästä kuin Paavo Korhostenkin etsintä Kauhajoelle muuttajan ehdokkaaksi.
terv Matti Lund
Hei, minulla on vielä auki, että mistä Paavo sekä Paavo Paavonpoika Korhonen kotoisin sukupuulle. Eikö vielä suljetaan Korhosesta epäselvyyden johdosta lukkoon tai?
Minulta meni pääni yli kun mistä löytää, että sekö digitaalinen arkistosta Kuopio, josta en löydä;
(Alkuperäinen lähettäjä KariKK) "Tavisalmen Savilahdessa eli Kuopion seudulta kuvissa 2469-2472. En osaa sanoa, onko kyseessä yksi vai kaksi Paavo Korhosta." ?
Kun nähtyäni digi arkistossa, "Kuopion .." monta arkistoa..mikä aiheesta arkistosta löytyy?
Anteeksi vaivannäöistänne. Olen kiitollinen etukäteen vihjeestänne.
Terveisin, Anne
Hei, minulla on vielä auki, että mistä Paavo sekä Paavo Paavonpoika Korhonen kotoisin sukupuulle. Eikö vielä suljetaan Korhosesta epäselvyyden johdosta lukkoon tai?
Minulta meni pääni yli kun mistä löytää, että sekö digitaalinen arkistosta Kuopio, josta en löydä;
(Alkuperäinen lähettäjä KariKK) "Tavisalmen Savilahdessa eli Kuopion seudulta kuvissa 2469-2472. En osaa sanoa, onko kyseessä yksi vai kaksi Paavo Korhosta." ?
Kun nähtyäni digi arkistossa, "Kuopion .." monta arkistoa..mikä aiheesta arkistosta löytyy?
Anteeksi vaivannäöistänne. Olen kiitollinen etukäteen vihjeestänne.
Terveisin, Anne
Terve.
Tässä Kuopionseudun sukututkijoilta kopioituja Korhosia 1500-luvulta Tavisalmella
Korhosia Tavisalmi Savilahti 1549 – 1600
(Kuopionseudun sukututkijat)
Jo Korhonen 1549 (käräjäpöytäkirja)
Niko Korhonen 1554 – 67 Ruokovesi Pirttilahdenpohja (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-2 jousta, käräjäpöytäkirja)
Antti Korhonen 1554 – 1563 Ruokovesi Pirttilahdenpohja (käräjäpöytäkirja ym)
Perttu Nuutinpoika Kuopionniemi 1564 – 90 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 0-1 jousi)
Esko Korhonen 1560 – 71 Pielavesi? (käräjäpöytäkirja, voudinvero)
Niilo Niilonpoika 1570 – 79 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-2 jousta, ym.Yhtiöm. Perttu K )
Paavo Korhonen 1577 – 1600 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-2 jousta, ym)
Niilo Niilonpoika 1580 – 95 Jännevirta (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-3 jousta, ym)
Perttu Korhonen 1584 – 88 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1 jousi, autioverok.)
Pekka Korhonen 1590 – 1600 (maakirja, autioverol.)
Antti Korhonen 1593 (autioverok. Yhtiömiehinä Niilo ja Pekka Korhonen)
Esko Korhonen Nerkoonjärvi 1594 – 1600 Pielavesi? (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1 jousi)
1590-luvulla Niilo, Pekka Perttu ja Antti esiintyvät yhtiömiehinä. Samoin Perttu Esko ja Pekka (Maaninkavesi?)
Terv. Martti K
Matti Lund
08.07.13, 12:49
Hei, minulla on vielä auki, että mistä Paavo sekä Paavo Paavonpoika Korhonen kotoisin sukupuulle. Eikö vielä suljetaan Korhosesta epäselvyyden johdosta lukkoon tai?
Minulta meni pääni yli kun mistä löytää, että sekö digitaalinen arkistosta Kuopio, josta en löydä;
(Alkuperäinen lähettäjä KariKK) "Tavisalmen Savilahdessa eli Kuopion seudulta kuvissa 2469-2472. En osaa sanoa, onko kyseessä yksi vai kaksi Paavo Korhosta." ?
Kun nähtyäni digi arkistossa, "Kuopion .." monta arkistoa..mikä aiheesta arkistosta löytyy?
Anteeksi vaivannäöistänne. Olen kiitollinen etukäteen vihjeestänne.
Terveisin, Anne
Itselläni ei ole toistaiseksi annettavana mitään lisävalaisua asiaan, eli voudintilisarjojen läpikäynti ei voinut ratkaista asiaa.
Edelleenkin on siis täysin avoin kysymys:
1. Kuka oli alkuperäinen Korhonen ja lisänimen varsinainen tuoja Kauhajoelle? - Teoreettisia vaihtoehtoja on ainakin viisi kappaletta.
2. Mistä päin lisänimen tuoja Korhonen oli lähtöisin? - Se, että lisänimen Korhonen tuoja olisi asunut ennen Kauhajoelle tuloaan Rautalammilla, näyttää olevan poisuljettu vaihtoehto. Se että ehdokkaista Paavo Paavonpoika olisi asunut ennen Rautalammilla, vaikuttaa suorastaan mahdottomalta vaihtoehdolta.
Edistysmismahdollisuuksista:
1. Savon voudintileissä saattaa olla tieto, että joku ehdokkaistamme on muuttanut Pohjanmaalle, mutta se on aivan neulan etsimistä heinäsuovasta ja saattaa täysin suoritettunakin tuottaa vesiperän!
2. Tuomiokirjoista saattaa vielä löytyä jotain johtolankaa asian valaisuksi, mutta sekään ei ole varmaa.
terv Matti Lund
Matti Lund
08.07.13, 12:56
Terve.
Tässä Kuopionseudun sukututkijoilta kopioituja Korhosia 1500-luvulta Tavisalmella
Korhosia Tavisalmi Savilahti 1549 – 1600
(Kuopionseudun sukututkijat)
Jo Korhonen 1549 (käräjäpöytäkirja)
Niko Korhonen 1554 – 67 Ruokovesi Pirttilahdenpohja (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-2 jousta, käräjäpöytäkirja)
Antti Korhonen 1554 – 1563 Ruokovesi Pirttilahdenpohja (käräjäpöytäkirja ym)
Perttu Nuutinpoika Kuopionniemi 1564 – 90 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 0-1 jousi)
Esko Korhonen 1560 – 71 Pielavesi? (käräjäpöytäkirja, voudinvero)
Niilo Niilonpoika 1570 – 79 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-2 jousta, ym.Yhtiöm. Perttu K )
Paavo Korhonen 1577 – 1600 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-2 jousta, ym)
Niilo Niilonpoika 1580 – 95 Jännevirta (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1-3 jousta, ym)
Perttu Korhonen 1584 – 88 (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1 jousi, autioverok.)
Pekka Korhonen 1590 – 1600 (maakirja, autioverol.)
Antti Korhonen 1593 (autioverok. Yhtiömiehinä Niilo ja Pekka Korhonen)
Esko Korhonen Nerkoonjärvi 1594 – 1600 Pielavesi? (maaliset ja kirkolliset verokirjat 1 jousi)
1590-luvulla Niilo, Pekka Perttu ja Antti esiintyvät yhtiömiehinä. Samoin Perttu Esko ja Pekka (Maaninkavesi?)
Terv. Martti K
Näistä voidaan aika hyvin syin sulkea kaikki muut ulos tarkastelusta paitsi "Jo Korhonen" vuodelta 1549. Kauhajoen Korhosen talon ensimmäinen asukas oli ilmeisesti vuonna 1569 Kauhajoelle saapunut Pietari Jussinpoika (siis yhtä lailla Joninpoika eli Jonpoika) ja sopisi teoriassa "Jo Korhosen" pojaksi.
Toisaalta "Jo Korhosesta" ei liene muuta tietoa kuin vuoden 1549 maininta, joten mitään todisteita tuskin hänen yhteydestään Kauhajoelle on saatavissa.
terv Matti Lund
Annemarita
08.07.13, 14:32
Näistä voidaan aika hyvin syin sulkea kaikki muut ulos tarkastelusta paitsi "Jo Korhonen" vuodelta 1549. Kauhajoen Korhosen talon ensimmäinen asukas oli ilmeisesti vuonna 1569 Kauhajoelle saapunut Pietari Jussinpoika (siis yhtä lailla Joninpoika eli Jonpoika) ja sopisi teoriassa "Jo Korhosen" pojaksi.
Toisaalta "Jo Korhosesta" ei liene muuta tietoa kuin vuoden 1549 maininta, joten mitään todisteita tuskin hänen yhteydestään Kauhajoelle on saatavissa.
terv Matti Lund
Mitä miten liittyy Pietari Jussinpojasta elikkö Pietari Jonpoika? .. onko Paavo Paavonpoikan veli tai kehen?
Minulla alkaa hahmottua ymmärtämiseen.. kyllä, on aika mielenkiintoista monimutkaista. Toivon löytyvän osuvan neulan heinäsuovasta.
Terv. Anne
Jatkan vielä näistä Kauhajoen Paavo Korhosesta Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyvistä maininnoista.
Mitä Kauhajoen historian selvityksiin tulee, alkaa näyttää siltä, että voudintilit ja muut luettelot on kirjaa varten kahlattu läpi eikä kirjassa sinänsä ole virhetulkintoja ellei Rautalampi alkuperänä ole sellainen.
Digitaaliarkistosta en löytänyt kaikkia Kauhajoen historiassa mainittuja kymmenysluetteloita, mutta seuraavia tilikirjojen sivuja löytyy, missä mainitaan Paavo Korhonen ja Paavo Paavonpoika, joka on selvästi Korhosen paikalla ja erotettavissa Paavo Paavonpoika Rauskasta.
Kauhajoen historian mukaan Paavo Korhonen mainitaan vuoden 1599 kymmenysluettelossa.
Vanhin Digitaaliarkistosta löytämäni merkintä on Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelossa vuodelta 1600 (4819) kuvassa 17, osoitteessa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665393.
Kuva on aika epäselvä, mutta ei liiaksi.
Etelä-Pohjanmaan voutikunnan tilikirjoissa 1623-1624 (4945) mainitaan Matti Paavonpoika , http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647852.
Mutta seuraavina vuosina Korhosen paikalla on Paavo Paavonpoika 1624 (4949), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649189 ja 1625-1626 Paavo Korhoj (jos oikein näin), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650690.
Lisäksi näitä nimiä voi ihmetellä Etelä-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluetteloissa vuosilta 1624,1626 ja 1627.
1624 (4950a): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649615,
1626 (4959b): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652923,
1627 (4962a): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653568.
Mutta kuten Kauhajoen historiassa todetaan, näistä ei selviä, että vuonna 1600 mainittu Paavo Korhonen on sama kuin vuonna 1624 mainittu Paavo Paavonpoika, joka mitä ilmeisimmin on myös Korhonen. Voi olla sama tai sitten ei, mikä varaus on mainittu historiakirjassa. Todennäköistä kuitenkin on, että vuoden 1600 Paavo Korhonen on Matti Paavonpojan isä. Paavo Paavonpoika voi olla tämä isä, mutta voi olla myös Matin veli. Eli Paavo Korhosen alkuperän etsintää vaikeuttaa patronyymin epävarmuuskin.
Ehkä ajan mittaan jotakin lisätietoa vielä saadaan.
Terv. Kari
Pienet tarkennukset edellisen viestini nettiosoitteisiin, joissa mainitaan Paavo Korhonen:
Vuosien 1624 ja 1625-1626 E-P:n voutikunnan tilikirjoissa annoin sivut, joilla Ilmajoki alkaa, mutta Kauhajoen osuus on parin aukeaman päässä, joten löytyvät helpommin osoitteita hieman muuttamalla:
1624 (4949): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649193 ja
1625-26: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650694.
T. Kari
Matti Lund
28.07.13, 17:09
...
Kauhajoen historian mukaan Paavo Korhonen mainitaan vuoden 1599 kymmenysluettelossa.
Vanhin Digitaaliarkistosta löytämäni merkintä on Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelossa vuodelta 1600 (4819) kuvassa 17, osoitteessa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665393.
Kuva on aika epäselvä, mutta ei liiaksi.
...
Terv. Kari
Hei, tässä on linkkinä vielä se varhaisin Kauhajoen Korhos -nimeäminen vuoden 1599 kymmenyksissä, johon viittasin aikaisemmin ja katsoin, että Luukko tarkoitti sitä Etelä-Pohjanmaan historia II:ssa ja Ruismäki Kauhajoen Historiassa. Vaikuttaa siltä, ettet sitä löytänyt, mutta ehkä olit etsinyt.
Useimpiin linkittämiisi olen myös tässä ketjussa aikaisemmin viitannut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664693
Siinä on seitsemäntenä Paavo Korhonen (Paŭal Korhoinen), heti hänen allaan Paavo Rauska (Raiska).
Rautalampi Paavo Korhosen entisenä asuinpaikkana ja synnyinpaikkana, vaikka mikään primaari asiakirjalähde ei sellaiseen viittaakaan, tullee säilymään vääränä rikkana kopiointisukupuissa pitkään. Jotkut eivät sitä riisu pois sukupuistaan, vaikka tajuavatkin, ettei mitään todisteita sen puolesta ole koskaan esitetty, vaan onpahan vain sitä umpimähkäisesti arvuuteltu.
Rautalammin Korhosista on laadittu asiakirjojen perusteella inventaareja jo vanhoina aikoina ja uudempina aikoina esim. Hannu Korhosen selvitykset. Mikään niistä selvityksistä ei tunne sellaista Paavo Korhosta Rautalammilla, jonka olisi mahdollista olla myöhemmin Paavo Korhonen Kauhajoella.
Edelleen on täysin auki sekin, toiko Paavo Paavonpoika Korhosen nimen ensimmäisenä Kauhajoelle, vai saiko hän lisänimensä edeltäjältään, talonsa perustajalta noin vuonna 1569 Pietari Jussinpojalta tai muulta asukkaalta, joka ei ilmene luetteloista.
Pietari Jussinpojan tarkempaa lisänimeä ei Kauhajoen luettelosta ilmene, vaan kerran heimonimimuotoinen Pietari Savolainen, joka viittaa siihen, että tällä Pietarilla on ollut todennäköisesti jokin tunnettu savolainen lisänimi. Etelä-Pohjanmaan varhaisen asutuksen tunnistusprosessien yhtenä "kantona kaskessa" on se, ettei monienkaan savolaisten lisänimeä mainita veroluetteloissa tai kirkonkirjoissa lainkaan. Jonkin verran on myös kirjauksia, joissa henkilö kirjataan väliin heimonimellään Savolainen ja väliin oikealla lisänimellään. Varsinkin itäsuomalaispainoitteiset tutkijat yleensä kaatuvat tähän lankaan, vaikka selviä merkkejä muuten olisi siitä, että kysymys on samasta henkilöstä.
terv Matti Lund
Hei, tässä on linkkinä vielä se varhaisin Kauhajoen Korhos -nimeäminen vuoden 1599 kymmenyksissä, johon viittasin aikaisemmin ja katsoin, että Luukko tarkoitti sitä Etelä-Pohjanmaan historia II:ssa ja Ruismäki Kauhajoen Historiassa. Vaikuttaa siltä, ettet sitä löytänyt, mutta ehkä olit etsinyt.
Rautalampi Paavo Korhosen entisenä asuinpaikkana ja synnyinpaikkana, vaikka mikään primaari asiakirjalähde ei sellaiseen viittaakaan, tullee säilymään vääränä rikkana kopiointisukupuissa pitkään.
terv Matti Lund
Selvennän vielä muutaman seikan, koska viestieni tarkoitus ei ole ilmeisesti selvinnyt. En esittänyt väitteitä, toin niitä osoitteita esiin muiden tiedoksi, jos joku olisi ollut kiinnostunut. En osoittanut sitä viestiä erityisesti kenellekään ja jätin johtopäätösten teon jokaisen omaan harkintaan.
Olen kyllä löytänyt sen vuoden 1599 merkinnän Paavo Korhosesta, mutta minulla ei ollut viestin kirjoittamisen hetkellä tarkkaa sivua muistissa enkä lähtenyt sitä selaamaan, joten viittasin vain Kauhajoen historian mainintaan, koska ei ollut syytä epäillä sen paikkansa pitävyyttä. Mutta kiitos vain.
Muuten en ole väittänyt Korhosen alkuperästä mitään.
Viesteissäsi on kyllä ollut viittauksia kymmenysluetteloihin, mutta en muista, että olisi tarkempia osoitteita ollut.
Konstruktio on myös se oletus, että aito Korhonen oli Yrjö Pekanpoika, vaikka hänen yhteydessään Korhosta ei näy ja ne, jotka identifioidaan Korhosina eivät ole Korhosia, vaan Matti (tai ehkä Paavo) olisi Korhosen vävy. Voihan se niinkin olla, mutta on esitettävissä muitakin konstruktioita, millä tavalla Matti Paavonpoika oli sukua Pekka Yrjönpojalle. Hän saattoi olla vaikka pojanpoika tai pojan pojan poika. Eli voivat olla Korhosia kaikki, mutta ehkä sukuhaara on lähtenyt alkuperäiseltä kotiseudultaan, mikä se sitten olikin, sellaiseen aikaan jo ehkä joitakin sukupolvia aikaisemmin, ettei alkuperä ole jäljitettävissä asiakirjoista. Mutta en taaskaan väitä mitään, esitän vain mahdollisuuksia.
Luulen kyllä, että jokainen esipolviselvityksiään rakenteleva ymmärtää, harrastajan osaamisen tasosta riippumatta, että
1500-luvulla syntyneiden talonpoikaisten esivanhempien syntymäpaikka ja syntymäaika ovat enemmän tai vähemmän epävarmoja, varsinkin kun on kyse selvästi seudun uusista tulokkaista. Ja käytännössä kaikki Kauhajoen 1500-luvun asukkaat olivat tulokkaita.
Varmasti yleensä ottaen sukuselvityksissä on paljon vääriä tietoja ihmisten alkuperänkin suhteen, mutta en näe sitä ongelmana, että arvelujakin esitetään, kunhan se ymmärretään. Luulen ja tiedänkin, että sukukirjoissa on monen henkilön syntymäpaikka väärin. Yleensä niin, että edeltävän sukupolven tietoja ei enää ole selvitetty tai selvitettävissä. Joka tapauksessa laajat ja kaukaisiin sukupolviin asti ulottuvat sukuselvitykset ovat tosia vain jollakin todennäköisyydellä, jota en tosin tunne. Mutta olisi kyllä rohkeata väittää, että kaikki primääreihin asiakirjoihinkaan perustuvat polveutumiset olisivat tosia, jos sukuselvityksen tarkoitus on selvittää, ketkä todella olivat jonkun yksilön biologinen isä ja äiti.
Terveisin Kari
Sekoitaanpas vielä lisää tätä Kauhajoen Korhosten alkuperän pohdiskelua.
En usko E-P:n historian kirjoittajan Luukon olevan syyllinen siihen, että jotkut saattavat uskoa p.o. Korhosten alkuperän olevan Rautalammilla. En ole nähnyt historiakirjoissa mainintaa Paavo Paavonpojan syntymäajasta tai paikasta, sen on varmaankin päätellyt joku sukututkija ehkä kyllä tukeutuen historian tutkijoihin.
Muuten Kauhajoen historia kyllä mainitsee lähteisiin perustuen, että Kauhajoen Päntäneelle on Rautalammilta tiensä löytänyt Antti Martinpoika Pöntinen. Hänet mainitaan kymmenysluettelosisa nykyisen Teuvan Äystöllä 1584 ja Kauhajoella 1586-1599. Lisäksi mainitaan Alavudelta tulleeksi Lauri Antinpoika Haveri, Kauhajoella 1575-1598. Häntä on arveltu savolaiseksi, mutta ilmeisesti Eero Kojosen mukaan Lauri Antinpoika Haveri oli alunperin Hämeenkyröstä.
Alavus vaikuttaa muutenkin todennäköisimmältä suunnalta, mistä itäisemmiltä seuduilta tulleet muuttajat ovat Ilmajokeen kuuluneelle Kauhajoelle vaeltaneet.
Varmaan asuttajat ovat tarvinneet viranomaisilta lupia ja siinä taas on tarvittu asiointia Ilmajoella ehkäpä Peltoniemessä. Lisäksi liikenneyhteydet suoraan Korhosen ja Hyypän kohdalta itään ovat olleet heikot, on ollut asumatonta metsää ja suota ensin 30 km Koskutjärvelle eli nykyiselle Jalasjärven Koskuelle, jossa näyttää olleen jo 1570-luvulla pari mielenkiintoista savolaista uudisasukasta ja sitten vielä 45 km Virroille.
Esitän seuraavassa Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan sekä Etelä-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluetteloista löytyviä tietoja muutamista henkilöistä. En tiedä onko heillä mitään yhteyttä Kauhajoen Korhosiin enkä väitä siitä yhtään mitään, mutta mielenkiintoisella tavalla ajoitukset ja nimet saa sopimaan siihen vähään, mitä toisaalta Kauhajoen Korhosen asuttajista tiedetään.
Pohjanmaan voutikunta ja Oulun erämaa vuosi 1575 (4743) Kauhajoki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649277 mainitaan
Pekka Savolainen (Kauhajoen historian mukainen nimen muoto).
Vuoden 1584 jälkeen en Pekka Yrjönpoikaa kymmenysluetteloissa Kauhajoella huomannut. Isäntäluettelon mukaan Pekka Yrjönpoika Savolainen isännöi Korhosta 1587-1591.
Vuodesta 1585 lähtien luetteloissa Kauhajoella mainitaan Yrjö Pekanpoika.
Vuosi 1577 (4750) Kauhajoki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650170 ja Koskutjärvi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650261.
Koskutjärvellä mainitaan Paavo Savolainen ja Heikki Savolainen ja vielä kolmantena Vincentius Pekanpoika (kai).
Paavo Savolainen mainitaan 1577-1580 ja 1584 (4771) Paavo Savolaisen kohdalla merkintä öde, näkyy samalla aukeamalla Kauhajoen asukkaiden kanssa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672421.
Seuraavalla aukeamalla näkyy edellä mainittu Antti Pöntinen Äystössä
... kuid=2672421.
Vuosi 1585 (4774) Kauhajoen alku:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673037, mielenkiintoinen asukas on Alavudella Pekka Yrjön(Jussin?)poika eli Peer Jonss, joka on joko e.m. aukeamalla tai seuraavalla (en kirjannut muistiin).
Tämä nimi on vuonna 1587 Ahvenjärvellä, joka Jouko Niemelän mukaan (Eteläpohjalaiset Juuret 4/2005) on nykyisin Jääskänjärvi ja kyse on Alavuden Sydänmaasta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673673 (kuva 46).
Mainittu myös 1588, ... kuid=2673946.
Alavus 1591 (4794): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667211, nyt Alavudelta löytyy Pekka Hukkainen, joka mainitaan myös 1592 ja 1593, mutta sen jälkeen tästä Pekasta en löytänyt merkintää.
Kauhajoella viimeinen havainto kymmenysluetteloissa Yrjö Pekanpojasta on vuodelta 1595.
Vuonna 1594 Alavuden Sapsolammilla mainitaan Paavo Pekanpoika, mikä näkyy löytyy osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid= 2662645.
Paavo Pekanpoika mainitaan Alavudella kymmenysluettelossa vielä 1595 (kuva 47), 1599 (4815, kuva 70) lisämerkinnällä autio (öde) ja vielä 1600 (4819).
Vuonna 1601 (4822) Alavus ... kuid=2659285 (kuva 34) mainitaan Paavo Hukka. Sitten 1603 (4831) Alavus ...kuid=2660584 (kuva 42) ensimmäisenä on Paavo Paavonpoika ja merkintä öde.
Vuosina 1604 (4836, kuva 35 tai lähistöllä) ja 1605 (4840, kuva 39) Alavudella maitaan taas Paavo Pekanpoika, vuoden 1606 luettelossa Alavuden nimiä tahran alla piilossa.
Kymmenysluettelossa 1606-1607 (4853) Alavudella mainitaankin Paavo Paavonpoika, ... kuid=2655074 (kuva 35)
Vuoden 1608 luettelossa en Paavoa havainnut.
Vuoden 1609 luettelossa Alavudella on Paavo Hukka, ... kuid=2657401.
Sen jälkeen eli vuosien 1611 ja 1615 kymmenysluetteloista en Paavo Hukkaa tai Paavo Paavonpoikaa Alavudelta löytänyt.
Tämän tarkastelun tein sen jälkeen, kun mietin, millä mahdollisilla tavoilla Pekka Yrjönpoika ja Matti Paavonpoika voisivat olla sukua toisilleen.
Muuten Alavus on Latva-Nikkolaa paljon lähempänä kuin Kauhajoen Korhonen.
Kuten aluksi totesin, tämä on vain tietojen esiin tuomista eivätkä nämä riitä sitoviin päätelmiin eivätkä kerro Matti Paavonpoika Korhosen suvun alkuperää.
Varsinkaan, kun en tunne Alavuden asutushistoriaa. Mutta täytyneepä katsoa läpi muutkin luettelot, kun ehtii.
Terveisin Kari
Matti Lund
29.07.13, 09:04
Sekoitaanpas vielä lisää tätä Kauhajoen Korhosten alkuperän pohdiskelua.
En usko E-P:n historian kirjoittajan Luukon olevan syyllinen siihen, että jotkut saattavat uskoa p.o. Korhosten alkuperän olevan Rautalammilla. En ole nähnyt historiakirjoissa mainintaa Paavo Paavonpojan syntymäajasta tai paikasta, sen on varmaankin päätellyt joku sukututkija ehkä kyllä tukeutuen historian tutkijoihin.
Muuten Kauhajoen historia kyllä mainitsee lähteisiin perustuen, että Kauhajoen Päntäneelle on Rautalammilta tiensä löytänyt Antti Martinpoika Pöntinen. Hänet mainitaan kymmenysluettelosisa nykyisen Teuvan Äystöllä 1584 ja Kauhajoella 1586-1599. Lisäksi mainitaan Alavudelta tulleeksi Lauri Antinpoika Haveri, Kauhajoella 1575-1598. Häntä on arveltu savolaiseksi, mutta ilmeisesti Eero Kojosen mukaan Lauri Antinpoika Haveri oli alunperin Hämeenkyröstä.
Alavus vaikuttaa muutenkin todennäköisimmältä suunnalta, mistä itäisemmiltä seuduilta tulleet muuttajat ovat Ilmajokeen kuuluneelle Kauhajoelle vaeltaneet.
Varmaan asuttajat ovat tarvinneet viranomaisilta lupia ja siinä taas on tarvittu asiointia Ilmajoella ehkäpä Peltoniemessä. Lisäksi liikenneyhteydet suoraan Korhosen ja Hyypän kohdalta itään ovat olleet heikot, on ollut asumatonta metsää ja suota ensin 30 km Koskutjärvelle eli nykyiselle Jalasjärven Koskuelle, jossa näyttää olleen jo 1570-luvulla pari mielenkiintoista savolaista uudisasukasta ja sitten vielä 45 km Virroille.
Esitän seuraavassa Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan sekä Etelä-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluetteloista löytyviä tietoja muutamista henkilöistä. En tiedä onko heillä mitään yhteyttä Kauhajoen Korhosiin enkä väitä siitä yhtään mitään, mutta mielenkiintoisella tavalla ajoitukset ja nimet saa sopimaan siihen vähään, mitä toisaalta Kauhajoen Korhosen asuttajista tiedetään.
Pohjanmaan voutikunta ja Oulun erämaa vuosi 1575 (4743) Kauhajoki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649277 mainitaan
Pekka Savolainen (Kauhajoen historian mukainen nimen muoto).
Vuoden 1584 jälkeen en Pekka Yrjönpoikaa kymmenysluetteloissa Kauhajoella huomannut. Isäntäluettelon mukaan Pekka Yrjönpoika Savolainen isännöi Korhosta 1587-1591.
Vuodesta 1585 lähtien luetteloissa Kauhajoella mainitaan Yrjö Pekanpoika.
Vuosi 1577 (4750) Kauhajoki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650170 ja Koskutjärvi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650261.
Koskutjärvellä mainitaan Paavo Savolainen ja Heikki Savolainen ja vielä kolmantena Vincentius Pekanpoika (kai).
Paavo Savolainen mainitaan 1577-1580 ja 1584 (4771) Paavo Savolaisen kohdalla merkintä öde, näkyy samalla aukeamalla Kauhajoen asukkaiden kanssa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672421.
Seuraavalla aukeamalla näkyy edellä mainittu Antti Pöntinen Äystössä
... kuid=2672421.
Vuosi 1585 (4774) Kauhajoen alku:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673037, mielenkiintoinen asukas on Alavudella Pekka Yrjön(Jussin?)poika eli Peer Jonss, joka on joko e.m. aukeamalla tai seuraavalla (en kirjannut muistiin).
Tämä nimi on vuonna 1587 Ahvenjärvellä, joka Jouko Niemelän mukaan (Eteläpohjalaiset Juuret 4/2005) on nykyisin Jääskänjärvi ja kyse on Alavuden Sydänmaasta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673673 (kuva 46).
Mainittu myös 1588, ... kuid=2673946.
Alavus 1591 (4794): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667211, nyt Alavudelta löytyy Pekka Hukkainen, joka mainitaan myös 1592 ja 1593, mutta sen jälkeen tästä Pekasta en löytänyt merkintää.
Kauhajoella viimeinen havainto kymmenysluetteloissa Yrjö Pekanpojasta on vuodelta 1595.
Vuonna 1594 Alavuden Sapsolammilla mainitaan Paavo Pekanpoika, mikä näkyy löytyy osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid= 2662645.
Paavo Pekanpoika mainitaan Alavudella kymmenysluettelossa vielä 1595 (kuva 47), 1599 (4815, kuva 70) lisämerkinnällä autio (öde) ja vielä 1600 (4819).
Vuonna 1601 (4822) Alavus ... kuid=2659285 (kuva 34) mainitaan Paavo Hukka. Sitten 1603 (4831) Alavus ...kuid=2660584 (kuva 42) ensimmäisenä on Paavo Paavonpoika ja merkintä öde.
Vuosina 1604 (4836, kuva 35 tai lähistöllä) ja 1605 (4840, kuva 39) Alavudella maitaan taas Paavo Pekanpoika, vuoden 1606 luettelossa Alavuden nimiä tahran alla piilossa.
Kymmenysluettelossa 1606-1607 (4853) Alavudella mainitaankin Paavo Paavonpoika, ... kuid=2655074 (kuva 35)
Vuoden 1608 luettelossa en Paavoa havainnut.
Vuoden 1609 luettelossa Alavudella on Paavo Hukka, ... kuid=2657401.
Sen jälkeen eli vuosien 1611 ja 1615 kymmenysluetteloista en Paavo Hukkaa tai Paavo Paavonpoikaa Alavudelta löytänyt.
Tämän tarkastelun tein sen jälkeen, kun mietin, millä mahdollisilla tavoilla Pekka Yrjönpoika ja Matti Paavonpoika voisivat olla sukua toisilleen.
Muuten Alavus on Latva-Nikkolaa paljon lähempänä kuin Kauhajoen Korhonen.
Kuten aluksi totesin, tämä on vain tietojen esiin tuomista eivätkä nämä riitä sitoviin päätelmiin eivätkä kerro Matti Paavonpoika Korhosen suvun alkuperää.
Varsinkaan, kun en tunne Alavuden asutushistoriaa. Mutta täytyneepä katsoa läpi muutkin luettelot, kun ehtii.
Terveisin Kari
Pietari eli Pekka Jussinpoika Ahvenjärvellä (eli Jääskänjärvellä) ja Pietari Jussinpoika Kauhajoella (kirjattuna ainakin yhden kerran Pietari Savolaiseksi) ovat aivan identtisinä patronyymillisinä niminä jonkin aika veroluetteloissa.
Tämän olen kyllä pannut merkille. Olen päätynyt nimien käyttäytymistä seuraamalla (Pietari Jussinpoika tulee Ahvenjärvelle muutamaa vuotta myöhemmin ja sitten nimet ovat näissä eri paikoissaan yhtäaikaisesti, että kysymys on eri henkilöistä, toki kaimoista etunimeltään ja patronyymiltään.
Muisaakseni Kojonen eikä Ruismäkikään yhdistä näitä kaimoja.
Kun Paavo Korhosesta oli jonkin aikaa sitten puhetta, tutkin mahdollisuutta Ikaalisten SAY -luettelosta sille, että Kihniössä olisi ollut sopiva Korhonen, mutta en löytänyt niin varhaista Korhosta sieltä, vaikka siellä on suhteellisen vanha Korholan verotalo. Korhosen varhainen paikantaminen sieltä on yhtä hankalaa kuin Etelä-Pohjanmaaltakin: jos henkilö mainitaan veroluettelossa 10 kertaa, on tuuria jos kysymyksessä on savolainen, että lisänimi ylipäänsä erikseen mainitaan. Tiedän muutaman savolaisen uudisasuttajan lisänimen vain tuomiokirjassa esiintyvän kirjauksen kautta. Veroluetteloista ei heidän lisänimeään esiinny tai esiintyy muutaman kerran "Savolainen", joka vain kertoo tulosuunnan tai lähtökohdan, sillä huomattava osa Etelä-Pohjanmaan savolaisista on tullut Pohjois-Hämeen kautta.
Usean savolaisen tulo Rautalammilta on ollut todistettavissa, mutta Paavo Korhosen tulo sen kautta ennemminkin kumottavissa, ainakin että olisi asunut Rautalammilla tai syntynyt siellä, koska mitään merkkejä asiakirjoissa hänestä ei ole. Rautalammin Korhoset vaikuttavat verotietojen perusteella aivan eri Korhosilta.
On ihan hedelmällistä etsiä Etelä-Pohjanmaalle 1500 -luvun lopulla ja 1600 -luvulla tulijoita ensi alkuun mm Rautalammilta, niitä on sieltä tullut aina Mustasaaren Veikkaalaan asti.
Kun yritetään tunnistaa noin vuoden 1550 tietämillä tullutta savolaista, kannattaa priorisoida eteläsuunta, koska Pohjois-Savoa vielä uudisasutettiin Etelä-Savosta käsin. Asutustoiminta oli niin vilkasta, että pohjoispuolinen tai koillinen suunta alkoi vahvistua jo 1500 -luvun loppupuolella.
Olen huomannut, että olet esittänyt arveluja ja pohdintasi niistä ovat ihan OK, sangen järkeenkäyvine perusteluineen. Olet oivaltanut, että niiden kautta saattaa löytyä avauksia.
Toinen juttu on sitten se, että harrastajissa näyttää olevan paljon sellaisia, jotka eivät osaa tai eivät viitsi tehdä mitään arvoeroa puhtaan arvailun ja faktanäytöstä saadun todistetun tiedon välillä, vaan ryhtyvät esittämään arvauksia ikään kuin todistettuina tietoina.
Pitäjänhistorioissa on aika lailla valistuneisiin arveluihin perustuvia sumeita heittoja uudisasuttajien alkuperästä, joita ei saa ottaa eksaktisti todesta, vaan niiden todenperäisyydestä tulisi ottaa selvää. Niin ei kuitenkaan tiedon käyttäjät yleensä tee, vaan kuuluttavat näitä heittoja todistettuina asioina.
Kuten aikaisemmin esitin, ihmettelen, miksi Liisa Ruismäki on päättänyt normaalistaa Jöns -nimen Yrjöiksi, kun suositeltavampaa olisi Jussi. Itse normaalistan Jönsin Jussiksi, Jöranin ja Georgin (Gorgoniuksiakin Ilmajoen luetteloissa) Yrjänäksi. Yrjänä on vanhempi nimimuoto ja käytän siksi sitä.
Ehdotan, että Sinäkin harkitset nimien käyttämiseksi Pietari Jussinpoikaa ja Jussi Pietarinpoikaa. Minä katsin paremmaksi menetellä niin, koska siten tulee vähemmän sekaannuksia.
terv Matti Lund
Pietari eli Pekka Jussinpoika Ahvenjärvellä (eli Jääskänjärvellä) ja Pietari Jussinpoika Kauhajoella (kirjattuna ainakin yhden kerran Pietari Savolaiseksi) ovat aivan identtisinä patronyymillisinä niminä jonkin aika veroluetteloissa.
Kun yritetään tunnistaa noin vuoden 1550 tietämillä tullutta savolaista, kannattaa priorisoida eteläsuunta, koska Pohjois-Savoa vielä uudisasutettiin Etelä-Savosta käsin. Asutustoiminta oli niin vilkasta, että pohjoispuolinen tai koillinen suunta alkoi vahvistua jo 1500 -luvun loppupuolella.
Olen huomannut, että olet esittänyt arveluja ja pohdintasi niistä ovat ihan OK, sangen järkeenkäyvine perusteluineen. Olet oivaltanut, että niiden kautta saattaa löytyä avauksia.
Pitäjänhistorioissa on aika lailla valistuneisiin arveluihin perustuvia sumeita heittoja uudisasuttajien alkuperästä, joita ei saa ottaa eksaktisti todesta, vaan niiden todenperäisyydestä tulisi ottaa selvää. Niin ei kuitenkaan tiedon käyttäjät yleensä tee, vaan kuuluttavat näitä heittoja todistettuina asioina.
Kuten aikaisemmin esitin, ihmettelen, miksi Liisa Ruismäki on päättänyt normaalistaa Jöns -nimen Yrjöiksi, kun suositeltavampaa olisi Jussi. Itse normaalistan Jönsin Jussiksi, Jöranin ja Georgin (Gorgoniuksiakin Ilmajoen luetteloissa) Yrjänäksi. Yrjänä on vanhempi nimimuoto ja käytän siksi sitä.
Ehdotan, että Sinäkin harkitset nimien käyttämiseksi Pietari Jussinpoikaa ja Jussi Pietarinpoikaa. Minä katsin paremmaksi menetellä niin, koska siten tulee vähemmän sekaannuksia.
terv Matti Lund
Muutama kommentti edellisen johdosta.
Nimien normalisoinnin suhteen minulle riittää, että henkilö on tunnistettavissa, kirjoitetaan nimi miten tahansa, kun kyse on satoja vuosia sitten eläneestä henkilöstä. Ei se normalisointi ole ollut aikoinaan kirjureillekaan mitenkään selvää. Samasta henkilöstä Kauhajoella esiintyy etunimenä sekä Jöns että Jöran ja ehkä vieläpä Johan.
Sinänsä kahden Pietari Jussinpojan olemassaolo ei periaatteessa sulje pois sitä mahdollisuutta, että Korhosessa ja Hukassa näkynyt Paavo Paavonpoika olisi yksi ja sama mies. Jokin muu tieto voi sen tietysti tehdä, sitä tietoa en vain nyt tunne.
Antti Martinpoika Pöntisen lähdeviitteenä Kauhajoen historiassa on VA 4790 Ilmajoen talvikäräjät 9.12.1590. ja Luukko 1950, s. 248, 253. En ole tutustunut k.o. käräjäpöytäkirjaan enkä edes aio yrittää päästä tavailemaan sitä. Mutta jos siinä mainitaan Pöntisen tulleen Rautalammilta, niin sen luotettavampaa tietoa ei nyt ole saatavissa. Luotan tässä Ruismäkeen ja Antti Ranta-Knuuttilaan.
Mainitsemani toisen esimerkin Lauri Antinpoika Haverin suhteen Luukko on esittänyt arveluja, että hän on kuulunut Säämingin tai Rantasalmen Haverisiin.
Kojosen mukaan alkuperä on ilmeisesti kuitenkin Hämeenkyrössä. Tämä oli lainausta Kauhajoen historian tekstistä.
Esivanhemmissani on Kihniönkin Korhosia ja olen jo vuosia sitten selvitellyt niitä tietoja enkä ole löytänyt yhteyttä Kauhajoen Korhosiin ja Korhoset ilmestyvät tosiaan Kihniöön selvästi myöhemmin kuin Kauhajoelle.
En toistaiseksi ole niinkään varma siitä, että savolaiset olisivat tulleet Eelä-Savosta Kauhajoelle ainakaan Hämeenkyrön, kautta. Näin maallikkona luulisi, että siinä tapauksessa Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan raja olisi siirtynyt pohjoiseen päin. Kauhajoen historiassa on tästä maakuntarajasta luku "Raja Hämeenmetsää vastaan". Maakuntaraja on kuitenkin vuoden 1577 jälkeen siirtynyt etelään päin välillä jopa Karvian Kantin tasalle. Siitä syntyy vaikutelma, että asuttajat tulivat nimenomaan Suur-Ilmajoelle ei Hämeenkyröön. Ennen vuotta 1577 raja on ilmeisesti kulkenut niin, että Korhonen on ollut juuri maakuntarajan pohjoispuolella. Maakuntarajan merkkinä on Hyypän jokilaaksossa ollut helposti tunnistettava maastokohta, idän puolelta jokilaaksoon ja jokeen laskeva pieni Rauhaluoma ja luoman ja joen yhtymäkohdalla jokilaaksossa länsipuolella oleva korkea erityinen mäki, Hyypänmäki, joka tietääkseni on jääkauden aikainen muodostelma eli drumliini. Myöhemmin Hyyppään perustettiin taloja vanhan rajan eteläpuolellekin.
Vielä on jotakin tehtävissä, mutta tuskin ihan lähiviikkoina on mitään uutta kerrottavaa.
Terveisin Kari
Matti Lund
29.07.13, 23:53
Muutama kommentti edellisen johdosta.
...
Antti Martinpoika Pöntisen lähdeviitteenä Kauhajoen historiassa on VA 4790 Ilmajoen talvikäräjät 9.12.1590. ja Luukko 1950, s. 248, 253. En ole tutustunut k.o. käräjäpöytäkirjaan enkä edes aio yrittää päästä tavailemaan sitä. Mutta jos siinä mainitaan Pöntisen tulleen Rautalammilta, niin sen luotettavampaa tietoa ei nyt ole saatavissa. Luotan tässä Ruismäkeen ja Antti Ranta-Knuuttilaan.
...
Terveisin Kari
Tuossa lähteessä ei Pöntisen tapausta ole esillä, vaan sen täytyy olla jokin toinen.
Siinä lähteessä on kuitenkin yksi todennäköisesti Kauhajokeen ja savolaisiin liittyvä juttu:
Matti Toivakka tuomittiin 3 markan sakkoon vahingonteosta Paavo Niileksenpojan kaskelle (sŭedh).
Sama tuomio tuli Plusi Tuomaanpoika Nikkolalle vahingonteosta Martti Sifferinpojalle Jurvajärveltä (tämä oli Färä). Vahinkoa ei sen tarkemmin kuvattu. Tämä ei ollut kuitenkaan se Peltoniemen Nikkola, johon Korhonen tuli vävyksi, sillä siellä isännöi tällöin Plusi Niileksenpoika, kun Nenättömän Nikkolassa tämä Plusi Tuomaanpoika.
Peltoniemestäkin oli yksi tapaus: Tuomas Matinpoika tuomittiin 40 mk:n sakkoon, kun oli polttanut poroksi suutuspäissään Knuutti Filpuksenpojan myllyn.
- Ei tämäkään osu etsinnän alla oleviin.
terv Matti Lund
Tuossa lähteessä ei Pöntisen tapausta ole esillä, vaan sen täytyy olla jokin toinen.
Siinä lähteessä on kuitenkin yksi todennäköisesti Kauhajokeen ja savolaisiin liittyvä juttu:
Matti Toivakka tuomittiin 3 markan sakkoon vahingonteosta Paavo Niileksenpojan kaskelle (sŭedh).
terv Matti Lund
OK. Kiitos.
Viitemerkintä on näköjään hieman harhaanjohtavasti sen lauseen lopussa, jossa sanotaan Antti Pöntisen ja Yrjö Antinpojan aloittaneen ehkä Pentilän peltojen raivauksen. Edellisessä lauseessa on kyllä kerrottu Matti Toivakan sakosta Rauskan kasken vahingoittamisesta. Ehkä se on sitten Luukon toteamus, en voi tarkistaa, kun ei ole E-P:n historiaa käsillä.
Terveisin Kari
Matti Lund
30.07.13, 12:17
OK. Kiitos.
Viitemerkintä on näköjään hieman harhaanjohtavasti sen lauseen lopussa, jossa sanotaan Antti Pöntisen ja Yrjö Antinpojan aloittaneen ehkä Pentilän peltojen raivauksen. Edellisessä lauseessa on kyllä kerrottu Matti Toivakan sakosta Rauskan kasken vahingoittamisesta. Ehkä se on sitten Luukon toteamus, en voi tarkistaa, kun ei ole E-P:n historiaa käsillä.
Terveisin Kari
Hei, sivun 248 Pöntistä koskeva Luukolla näin:
"Kauhajoenkin veroluetteloissa oli v. 1580 Antti Savolainen, v. 1584 Antti Pöntinen, joka asui Äystössä, v. 1593 Martti Malinen, ja v. 1599 Paavo Korhoinen."
Luukko tarkoittaa siis tätä Pöntistä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672423
(Tässäkin 1584 nähdään Pietari Jussinpoika Kauhajoella ja toinen Pietari Jussinpoika Ahvenjärvellä.)
Sivu 254:
On koko sivun kattava taulukko Etelä-Pohjanmaan taloluvuista 1500 -luvulla.
Mutta sivulla 255 on tämä:
"Ne suhteellisen harvat savolaisperheet, joita Maanselän länsipuolelle vielä tämän jälkeen tuli, lienevät suurimmaksi osaksi lähteneet Keski-Suomen nuorilta asutusalueilta, Rautalammin ja Ruoveden pitäjistä".
Viime sanottu saa jonkin verran vahvistusta mm. omista asutus- ja sukututkimuksistani ja luulen, että Liisa Ruismäki on myös tehnyt itsenäisiä johtopäätöksiä Kauhajoen osalta, eikä vain kaiuttanut Luukon käsitystä.
Luukon "tämän jälkeen" tarkoittaa juuri sitä vaihetta, kun savolaiset Hämeen metsien uudisasuttajat olivat kokeneet suuria vastoinkäymisiä mm. jämsäläisten ja hattulalaisten hävitys- ja häätämistyön merkeissä ja jonka jälkeen mm. Kauhajokea alettiin uudisasuttaa.
terv Matti Lund
Hei, sivun 248 Pöntistä koskeva Luukolla näin:
"Kauhajoenkin veroluetteloissa oli v. 1580 Antti Savolainen, v. 1584 Antti Pöntinen, joka asui Äystössä, v. 1593 Martti Malinen, ja v. 1599 Paavo Korhoinen."
Luukko tarkoittaa siis tätä Pöntistä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672423
(Tässäkin 1584 nähdään Pietari Jussinpoika Kauhajoella ja toinen Pietari Jussinpoika Ahvenjärvellä.)
Sivu 254:
On koko sivun kattava taulukko Etelä-Pohjanmaan taloluvuista 1500 -luvulla.
Mutta sivulla 255 on tämä:
"Ne suhteellisen harvat savolaisperheet, joita Maanselän länsipuolelle vielä tämän jälkeen tuli, lienevät suurimmaksi osaksi lähteneet Keski-Suomen nuorilta asutusalueilta, Rautalammin ja Ruoveden pitäjistä".
Viime sanottu saa jonkin verran vahvistusta mm. omista asutus- ja sukututkimuksistani ja luulen, että Liisa Ruismäki on myös tehnyt itsenäisiä johtopäätöksiä Kauhajoen osalta, eikä vain kaiuttanut Luukon käsitystä.
Luukon "tämän jälkeen" tarkoittaa juuri sitä vaihetta, kun savolaiset Hämeen metsien uudisasuttajat olivat kokeneet suuria vastoinkäymisiä mm. jämsäläisten ja hattulalaisten hävitys- ja häätämistyön merkeissä ja jonka jälkeen mm. Kauhajokea alettiin uudisasuttaa.
terv Matti Lund
Hei, yön nukuttuani näyttää siltä, että täytyy nyt tutkia niin tarkasti kuin mahdollista nämä Pietarit ja Jussit ja Paavot, koska onhan tässä nyt ketju erikoisia sattumia. Ei ole tullut ennen vastaan. Muut johtopäätökset jätän myöhemmäksi.
Ja kuten jo totesin, ei tämä vuoden 1584 merkintä kerro Paavo Paavonpoikien määrästä mitään. Jos ei olisi päällekkäisiä merkintöjä, johtopäätösten teko olisi tietysti helpompaa.
Esimerkiksi SAY:ssa on useita tapauksia, että sama henkilö on kirjattu jonakin vuonna kahteen paikkaan. Nämä havainnot ovat kyllä 1600-luvun lopulta ja kyse on ollut muutosta talosta toiseen ja siitä on yleensä huomautus. Sitten olen lukenut useista tapauksista, että jo kuolleen äijän nimi on voinut olla veroluetteloissa pitkäänkin ja siitä on vedetty vääriä johtopäätöksiä k.o. henkilön elämän pituudesta. Nimi on edustanut taloa eikä niinkään henkilöä. Tämähän on tuttua.
Toistaiseksi olen sitä mieltä, että yhden vuoden päällekkäisyys ei vielä ole kovin vahva todiste edes siitä, että oli kaksi Pietari Jussinpoikaa.
Lähes sata vuotta myöhemmältä ajalta minulla olisi esimerkki siitä, että selvitin tapauksen, jossa kahdesta samannimisestä miehestä oli tehty yksi. Mutta se ei nyt kuulu tähän muuten kuin, että vähistä tiedoista, joissa voi olla ristiriitaisuuksia eli virheitä, ei ole kovin helppo hahmottaa mennyttä todellisuutta oikein.
Sitten Antti Pöntisestä, hänet löytää Päntäneeltä 1586-1599. Silläkään ei ole kovin suurta merkitystä, onko löydettävissä vahvaa todistetta siitä, mistä hän oli kotoisin. Hän todistaa kuitenkin sitä, että ihmiset olivat aika liikkuvia ja saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa useammankin kerran elämässään. Olisihan se ollut mielenkiintoinen esimerkki, jos siitä alkuperästä olisi löytynyt dokumentti,
mutta ei se todistaisi Korhosten alkuperää, vahvistaisi tosin sitä yleistä käsitystä Kauhajoelle tulleiden savolaistaustaisten uudisraivajien lähtöseudusta.
Näitä arkistotietoja on nyt paljon helpompi vertailla, kuin ennen, joten ei ole mitenkään mahdotonta, että historiantutkijat eivät ole kaikkea vielä tähän mennessä huomanneet.
Terveisin Kari
Matti Lund
30.07.13, 15:59
Hei, yön nukuttuani näyttää siltä, että täytyy nyt tutkia niin tarkasti kuin mahdollista nämä Pietarit ja Jussit ja Paavot, koska onhan tässä nyt ketju erikoisia sattumia. Ei ole tullut ennen vastaan. Muut johtopäätökset jätän myöhemmäksi.
Ja kuten jo totesin, ei tämä vuoden 1584 merkintä kerro Paavo Paavonpoikien määrästä mitään. Jos ei olisi päällekkäisiä merkintöjä, johtopäätösten teko olisi tietysti helpompaa.
Esimerkiksi SAY:ssa on useita tapauksia, että sama henkilö on kirjattu jonakin vuonna kahteen paikkaan. Nämä havainnot ovat kyllä 1600-luvun lopulta ja kyse on ollut muutosta talosta toiseen ja siitä on yleensä huomautus. Sitten olen lukenut useista tapauksista, että jo kuolleen äijän nimi on voinut olla veroluetteloissa pitkäänkin ja siitä on vedetty vääriä johtopäätöksiä k.o. henkilön elämän pituudesta. Nimi on edustanut taloa eikä niinkään henkilöä. Tämähän on tuttua.
Toistaiseksi olen sitä mieltä, että yhden vuoden päällekkäisyys ei vielä ole kovin vahva todiste edes siitä, että oli kaksi Pietari Jussinpoikaa.
Lähes sata vuotta myöhemmältä ajalta minulla olisi esimerkki siitä, että selvitin tapauksen, jossa kahdesta samannimisestä miehestä oli tehty yksi. Mutta se ei nyt kuulu tähän muuten kuin, että vähistä tiedoista, joissa voi olla ristiriitaisuuksia eli virheitä, ei ole kovin helppo hahmottaa mennyttä todellisuutta oikein.
Sitten Antti Pöntisestä, hänet löytää Päntäneeltä 1586-1599. Silläkään ei ole kovin suurta merkitystä, onko löydettävissä vahvaa todistetta siitä, mistä hän oli kotoisin. Hän todistaa kuitenkin sitä, että ihmiset olivat aika liikkuvia ja saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa useammankin kerran elämässään. Olisihan se ollut mielenkiintoinen esimerkki, jos siitä alkuperästä olisi löytynyt dokumentti,
mutta ei se todistaisi Korhosten alkuperää, vahvistaisi tosin sitä yleistä käsitystä Kauhajoelle tulleiden savolaistaustaisten uudisraivajien lähtöseudusta.
Näitä arkistotietoja on nyt paljon helpompi vertailla, kuin ennen, joten ei ole mitenkään mahdotonta, että historiantutkijat eivät ole kaikkea vielä tähän mennessä huomanneet.
Terveisin Kari
Joo, olet ihan hyvillä jäljillä ja savolaisten Paavojen kohdalla ymmärrän hyvin, että se on Sinulle suorastaan "kihelmöivää", kun ollaan tekemisissä omien keskeisten esi-isälinjojen varmistamisen kanssa.
Käsitän, että Pietari Jussinpojat ovat varmaankin eri henkilöitä, mutta samojen kulmakuntien Paavot ovatkin paljon "kimurantimpi" kysymys.
Annan Sinulle sellaisen skaalan, että savolainen uudisasuttaja tuskin oli sukutilakongomeraatin haalija, omistaja ja hallinnoija, vaan asusteli yhdessä paikassa, ja jos sen hylkäsi, aloitti toisessa paikassa. Mutta maakirjassa oli joissain vaiheissa ns. pitkäaikaisia nimijähmettymiä, eli sama savolainen asuttaja saattoi niissä esiintyä kahdessa paikassa, vaikkei ei enää ollut kuin toisessa ja aivan hyvin joku toinen saattoi asua hänen entisessä paikassaan, mutta uusi nimi ei ilmene.
Toisaalta oli vöyrähiä eteläpohjalaisia viljelijöitä, jotka olivat saattaneet haalia omistukseensa useamman sukutilan.
Esimerkiksi laihialaisella suurtalollisella Hartvik Pentinpoika Sluukilla oli jossain vaiheessa yhtä aikaa omistuksessaan viisi sukutilaa. Näistä kolme oli Laihialla ja niihin hänen nimensä haltijana on kirjattukin. Mutta hän omisti vuodelta 1678 olevan käräjäpöytäkirjan mukaan myös yhden talon Vähässäkyrössä ja toisen 3/4 manttaalin talon Mustasaaren Vikbyssä, muttei hänen nimeään niistä löydy veroluetteloista maakirjan jähmettymisilmiön takia. Henkikirjoista tietysti löytyy taloista ne nimet, jotka niitä viljelivät hänen antamalla luvalla lampuoteina, Vikbyn talossa oli luvan omistaja hänen veljensä tytär.
Siis Hartvik Sluuk edustaa haltijaskaalassa toista ääripäätä, johon savolaiset uudisviljelijät eivät oikein sovi. Meillä pohjalaisilla on täten inhottavan laajat skaalat, kun esivanhemmissa on kaskenpolttajia ja lännellisiä suurtalollisia, mutta sehän sopii rannattomista latomeristään tunnettuun miljööseen.
terv Matti Lund
Hei taas
Seuraavassa on esimerkki, että sama mies on kahdessa paikassa samana vuonna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260484
Tilat ovat pieniä ja selitys löytyy taas Kauhajoen historiasta, Paavo Mikonpoika oli muutaman vuoden sekä Seppäsen että Könnön isäntänä.
Korhonen ei ole isälinjassani, mutta tuo Paavo Mikonpoika näyttäisi olevan.
Sikäli Korhonen oli lähellä isälinjaani, että kuten aikaisemmin olen maininnut, Paavo Mikonpojan talojen ja Korhosen perustajat kuuluivat ilmeisestikin
samaan savolaisten joukkoon, joka Kauhajoelle tuli.
Muodostan oman käsitykseni Korhosen tapauksesta vasta viikkojen tai ehkä kuukausien päästä.
Terveisin Kari
Matti Lund
31.07.13, 10:04
Hei taas
Seuraavassa on esimerkki, että sama mies on kahdessa paikassa samana vuonna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260484
Tilat ovat pieniä ja selitys löytyy taas Kauhajoen historiasta, Paavo Mikonpoika oli muutaman vuoden sekä Seppäsen että Könnön isäntänä.
Korhonen ei ole isälinjassani, mutta tuo Paavo Mikonpoika näyttäisi olevan.
Sikäli Korhonen oli lähellä isälinjaani, että kuten aikaisemmin olen maininnut, Paavo Mikonpojan talojen ja Korhosen perustajat kuuluivat ilmeisestikin
samaan savolaisten joukkoon, joka Kauhajoelle tuli.
Muodostan oman käsitykseni Korhosen tapauksesta vasta viikkojen tai ehkä kuukausien päästä.
Terveisin Kari
Hei tässä vuoden 1636 maakirjassa Paavo Mikinpoika ei ole suinkaan kirjattu kahteen eri maakirjataloon, vaan hänen talonsa on saanut jostain vahingosta tai muusta viljelyksiä kohdanneesta onnettomasta sattumasta johtuen sellaisen verohelpotuksen (förmedling), että hänen tarvitsee maksaa tältä vuodelta vain puolet hänen manttaalilleen säädetystä vuotuisverosta. Jos Ruismäki on oikeassa väitteessään, todiste kahden talon hallinnasta on jossain muussa lähteessä kuin tässä.
Kaksi eri taloa saatettiin toki yhdistää yhdeksi maakirjataloksi ja yksi maakirjatalo jakaa kahdeksi maakirjataloksi, siis ees-taas lyhyenkin ajan sisällä, jos niin haluttiin sopia ja jos menettely toimi, eli ylläpiti paremmin talojen veronmaksukykyisyyttä. Myös saattoi saada luvan yhdistää omiin manttaaleihin jonkin autioituneen naapuritilan, jos sillä sai taattua paremman veronmaksukyvyn. Merkkinä tällaisesta toimituksesta on yleensä se, että yhdistetty talo jakautui maakirjassa perintöveromaahan ja kruununmaahan (se autiosta otettu osa).
Tässä on linkki vuoden 1635 henkikirjaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576975
Ja tähän kylvöluetteloon:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577203
Ja karjaluetteloon 1636:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577304
Esimerkiksi karjaluettelo 1636 osoittaa, että Paavo Mikinpojalla oli sillä hetkellä erittäin vähän karjaa, mikä osaltaan saattaa selittää hänen saamaansa huomattavaa verolievennystä (oli ehkä kärsinyt tuntuvan karjavahingon tai peltoviljelys ei tahtonut muuten vaikeista olosuhteista johtuen edistyä niin, että tila poti resurssipulaa eikä viljelijä kyennyt ylläpitämään kohtuullista karjamäärää?) ja tämä myös viittaa siihen todennäköisyyteen, ettei Paavo voinut sen asiantilan vallitessa ylläpitää yhtäaikaa kahta eri verotaloa, ennen kuin oli toipunut ahdingostaan, josta tuskin pystyi toipumaan yhdessä vuodessa!
Näistä muista luetteloista, jotka ovat yleensä aina ajantasaisempia, saa irti detalji-informaatiota, joka auttaa tarkentamaan olosuhteita, joista maakirja ei tarkemmin kerro tai kertoo vasta useita vuosia viivästyneenä, eli esimerkiksi verohelpotusten syitä reunahuomautuksissaan tai käräjien jakotoimitusten ja maaherran päätösten päivämääriä.
Juuri 1630 -luvulta alkaa jakso (johon lienee vaikuttanut mm. kolmikymmenvuotisen sodan jyllääminen taustalla), jolloin maakirjojen ajantasaisena pito oli Pohjanmaalla täysin retuperällä ja tätä vaihetta kesti noin vuoteen 1670 asti. Maakirja voi sillä välillä pahasti höynäyttää tutkijan, jos tämä on ylimalkainen tai laiska, eikä jaksa uppoutua karja-, henki- ja ruodutusluetteloihin.
terv Matti Lund
Matti Lund
31.07.13, 10:19
...
Esimerkiksi laihialaisella suurtalollisella Hartvik Pentinpoika Sluukilla oli jossain vaiheessa yhtä aikaa omistuksessaan viisi sukutilaa. Näistä kolme oli Laihialla ja niihin hänen nimensä haltijana on kirjattukin. Mutta hän omisti vuodelta 1678 olevan käräjäpöytäkirjan mukaan myös yhden talon Vähässäkyrössä ja toisen 3/4 manttaalin talon Mustasaaren Vikbyssä, muttei hänen nimeään niistä löydy veroluetteloista maakirjan jähmettymisilmiön takia. Henkikirjoista tietysti löytyy taloista ne nimet, jotka niitä viljelivät hänen antamalla luvalla lampuoteina, Vikbyn talossa oli luvan omistaja hänen veljensä tytär.
Siis Hartvik Sluuk edustaa haltijaskaalassa toista ääripäätä, johon savolaiset uudisviljelijät eivät oikein sovi. Meillä pohjalaisilla on täten inhottavan laajat skaalat, kun esivanhemmissa on kaskenpolttajia ja lännellisiä suurtalollisia, mutta sehän sopii rannattomista latomeristään tunnettuun miljööseen.
terv Matti Lund
Tuossa on minulla pikku virhe, Hartvikin omistama talo oli Tölbyssä eikä Vikbyssä. Nämä olivat toki naapurikyliä ja Hartvikin veli oli jäljitysteni mukaan asunut joitakin aikoja Vikbyssä, jos olen tulkinnut oikein Mustasaaren käräjillä esitettyä kauppakirjaa ja sen mukaan Hartvikin ja hänen veljentyttärensä hallussa oli tällöin joitakin maita myös Vikbyn puolelta.
Tämä detaljihan on sivuseikka eikä kuulu tämä aiheen ytimeen, vaan muistutin Hartvikin esimerkin kautta Etelä-Pohjanmaan talonhaltijuusskaaloista, jotka on hyvä pitää mielessä, kun tehdään päätelmiä useamman talon omistajuuksista.
terv Matti Lund
Matti Lund
31.07.13, 11:46
..
Ja tähän kylvöluetteloon:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577203
...
terv Matti Lund
Niin, vuoden 1636 maakirjassa ja karjaluettelossa on Paavo Mikinpoika, mutta tuossa kylvöluettelossahan on Paavo Mikinpojan tilalla samasa paikassa Mikki Erkinpoika ja henkikirjassa Mikki Paavonpoika.
Henkikirjassa Mikki Paavonpoika on maksanut henkirahaa niukimman mukaan. Kun taas kyvöluettelossa nimenä on Mikki Erkinpoika ihan tavallisen vähäväkisen talon määrän keralla, mutta koska Mikki Erkinpoika puuttuu henkikirjasta ja muista luetteloista, niin todennäköistä on, että Erkinpoika on tässä patronyymivirhe.
Ei tätä Könnöäkään voi tulkita suoremmaksi ilman tällaista problematiikkaa kirjauksissa.
terv Matti Lund
Niin, vuoden 1636 maakirjassa ja karjaluettelossa on Paavo Mikinpoika, mutta tuossa kylvöluettelossahan on Paavo Mikinpojan tilalla samasa paikassa Mikki Erkinpoika ja henkikirjassa Mikki Paavonpoika.
Henkikirjassa Mikki Paavonpoika on maksanut henkirahaa niukimman mukaan. Kun taas kyvöluettelossa nimenä on Mikki Erkinpoika ihan tavallisen vähäväkisen talon määrän keralla, mutta koska Mikki Erkinpoika puuttuu henkikirjasta ja muista luetteloista, niin todennäköistä on, että Erkinpoika on tässä patronyymivirhe.
Ei tätä Könnöäkään voi tulkita suoremmaksi ilman tällaista problematiikkaa kirjauksissa.
terv Matti Lund
Hei!
Tämä keskustelu menee sivuraiteille.
Näytin vain esimerkin veroluettelosta, jossa sama nimi esintyy kahteen kertaan.
Se on selvää, että Seppäsen ja Könnön alkuvaiheet ovat sumeat, veroluetteloista ei ole mahdolista muodostaa niistä selkeätä kuvaa oikeastaan koko 1600-luvulla, talot ovat tulleet verolle 1654. Ja sen voi myös todeta, että sekavuus näkyy SAY:ssakin, tiedot ovat siis sekaisin.
Ja varmasti isäntäluetteloissa on myös sumeutta. En ole jaksanut selvitellä niitä ristiriitaisuuksia, mitä niissä näyttäisi olevan, mutta antavat ne kaikille muille, paitsi pedanteille sukutukijoille, kuvaa talojen alkuvaiheista.
Myöhempien tietojen perusteella on selvää, että Hyypässä asui perheitä, joita ei näistä veroluettoloista löydy. Ja samaten on myös selvää, että Seppäsen ja Könnön väellä oli sukusiteitä. Niiden tarkempi selvittely ei nyt tähän liity.
Mikä se veroluettelosta näkyvä isäntä oikein oli? Käsittääkseni jonkinlainen vastuuhenkilö ja kuten esimerkkisikin osoittaa, eri luetteloiden perusteella isännäksi voi päätellä eri henkilöitä. Siinä mielessä tulkitsin, että Paavo Mikonpoika on voinut olla oman perheensä ja todennäköisen lankomiehensä perheen asuinsijan vastuuhenkilö jonakin vuonna, koska tätä lankomiestä ei koko 1630-luvulla näy missään luettelossa. Saattoi silti arvaus mennä pieleen
(mitä sitten? ).
Mitä tulee Mikko Erkinpoikaan, niin hänet kyllä löytää monesta veroluettelosta ja hänet on tulkittu Seppäsen uudisviljelijäksi 1624-1634. Joten patronyymi ei ole virhe. Mutta Mikki Paavonpoika varmaankin on virhe, ketä lie tarkoitettu.
Mikko Erkinpoika oli kaikesta päätellen Paavon isä. Seppäsessä (kai) mainitaan 1627 ruodutusluettelossa Niilo Erkinpoika, joka luettelon mukaan oli silloin 70-vuotias. Niilo oli oletettavasti Mikko Erkinpojan veli ja perusteeksi esitän nyt vaikka sen, että Kauhajoen historia kertoo Juha Heikinpoika Könnön (Niilon pojanpoika varmaankin) olleen 1675 Riikassa suorittamassa varuskuntapalvelua. Tässä on yksi ristiriita, nimet viittaavat Könnöön, mutta isäntäluettelossa Niilo ja Mikko ja Paavo mainitaan Seppäsen asukkaina. Se on kuitenkin täysin toisen pohdinnan aihe.
Mitä tulee höynäyttämiseen, mistä jossakin viestissäsi kirjoitit, niin en nyt oikein ymmärrä, kuka on yrittänyt höynäyttää ja ketä. Ymmärrän höynäyttämisellä sitä, että joku tieten ja tarkoituksella johtaa muita harhaan
tai pettää. Olen sukututkimuksessa niin yksinkertainen amatööri, etten ymmärrä, miksi kukaan sukutukimusasioissa pyrkisi johtamaan ketään harhaan. Jos minä esitän jotakin, mikä ei pidä paikkaansa, johtuu se yksinkertaisesti siitä, että olen erehtynyt.
Ja sillä tavalla tulkitsen muidenkin erehtyneen, jos huomaan jonkun toisen esittävän jotakin, mikä ei pidä paikkaansa. En näe perusteita lähteä keksimään salattuja motiiveja.
Terveisin Kari
Annemarita
31.07.13, 19:06
Tervehdys!
Haluaisin tietää, että pitääkö paikkansa ja onko sama henkilöt jolla poikansa Matti ja Hannu?; Paavo Paavonpoika Korhonen noin s. 1550-1555 Rautalammilta Savosta Kauhajoelle ja k. jälkeen 1626 Kauhajoki? Kauhajoen isäntänä 1624, jolla on poikansa Matti Paavonpoika Korhonen, Kauhajoen isäntänä 1625-1668.
Ja toinen myös Paavo Paavonpoika Korhonen, isäntänä Kauhajoen Korhosessa. s. 1570 Kauhajoki Korhonen, jolla poikansa Hannu Paavonp. Korhonen, Latva-Nikkola, s. Kauhajoki.
Sain sukututkijalta sukuselvityksiä.
En ole löytänyt HisKi:sta eikä kirkkokirjasta.. En osannut vielä SAY:ssa etsimässä näin vuoteen 1550 - 1570. Kuin löysin HisKi:ssa Valentin Hannunpoika
18.7.1675 20.7.1675 [Ilmola] Valentin Corhoinen Elias
Olisin kiitollinen teille, teistä osaisi vastata.
Kiittäen, Annemarita :confused:
Hei kaikki!
Wow pitkää listaa. Paljon kiitoksia mielenkiintoista mitä olette löytäneet.
Anteeksi, kun en saa selville monimutkaista. Putosin kärryltä kauas.. :confused: ymmärrykseni meni pääni yli. :oo:
Esitin aluksi yksinkertaisen kysymyksen.
Voisitko yksinkertaista selkeästi selittää. Eivätkö siis Matti Paavonpoika ja Hannu Paavonpoika samaan isään Paavo Paavonpoika Korhoseen s. noin 1550 - 1570 tai Paavo (ei ole patronyymi) Korhoseen tai kenen??
Olisi sukuselvityksiä Paavosta muutamaan jälkeläiseen. Jätin viestiä esivanhempieni polkuja (tällä numerolla #23).
Minulla odottaa kahta samannimistä Paavo Paavonpoika Korhonen, enkö voi yhdistää samaksi henkilöksi?
Jos jää vielä epäselväksi, että ovatko he Rautalammista. Jätetään myöhemmäksi kun ehkä selviää kuten Kari sanonut.
Kiittäen ja terveisin, Annemarita
Hei kaikki!
Esitin aluksi yksinkertaisen kysymyksen.
Voisitko yksinkertaista selkeästi selittää. Eivätkö siis Matti Paavonpoika ja Hannu Paavonpoika samaan isään Paavo Paavonpoika Korhoseen s. noin 1550 - 1570 tai Paavo (ei ole patronyymi) Korhoseen tai kenen??
Olisi sukuselvityksiä Paavosta muutamaan jälkeläiseen. Jätin viestiä esivanhempieni polkuja (tällä numerolla #23).
Minulla odottaa kahta samannimistä Paavo Paavonpoika Korhonen, enkö voi yhdistää samaksi henkilöksi?
Jos jää vielä epäselväksi, että ovatko he Rautalammista. Jätetään myöhemmäksi kun ehkä selviää kuten Kari sanonut.
Kiittäen ja terveisin, Annemarita
Hei!
Kysymys oli yksinkertainen, mutta vastaus ei. Toistaiseksi on vain tyydyttävä siihen, että varmoja vastauksia ei ole. Jossakin sukupolvessa joka tapauksessa tulee vastaan raja, jota edeltävistä sukupolvista ei enää tietoa löydy.
Mutta kysymys oli myös hyvä, koska esiin on tullut mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja ilman kysymystäsi ei tätä asiaa olisi otettu tarkasteluun.
Todisteita ei vain ole riittävästi päätöksen tekoon, ainakaan vielä.
Selvitys kuitenkin jatkuu, mutta lähiaikoina minulla ei taida olla varsinaisesti uutta esitettävää. Tässä nyt menee minusta riippumattomista syistä jonkin aikaa, jopa muutama kuukausi, ennenkuin haluan esittää käsitykseni Matti Paavonpojan sukujuurista tai voiko niistä sanoa enempää kuin nytkään.
Hannu Paavonpojan suhteen voi olla vielä vaikeampi löytää uusia tietoja, millä perustella hänen sukujuuriaan.
Jossakin vaiheessa palaan asiaan joka tapauksessa.
Terveisin Kari
Matti Lund
31.07.13, 21:16
Hei!
Tämä keskustelu menee sivuraiteille.
Näytin vain esimerkin veroluettelosta, jossa sama nimi esintyy kahteen kertaan.
...
Mitä tulee Mikko Erkinpoikaan, niin hänet kyllä löytää monesta veroluettelosta ja hänet on tulkittu Seppäsen uudisviljelijäksi 1624-1634. Joten patronyymi ei ole virhe. Mutta Mikki Paavonpoika varmaankin on virhe, ketä lie tarkoitettu.
Mikko Erkinpoika oli kaikesta päätellen Paavon isä. Seppäsessä (kai) mainitaan 1627 ruodutusluettelossa Niilo Erkinpoika, joka luettelon mukaan oli silloin 70-vuotias. Niilo oli oletettavasti Mikko Erkinpojan veli ja perusteeksi esitän nyt vaikka sen, että Kauhajoen historia kertoo Juha Heikinpoika Könnön (Niilon pojanpoika varmaankin) olleen 1675 Riikassa suorittamassa varuskuntapalvelua. Tässä on yksi ristiriita, nimet viittaavat Könnöön, mutta isäntäluettelossa Niilo ja Mikko ja Paavo mainitaan Seppäsen asukkaina. Se on kuitenkin täysin toisen pohdinnan aihe.
Mitä tulee höynäyttämiseen, mistä jossakin viestissäsi kirjoitit, niin en nyt oikein ymmärrä, kuka on yrittänyt höynäyttää ja ketä. Ymmärrän höynäyttämisellä sitä, että joku tieten ja tarkoituksella johtaa muita harhaan
tai pettää. Olen sukututkimuksessa niin yksinkertainen amatööri, etten ymmärrä, miksi kukaan sukutukimusasioissa pyrkisi johtamaan ketään harhaan. Jos minä esitän jotakin, mikä ei pidä paikkaansa, johtuu se yksinkertaisesti siitä, että olen erehtynyt.
Ja sillä tavalla tulkitsen muidenkin erehtyneen, jos huomaan jonkun toisen esittävän jotakin, mikä ei pidä paikkaansa. En näe perusteita lähteä keksimään salattuja motiiveja.
Terveisin Kari
Hei, kerroin vain kuvaannollisesti, että maakirja höynäyttää helposti tutkijan - siis tutkija menee lankaan, kun olettaa joitain maakirjan tietoja lähes tosiaikaiseksi ja tekee sen perusteella oletuksia henkilöistä. Eräänkin autuaan esi-isäni perintöä jaettiin jo vuonna 1653, mutta hänen nimensä oli juuttunut maakirjaan vuoteen 1670 asti. Myös maakirjan manttaaliluku oli eräässä tapauksessa jämähtänyt 20 vuodeksi ja hankaloitti tutkimusta. - Tällaiset höynäyttävät tutkijan, jos verrokkimateriaalia ei ole. Tunnustan, että maakirja on höynäyttänyt minutkin muutaman kerran, kunnes olen löytänyt verrokkimateriaalia, joka on palauttanut minut takaisin oikeille raiteille.
Mikki Erkinpojan 1/4 manttaalin talo on vuoden 1633 maakirjassa normaalissa tilassa, mutta vuoden 1634 maakirjassa autiona yhdessä Tuomas Heikinpojan talon (Rauska) kanssa. Samanaikaisesti Matti Paavonpojan talo (Korhonen) on OK.
Kun asiaa tarkastellaan vuoden 1633 ruodutusluettelosta, siellä on Matti Paavonpoika, 36 -vuotias, ja hänen 1/3 manttaalin talonsa on Ok, kuten odottaa sopiikin, mutta Mikki Erkinpoika ja Tuomas Heikinpoika puuttuvat kokonaan siitä vuoden 1633 luettelosta, vaikka siinä on lueteltu myös työkyvyttömiä vanhuksiakin. Tämä on ajantasainen, koska siitä pitää olla valkattavissa kruunun tarpeeseen elävää miesvoimaa.
Kun kuitenkin nämä Mikki Erkinpojan ja Tuomas Erkinpojan 1/4 manttaalin talot ovat vuoden 1633 maakirjassa normaalisti, mutta vuoden 1634 maakirjassa autioina, mutta miehet puuttuvat jo 1633 ruodutusluettelosta, voidaan päätellä, että talot ovat autioituneet jo vuonna 1633, joko maakirjan laatimisen jälkeen tai sitten maakirja ei ollut vuonna 1633 siinä suhteessa ajan tasalla.
Todennäköistä on, että Mikki Erkinpoika on kuollut vuoteen 1633 mennessä ja sikäli nimi vuoden 1635 kylvöluettelossa on todennäköisesti erehdys, mutta Paavo Mikinpoika vuoden 1636 karjaluettelossa oikein. Liisa Ruismäen talonhaltijaluettelossa Mikki Erkinpoika on 1624-34. Tuota jälkimmäistä olisin sangen valmis hieman korjaamaan.
Ongelma on siinä, että vuosilta 1631-32 on käytettävissä vain maakirja, mutta jo vuoden 1629 karjaluettelossa on Mikki Erkinpojan tilalla Niiles Erkinpoika ja Rauskassa Tuomas Heikinpojan tilalla Aune Rauska. Aune ei ole kuitenkaan vielä 1629 leski, vaan mies on ehkä lähtenyt sotaan ja sille tielle ehkä jäänyt. Vuoden 1630 ruodutusluettelossa Matti Paavonpoika jälleen OK, nyt 32 -vuotias. Tästäkin jo Mikki Erkinpoika ja Tuomas Heikinpoika puuttuvat. Ei ole Niiles Erkinpoikaakaan. Vuoden 1629 ruodutusluettelossa Matti Paavonpoika on 1/4 mantaalillaan, ja toisessa 1/4 manttaalissa, joka lienee Seppäsen talo, on nihti Heikki Niileksenpoika.
Paavo Mikinpojan talon vero on vähennetty vain vuonna 1636, vuoden 1637 maakirjassa ja ruodutusluettelossa se on normaalit 1/4 manttaalia.
terv Matti Lund
Todennäköistä on, että Mikki Erkinpoika on kuollut vuoteen 1633 mennessä ja sikäli nimi vuoden 1635 kylvöluettelossa on todennäköisesti erehdys, mutta Paavo Mikinpoika vuoden 1636 karjaluettelossa oikein. Liisa Ruismäen talonhaltijaluettelossa Mikki Erkinpoika on 1624-34. Tuota jälkimmäistä olisin sangen valmis hieman korjaamaan.
Ei ole Niiles Erkinpoikaakaan. Vuoden 1629 ruodutusluettelossa Matti Paavonpoika on 1/4 mantaalillaan, ja toisessa 1/4 manttaalissa, joka lienee Seppäsen talo, on nihti Heikki Niileksenpoika.
Paavo Mikinpojan talon vero on vähennetty vain vuonna 1636, vuoden 1637 maakirjassa ja ruodutusluettelossa se on normaalit 1/4 manttaalia.
terv Matti Lund
Hei,
muutama puuttuva nimi niissä luetteloissa häiritsee.
Mikki Erkinpoikaa ei näy vuoden 1627 ruodutusluettelossa, vaikka se näyttäisi kattavimmalta. Luettelossa mainitaan Kauhajoen ensimmäisenä Jussi (Jöns, Jöran) Tuomaanpoika 20-vuotias, joka sairastaa tyrää. Hän vaikuttaa samalta mieheltä, joka 1649-1674 on Seppäsen isäntänä. Ei tunnistusta vuoden 1627 jälkeen kuitenkaan mistään luettelosta ennen isännäksi tuloa. Ehkä väki oli periferiassa niin köyhää ja sairasta, että olivat verosta vapautettuja? Kauhajoen historian (=KH) mukaan Jussi Tuomaanpoika testamenttasi Seppäsen sisarensa pojalle Matti Paavonpojalle, jonka isäksi arvioin vastoin KH:n tietoja Paavo Mikonpojan. Tässä en perustele asiaa, vaikka minulla perusteet onkin.
Heikki Niileksepoika on vuoden 1627 luettelossa 16-vuotias ja isänsä Niiles Erkinpoika 70. Vuoden 1629 ruodutusluettelon jälkeen en Heikistä ole merkintöjä tunnistanut, en kyllä kaikkia netistä voudintileistä löytyviä luetteloita ole lukenut. Aiemmin mainitsemaani sotilas Juha Heikinpoika Könnöä, joka oli Riikassa 1675, on vaikea sovittaa muuksi kuin Heikki Niilekesenpojan pojaksi. Askarruttaa vain, miksi nimi Könnö, jos isä ja isoisä asuivat Seppäsessä.
Muitakin avoimia kysymyksiä on, mutta kaikkiin kysymyksiinhän ei vastauksia löydy.
Terveisin Kari
Matti Lund
01.08.13, 10:35
Hei,
muutama puuttuva nimi niissä luetteloissa häiritsee.
Mikki Erkinpoikaa ei näy vuoden 1627 ruodutusluettelossa, vaikka se näyttäisi kattavimmalta. Luettelossa mainitaan Kauhajoen ensimmäisenä Jussi (Jöns, Jöran) Tuomaanpoika 20-vuotias, joka sairastaa tyrää. Hän vaikuttaa samalta mieheltä, joka 1649-1674 on Seppäsen isäntänä. Ei tunnistusta vuoden 1627 jälkeen kuitenkaan mistään luettelosta ennen isännäksi tuloa. Ehkä väki oli periferiassa niin köyhää ja sairasta, että olivat verosta vapautettuja? Kauhajoen historian (=KH) mukaan Jussi Tuomaanpoika testamenttasi Seppäsen sisarensa pojalle Matti Paavonpojalle, jonka isäksi arvioin vastoin KH:n tietoja Paavo Mikonpojan. Tässä en perustele asiaa, vaikka minulla perusteet onkin.
Heikki Niileksepoika on vuoden 1627 luettelossa 16-vuotias ja isänsä Niiles Erkinpoika 70. Vuoden 1629 ruodutusluettelon jälkeen en Heikistä ole merkintöjä tunnistanut, en kyllä kaikkia netistä voudintileistä löytyviä luetteloita ole lukenut. Aiemmin mainitsemaani sotilas Juha Heikinpoika Könnöä, joka oli Riikassa 1675, on vaikea sovittaa muuksi kuin Heikki Niilekesenpojan pojaksi. Askarruttaa vain, miksi nimi Könnö, jos isä ja isoisä asuivat Seppäsessä.
Muitakin avoimia kysymyksiä on, mutta kaikkiin kysymyksiinhän ei vastauksia löydy.
Terveisin Kari
Voipa hyvinkin olla tuo Könnön poika kuten kertoilet. Jokin varmistus siihen olisi saatava, kun jälkeläisiäkin näyttäisi ehkä siunautuvan ja siten intressiä olevan.
Armas Luukkohan ihan oikein toteaa savolaisista uudisasuttaja-kaskenpolttajista, että useimpien tarkempaa asuinpaikkaa on vaikeaa, monesti mahdotonta määrittää, koska he liikkuivat niin liukkaasti ja paikkaa vaihtaen. Hän antaa siitä muutaman esimerkin. Hän myös korostaa, että Etelä-Pohjanmaan voudeilla oli suuria sopeutumisvaikeuksia kirjata kaskenpolttajia luetteloihinsa ja uskoo, että monet huonemiesluetteloihin kirjatut savolaiset ylläpitivät täyttä kaskitalouteen perustuvaa taloutta.
On kovasti omaa mielenkiintoanikin nostattavaa näitä pohtia Suur-Ilmajoen ja Kauhajoen osalta.
Varsinkin Könnön tilanne sen haasteellisuuden takia ryhtyi enemmän kiinnostamaan.
Mielestäni sen sijaan myytti Kauhajoen Korhosten rautalampilaisuudesta on murrettu lähes vesitiiviisti ja luulen, että tätä myytin murtoa on mahdotonta murtaa enää takaisin myytin puolesta. Niin hyvin Rautalammin Korhoset itse ovat tutkineet omat vaiheensa Rautalammilla, eivätkä ole löytäneet sellaista sopivaa omaa jäsentään, joka olisi voinut olla Kauhajoen Korhosten alkuunpanija.
Tämä ei mitenkään kumoa sitä mahdollisuutta, etteikö Kauhajoelle ensimmäiseksi saapunut Korhonen olisi voinut käyttää kulkumatkaansa Rautalammin kautta kiertyvää (ohikulku-)reittiä ja olisi siinä syssyssä "morjestanut" Rautalamminkin Korhosia, varsinkin jos jotain kaukaisempaa sukulaisuutta oli tiedossa. Nämä mahdollisuudet jäävät kuitenkin kaikkinensa puhtaaksi spekulaatioksi.
Aikaisemmin viittamistani Luukon sitaateista käy selville, ettei Luukko väitä mitään Korhosesta, vaan ilmaisee erittäin epävarmasti sen, että useimmat Suur-Ilmajoelle Savosta tulijat lienevät tulleet Rautalammin ja Ruoveden suunnilta, minkä voisin itsekin hyvin allekirjoittaa, kunhan vain ymmärrettäisiin oikein tämän sanonnan epämääräisyys ja epävarmuus.
Itse asiassa kun kävin vielä eilen läpi kymmenkunta sivua Luukon kirjoitusta tästä yleisaiheesta, hän täsmensi vain, että
"Todellisuudessa eikä paperilla muutti myös Pietari Lapvetinen Ähtäristä (1567) Alavuden Ahvenjärvelle (1575)[s. 249].
Siis tässä asia on tarkistettavissa tutkimalla Ähtärin luetteloita 1567 ja Ahvenjärven luetteloa 1575.
Korostan, että alkuunkaan tämäntasoista tarkastusta ei ole voitu tehdä Kauhajoen Korhosten liikkeistä.
Luulen, että omituiset kiemurat Könnön ja Seppäsen asuttamisessa johtuvat osaksi paitsi siitä, että veroluetteloissa on hankalia epäajantasaisuuksia, myös paikanvaihdoksista, joita on mahdoton kunnollisesti tunnistaa.
Nythän vaikkapa aikavälillä 1626 (kymmenykset 4957:50 mf ES852)-1640 (RL WA773 ja MK mf ES2467) on Mikki Erkinpoika = on vielä 1626 kymmenysluettelossa, muttei sen jälkeen kuin maakirjassa 1627-33, todennäköisesti fyysisesti joko kuollut pian vuoden 1626 jälkeen tai lähtenyt muualle, fyysisesti tilalle Niiles Erkinpoika, joka näkyy samassa talossa mm. aikavälillä 1627-29, Heikki Niileksenpoika (näkyy 1627, 1629) ja Mikki Paavonpoika, joka näkyy kerran 1635 ja sitten Paavo Mikinpoika Könnö, joka näkyy muutaman kerran luetteloissa vuoden 1635 jälkeen.
Sekä Könnö ja Seppänen ovat maakirjoissa 1/4 manttaalin taloja, joista asujat maksoivat täyttä vuotuisveroa ainakin Mikki Erkinpoika jo 1630. Tuomas Heikinpoika naapurissa otti 1/4 manttaalin talon (Rauska) vapaavuosilla, mikä ilmoitetaan vuoden 1631 maakirjassa (nide 4965 mf ES853) ja jota Ruismäen haltijaluettelokin hyvin noudattaa.
Mutta toisaalta Ruismäen haltijaluetteloissa on epätäsmällisyys verollepanossa niin, että on syntynyt vaikutelma ikään kuin Paavo Könnö viljelisi samanaikaisesti sekä Mikki Erkinpojalta ja Niiles Erkinpojalta autioksi jäänyttä taloa että aivan pystymetsästä ottamaansa tilaa. Koska vuosien 1635-40 Paavo Könnön viljelyä, karjaa ja henkilöitä koskevat luvut ovat aivan minimirajoilla, on epäiltävissä, että hänellä olisi ollut kaksi taloa, pienen pientäkään, tehokkaassa yhtäaikaisessa viljelyssä. Mutta ei tämä sulje pois sitä, etteikö hän olisi vallannut omavaltaisesti autioituneen tilan maita ja olisi saattanut pitää niitä jonkin aikaa tyhjän panttina, ennen kuin kruunu olisi ehtinyt siihen puuttua.
Verovapaudet näkyvät veroluetteloissa 1620- ja 1630 -lukujen osalta aika selkeästi, melkein kaikenkattavasti, kun lähes joka vuodelta on myös autio- ja tarkastusluetteloita. Samalla niteellä, jolla n em. vuoden 162 kymmenysluettelo on myös kaikkien Etelä-Pohjanmaan armeijan vapaatalonpoikien luettelo s:lta 99 alkaen. Siten todennäköisenä syynä joidenkin nimien yllättäville poistumisille veroluetteloista vuosien 1626-40 välillä tuskin ovat erityisten vapauksien myöntämiset, vaan nimet ovat kuolleet tai luikkineet muualle. On muistettava myös taustalla jylläävän kolmikymmenvuotisen sodan vaatima "verivero", joka saattaa joltain osalta myös selittää Kauhajoen "miespakoa"?
terv Matti Lund
Luin kirjaa Kyrönjoki-Meirän joki. Siinä oli juttu, jossa kerrottiin Juho Rahnaston ja Valentin Korhosen kiistelleen Ponsijärven ympäristön alueesta vuonna 1685.
Asia oli ollut Ilmajoen käräjillä, jossa myös Valentinin oikeudet tunnustettiin.
Antaisikohan käräjäpöytäkirja selvyyttä, mistä Valentinin oikeus alueeseen periytyi. Oliko oikeudet Latva-Nikkolalla, vai olisiko ne tulleet Valentinin isän Hannun myötä, esimerkiksi Kauhajoen Korhosesta?
Terveisin Antti
Luin kirjaa Kyrönjoki-Meirän joki. Siinä oli juttu, jossa kerrottiin Juho Rahnaston ja Valentin Korhosen kiistelleen Ponsijärven ympäristön alueesta vuonna 1685.
Asia oli ollut Ilmajoen käräjillä, jossa myös Valentinin oikeudet tunnustettiin.
Antaisikohan käräjäpöytäkirja selvyyttä, mistä Valentinin oikeus alueeseen periytyi. Oliko oikeudet Latva-Nikkolalla, vai olisiko ne tulleet Valentinin isän Hannun myötä, esimerkiksi Kauhajoen Korhosesta?
Terveisin Antti
Epäilen, että Kauhajoen Korhosella olisi ollut mitään eräalueita, vaikka Ponsiluoma lähellä Kauhajoen rajaa onkin, mutta Kurikan puolella. Nimittäin muistan hiljakkoin lukeneeni, että erämaat peruutettiin kruunulle 1552 ja kun Kauhajoen Korhonen on perustettu sitä myöhemmin, niin sellaisen kaukoalueen olisi kai pitänyt tulla Kauhajoen Korhosen omistukseen talon perustajan perintönä paljon vanhemmasta talosta. Mutta kun perustajankaan alkuperää ei ole varmuudella pystytty tunnistamaan, niin ei taida tästä löytyä apua Hannun alkuperän selittämiseen.
Muuten se tieto ilmeisesti Latva-Nikkolan vanhasta eränautinnasta Ponsiluomalla on mielenkiintoinen. Käsittääkseni tiedot Ilmajoen vanhojen talojen eräalueista yleensä ottaen ovat aika epätäydelliset, ainakin itselläni.
T. Kari
Tuolla taannoin kyseltiin dna-testausten perään. Omasta (isäni) testistä Ydna67 GD6 (genetic distance) löytyy osuma Elias Erkinpoika Latva-Nikkola. Muistaakseni tämä sukunimi tuli esille keskusteluketjussa.
Todennäköisyys, että isäni ja ko. toisen testattavan yhteinen esi-isä löytyy edellisistä sukupolvista on seuraava:
(Sukupolvet, Todennäköisyys) 4 = 1.17%, 8 = 17.80%, 12 = 50.85%, 16 = 78.17%, 20 = 92.24%, 24 = 97.66%,
Oma Ydna-linja johtaa Tavinsalmelle. Antaako tämä tieto mitään osviittaa pohdintoihin?
Tuolla taannoin kyseltiin dna-testausten perään. Omasta (isäni) testistä Ydna67 GD6 (genetic distance) löytyy osuma Elias Erkinpoika Latva-Nikkola. Muistaakseni tämä sukunimi tuli esille keskusteluketjussa.
Todennäköisyys, että isäni ja ko. toisen testattavan yhteinen esi-isä löytyy edellisistä sukupolvista on seuraava:
(Sukupolvet, Todennäköisyys) 4 = 1.17%, 8 = 17.80%, 12 = 50.85%, 16 = 78.17%, 20 = 92.24%, 24 = 97.66%,
Oma Ydna-linja johtaa Tavinsalmelle. Antaako tämä tieto mitään osviittaa pohdintoihin?
Tämä on nyt ristiriitainen asia, koska Erkki Latva-Nikkola oli Latva-Nikkolan vävy ja Upan sukua, jonka Y-DNA haploryhmä ei ole käsittääkseni N vaan I.
Kyseessä on ilmeisesti virhe niissä lähiosumatiedoissa, sillä se on näkynyt minullakin, mutta se on käsittääkseni korjattu niissä FTDNA:n public/Finland taulukoissa, mutta ei ole korjaantunut lähiosumien tiedoissa.
En siis tiedä, kuka se kaukaisin esi-isä oikeasti on siinä isälinjassa, jossa mainitaan Elias Erkinpoika Latva-Nikkola, mutta se on joku muu kuin tämä Elias.
Siten tämä vertailu ei anna ainakaan toistaiseksi mitään tietoa Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolan eli Korhosen isän kotiseudusta.
Mutta asiasta saataneen uutta tietoa lähitulevaisuudessa.
Niissä taulukoissa on jo valmiina yksi testitulos, joka käsittääkseni on Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolan pojan Valentinin pojan Gabrielin (k. 1686) mieslinjaiselta jälkeläiseltä. Nimeksi on kyllä mainittu Peltoniemi, mutta
Jaakko Sarvelan Ilkan sukututkimus ei tunne Valentin Hannunpoika Peltoniemellä poikaa Gabriel, vaikka tämä Gabriel kuolinvuonnaan näkyykin Ilmajoen Peltoniemessä renkinä. Testitulosen numero on KIT 317357.
On syytä olettaa, että Gabriel on Valentin Hannunpoika Latva-Nikkolan eli Korhosen poika. Näytteen antajaa en tiedä.
Mutta odotellaan vielä vähän aikaa, ehkä kaksi viikkoa, niin ilmoittelen tarkemmin.
Jos kysymyksessä oli Ilmajoen Latva-Nikkola, niin Elias Erkinpoika (isäntänä 1731-1760) oli Latva-Nikkolan vävyn (isäntä 1708-1730) poika.
Sarvelan laatimassa isäntäluettelossa tämä vävy on merkitty tulleeksi Seinäjoen Uppalasta, mutta muistaakseni siinä oli jokin väärinkäsitys.
Tämän vävyn vaimo oli kylläkin sukua Hannu Paavonpoika Korhoselle.
Kurikan Latva-Nikkolasta en löydä Elias Erkinpoikaa.
Terveisin Antti
Jos kysymyksessä oli Ilmajoen Latva-Nikkola, niin Elias Erkinpoika (isäntänä 1731-1760) oli Latva-Nikkolan vävyn (isäntä 1708-1730) poika.
Sarvelan laatimassa isäntäluettelossa tämä vävy on merkitty tulleeksi Seinäjoen Uppalasta, mutta muistaakseni siinä oli jokin väärinkäsitys.
Tämän vävyn vaimo oli kylläkin sukua Hannu Paavonpoika Korhoselle.
Kurikan Latva-Nikkolasta en löydä Elias Erkinpoikaa.
Terveisin Antti
Joo, on se tieto Latva-Nikkolan vävyn kotipaikasta minullakin alunperin Jaakko Sarvelan isäntäluettelosta, mutta löytyy sille muutakin vahvistusta.
Uppa-sukuseuran julkaisu vuodelta 2004 vahvistaa sen. Sivulla 3 Uppalan vuosien 1694-1705 tiedoissa: Erkki Tuomaanpoika ja Valpuri Jaakontytär Korhonen (Latva-Nikkola) vihitään Ilmajoella 27.2.1698. Erkki muuttaa vaimosa kotitaloon Ilmajoen Peltoniemenkylään.
Tosin vihkimerkinnässä ei Erkin alkuperää mainita, mutta on se varmasti voitu päätellä muuten. Itse en ole sen tarkemmin asiaan perehtynyt.
Mutta tarkemmin Gabriel Valentininpoika Peltoniemestä, jonka jälkeläisen Y-DNA-testin tulos on FTDNA:n sivuilla.
Päättelen Gabrielin isän olleen nimenomaan Valentin Hannunpoika Korhonen eikä Peltoniemi, niinkuin hautausmerkinnästä voisi päätellä.
Gabriel mainitaan SAY:ssa vuosina 1680 ja 1681 renkinä Ilmajoen Sihtolassa
ja vuosina 1683 ja 1686 renkinä Peltoniemessä. Ei siis poikana. Nämä Sihtolan ja Peltoniemen merkinnät näkyvät samalla sivulla osoitteessa
http://digi.narc.fi/digi/view,ka?kuid=66088.
Lisäksi haploryhmä on N, mitä ei oikein odottaisi Ilmajoen Peltoniemen mieslinjalta, ennemminkin Korhosilta.
Gabrielin jälkeläisen Y-DNA67-testituloksen löytämiseksi annan vähän tarkempia koordinaatteja.
http://www.familytreedna.com/public/Finland
Sitten Y-DNA Results > Classic.
Taulukon sivulle 4 ja alusta lähtien noin 3/4 kohti sivun loppua, niin nykyhetkellä ollaan aika lähellä Gabriel Valentininpojan riviä, KIT 317357.
Ei se tulos näytä kuitenkaan olevan kovin lähellä niitä Korhosia, mitä testatuista
löytyy. Tarkemmin en tiedä, kun ei ole pääsyä näkemään niitä lähiosumia, koska en ole osallinen mitenkään tämän testituloksen aikaansaamisessa. Huomasin sen vain sattumalta.
Jatkoa tälle tarkastelulle lienee saatavissa lähiaikoina.
Joo, on se tieto Latva-Nikkolan vävyn kotipaikasta minullakin alunperin Jaakko Sarvelan isäntäluettelosta, mutta löytyy sille muutakin vahvistusta.
Uppa-sukuseuran julkaisu vuodelta 2004 vahvistaa sen. Sivulla 3 Uppalan vuosien 1694-1705 tiedoissa: Erkki Tuomaanpoika ja Valpuri Jaakontytär Korhonen (Latva-Nikkola) vihitään Ilmajoella 27.2.1698. Erkki muuttaa vaimosa kotitaloon Ilmajoen Peltoniemenkylään.
Tosin vihkimerkinnässä ei Erkin alkuperää mainita, mutta on se varmasti voitu päätellä muuten. Itse en ole sen tarkemmin asiaan perehtynyt.
Mutta tarkemmin Gabriel Valentininpoika Peltoniemestä, jonka jälkeläisen Y-DNA-testin tulos on FTDNA:n sivuilla.
Päättelen Gabrielin isän olleen nimenomaan Valentin Hannunpoika Korhonen eikä Peltoniemi, niinkuin hautausmerkinnästä voisi päätellä.
Gabriel mainitaan SAY:ssa vuosina 1680 ja 1681 renkinä Ilmajoen Sihtolassa
ja vuosina 1683 ja 1686 renkinä Peltoniemessä. Ei siis poikana. Nämä Sihtolan ja Peltoniemen merkinnät näkyvät samalla sivulla osoitteessa
http://digi.narc.fi/digi/view,ka?kuid=66088.
Lisäksi haploryhmä on N, mitä ei oikein odottaisi Ilmajoen Peltoniemen mieslinjalta, ennemminkin Korhosilta.
Gabrielin jälkeläisen Y-DNA67-testituloksen löytämiseksi annan vähän tarkempia koordinaatteja.
http://www.familytreedna.com/public/Finland
Sitten Y-DNA Results > Classic.
Taulukon sivulle 4 ja alusta lähtien noin 3/4 kohti sivun loppua, niin nykyhetkellä ollaan aika lähellä Gabriel Valentininpojan riviä, KIT 317357.
Ei se tulos näytä kuitenkaan olevan kovin lähellä niitä Korhosia, mitä testatuista
löytyy. Tarkemmin en tiedä, kun ei ole pääsyä näkemään niitä lähiosumia, koska en ole osallinen mitenkään tämän testituloksen aikaansaamisessa. Huomasin sen vain sattumalta.
Jatkoa tälle tarkastelulle lienee saatavissa lähiaikoina.
Ongelmaa aiheuttaa se, että perinteisen sukututkimuksen keinoin on voitu päätyä väärille urille ja oikea esi-isä onkin aivan joku muu kuin on oletettu. Mielenkiinnolla odotan N-miesten tuloksia Pohjanmaalta :). Vinkiksi: savolaista alkuperää epäilevien kannattaa liittyä myös Viitasaari-DNA(Savo-Tavastia) -projektiin.
Kari, olet oikeassa, että Elias Erkinpojan isä Erkki Tuomaanpoika Uppa, Latva-Nikkola oli Uppa sukua.
Ehkä muistikuvissani yhdistin tähän Peltoniemen ja Latva-Nikkolan Valentinien ja Seinäjoella olleiden saman nimisten isäntien "ongemaan".
Saattoi myös saada muistelemaan se, että DNA oli Elias Erkinpoikaan, vaikka ainakin jo 1986 julkaistussa Sarvelan isäntäluettelo mainitsi Eliaksen isäksi Erkki Tuomaanpojan.
Vaikka tämä ei kuulutkaan tämän otsikon alle, pistän kuitenkin tähän kysymyksen:
Onko Wegelius suvun jäsenistä tehty DNA testiä?
(Erkki Tuomaanpoika Uppa, Latva-Nikkola, Johannes Tuomaanpoika Uppa, Wegelius ja Henrik Tuomaanpoika Uppa, Wegelius olivat veljeksiä, Uppa suvun mukaan)
Terveisin Antti
Vaikka tämä ei kuulutkaan tämän otsikon alle, pistän kuitenkin tähän kysymyksen:
Onko Wegelius suvun jäsenistä tehty DNA testiä?
(Erkki Tuomaanpoika Uppa, Latva-Nikkola, Johannes Tuomaanpoika Uppa, Wegelius ja Henrik Tuomaanpoika Uppa, Wegelius olivat veljeksiä, Uppa suvun mukaan)
Terveisin Antti
Tavallaan tämä Upan mieslinjan Y-DNA kuuluu keskusteluun, kun sillä perusteella epäilin Elias Erkinpoika Latva-Nikkolan ilmoitetun DNA-testituloksen virheellisyyttä. FTDNA:n sivulta löytyvät Jaakko Erkinpoika Upan ja Johannes Wegeliuksen testitulokset peräkkäin.
http://www.familytreedna.com/public/Finland sitten Y-DNA Results > Classic ja avautuvan taulukon toiselle sivulle, jota skrollataan noin 40 % sivun pituudesta eteenpäin, millä päästään lähelle Upan mieslinjan testituloksia.
Jaakko Erkinpoika Uppa: KIT 136297 tulos I-L258
Johannes Wegelius: KIT 2022178 tulos I-L258.
Tällä perusteella ei Elias Erkinpoika Latva-Nikkolan Y-DNA haploryhmän pitäisi
olla N. Mutta Upan ja Wegeliuksen tulokset sopivat tunnettuihin sukusuhteisiin.
Pari korjausta edelliseen viestiini.
Johannes Wegeliuksen testissä oli väärä KIT numero, olisi pitänyt olla
KIT 202178.
Sanavalinta oli huono, kun kirjoitin testituloksen virheellisyydestä.
Testin virheistä en tietenkään tiedä mitään, mutta siinä on ristiriita, että Elias Erkinpoika Latva-Nikkolan mieslinjaisten jälkeläisten haploryhmä olisi N. Mikä ristiriidan selittää, niin siitäkään en voi tietää mitään.
Kauhajoen Korhosen Matti Paavonpojan mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA67 testin
tulos on valmistunut.
Minkään analyysin tekemiseen en omaa pätevyyttä, mutta muutaman asian totean sen perusteella, mitä täältä Suku Forumilta olen lukenut Jaakko Häkkisen ja Korhosen suvun asiantuntijoiden kommenteista.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin suuren itäsuomalaisen Korhosen suvun tunnusmerkkejä ovat: YCAIIa-YCAIIb on 18-20 ja DYS 537 on 9.
Kauhajoen Korhosen Matti Paavonpojan mieslinjaisella jälkeläisellä vastaavat arvot ovat 18-18 ja 8.
Mainitsemallani Gabriel Valentininpoika Peltoniemen jälkeläisellä taas 18-20 ja 9. Tämä mieslinja kai sopisi Rautalammin Korhosiin.
Nähdäkseni tämän mukaan Kauhajoen Korhonen ei kuulu Rautalammin Korhosiin. Lähiosumissa on yksi lähimmistä kuitenkin n. 1630 kuollut Jaakko Korhonen Virroilta. Virroilta en kuitenkaan ketään Jaakko Korhosta löytänyt. Keuruulla sensijaan mainitaan Jaakko Korhonen, jota ei 1630 jälkeen näy.
Eli Matti Paavonpoika silti saattaisi olla Korhosia.
Gabriel Valentininpoika Peltoniemen esipolvista ei ole parempaa tietoa, mutta esiintyminen Sihtolassa ja Peltoniemessä kyllä vahvasti viittaa siihen, että hän hyvinkin saattoi olla Valentin Hannunpoika Yli-Nikkolan eli Korhosen poika, kun häntä ei Peltoniemessä mainita pojaksi vaan rengiksi.
Jos Gabriel Valentininpojan isän isä oli Hannu Paavonpoika Yli-Nikkola eli Korhonen, ei vertailu Matti Paavonpojan jälkeläisen tulokseen vahvista sitä, että Hannu ja Matti Paavonpojat olisivat olleet veljeksiä. Ei se kyllä varmuudella todista päinvastaistakaan. Pitäisi olla toiset polveutumisketjut Matti Paavonpoikaan ja Hannu Paavonpoikaan, mutta voi olla, että sellaisia ei ole löydettävissä.
Tämän enempää tätä en julkisessa keskustelussa kommentoi.
Kauhajoen Korhosen Matti Paavonpojan mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA67 testin
tulos on valmistunut.
Gabriel Valentininpoika Peltoniemen esipolvista ei ole parempaa tietoa, mutta esiintyminen Sihtolassa ja Peltoniemessä kyllä vahvasti viittaa siihen, että hän hyvinkin saattoi olla Valentin Hannunpoika Yli-Nikkolan eli Korhosen poika, kun häntä ei Peltoniemessä mainita pojaksi vaan rengiksi.
Jos Gabriel Valentininpojan isän isä oli Hannu Paavonpoika Yli-Nikkola eli Korhonen, ei vertailu Matti Paavonpojan jälkeläisen tulokseen vahvista sitä, että Hannu ja Matti Paavonpojat olisivat olleet veljeksiä. Ei se kyllä varmuudella todista päinvastaistakaan. Pitäisi olla toiset polveutumisketjut Matti Paavonpoikaan ja Hannu Paavonpoikaan, mutta voi olla, että sellaisia ei ole löydettävissä.
Tämän enempää tätä en julkisessa keskustelussa kommentoi.
Täytyy heti korjata tuota Gabriel Valentininpoika Peltoniemen arvelemaani alkuperää. Toistuvasti tahtovat nämä Nikkolat mennä sekaisin.
Tässä tapauksessa kyse on Ilmajoen Latva-Nikkolasta eikä Yli-Nikkolasta.
Jaakko Sarvelan Ilmajoen talonhaltijaluettelon mukaan Latva-Nikkola on ollut talon nimenä vuoteen 1830, jonka jälkeen nimi on ollut Ala-Nikkola.
Hannu Paavonpoika Korhonen oli siis Latva-Nikkolan vävy ja isäntä 1632-1658, jonka jälkeen isännäksi tuli hänen poikansa Valentin Hannunpoika Korhonen, isäntänä 1659-1677.
Annemarita
26.12.14, 01:26
Hei,
kiitos kovasti kaikille, jotka tutkitte Korhosta. Monimutkaiset ja mielenkiintoiset asiat. En ole tehnyt DNA-testiä.
Voisitko yksinkertainen selkeästi selittää, siis eivätkö ole Hannu Paavonpoika Korhonen, s. 1597 Kauhajoki ja Matti Paavonpoika Korhonen, s. 1597 Kauhajoki samaan isään Paavo Paavonpoika Korhoseen? :confused:
Jos eivät ole. Täytyy korjata irti Hannun tai Matin Paavo Paavopojasta ja siirtyä erikseen samanlaiseen toiseen nimeen Paavo Paavonpoika -, Korhosta.
Olin odottanut vastausta vuosiin. Kiitokset etukäteen.
Hyvää jouluaikaa sukututkijoille!
Annemarita :):oo:
Hei,
kiitos kovasti kaikille, jotka tutkitte Korhosta. Monimutkaiset ja mielenkiintoiset asiat. En ole tehnyt DNA-testiä.
Voisitko yksinkertainen selkeästi selittää, siis eivätkö ole Hannu Paavonpoika Korhonen, s. 1597 Kauhajoki ja Matti Paavonpoika Korhonen, s. 1597 Kauhajoki samaan isään Paavo Paavonpoika Korhoseen? :confused:
Jos eivät ole. Täytyy korjata irti Hannun tai Matin Paavo Paavopojasta ja siirtyä erikseen samanlaiseen toiseen nimeen Paavo Paavonpoika -, Korhosta.
Olin odottanut vastausta vuosiin. Kiitokset etukäteen.
Hyvää jouluaikaa sukututkijoille!
Annemarita :):oo:
Vastasin kyllä jotähän kysymykseen ja vastaus oli ehkä monikäsitteinen.
Mutta täysin varmoja vastauksia ei ole.
Matti Paavonpoika Korhosen mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA67 testin tuloksista sain tiedon 6.12.2014.
FAMILYTREEDNA:n sivuilta netistä löytyi vastaava testitulos Gabriel Valentininpoika Peltoniemen jälkeläiseltä. Epäilen tämän Gabrielin isoisäksi Hannu Paavonpoika Korhosta.
Näitten tulosten vertailu ei todista Hannu Paavonpoikaa ja Matti Paavonpoikaa veljeksiksi. Siis heitä ei voi todistaa saman isän lapsiksi.
Toiseksi ei ole tietoa Paavo Paavonpoika Korhosesta, joka olisi syntynyt 1555, joten hänet pitää poistaa esipolvista. Tämä 1555 syntynyt oli Rauska ei Korhonen.
Kauhajoella oli noin 1619-1626 Paavo Paavonpoika Korhosessa, mutta hänen syntymävuodestaan ei ole varmaa tietoa, oli luultavasti Matti Paavonpojan veli.
Yhteenveto:
Hannu Paavonpoika Korhosen isästä ei ole muuta tietoa kuin, että oli Paavo.
Matti Paavonpoika Korhosen isästä ei tiedetä sen enempää. Isä oli Paavo, mutta tämän Paavon isännimestä ei ole tietoa, saattoi olla periaatteessa mikä tahansa.
Tilanne on siis se, että tiedot päättyvät tällä hetkellä Hannu Paavonpoikaan ja Matti Paavonpoikaan ja DNA-testien mukaan heitä ei voi varmistaa veljeksiksi.
Paavo Paavonpoika Korhosesta s. 1555 ei ole tietoa, kyse on väärästä tunnistuksesta.
Seuraavassa vähän tietoja Kauhajoen Korhosista.
Liisa Ruismäen Kauhajoen historiassa s. 68 siteerataan Luukkoa, jonka mukaan Kauhajoen Korhoset ovat lähinnä Rautalammilta saapuneita savolaisia.
Paavo Paavonpoika on ollut Korhosen isäntänä Kauhajoella 1624.
Niilo Liakan Ilmajoen pitäjän näköispainoksessa on Jaakko Sarvelan laatima Ilmajoen talojen isäntäluettelo. Siellä mainitaan Latva-Nikkolan isäntänä 1632-1658 vävy Hannu Paavonpoika Korhonen (luultavasti Kauhajoelta).
Tälle arvelulle olen löytänyt sellaisen perusteen, että Pohjanmaan jalkaväkirykmentin ruodutusluettelossa vuodelta 1629 Kauhajoella Matti Paavonpojan jälkeen mainitaan Hannu Paavonpoika (Hans Påhlsson).
Mainittu ruodutusluettelo löytyy SSHY:n jäsensivuilta sotilasasiakirjoista
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kuvista.
Ilmajoen talot alkavat vuoden 1629 ruodutusluettelon kuvasta 108 SSHY:n sivuilla. Ensin ovat Päntäneen talot, sitten samalla sivulla Kauhajoen talot, joista Korhonen on heti ensimmäisenä. Talojen nimiä ruodutusluettelossa ei ole, mutta tässä tapauksessa Korhonen on helppo tunnistaa, koska se oli silloin eteläisin verotalo Kauhajoella ja siksi Kauhajoen taloista ensimmäisenä. Ja Korhosen isäntänä on Matti Paavonpoika
ja toisena samassa talossa Hannu Paavonpoika. Nimen edessä olevaa tekstiä en osaa tulkita, mutta jäljessä on ilmeisesti Hannun määrittelynä renki (dreng).
Muuten olen sitä mieltä, että netistä löytyvistä sukupuista saa kyllä hyviä vihjeitä, mutta yleensä niistä puuttuvat lähteet, joten läheiden etsintä jää itselle.
Kauhajoen Korhosten alkuperästä: "Kauhajoen historiassa siteerataan Luukkoa, jonka mukaan Kauhajoen Korhoset ovat lähinnä Rautalammilta saapuneita savolaisia."
Onkohan väitteessä kysymys vain Luukon arveluista vai löytyykö olettanukselle lähdettä. Itse en ole onnistunut sitä löytämään. Eikä ilmeisesti Rautalammin päässäkään sopivaa ehdokasta muuttajaksi Kauhajoelle ole löytynyt?
Onko tietoa?
Kauhajoen Korhosten alkuperästä: "Kauhajoen historiassa siteerataan Luukkoa, jonka mukaan Kauhajoen Korhoset ovat lähinnä Rautalammilta saapuneita savolaisia."
Onkohan väitteessä kysymys vain Luukon arveluista vai löytyykö olettanukselle lähdettä. Itse en ole onnistunut sitä löytämään. Eikä ilmeisesti Rautalammin päässäkään sopivaa ehdokasta muuttajaksi Kauhajoelle ole löytynyt?
Onko tietoa?
Otetaanpa takaisin. Pitäisi lukea huolellisemmi, ennen kuin kynään tarttuu.
Löytyyhän täältä jo asiasta tietoa.
Annemarita
28.12.14, 00:02
Seuraavassa vähän tietoja Kauhajoen Korhosista.
Liisa Ruismäen Kauhajoen historiassa s. 68 siteerataan Luukkoa, jonka mukaan Kauhajoen Korhoset ovat lähinnä Rautalammilta saapuneita savolaisia.
Paavo Paavonpoika on ollut Korhosen isäntänä Kauhajoella 1624.
Niilo Liakan Ilmajoen pitäjän näköispainoksessa on Jaakko Sarvelan laatima Ilmajoen talojen isäntäluettelo. Siellä mainitaan Latva-Nikkolan isäntänä 1632-1658 vävy Hannu Paavonpoika Korhonen (luultavasti Kauhajoelta).
Tälle arvelulle olen löytänyt sellaisen perusteen, että Pohjanmaan jalkaväkirykmentin ruodutusluettelossa vuodelta 1629 Kauhajoella Matti Paavonpojan jälkeen mainitaan Hannu Paavonpoika (Hans Påhlsson).
Mainittu ruodutusluettelo löytyy SSHY:n jäsensivuilta sotilasasiakirjoista
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kuvista.
Ilmajoen talot alkavat vuoden 1629 ruodutusluettelon kuvasta 108 SSHY:n sivuilla. Ensin ovat Päntäneen talot, sitten samalla sivulla Kauhajoen talot, joista Korhonen on heti ensimmäisenä. Talojen nimiä ruodutusluettelossa ei ole, mutta tässä tapauksessa Korhonen on helppo tunnistaa, koska se oli silloin eteläisin verotalo Kauhajoella ja siksi Kauhajoen taloista ensimmäisenä. Ja Korhosen isäntänä on Matti Paavonpoika
ja toisena samassa talossa Hannu Paavonpoika. Nimen edessä olevaa tekstiä en osaa tulkita, mutta jäljessä on ilmeisesti Hannun määrittelynä renki (dreng).
Muuten olen sitä mieltä, että netistä löytyvistä sukupuista saa kyllä hyviä vihjeitä, mutta yleensä niistä puuttuvat lähteet, joten läheiden etsintä jää itselle.
Entä tämä mitä löysit ruodutusluettelosta Matin ja Hannun.. sattuiko sattumalta samannimiset Paavonpoikaksi, oliko Korhoset, oliko veljekset?
Ja vielä http://www.udde.nu/?p=1020, sillä ei näy että olisi Matin veli Hannua. Siis Matti Paavonpoika ja Hannu Paavonpoika eivät ole sukua toisilleen.
Näin että Paavo Paavonpoika Korhonen, s. noin 1550 "Rautalammi". Eikö se syntymäpaikka ole tarkoitus Rautalammilta eli Rautalampi Suonenjoen läheltä?
Näin kartasta Rautalammin paikka on Juupajoella. SEkö sieltäpäin?
Annemarita
Entä tämä mitä löysit ruodutusluettelosta Matin ja Hannun.. sattuiko sattumalta samannimiset Paavonpoikaksi, oliko Korhoset, oliko veljekset?
Ja vielä http://www.udde.nu/?p=1020, sillä ei näy että olisi Matin veli Hannua. Siis Matti Paavonpoika ja Hannu Paavonpoika eivät ole sukua toisilleen.
Annemarita
Ne tiedot on jo moneen kertaan todettu vanhoiksi virheiksi.
Nyt on se tilanne, että Hannu Paavonpojan ja Matti Paavonpojan vanhempia ei tiedetä eikä vastausta löydy vanhoista tämän ketjun kommenteista.
Se, että jossakin nettilinkissä on "tietoa" Kauhajoen Korhosen taustasta, ei tarkoita, että se olisi totta. Tämä Rautalammi-yhteys perustuu vanhoihin tietoihin. Matti Paavonpoika Korhoseen johtava isälinja ei DNA-testauksen mukaan viittaa ollenkaan Rautalammin Korhosiin.
Tämä Rautalammi ei perustu mihinkään muuhun kuin vanhoihin historiakirjojen oletuksiin ja mahdollisesti vääriin tulkintoihin.
Kun ei ole tietoa, niin on vain tyydyttävä siihen, että siinä esipolvilinjassa ei pidemmälle pääse.
Sukulaisuutta ei ole voitu todistaa.
Tietoa ei vain ole.
DNA-testeillä on rajoituksensa ja epävarmuustekijänsä.
Se rajoitus tarkoittaa tässä sitä, että ei ole todistetta, että Matti ja Hannu Korhonen olivat saman isän poikia. Mitään muuta ei voi varmasti sanoa.
Varman kielteisen vastauksen saamiseksi tarvittaisiin useampi testi ja näyttää aika epävarmalta, että sellaisia sukulinjoja olisi, joista tarkempaa tietoa voisi saada.
Ehkä tämä saa tilanteen tuntumaan entistä sekavammalta, mutta sitä ei ole todistettu etteivätkö he voineet olla sukulaisia. Teoriassa Hannu ja Matti Paavonpojat saattoivat olla vaikka velipuolet, jos oli sama äiti ja tällä yhteisellä äidillä oli puolisona kaksi eri Paavoa tai vain yksi Paavo ja salasuhde. Sillä tavalla Hannu Paavonpoikakin voisi olla Kauhajoelta. Mutta tämä on teoriaa. Emme voi tietää, miten asiat ovat todella menneet, ei ole tietoja, joista päätelmiä voisi tehdä.
Matti Lund
28.12.14, 01:18
Entä tämä mitä löysit ruodutusluettelosta Matin ja Hannun.. sattuiko sattumalta samannimiset Paavonpoikaksi, oliko Korhoset, oliko veljekset?
Ja vielä http://www.udde.nu/?p=1020, sillä ei näy että olisi Matin veli Hannua. Siis Matti Paavonpoika ja Hannu Paavonpoika eivät ole sukua toisilleen.
Näin että Paavo Paavonpoika Korhonen, s. noin 1550 "Rautalammi". Eikö se syntymäpaikka ole tarkoitus Rautalammilta eli Rautalampi Suonenjoen läheltä?
Näin kartasta Rautalammin paikka on Juupajoella. SEkö sieltäpäin?
Annemarita
Viitattu ruodutusluettelon 1629 (mf WA773, nide 755) teksti, joka on jäänyt näissä viesteissä auki:
1/4 (tark. manttaalia) Matti Paavonpoika
potee tyrävikaa Frans Paavonpoika renki ("hafr tarmlop" = potee tyrävikaa)
Viittaamasi Rautalammilla mukamas ~1550 syntynyt Paavo Paavonpoika Korhonen on hatusta vedetty teelmä, jollaiseen viittaavia todisteita ei ole missään ilmennyt.
Kauhajoen Korhosia käsittelevässä ketjussa tätä mahdollisuutta selvitettiin. Kävin itse läpi noin 20 vuoden ajalta Rautalammin veroluetteloita 1500 -luvun voudintileistä eikä sellaiseen mahdollisuuteen viittaavaa henkilöä sieltä löytynyt. Rautalammin Korhosia tutkinut henkilö, muistaakseni Hannu Korhonen, jonka hyviä selvityksiä Rautalammin Korhosesta oli jollain kotisivulla, vahvisti käsitystäni, että tällainen Paavo Paavonpoika Korhonen on ainakin Rautalammin osalta perätön.
Matti Paavonpoika Korhonen on kyllä syntynyt ruodutusluetteloitten mukaan noin 1596 tai 1597, vuoden 1627 luettelossa ikä on 30 v, 1630 luettelossa ikä on 32 v ja vuoden 1633 36 v. Luettelot on päivätty kevätaikaan, esim. 31.5.1633.
Sellaista suoranaista paikkatietoa, että hän olisi syntynyt Kauhajoella, ei ole myöskään saatavissa. Nimittäin nuijasodan takia mitään kameraalisia asiakirjoja ei ole Pohjanmaalta säilynyt 1596-97!
Mitään todisteita siitäkään, että Matti Paavonpoika Korhosen isä olisi oleskellut tai asustellut Kauhajoella tai muuallakaan Ilmajoen alueella nuijasodan aikaan, tai vähän ennen sitä, tai vähän sen jälkeenkään, ei ole ilmennyt, vaan tämä syntymäpaikkatietokin on aivan hatusta vedetty (Se ei perustu edes mihinkään logiikkaan, vaan on oikukas päähänpisto, ei luettelon henkilön sekoittaminenkaan, sillä Kauhajoelta ei tunneta siltä ajalta ketään Paavoakaan, johon sen voisi helposti sekoittaa).
Tässä linkissä näet isännännimet heti nuijasodan jälkeen 1598:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663778
Siinä oleva Paavo Paavonpoika ei ole Korhosia, vaan Rauska. Hän esiintyy tällä paikalla usein myös lisänimellä Rauska, muttei tässä luettelossa. Jussi Pietarinpoika Paavo Rauskan alla vastaa lähinnä siitä talosta, jota paljon myöhemmin Matti Korhonen tuli asumaan.
Paavo Rauska on 1627 RL:ssa 72 -vuotias. Hatusta vedetylle Rautalammin Paavo Korhoselle on arveltu aivan sama ikä. Rauskaa on saatettu kukaties sekoitella Korhoseen.
Matti Paavonpoika Korhonen on puolestaan sekoitettu Kauhajoen historian talonhaltijaluettelossa Matti Paavonpoika Seppäseen (s. 821), joka on aivan eri ja todellinenkin henkilö, joka kylläkin jäi aivan lapsettomaksi.
terv Matti Lund
Annemarita
28.12.14, 13:00
Viitattu ruodutusluettelon 1629 (mf WA773, nide 755) teksti, joka on jäänyt näissä viesteissä auki:
.
.
.
Matti Paavonpoika Korhonen on puolestaan sekoitettu Kauhajoen historian talonhaltijaluettelossa Matti Paavonpoika Seppäseen (s. 821), joka on aivan eri ja todellinenkin henkilö, joka kylläkin jäi aivan lapsettomaksi.
terv Matti Lund
Onko Matti Paavonpoika Korhonen, Seppänen on lapseton? Kuinka niin?
Olen Matti Paavonpoika Korhonen, Seppänen s. 1597 jälkeläinen molemmilta Laurin sekä Liisan kautta. 4 kpl esivanhempienpolkua. 14.sukupolvessa.
Ote sukuselvityksestä.
Matti Paavonp. Korhonen, Seppänen, isäntänä 1625-1668, s. 1597 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1683 Kauhajoki, Hyyppä, Seppänen
Kerttu Pertuntytär Korhonen, s. Kauhajoki, k. 1.9.1693 Kauhajoki
Lapset:
1. Lauri Matinp. Korhonen, isäntänä 1669-1701, s. 1644 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1721 Kauhajoki
2. Liisa Matint. Seppänen, Korhonen, s. 1660 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1706 Kauhajoki
II
Lauri Matinp. Korhonen, isäntänä 1669-1701, s. 1644 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1721 Kauhajoki
Lastikka Matint. -, Korhonen
Lapset:
1. Tuomas Laurinp. Korhonen, isäntänä 1702-1723, s. 1654 Kauhajoki, k. 22.12.1724 Kauhajoki
III
Tuomas Laurinp. Korhonen, isäntänä 1702-1723, s. 1654 Kauhajoki, k. 22.12.1724 Kauhajoki
Liisa Matint. Seppänen, Korhonen, s. 1660 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1706 Kauhajoki
Lapset:
1. Maria Tuomaantytär Korhonen, s. ennen 7.9.1679 Kauhajoki
2. Susanna Tuomaant. Korhonen, s. ennen 20.2.1681 Ilmajoki, (Kauhajoki)
3. Matti Tuomaksenpoika Korhonen, s. 9.1689, k. 28.4.1770
4. Martti Tuomaant. Korhonen, Ikkelä, vävy, isäntänä Ikkelässä 1723-1746, s. 1696 Kauhajoki, k. 5.5.1764 Kauhajoki
...
Onko kaikki minun sukututkimuksessa väärin, joista olen tallentanut 2 vuotta sitten sukujutulle, jonka sain sukututkijalta Nurmolta sukuselvitykset? Myös olen Hannu Paavonpoika Korhonen, Latva-Nikkolan (s. 1597-1600 Kauhajoki), jälkeläinen ja 3 krt esivanhempien polku 12.sukupolvia minulle.
Ajattelin ovatko sukulaisia keskenään, siksi kysyin teiltä, koska huomasin että molemmat ovat samassa paikassa Korhosena Kauhajoella.
Ok. Kyllä on aika vaikea tutkia. Arvostan teitä että olette auttaneet paljon. En osaa kiittää kovasti!
Annemarita
Entä tämä mitä löysit ruodutusluettelosta Matin ja Hannun.. sattuiko sattumalta samannimiset Paavonpoikaksi, oliko Korhoset, oliko veljekset?
Ja vielä http://www.udde.nu/?p=1020, sillä ei näy että olisi Matin veli Hannua. Siis Matti Paavonpoika ja Hannu Paavonpoika eivät ole sukua toisilleen.
Näin että Paavo Paavonpoika Korhonen, s. noin 1550 "Rautalammi". Eikö se syntymäpaikka ole tarkoitus Rautalammilta eli Rautalampi Suonenjoen läheltä?
Näin kartasta Rautalammin paikka on Juupajoella. SEkö sieltäpäin?
Annemarita
Hämmennetään vielä kerran tätä Paavo Korhosen arvoitusta.
Ensimmäisen kerran tietääkseni Kauhajoella mainitaan Paavo Korhonen kymmenysluetteloissa 1599 ja 1600.
1599: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664693
1600: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665393
Kymmenysluettelon nimien järjestyksestä ei voi varmuudella päätellä onko hän asunut Kauhajoen Korhosen talossa. Ainakin vuonna 1600 Korhosen talon tyypillisellä paikalla on Pertti Antinpoika, joka myöhempinä vuosina oli Korhosen isäntänä, mutta hän oli nimeltään Könönen.
Tämän Paavon isännimeä ei voi tietää eikä sitäkään oliko hän Matti Paavonpoika Korhosen isä. Mitään sellaista tietoa ei ole, mikä nimeä Korhonen lukuunottamatta sitoisi heidät yhteen. Esiintymisaika on kyllä lähellä Matti Paavonpojan syntymäaikaa, mutta se ei takaa mitään. Kun tästä Paavo Korhosesta ei tiedetä kuin nämä kaksi merkintää, ei ole mitään varmaa tietoa hänen yhteyksistään yhtään mihinkään. Ei tiedetä ikää ei syntymäpaikkaa, ei sitä mistä tuli. Ehkä on kuollut noin 1600 tai muuttanut jonnekin.
Kauhajoen historia kertoo vuosilta 1619-1626 Paavo Paavonpojasta ja Paavo Korhosesta, joista ei voi päätellä onko siinä isä ja poika vai sama mies.
Korhosen paikalla
Paavo Paavonpoika mainitaan kymmenysluettelossa 1619, Pohjanmaan paleltuneiden kylvöjen luettelossa 1620, kymmenysluettelossa 1624 , eli juhannuksesta 1624 juhannukseen 1625. Paavo Korhonen mainitaan karja- ja kyövöluettelossa 1624, kymmenysluettelossa 1625-1626 ja
karjaluettelossa 1626.
Paavo Paavonpoika:
1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644626
1620: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646314
1624 kymmenysluettelo juhannuksesta1624 juhannukseen 1625:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649193
Paavo Korhonen:
1624 karja- ja kylvöluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649615
1625-1626 Kymmenysluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650694
1626 Karjaluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652923
Kun vuodesta 1600 on vuoteen 1619 tuo 19 vuotta, minä aikana ei ketään Paavo Korhosta mainita, en pidä ollenkaan todennäköisenä, että tämä myöhempi Paavo Korhonen olisi sama mies. Missä Paavo Korhonen oli kaikki ne vuodet, kun Korhosen isännän paikalla oli enimmäkseen Pertti Antinpoika Könönen? Oletan tällä hetkellä Paavo Paavonpojan ja Matti Paavonpojan olleen veljeksiä ja kun Paavo on mainittu aikaisemmin, oli hän todennäköisesti vähän vanhempi, mutta luultavasti on kuollut viimeistään vuoden 1627 alussa, kun ei mainita vuoden 1627 ruodutusluettelossa.
Ei ole mitään varmuutta siitäkään, oliko aikaisempi Paavo Korhonen myöhemmän Paavo Paavonpojan isä. Jos oli, niin oliko Pertti Antinpoika Könönen sitten mahdollisesti isäpuoli? Kysymyksiä on, mutta vastauksia ei ole.
Luultavasti Paavo Paavonpoika 1619-1625 oli sama mies kuin Paavo Korhonen 1624-1626. Isäksi voi tietysti olettaa jonkun Paavo Korhosen, jota ei ole identifioitu. Mutta oliko sama kuin Kauhajoella 1599-1600, niin se on vain oletusten varassa ja vaikka olisi ollutkin, niin se ei auta nykyhetken tietojen mukaan yhtään eteenpäin tai ajassa taaksepäin.
Kauhajoen Korhosen Matti Paavonpojan jälkeläisen haploryhmä ei ole N1c1:n karjalainen haara eli ei viittaa Rautalammille.
Mutta Gabriel Valentininpoika Peltoniemen osalta Rautalammin Korhosten tuntijat ehkä pystyisivät arvioimaan, miten todennäköisesti hänen sukujuurensa johtaisivat Rautalammille. Gabrielin jälkeläisen testin kit numero on 317357.
Onko Matti Paavonpoika Korhonen, Seppänen on lapseton? Kuinka niin?
Olen Matti Paavonpoika Korhonen, Seppänen s. 1597 jälkeläinen molemmilta Laurin sekä Liisan kautta. 4 kpl esivanhempienpolkua. 14.sukupolvessa.
Ote sukuselvityksestä.
Matti Paavonp. Korhonen, Seppänen, isäntänä 1625-1668, s. 1597 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1683 Kauhajoki, Hyyppä, Seppänen
Kerttu Pertuntytär Korhonen, s. Kauhajoki, k. 1.9.1693 Kauhajoki
Lapset:
1. Lauri Matinp. Korhonen, isäntänä 1669-1701, s. 1644 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1721 Kauhajoki
2. Liisa Matint. Seppänen, Korhonen, s. 1660 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1706 Kauhajoki
II
Lauri Matinp. Korhonen, isäntänä 1669-1701, s. 1644 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1721 Kauhajoki
Lastikka Matint. -, Korhonen
Lapset:
1. Tuomas Laurinp. Korhonen, isäntänä 1702-1723, s. 1654 Kauhajoki, k. 22.12.1724 Kauhajoki
III
Tuomas Laurinp. Korhonen, isäntänä 1702-1723, s. 1654 Kauhajoki, k. 22.12.1724 Kauhajoki
Liisa Matint. Seppänen, Korhonen, s. 1660 Kauhajoki, Hyyppä, Korhonen, k. 1706 Kauhajoki
Lapset:
1. Maria Tuomaantytär Korhonen, s. ennen 7.9.1679 Kauhajoki
2. Susanna Tuomaant. Korhonen, s. ennen 20.2.1681 Ilmajoki, (Kauhajoki)
3. Matti Tuomaksenpoika Korhonen, s. 9.1689, k. 28.4.1770
4. Martti Tuomaant. Korhonen, Ikkelä, vävy, isäntänä Ikkelässä 1723-1746, s. 1696 Kauhajoki, k. 5.5.1764 Kauhajoki
...
Onko kaikki minun sukututkimuksessa väärin, joista olen tallentanut 2 vuotta sitten sukujutulle, jonka sain sukututkijalta Nurmolta sukuselvitykset? Myös olen Hannu Paavonpoika Korhonen, Latva-Nikkolan (s. 1597-1600 Kauhajoki), jälkeläinen ja 3 krt esivanhempien polku 12.sukupolvia minulle.
Ajattelin ovatko sukulaisia keskenään, siksi kysyin teiltä, koska huomasin että molemmat ovat samassa paikassa Korhosena Kauhajoella.
Ok. Kyllä on aika vaikea tutkia. Arvostan teitä että olette auttaneet paljon. En osaa kiittää kovasti!
Annemarita
Matti Paavonpoika Korhonen ei ollut lapseton.
Sen sijaan väärää tietoa on se, että hän olisi ollut koskaan Seppäsen isäntänä.
Matti Paavonpoika Korhonen on kuollut ilmeisesti noin 1668. Eikä koskaan ole muuttanut Seppäseen.
Seppäsen Matti Paavonpoika sensijaan oli lapseton.
Annemarita
28.12.14, 18:18
Matti Paavonpoika Korhonen ei ollut lapseton.
Sen sijaan väärää tietoa on se, että hän olisi ollut koskaan Seppäsen isäntänä.
Matti Paavonpoika Korhonen on kuollut ilmeisesti noin 1668. Eikä koskaan ole muuttanut Seppäseen.
Seppäsen Matti Paavonpoika sensijaan oli lapseton.'
Tajuan. Minä ilmeisesti lisäsin Seppäsen tai jostain kopioin. Sukututkija ei ole laittanut Korhosen jälkeen Seppäseen. Sori! Voi minua.
Siis vain Matti Paavonpoika Korhonen, se pysyi Korhosena muutamien sukupolvien jälkeen Martti Tuomaanpoika Korhonen, vävy Ikkeläksi.'
(lihavat tekstit ovat tarkoitettu minulle jälkeläisiin)
äiiiiääi
9. Tuomas Laurinp. Korhonen, isäntänä 1702-1723, s. 1654 Kauhajoki, k. 22.12.1724 Kauhajoki. Vanhemmat perheestä 278 Lauri Matinp. Korhonen, k. 1721 Kauhajoki ja Lastikka Matint. -, Korhonen.
Puoliso: Liisa Matint. Seppänen, Korhonen, perheestä 275, k. 1706.
Lapset:
1. Susanna Tuomaant. Korhonen, -, s. 20.2.1681 Kauhajoki. Perhe 275.
2. Martti Tuomaanp. Korhonen, Ikkelä, vävy, isäntänä Ikkelässä 1723-1746, s. 1696 Kauhajoki, k. 5.5.1764 Kauhajoki
Perhe 278
äiiiiääii
10. Lauri Matinp. Korhonen, isäntänä 1669-1701, k. 1721 Kauhajoki. Vanhemmat perheestä 279 Matti Paavonp. Korhonen.
Puoliso: Lastikka Matint. -, Korhonen, perheestä 277.
Lapset:
1. Tuomas Laurinp. Korhonen, s. 1654 Kauhajoki. Perhe 277.
Perhe 279
äiiiiääiii
11. Matti Paavonp. Korhonen, isäntänä 1625-1668. Vanhemmat perheestä 280 Paavo Paavonp. -, Korhonen.
Lapset:
1. Lauri Matinp. Korhonen. Perhe 278.
Perhe 280
äiiiiääiiii
12. Paavo Paavonp. -, Korhonen, isäntänä 1624.
Lapset:
1. Matti Paavonp. Korhonen. Perhe 279.
Onko virheitä, saatte huomauttaa?
Onko teistä Korhosen jälkeläiset?
Olen kovasti kiitollinen näistä kaikista!
Annemarita
'
Tajuan. Minä ilmeisesti lisäsin Seppäsen tai jostain kopioin. Sukututkija ei ole laittanut Korhosen jälkeen Seppäseen. Sori! Voi minua.
Siis vain Matti Paavonpoika Korhonen, se pysyi Korhosena muutamien sukupolvien jälkeen Martti Tuomaanpoika Korhonen, vävy Ikkeläksi.'
(lihavat tekstit ovat tarkoitettu minulle jälkeläisiin)
äiiiiääi
9. Tuomas Laurinp. Korhonen, isäntänä 1702-1723, s. 1654 Kauhajoki, k. 22.12.1724 Kauhajoki. Vanhemmat perheestä 278 Lauri Matinp. Korhonen, k. 1721 Kauhajoki ja Lastikka Matint. -, Korhonen.
Puoliso: Liisa Matint. Seppänen, Korhonen, perheestä 275, k. 1706.
Lapset:
1. Susanna Tuomaant. Korhonen, -, s. 20.2.1681 Kauhajoki. Perhe 275.
2. Martti Tuomaanp. Korhonen, Ikkelä, vävy, isäntänä Ikkelässä 1723-1746, s. 1696 Kauhajoki, k. 5.5.1764 Kauhajoki
Perhe 278
äiiiiääii
10. Lauri Matinp. Korhonen, isäntänä 1669-1701, k. 1721 Kauhajoki. Vanhemmat perheestä 279 Matti Paavonp. Korhonen.
Puoliso: Lastikka Matint. -, Korhonen, perheestä 277.
Lapset:
1. Tuomas Laurinp. Korhonen, s. 1654 Kauhajoki. Perhe 277.
Perhe 279
äiiiiääiii
11. Matti Paavonp. Korhonen, isäntänä 1625-1668. Vanhemmat perheestä 280 Paavo Paavonp. -, Korhonen.
Lapset:
1. Lauri Matinp. Korhonen. Perhe 278.
Perhe 280
äiiiiääiiii
12. Paavo Paavonp. -, Korhonen, isäntänä 1624.
Lapset:
1. Matti Paavonp. Korhonen. Perhe 279.
Onko virheitä, saatte huomauttaa?
Onko teistä Korhosen jälkeläiset?
Olen kovasti kiitollinen näistä kaikista!
Annemarita
Mutama kommentti aluksi.
Tuo väite, että Matti Paavonpoika Korhonen siirtyi Seppäseen esiintyy kyllä Korhosen ja Seppäsen vanhoissa isäntäluetteloissa, mutta se on osoitettu vääräksi tässäkin ketjussa jo vuosi sitten.
Netissä julkaistuissa sukuselvityksissä ja -luetteloissa olevia tietoja ei kannata koskaan kopioida omiin selvityksiinsä, jos tietojen lähteitä ei mainita tai niitä itse ei voi tarkistaa ja todeta oikeiksi. Yleensä netin sukuluetteloissa lähteitä ei ole, ne ovat yleensä kopioita jostakin ja niissä on samat virheet kuin kopioinnin kohteessa. Paikalishistoriat ovat hyviä lähteitä, mutta ne eivät ole sukutukimuksia, joten niissä voi olla epätarkkuuksia.
Mitä tulee Korhosen tietoihin, niin selvennän Matti Paavonpojan osalta, että hänen tarkkaa kuolinaikaansa en tiedä, häntä ei vain näy veroluetteloissa enää vuoden 1668 jälkeen. Syynä voi olla vanhuus, oli jo noin 70-vuotias tai sitten hän on kuollut. Varmaa tietoa ei siitäkään ole.
Yksi virhe esittämissäsi Korhosen tiedoissa varmasti on.
Tuomas Laurinpoika Korhosen vaimona mainitaan Liisa Matintytär Seppänen. Eli tästä syntyy vaikutelma, että Liisan isä oli Matti Paavonpoika Seppänen, joka on varmuudella todettu lapsettomaksi. Kun en suoralta kädeltä muista, mikä Liisa Matintyttären todennäköinen kotitalo oli, en voi mainita sitä, etten tulisi levittäneeksi väärää tietoa. Mutta ainakaan Matti Paavonpoika Seppänen ei ollut isä. En kyllä tiedä, mikä se perhe 275 on, josta selvitys kertoo hänen tulleen.
Jos sama selvitys väitti Matti Paavonpoika Korhosen muuttaneen Seppäseen, niin tässä olisi kuvio, että Tuomas Laurinpoika Korhonen olisi avioitunut isänsä sisaren tai sisarpuolen kanssa. Niin ei varmasti tapahtunut.
Olen Matti Paavonpoika Korhosen jälkeläinen useampaakin kautta, mikä on luonnollista, koska isäni suvun kotitalon perustamisen aikaan sen lähin naapuri oli juuri Korhonen.
Sitten vielä maininta Hannu Paavonpoika Korhosesta. Katsoin muutaman Korhosen, esim. Sotkamon Korhosen kit 21040, geneettistä eroa Hannun pojanpojaksi epäilemäni Gabriel Valentininpojan jälkeläisen tuloksiin kit 317357. GD on 14 ja sellaisia tai suurempia arvoja tuli muutamaan muuhunkin Rautalammin suunnan Korhosiin ja myös Matti Paavonpoika Korhoseen. Täällä Suku Forumilla on Jaakko Häkkisen antama nettiosoite, jossa on TMRCA-laskuri, joka antaa todennäköisyyksiä lähimmän yhteisen isän esiintymiselle eri suku sukupolvissa. Keskustelu, josta laskuri löytyy on: Y-haploryhmän N1c1 haplotyyppisukupuu. Laskuri on sivulla 12 nimimerkki Jaskan kommentissa.
Kun laskuriin sijoittaa GD arvon 14, antaa laskuri tuloksen, että suurin todennäköisyys on sille, että lähin yhteinen esi-isä on sukupolvessa 33 eli noin tuhannen vuoden päässä. Joten tuskin Hannukaan oli Rautalamin Korhosia, mikä saattaa viitata siihen, että ehkä nimi Korhonen on tarttunut mukaan
kotitalosta ja suku voi olla jokin muu. Mutta tämä on enemmänkin arvailua, kun en ole asiantuntija.
'
Perhe 280
äiiiiääiiii
12. Paavo Paavonp. -, Korhonen, isäntänä 1624.
Lapset:
1. Matti Paavonp. Korhonen. Perhe 279.
Onko virheitä, saatte huomauttaa?
Onko teistä Korhosen jälkeläiset?
Olen kovasti kiitollinen näistä kaikista!
Annemarita
Meni aiemmin ohi silmien tämä kohta.
Matti Paavonpoika Korhosen isän patronyymistä ei ole tietoa.
Tämä Paavo Paavonpoika Korhonen, joka on mainittu Korhosessa vuosien 1619-1626 välisenä aikana ei välttämättä ollut Matti Paavonpojan isä.
Hän oli todennäköisemmin veli. Yhtenä perusteena on Paavon puuttuminen Korhosesta liki 20 vuotta. Se on esimerkiksi likimain se aika, mikä syntymästä aikuisuuteen menee, tarkoittaa sitä, että mahdollisesti nämä Paavonpojat 1620-luvulla olivat uutta sukupolvea. Ei ole mitään varmaa todistetta Matti Paavonpojan isän identiteetistä. On pelkkä arvaus, tai väärä samaistus, että isä olisi ollut Paavo Paavonpoika. Saahan sitä tietysti arvata. Mutta silloin pitäisi mainita, että tämä on arvaus, muuten levitetään perustelematonta tietoa eli epätietoa.
Annemarita
29.12.14, 12:12
Meni aiemmin ohi silmien tämä kohta.
Matti Paavonpoika Korhosen isän patronyymistä ei ole tietoa.
Tämä Paavo Paavonpoika Korhonen, joka on mainittu Korhosessa vuosien 1619-1626 välisenä aikana ei välttämättä ollut Matti Paavonpojan isä.
Hän oli todennäköisemmin veli. Yhtenä perusteena on Paavon puuttuminen Korhosesta liki 20 vuotta. Se on esimerkiksi likimain se aika, mikä syntymästä aikuisuuteen menee, tarkoittaa sitä, että mahdollisesti nämä Paavonpojat 1620-luvulla olivat uutta sukupolvea. Ei ole mitään varmaa todistetta Matti Paavonpojan isän identiteetistä. On pelkkä arvaus, tai väärä samaistus, että isä olisi ollut Paavo Paavonpoika. Saahan sitä tietysti arvata. Mutta silloin pitäisi mainita, että tämä on arvaus, muuten levitetään perustelematonta tietoa eli epätietoa.
Olet oikeassa ettei voi ottaa kopioita tai tai muuten levitetään perustelematonta epätietoa.
Mietin miten siivoan SukuJutussa Paavosta jälkeläisiin sekä Hannun. Olis kiva saada selkeästi että mikä yleensä oikein esivanhempien polkua tai jätetään Paavon pois. hmm..
Matti Lund
30.12.14, 13:14
Olet oikeassa ettei voi ottaa kopioita tai tai muuten levitetään perustelematonta epätietoa.
Mietin miten siivoan SukuJutussa Paavosta jälkeläisiin sekä Hannun. Olis kiva saada selkeästi että mikä yleensä oikein esivanhempien polkua tai jätetään Paavon pois. hmm..
Yksi Polku ensi alkuun:
Paavo Korhonen (synnyin- ja kuolipaikka tuntematon) -> Matti Korhonen (s. 1597, synnyinpaikka tuntematon kuolinpaikka todennäköisesti Kauhajoki) -> Lauri Korhonen pso Lastikka Pentintytär (Matintytär joko nimivirhe tai 2:o) -> Tuomas Laurinpoika Pso Liisa Matintytär -> jne.
Ohessa olevassa listassa on eri vaiheissa keräämiäni tietoja Kauhajoen Korhosen talon asukkaista 1608-95 ja myös tietoja 1569-1607 niistä Kauhajoen taloista, joiden mailla myöhemmän Korhosen maita osittain sijaitsi. Olen ottanut siinä kiintopisteiksi Pietari Savolaisen mahdollisesti 1571 tai 1572 aloittaman talon ja pyrkinyt rajaamaan listan aina vähintään Rauskan taloon asti.
Kauhajoen historia olettaa, että Korhonen olisi suoraa linjaa Pietari Savolaisen asumuksen jatkeena, mutta tähän olettamukseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Jos Korhosen taloon sisältyi aikaisempia Pietari Savolaisen maita, ne olisivat vain hyvin vähäinen osa kokonaisuudesta ja ilmeisesti Korhosen ja Savolaisen asuintontit sijaitsivat jonkin verran eri paikoissa. Mutta tästä voidaan sitten lähemmin keskustella.
Kauhajoen listan mukaisesti ensimmäinen asukas Antti Luukkaanpoika (Rahko) sijoittuu Päntäneelle ja Hyypän ensimmäiseksi asukkaaksi voi yrittää sovittaa Martti Siponpoikaa 1569. Tosin tiedot hänen asuinpaikastaan ovat sekavia. Vuoden 1575 kymmenysluettelossa Martti on nro 1 ja Pietari Savolainen nro 13, eli viimeinen. Savolaisena Pietari oli saattanut siirtää asumustaan eri paikkoihin, ennen kuin asettui Hyyppään.
Vuosina 1599-1600 esiintyy Rauskan vierellä Paavo Korhonen. Paavo Korhonen ei asunut luettelon mukaan samaa taloa kuin Jussi Pietarinpoika, vaan siellä oli tilalla Antti Laurinpoika, kun Paavo asui Hyypässä 1599-1600. Paavon isännimi ei ole luettelon mukaan tiedettävissä.
Antti Laurinpojan jälkeen Jussi Pietarinpojan talo poistettiin kokonaan maakirjoista. Kun Antti Perttelinpoika Könönen ylösotti talonsa 1607, joka otettiin maakirjaan 1608, siinä on todennäköisesti ollut Jussi Pietarinpojan entisen talon rippeitä, mutta yksi yhteen sama talo se ei enää ollut. Ei ole todistetta, että asuintonttikaan olisi samalla paikalla, vaikkakin samassa kylässä.
Nimen Paavo Korhonen uusi tuleminen on vuoden 1624 karjaluettelossa ja vuoden 1625 kymmenysluettelossa. Muista luetteloista en ole sitä tekstiä havainnut paitsi kolmannen kerran hänet on kirjattu Paavo Paavonpojaksi. Tästä eteenpäin taloa asuu Matti Paavonpoika Korhonen. Kuten Kari edellä totesi, todennäköisesti Paavo oli Matin veli.
TÄSSÄ LISTA (huomioi tarkoin lähdeviitteet oikeellisuuden ja sarakeotsikkojen tarkistamista varten, huomioi myös luetteloitten muutamat nimivirheet):
KORHONEN, MYÖS KÖNÖNEN
KYMM 1572 Jalasjärvi Luukas Antinp. 0 k, 1 k (1.) 4731:36 mf ES829, Martti Siponp. (4.)
KYMM 1573 Kauhajoki Luukas Antinp. 1 k, 0 k "asettunut 1569" (1.) 4737:39 mf ES830, Sippo Mikinp. (2.) Luopajärvi Martti Siponp. "Kauhajoki" ?
KYMM 1574 Luukas Antinp. 1 k, 0 k (1.) 4740:94 mf ES830 Martti Siponp.? Jalasjärvi
KYMM 1575 Martti Siponp. (1) Luukas Antinp. 0 k, 1 k (2.) 4743:37 mf ES830 ... Erkki Tuomp. (12.) Pietari Savolainen (13.)
<-"Nämä uudisasukkaat jäljempänä eivät ole suorittaneet mitään vuotuista veroa, ja aloittivat rakennuksensa jotkut vuonna 1569, jotkut 1571 ja jotkut 1572"
KYMM 1576 Pietari Jussinp. 1 k, 0 k (2.) 4747:41 mf ES831 Tuomas Matinp (1.) Erkki Tuomp. (4.) Pertteli Plosinp. (5.) Antti Simunanp. (11.) Olli Klemetinp. (12.)
KYMM 1578 Pietari Jussinp. 1 k, 0 k (7.) 4756:34 mf ES831 Martti Rahikka (1.) Matti Erkinp. (2.) Olli Toivakka (3.) Paavo Rauska (Rauska (4.)) Erkki Tuomp. (8.)
KYMM 1580 Pietari Jussinp. ½ k, ½ k (3.) 4759:41 mf ES832 Olli Toivakka (22.) Martti Rahikka (23.) Matti Erkinp. (24.) Paavo Rauska (Rauska (25.)) Matti Toivakka
(26.)
KYMM 1581 Pietari Jussinp. ½ k, 1½ k (3.) 4765:41 mf ES832 seuraa Martti Rahikka (5.) Matti Erkinp. (6.) Paavo Niileksenp. (Rauska (7.)) Olli Toivakka (8.)
KYMM 1582 Pietari Jussinp. ½ k, 0 k (3.) 4768:27 mf ES833 seuraa Martti Rahikka (5.) Matti Erkinp. (6.) Paavo Niileksenp. (Rauska (7.)) Olli Toivakka (8.)
KYMM 1583 Pietari Jussinp. ½ k, 0 k (3.) 4771:42 mf ES833 seuraa Maunu Rahikka (5.) Matti Erkinp. (6.) Paavo Niileksenp. (Rauska (7.)) Olli Toivakka (8.)
KYMM 1584 Antti Simunanp. ½ k, 0 k (3.) 4774:30 mf ES833 seuraa Martti Rahikka (5.) Matti Erkinp. (6.) Paavo Niileksenp. (Rauska (7.)) Olli Toivakka (8.)
KYMM 1585-86 Jussi Pietarinp. 1 k, 1 k (1.) 4778:38 mf ES834 seuraa Olli Ollinp. (2.) Paavo Niileksenp. (Rauska (3.)) Maunu Laurinp. (4.) Matti Erkinp. (5.)
KYMM 1587 Jussi Pietarinp. 1 k, 1 k (1.) 4781:48 mf ES834 seuraa Olli Ollinp. (2.) Paavo Niileksenp. (Rauska (3.)) Maunu Rahikka (4.) Matti Erkinp. (5.)
KYMM 1587 Jussi Pietarinp. 1 k, ½ k (1.) 4784:35 mf ES834 seuraa kuten ylemp.
KYMM 1589 Jussi Pietarinp. 1½ k, - (1.) 4787:36 mf ES834 Olli Ollinp. (2.) Maunu Rahikka (3.) Matti Erkinp. (4.) Paavo Niileksenp. (Rauska (6.))
KYMM 1589 Jussi Pietarinp. ½ k, 1 (1.) 4791:32 mf ES835 Lauri Heikinp. (2.) Mikki Matinp. (Havunen 3.) Matti Erkinp. (4.) Paavo Niileksenp. (Rauska (6.))
KYMM 1591 Jussi Pietarinp. 1 k, ½ (1.) 4794:36 mf ES835 Lauri Heikinp. (2.) Mikki Matinp. (Havunen 4.) Matti Toivakka (6.) Paavo Niileksenp. (Rauska (9.))
KYMM 1592 Jussi Pietarinp. 1 k, 1 k (1.) 4798:45 mf ES835 Lauri Heikinp. (2.) Mikki Matinp. (Havunen 4.) Matti Toivakka (6.) Paavo Niileksenp. (Rauska (8.))
KYMM 1593 Jussi Pietarinp. 1 k, ½ k (1.) 4802:35 mf ES836 Matti Toivakka (2.) Lauri Heikinp. (4.) Mikki Matinp. (Havunen 6.) Matti Erkinp. (7.) Paavo Paavonp. (Rauska
(8.))
KYMM 1594 Jussi Pietarinp. ½ k, 1 k (1.) 4809A:46 mf ES836 Erkki Jaakonp. (2.) Lauri Heikinp. (4.) Mikki Matinp. (Havunen 6.) Matti Erkinp. (7.) Paavo Paavonp. (Rauska
(8.))
KYMM 1597-98 Antti Laurinp. 1 k, 0 k (1.) 4812:73 mf ES837 Erkki Jaakonp. (2.) Lauri Heikinp. (3.) Mikki Matinp. (Havunen 5.) Matti Erkinp. (6.) Paavo Paavonp. (Rauska
(8.))
KYMM 1599 Antti Laurinp. 1 k, 0 k (1.) 4815:69 mf ES837 Erkki Jaakonp. (2.) Lauri Heikinp. öde (3.) Paavo Rauska (Rauska (8.))
(Huom! KYMM 1599 Paavo Korhonen 1 k, 0 k 4815:69 mf ES837 Matti Erkinp:n ja Paavo Rauskan välissä)
KYMM 1600 Pertteli Antinp. (1.) 1 k, 0 k 4819:17 mf ES837 Mikki Matinp. (Havunen 3.) Matti Erkinp. (4.) Paavo Paavonp. (Rauska (5.)) Paavo Korhonen (6.)
KYMM 1600 Paavo Korhonen 1 k, 0 k 4819:17 mf ES837 sij. Paavo Rauskan jälkeen ennen Erkki Tuomaanp.
KYMM 1600-01 Järjestys Mikki Matinp. (Havunen 8.) Paavo Rauska (9.) Erkki Kojonen (10.) Pertteli Antinp. (11.) 4822:31 mf ES838
KYMM 1603 Järjestys Mikki Matinp. (Havunen 17.) Paavo Rauska (18.) autio Erkki (19.) öde Matti (20.) 4831:46 mf ES838
VV 1588 Samoin kuin alemp. VV 1589-91, 4783 mf ES834
VV 1589 Samoin kuin alemp. VV 1590-91, 4786 mf ES834
VV 1590 Samoin kuin alemp. VV 1591, 4790 mf ES834
VV 1591 Talo puuttuu tästä luettelosta 4793:31 mf ES835
VV 1591 Kauhajoen historia olettaa Pietari Savolaisen 6 pannia täksi taloksi, mutta VV 1592 4797:32
osoittaa, että sillä oli eri paikka ja se nähtävästi yhdistettiin Olli Klemetinp:n (Toivakka?) taloon Päntäneellä -> 9:stä 13:ään pa, 4793:31 mf ES835
VV 1592 Jussi Pietarinpoika, 5 hlöä, 6 lehmää, 10 pa 4797:32 mf ES835
VV 1593 Jussi Pietarinpoika, 4 hlöä, 7 lehmää, 10 pa 4801:20 mf ES836
VV 1595 Jussi Pietarinpoika, 3 hlöä, 4 lehmää, 10 pa 4808:23 mf ES836
VV 1598 Jussi Pietarinpoika, 1 hlö, 2 lehmää, 10 pa 4811:42 mf ES837
RÄSTIL 1598 Jussi Pietarinpoika, 2 äyriä 4812:119 mf ES837
VV 1599 Jussi Pietarinpojan AUTIO, 10 pa 4814:12 mf ES837 (Huom!)
Kauhajoen huonemiehet 1599: Erkki Tuomaanp., Knuutti Martinp., Mikki Franssinp., Jussi Matinp., Martti Pentinp. 4814:126
VOIRÄSTIL 1599 Jussi Pietarinpoika, 5 mk 4816:19 mf ES837
VV 1600 Jussi Pietarinpojan AUTIO, 10 pa 4817:20 mf ES837 (Vastaa lähinnä sitä, jonka Pertteli Antinpoika ylösotti 1608)
- Jussi Pietarinp:n paikalla 1598-1599 kymmenysluettelossa Antti Laurinp., 1600 Pertteli Antinp.
1587-99 Paavo Rauskan ja Mikki Havusen välissä on Matti Erkinp.,
...
KYMM 1604 --- Taloa ei ollut sisällytetty luetteloon. 4841:38 mf ES839 (Kauhajoella 14 veronmaksajaa, joista 4 autiota):
Matti Erkinp. (11.) Mikki Matinp. (Havunen 13.) Paavo Paavonp. (Rauska (14.))
KYMM 1605-06 --- Taloa ei ollut sisällytetty luetteloon. 4847:35 mf ES840 (Kauhajoella 12 veronmaksajaa):
Matti Erkinp. (9.) Mikki Matinp. (Havunen 11.) Paavo Paavonp. (Rauska (12.))
KYMM 1607 --- m. Pertteli Antinp. ½ k-0 k. (14.) 4853:34 mf ES840 (etunimi tulkittu peittyneestä tekstistä)
lähimmät: Matti Erkinp. (11.) Mikki Matinp. (Havunen 12.) Paavo Paavonp. (Rauska (13.)) teksti osin peittynyttä
VV 1602 Jussi Pietarinpojan talo poistettu maakirjasta 4826:18 mf ES838
...
VV 1607 Taloa ei ollut sisällytetty maakirjaan! 4853:26 mf ES840
VT 1608 1/4 m. Ylösotettu Pertteli Antinp. 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4861D:56 mf ES841
KYMM 1609-10 --- m. Pertteli Antinp. 0 k-1 k. (15.) 4870:92 mf ES842
lähimmät: Matti Erkinp. (12.) Mikki Matinp. (Havunen 13.) Paavo Paavonp. (Rauska (14.))
RUOKAKL 1611 Pertteli Antinp. nihti Olli Pietarinpojan lippueessa. 4873:45 mf ES842
VV 1612 1/4 m. Pertteli Antinp. 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4881:37 mf ES843
KYMM 1612-13 --- m. Pertteli Antinp. 2 k-2 k. 4887:78 mf ES844
VV 1615 1/4 m. AUTIO Pertteli Antinp. 1½ äyriä. 4899:17 mf ES845
KYMM 1614-15 --- m. Pertteli Antinp. 0 k-2 k. 4901:58 mf ES845
Autiol. 1615 1/4 m. Pertteli Könönen 1½ äyriä. 4901:24 mf ES845
VV 1616 1/4 m. Pertteli Antinp. 1½ äyriä. 4906:18 mf ES846
KYMM 1616 --- m. Pertteli Antinp. 3 k-4 k. 4906:52 mf ES846
VV 1617 1/4 m. Erkki Martinp. 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4912:41 mf ES846
VV 1618 1/4 m. Erkki Könönen 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4919:29 mf ES847
VV 1619 1/4 m. Erkki Könönen 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4926:34 mf ES847
VV 1620 1/4 m. Erkki Paavonp. 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4937:19 mf ES848
- uudisasukas 1/4 m. Pertteli Antinp. verolle 1624
VV 1621 1/4 m. Pertteli Antinp. 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4941:21 mf ES849
Vuodelta 1622 ei Ilmajoen osalta ole säilynyt muita kuin sakkoluettelo. 4944B:52 mf ES849
VV 1623 1/4 m. Pertteli Antinp. 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4946:154 mf ES849
VV 1624 1/4 m. Pertteli Antinp. 1½ äyriä, 3 kuormaa. 4950:23 mf ES850
KARJAL 1624 --- m. Paavo Korhonen 1,1,-,-,-,4,-,1,2,5,-,-,24. 4950A:39 mf ES850
KYMM 1624 --- m. Matti Paavonp. 3,0. 4945:43 mf ES849
KYMM 1624 --- m. Paavo Paavonp. 1,1. 4949:41 mf ES850
VV 1625 1/4 m. Pertteli Kauhajoella 1½ äyriä. 4954:110 mf ES851
KYMM 1625 --- m. Paavo Korhonen 0,4. 4953:56 mf ES851
KYMM 1626 --- m. Matti Paavonp. 1,3. 4957:50 mf ES852
KYMM 1627 --- m. Matti Paavonp. 1,4. 4960:72 mf ES852
RL 1627 1/4 m. Matti Paavonp. 30 v, WA773:754
KYMM 1629 --- m. Matti Paavonp. 3,4. 4963:30 mf ES852
RL 1629 1/4 m. Matti Paavonp. Frans Paavonp. renki, potee tyrävikaa, WA773:755
RL 1630 1/4 m. Matti Paavonp. 32 v, WA773:758
MK 1631 1/4 m. Matti Paavonp. |2,4,2| 4965:29 mf ES853
MK 1632 1/4 m. Matti Paavonp. |2,4,2| 4967:35 mf ES853
MK 1633 1/4 m. Matti Paavonp. |2,4,2| 4968:47 mf ES853
RL 1633 1/4 m. Matti Paavonp. 36 v, WA773:760:251, 31.5.1633
MK 1634 1/4 m. Matti Paavonp. |2,4,2| 4970:36 mf ES853
MK 1635 1/4 m. Matti Paavonp. |2,4,2| 9097:32 mf ES2467
Kylvö 1635 --- Matti Paavonp. 1½. ES2467:9101:117
HK 1635 --- Matti Paavonp. 2 hlöä. ES2467:9101:15
KARJAL 1635 --- Matti Paavonp., 2 hlöä,1 tamma,1 varsa, 4 lehmää,-,2,6,4,-,-,1½ tynn. kylvös. 9101:160
MK 1636 1/3 m. Matti Paavonp. |2,26,19| 9099:29 mf ES2467
MK 1637 1/3 m. Matti Paavonp. |2,26,19| 9102:28 mf ES2467
RL 1637 1/3 m. Matti Paavonp., nihti Antti Matinp. 9104:66 mf ES2467
MK 1638 1/3 m. Matti Paavonp. |2,26,19| 9105:25 mf ES2467
MK 1639 1/3 m. Matti Paavonp. |2,26,19| 9106:27 mf ES2467
MK 1640 1/3 m. Matti Paavonp. |2,26,19| 9107:28 mf ES2467
RL 1640 Talo puuttuu tästä luettelosta, WA773:764.
MK 1641 1/3 m. Matti Paavonp. |2,26,19 1/5| 9108:28 mf ES2468
HK&KARJAL 1641 --- m. Matti Paavonp. isäntä ja vo,2 hev,varsa,5 lehmää,mulli,hieho,4 lamm,2 karits, 1½ tynn-kylv 9110:157
HK 1642 --- m. Matti Paavonp., 1 isäntä. 9112:245.
RL 1642 1/3 m. Matti Paavonp., WA773:765.
RL 1643 1/3 m. Matti Paavonp., WA773:767.
KYMM 1643 --- Matti Paavonp. 6,-. 9114:127
HK 1644 1/3 m. Matti Paavonp., 1,1,-,-,-,-,-,-,-,-. 2. 9116:417.
RL 1644 1/3 m. Matti Paavonp., WA774:768
HK 1645 --- Matti Paavonp., 2. 9119:401.
HK 1646 1/3 m. Matti Paavonp., 2. 9122:274.
HK 1647 1/3 m. Matti Paavonp., 1,1,-,-,-,-,-,-,-;2. 9124:308.
KYMM 1647 Matti Paavonp., 6,4. 9124:160
RL 1647 1/3 m. Matti Paavonp., WA774:772
RL 1648 1/3 m. Matti Paavonp., WA774:773
HK 1648 1/3 m. Matti Paavonp. 2. 9126:193
KYMM 1649 Matti Paavonp., 2,6. 9129:301
HK 1650 Matti Paavonp., 2. 9131:699
HK 1651 Matti Paavonp., 2. 9132:257
KYMM 1651 Matti Paavonp., 3,3. 9133:266
MK 1652 1/3 m. Matti Paavonp., 9134:30
HK 1652 Matti Paavonp., 2. 9134:186
KYMM 1652 Matti Paavonp., 2,2. 9135:206
MK 1653 1/3 m. Matti Paavonp., 9136:33
RL 1653 1/3 m. Matti Paavonp., WA774:776
HK 1653 1/4 m. Matti Paavonp., 1,1,-,1,-,-,-,-,-.3. Korhonen. 9136, s. 209
HK 1654 1/3 m. Matti Paavonp., 1,1,-,1,-,-,-,-,-.3. 9138, s. 214
RL 1655 1/3 m. Matti Paavonp., WA774:777
HK 1656 1/3 m. Matti Paavonp., 1,1,-,-,-,-,-,-,-,-.2. s. 741
HK 1657 1/3 m. Matti Paavonp., 1,1,-,1,-,-,-,-,-.3. s. 558
HK 1658
HK 1659 Matti Paavonp., 1,1,-,1,-,-,-,-,-,-.3. , s. 436
MK 1661 1/3 m. Matti Paavonp., 9142:343
HK 1663 1/3 m. Matti Paavonp., 1,1,1,-,-,1,-,-,-.3. 9144, s. 236
HK 1664 --- Matti Paavonp., 1,1,1,-,-,1,-,-,-.3. 9146, s. 470
MK 1664 1/3 m. Matti Paavonp., 9145:141
HK 1667 --- m. Matti Paavonp., 1,1,2,1,-,1,-,-,-.6. s. 498
MK 1668 1/3 m. Matti Paavonp., 9153:395
MK 1669 1/3 m. Matti Paavonp., 9154:336
MK 1671 1/3 m. Matti Paavonp. |2,26,19 1/5|, 9157:516
HK 1671 Lauri Laurinp. 1,1,-,-,-,-,-,-, s. 308
MK 1673 1/3 m. Matti Paavonp. eli Lauri Laurinp. |2,26,19 1/5|, 9159:375
HK 1674 1/3 m. Lauri Matinp. Vo "Lispetta" [!] Pentint., Veli Jaakko Matinp., Marja Prusint.,
Veli Sippo Matinp., Valpuri Prusint. s. 421
HK 1675 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka Pentint., Veli Jaakko Matinp. Vo Valpuri Prusint.,
Veli Sippo Matinp., Valpuri Prusint. s. 9166:547 mf ES2474
HK 1676 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka Pentint., Veli Jaakko Matinp. Vo Valpuri Prusint.,
Veli Sippo Matinp., Marja Prusint. 9170:386, mf ES2474
HK 1677 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka Pentint., 9174:344, mf ES2474
HK 1678 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka Pentint., 9175:348, mf ES2474
HK 1680 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka "Matint.", Pk Tuomas Laurinp. Vo Liisa Matint. 9179:329, mf ES2474
HK 1681 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka "Matint.", Pk Tuomas Laurinp. Vo Liisa Matint. 9182:207, mf ES2475
HK 1683 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka "Matint.", Pk Tuomas Laurinp. Vo Liisa Matint. 9186:635, mf ES2475
HK 1686 1/3 m. Lauri Matinp. Vo Lastikka "Matint.", Pk Tuomas Laurinp. Vo Liisa Matint., r. Antti Niileksenp., tr Maria Laurint. 9192:801, mf ES2475
HK 1688 1/3 m. Lauri Matinp., Pk Tuomas Laurinp. Vo Liisa Matint., Vävy Antti Vo Maria 9196:969, mf ES2476
HK 1689 1/3 m. Lauri Matinp., Pk Tuomas Laurinp. Vo Liisa Matint., Vävy Antti Vo Maria 9198:897, mf ES2476
HK 1690 1/3 m. Lauri Matinp., Pk Tuomas Laurinp. Vo Liisa, "Veli" Antti Vo Maria, r. Matti, tr Regina 9201:920, mf ES2476
HK 1691 1/4 m. Tuomas Laurinp. Vo Liisa, "Veli" Antti Vo Maria, Vävy Matti Vo Regina 9204:969, mf ES2477
HK 1692 1/4 m. Tuomas Laurinp. Vo Liisa, "Veli" Antti Vo Maria, Vävy Matti Vo Regina 9207:987
HK 1695 1/3 m. Tuomas Laurinp. Vo Liisa, "Veli" Antti Vo Maria, Sisko Regina, Isä Lauri, Äiti Lastikka 9210:1026 mf ES2477
--------------------------------------------------------
Lyhenteet:
MK = maakirja
HK = henkikirja
KARJAL = karjaluettelo
KYMM = kymmenysluettelo
----------------------------------------------------------
terv Matti Lund
Hämmennetään vielä kerran tätä Paavo Korhosen arvoitusta.
Kauhajoen historia kertoo vuosilta 1619-1626 Paavo Paavonpojasta ja Paavo Korhosesta, joista ei voi päätellä onko siinä isä ja poika vai sama mies.
Korhosen paikalla
Paavo Paavonpoika mainitaan kymmenysluettelossa 1619, Pohjanmaan paleltuneiden kylvöjen luettelossa 1620, kymmenysluettelossa 1624 , eli juhannuksesta 1624 juhannukseen 1625. Paavo Korhonen mainitaan karja- ja kyövöluettelossa 1624, kymmenysluettelossa 1625-1626 ja
karjaluettelossa 1626.
Paavo Paavonpoika:
1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644626
1620: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646314
1624 kymmenysluettelo juhannuksesta1624 juhannukseen 1625:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649193
Paavo Korhonen:
1624 karja- ja kylvöluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649615
1625-1626 Kymmenysluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650694
1626 Karjaluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652923
Onpa kattava luettelo Matti Lundilta Kauhajoen Korhosen merkinnöistä.
Mutta taisivat vuosien 1619 ja 1620 Paavot puuttua.
Nämä merkinnät löytyvät vuosien 1619-1626 väliltä Paavo Paavonpojasta ja Paavo Korhosesta, kuten 28.12.2014 kommentissa #87 tässä ketjussa esitin.
Vuoden 1620 Pohjanmaan paleltuneitten kylvöjen tarkastusluettelossa 1620-1620 (4937:14) Kauhajoen alussa on kaksi Paavoa, joiden patronyymit jäävät mustan sinettitahran peittämäksi, mutta epäilemättä kyseessä ovat Korhosen ja Rauskan Paavo Paavonpojat.
Todennäköisesti tulevaisuudessa DNA-testit tuovat selvyyttä Matti Paavonpoika Korhosen isänpuoleisen suvun alkuperästä ja suvun muista esiintymistä, kun testituloksia tulee koko ajan lisää. Täytyy vain kärsivällisesti odottaa.
Matti Lund
30.12.14, 19:17
Onpa kattava luettelo Matti Lundilta Kauhajoen Korhosen merkinnöistä.
Mutta taisivat vuosien 1619 ja 1620 Paavot puuttua.
Nämä merkinnät löytyvät vuosien 1619-1626 väliltä Paavo Paavonpojasta ja Paavo Korhosesta, kuten 28.12.2014 kommentissa #87 tässä ketjussa esitin.
Vuoden 1620 Pohjanmaan paleltuneitten kylvöjen tarkastusluettelossa 1620-1620 (4937:14) Kauhajoen alussa on kaksi Paavoa, joiden patronyymit jäävät mustan sinettitahran peittämäksi, mutta epäilemättä kyseessä ovat Korhosen ja Rauskan Paavo Paavonpojat.
Todennäköisesti tulevaisuudessa DNA-testit tuovat selvyyttä Matti Paavonpoika Korhosen isänpuoleisen suvun alkuperästä ja suvun muista esiintymistä, kun testituloksia tulee koko ajan lisää. Täytyy vain kärsivällisesti odottaa.
Siinä on vuosi tai kaksi, joilta tieto jäi puuttumaan, mutta joilta tietoa on saatavissa. Minulla on tietysti keruutietoja myöhemmältäkin, mutta katsoin, että tietojensa kanssa pulaan joutunut pääsee näilläkin uuteen alkuun.
Panin merkille, ettei vastaanottaja ymmärtänyt aikaisempaa viestiäni, vaan jäi täysin ymmälle. Jospa hän nyt kävisi listan läpi rivi riviltä. Ja jos jonkin rivin tieto on jotenkin vaikea, niin on lupa kysyä, mitä se tarkoittaa. Ehkä hän näin pääsee ahdingostaan eteenpäin.
terv Matti Lund
Annemarita
31.12.14, 17:46
Siinä on vuosi tai kaksi, joilta tieto jäi puuttumaan, mutta joilta tietoa on saatavissa. Minulla on tietysti keruutietoja myöhemmältäkin, mutta katsoin, että tietojensa kanssa pulaan joutunut pääsee näilläkin uuteen alkuun.
Panin merkille, ettei vastaanottaja ymmärtänyt aikaisempaa viestiäni, vaan jäi täysin ymmälle. Jospa hän nyt kävisi listan läpi rivi riviltä. Ja jos jonkin rivin tieto on jotenkin vaikea, niin on lupa kysyä, mitä se tarkoittaa. Ehkä hän näin pääsee ahdingostaan eteenpäin.
terv Matti Lund
Kiitos tiedoista lähdeviitteistä, Matti Lund! Linkeistä kiitoksia, mutten löydä tiettyyn Paavon nimeä, oliko Peter tai Påhl tai.. en saa selvää linkeissä jonka mitä KariKK antoi linkkejä
"Paavo Paavonpoika:
1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644626
1620: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646314
1624 kymmenysluettelo juhannuksesta1624 juhannukseen 1625:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649193
Paavo Korhonen:
1624 karja- ja kylvöluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649615
1625-1626 Kymmenysluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650694
1626 Karjaluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652923 "
Onko olemassa Hyyppön Kauhajoen Korhosen sukuseura?
Kiitos oikein paljon kuluneista vuosista! Toivotan oikein hyvää tulevaa uutta vuotta teille!
Annemarita
Kiitos tiedoista lähdeviitteistä, Matti Lund! Linkeistä kiitoksia, mutten löydä tiettyyn Paavon nimeä, oliko Peter tai Påhl tai.. en saa selvää linkeissä jonka mitä KariKK antoi linkkejä
"Paavo Paavonpoika:
1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644626
1620: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646314
1624 kymmenysluettelo juhannuksesta1624 juhannukseen 1625:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649193
Paavo Korhonen:
1624 karja- ja kylvöluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649615
1625-1626 Kymmenysluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650694
1626 Karjaluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652923 "
Onko olemassa Hyyppön Kauhajoen Korhosen sukuseura?
Kiitos oikein paljon kuluneista vuosista! Toivotan oikein hyvää tulevaa uutta vuotta teille!
Annemarita
Kiitos ja hyvää uutta vuotta myös!
Kyllä ne Paavot ovat siellä, mutta nimen kirjoitusmuoto jonkin verran vaihtelee ja käsialat ovat hankalia, jossakin Korhonen on liki tunnistamaton. Jos ei olisi tukea nimen paikasta, voisi olla vaikea tunnistaa.
En väitä, että olen aivan tarkasti tunnistanut kirjaimet oikein, mutta likimain
alla olevaan tapaan nimet on kirjoitettu.
Katsotaan niitä antamiani linkkejä.
1619: Aukeama 139, oikeanpuoleinen sivu. Sivun keskivaiheilla on Päntäne, kirjoitettu muotoon Pändänä
Välittömästi sen yläpuolelle ovat ylhäältä alaspäin suurinpiirtein näin:
Påuall Rauska
Påuall Påualsson
1620:
Aukeama 14, oikea puoli,
mustan tahran alla sana Kauhajoki ja sen alapuolella ennen tahraa nimet:
påuall
påuall
EPäilemättä siinä ovat Korhosen ja Rauskan Paavot ja luultavasti patronyymeillä, koska ainakin Korhonen näkyisi osittain tahran alta.
1624 kymmenysluettelo:
Aukeaman vasen puoli, keskellä Pändänä
Välittömästi sen yläpuolella Kauhajoen kolme viimeistä nimeä ylhäältä alaspäin ovat
Påwall Rauska
Michel Erichsson (vai oliko Ehrsson)
Påvall Pållsson
1624 karja ja kylvöluettelo:
Aukeama 39
Kauhajoki
Thomas Matzon
Påvel Korhoinen
Påvel Rauska
1625-1626:
Vasemman sivun ihan alareunassa sanan Pändänä yläpuolella:
Ylhäältä alaspäin
Påuel Ruska
Michel Ehrsson
Påuel Korhonen
1626:
Kauhajoen alusta
Nils Erichsson
Påll Korhonen
Påvel Rauska
Sitten sukuseurasta: Tietääkseni ei ole Korhosen sukuseuraa. Mutta Hyypän Pantin sukuseura on ja sukuseura julkaisi 2012 sukukirjan " Ei mikään tyhjän pantti. Kauhajoen Pantin sukua". Ja koska Liisa Sipintytär Pantista, s. 1688, tuli Matti Tuomaanpoika Korhosen, s. 29.9.1689, puoliso 29.9.1709 Kauhajoella, niin Pantin sukukirjassa on Korhosen sukua hyvin kattavasti, sikäli kuin jälkeläiset on löydetty ja ovat tietojaan sukutiedostoon luovuttaneet.
Hei,
Kiinnitti huomion tuo "Luopajärvi Martti Siponp. "Kauhajoki" ?". Eli kymmenysluettelossa Luopajärvellä on Martti Siponpoika ja sen jälkeen kirjaus Kauhajoki?
TÄSSÄ LISTA (huomioi tarkoin lähdeviitteet oikeellisuuden ja sarakeotsikkojen tarkistamista varten, huomioi myös luetteloitten muutamat nimivirheet):
KORHONEN, MYÖS KÖNÖNEN
KYMM 1572 Jalasjärvi Luukas Antinp. 0 k, 1 k (1.) 4731:36 mf ES829, Martti Siponp. (4.)
KYMM 1573 Kauhajoki Luukas Antinp. 1 k, 0 k "asettunut 1569" (1.) 4737:39 mf ES830, Sippo Mikinp. (2.) Luopajärvi Martti Siponp. "Kauhajoki" ?
KYMM 1574 Luukas Antinp. 1 k, 0 k (1.) 4740:94 mf ES830 Martti Siponp.? Jalasjärvi
KYMM 1575 Martti Siponp. (1) Luukas Antinp. 0 k, 1 k (2.) 4743:37 mf ES830 ... Erkki Tuomp. (12.) Pietari Savolainen (13.)
--------------------------------------------------------
Lyhenteet:
MK = maakirja
HK = henkikirja
KARJAL = karjaluettelo
KYMM = kymmenysluettelo
----------------------------------------------------------
terv Matti Lund
Hei,
Kiinnitti huomion tuo "Luopajärvi Martti Siponp. "Kauhajoki" ?". Eli kymmenysluettelossa Luopajärvellä on Martti Siponpoika ja sen jälkeen kirjaus Kauhajoki?
Se nyt vain kertoo sen, että tässä on ilmeisesti kyse Martista, joka oli Jalasjärvellä ennenkuin asettui Kauhajoella paikkaan, johon tuli talo nimeltä Aro. Martti tunnetaan siis Kauhajoen Aroon talon perustajana.
Korhosen kanssa sillä ei tässä yhteydessä ole mitään erityistä tekemistä, kyse on vanhimmista veroluetteloista, joissa mainitaan Kauhajoen alueen asukkaita.
No sitten se kertoo paljonkin. Aron mieslinjaan tuli läheinen YDNA111 osuma Yhdysvalloista ja selvittelin isälinjaa kyseisen näytteen antajalle. Mikäli Laihian Sorrilla asunut Thomas Larsson (Brita Larsdotter Sorrin kanssa) on todella Jalasjärven Lars Jöransson Luopajärven jälkeläinen (en tiedä mistä tuo yhteys on luotu) niin silloin tuo YDNA111 match menee Luopajärvelle.
Vastaavasti Jalasjärven Koukon mieslinja on noille kummallekkin mieslinjalle YDNA111 osuma. Ja tässä tapauksessa puhutaan YDNA111:ssa GD5 tasossa. Sigfred Aron kahden pojan välinen taso on GD4.
Sami
No sitten se kertoo paljonkin. Aron mieslinjaan tuli läheinen YDNA111 osuma Yhdysvalloista ja selvittelin isälinjaa kyseisen näytteen antajalle. Mikäli Laihian Sorrilla asunut Thomas Larsson (Brita Larsdotter Sorrin kanssa) on todella Jalasjärven Lars Jöransson Luopajärven jälkeläinen (en tiedä mistä tuo yhteys on luotu) niin silloin tuo YDNA111 match menee Luopajärvelle.
Vastaavasti Jalasjärven Koukon mieslinja on noille kummallekkin mieslinjalle YDNA111 osuma. Ja tässä tapauksessa puhutaan YDNA111:ssa GD5 tasossa. Sigfred Aron kahden pojan välinen taso on GD4.
Sami
Mielenkiintoista, mutta herättää kysymyksiä enkä osaa sanoa, miten tämä nyt pitäisi tulkita.
Olisi hyvä tietää, ketkä ovat ne kaksi Sigfred Aron poikaa, joiden jälkeläisten mieslinjasta on testitulos.
Matti Lund on Eteläpohjalaisissa Juurissa 1/2003 ja 2/2003 selvittänyt kahdessa jutussa "Luopajärven kummallisen perillisen arvoitus, osa 1 ja osa 2" Luopajärven ja Sorrin yhteyden.
Tiedossani ei ole, että Martti Sipinpojan lähdettyä pois Luopajärveltä sinne olisi jäänyt hänen poikiaan. Mutta olisi tietysti mielenkiintoista saada selville, miten nämä mainitsemasi mieslinjat olivat sukua.
Ehkä ei ole mahdollista selvittää niitä sukuyhteykisä muuten kuin näitten DNA-testien perusteella. Mutta omat tietoni ja taitoni eivät siihen riitä.
Valitettavasti minulla ei kyseisiä juuria ole :( ja ainoastaan 2/2003 on saatavilla.
DNA asiaa joskus puin ketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35314 eli poikien Simon ja Niilon YDNA-ketjut.
Tämän hetkiset osumat näyttävät siltä, että Aro, Luopajärvi, Kouko ja Isonkyrön Hiipakka muodostavat oman joukkonsa.
Voikin olla niin, että Martti Sipinpoika on poikana lähtenyt pois.
Sami
PekkaLehtonen
01.07.17, 11:57
Tämän hetkiset osumat näyttävät siltä, että Aro, Luopajärvi, Kouko ja Isonkyrön Hiipakka muodostavat oman joukkonsa.
Sami
Käsittääkseni Koukon esiintyminen tuossa listassa perustuu juontoon, jossa Jaakko Markuksenpoika Kihniä olisi Markus Matinpoika Koukon poika. Itse en tähän ainakaan toistaiseksi usko, ajoituskin on vähän ongelmallinen
PekkaLehtonen
01.07.17, 12:36
No sitten se kertoo paljonkin. Aron mieslinjaan tuli läheinen YDNA111 osuma Yhdysvalloista ja selvittelin isälinjaa kyseisen näytteen antajalle. Mikäli Laihian Sorrilla asunut Thomas Larsson (Brita Larsdotter Sorrin kanssa) on todella Jalasjärven Lars Jöransson Luopajärven jälkeläinen (en tiedä mistä tuo yhteys on luotu) niin silloin tuo YDNA111 match menee Luopajärvelle.
Sami
Oliko tuo Yhdysvaltalainen osuma se, joka ilmoittaa aikaisemmaksi esi-isäkseen Watilo, b. 1851? Minulle hän on GD6 osuma Dna111 tasolla.
Joo. Sukulinja Watilo-Hoppa-Mahla-jne. Olen ollut häneen yhteydessä ja linja on selkeä. Ainoastaan tuota Luopajärvi osuutta en pystynyt osoittamaan, mutta se jo käsiteltiin edellä.
Sami
Käsittääkseni Koukon esiintyminen tuossa listassa perustuu juontoon, jossa Jaakko Markuksenpoika Kihniä olisi Markus Matinpoika Koukon poika. Itse en tähän ainakaan toistaiseksi usko, ajoituskin on vähän ongelmallinen
Kihniä siis Y-DNA-testin perusteella kuuluu joukkoon, mutta jätät Koukon pois.
Olisi mielenkiintoista tietää perusteesi?
Ehkä tämän sukuryhmän asian käsittelyyn voisi aloittaa uuden viestiketjun vaikka Pohjanmaan asioitten osiossa, koska tämä ei liity Kauhajoen Korhosiin.
Itselläni ei ole oikein kantaa tähän, mutta Jaakko Markuksenpojan alkuperää
on tarkastellut Matti J. Kankaanpää Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2005 jutussa, jonka otsikko on "Onko sukututkimustieteellä omaa metodia?".
Siinä kirjoittaja hyvin perustein pitää todennäköisimpänä juuri sitä, että Jaakko Markuksenpoika tuli Koukosta. Tosin mukana on myös varaus, että parhaallakin metodilla voidaan tulla vääriin tuloksiin.
Löytyisiköhän Markus Matinpoika Koukoon toista isälinjaa, jolla asian voisi ratkaista?
PekkaLehtonen
02.07.17, 09:17
Siirrän vastaukseni aiheeseen paremmin sopivan otsikon alle, jonka nimimerkki Samias on aikaisemmin aloittanut. Se löytyy täältä
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35314
Okohan Paavo Paavonpoika Korhosen jälkipolvilla haluja/tarkoitusta jatkaa DNA-testiä BigY-testillä? Tuloksien perusteella Virtain Korhoset ja Kauhajoen Korhoset on tuloksissa lähellä toisiaan. Virtain Korhosille on jo tilattu BigY-testi, joten tilanne tarkentuisi huomattavasti Kauhajoen Korhosten BigY-testillä.
Se numerosarja on tuo testin kitnumero. Kyllä sieltä viesti menee perille ja pääsee henkilökohtaiseenkin yhteyteen. Olen itse ottanut tätäkautta yhteyttä.
Okohan Paavo Paavonpoika Korhosen jälkipolvilla haluja/tarkoitusta jatkaa DNA-testiä BigY-testillä? Tuloksien perusteella Virtain Korhoset ja Kauhajoen Korhoset on tuloksissa lähellä toisiaan. Virtain Korhosille on jo tilattu BigY-testi, joten tilanne tarkentuisi huomattavasti Kauhajoen Korhosten BigY-testillä.
Olen Kauhajoen Korhosen testin tilaaja, vaikka kyse ei siinä Lauri Matinpoikaan johtavassa isälinjassa ole omasta isälinjastani. Lauri Matinpojan isä oli Matti Paavonpoika, jonka todennäköisestä isästä ei ole muuta varmaa tietoa kuin merkintä Paavo Korhonen Kauhajoen asukkaana vuosilta 1599 ja 1600.
Isälinjan vanhimpana on mainittu Lauri Matinpoika, koska edellisistä polvista puuttuu tarkkoja tietoja.
Paavo Paavonpoika Korhonen s.1550-1555 on sitten jonkun tekemä arvaus tai luultavasti sekaannus, mutta historillista lähdettä sille ei tunneta.
Olen tilannut sen Kauhajoen Korhosen testin vertailuksi omaan isälinjaani. Lisäksi on ilmennyt, että on vielä muitakin testattuja isälinjoja, jotka johtavat Kauhajoella ilmeisesti lopulta samaan Paavo Korhoseen.
Omasta isälinjastani on Y-DNA111-testi, mutta en tiedä oliko siitä juuri hyötyä.
Kysymys on nyt sitten se, että kuinka monta BigY-testiä pitäisi tehdä vai riittääkö yksi ja kenen isälinjasta?
Olen kyllä huomannut Virtain Jaakko Korhosen lähiosumissa. Kihniössäkin oli Korhosia, mutta en tiedä onko Kihniön Korhosten isälinjoista testituloksia.
Sehän lienee jo nyt selvillä, että Kauhajoen Korhonen ei kuulu samaan N-haploryhmän karjalaiseen haaraan kuin muut Korhoset.
P.S. En ymmärtänyt tuon kommentin testikit-numerosarjasta asiayhteyttä.
Terve. Vanha hourailee välillä. Tuo edellinen viesti oli tarkoitettu toiseen viestiketjuun, mutta en ymmärä miten se tänne tuli?
Tuosta BigY-testistä. Varmasti kaksi testiä jo selvittäisi paljon tilannetta Virtain ja Kauhajoen välillä? Ei Kauhajoen Korhosista tarvitse välttämättä useampaa BigY-testiä, mieluummin Kihniön tai Muhoksen Rusi Korhosesta, nämä kun ovat myös savolaisen haaran Korhosia. Rautavaaran- ja Rantasalmen Korhosissakin näyttäisi löytyvän kaksi, jotka kuuluu savolaiseen haaraan.
Karjalaisen haaran Korhosista on tulossa kaikkiaan kuusi BigY-testiä ja se näyttäisi aika hyvin selvittävän tilanteen sillä puolen
Olen Kauhajoen Korhosen testin tilaaja, vaikka kyse ei siinä Lauri Matinpoikaan johtavassa isälinjassa ole omasta isälinjastani. Lauri Matinpojan isä oli Matti Paavonpoika, jonka todennäköisestä isästä ei ole muuta varmaa tietoa kuin merkintä Paavo Korhonen Kauhajoen asukkaana vuosilta 1599 ja 1600.
Isälinjan vanhimpana on mainittu Lauri Matinpoika, koska edellisistä polvista puuttuu tarkkoja tietoja.
Paavo Paavonpoika Korhonen s.1550-1555 on sitten jonkun tekemä arvaus tai luultavasti sekaannus, mutta historillista lähdettä sille ei tunneta.
Olen tilannut sen Kauhajoen Korhosen testin vertailuksi omaan isälinjaani. Lisäksi on ilmennyt, että on vielä muitakin testattuja isälinjoja, jotka johtavat Kauhajoella ilmeisesti lopulta samaan Paavo Korhoseen.
Omasta isälinjastani on Y-DNA111-testi, mutta en tiedä oliko siitä juuri hyötyä.
Kysymys on nyt sitten se, että kuinka monta BigY-testiä pitäisi tehdä vai riittääkö yksi ja kenen isälinjasta?
Olen kyllä huomannut Virtain Jaakko Korhosen lähiosumissa. Kihniössäkin oli Korhosia, mutta en tiedä onko Kihniön Korhosten isälinjoista testituloksia.
Sehän lienee jo nyt selvillä, että Kauhajoen Korhonen ei kuulu samaan N-haploryhmän karjalaiseen haaraan kuin muut Korhoset.
P.S. En ymmärtänyt tuon kommentin testikit-numerosarjasta asiayhteyttä.
Kauhajoen Korhosista lienee se toinen tulos? Paavo Korhosen testitulos Kidnumero 317357
Olen Kauhajoen Korhosen testin tilaaja, vaikka kyse ei siinä Lauri Matinpoikaan johtavassa isälinjassa ole omasta isälinjastani. Lauri Matinpojan isä oli Matti Paavonpoika, jonka todennäköisestä isästä ei ole muuta varmaa tietoa kuin merkintä Paavo Korhonen Kauhajoen asukkaana vuosilta 1599 ja 1600.
Isälinjan vanhimpana on mainittu Lauri Matinpoika, koska edellisistä polvista puuttuu tarkkoja tietoja.
Paavo Paavonpoika Korhonen s.1550-1555 on sitten jonkun tekemä arvaus tai luultavasti sekaannus, mutta historillista lähdettä sille ei tunneta.
Olen tilannut sen Kauhajoen Korhosen testin vertailuksi omaan isälinjaani. Lisäksi on ilmennyt, että on vielä muitakin testattuja isälinjoja, jotka johtavat Kauhajoella ilmeisesti lopulta samaan Paavo Korhoseen.
Omasta isälinjastani on Y-DNA111-testi, mutta en tiedä oliko siitä juuri hyötyä.
Kysymys on nyt sitten se, että kuinka monta BigY-testiä pitäisi tehdä vai riittääkö yksi ja kenen isälinjasta?
Olen kyllä huomannut Virtain Jaakko Korhosen lähiosumissa. Kihniössäkin oli Korhosia, mutta en tiedä onko Kihniön Korhosten isälinjoista testituloksia.
Sehän lienee jo nyt selvillä, että Kauhajoen Korhonen ei kuulu samaan N-haploryhmän karjalaiseen haaraan kuin muut Korhoset.
P.S. En ymmärtänyt tuon kommentin testikit-numerosarjasta asiayhteyttä.
Nyt on Joroisten Korhosista tehty DNA-testi. Se näyttää olevan lähellä Kauhajoen Korhosten testituloksia. Pitäisi saada Kauhajoen ja Joroisten Korhosista jatkotesti BigY, niin voisi alkaa purkautua tuo lähempi sukulaisuus?
Nyt on Joroisten Korhosista tehty DNA-testi. Se näyttää olevan lähellä Kauhajoen Korhosten testituloksia. Pitäisi saada Kauhajoen ja Joroisten Korhosista jatkotesti BigY, niin voisi alkaa purkautua tuo lähempi sukulaisuus?
Täytynee sitten tilata tuo BigY, mutta en ole varma, että yhdellä testillä täyttä selvyyttä saisi, ehkä pitäisi tilata kolme testiä. Omani voisin teettää, mutta ehkä ei riitä.
Kertaan siksi vähän näitten tehtyjen 67-tason testien tilannetta.
Kauhajoen Korhoseen johtavan isälinjan testikit on 362884.
Kitin 317357 osalta tilanne on epäselvempi.
En tiedä tilaajaa enkä polveutumisketjua. Isälinjan vanhimmaksi on ollut ilmoitettuna Gabriel Valentininpoika Peltoniemi.
Hänet mainitaan Peltoniemessä 1683 ja 1686 täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66068 .
Sitä ennen oli Sihtolassa 1680-1681.
Ilmajoen haudatujen luettelon mukaan hän on kuollut 31.10.1686.
Vihityissä mainitaan 1676 ja ainakin kolme lasta kastetuissa.
Muuta en hänen vaiheistaan tiedä. SAY:n merkintöjen perusteella hän ei ole
Valentin Hannunpoika Peltoniemen poika.
Siten hän oletettavasti oli Valentin Hannunpoika Korhosen poika.
Valentin Korhosen isä oli Hannu Paavonpoika Korhonen, jonka on epäilty olleen kotoisin Kauhajoen Korhosesta.
Matti Lund toi esiin erään käräjäpöytäkirjan, jonka mukaan Kauhajoen Matti Paavonpoika Korhosella oli velkaa Hannu
Paavonpoika Korhoselle, joten jokin suhde heillä oli.
Mutta en osaa sanoa, onko näiden Y-DNA67-testitulosten perusteella
mahdollista osoittaa heitä veljeksiksi. Epäilen, että se ei ole mahdollista, vaan vaadittaisiin se BigY molemmista.
Sitten on oma testitulokseni, kit 147203, jonka GD on 9 verrattuna Matti Paavonpojan mieslinjaan (kit 362884). Kun olen verrannut tuntuman ssamiseksi Joroisten Pekka Kolehmaisen jälkeläisten keskinäisiä eroja, niin GD-vaihtelu on aika suurta ja sillä perusteella, pidän hyvin todennäköisenä, että oma isälinjani johtaa Matti Paavonpoika Korhosen veljeen Paavo Paavonpoikaan, josta on kirjallisia merkintöjä liki 20 vuotta myöhemmin kuin Kauhajoella 1599 ja 1600 mainitusta Paavo Korhosesta.
Lisäksi on muita testituloksia, joissa GD näyttää olevan todennäköisen rajoissa ja perinteisen sukututkimuksen mukaan näyttävät johtavan Kauhajoen Korhoseen, mutta en niitä kommentoi tässä, kun
en ole ollut yhteydessä testattuihin eikä ilmoitetusta esi-isästä saa yhteyttä mitenkään helposti tuntematta näitä sukuja.
Täytynee sitten tilata tuo BigY, mutta en ole varma, että yhdellä testillä täyttä selvyyttä saisi, ehkä pitäisi tilata kolme testiä. Omani voisin teettää, mutta ehkä ei riitä.
Kertaan siksi vähän näitten tehtyjen 67-tason testien tilannetta.
Kauhajoen Korhoseen johtavan isälinjan testikit on 362884.
Kitin 317357 osalta tilanne on epäselvempi.
En tiedä tilaajaa enkä polveutumisketjua. Isälinjan vanhimmaksi on ollut ilmoitettuna Gabriel Valentininpoika Peltoniemi.
Hänet mainitaan Peltoniemessä 1683 ja 1686 täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66068 .
Sitä ennen oli Sihtolassa 1680-1681.
Ilmajoen haudatujen luettelon mukaan hän on kuollut 31.10.1686.
Vihityissä mainitaan 1676 ja ainakin kolme lasta kastetuissa.
Muuta en hänen vaiheistaan tiedä. SAY:n merkintöjen perusteella hän ei ole
Valentin Hannunpoika Peltoniemen poika.
Siten hän oletettavasti oli Valentin Hannunpoika Korhosen poika.
Valentin Korhosen isä oli Hannu Paavonpoika Korhonen, jonka on epäilty olleen kotoisin Kauhajoen Korhosesta.
Matti Lund toi esiin erään käräjäpöytäkirjan, jonka mukaan Kauhajoen Matti Paavonpoika Korhosella oli velkaa Hannu
Paavonpoika Korhoselle, joten jokin suhde heillä oli.
Mutta en osaa sanoa, onko näiden Y-DNA67-testitulosten perusteella
mahdollista osoittaa heitä veljeksiksi. Epäilen, että se ei ole mahdollista, vaan vaadittaisiin se BigY molemmista.
Sitten on oma testitulokseni, kit 147203, jonka GD on 9 verrattuna Matti Paavonpojan mieslinjaan (kit 362884). Kun olen verrannut tuntuman ssamiseksi Joroisten Pekka Kolehmaisen jälkeläisten keskinäisiä eroja, niin GD-vaihtelu on aika suurta ja sillä perusteella, pidän hyvin todennäköisenä, että oma isälinjani johtaa Matti Paavonpoika Korhosen veljeen Paavo Paavonpoikaan, josta on kirjallisia merkintöjä liki 20 vuotta myöhemmin kuin Kauhajoella 1599 ja 1600 mainitusta Paavo Korhosesta.
Lisäksi on muita testituloksia, joissa GD näyttää olevan todennäköisen rajoissa ja perinteisen sukututkimuksen mukaan näyttävät johtavan Kauhajoen Korhoseen, mutta en niitä kommentoi tässä, kun
en ole ollut yhteydessä testattuihin eikä ilmoitetusta esi-isästä saa yhteyttä mitenkään helposti tuntematta näitä sukuja.
Nuo Kauhajoen Korhosten kid 362884 Lauri Matinpoika Korhonen ja kid 147203 Pentti Paavonpoika ovat minusta aika läheistä sukua Virtain Korhosten kahdelle Jaakko Korhosen tulokselle kid 428235 ja 295274. Sitten tämä Joroisten Korhonen kid 637130 on samassa ryhmässä.
Virtain Korhosesta on yksi BigY testitulos N-Y9020. Myös Utajärven Rusi Korhosen BigY tulos N-Z34986 on lähellä Virtain Korhosta.
Tuolle kid 362884 Lauri Matinpoika Korhonen haltijalle laitoinkin viestin testin laajentamiseksi BigY-testillä. Myötämielinen on, mutta ehdotin odottamaan testiaennuksia. En ole varma tilaako testin?
Joroisten Korhonen pitäisi saada myös korottamaan testin BigY tasolle.
PekkaLehtonen
20.03.18, 14:47
Nuo Kauhajoen Korhosten kid 362884 Lauri Matinpoika Korhonen ja kid 147203 Pentti Paavonpoika ovat minusta aika läheistä sukua Virtain Korhosten kahdelle Jaakko Korhosen tulokselle kid 428235 ja 295274. Sitten tämä Joroisten Korhonen kid 637130 on samassa ryhmässä.
Virtain Korhosesta on yksi BigY testitulos N-Y9020. Myös Utajärven Rusi Korhosen BigY tulos N-Z34986 on lähellä Virtain Korhosta.
Tuolle kid 362884 Lauri Matinpoika Korhonen haltijalle laitoinkin viestin testin laajentamiseksi BigY-testillä. Myötämielinen on, mutta ehdotin odottamaan testiaennuksia. En ole varma tilaako testin?
Joroisten Korhonen pitäisi saada myös korottamaan testin BigY tasolle.
Näyttää olevan SNP:n Y9020 ikäarvio YFull:ssa 1350 vuotta. Se näkyy puussa samalla tasolla olevan SNP:n YP1141:n kanssa vähän niin kuin piilotettuna ja sitten Z34956:n ikäarvio 850 vuotta ja näillä, joilla on Z34956 on tietenkin myös YP1141. Matkaa kirjallisiin dokumentteihin on vielä jonkin verran, vaikka nämä ikäarviot voivat heittääkin kai tuollaiset pari sataa vuottakin. Mutta mitä enemmän saadaan näytteitä, sitä paremmin lähestytään dokumentaatiota.
Näyttää olevan SNP:n Y9020 ikäarvio YFull:ssa 1350 vuotta. Se näkyy puussa samalla tasolla olevan SNP:n YP1141:n kanssa vähän niin kuin piilotettuna ja sitten Z34956:n ikäarvio 850 vuotta ja näillä, joilla on Z34956 on tietenkin myös YP1141. Matkaa kirjallisiin dokumentteihin on vielä jonkin verran, vaikka nämä ikäarviot voivat heittääkin kai tuollaiset pari sataa vuottakin. Mutta mitä enemmän saadaan näytteitä, sitä paremmin lähestytään dokumentaatiota.
Oikeassa olet. Mieluummin sukuhaarastaan kaksi BigY-testiä, niin tullaan lähemksi nykyaikaa ja mielellään vielä YFull-analyysi, jolloin voi syntyä uusia oksiakin?
Hei,
Matti Paavonpoika Korhosen jälkeläisten mieslinjoista.
Näyttää siltä, että on useita nykyään eläviä miehiä, joiden isälinja vie keskustelussa esillä olleeseen Matti Paavonpoika Korhoseen.
Kenenkään sukunimi ei ole Korhonen eikä Korhonen ole edes osa nimeä.
Kysymys on nyt sitten, että miten tästä eteenpäin?
Kenellä on riittävästi mielenkiintoa viedä DNA:n testausasiaa eteenpäin ja millaisella yhteistyöllä edetään, että joku näistä löydetyistä saadaan kiinnostumaan Y-DNA:nsa testaamisesta?
Jatkokeskustelu sopisi kai paremmin yksityiselle puolelle.
PT Kari
Matti Paavonpoika Korhosen poikako on Lauri Matinpoika Korhonen s. noin 1630 Kauhajoki. Testitulos Big Y testistä on haploryhmä N-BY56463. Samaan haploryhmään kuuluu myös Virtain Korhoset 2/67 GD:n erolla. Kutemajärven Antti Korhosen jälkipolven testissä myös Kutemajärven Korhoset on sukua Lauri Matinpoika Korhoselle 2/67 GD:n erolla.
Omien tutkimusten perusteella Korhoset on tullut Kutemajärvelle Vesulahden (Mikkeli) Vuolingon (myöhemmin Harjumaa) kylästä 1552-1561 välisenä aikana. 1561 maakirjassa Antti on Kutemajärvellä. Oletettavasti Kutemajärvi oli Vuolingon eräalueita. Antin kanssa Vuolingon kylästä löytyy Korhosia 1540-1550 Paavo, Matti ja Lauri.
Kun DNA-tutkimuksen mukaan Kauhajoen, Virtain ja Kutemajärven Korhoset on lähisukuisia, on minulla herännyt epäilys, että he polveutuisivat Vesulahden Vuolingon/Harjumaan Korhosista?
Matti Paavonpoika Korhosen poikako on Lauri Matinpoika Korhonen s. noin 1630 Kauhajoki. Testitulos Big Y testistä on haploryhmä N-BY5646. Samaan haploryhmään kuuluu myös Virtain Korhoset 2/67 GD:n erolla. Kutemajärven Antti Korhosen jälkipolven testissä myös Kutemajärven Korhoset on sukua Lauri Matinpoika Korhoselle 2/67 GD:n erolla.
Omien tutkimusten perusteella Korhoset on tullut Kutemajärvelle Vesulahden (Mikkeli) Vuolingon (myöhemmin Harjumaa) kylästä 1552-1561 välisenä aikana. 1561 maakirjassa Antti on Kutemajärvellä. Oletettavasti Kutemajärvi oli Vuolingon eräalueita. Antin kanssa Vuolingon kylästä löytyy Korhosia 1540-1550 Paavo, Matti ja Lauri.
Kun DNA-tutkimuksen mukaan Kauhajoen, Virtain ja Kutemajärven Korhoset on lähisukuisia, on minulla herännyt epäilys, että he polveutuisivat Vesulahden Vuolingon/Harjumaan Korhosista?
Mielenkiintoinen tieto, että on löytynyt tarkka paikka, mistä tämä Kauhajoen Korhosten eli Matti Paavonpojan isälinja on peräisin.
Vahvistan sen, että Lauri Matinpoika Korhonen oli Matti Paavonpoika Korhosen poika. Matti Paavonpoika Korhonen on vuoden 1627 ruodutusluettelon mukaan syntynyt n. 1597.
Mutta syntymäpaikkaa on vaikea sanoa, koska Paavo Korhonen on mainittu Kauhajoella vain vuosina 1599 ja 1600.
Todennäköisesti hän oli kuitenkin Matti Paavonpojan isä.
Muita Kauhajoen Korhoseen veroluetteloiden perusteella liitettyjä Paavopoikia
ei voida tehtyjen DNA-testien perusteella yhdistää samaan isään kuin Matti Paavonpoika.
Mattia nuorempia Hannu Paavonpoikaa ja Frans Paavonpoikaa ei voida yhdistää
siksi, että ei ole olemassa DNA-testituloksia, mutta oletan, että heillä oli sama isä kuin Matilla.
Paavo Paavonpoikaa, joka mainitaan Kauhajoen Korhosessa 1619-1626,
ei nyt voi BigY-testitulosten perusteella osoittaa saman isän pojaksi kuin Matti Paavonpoika.
Paavo Paavonpoika saattoi olla Matin velipuoli tai kuului muuten Korhosen suurperheeseen.
Kauhajoella 1599-1600 mainittu Paavo Korhonen tuskin kuitenkaan oli sama
Paavo Korhonen, joka on mainittu 1540-1550 Vuolingon kylässä.
Välissä oli ainakin yksi ellei kaksi sukupolvea.
Annemarita
17.09.18, 20:10
Matti Paavonpoika Korhosen poikako on Lauri Matinpoika Korhonen s. noin 1630 Kauhajoki. Testitulos Big Y testistä on haploryhmä N-BY56463. Samaan haploryhmään kuuluu myös Virtain Korhoset 2/67 GD:n erolla. Kutemajärven Antti Korhosen jälkipolven testissä myös Kutemajärven Korhoset on sukua Lauri Matinpoika Korhoselle 2/67 GD:n erolla.
Omien tutkimusten perusteella Korhoset on tullut Kutemajärvelle Vesulahden (Mikkeli) Vuolingon (myöhemmin Harjumaa) kylästä 1552-1561 välisenä aikana. 1561 maakirjassa Antti on Kutemajärvellä. Oletettavasti Kutemajärvi oli Vuolingon eräalueita. Antin kanssa Vuolingon kylästä löytyy Korhosia 1540-1550 Paavo, Matti ja Lauri.
Kun DNA-tutkimuksen mukaan Kauhajoen, Virtain ja Kutemajärven Korhoset on lähisukuisia, on minulla herännyt epäilys, että he polveutuisivat Vesulahden Vuolingon/Harjumaan Korhosista?
Hei, kiitos kovasti tiedoista! Mielenkiintoista!
Kiitos vahvistusta, että Lauri Matinpoika on isä Matti Paavonpoika.
Minulla esi-isä Lauri Matinpoika Korhonen, mutta erilainen s.aika oli 1644, k. noin 1721 Kauhajoella, isäntä 1669-1701, hänen isänsä Matti Paavonpoika Korhonen.
Sain synttärilahjan MyHeritage DNA testipaketin, tehtiin testiä, mutta vastausta tuli outo tapa "löytää DNA sukulaisia", kuin ei näy "mtDNA". Ajattelen ottaa uudestaan Family Treen kautta DNA testiä. Mulla MyHeritage DNA löytyy myös Korhosia.
Kiittäen, Annemarita
Hei, kiitos kovasti tiedoista! Mielenkiintoista!
Kiitos vahvistusta, että Lauri Matinpoika on isä Matti Paavonpoika.
Minulla esi-isä Lauri Matinpoika Korhonen, mutta erilainen s.aika oli 1644, k. noin 1721 Kauhajoella, isäntä 1669-1701, hänen isänsä Matti Paavonpoika Korhonen.
Sain synttärilahjan MyHeritage DNA testipaketin, tehtiin testiä, mutta vastausta tuli outo tapa "löytää DNA sukulaisia", kuin ei näy "mtDNA". Ajattelen ottaa uudestaan Family Treen kautta DNA testiä. Mulla MyHeritage DNA löytyy myös Korhosia.
Kiittäen, Annemarita
Kommentoin tässä vain Lauri Matinpoika Korhosen syntymävuotta.
Vuosi 1644 on kyllä ehdottomasti liian myöhäinen.
Se voidaan päätellä Korhosen seuraavan isännän, Lauri Matinpojan pojan,
Tuomas Laurinpojan tiedoista.
Tuomas Laurinpoika Korhonen kuoli 22.12.1724, jolloin hän Kauhajoen haudattujen merkinnän mukaan oli 70-vuotias, joten Tuomas Laurinpojan syntymävuosi oli noin 1654.
Tuomaan isä on mitä todennäköisimmin ollut yli 20-vuotias Tuomaan syntyessä, joten voidaan arvioida Lauri Matinpojan syntyneen n. 1630.
Kun Laurin isä Matti Paavonpoika oli syntynyt 1597, tarkoittaisi Laurille ehdotettu 1644 sitä, että Laurin isä Matti lähenteli jo 50:n vuoden ikää vanhimman pojan syntyessä.
Onhan sekin mahdollista, mutta harvinaista.
Mielenkiintoinen tieto, että on löytynyt tarkka paikka, mistä tämä Kauhajoen Korhosten eli Matti Paavonpojan isälinja on peräisin.
Vahvistan sen, että Lauri Matinpoika Korhonen oli Matti Paavonpoika Korhosen poika. Matti Paavonpoika Korhonen on vuoden 1627 ruodutusluettelon mukaan syntynyt n. 1597.
Mutta syntymäpaikkaa on vaikea sanoa, koska Paavo Korhonen on mainittu Kauhajoella vain vuosina 1599 ja 1600.
Todennäköisesti hän oli kuitenkin Matti Paavonpojan isä.
Muita Kauhajoen Korhoseen veroluetteloiden perusteella liitettyjä Paavopoikia
ei voida tehtyjen DNA-testien perusteella yhdistää samaan isään kuin Matti Paavonpoika.
Mattia nuorempia Hannu Paavonpoikaa ja Frans Paavonpoikaa ei voida yhdistää
siksi, että ei ole olemassa DNA-testituloksia, mutta oletan, että heillä oli sama isä kuin Matilla.
Paavo Paavonpoikaa, joka mainitaan Kauhajoen Korhosessa 1619-1626,
ei nyt voi BigY-testitulosten perusteella osoittaa saman isän pojaksi kuin Matti Paavonpoika.
Paavo Paavonpoika saattoi olla Matin velipuoli tai kuului muuten Korhosen suurperheeseen.
Kauhajoella 1599-1600 mainittu Paavo Korhonen tuskin kuitenkaan oli sama
Paavo Korhonen, joka on mainittu 1540-1550 Vuolingon kylässä.
Välissä oli ainakin yksi ellei kaksi sukupolvea.
Täsmennän vielä tuota omaa viestiäni, se on vain oma arvioni, varmana tietoa ei voi pitää.
Kaivattaisiin lisää DNA-testejä. Kutemajärven Korhosten testin tehneellekin olen ehdotellut Y67-testille jatkoa Big Y-500 testillä, jolloin tarkempi tulos saataisiin. Lisäksi yhteistyötä sukuseurojen kesken DNA-testauksen edistmiseksi kaivataan. Esitys yhteistyöstä Korhos-sukuseuroille on kyllä lähetetty.
Annemarita
19.09.18, 10:49
Kommentoin tässä vain Lauri Matinpoika Korhosen syntymävuotta.
Vuosi 1644 on kyllä ehdottomasti liian myöhäinen.
Se voidaan päätellä Korhosen seuraavan isännän, Lauri Matinpojan pojan,
Tuomas Laurinpojan tiedoista.
Tuomas Laurinpoika Korhonen kuoli 22.12.1724, jolloin hän Kauhajoen haudattujen merkinnän mukaan oli 70-vuotias, joten Tuomas Laurinpojan syntymävuosi oli noin 1654.
Tuomaan isä on mitä todennäköisimmin ollut yli 20-vuotias Tuomaan syntyessä, joten voidaan arvioida Lauri Matinpojan syntyneen n. 1630.
Kun Laurin isä Matti Paavonpoika oli syntynyt 1597, tarkoittaisi Laurille ehdotettu 1644 sitä, että Laurin isä Matti lähenteli jo 50:n vuoden ikää vanhimman pojan syntyessä.
Onhan sekin mahdollista, mutta harvinaista.
Aivan niin, Ok. Kiitos.
Yritin vastata, mutta silloin tässä Sukuforumissa oli tukossa.
Annemarita
Kommentoin tässä vain Lauri Matinpoika Korhosen syntymävuotta.
Vuosi 1644 on kyllä ehdottomasti liian myöhäinen.
Se voidaan päätellä Korhosen seuraavan isännän, Lauri Matinpojan pojan,
Tuomas Laurinpojan tiedoista.
Tuomas Laurinpoika Korhonen kuoli 22.12.1724, jolloin hän Kauhajoen haudattujen merkinnän mukaan oli 70-vuotias, joten Tuomas Laurinpojan syntymävuosi oli noin 1654.
Tuomaan isä on mitä todennäköisimmin ollut yli 20-vuotias Tuomaan syntyessä, joten voidaan arvioida Lauri Matinpojan syntyneen n. 1630.
Kun Laurin isä Matti Paavonpoika oli syntynyt 1597, tarkoittaisi Laurille ehdotettu 1644 sitä, että Laurin isä Matti lähenteli jo 50:n vuoden ikää vanhimman pojan syntyessä.
Onhan sekin mahdollista, mutta harvinaista.
Onko tuossa Tuomas Laurinpoika Korhosen kuolinajassa virhe. Jos syntyäaika oli 1654+ 70vuotta ikä tekee kuolinvuodeksi 1774?
Annemarita
19.09.18, 13:08
Onko tuossa Tuomas Laurinpoika Korhosen kuolinajassa virhe. Jos syntyäaika oli 1654+ 70vuotta ikä tekee kuolinvuodeksi 1774?
Ei, ikä tekee oikein +70 = 1724 eli 22.12.1724. Laske uudestaan :)
Meillä on sukujutut ohjelmassa, sehän oikein laskettu 1654+70v 1724
Ei, ikä tekee oikein +70 = 1724 eli 22.12.1724. Laske uudestaan :)
Meillä on sukujutut ohjelmassa, sehän oikein laskettu 1654+70v 1724
Kiitos oikaisusta.
En näy enää osaavan suorittaa etes yksinkertaisia laskutoimituksia. Dementia vaivaa.
Olen Kauhajoen Korhosen testin tilaaja, vaikka kyse ei siinä Lauri Matinpoikaan johtavassa isälinjassa ole omasta isälinjastani. Lauri Matinpojan isä oli Matti Paavonpoika, jonka todennäköisestä isästä ei ole muuta varmaa tietoa kuin merkintä Paavo Korhonen Kauhajoen asukkaana vuosilta 1599 ja 1600.
Isälinjan vanhimpana on mainittu Lauri Matinpoika, koska edellisistä polvista puuttuu tarkkoja tietoja.
Paavo Paavonpoika Korhonen s.1550-1555 on sitten jonkun tekemä arvaus tai luultavasti sekaannus, mutta historillista lähdettä sille ei tunneta.
Olen tilannut sen Kauhajoen Korhosen testin vertailuksi omaan isälinjaani. Lisäksi on ilmennyt, että on vielä muitakin testattuja isälinjoja, jotka johtavat Kauhajoella ilmeisesti lopulta samaan Paavo Korhoseen.
Omasta isälinjastani on Y-DNA111-testi, mutta en tiedä oliko siitä juuri hyötyä.
Kysymys on nyt sitten se, että kuinka monta BigY-testiä pitäisi tehdä vai riittääkö yksi ja kenen isälinjasta?
Olen kyllä huomannut Virtain Jaakko Korhosen lähiosumissa. Kihniössäkin oli Korhosia, mutta en tiedä onko Kihniön Korhosten isälinjoista testituloksia.
Sehän lienee jo nyt selvillä, että Kauhajoen Korhonen ei kuulu samaan N-haploryhmän karjalaiseen haaraan kuin muut Korhoset.
P.S. En ymmärtänyt tuon kommentin testikit-numerosarjasta asiayhteyttä.
Tuo Kihniön Korhonen on kiinostava, voisi liittyä samaan N-ryhmän savolaisenhaaran Kauhajoki-, Virrat-, Kutemajärvi-Korhosten sukupuun oksaan. Kihniöstä löytyy Korhosista suora sukuketju nykypäiviin. Ensimmäinen Kihniön Korhonen on Juho (Jussi?) Korhonen, joka löytyy ainakin 1575 Ruovedeltä voudintileistä: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1766906&kuvanumero=60&ay=2144614&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Yl%C3%A4-Satakunnan+maakirja+1575-1575+%282284%29&ay2=42346
Sanotaan hänen tulleen Ruoveden Umpimatkaan 1572. Umpimatka muuttuu myöhemmin Korhoskyläksi ja paikka Parkanon kautta Kihniön pitäjäksi. Juho Korhosella kerrotaan olleen setsemän poikaa, joista yhden sanotaan muuttaneen Köyliöön. Kauhajoki ja Virrat on lähellä Kihniötä, olisikko poikia muuttanut myös sinne, tai muuten olisi samaa sukuhaaraa? http://www.kihnio.fi/asuminen/kylat/jokikyla-ja-pohjois-kihnio/historia
Kihniön Korhosten jälkeläisiäkin pitäisi saada DNA-testiin? Toivottavasti joku ilmoittautuu? Pian alkaa DNA-testien alennusaika.
Muuten tuossa voudinkirjassa Umpimatkan yäpuolella, eikös siinä ole toinen Korhonen Lasse Korhonen?
Mistä voudintileistä löytyy muuten Virtain tiedot? Hämeen. Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan katselin, mutta en löytänyt?
Tuo Kihniön Korhonen on kiinostava, voisi liittyä samaan N-ryhmän savolaisenhaaran Kauhajoki-, Virrat-, Kutemajärvi-Korhosten sukupuun oksaan. Kihniöstä löytyy Korhosista suora sukuketju nykypäiviin. Ensimmäinen Kihniön Korhonen on Juho (Jussi?) Korhonen, joka löytyy ainakin 1575 Ruovedeltä voudintileistä: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1766906&kuvanumero=60&ay=2144614&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Yl%C3%A4-Satakunnan+maakirja+1575-1575+%282284%29&ay2=42346
Sanotaan hänen tulleen Ruoveden Umpimatkaan 1572. Umpimatka muuttuu myöhemmin Korhoskyläksi ja paikka Parkanon kautta Kihniön pitäjäksi. Juho Korhosella kerrotaan olleen setsemän poikaa, joista yhden sanotaan muuttaneen Köyliöön. Kauhajoki ja Virrat on lähellä Kihniötä, olisikko poikia muuttanut myös sinne, tai muuten olisi samaa sukuhaaraa? http://www.kihnio.fi/asuminen/kylat/jokikyla-ja-pohjois-kihnio/historia
Kihniön Korhosten jälkeläisiäkin pitäisi saada DNA-testiin? Toivottavasti joku ilmoittautuu? Pian alkaa DNA-testien alennusaika.
Muuten tuossa voudinkirjassa Umpimatkan yäpuolella, eikös siinä ole toinen Korhonen Lasse Korhonen?
Mistä voudintileistä löytyy muuten Virtain tiedot? Hämeen. Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan katselin, mutta en löytänyt?
Ainut paikka, mistä olen löytänyt maininnan Jaakko Korhosesta, joka on uskoakseni Virtain Korhosia, on SAY:ssa
kokoelmasta Ruovesi-Keuruu 1620-1639, täältä:
Paikan nimenä sivulla on kyllä Mustalahti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307328 .
Tämä on sivu 104, myös Aurejärvellä s. 100 on Korhosia.
Virtain vanhimmat tiedot SAY:ssa löytyvät tästä Ruovesi-Keuruu kokoelmasta.
Samoin myös varhaisemmat Kihniön tiedot, myöhemmiltä ajoilta Kihniön tiedot
ovat Hämeenkyrö- Kankaanpää kokoelman sivuilla.
Ainut paikka, mistä olen löytänyt maininnan Jaakko Korhosesta, joka on uskoakseni Virtain Korhosia, on SAY:ssa
kokoelmasta Ruovesi-Keuruu 1620-1639, täältä:
Paikan nimenä sivulla on kyllä Mustalahti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307328 .
Tämä on sivu 104, myös Aurejärvellä s. 100 on Korhosia.
Virtain vanhimmat tiedot SAY:ssa löytyvät tästä Ruovesi-Keuruu kokoelmasta.
Samoin myös varhaisemmat Kihniön tiedot, myöhemmiltä ajoilta Kihniön tiedot
ovat Hämeenkyrö- Kankaanpää kokoelman sivuilla.
Eikö tuo 100 sivulla oleva ole Lauri Korfuinen? Jos asutuskokoelmaan tieto on löytynyt, niin täytyyhän jossain olla alkuperäinen kirjakin? Täältä Ruoveden kymmenysluettelosta 1611-12 näkyy Jaako Korhonen löytyvän http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1791043&kuvanumero=68&ay=2145419&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Kymmenysluettelo+1611-1612+%282509%29&ay2=42634
Pitää kadsoa löytyykö aikaisemmin?
Myös kymmenysluettelosta 1610 ja 1611 löytyy Jaakko, mutta ei 1609 kymmenysluettelosta. http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1790100&kuvanumero=3&ay=2145409&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Kymmenysluettelo+1610-1610+%282499%29&ay2=42621
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1790585&kuvanumero=67&ay=2145414&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Kymmenysluettelo+1610-1611+%282504%29&ay2=42627
Kiitos tiedosta.
[quote=Korhoant;302874]Eikö tuo 100 sivulla oleva ole Lauri Korfuinen? Jos asutuskokoelmaan tieto on löytynyt, niin täytyyhän jossain olla alkuperäinen kirjakin? Täältä Ruoveden kymmenysluettelosta 1611-12 näkyy Jaako Korhonen löytyvän http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1791043&kuvanumero=68&ay=2145419&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Kymmenysluettelo+1611-1612+%282509%29&ay2=42634
Pitää kadsoa löytyykö aikaisemmin?
Myös kymmenysluettelosta 1610 ja 1611 löytyy Jaakko, mutta ei 1609 kymmenysluettelosta. http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1790100&kuvanumero=3&ay=2145409&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Kymmenysluettelo+1610-1610+%282499%29&ay2=42621
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1790585&kuvanumero=67&ay=2145414&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Kymmenysluettelo+1610-1611+%282504%29&ay2=42627
Vielä kymmenysluettelossa 1608 on Jaakko Korhonen: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1788414&kuvanumero=45&ay=2145394&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Yl%C3%A4-Satakunnan+kymmenysluettelo+1608-1608+%282484%29&ay2=42601
Mutta 1606 on Umpimatkassa Kihniö Antti Korhonen: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1786104&kuvanumero=26&ay=2145378&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Yl%C3%A4-Satakunnan+kymmenysluettelo+ja+tilikirja+1606-1606+%282472%29&ay2=42578
Onkohan Jaakkokin Kihniön Korhosia?
Pietari Savolaisen patronyymi on kyllä kaikissa niissä tositekirjoissa, jotka ovat tulleet vastaani, "Jonsson" tai "Jönsson", kaikissa 1570 -luvun kirjauksissakin. Itse olen katsonut nämä Jussinpojaksi, mutta siis Liisa Ruismäki Kauhajoen historiassa Yrjänänpojaksi.
"Jonsson" -kirjaukset ovat aivan selviä, eli ei niitä Liisakaan ole toisin voinut lukea.
terv Matti Lund
Kun nyt on selvinnyt DNA-testin perusteella, että Kauhajoen- ja Virtain Korhoset ovat lähisukuisia ja lisäksi myös Kutemajärven Korhoset sopii samaan sukuhaaraan, niin vahva epäilys on heidän lähtöpaikkanaan Savossa Mikelin seutu (Harjumaa?)
Kun lisäksi Ruoveden Umpimatkaan saapuu uudisasukkaaksi noin 1570 Juho (Jussi?) Korhonen. Kun Jussi Korhosella kerrotaan olleen seitsemän poikaa, niin voisi olettaa, että näistä pojista osa olisi siirtynyt Kauhajoelle ja Virroille? Kihniön Korhosten jälkipolvista olisikkin tärkeää saada testiin ainakin yksi Korhonen, se varmaan selventäisi tätäkin Korhosten sukuketjua?
Muuten tuolla Harjumaassa, Kutemajärven Korhosten oletetussa lähtöpaikassa, silloisten Korhosten etuniminä on Paavoa, Lauria ja Anttia, jotka on yleisiä myös Kauhajoella ja Virroilla.
Täältäkin löytyy tietoa Korhosista:
http://www.123kotisivu.fi/Korhoant/76104614
Annemarita
06.11.18, 20:35
En huomannut, että asiat on vielä eteenpäin eiliseen. Seuraan mielenkiinnolla DNA juttuja. Mielenkiintoista!
Odotin vastausta kun esitin ensimmäisen kysymykset, että oliko Korhosia Savosta, ja vielä Karjalasta.
Sain lahjan ja ottanut MyHeritage-DNA testiä, mutta se DNA seuraa vain serkkuja, en tiedä onko oikein Kauhajoen Korhosia (äitini puolelta) ja Rautalammen Korhosia (isäni puolelta).
Uskon, että sama Kauhajoen Korhosia on peräisin jostain Savosta tai Karjalasta.
Ajattelen edelleen tilata familytree DNA. Auttaisiko?
Seuraan, Terveisin, Annemarita :)
En huomannut, että asiat on vielä eteenpäin eiliseen. Seuraan mielenkiinnolla DNA juttuja. Mielenkiintoista!
Odotin vastausta kun esitin ensimmäisen kysymykset, että oliko Korhosia Savosta, ja vielä Karjalasta.
Sain lahjan ja ottanut MyHeritage-DNA testiä, mutta se DNA seuraa vain serkkuja, en tiedä onko oikein Kauhajoen Korhosia (äitini puolelta) ja Rautalammen Korhosia (isäni puolelta).
Uskon, että sama Kauhajoen Korhosia on peräisin jostain Savosta tai Karjalasta.
Ajattelen edelleen tilata familytree DNA. Auttaisiko?
Seuraan, Terveisin, Annemarita :)
Lähinnä isälinjan DNA-testi auttaa näissä sukuhaarojen selvittelyssä. Siis isä tai veljiä? Rautalammilta on yksi Big Y-500 testi valmistunut, mutta toista kyllä kaivataan.
Kauhajoen, Virtain ja Kihniön Korhosten tilannetta parhaiten auttaisi taasen äitisi veljen, tai veljenpoikien Big Y-500 testi.
Alennusaika testeihin alkaa varmaan marraskuun puolivälissä.
Siis isälinja DNA-testeissä selvittää parhaiten kumpaan haaraan kuulut, savolaiseen vai karjalaiseen N-ryhmään?
Annemarita
07.11.18, 15:42
Lähinnä isälinjan DNA-testi auttaa näissä sukuhaarojen selvittelyssä. Siis isä tai veljiä? Rautalammilta on yksi Big Y-500 testi valmistunut, mutta toista kyllä kaivataan.
Kauhajoen, Virtain ja Kihniön Korhosten tilannetta parhaiten auttaisi taasen äitisi veljen, tai veljenpoikien Big Y-500 testi.
Alennusaika testeihin alkaa varmaan marraskuun puolivälissä.
Siis isälinja DNA-testeissä selvittää parhaiten kumpaan haaraan kuulut, savolaiseen vai karjalaiseen N-ryhmään?
Edesmennyt isäni valitettavasti, ei yhtään veljeä, serkkua, vaan pikkuserkku miestä. Kuinka auttaisi isälinjaa?
Äitini on vielä elossa 91v. Auttaako mtDNA tai olisiko vastaavaa kuin big Y-500 testi ? :confused:
Annemarita
Edesmennyt isäni valitettavasti, ei yhtään veljeä, serkkua, vaan pikkuserkku miestä. Kuinka auttaisi isälinjaa?
Äitini on vielä elossa 91v. Auttaako mtDNA tai olisiko vastaavaa kuin big Y-500 testi ? :confused:
Annemarita
Korhosten suhteen tässä ei ole hyötyä äitilinjan eli mtDNA-testistä.
Isälinjasikin voisi testata, jos pikkuserkkusi on mies ja teidän kummankin
isän isän isä on sama mies. Ja tämä mahdollinen pikkuserkku
on suostuvainen teettämään testin.
Mutta Korhosten suhteen sillä olisi suurempaa merkitystä vain,
jos isälinjan kaukaisin esi-isä on esimerkiksi juuri Hannu Paavonpoika
Korhonen.
Matti Paavonpoika Korhoseen johtavan isälinjan testitulos on jo olemassa.
PekkaLehtonen
14.11.18, 15:39
Tuo Kihniön Korhonen on kiinostava, voisi liittyä samaan N-ryhmän savolaisenhaaran Kauhajoki-, Virrat-, Kutemajärvi-Korhosten sukupuun oksaan. Kihniöstä löytyy Korhosista suora sukuketju nykypäiviin. Ensimmäinen Kihniön Korhonen on Juho (Jussi?) Korhonen, joka löytyy ainakin 1575 Ruovedeltä voudintileistä: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1766906&kuvanumero=60&ay=2144614&sartun=271009.KA&atun=316274.KA&amnimeke=Satakunnan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Yl%C3%A4-Satakunnan+maakirja+1575-1575+%282284%29&ay2=42346
Sanotaan hänen tulleen Ruoveden Umpimatkaan 1572. Umpimatka muuttuu myöhemmin Korhoskyläksi ja paikka Parkanon kautta Kihniön pitäjäksi. Juho Korhosella kerrotaan olleen setsemän poikaa, joista yhden sanotaan muuttaneen Köyliöön. Kauhajoki ja Virrat on lähellä Kihniötä, olisikko poikia muuttanut myös sinne, tai muuten olisi samaa sukuhaaraa? http://www.kihnio.fi/asuminen/kylat/jokikyla-ja-pohjois-kihnio/historia
Kihniön Korhosten jälkeläisiäkin pitäisi saada DNA-testiin? Toivottavasti joku ilmoittautuu? Pian alkaa DNA-testien alennusaika.
Muuten tuossa voudinkirjassa Umpimatkan yäpuolella, eikös siinä ole toinen Korhonen Lasse Korhonen?
Mistä voudintileistä löytyy muuten Virtain tiedot? Hämeen. Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan katselin, mutta en löytänyt?
Tuossa Kihniön asumista koskevilla sivuilla Korhosesta puhuttaessa taidetaan tarkoittaa Juho Matinpoikaa, s.1744, jolla siis olisi ollut seitsemän poikaa ja nämä asuttivat sivuilla mainitut talot.
Annemarita, My Hertagen serkkkutestin voi siirtää (kopioda) Family Tree DNA:n puolelle: https://www.familytreedna.com/learn/imports/transfer-autosomal-ancestry/family-tree-dna-family-finder-transfer-program/ kohta New Customer. Saat tuhansia suomalaisia "serkkuja", monien kohdalla vaan yhteiset esivanhemmat ovat kirkonkirjojen ulottumattomissa ja monet ovat sukua montaakin eri reittiä.
Siirto on ilmaista, mutta jos haluat siihen lisäksi ns. etnisyysanalyysin ja kromosomiselaimen, niin se maksaa 19 taalaa.
Toisinkinpäin raakadataa voi siirtää, vielä nyt 30.11. asti ilmaiseksi.
Serkkutesti tosiaankaan ei auta isälinjan selvittelyssä.
Family Tree DNA:lla on nyt juuri hyvät Kiitospäivän alet 22.11. asti, Black Friday on 23.11. ja sitten taitaakin alkaa jouluajan alekausi. Kilpailu on kovaa... Jos tilaat nyt vaikka suositellun äitilinjatestin mtDNAfull sequince (Finland DNA projektin tekstiosuuden linkin kautta), niin FTDNA lähettää sinulle näytteenottopakkauksen ja suostumuslapun, koska heillä ei ole niitä entuudestaan. https://www.familytreedna.com/groups/finland/about
Korhosten suhteen tässä ei ole hyötyä äitilinjan eli mtDNA-testistä.
Isälinjasikin voisi testata, jos pikkuserkkusi on mies ja teidän kummankin
isän isän isä on sama mies. Ja tämä mahdollinen pikkuserkku
on suostuvainen teettämään testin.
Mutta Korhosten suhteen sillä olisi suurempaa merkitystä vain,
jos isälinjan kaukaisin esi-isä on esimerkiksi juuri Hannu Paavonpoika
Korhonen.
Matti Paavonpoika Korhoseen johtavan isälinjan testitulos on jo olemassa.
Minä jatkaisin listaa Kihniön Korhosten isälinjan testillä, se voisi tuoda esiin samoja savolaisen haaran Korhosten isälinjoja Virtain ja Kauhajoen Korhosten kanssa? Alennusaika on meneillään:http://www.familytreedna.com/group-join.aspx?&group=Finland&vGroup=Finland (http://www.familytreedna.com/group-join.aspx?&group=Finland&vGroup=Finland)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.